Bergbom Miko

Kunnioitettu herra puhemies! Haluan vielä nostaa esiin edustaja Kaarisalolle pohdittavaksi sen, että jos katsotte teidän sisarpuoluettanne Tanskassa ja heidän harjoittamaansa maahanmuuttopolitiikkaa, niin voidaan ehkä tällä lailla yleistäen sanoa, että se on hyvin samankaltaista kuin perussuomalaisilla. Aiemmin tässä salissa ryhmäpuheenjohtajanne Tytti Tuppurainen todisti, että Antti Lindtman on Mette Frederiksenin kaveri, ja toivonkin, että näin kaverusten kesken voisitte vielä kertaalleen käydä läpi, että mikäköhän mahtaa olla syynä siihen, että sisarpuolueenne Tanskassa on päätynyt harjoittamaan kireämpää maahanmuuttopolitiikkaa. Sille on varmasti olemassa järkiperusteet, eivätkä ne välttämättä ja uskoakseni ole ääriajattelua. Kun sosiaalidemokraattinen liike kutsuu itseään työväenpuolueeksi, niin toivoisin, että jos ette pysty tunnistamaan näitä maahanmuuton negatiivisia vaikutuksia sosiaaliturvariippuvuuteen, tulonsiirtoihin yleisesti tai rikostilastoihin, niin tunnistaisitte sen vaikutuksen edes suomalaisiin työmarkkinoihin. Tälläkin kaudella ollaan paljon käyty läpi jo pelkästään sitä, minkälaisia ongelmia maahanmuutto aiheuttaa suomalaisilla työmarkkinoilla. Tämän muuten tunnistavat ja tunnustavat ihan ay-liikkeetkin. Heidänkin kanssaan tätä keskustelua on käyty neljän seinän sisällä. Elikkä siellä on paljon työperäistä hyväksikäyttöä, kun heitä tulee kolmansista maista, hyvin alhaisen elintason maista. Jos he pääsevät Suomeen nyt sitten nostamaan elintasonsa, sanotaan, siihen lähtökohtaan verrattuna monikymmenkertaiseksi, niin se on heille elintason nousu, vaikka tämän maan sisällä tosiasiassa heitä viedään kuin kuoriämpäriä siellä työmarkkinoilla ja heidän elintasonsa tämän maan sisällä on äärimmäisen heikko. He eivät tunne oikeuksia, he eivät tunne suomalaisen työmarkkinan pelisääntöjä, ja näitä hyväksikäytetään. Monesti itse asiassa työperäisessä hyväksikäytössä ja siihen liittyvissä ilmiöissä on kyse siitä, että maahanmuuttajat hyväksikäyttävät maahanmuuttajia. Tämä on ihan tyypillinen ilmiö työperäisessä hyväksikäytössä. Sitten mitä tulee vielä vaikutuksiin suomalaisiin työmarkkinoihin ja suomalaiseen duunariin, suomalaiseen työntekijään: muun muassa alkaen nämä kielitaito-ongelmat, ne ovat ongelmana, mutta myös se, että mikäli meillä on ikään kuin loputon työvoimareservi kolmansista maista, niin se vaikuttaa suoraan siihen, mitenkä suomalaisen työntekijän palkkakehitys tapahtuu, koska jos on saatavilla lisää työvoimaa käytännössä rajattomasti, se aikaansaa sen, että palkan nousulle ei ole tarvetta. Tämänhän EK on tunnistanut ja tunnustanut, ja sen takia he ajavat niin voimalla esimerkiksi nyt tätä uutta 40 000 maahanmuuttajan tavoitetta, mihin he pyytävät sitoutumaan seuraavalla kaudella. Paneelissa, jossa olin, EK:n paneelissa, nousi sosiaalidemokraattienkin käsi pystyyn: ”Jes, 40 000 tänne.” Miettikää oikeasti, mitä vaikutuksia sillä on. Jos ette ymmärrä niiden vaikutuksia tulonsiirtoihin, rikostilastoihin, alueiden eriytymiseen, [Puhemies koputtaa] niin ymmärtäkää edes työmarkkinoihin kohdistuvat negatiiviset vaikutukset.

Arvoisa herra puhemies! On ilo kuulla, että edustaja Kaarisalo on huolissaan keskustelukulttuurin, erityisesti eduskunnan keskustelukulttuurin, vaikutuksesta suomalaisten ihmisten luottamukseen, tämmöiseen yleiseen yhteiskunnalliseen koheesioon. Mutta toivon, että viette tämän saman viestin omalle eduskuntaryhmällenne. Nimittäin jos oikein tarkkaan tässä on seurannut tämänkin hallituskauden aikana käytyä keskustelua, niin taitaapi olla niin, että nimenomaisesti sosiaalidemokraattien johdolla on kyllä hyvin voimallisesti haluttu antaa se kuva, että tämä hallitus on alasajamassa hyvinvointivaltion, täällä on sinimusta oikeistohallitus, fasistihallitus, joka on täynnä rasisteja, jotka haluavat vain kiusata maahanmuuttajia, ja kuinka se ajaa soten alas, ajaa koulut alas, ei välitä pienituloisista, vihaa köyhiä. Näitä syytöksiä voisi jatkaa loputtomiin, joita te ruokitte viikosta toiseen. Kauden alussa yhteistyössä vaalirahoittajienne kanssahan pistitte vielä maan melkein sulkutilaankin, muistatteko? En ihan ensimmäisenä ole kuuntelemassa hurskastelua siitä, että täällä vasemmistoliitto ja perussuomalaiset ovat ottaneet poliittisessa debatissa yhteen harjoitetusta maahanmuuttopolitiikasta. Katsokaa omaa toimintaanne ensin peiliin. Mutta samanaikaisesti politiikassa asiat ovat vastakkain, ja se nimenomaan kuuluu demokratiaan, että suomalaisilla on mahdollisuus erottaa puolueiden mielipiteet ja se, mitä he ajavat, mahdollisimman selvästi, koska kamala tilannehan on se, jos äänestäjä ei tiedä, kun hän äänestää, oli sitten sosiaalidemokraatteja, kokoomusta tai keskustaa, mitä politiikkaa hän nyt sitten tulee saamaan. Nyt siihen on tuotu niitä eroja, ja se näkyy siinä keskustelussa, ja se on ihan tervettä. Ei sitä kannata pelästyä. Asiat ovat vastakkain, ja näin on. Se on sellaista, se kuuluu politiikkaan. No, sitten politiikassahan muodostetaan hallituksia ja hallitukset muodostavat kompromisseja, ja näin viedään asioita eteenpäin. Tällä hallituksella nimenomaisesti maahanmuuttopolitiikan reformit ovat olleet merkittävänä ajurina esimerkiksi perussuomalaisille, miksi me olemme mukana tässä hallituksessa, kiristääksemme harjoitettua maahanmuuttopolitiikkaa, mitä tässä maassa kukaan puolue ei tätä ennen ole halunnut tehdä. Nimenomaisesti on haukuttu ja arvosteltu perussuomalaisia siitä, millä tavalla me olemme ottaneet kantaa maahanmuuttopolitiikkaan. On kaikin keinoin pyritty ilmaisemaan, että näitä muutoksia ei saisi viedä aikaan. No, itse asiassa sosiaalidemokraattien johdolla vielä tänäkin päivänä kieltäydytään systemaattisesti tekemästä perussuomalaisten kanssa yhteistyötä milloin milläkin tekaistulla tekosyyllä. Tällaista tämä politiikka on. Meillä on täysi oikeus tehdä näitä muutoksia, koska me katsomme, että ne ovat Suomelle ja suomalaisille hyväksi, ja me olemme saaneet vaaleissa niihin mandaatin. Totta kai me puhumme näiden asioiden puolesta, ja totta kai me käymme niistä keskustelua tässä salissa, ja totta kai se on meille iso prioriteetti tässä hallituksessa.

Arvoisa herra puhemies! En täysin kyllä saanut nyt edustaja Kaarisalon kritiikistä kiinni. Siis eihän maahanmuuttopolitiikka ole ainoa asia, jota tämä hallitus muuttaa. Meillä jokaisella sektorilla tapahtuu koko ajan asioita. Meillä on sektoriministerit, jotka tuovat tähän taloon hallituksen esityksiä, joita te harvoin jostain syystä kehutte, mutta jostain syystä halusitte nimenomaisesti tarrata tähän maahanmuuttopolitiikkaan. Toisaalta totesitte kuitenkin sen olevan tärkeä osa, mutta haluan huomauttaa, että lähestulkoon kaikkia hallituksen esityksiä, mitkä liittyvät maahanmuuttopolitiikkaan, siis lähestulkoon kaikkia, likimain kaikkia, SDP on itse asiassa vastustanut yhteistyössä vasemmistoliiton ja vihreiden kanssa ja toisinaan myös keskustan. Elikkä kyllä teillä on ollut siihenkin sananen sanottavana. Mutta kyllä se on keskeinen osa Suomen kokonaisturvallisuutta, sisäistä turvallisuutta, luottamusta, syrjäytymiskehitystä, kuten edustaja Lehtinen edellä vankasti todisti. Me tiedetään esimerkiksi se, että syrjäytyminen, tukiriippuvuus ja sitten vielä rikostilastot päälle — että maahanmuuttajilla on merkittävää yliedustusta siellä. Se liittyy myös segregaatioon eli alueiden eriytymiseen. Jokainen voi ihan omin silmin mennä katsomaan Itä-Helsinkiin, kuinka siellä alueet eriytyvät, ja se näkyy sitten myös väestön hyvinvoinnissa ja tulotasossa ja myöskin monissa muissa ilmiöissä alkaen aina siitä, että sitten suomalaiset koulushoppailevat itsellensä toisenlaisia kouluja, joissa maahanmuuttajien osuus on pienempi, minkä jälkeen sinne jää merkittävä yliedustus maahanmuuttajia, mikä sitten kuormittaa paitsi opettajia myös oppilaita itseään, koska eiväthän ne resurssit samassa suhteessa kasva kuin ehkä resurssitarve. Tässähän tullaan siihen, että koska me elämme rajallisten resurssien maailmassa, minkä perussuomalaiset nähdäkseni hyvin tunnistavat, niin me tiedämme sen, että me emme voi loputtomasti sulkea silmiä ja korvia siltä, että mikäli me jatkamme aiemman kaltaisella maahanmuuttopolitiikalla, se johtaa hyvinvointiyhteiskunnan — tai, kuten te tuppaatte kertomaan, hyvinvointivaltion — lopulliseen tuhoon. Se johtuu yksinkertaisesti ja vain ja ainoastaan siitä puhtaasta matematiikasta, että jos maksajia on vähemmän kuin tulonsiirtojen saajia, niin silloin otetaan velkaa, ja sen velanoton tien päässä on lopulta se, että sitä ei enää pystytä maksamaan takaisin. Niin valitettavasti käy, mikäli maahanmuuttopolitiikalle ei aseteta riittävän tiukkoja rajoja, kuten aiemmin jo kuvasin, esimerkiksi näiden tukiriippuvuuksien osalta. Pääkaupunkiseudulla toimeentulotuen saajista noin puolet ovat maahanmuuttajataustaisia. Tämä on hälyttävä luku, erittäin hälyttävä luku. Heidän väestöosuutensa ei ole lähellekään näin korkea. Näiden pitäisi pistää hälytyskellot soimaan, että se on nyt vaan sillä tavalla, että millään kaarnalaivojen rakentelulla tätä ei korjata, eikä kyllä sillä, että tulitikkuaskeilla kotoudutaan ja laitetaan sinne jotain kiviä ja käppyröitä luonnosta. Se vaatii kovempia toimia, ja niitä nyt toteutetaan johdonmukaisesti.

Arvoisa herra puhemies! Kyllä pistää toden totta ihmettelemään. Pistää ihmettelemään vasemmistoliiton ja vihreiden vastalauseet ja heidän puheenvuoronsa tässä salissa tässä asiassa. He kieltäytyvät johdonmukaisesti tunnustamasta ja tunnistamasta sitä, minkälaisia ongelmia harjoitettu maahanmuuttopolitiikka on luonut Suomelle, laajemmin koko Euroopalle, meidän sisäiselle turvallisuudelle, meidän taloudelle ja meidän turvallisuudelle. Se ei vain ole mahdollista, etteivätkö he tunnistaisi ja tunnustaisi näitä asioita oman päänsä sisällä, koska joka päivä tulee faktoja sen eteen, että maahanmuuttopolitiikka on ollut epäonnistunutta tässä maassa. Korostin jo aiemmassa puheenvuorossani, että pelkästään lainsäädännöllisillä toimilla ei pystytä enää kaikkea korjaamaan. Maito on jo kaatunut, ne ongelmat ovat jo täällä. Ei meidän tarvitse kuin katsoa tilastoja vankilassa istuvista ihmisistä. Heistä merkittävä osa on maahanmuuttajia. Rikostilastoissa maahanmuuttajien yliedustus on valtava. Tukiriippuvuuksissa yliedustus on valtava. Pelkästään pääkaupunkiseudulla toimeentulotuen saajista noin 50 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia. Katujengit: maahanmuuttajien käsissä. Järjestäytynyt rikollisuus tänä päivänä: maahanmuuttajien käsissä. Kansainvälinen rikollisuus, joka pitkälti tulee muun muassa Ruotsista: maahanmuuttajien käsissä yhteistyössä suomalaisten — ”suomalaisten” — katujengien kanssa. Näiltä vasemmisto sulkee silmänsä ja korvansa johdonmukaisesti, eivät halua nähdä näitä. Sitten olen miettinyt sitä, että jos he tietävät kuitenkin faktat, mitä tapahtuu, niin he vaan ajattelevat, että voi voi, se on se hinta, mikä meidän pitää maksaa siitä, että me otetaan näitä maahanmuuttajia, että se on se hinta. Mutta se olisi sitten rehellistä sanoa ääneen. Sitten he tulevat tänne pauhaamaan joistain ihmisoikeuksista. Missä on sen suomalaisen ihmisoikeus, suomalaisen nuoren ihmisoikeus, joka on hakattu sinne kadulle, ryöstetty, nöyryytetty, raiskattu? Missä heidän ihmisoikeutensa ovat? Onko niin, että Venäjän oikeudet horjuttaa esimerkiksi itärajalla, välineellistää maahanmuuttajia Suomen kimppuun, Venäjän oikeudet toteuttaa tätä operaatiota menevät suomalaisten turvallisuuden edelle ja siten suomalaisten ihmisoikeuksien edelle, että ikään kuin Suomen valtiolla ei olisi mahdollisuutta torjua tällaista ilmiötä, mitä Venäjä haluaa harjoittaa? Tästä on merkkejä paitsi Suomessa myös muun muassa Baltian maissa ja itse asiassa Puolassa, jossa ovat Venäjä ja Venäjän kumppanit systemaattisesti työntäneet ihmisiä heidän rajoillensa välineellistetysti, ja näissä käytetään maahanmuuttajia hyväksi. Sen sijaan, että vasemmiston ratkaisu olisi laittaa tälle stoppi, sanoa, että ”nyt riittää, ei käy”, heidän ratkaisunsa on, että ”tervetuloa, olkaa hyvä ja jatkakaa vaan tuota toimintaa”. Se jos mikä on myös näiden maahanmuuttajien ja näiden välineellistettyjen ihmisten ihmisoikeuksien loukkausta. Kun tämä hallitus laittoi sille stopin, loppui myös välineellistetty maahantulo rajoillamme, ja se toteuttaa myös näiden maahanmuuttajien ja välineellistettyjen ihmisten ihmisoikeuksia. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! En voi muuta kuin yhtyä ihmettelemään muiden kollegoideni tapaan vasemmistoliiton tapaa ummistaa silmät ja korvat maahanmuuton ongelmilta. [Aino-Kaisa Pekonen: Ei me olla ummistettu!] — Kyllä te ummistatte. Te ette suostu katsomaan totuutta silmiin siinä, että harjoitettu maahanmuuttopolitiikka niin Suomessa kuin laajemmin Euroopassa on ollut epäonnistunutta ja se on luonut osakseen uhkia sisäiseen turvallisuuteen, millä on pitkäkestoisia vaikutuksia. Niitä on erittäin vaikeaa korjata edes lainsäädännöllisesti, mutta nyt niin tehdään, ja näistä lähestulkoon jokaista korjaussarjaa te olette vastustaneet. Teidän täytyisi pystyä katsomaan sitä, että jos me katsotaan sisäiseen turvallisuuteen ja turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä aina lähtien kunniaväkivallasta, vankilassa olevista maahanmuuttajista, joiden osuus on hälyttävä, rikostilastoista, tukiriippuvuudesta, katujengeistä, kansainvälisestä rikollisuudesta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta, niin nämä kaikki ovat kytköksissä suoraan harjoitettuun maahanmuuttopolitiikkaan. Sen takia meidän täytyy pystyä tekemään sellaisia lainsäädännöllisiä toimia, joilla tämä negatiivinen kehityskulku estetään, eikä ummistaa ja sulkea silmiä ja korvia siltä.

Arvoisa rouva puhemies! Kauppalehdessä oli juttu siitä, että Osuuspankin asiakkaiden maksukorttidatalla näkyy selkeätä kasvua, eli suomalaiset ovat alkaneet kuluttamaan. Siinä samassa yhteydessä kysyttiin OP:n pääjohtajalta, onko hallituksen toimilla ollut joitain vaikutuksia, ja hän arvioi, että veronalennuksilla on ollut todennäköisesti vaikutusta nimenomaan siihen, että suomalaiset uskaltavat kuluttaa jälleen. Sekös oppositiolta harmittaa. Teidän pahin unenne on se, että talouskasvu lähtee käyntiin ja teidän satuilultanne tippuu pohja. Kuulin juuri, että puheenjohtaja Lindtman on Tanskan Mette Frederiksenin ystävä, ja toivoisin, että seuraavan kerran, kun tapaatte, kävisitte keskustelua sisarpuolueenne maahanmuuttopoliittisesta linjasta. Nimittäin se on todella fiksu Tanskassa sosiaalidemokraateilla. Toista se on Suomessa, jossa SDP äänestää käytännössä katsoen kaikkia hallituksen maahanmuuttopoliittisia uudistuksia vastaan. Sen sijaan te haikailette Espanjan suuntaan, jossa hallitus ei saa budjettia aikaan, ostaa Venäjältä energiaa ja käyttää vielä elpymisvälineen rahojakin väärin. Siitäkö Suomen pitää ottaa mallia? Kerratkaa nyt vielä linjanne ja miettikää oikeasti, missä seurassa te olette.

Arvoisa rouva puhemies! Onpa mukava kuulla, että laajasti tässä salissa jaetaan se käsitys, että vaikka parlamentaarisesti onkin sovittu t&k-rahoituksen kasvattamisesta, niin siitä huolimatta tunnistetaan ja tunnustetaan se tosiasia, että ehkä sekin komponentti on oltava mukana, jos keskustellaan valtiontalouden sopeuttamisesta. Edustaja Räsäsen kanssa puolustusmenojen allokoimisesta kotimaan teollisuuteen ja kotimaahan olen sinänsä samaa mieltä, ja sitä linjaa perussuomalaiset on myös hallituksessa ajanut. Siinä toki täytyy ottaa se huomioon, että puolustusmenojen kasvattamisella ensisijainen tehtävä on saada lisää suorituskykyä, ja on olemassa joitain osa-alueita, joita ei kotimaan voimin voida tehdä, mutta ymmärsin, että ette tarkoittanutkaan sitä, että sataprosenttisesti näin tulisi tehdä. Lähtökohtaisesti olen samaa mieltä tästä, eli hyvä idea. No, sitten vielä noihin menoleikkauksiin, jonkun verran jäi niitä vielä sanomatta. En enää ainakaan tarkalleen ottaen muista, mihin jäin, mutta menisin Yleisradion indeksijäädytysten lisäksi myös suoraan Yleisradion budjettiin kiinni. Se on vaan valitettava tosiasia, että sieltä on edelleen otettavissa rahoitusta pois, koska se ei ole kuitenkaan välttämättömyysmeno. Nythän meillä on Yleisradiolla, hetkonen, kolme kanavaa, podcastien määrää en osaa luetella, siis kymmeniä ellei satoja kaiken kaikkiaan, jokaisella somealustalla on useita eri tilejä, radiokanavia löytyy, ulkomaalaisia sarjoja ostetaan katsottavaksi, ja välillä on NHL:ää, välillä on Game of Thronesia ja ties mitä, niin että se on vain tosiasia, että sieltä on edelleen sopeutettavissa. Sitten voitaisiin mielestäni hyvin tehdä niin, että osa Yleisradion toiminnoista eriytetään esimerkiksi tämmöisen maksullisen tilauspalvelun alle, jota kautta suomalaiset voisivat ostaa näitä, ja sitten Yleisradiolle annettaisiin mahdollisuus tietyissä ohjelmaformaateissa myöskin ottaa vastaan mainostuloja, mikä keventäisi sitä menosopeutuksen vaikutusta. Minun mielestä täysin mahdollinen toimi. Sitten meillä on esimerkiksi paljon tämmöisiä niin sanottuja ”yleishyödyllisiä toimijoita”, jotka voisivat olla kiinnostuneita ostamaan Yleisradiolta sinänsä ihan varteenotettavia mainosaikoja itsellensä ja omalle toiminnallensa, millä voisi olla kansanterveyden tai kansan turvallisuudenkin kannalta positiivista vaikutusta, ja samaan aikaan saataisiin sillä sitten Yleisradiolle leikkausta kevennettyä. No, sitten tiedetään, kuten edustaja Kettunenkin tietää, että tämä keskustan kapaloima ETS 2 eli polttoaineiden päästökauppa on tulossa voimaan ennemmin tai myöhemmin. Yleinen ymmärrys on kuitenkin se, että meidän tieliikenne sähköistyy ennemmin tai myöhemmin, ja nyt oma ajatukseni on se, että kun me ei voida kuitenkaan päästää siellä laittamaan sitä pienituloisinta porukkaa maksamaan tätä siirtymää ja kun se ETS 2 tulee voimaan ja tulee nostamaan niitä kustannuksia, niin tästä syystä jakeluvelvoitetta kevennettäisiin kymppitasolle koko ensi kaudeksi — siis jos saisin itse päättää, niin tekisin näin. [Tuomas Kettunen: Nyt se nousee!] — Jos saisin itse päättää. — Miksi? Koska se toisi suoraan noin plus 100—110 miljoonaa vuositasolla verotuottoja lisää valtiolle, ja se keventäisi hintapainetta, ja se vahvistaisi ostovoimaa, ja se parantaisi yritysten kilpailukykyä — siis tilanteessa, jossa tehdään menosopeutuksia, mahdollisesti veronkorotuksia, eli se olisi sinänsä vaikutuksiltaan tukeva toimi. Totta kai siinä Neste kärsii ja ehkä jotkut muut, mutta se on sellaista. Yksittäinen yritys ei vaan yksinkertaisesti voi tässä maassa määritellä sitä, miten koko muulla maalla sitten menee. Noita muita toimia, joille en suoraan pysty antamaan teille lukuja, olisi esimerkiksi se, että edelleen työperäisen maahanmuuton tulorajoja korotettaisiin ja perheenyhdistämisen tulorajoja korotettaisiin. Miksi? Koska ne vähentäisivät suoraan menopaineita tulonsiirtojen puolella, eritoten perheenyhdistämisen kiristykset, ja jos työperäisen maahanmuuton tulorajoja korotettaisiin — nyt on 1 600 euroa tämä TESin minimi — eli vähän kiristettäisiin edes suurin piirtein meidän verrokkimaitten tasolle, niin se tarkoittaisi sitä, että yritykset joutuisivat rekrytoimaan kotimaasta yhä hanakammin työvoimaa, mikä aikaansaisi sen, että todennäköisesti työttömyysaste lähtisi laskuun pikkuisen nopeammin. Sitran lakkauttamisen ja sen rahoituksen siirtämisen YEL-rahastoon mainitsinkin jo. Tutkinnoista kertyvät lisäeläkkeet: Näistä on puhuttu. En voi ymmärtää, täysin tarpeetonta ja huono kannustinvaikutus. Ihmiset haluavat joka tapauksessa opiskella, koska tietävät, että elintaso nousee hyvin suurella todennäköisyydellä, joten mitään erillistä tutkintolisää eläkkeisiin en kyllä tarjoaisi. Se vaikuttaa suoraan julkiseen talouteen, vaikkei valtiontalouteen vaikuttaisikaan. Sosiaaliturvan eriyttäminen kansalaisuuden perusteella pitäisi aloittaa puolueemme esittämällä tavalla. Tuon valtion omaisuuden myyntitulojen jatkamisen ja sillä sitten näitten menosopeutusten vaikutusten minimoinnin sanoinkin. Veronkorotuksissa yleishyödyllisten yhteisöjen lähdevero: No, se ei ole edennyt, tiedätte varmaan, ja sosiaalidemokraatit ovat esittäneet viiden pinnan lähdeveroa. Minä menisin vähän vielä kovemmin siitäkin: laitetaan se kymppiin saman tien. Se olisi 180 miljoonaa niin kuin staattisesti laskettuna, jos 90 miljoonaa oli viidellä pinnalla SDP:n vaihtoehtobudjetissa. Terveysvero: siis mielestäni sille on makeisiin, sokerijuomiin ja sipseihin edelleen potentiaalia, kun ne eivät yksinkertaisesti ole välttämättömyystuotteita ja niillä on kansanterveydellisiäkin vaikutuksia — jos on siis pakko valita, en näitä rakasta. Autoilun verotuksessa jos jotain nettopositiivisia muutoksia pitää tehdä valtion verotuloihin [Puhemies koputtaa] — pahoittelut, rouva puhemies — niin sähköautoilijoiden verotusta voisi vähän kasvattaa. Olen alkanut kallistumaan ja pohtimaan, pitäisikö ottaa käyttöön lentovero kaukomatkoissa. Siis ajatelkaa nyt ihan oikeasti: jos ihmisellä on varaa matkustaa New Yorkiin ja hän maksaisi sitten vaikka 25 euroa lentoveroa lisää, niin onko se nyt joltain ihan oikeasti pois? Se ei vaikuttaisi pienituloisiin mutta auttaisi suoraan valtiontalouteen. Tupakka, nikotiini, viinit: Tämä on yksi sellainen vaihtoehto, mitä voitaisiin tarkastella, mutta VM on jo arvioinut mielestäni tälläkin hetkellä, että ne veronkorotukset eivät enää tuo lisää rahaa. Se on vähän sitten enemmän tämmöinen populistinen temppu, joka nimellisesti tuo lisää verotuloja, mutta todennäköisesti ei. — Kiitos.

Kunnioitettu rouva puhemies! Tämä on nyt kyllä aivan uskomatonta puhetta keskustalta. Minä nimenomaan korostin sitä, että kun valtio joutuu tekemään vaikeita päätöksiä, niin suomalaisten veronmaksajien etu on se, että tämänkaltaiset ei-välttämättömät menot ovat osana niitä sopeutuskokonaisuuksia. Se, että kehitysavusta on leikattu, on nimenomaan tarkoittanut sitä, että niitä leikkauksia ei ole tarvinnut kohdentaa suomalaisille. Ja kehitysavussa on edelleen leikattavaa perussuomalaisten mielestä. Onko keskustan mielestä? Tämä on suora kysymys teille, olkaa hyvä ja vastatkaa siihen. Ja edustaja Suhoselle vastaan suoraan, että kyllä, Suomessa on pienituloisia, ja kyllä, Suomessa on paljon ihmisiä, joilla on haasteita ja vaikeuksia selvitä omasta arjestaan. Sen takia on olennaista, että me saadaan valtiontalous vakautettua, jotta meillä on varaa pitää kaikista heikoimmassa asemassa olevista huolta. Korostin sitä, että Suomessa on maahanmuuttopolitiikalla luotu uusi köyhälistön luokka. 2010—2024 suomalaisten pienituloisten osuus on laskenut, samaan aikaan vieraskielisten pienituloisten osuus on kasvanut. Tämä on ongelma, joka on luotu harjoitetulla politiikalla.

Kunnioitettu rouva puhemies! Hyvät suomalaiset, Suomella ei ole eikä tule olemaan varaa toimia koko maailman sosiaalitoimistona, Kansaneläkelaitoksena, kehitysapuautomaattina tai terveyskeskuksena. Sitä eivät velkajarruun sitoutuneet SDP:n crémant-sosialistit [Timo Suhonen: Mitä?] vieläkään ymmärrä. Tarkastellaan hieman, mihin valtio käyttää veronmaksajien rahaa tilanteessa, jossa verotulot eivät riitä lähellekään menojen kattamiseen. Kehitysapuun käytetään kaiken kaikkiaan noin miljardi euroa, kun huomioidaan EU-maksatusten kautta menevät osuudet — siis huolimatta hallituksen yli 1 300 miljardin euron kumuloituvista kehitysapuleikkauksista. Meille perussuomalaisille kehitysapu on päivänselvä leikkauskohde tänään ja huomenna. Kysyn: millainen poliitikko pystyy katsomaan itseään peilistä tilanteessa, jossa itse tekee aktiivisesti päätöksiä leikkauksista mutta ei ole valmis säästämään kehitysavusta? Sellaistako on politiikka, jossa oma kansa ensin ‑ajattelu on vahingollista? Hyvät suomalaiset, kehitysavun rahoitusta tässäkin tilanteessa lisäisivät ainakin seuraavat puolueet vaihtoehtobudjettiensa perusteella: sosiaalidemokraatit, vasemmistoliitto ja vihreät. Lisäksi perussuomalaisia lukuun ottamatta tietojeni mukaan kaikki puolueet tässä salissa ovat sitoutuneet siihen, että Suomen rahoitus kehitysavusta nostetaan kohti 0,7 bkt:n osuutta, mikä nostaisi kehitysavun maksatuksia reippaasti yli miljardilla eurolla. Arvoisa rouva puhemies! Myös sosiaaliturvaa on uudistettava kansalaisuusperusteiseksi. Se on surullinen fakta, että perussuomalaiset ovat edelleen ainoa eduskuntapuolue, joka johdonmukaisesti ajaa sosiaaliturvan rajaamista koskemaan vain Suomen kansalaisia. Maahanmuuttopolitiikassa tehdyt katastrofaaliset virheet ovat johtaneet siihen, että pelkästään pääkaupunkiseudulla noin puolet toimeentulotuen saajista on maahanmuuttajataustaisia. Kelan aineistoista selviää, että sosiaaliturvaa maksetaan jo yli kahden miljardin euron edestä vieraskielisille. Vieraskielisten osuus pienituloisista on jyrkässä kasvussa. Esimerkiksi Tilastokeskuksen tilastoista, jotka on päivätty 16.12.2025, käy ilmi, että kun tarkastellaan pienituloisten määrän muutosta vuosina 2010—2024, niin suomalaisten pienituloisten määrä on tippunut tällä aikajaksolla 90 000:lla, eli oli vähemmän pienituloisia 2010—2024, kun vastaavasti pienituloisten ulkomaalaistaustaisten määrä on plus 120 000. Eli rikkautta, rakkautta, kivoja ruoka- ja pelihetkiä, mutta laskun maksajana on suomalainen duunari, suomalainen yrittäjä. Sitten tietenkin herää kysymys, mitä puolue tekee tässä tilanteessa. No, tietenkin vaaditaan kuorossa lisää maahanmuuttoa, lisää halpatyövoimaa tilanteessa, jossa on yli 300 000 ihmistä työttömänä. Tämä on se ratkaisu tähän ongelmaan, kun Suomi ei tarvitse lisää halpatyövoimaa kolmansista maista rasittamaan julkista taloutta, vaarantamaan potilasturvallisuutta hyvinvointialueilla eikä myöskään ylläpitämään korkeata työttömyyttä. Jos meillä on ovet auki kaikille, jotka haluavat Suomeen tulla tekemään töitä, niin se johtaa siihen, että tämä työttömyysongelma pysyy edelleen pahana. Ei ole Suomen — ja muistutan, että ei edes sen maahanmuuttajayksilön etu — että me rakennetaan Suomeen uusi köyhälistön luokka pienituloisista maahanmuuttajista. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on syntynyt työllä ja yrittämisellä, ja vain sillä se voidaan jatkossakin turvata. Jos verotamme työtä tekevät hengiltä, tarjoamme palveluita koko maailmalle ja kieltäydymme katsomasta totuutta silmiin omien poseeraamistarpeidemme vuoksi, me tullaan menettämään suomalainen hyvinvointiyhteiskunta, jonka edelliset sukupolvet ovat meille rakentaneet. Arvoisa puhemies! On ilmiselvää, että seuraavalla kaudella tullaan tekemään erittäin vaikeita päätöksiä, kuten tälläkin kaudella on tehty, toimia, joita lähtökohtaisesti kukaan ei haluaisi tehdä mutta joita ilman Suomi tulee ajautumaan selvitystilaan, jossa velkojat päättävät siitä, mistä täällä leikataan ja mitä täällä tehdään, mitä jää jäljelle. Ja on näin, että niissä sopeutustoimissa on oltava mukana kehitysapu ja maahanmuutto ja kaikki muut toissijaiset menot, joihin valitettavasti tässä maassa edelleen veronmaksajien rahoja menee. Ne ovat ei-välttämättömiä, hyvien päivien menoja, epärelevantteja suomalaisten hyvinvoinnin kannalta, viritetty tilanteeseen, jossa rahaa on ollut ja sitä on riittänyt, ja kuten kaikki tietävät, sitä ei ole. Se, että ne löytyvät tulevan hallituksen säästölistoilta, on elintärkeää, ja sen eteen lupaan tehdä parhaani. Muistutan, että ne ovat kyselytutkimuksissa säännöllisesti myös suomalaisten eniten suosimia sopeutuskohteita. — Kiitos. [Timo Suhonen pyytää vastauspuheenvuoroa]

Kunnioitettu herra puhemies! On sinänsä positiivista, että nyt Euroopan unionin tasolla pystytään luomaan yhteinen kompromissinäkemys siitä, miten maahanmuuttopolitiikkaa pitäisi jatkossa järjestää, etenkin turvapaikkapolitiikkaa, koska kyllä vuodet 2015—2016 osoittivat sen, että jäsenmaat tekivät ehkä kansallisella tasolla ratkaisuita osin itsekkäistä syistä, mikä sinänsä on ymmärrettävää. Annan nyt esimerkin, että siinä kohtaa, kun EU:n ulkorajat alkoivat vuotamaan, käytännössä näitä turvapaikanhakijoita systemaattisesti jäsenvaltioiden toimesta — tietoisesti tai tiedostamatta — ohjattiin eteenpäin EU:n vapaata liikkuvuutta hyödyntäen. Tämä ei tietystikään ole millään tavalla kestävä ratkaisu, ei paitsi EU:n kannalta mutta ei myöskään jäsenmaiden kannalta. Sitten kun tämä tilanne annettiin tapahtua, niin sehän luonnollisesti lisää sitten jäsenmaiden välilläkin niitä jännitteitä. Eli mitä pitää tapahtua? On tietenkin se, että Euroopan unionin turvapaikkapolitiikka ja turvapaikkaprosessit siirretään kokonaan EU-alueen ulkopuolelle. Tämä on aivan keskeistä tässä. Sitten toisekseen pitää tehostaa sitä, että kun ihminen saapuu EU-alueelle, niin on välittömästi tiedossa, kuka hän on, mistä hän on, on tiedossa esimerkiksi sormenjäljet ja tämmöiset näin, koska nyt ei voi olla niin, että esimerkiksi Kreikkaan saapuu ihminen ja hänet sitten päästetään sieltä eteenpäin, sitten hän menee Saksaan, mahdollisesti sieltä Pohjoismaihin eteenpäin, ja kukaan ei vielä tässäkään vaiheessa tiedä, kuka on kyseessä. Tämän takia se prosessin ulkoistaminen EU:n ulkopuolelle on perusteltua ja tärkeätä. Näen nyt sen kehityksen kyllä myös tapahtuvan, että EU:ssa ja EU:n jäsenmaiden alueella poliittinen diskurssi on muuttumassa siihen suuntaan, että yhä useammat jäsenmaat haluavat tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa, ja se on erittäin hyvä asia. Vielä tietysti kärvistellään täällä eduskunnassakin jonkun verran sen kanssa, kuinka paljon meillä nyt on vastuuta koko maailman hädänalaisista, mutta kyllä se tosiasia on se, että jos me ei pystytä huolehtimaan, hyvä jos pystytään huolehtimaan hädin tuskin omasta maanosastamme, niin miten me pystyttäisiin huolehtimaan muistakaan. Sitten haluaisin vielä korostaa turvapaikanhakijoiden osalta sitä, että kun vuosina 2015—2016 tapahtui kriisi ja siitä eteenpäin pikkusen rauhallisempana, nyt sitten Suomen itärajalla ja myöskin muiden Itä-Euroopan maiden itärajoilla on tapahtunut turvapaikanhakijoiden tämmöinen vyöry, niin sillä voi olla tämmöinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ulottuvuus, ja todennäköisesti onkin. Tästä oli itse asiassa myös Ylellä Ykkösaamussa hyvää ajatusta asiantuntijalta siitä, että on hyvin todennäköistä, että Venäjä myös ohjaa näitä siirtolaisvirtoja Eurooppaan tietoisesti, koska sillä pyritään saamaan kaaosta ja hajaannusta jäsenmaiden sisälle ja jäsenmaiden välille. Tätä pitää tietenkin torjua kaikin mahdollisin keinoin. Nyt näyttää, että uusi tuuli puhaltaa EU-tasolla, ja se on tietenkin erinomainen asia. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Pahoittelen tätä, mutta en voi olla vastaamatta edustaja Kettusen esittämiin väitteisiin. Toki edustaja Vigelius toi ne ansiokkaasti esille, mutta koen suorat syytökset, ja niihin on vastattava. — Lyhyesti totean, että edustaja Kettunen, arvostaisin teidän puolueenne vaihtoehtoja, jos ne olisivat johdonmukaisia ja uskottavia. Sitä ne ovat demareilla. Demarit esittävät johdonmukaisesti korkeampia veroja. Se on uskottava poliittinen vaihtoehto. Vihreillä on selkeä maahanmuuttopoliittinen ja ilmastopoliittinen tavoite. Se on uskottava vaihtoehto. Teillä se pyörii kuin jojo ympyrää vuodesta toiseen. Kukaan ei tiedä, milloin tulee tyhjää paperia, milloin 40 000 maahanmuuttajaa, milloin tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa peukun perässä Facebookissa. Luen nyt teidän viime vuonna voimassa olleen vaihtoehdon: ”40 000 uutta työntekijää Suomeen vuosittain: Toivotetaan ahkerat ja työintoiset maahanmuuttajat tervetulleiksi Suomeen ja pysäytetään huoltosuhteen heikkeneminen nostamalla nettomaahanmuutto 40 000 henkeen vuosittain.” Tämä on keskustan vuoden 2025 vaihtoehto. Nyt on vuoden 2026 huhtikuu. Siitä on vähän reilu neljä kuukautta, kun tuo paperi oli voimassa. Niin että ette te voi vakavalla naamalla väittää, että teidän papereissanne ei ole ollut 40 000 maahanmuuttajaa vuodessa Suomeen. Se on ollut voimassa tällä kaudella, viime vuonna. [Tuomas Kettunen: Ei ole uusimmassa paperissa!] — Ai niin, uusimmat. Mitähän ensi vuonna on luvassa? 100 000 uutta maahanmuuttajaa joka vuosi? — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Muutama sana työperäisestä maahanmuutosta ja Suomen työttömyystilanteesta. Fakta on se, että Suomen työttömyystilanne on erittäin vaikea. [Naurua] — Ja se näyttää naurattavan täällä keskustan päässä, mikä ei tietenkään yllätä. Jostain syystä se on heille vitsin, performanssin ja poliittisen pelin paikka, vaikka se on vakava asia. Kun puhutaan työperäisestä maahanmuutosta, niin nähdäkseni Suomi ei tällä hetkellä tarvitse juurikaan työperäistä maahanmuuttoa matalapalkka-aloille. Ei tarvitse. Meillä on tässä maassa niin paljon työttömiä ihmisiä, että ensisijaisesti heidät pitää työllistää, ja näinhän täällä keskustakin puhuu, mutta satuimme muutama viikko sitten olemaan, muistaakseni edustaja Hopsukin oli paikalla, Elinkeinoelämän keskusliiton paneelissa, jossa juontaja kysyi, tarvitaanko Suomeen lisää työperäistä maahanmuuttoa. Kävimme asiasta käsiäänestyksen puolueiden välillä. Edustaja Hopsu nosti kätensä ylös: kyllä tarvitsemme, tuttua vihreätä linjaa. Näin teki myös edustaja Jokelainen vasemmistoliitosta: kyllä tarvitsemme. Mutta mitä teki keskusta? Mihin tikkatauluun tällä kertaa osui, kun oltiin Elinkeinoelämän keskusliiton vieraana? Käsi nousi ylös: Suomi tarvitsee lisää työperäistä maahanmuuttoa. Keskustan vaihtoehto. [Joakim Vigelius: Kuinka paljon?] — Ja tämä on kysymys: kuinka paljon? Itse asiassa, jos katsomme tällä kaudella julkaistua keskustan paperia, niin sieltähän pilkisti, pöljähti 40 000 nettomaahanmuuton taso. [Jari Ronkainen: Mitä ihmettä?] Näin on. Eli vaikka Suomessa on yli 300 000 työtöntä ja keskusta esittää olevansa huolestunut asiasta, he ovat esittäneet yli 40 000:ta nettomaahanmuuttajaa vuosittain lisää tähän maahan yhdistettynä siihen, että he ovat vastustaneet hallituksen kiristyksiä maahanmuuttopolitiikkaan. Muun muassa se, että jos maahanmuuttaja jää työttömäksi, hänen pitää poistua maasta kolmen kuukauden jälkeen, ei käynyt keskustalle. Asetimme minimitulorajat maahan tuleville työperäisille maahanmuuttajille. Keskusta vastusti. Ja tämän lisäksi keskusta on vaihtoehdossaan mennyt vielä pidemmälle. He poistaisivat saatavuusharkinnan, joka siis tarkoittaa sitä, että Suomessa työnantajan, joka tarvitsee työntekijän, tällä hetkellä tarvitsee lähtökohtaisesti ensin katsoa, löytyisikö Suomesta suomalainen työtön tähän tehtävään, ja jos ei löydy, tämän jälkeen hän voi hakea maailmalta siihen työntekijän. Keskustan mielestä tämä on turhaa byrokratiaa. Nimittäin keskustan näkökulmasta työnantajan pitäisi heti saada hakea ahmed Afrikasta tähän paikkaan. Tämä ei käy perussuomalaisille. Meidän vahtivuorolla saatavuusharkintaa ei pureta eikä tulla purkamaan. Päinvastoin maahantuloedellytyksiä on kiristetty, ja näin tullaan toimimaan silloin, kun perussuomalaiset ovat hallituksessa. Kukaan tässä maassa ei tiedä, minkälaista maahanmuuttopolitiikkaa tehdään silloin, kun keskusta on hallituksessa. Sen päättää aina joku muu puolue kuin keskusta.

Kunnioitettu rouva puhemies! Edustaja Kettunen, on hienoa, että haluatte väitellä, mutta toivon, että pitäytyisitte edes jollakin tavalla faktoissa. On suorastaan häpeällistä teiltä, että te kehtaatte nostaa esiin ukrainalaiset, joita tämä hallitus on myös auttanut ja auttaa yhä edelleen. Paitsi että ukrainalaiset eivät ole turvapaikkaprosessin piirissä, he ovat tilapäisen suojelun piirissä, mitä tulee perussuomalaiseen maahanmuuttopolitiikkaan ja sen ydinajatteluun, se lähtee liikkeelle siitä, että avunannon pitää tapahtua lähialueilla. Meidän tehtävä ei ole pelastaa koko Lähi-itää, vaan lähialueilla. Keskustalle ehkä Lähi-itä on lähialue, perussuomalaisille ei. Eurooppa on Suomen lähialue. Ukraina kuuluu Eurooppaan, ja se on tällä hetkellä Venäjän hyökkäyssodan, brutaalin hyökkäyssodan, kohteena, jota Suomi on halunnut auttaa. Nähdäkseni tässä salissa on vallinnut yksimielisyys. Paitsi että me olemme ottaneet vastaan naisia ja lapsia tilapäisen suojelun piiriin Suomeen me olemme auttaneet myös tukemalla Ukrainan puolustustaistelua Venäjän hyökkäyssodassa. Toivon, että tämä ei ole asia, mistä täällä halutaan vääntää, kun siinä ei ole minkäännäköistä erimielisyyttä. Mennään sitten eteenpäin teidän tarjoamaanne pisteytysmalliin. Olkaa hyvä ja kertokaa, edustaja Kettunen, meille kaikille, mitä se teidän pisteytysmallinne tarkoittaa muuta kuin otsikkotasolla. Millä ehdoilla teidän pisteytysmallissanne saa tulla Suomeen? Pitääkö teidän pisteytysmallissanne Suomeen tulevalla ihmisellä olla työpaikka, kun hän saapuu Suomeen, vai voiko hän tulla etsimään Suomeen työpaikkaa? Kertokaa se. Miten ne teidän pisteytysmallissanne tapahtuvat? Perussuomalaiset ovat lähestyneet tätä siitä kulmasta, että EU- ja Eta-alueen ulkopuolisille työperäisille maahanmuuttajille pitää asettaa tiukempi tuloraja. Hallitushan asetti tämän 1 600 euron tulorajan tai TESin minimitulorajan, ja tämä ei kelvannut teille. Te äänestitte tätä vastaan, koska se oli teidän mielestänne liian tiukka. Se, mikä perussuomalainen linja, siis puhtaasti perussuomalainen linja, on, olisi se, että se hinattaisiin sinne mediaanitulojen tasolle, plus 3 000 euroon. Sitä te vastustatte. Tehän olette ajaneet saatavuusharkinnan poistoa, jolloin itse asiassa työnantaja Suomessa voisi hakea kolmansista maista työntekijän ennen kuin hän on tarkistanut, löytyisikö siihen tehtävään Suomesta työntekijää. Tämä on ollut teidän vaihtoehdossanne myös tällä kaudella. Älkää te tulko tänne selittämään, että perussuomalaisilla ei ole linjaa työperäisessä maahanmuutossa — on. Mitä tulee humanitääriseen maahanmuuttoon, siinäkin teidän linjanne on vähän kyseenalainen. Mitä tarkoittaa, että kyllä Suomen pitää kantaa vastuu? No, esimerkiksi kun julistitte, kuinka teillä on tiukkaa paperia, niin hauska tilanne oli se, että täällä perussuomalaiset nauroivat ja itse asiassa vihreä edustajakin nauroi. Oikeastaan koko eduskunta nauraa teidän vaihtoehdollenne, koska kukaan ei ota sitä tosissaan. [Tuomas Kettunen: Ei täällä saa nauraa!] — No, ehkä keskustan vaihtoehdolle saa nauraa, olkaamme siitä yhtä mieltä. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Lyhyesti käyn läpi, miksi täällä suunnalla suhtaudutaan ehkä hieman skeptisesti siihen, miten keskusta tulee toimimaan näissä maahanmuuton esityksissä eduskunnassa. Se ei ole ihan niin kuin tuulesta temmattua, vaan me voidaan käydä nyt sovinnon hengessä läpi tällä kaudella tehtyjä esityksiä ja sitä, miten keskusta on äänestänyt niissä. Tästähän me voidaan tavallaan vetää johtopäätöksiä siitä, minkälaista maahanmuuttopolitiikkaa keskusta harjoittaisi. Hallitus korotti tänne maahan tulevalta työperäiseltä maahanmuuttajalta vaadittavaa palkkarajaa. Mitä teki keskusta? Vastusti sitä. Hallitus asetti työttömäksi jääneille maahanmuuttajille aikarajan, jonka jälkeen pitää poistua maasta — tavallisilla työntekijöillä kolme kuukautta, erityisasiantuntijoilla kuusi kuukautta. Mitä teki keskusta? Vastusti sitä. Hallitus esti sen, että turvapaikanhakijat eivät voi jäädä maahan niin sanotusti vaihtamalla kaistaa eli siirtymällä turvapaikkaprosessin puolelta esimerkiksi työperäiseksi maahanmuuttajaksi, tämä kaistanvaihto estettiin. [Inka Hopsun välihuuto] Keskusta vastusti tätä, koska keskusta haluaa, että turvapaikkajärjestelmää voidaan väärinkäyttää. No, kun hallitus tiukensi kansalaisuuden ehtoja korottamalla vaadittua asumisaikaa ja poistettiin tämmöinen niin sanottu pakolaishuojennus, eli pakolaiset saivat helpommin Suomen kansalaisuuden — asumisaika oli vaaditusti lyhyempi, vuoden verran — niin mitä teki keskusta? Vastusti sitä. Hallitus asetti lukioihin ja amiksiin tuleville ulkomaalaisille lukukausimaksun, eli siis suomalainen veronmaksaja ei joudu kustantamaan sitä, kun me raahataan jostain kolmannesta maasta tänne opiskelijoita meidän toiselle asteelle, vaan jatkossa he maksavat itse. Kävikö tämä keskustalle? Ei tietenkään käynyt keskustalle. Ja kun hallitus alensi kotouttamiskorvauksia ja mahdollisti esimerkiksi sen, että tulkkauskustannukset voidaan jatkossa periä, niin mitäs keskusta teki? Vastusti tätäkin muutosta. [Jari Ronkainen: No tietysti!] Eli nyt, arvoisa rouva puhemies, esittelin tässä kuusi hallituksen järkevää maahanmuuttopolitiikan uudistusta, joita keskusta on tällä kaudella vastustanut, ja tässä, hyvät keskustalaiset, on se syy, miksi täällä suhtaudutaan hieman skeptisesti siihen, mitä se teidän maahanmuuttopolitiikka tosiasiallisesti tarkoittaa, kun se ei ihan riitä, että te menette Facebookiin ja laitatte peukun sille, että maahanmuuttajan pitää noudattaa lakia: jes! [Naurua] Hienoa, että te olette kiristäneet linjaanne nytten näin vaalien alla. Sen pitää näkyä myös ihan niissä teoissa ja niissä esityksissä, mitä täällä sitten käsitellään. Jatkossa olisi kiva, että kun täällä kiristetään maahanmuuttopolitiikkaa, niin se nappi, mitä te painatte, olisi esityksen puolesta — ei ”ei” jokaiselle kiristykselle, joka parantaa Suomen turvallisuutta, parantaa suomalaisen maahanmuuttopolitiikan uskottavuutta ja parantaa suomalaisen veronmaksajan, suomalaisen ihmisen, turvallisuutta ja asemaa ja etenkin veronmaksajien oikeusturvaa. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Säännönmukaisesti... Rouva puhemies! Pahoittelen suuresti. Se on hyvä näin, vaikka laki sen toki mahdollistaa, mutta rouva puhemies, pahoittelen. — Säännönmukaisesti kun tähän saliin tuodaan järkeviä maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä ja uudistuksia, joilla pyritään vahvistamaan sitä, että Suomi säilyisi turvallisena yhteiskuntana ja että tähän maahan ei tulisi sekopäitä lisää ja jos tähän maahan on tullut sekopäitä, niitä saataisiin karkotettua tästä maasta eli heitettyä laittomasti maassa olevat ulos — koska perussuomalaisten lähtökohtainen ajatus maahanmuuttopolitiikalle on se, että Suomi ei ole koko maailman sosiaalitoimisto, ei Kansaneläkelaitos eikä mikään Takuusäätiö, jonka tehtävänä on auttaa joka ikistä maailman hädänalaista ja hädänalaiseksi tekeytyvää — niin joka kerta vihreät ja vasemmistoliitto hiljaisella yhteistyöllä lähestulkoon aina sosiaalidemokraattien kanssa vastustavat näitä järkikiristyksiä ja järkiesityksiä, joilla maahanmuuttopolitiikkaa parannetaan. Olen sydämeni pohjasta pyrkinyt tutustumaan ja pohtimaan, mistä tämä johtuu, enkä vieläkään ole saanut siitä käsitystä. Eivätkö silmät ole auenneet vihreiden ja vasemmiston harjoittaman maahanmuuttopolitiikan täydelliselle epäonnistumiselle paitsi Suomessa myös laajemmin koko Euroopassa? Katsotaan Suomea: Jos mennään vaikka seksuaalirikostilastoihin, siellä korostuvat yliedustuksella tietyt maahanmuuttajaryhmät ja tietyt kansalaisuudet — hiljaisuus korvia huumaavaa vasemmistolta. Heille he ovat hädänalaisia, erittäin hädänalaisia, jotka nyt vain sattuvat tekemään rikoksia, mutta kyllähän suomalaisetkin tekevät rikoksia. Tämä on vihervasemmiston tekosyy raahata lisää näitä rikoksentekijöitä tähän maahan. Tukiriippuvuus: toimeentulotuessa pääkaupunkiseudulla noin puolet maahanmuuttajataustaisia, vaikka heidän osuutensa väestöstä vielä toistaiseksi, onneksi, on matala. Ei minkään näköistä herätystä. Tämän jälkeen he tulevat syyttämään perussuomalaisia, että te leikkaatte kotoutumisesta. No, sitten kun me katsotaan, mitä siellä kotoutumiskursseilla tehdään, niin kerätään johonkin tulitikkuaskeihin jotain maasta löydettyjä lehtiä ja sammaleita. Silläkö ne maahanmuuttajat kotoutuvat ja tulevat tekemään töitä tänne? [Pia Sillanpää: No ei todellakaan!] Jos tämä on se kotoutumisteollisuuden kärkituote, että kerätään jotain marjoja ja risuja tulitikkuaskeihin [Jari Ronkainen: Käpylehmiä!] — ja käpylehmiä tehdään, uusi vientituote siitä — niin ei tämä maa tule ikinä nousemaan. Tuommoinen kotoutumisteollisuus pitää ajaa välittömästi alas. Sen sijaan asetamme tiukat ehdot sille, kuka saa tulla tähän maahan, ja nyt jatkossa myös ennakollisesti voidaan estää sekopäiden saapuminen maahan, mikä on erinomainen uudistus. Näitä maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä tulee jatkaa vihervasemmiston ja laajasti opposition suuresta vastustuksesta huolimatta. Kiitos sisäministeri Rantaselle tästäkin uudistuksesta.

Arvoisa herra puhemies! Toden totta on näin, että nyt vihdosta viimein ollaan saatu lukea uutisista, että palautusten määrät ovat kasvaneet, ollaan saatu tästä maasta rikollisia ulos. Tietysti johtotähtenä näistä hädänalaisista, jotka saatiin ulos, on Milan Jaff. Tästäkin median uutisoinnissa kerrottiin, että muun muassa hallituksen tekemillä uudistuksilla on ollut vaikutusta siihen, että näitä todella saadaan täytäntöön, toimeenpanoon ja lopulta näitä rikollisia ulos maasta. Muistan kuitenkin, että näitäkin esityksiä, joita tässä eduskunnassa on käsitelty, vasemmistoliitto on vastustanut, ja näinhän se kyllä valitettavasti on. Mitä tulee maahanmuuttopolitiikkaan yleisesti, niin tietenkin kannattaa lähteä liikkeelle siitä, että jo ennaltaehkäisevästi rakennetaan niin tiukat lait, että tähän maahan ei tule ihmisiä väärin perustein. Siinä esimerkiksi tämä ennakollinen maahantulokielto on erinomainen ratkaisu. Jos sitä pystytään laajasti soveltamaan ja laajasti hyödyntämään, niin saadaan estettyä, että tähän maahan tulee lähtökohtaisesti rikollisia ollenkaan. Se on erinomaista. Mitä nopeammin palautukset saadaan täytäntöön toimeenpantua, sitä parempi koko suomalaiselle yhteiskunnalle. — Kiitos.

Kunnioitettu rouva puhemies! Tuolta keskustan suunnalta lentää useitakin syytöksiä, ja yksi välihuudoissa esiin noussut syytös oli muun muassa se, miten nämä perussuomalaisten toimet nyt ovat sitten auttaneet siihen pumppuhintaan. Ihan käsi sydämellä kysyn nyt teiltä: jos te kerran olette sitä mieltä, että niillä toimilla, joita hallitus on tehnyt polttoaineen hinnan kurissa pitämiseksi, ei ole mitään merkitystä, niin oletteko te sitä mieltä, että jos me perutaan ne veronalennukset ja palataan sille jakeluvelvoiteuralle, jota te kannatitte ja jonka te eduskuntaan äänestitte, niin kävisiköhän niin, että se hinta nousisi pumpulla edelleen tästä tilanteesta? Näinhän siinä kävisi. Tämähän on tosiasia, ja tekin voitte sen myöntää ääneen. Palataan vähän... Mennään ensin tätä kautta läpi. Hallitus on siis — ottaen huomioon, että me jatkuvasti tehdään sopeutustoimia lähes jokaiselle sektorille, pois lukien käytännössä ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja maatalous — siitä huolimatta pystynyt autoilun verotusta keventämään yli 300 miljoonalla eurolla. Sitten jos me katsotaan sitä, kun te olitte vallassa ja vastuussa, niin teidän hallituksenne ei kyennyt säästämään, ei kyennyt tekemään menosopeutuksia. Mutta on yksi asia ylitse muiden, jossa hallitus löysi into piukeana, hymyillen yksimielisyyden, ja se oli polttoaineveron korottaminen. Siihen keskustalta löytyi valmius. Säästöjä piti löytää, polttoaineveron korottaminen oli ensimmäisenä mielessä, kaikki muu unohdettiin. No, sitten tietenkin toivon ja uskallan ajatella näin, että jos te olette sitten jälkikäteen ajatelleet, että nämä ovat olleet huonoja päätöksiä, niin niitähän voidaan perua, ja kun katson teidän vaihtoehtobudjetteja, sitä, mitä te sitten olette tällä kaudella ajaneet, niin onkos nyt näin, että itse asiassa teidän vaihtoehtobudjetissa te yrititte peruuttaa muun muassa ajoneuvoveron perusveron keventämisen? Ja näinhän on. Te vastustitte sitä, että vanhempien autojen, joilla ajavat yleensä pienituloiset ihmiset, verotus kevenisi. Te vastustitte sitä. [Jaana Strandman: Ihanko oikeasti?] Onneksi teidän esitys ei mennyt läpi, hallitus sai ajoneuvoveron perusveron kevennettyä, vaikka keskusta yritti sitä vastustaa. Kuten kaikki tässä salissa tietävät, tosiasia on se, että yksikään puolue ei yksin tässä maassa päätä yhtään mitään, vaan se edellyttää sitä, että saavutetaan kompromissi. Tähän nähden uskallan sanoa, että tämän hallituksen autoilumyönteinen linja on hyvin perussuomalaisen näköinen. On totta kai niin, että jos me yksin saisimme linjata sitä, miten autoilun kustannuksia hillitään, niin se olisi kovempi. Jakeluvelvoite menisi automaattisesti EU:n minimiin, jos PS saisi päättää, [Mauri Peltokangas: Kyllä!] mutta näin ei ole, koska me elämme kompromissien maailmassa. Vastaavaa kompromissia tehdään maahanmuuttopolitiikassa ja tuloveropolitiikassa jokaisen puolueen suuntaan. Mutta tosiasia on se, että jos ihan millä tahansa mittarilla arvioidaan sitä, mikä hallitus on tehnyt eniten autoilijoiden eteen ja vähentänyt autoilijoiden kustannuksia, niin tämä hallitus on siinä kymmenen kertaa parempi kuin teidän hallituksenne. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Minusta on aivan oikein, että oppositio pyrkii kirittämään hallitusta hallituksen toimissa ja pyrkii siihen, että hallitus tekisi yhä entistä enemmän sen eteen töitä, että Suomessa yhä useampi saisi töitä ja suomalaisten ostovoima paranisi ja saataisiin köyhyyttä vähennettyä. Se on aivan oikein, se kuuluu oppositiolle. Mutta se, mikä tässä hämmentää viikosta toiseen, välikysymyksestä toiseen, on se, että te peittelette tai jopa ehkä häpeätte esittää sitä teidän omaa vaihtoehtoanne. Nimittäin tätäkin keskustelua silmällä pitäen kävin läpi vasemmiston vaihtoehtoja. Nämäkö auttavat köyhyydessä: bensaveron korotukset, ilmastopolitiikan kiristäminen — lukuohje: metsätehtaiden sulkeminen — työn ja yrittämisen veronkorotukset, kehitysavun lisääminen velaksi ja humanitäärisen maahanmuuton lisääminen? Nyt kysyn: miten nämä toimet, joita te vasemmistossa laajasti esitätte ja kannatatte, auttavat suomalaisia pienituloisia ihmisiä, suomalaisia köyhiä ihmisiä? Kertokaa se meille.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Honkasalo toden totta tänään salissa sanoi, että perussuomalaiset eivät ole saaneet hallituksessa mitään omia tavoitteitaan läpi. Se on kyllä mielenkiintoista, kun ottaa huomioon, että edustaja Honkasalo on kuitenkin itse tässä salissa joka kerta ollut vastustamassa hallituksen maahanmuuttopoliittisia uudistuksia. Toisaalta salin vasemmalta laidalta on kuultu esimerkiksi puheenvuoroja, että kuinka te kokoomuksessa voitte olla perussuomalaisten talutusnuorassa. No, näinhän ei tietenkään ole, koska jos näin olisi, niin siinä tapauksessahan nämä kiristykset olisivat vielä kovempia. Mutta joka tapauksessa edustaja Veronika Honkasalo on vastustanut itärajan sulkua, edustaja Veronika Honkasalo on vastustanut rajan poikkeuslakia, edustaja Veronika Honkasalo on vasemmistoliiton ja vihreiden tapaan vastustanut muun muassa jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksen purkamista, kuten monia muitakin erittäin tärkeitä uudistuksia, joita tämä hallitus on tehnyt. Toisaalta vasemmistoliiton vaihtoehdossa vaaditaan — vastoin hallituksen näkemystä — esimerkiksi autoilun verotuksen merkittävää kiristämistä, polttoaineverojen kiristämistä, ajoneuvoveron kiristämistä. Tämän hallituksen linjahan on ollut päinvastainen. He ovat kritisoineet meitä siitä, että me olemme alentaneet esimerkiksi autoilun verotusta. He ovat vastustaneet täällä meidän tekemiä päätöksiä ilmastopolitiikkaan liittyen, joilla on turvattu muun muassa metsähakkuiden jatkuminen, suomalainen metsäteollisuus. Kaikkia näitä vasemmistoliitto on vastustanut, mutta herää kysymys, minkä takia he vastustavat näitä, jos kerran perussuomalaiset eivät olisi saaneet mitään aikaan. Eli siis kenen aikaansaannoksia nämä nyt sitten ovat, joita te olette vastustaneet täällä vuodesta toiseen? Ihmettelen, mutta ehkä vasemmistoliitto osaa sen kertoa. Mutta joka tapauksessa ilmeistä on se, että yhdenvertaisuusvaltuutetusta ja hänen toimistonsa 30-henkisen joukkueensa huudosta — vasemmistoliiton tukemana — huolimatta tämä hallitus jatkaa maahanmuuttopoliittisia kiristyksiä, eikä oppositio voi asialle yhtään mitään.

Arvoisa herra puhemies! Haluan vielä kiinnittää huomiota yhdenvertaisuusvaltuutetun näkemykseen siitä, että itärajan sulku on väärin ja että itärajalle pitäisi avata mahdollisuuksia hakea turvapaikkaa, ja toisaalta myöskin siihen, että tämä rajan poikkeuslaki, joka kansallisen turvallisuuden nimissä ja sisäisen turvallisuuden viranomaisten vahvasta suosituksesta tähän maahan säädettiin, on yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan ongelmallinen ja sitä ei pitäisi soveltaa eikä pitäisi myöskään sen kestoa jatkaa. Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksessa ei sanallakaan tarkastella sitä näkökulmaa, että minkä takia tämä laki on säädetty. Siellä ei käsitellä sitä, mitä seurauksia sillä voi olla, mikäli Venäjä kykenee käyttämään hyväkseen tätä perus- ja ihmisoikeuskäsitystä ja sen muovaamaa lainsäädäntöä, jonka seurauksena meidän rajoille ja meidän rajojemme sisälle voisi tulla teoriassa jopa tuhansia ellei kymmeniätuhansia ihmisiä hallitsemattomasti ja jonka seurauksena suomalainen yhteiskuntarauha hyvin suurella todennäköisyydellä järkkyisi ja viranomaisten resurssit puuttua ja huolehtia tilanteesta olisivat vähintäänkin kyseenalaiset, eli olisi kyse vakavasta poikkeustilanteesta. Hän ei ota kantaa siihen, miten tämmöinen menettely voidaan torjua. Sen sijaan hän esittää kyllä järjestelykeskuksia, ja hän esittää, että kaikki tänne vaan ja sitten katsotaan, miten käy, mutta hän ei pohdi sitä, että kyse on erittäin vakavasta vaikuttamisesta, jolle pitää pystyä sanomaan, että peli seis. Näinhän hallitus teki: kun itäraja suljettiin, turvapaikanhakijoiden virta rajoille loppui. No, toisaalta hallitus sääti rajan poikkeuslain, jota laaja enemmistö eduskunnassa tuki — pois lukien vihreät, vasemmistoliitto ja osa SDP:n kansanedustajista — ja näiden lakien seurauksena me ollaan tilanteessa, jossa meidän itärajalle ei ole tullut enää turvapaikanhakijoita, ja nyt me voidaan nähdä, että itse asiassa Venäjä ei ole päässyt käyttämään hyväksi näitä ihmisiä. Mutta on aika varma tieto ja näkemys siitä, että jos itäraja nyt avattaisiin turvapaikanhakijoille, kuten yhdenvertaisuusvaltuutettu suosittaa, me tultaisiin tilanteeseen, missä siellä rajalla olisi yhtäkkiä satoja ellei jopa tuhansia turvapaikanhakijoita. No, sekö sitten auttaisi heidän oikeuksiaan ja yhdenvertaisuutta? Enpä oikein usko. Täytyy ymmärtää, että kyse on välineellistetystä maahanmuutosta, jota Venäjä systemaattisesti harjoittaa, ei, kuten yhdenvertaisuusvaltuutettu kuvaa, ”niin sanotusta” välineellistetystä maahanmuutosta — erittäin vakavasta tilanteesta. On surullista, että yhdenvertaisuusvaltuutettu ei ole ottanut huomioon sisäisen turvallisuuden viranomaisten näkemyksiä, tai jos on ottanut huomioon, niin ei ole ainakaan sisäistänyt niitä. Olisin toivonut hieman laajempaa tarkastelua etenkin tämän itärajan suhteen hänen kertomuksessaan. — Kiitos.