Mikkonen Anna-Kristiina

Arvoisa rouva puhemies! Kestävä ja kannattava ruokahuolto on huoltovarmuuden ja yhteiskunnan vakauden perusta. Muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa omavaraisuuden merkitys korostuu entisestään. Ranskassa peräti maatalousministeriön nimeen on huoltovarmuushengessä lisätty elintarvikesuvereniteetti, -omavaraisuus. Kotimainen ruuantuotanto on kansallisen turvallisuuden ja alueellisen elinvoiman keskeinen osa. Meidän pitäisi pyrkiä vähentämään riippuvuutta ulkomaalaisista tuotannoista ja huolehtia kotimaisen viljelijän reilummasta asemasta, maanviljelyn paremmasta kannattavuudesta. Menestyksekäs maatalous edellyttää toimivia liikenneyhteyksiä, kattavia tietoliikenneyhteyksiä, osaavan työvoiman saatavuutta, koulutusta ja tutkimusta. Miten hallitus takaa nämä maatalouden toimintaedellytykset? Miten taataan suomalaisen maatalouden kannattava tulevaisuus? Miten parannetaan Suomen maatalouden kriisinkestävyyttä? Omalta osaltaan haluaa SDP vahvistaa suomalaisen maatalouden kannattavuutta, huoltovarmuutta ja kasvua huolehtien viljelijälle reilumman aseman ruokaketjussa kohdentamalla tuet aktiiviseen tuotantoon sekä panostamalla omavaraisuuteen, innovaatioihin ja ruokavientiin. Meidän täytyy vähentää riippuvuutta ulkomaalaisista tuotantopanoksista, lisätä lannoitteiden kotimaista tuotantoa, vahvistaa rehun kotimaisuusastetta, turvata siementen, varaosien ja muiden kriittisten tuotantopanosten saatavuus sekä kehittää maatalouden kriisinkestävyyttä. Meillä Savonlinnassa kaupunki linjasi jo vuosikymmen sitten, että suosimme vain kotimaista ruokaa. Valitettavasti kotimaisen ruuan asema ei vahvistu hallituksen kritisoidun hankintalakiesityksen myötä. EU-sääntelyn vuoksi laki joudutaan vielä uudistamaan, jolloin on syytä tehdä parempia ratkaisuja kuntien, lähiruuan ja huoltovarmuuden kannalta. [Anne Kalmari: Juuri näin!] Toimivat julkiset ruokapalvelut ovat tärkeä osa ruokajärjestelmää. SDP:n mielestä hankintalakia ei pidä viedä suuntaan, jossa kunnat joutuvat hajottamaan toimivia ruokapalveluja ja kilpailutuksissa hinta syrjäyttää laadun, kotimaisuuden ja huoltovarmuuden. Kotimainen ruuantuotanto on kansallisen turvallisuuden ja alueellisen elinvoiman keskeinen osa. Ilman taloudellisesti kannattavaa alkutuotantoa ei voida turvata ruokaturvaa eikä maaseudun elinvoimaa. Keskeinen tavoite on, että suomalainen maatalous pystyy tuottamaan ruokaa markkinoille kannattavasti myös tulevaisuudessa. Viljelijän on saatava työstään oikeudenmukainen korvaus. Ruokaketjun arvonlisän tulee jakautua nykyistä tasaisemmin. Maatalouden kannattavuutta tulee parantaa ensisijaisesti markkinoiden kautta eikä pelkästään tukien avulla. Elintarvikeketjun toimivuutta ja reiluutta on vahvistettava. Maatalouden tukijärjestelmien on kohdistuttava aktiiviseen maatalouteen, ja myös tukipolitiikan vaikuttavuutta on syytä arvioida tarkemmin. Kestävä maatalous vahvistaa myös huoltovarmuutta pitkällä aikavälillä. Maatalouden tulee kyetä myös sopeutumaan ilmaston lämpenemisen vuoksi muuttuviin olosuhteisiin ja sen tuomiin riskeihin Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa, uusien teknologioiden mahdollisuuksien hyödyntämistä, digitalisaatiota tarvitaan keskeisesti maatalouden uudistumiseen. Ruokavientiin tulee panostaa pitkäjänteisesti siten, että se vahvistaa kotimaista tuotantoa, investointeja sekä työllisyyttä. Viennin kasvattaminen turvaa myös huoltovarmuutta. Maatalouden rakennemuutoksen hallinnassa korostuu kokonaiskestävyys, taloudellinen, sosiaalinen sekä ympäristöllinen näkökulma. Lopuksi todettakoon, että menestyksekäs maatalous edellyttää toimivia liikenneyhteyksiä, kattavia tietoliikenneyhteyksiä, osaavan työvoiman saatavuutta, koulutusta, tutkimusta, yritysrahoituksen saatavuutta, elinvoimaisia kuntia ja palveluita. Maatalous on keskeinen osa maaseudun työllisyyttä, yrittäjyyttä ja kokonaisturvallisuutta. [Pertti Hemmilä: olipa hyvä puhe!]

Arvoisa rouva puhemies! Tämä on ollut erityisen mielenkiintoinen ja monipolvinen keskustelu niin taksien saatavuudesta kuin turvallisuudesta ylipäätään ja taksialasta. Tässä on hyvin tullut ilmi se, että on erityisiä kysymyksiä, jotka liittyvät muun muassa koulukuljetuksiin, hyvinvointialueiden kuljetuksiin, Kela-kyyteihin ja muihin sopimusajoihin. Edustaja Suhonen toi keskustelussa hyvin esille Kela-kyytien sekä hyvinvointialueiden taksiajoihin liittyviä hinnoittelukysymyksiä, jotka ovat varmasti erityiskysymyksiä, joita eritoten tulee jatkossa tarkistella. Kuten liikenne- ja viestintävaliokunta omassa mietinnössään muistuttaa, sääntelyn yhteisvaikutuksia tulee tarkastella kokonaisuutena ja kattavasti myöskin jatkossa. Tällä esityksellähän pyritään siihen, että tällä on vaikutuksia kuluttajien turvallisuudentunteeseen, palvelujen saatavuuteen ja valvonnan toimivuuteen ja sitä kautta harmaan talouden torjuntaan. Liikenne- ja viestintävaliokuntahan on valiokunta, jolle kuuluvat asiat niin maalla, merellä kuin ilmassa, toki myöskin siellä avaruudessa, joten vastaamme mietinnöllämme jo valmiiksi sitten myös tulevaisuuden taksialan haasteisiin sillä, että olemme esittäneet eduskunnalle hyväksyttäväksi lausumaa, että seuraamme tarkoin taksialan kehittymistä myöskin jatkossa, jolloin varmasti edustajien tulevaisuudenkuvat taksialasta tulevat seuratuiksi sitten lainsäädännön puitteissa.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä nyt käsittelyssä oleva lakiesitys on meidän kautemme yritys paikata menneitä virheitä ja saada aikaiseksi suomalaisen taksin kunnianpalautus. Tällä esityksellä korjataan vuonna 2018 voimaan tulleesta Sipilän kauden taksiuudistuksesta johtuvia virheitä, joilla romutettiin maailman luotettavin taksijärjestelmä. Onkin syytä yhtyä liikenne- ja viestintävaliokunnan hyvin ansiokkaaseen mietintöön sekä lausumaan lainsäädännön kehittämistarpeista myös jatkossa, sillä tämäkään korjaussarja ei valitettavasti riittäne korjaamaan kaikkea. Taksien valvonnan kehittäminen on keskeistä harmaan talouden torjumiseksi. Keskeisiä harmaan talouden torjuntaan liittyviä ehdotuksia tässä hallituksen esityksessä ovat muun muassa ajoneuvon rekisteröinti elinkeinotoimintaan, liikenneluvan liittäminen rekisteritunnukseen, taksamittarivaatimukset, välilliset rekisterikilvet sekä hyvämaineisuuden laajennukset uusilla rikosnimikkeillä, muun muassa. Tavoitteena on ylipäätään lisätä valvonnan vaikuttavuutta ja uskottavuutta sekä ennaltaehkäistä epärehellistä ja laitonta toimintaa. Tavoitteena tulee olla luottamuksen palauttaminen, merkittävä turvallisuuden lisääminen, liikenne- ja matkustajaturvallisuuden edistäminen sekä kuluttajansuojan parantaminen. Arvoisa puhemies! Tämän sääntelyn avulla pyritään palauttamaan luottamus takseihin sekä vahvistamaan matkustajien turvallisuudentunnetta lisäämällä koulutusta muun muassa värillisin kilvin ja taksamittarein. Erityisen tärkeää on ylipäätään huolehtia taksien saatavuudesta ja turvallisuudesta. Tämä lakiesitys on nyt tämän kauden korjaussarja menneisiin virheisiin. Tavoitetilana on oltava jälleen olla maailman luotettavin taksijärjestelmä. Matka siihen on valitettavasti vielä kesken.

Arvoisa rouva puhemies! Vuonna 2018 tuli voimaan Sipilän kauden taksiuudistus, jolla romutettiin maailman luotettavin taksijärjestelmä. Tämä nyt käsittelyssä oleva lakiesitys on meidän kautemme yritys paikata menneitä virheitä ja saada aikaiseksi suomalaisen taksin kunnianpalautus. Valitettavasti tämäkään taksilain korjaussarja ei riittäne korjaamaan kaikkea. Onkin syytä yhtyä valiokunnan ansiokkaan mietinnön lausumaan lainsäädännön kehittämistarpeista myös jatkossa. Taksien valvonnan kehittäminen on keskeistä harmaan talouden torjumiseksi. Erityisiä kysymyksiä voi myös liittyä esimerkiksi koulukuljetuksiin, hyvinvointialueiden järjestämiin kuljetuksiin sekä muihin sopimusajoihin. Tämän sääntelyn avulla pyritään palauttamaan luottamusta takseihin sekä vahvistamaan matkustajien turvallisuudentunnetta lisäämällä koulutusta, värillisin kilvin ja taksamittarein. Erityisen tärkeää on huolehtia taksien saatavuudesta ja turvallisuudesta. Kuluttajien mahdollisuudet vertailla palveluntuottajia ovat rajalliset. Valvonnan puutteet ovat osaltaan lisänneet harmaata taloutta sekä heikentäneet asiakkaiden turvallisuudentunnetta. Kuluttajan näkökulmasta keskeistä on palvelujen turvallisuus, hinnan ennakoitavuus ja hyvä saatavuus. Kuljettajien ja liikenneluvan haltijoiden kelpoisuusvaatimusten tiukentaminen sekä koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen on perusteltua, sillä ne lisäävät luottamusta toimialaan ja parantavat palvelujen laatua. Tavoitteena on myös lisätä valvonnan vaikuttavuutta ja uskottavuutta sekä osaltaan ennaltaehkäistä epärehellistä ja laitonta toimintaa. Värillisen, erityisen taksien rekisterikilven eli taksikilven tarkoituksena on lisätä kuluttajien luottamusta taksialaan, kun kuluttajat voivat tunnistaa luotettavasti rekisterikilvestä taksiauton. Taksinkuljettajan koulutuksen yhteiskunnallisena tavoitteena on luottamuksen palauttaminen, merkittävä turvallisuuden lisääminen, liikenne‑ ja matkustajaturvallisuuden edistäminen sekä kuluttajansuojan parantaminen. Taksinkuljettajan koulutuksen tavoitteena on ylipäätään osaamis‑ ja taitotason parantaminen, kaikilla mahdollisuus saada yhdenmukainen tieto‑ ja taitotaso, ammattitaidon vahvistaminen, asiakaspalvelutilanteisiin vaikuttaminen, alan arvostuksen lisääminen, houkuttelevuuden kasvattaminen, työllisyyden kasvu ja mahdollisuus osa-aikaisesta kokoaikatyöhön. Taksinkuljettajan ammattitaitoon kuuluu kielitaito, asiakkaiden kohtaaminen, rehellisyys, liikennekäyttäytyminen, paikallistuntemus ja kaluston laadun varmistaminen. Hallituksen esitykseen liittyviä keskeisiä harmaan talouden torjuntaan liittyviä ehdotuksia ovat ajoneuvon rekisteröinti elinkeinotoimintaan, liikenneluvan liittäminen rekisteritunnukseen, taksamittari, värilliset rekisterikilvet, hyvämaineisuuden laajennukset uusilla rikosnimikkeillä sekä koulutusorganisaatioiden luvanvaraisuusedellytykset. Taksimatkan yhteydessä kerättävä data, harmaan talouden torjunta ja alan valvonta kytkeytyvät keskeisesti taksamittariin. Mittarivaatimus voi osaltaan vahvistaa koko taksialan uskottavuutta ja kuluttajien luottamusta. Hallituksen esityksessä ehdotettavan taksamittarivaatimuksen tavoite on vahvistaa taksien luotettavuutta, läpinäkyvyyttä ja valvottavuutta sekä lisätä kuluttajille luottamusta taksipalveluihin. Esityksen mukaan taksamittarihan tulisi pakolliseksi kaikissa takseissa, jotta kaikista taksikuljetuksista saataisiin kerättyä valvonnan kannalta tarpeellisia tietoja yhdenmukaisella ja luotettavalla tavalla. Taksamittari mahdollistaa matkan keskeisten tietojen — ajomatkan, ajoajan, hinnan, ajankohdan, ajoneuvon kokonaiskilometrimäärän — tallentamisen tavalla, joka tukee sekä viranomaisvalvontaa että asiakkaan oikeusturvaa. Tavoitteena on tehostaa harmaan talouden torjuntaa, parantaa erityisesti verovalvonnan edellytyksiä sekä helpottaa viranomaisten mahdollisuuksia valvoa taksiliikenteen sääntelyn noudattamista. Erityisiä kysymyksiä voi tosiaan liittyä koulukuljetuksiin, hyvinvointialueiden kuljetuksiin sekä muihin sopimusperustaisiin ajoihin, joissa hinnoittelu perustuu etukäteen sovittuihin kokonaisuuksiin eikä yksittäisen matkan mittaamiseen. Taksamittarisääntelyn toimeenpanoa ja vaikutuksia ja mahdollisia ongelmia on seurattava huolellisesti osana sääntelyn vaikutusarviointia. Seurannassa on kiinnitettävä erityistä huomiota taksamittarivaatimuksen vaikutuksiin harmaan talouden torjunnassa, valvonnan toimivuuteen, kuluttajansuojaan, sopimusperäisten kuljetusten ja osa-aikaisen yrittäjyyden edellytyksiin sekä taksipalvelujen alueelliseen saatavuuteen. Tavoitetilana on oltava jälleen olla maailman luotettavin taksijärjestelmä. Matka siihen on vielä kesken.

Arvoisa puhemies! Jatkan myöskin kunnista. Kunnat vastaavat arjen tärkeimmistä palveluista. Kun niiden rahoitusta leikataan, vaikutukset näkyvät väistämättä kouluissa, päiväkodeissa, lasten arjessa. Hallitus linjasi kehysriihessään itäisen ja pohjoisen Suomen ohjelmiin liittyen keskeisistä toimenpiteistä, kuten erityistalousalueiden kokeiluselvityksen käynnistämisestä, liikenne- ja infrastruktuuri-investointien kohteista ja lisäresursseista. Kuitenkin esimerkiksi näiden liikenne- ja infrainvestointien kohteet: muun muassa Etelä-Savo jäi täysin ilman mitään kohteita, ei mitään liikenne- eikä infrastruktuuri-investointeja koko alueelle. Sen lisäksi hallituksen suurin saavutus on se, että te olette tunnistaneet itäisen Suomen erityistarpeet, koska olette päättäneet ryhtyä valmistelemaan määräaikaisen kokeilulainsäädäntöhankkeen käynnistämistä erityistalousalueiden mahdollistamiseksi itäisessä Suomessa. Kuinka tämä mahdollistamisen selvittäminen nyt sitten oikein etenee tähän kokeilulainsäädäntöön?

Arvoisa rouva puhemies! Ennätysvelka, ennätystyöttömyys, ennätyskonkurssit ja ennennäkemätön joukko, yli 30 000 uutta lapsiperhettä, lisää köyhyysrajan alapuolelle Orpon hallituksen aikana. Tilastokeskuksen mukaan miltei miljoona suomalaista oli vuonna 2024 köyhyys‑ tai syrjäytymisriskissä. Heistä lapsia on 173 000. Riskissä olevien henkilöiden määrä vain kasvoi edellisvuodesta. Keneltäkään ei pitänyt vaatia kohtuuttomia. Kuitenkin kaikkein heikko-osaisimpien toimeentulosta on leikattu ja suojaosien poistolla vaikeutettu työllistymistä. Orpon hallitus on epäonnistunut kaikissa keskeisissä talouspolitiikan tavoitteissaan. Ihmiset ovat pettyneitä rikottuihin lupauksiin ja epäoikeudenmukaisiin arvovalintoihin. Maailmanlaajuiset kriisit ja taloudellinen epävarmuus varjostavat tulevaisuudenkuvaa. Kodeissa tingitään välttämättömyyksistä, ruokaostoksista ja hankinnoista. Sisäistä turvallisuutta heikennetään leikkaamalla samaan aikaan terveydenhuollosta, koulutuksesta, vammaisilta ja vanhuksilta. Hallitus eriarvoistaa politiikallaan niin ihmisiä kuin alueita. Usko tulevaisuuteen on karissut, ja pettyneitä ovat jopa kokoomuksen omat kannattajat. Elinkeinoelämän valtuuskunnan, Evan, tekemän tutkimuksen mukaan yli kaksi kolmasosaa suomalaisista uskoo Suomen menevän väärään suuntaan. Siksi nyt viimeistään tarvitaankin suunnanmuutos. SDP:n vaihtoehto on toisenlainen. Tarvitaan työtä yhdenvertaisuuden, palvelujen ja osaavamman kansakunnan eteen. Valtion velkaantumista voidaan hillitä ilman leikkauksia etuuksiin tai palveluihin. Keskeisintä on kuitenkin uuden kasvun ja uusien työpaikkojen luomisen mahdollistava ympäristö. Tarvitaan panostusta tulevaisuutta luoviin osaamis‑ ja innovaatioinvestointeihin sekä nopeasti työllistäviin liikenne‑ ja asuntorakentamishankkeisiin. Kunnat vastaavat arjen tärkeimmistä, kansalaisten lähellä olevista palveluista. Kun valtionosuuksista rahoitusta leikataan, vaikutukset näkyvät väistämättä kouluissa, päiväkodeissa ja lasten arjessa. Monessa kunnassa talous on jo valmiiksi tiukka ennen kehysriihen uusia, yllättäen ilmoitettuja hallituksen säästöjä. Samalla kun palveluista leikataan, hallitus toteuttaa miljardiluokan verohelpotuksia. Tavalliset suomalaiset maksavat tämän hallituksen epäonnistuneen talouspolitiikan. Hallituksen esityksessä myöskin perusväylänpidosta leikataan, vaikka korjausvelka vain jatkaa kasvuaan Suomen maanteillä, raiteilla ja silloilla. Investoinneista on rahoitettava ykkösluokan teiden välttämätöntä kunnossapitoa. Hallitus osoittaa useilla lakiesityksillään lisätehtäviä Traficomille mutta osoittaa sinne myös lisää säästöjä, myöskin Väylään. Miten näistä lisätehtävistä selvitään kaikkien niiden lisäsäästöjen jälkeen? Arvoisa puhemies! Kehysriihestä odotettiin myös viimein ratkaisuja Itä-Suomen tilanteeseen. Hallitus puhuu toisaalta Itä-Suomen kasvusta ja turvallisuudesta, mutta kehysriihessä sovittu Itä-Suomen liikennepaketti jättää Etelä-Savon maakunnan kokonaan ilman investointeja. Tämä ratkaisu herättää vakavaa huolta, sillä hallitus samaan aikaan korostaa itäisen Suomen elinvoiman ja turvallisuuden vahvistamista. Miten kokonainen maakunta voi unohtua kokonaan kehyksestä? Kyse on kokonaisturvallisuudesta, samalla myös aluekehityksestä ja saavutettavuudesta. Epävarmuuden ajassa tarvitaan päätöksiä, jotka vahvistavat luottamusta ja kasvua koko Suomessa. Hallituksen politiikalla eriarvoistetaan niin ihmisiä kuin alueitakin.

Arvoisa puhemies! Kehysriihestä odotettiin vihdoin viimein ratkaisuja myöskin Itä-Suomen tilanteeseen. Hallitus puhuu paljon Itä-Suomen kasvusta ja turvallisuudesta, ja kehysriihessä sovittiin Itä-Suomen liikennepaketista, mutta se jättää Etelä-Savon maakunnan kokonaan ilman investointeja. Tämä ratkaisu herättää vakavaa huolta samaan aikaan, kun hallitus korostaa itäisen Suomen elinvoiman ja turvallisuuden vahvistamista. Miten kokonainen maakunta voi jäädä tästä kehyksestä kokonaan pois? Kyse on kokonaisturvallisuudesta, aluekehityksestä ja saavutettavuudesta. Epävarmuuden ajassa tarvitaan päätöksiä, jotka vahvistavat luottamusta ja kasvua koko Suomessa, ja nyt kokonaisuus jää tältä osin vajaaksi. Olisin osoittanut kysymykseni liikenneministeri Ranteelle, mutta koska hän ei ole paikalla enää, niin esitän kysymykseni sitten varapääministeri Purralle: eikö niin?

Arvoisa rouva puhemies! Valtioneuvoston ajankohtaisselonteko ulko- ja turvallisuusympäristön muutoksesta on tärkeä ja selkeä selonteko, täydennys muuttuneen turvallisuusympäristön tilasta. Valta, voima ja kilpailu sekä mureneva sääntöpohjainen kansainvälinen järjestelmä — miten varautua tähän ennakoimattomaan maailman jatkuvaan muutokseen? On syytä kiinnittää erityistä huomiota riskienhallintaan, varautumiseen, kilpailukykyyn sekä kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän vaalimiseen ja vahvistamiseen. Euroopan vastuu omasta maanosastaan vain korostuu entisestään. Onhan EU Suomen tärkein arvo- ja turvallisuusyhteisö. Myös Natoa on kehitettävä entistä eurooppalaisemmaksi. Suomen kannalta oleellista on myös muistaa se, että Suomen itäraja ei ole vain Suomen vaan EU:n ja Naton itäraja myös. Globaalin politiikan muutokset ja geostrateginen kilpailu heijastuvat voimakkaasti talouteen. Monenvälistä järjestelmää haastaa joidenkin turvautuminen yksipuolisiin toimiin. Uhka kauppasodasta tulleineen on aidosti läsnä. Teknologinen kilpailu kovenee. Kriittiset raaka-aineet sekä teknologiat vaikuttavat aiempaa selvemmin globaaliin vaikutusvaltaan, kilpailukykyyn, strategiseen asemaan sekä turvallisuusintressien suojaamiseen. Suuri keskinäisriippuvuus tekee kokonaisia kansakuntia haavoittuvaksi, ja toisaalta protektionismi nostaa päätään. Kansalaisten pitäminen mukana talouden ja teknologian murroksessa on myös osaltaan turvallisuuskysymys. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa johdetaan arvopohjaisella realismilla. Niin diplomatialla kuin tiedustelulla on entistä suurempi painoarvo ja merkitys yhtenäisen tilannekuvan ja ennakoivan ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta. Aikaamme leimaavat geopoliittinen epävakaus, hybridiuhat ja yhteiskuntiemme lisääntyvä haavoittuvuus. Suomeen kohdistuu vaikuttamista ja ilmatilaloukkauksia, ja varjolaivasto seilaa Itämerellä. Laaja-alaista vaikuttamista, kriittisen infrastruktuurin kyber-, hybridi- ja sabotaasitoimia, on jo havaittu laajalti Euroopassa. Arvoisa puhemies! Poliittisen tuen lisäksi Ukraina tarvitsee sotilaallista, taloudellista, humanitääristä sekä materiaalista tukea. Tuen jatkaminen Ukrainalle on tärkeää, kuten myös pakotteiden jatkaminen Venäjälle. Suomi on ollut mukana perustamassa hyökkäysrikosta käsittelevää erityistuomioistuinta sekä Euroopan neuvoston yhteyteen yleissopimuksella perustettavaa Ukrainan kansainvälistä vaadekomissiota osana prosessia, jossa perustetaan kansainvälinen korvausmekanismi Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamien vahinkojen ja korvausvaatimusten käsittelyyn yhteistyössä Ukrainan kanssa. Kansainvälisen korvausmekanismin on tarkoitus koostua kolmesta osasta: ensimmäinen osa on hyökkäyssodan aiheuttamia vahinkoja koskevia korvausvaatimuksia tallettava vahinkorekisteri, toinen osa korvausvaatimuksia arvioiva ja niistä päättävä vaadekomissio, ja kolmas osa olisi rahasto, josta taas korvaukset maksetaan. Vaadekomission perustamisen myötä Euroopan neuvoston yhteydessä toimiva Ukrainan vahinkorekisteri ja sen toiminnot sulautetaan vaadekomissioon. Ukrainan kestävä rauha tarvitsee myös jatkuvaa pitkäkestoista panostusta pelotteeseen. Suomi hyödyntää omassa varautumisessaan Ukrainan oppeja yhteiskunnan kriisinkestävyydelle. Arvoisa puhemies! Transatlanttisessa toimintaympäristössä ennakoimattomuus, Amerikka ensin ‑lähestymistapa, halu puuttua muiden, jopa Euroopan valtioiden, sisäpolitiikkaan sekä aiempaa suurempi valmius sotilaalliseen voimankäyttöön ovat luoneet ennennäkemättömän jännitteen kansainväliseen toimintaan. Tuntuu uskomattomalta, että vielä muutama kuukausi sitten pohjoismaisessa yhteistyössä oletimme suurimman kysymyksen olevan Grönlannin kaltaisten itsehallintoalueiden edustusoikeus Pohjoismaiden neuvostossa. Evan vastajulkaistun tutkimuksen mukaan suomalaiset haluavat ulkopolitiikassa nykyistä enemmän yhteistyötä Pohjoismaiden ja Baltian kanssa. Kaksi kolmesta suomalaisesta on sitä mieltä, että yhteistyön Pohjoismaiden kanssa tulisi painottua Suomen ulkopolitiikassa nykyistä enemmän. On panostettava liittolaisuuksiin ja erilaisiin kumppanuuksiin, jotka täydentävät toisiaan. Pohjoismaat ovat aiempaa selvemmin Suomen kaikkein läheisimpiä yhteistyökumppaneita. Pohjoismainen yhteistyö on tiivistynyt merkittävästi, ja siihen suhtaudutaan prioriteettina kaikissa Pohjoismaissa. Yhteistyön edistymistä on nähty muun muassa puolustuksen, kokonaisturvallisuuden, liikenteen, infrastruktuurin sekä arktisen alueen osalta. Yhä useammat valtiot ovat havahtuneet arktisen alueen merkitykseen ja halunneet lisätä läsnäoloaan siellä. Arktinen alue liittyy erottamattomasti niin Euroopan turvallisuuteen kuin transatlanttisen alueen yhtenäisyyteen. Arvoisa puhemies! Viimeaikaiset ei-toivotut kehityskulut korostavat entisestään pohjoismaisen ja eurooppalaisen yhteistyön merkitystä. Tarvitsemme luotettavia, vakaita kumppaneita. Ylipäätään tarvitsemme tiiviimpää yhteistyötä varautumiseen, puolustukseen, huoltovarmuuteen, kriittiseen infraan sekä henkiseen kriisinkestävyyteen liittyen. Suomi toimii osaltaan suunnannäyttäjänä Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaana ohjelmallaan Pohjoismainen kokonaisturvallisuus, joka painottaa tiiviimpää pohjoismaista yhteistyötä varautumiseen, puolustukseen, terveysturvallisuuteen, huoltovarmuuteen, kriittiseen infraan, henkiseen kriisinkestävyyteen, demokratiaan ja luottamukseen. Tavoitteena on entistä koordinoidumpi ja kriisinkestävämpi Pohjola, jolla on paremmat valmiudet vastata tulevaisuuden haasteisiin.

Arvoisa puhemies! Tällä hallituksen esityksellä ehdotetaan muutettavaksi ajokorttilakia. Esityksen pääasiallisena tavoitteena on edistää erityisesti nuorten liikenneturvallisuutta. 17-vuotiaiden poikkeuslupamenettelyä muutettaisiin tarkentamalla poikkeusluvan myöntämisen ehtoja kokonaisvaltaisesti. Hakemusten ja myönteisten poikkeuslupapäätösten määrän kasvun valossa nykymuotoista poikkeuslupamenettelyä ei voi pitää tarkoituksenmukaisena. Vuonna 2024 17-vuotiaiden B-luokan ajokortin suorittajien määrä ylitti ensimmäistä kertaa 18-vuotiaiden B-luokan ajokortin suorittajien määrän. Poikkeuslupaehtojen kiristämisellä pyritään aiempaa täsmällisemmin varmistamaan, että ikäpoikkeuslupaa haetaan nuoren jatkuvaan ja olennaiseen liikkumistarpeeseen. Tavoitteena on edistää liikenneturvallisuutta. Kuljettajaopetusta täydennetään lisäämällä turvallisuuspainotteista riskientunnistamiskoulutusta, sen vaatimuksia ja kestoa. Lisäksi selkeytetään säännöksiä simulaattorilla annettavaan ajo-opetukseen rajoittamalla simulaattoriopetuksen määrää enintään puoleen ajo-opetuksen määrästä. Rataharjoittelun tärkeys korostuu etenkin ajokorttikoulutuksen yhteydessä, jotta uusi kuljettaja sisäistää ennakoivan turvallisuuden merkityksen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja ymmärtää kokemuspohjaisesti fysiikan lakien vaikutuksen ajamiseen. Riskientunnistamiskoulutuksen keston pidentäminen ja sisällön tarkentaminen on tarkoituksenmukaista esityksen mukaisesti. Alaikäisen B-luokan ajo-oikeutta rajoitettaisiin kieltämällä yöaikainen ajaminen kello 00:n ja 05:n välisenä aikana. Rajoituksen valvomiseksi alaikäisen kuljettajan olisi myös käytettävä autoon kiinnitettävää alaikäisen kuljettajan tunnusta. Näitä lisätoimia on syytä kohdistaa erityisesti nuoriin kuljettajiin, sillä he ovat yliedustettuina tieliikenteen onnettomuustilastoissa. Kun tarkastelu rajataan vain yöaikaan, kello 00—05, ovat 17-vuotiaiden onnettomuudet lisääntyneet. Yöaikaan henkilöauto-onnettomuuksien lisäys on huomattavasti suurempi kuin mopo- ja moottoripyöräonnettomuuksien vähenemä. Tämän hallituksen esityksen perimmäinen tavoite on parantaa liikenneturvallisuutta ja antaa poikkeuksen vahvistaa säännön.

Arvoisa puhemies! Kyberturvallisuus on oleellinen osa Suomen kokonaisturvallisuutta. Nyt tässä lakiesityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki eräiden tuotteiden kyberkestävyydestä ja kyberturvallisuussertifioinnista. Uusi laki koskee EU:n kyberkestävyysasetuksen täydentämistä ja toimeenpanemista Suomessa. Tämän esityksen tavoitteena on muun muassa parantaa markkinoille tulevien tuotteiden, digitaalisten laitteiden ja ohjelmistojen, kyberturvallisuutta koko niiden elinkaaren ajan. Ehdotetun sääntelyn turvallisuutta lisääviä ja riskejä vähentäviä vaikutuksia voi pitää kannatettavina ja tätä sääntelyä tärkeänä Euroopan kyberturvallisuuden kannalta. Tämä esitys tukee osaltaan sisämarkkinoiden toimivuutta ja luottamusta digitaalisiin tuotteisiin. Samalla sääntely kuitenkin lisää merkittävästi kansallisen viranomaisen valvontatehtäviä. Muun muassa liikenne- ja viestintävaliokunnan asiantuntijakuulemisissa on kiinnitetty laajasti huomiota Traficomin resurssien riittävyyteen uuden sääntelyn soveltamiseen neuvonnan ja ohjauksen lisääntyessä.