Orpo Petteri

Arvoisa puhemies! Kiitos tärkeästä keskustelusta. Kun me puhutaan suomalaisesta ruuasta ja huoltovarmuudesta, niin ei tärkeämpää asiaa meille kaikille voi ollakaan. On yhteinen asia pitää tästä ruoantuotannosta huolta. Kun hallitus aloitti, niin me listasimme parhaiden asiantuntijoiden, tuottajajärjestöjen kanssa kaikki ne asiat, joita haluttiin laittaa kuntoon, mikä luo pohjaa kestävälle ruuantuotannolle Suomessa. Me kirjoitettiin ne hallitusohjelmaan, ja ne on viety määrätietoisesti läpi. Näistä on tullut paljon kiitoksia, että me olemme tehneet juuri oikeita asioita. Se ei poista sitä tosiasiaa, että kannattavuus on edelleen valtava ongelma. Se on ollut sitä 20 vuotta vähintään, se on iso ongelma. Nämä kaikki toimet tietenkin parantavat edellytyksiä toimia, mutta se hinta pitää saada markkinoilta. Sinnekin me ollaan tehty elintarvikemarkkinalain uudistukset, ja me ponnistelemme viennin eteen, koska se on paras tapa saada aidosti lisää rahaa tähän elintarvikeketjuun, viedä sitä hienoa suomalaista ruokaa myöskin maailmalle. No, sitten me ollaan tehty kriisipaketti. Minä olen ottanut tämän keskustelun niin, että keskusta kiittää hallitusta kriisipaketista eli oikeista toimista. Voidaan olla tästä samaa mieltä. Onnittelut ministeri Essayahille hyvästä valmistelusta. Mutta se on se, mitä me pystymme tässä tilanteessa nyt tekemään: 140 miljoonaa euroa lisää tähän vaikeaan tilanteeseen. Erityisesti haluan myöskin itse korostaa sitä, minkä muun muassa edustaja Hemmilä ja monet muut nostivat esille, eli tätä kasvinviljelijöiden ahdinkoa, mikä on tällä hetkellä pahin. Sitten nostan yhden asian vain esille. Tässä ovat nämä ympäristötoimet nousseet esille. Kun vuosina 14—15 sain toimia maatalousministerinä hienon vuoden, ja siitä lähtien olen seurannut hyvin tarkasti ja nähnyt, kuinka paljon suomalaiset ruuantuottajat tekevät joka päivä suomalaisen ympäristön, vesiensuojelun puolesta, niin minusta syyllistäminen saisi jäädä nyt jo vähän vähemmälle. Tehdään yhdessä näitä toimia, niin kuin tälläkin hetkellä tehdään esimerkiksi Saaristomeren ja muiden arvokkaiden kohteiden ympärillä. Tämä on todella tärkeää, mutta antaa myöskin arvoa sille, mitä on jo tehty tähän mennessä. Nyt kaikkein tärkein asia tästä eteenpäin on neuvotella Euroopan unionista paras mahdollinen tulos seuraavaan rahoituskehyskauteen. Sen eteen teen itse töitä, maatalousministeri ja koko hallitus tekevät töitä. Paras mahdollinen tulos — me taistellaan sen eteen joka päivä. Sillä ratkaistaan se perusta, minkä päälle suomalainen ruuantuotanto jatkossakin seitsemän seuraavan vuoden ajan rakennetaan. Me ollaan suomalaisen tuottajan puolella.

Arvoisa puhemies! Se hinta ei ole hallituksen leikkauspolitiikan, vaan hinta on siitä, että Suomessa ei ole pidetty huolta meidän julkisesta taloudesta. Vuosikymmenten aikana on päästetty paisumaan sen kokoiseksi tämä meidän julkinen talous, että meillä ei ole siihen enää varaa. Velkojen korot räjähtivät käsiin jo hallituskauden alussa perintönä aikaisemmilta ajoilta, ja sen lisäksi meidän väestön ikääntyminen kasvattaa kuluja, puolustusmenot, kaikki nousee. [Juha Mäenpää: Vihreä ilmastoideologia!] Silloin on ollut välttämätöntä säästää, ja niin kuin tekin, vihreät, olette sitoutuneet siihen, että myös ensi kaudella säästetään — ja vielä enemmän kuin tällä kaudella. Siis tämä on se syy. Samaan aikaan, kun puhutaan sosiaali- ja terveyspalveluista, vaikka te sen aina kiistätte, niin rahaa on lisätty neljä miljardia vuositasolla verrattuna siihen tasoon, kun me aloitettiin. [Oikealta: Hyvä! — Ben Zyskowicz: Kuulitteko, oppositio?] Siis neljä miljardia lisätty rahaa — ei leikattu — ja se on tehty siksi, että suomalaisten hoivasta ja hoidosta pidetään huolta, jotta heikoimmille on huolenpitoa. Näissä puitteissa me toimitaan. Mutta niin kuin ministeri Rydman on monta kertaa sanonut, meillä on maksukatto ja meillä pidetään takuuvarmasti huolta ihmisten hoivasta, [Puhemies koputtaa] hoitoonpääsystä ja varsinkin vaikeimmissa tapauksissa.

Jos vastaan tähän asialliseen osaan kysymyksestä. Suomi kilpailee täysin kansainvälisessä ja globaalissa ympäristössä, ja meidän yritysten toimintaympäristön on oltava kilpailukykyinen siinä tilanteessa. Muun muassa Ranska on laskemassa yhteisöveroaan. Se tietää, että ne päätökset tehdään niin, että nytkin, kun investointeja mietitään, mihin maahan ne esimerkiksi Euroopassa sijoittuvat, niitä mietitään Euroopan eri maiden välillä. Suomi ei ole kaikilta osin se kaikkein houkuttelevin paikka, muun muassa meidän maantieteellisen sijaintimme myötä tai vaikkapa kovasti velkaantuneen julkisen sektorin myötä, mutta Suomen pitää olla kaikessa, mitä me itse voimme tehdä, kilpailukykyinen. Ja kyllä se vaan niin on, että se yritysverotus on yksi niistä. Kun sitä viimeksi laskettiin valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen esityksestä — hyvä päätös — niin yhteisöverotuotot kasvoivat vuosi vuodelta sen jälkeen, vaikka sitä laskettiin paljon enemmän kuin me ollaan nyt tekemässä. Minä uskon ja hallitus uskoo siihen, että kun vähemmän verotetaan työtä ja yrittämistä, niin tässä maassa tehdään enemmän työtä ja yritetään enemmän.

Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousministeri ja ympäristöministeri voivat omalta osaltaan täydentää, mutta EU-politiikasta vastaavana en ihan tunnista tätä murhetta nyt, mikä tässä on. Meillä on normaali valtioneuvoston valmistelu käynnissä EU-lainsäädäntöön ja sen toimeenpanoon liittyen, ja siitä tullaan normaaliin tapaan käymään keskustelu eduskunnan kanssa ja informoimaan eduskuntaa ja sen valiokuntia. Eli minusta prosessihuolta tässä ei ole. Sinänsä asia on erittäin suuri, koska EU:n hyväksymä ennallistamisohjelma on Suomelle äärettömän kallis, ja me pyrimme löytämään siihen järkevän ratkaisun sekä luontoarvojen että metsänomistajien ja suomalaisen metsien käytön näkökulmasta.

Arvoisa puhemies! Ympäristö- ja ilmastoministeri voi varmasti tästä jatkaa. Mutta se on ihan selvää, että isoa osaa nuorista ilmastonmuutos ja luontokato huolestuttavat erittäin paljon. Kyllä tälläkin saralla hallitus on toiminut, jatkaa sitä pitkän linjan ilmastopolitiikkaa, mitä Suomessa on tehty, ennen kaikkea me ollaan keskitytty päästöjen vähentämiseen. Valtion vanhojen metsien suojelu on etenemässä. Me ollaan jatkettu luonnonsuojeluohjelmia. Ennen kaikkea pitäisi kiinnittää huomiota siihen isoon strategiseen valintaan, että me halutaan tehdä Suomesta puhtaan energian suurvalta, päästä eroon fossiilisista polttoaineista, korvata ne puhtaalla suomalaisella energialla, ydinvoimalla, aurinkovoimalla, tuulivoimalla ja sitä kautta saada Suomi kohti hiilineutraaliutta. Tässä työssä me ollaan edetty erittäin hyvin.

Arvoisa puhemies! Ensin muutama vastaus. Aloitan tästä ilmastopolitiikasta. Olen erittäin tyytyväinen siitä, että Suomi on ollut EU:n päästökauppajärjestelmän vahvin puolustaja, koska sekä se on tuottanut tulosta ilmastopoliittisesti että meidän taloutemme on selkeästi jo hyötymässä siitä. [Oras Tynkkynen: Oikein!] Eli toivottavasti jotain hyvää voitte nähdä täälläkin suunnassa. Sitten tähän Itä-Suomi-kysymykseen. Taisi kysyjä lähteä jo. [Välihuuto] — Aha, kyllä, joo. Ajattelin, että kävikö niin kuin mainitsemallenne ministerille, mutta siellä olittekin vielä. — Pelkästään kehysriihen päätöksiä oli se, että meillä on selkeät kirjaukset nyt maakuntalentojen jatkovalmistelusta. Ne päättyvät 28, ja todettiin, että se valmistelu pitää tehdä nyt, jotta ei tule taukoa. Karjalan radan seuraava vaihe, sitten Huutokoskella se kantaverkon kunnon linja, joka oli investointilistan häntäpäässä, mutta Itä-Suomen takia se sieltä on käsin nostettu niin, että se etenee nopeammassa aikataulussa. Erityistalousalueet: selkeä kirjaus, ja valmistelu jatkuu niin, että meillä olisi toivottavasti syksyllä valmiiksi päätettäväksi ne asiat. Sitten tähän koko keskusteluun. Onhan se totta, että taloudessa on eletty erittäin vaikeaa aikaa. Se alkoi viime hallituskaudella koronan ja Ukrainan sodan myötä. Sitä ennen meillä on ollut pitkä taantuma-aika finanssikriiseineen ja eurokriiseineen, mutta tämä on ollut erityisen vaikeaa aikaa. Meidän hallituksella ei ollut enää mahdollisuutta käyttää velkaelvytystä. Me olemme joutuneet silti ottamaan velkaa, mutta me emme ole voineet juurikaan velalla elvyttää. Tämä on ollut vaikeaa, mutta me ollaan puskettu sen takia näitä kilpailukykyä ja tuottavuutta parantavia uudistuksia eteenpäin, koska me halutaan varmistaa, että tulevat vuosikymmenet ovat kasvun vuosikymmeniä. Se on juuri niin kuin edustaja Lyly sanoi: jos kasvu olisi toteutunut yhden prosenttiyksikön korkeampana 23 lähtien, niin kuin valtiovarainministeriö käytännössä ennusti, minkä pohjalle hallitus teki oman taloussuunnitelman, niin tämä olisi aivan erinäköinen. Mutta kun valitettavasti ei voi kasvuksi muuttua, niin silloin tämä on erinäköistä. Nyt on ollut jatkuvaa taistelua siirtyviä maalitolppia vastaan, uusia säästölistoja, uusia kasvutoimia. Minä uskallan väittää, ja koetan nyt jättää opposition moittimisen vähemmälle tässä viimeisessä puheenvuorossani mutta sanon, että oppositio yrittää täydellisesti häivyttää toimintaympäristön muutokset syynä siihen, että Suomen talous kohtaa merkittäviä vaikeuksia. Vasemmistoliitosta suorastaan naureskellaan sille, kun minä mainitsen, että on ollut kauppasotaa, Trumpin poukkoilevaa politiikkaa, Grönlantia, Venezuelaa, Irania. Minä en näe siinä mitään naurettavaa, se vain valitettavasti iskee. No, voi mennä sitten vaikka sinne bensapumpulle katsomaan, niin kyllä se siellä näkyy. Totta kai tämä on siis vaikuttanut tähän. Toistan sen, minkä olen monta kertaa sanonut: kun ne pilvet ovat siellä maailmalla vähän hälventyneet turvallisuuden näkökulmasta, niin välittömästi Suomen talous on lähtenyt kasvuun. Mutta nyt on jotain erityistä. Hormuzinsalmen tilanteesta huolimatta Suomen talous on tällä hetkellä kovemmassa kasvussa kuin se on ollut. Tämä kertoo suuresta muutoksesta, ja siitä ekonomistit ja eri tutkimuslaitokset ja pankit puhuvat. Tämä tapahtuu tämän epävarmuuden vallitessa. Ja minä olen tietenkin sitä mieltä, että siihen vaikuttavat hallituksen lukemattomat toimet kilpailukyvyn parantamiseksi. Siihen vaikuttaa se, että ihmisten ostovoima on parantunut, ja siihen vaikuttaa se, että kotitalouksilla on tällä hetkellä potentiaalia, eli pankkitileillä on enemmän rahaa suomalaisilla kodeilla kuin on ollut koskaan. No, toki sekin vääristeltiin. Se väännettiin siihen kulmaan, että kaikilla ei ole. No, se on totta. Mutta kotitalouksilla on enemmän kuin koskaan Suomen historiassa. Meillä on potentiaalia. Nyt kun me nähdään myöskin luottokorttitiedoista, että myöskin kotitalouksien kysyntä on lähtenyt liikkeelle ja myöskin korjausrakentaminen on lähtenyt liikkeelle, ja kun me piristetään asuntokauppaa, niin tässä on kaikki mahdollista — tässä on kaikki mahdollista. Ne eväät on ja se perusta on rakennettu, kilpailukyky on laitettu kuntoon. Jos joku maailman kriisi meidät nyt tästä taas lannistaa, niin Suomi tulee olemaan todella suurissa vaikeuksissa, ja silloin jos vaihtoehtona on nykyhallituspohjan linjan sijaan vasemmiston olematon linja, niin se ei ole kylläkään ratkaisu silloin siihen tilanteeseen. Ainut tie on pistää perusta kuntoon ja korjata kilpailukykyä, uskoa siihen, mitä tehdään, ja uskoa niihin vahvuuksiin, mitä Suomella on. Meillä on valtavia vahvuuksia: suomalaiset ihmiset, luonto, ympäristö, kyky sopia asioita, puhdas energia, osaaminen, huippuyrityksiä. Meille on kaikki mahdollista, kun lopetettaisiin ylenpalttinen voivottelu.

Arvoisa puhemies! Työ ei todellakaan ole, edustaja Räsänen ja kumppanit, tehty. [Joona Räsänen: Hyvä!] Kukaan ei ole niin sanonut. Älkää silloin väittäkö meidän sanoneen niin. Meillä on yli vuosi hallituskautta jäljellä, ja me tulemme tekemään viimeiseen päivään asti töitä, uudistuksia, jotta suomalaiset ihmiset saavat töitä ja työtön ihminen saa mahdollisuuden, jotta nuori saa toivoa, jotta velkaantuminen saadaan taittumaan, jotta yrittäjät investoivat — viimeiseen päivään. Tätä työtä me tehdään, ja seuraava paikka on kehysriihessä. Siis se on virallinen päätöksenteon paikka, mutta meillä on tällä hetkellä laaja valmistelu käynnissä kasvutoimista, säästö- ja sopeutustoimista ja työllisyystoimista, ja näiden otsikoiden alla useista eri lohkoista. Meidän täytyy käydä jokainen ministeriö jälleen kerran läpi, että me mietimme, miten voimme edistää kasvua ja työllisyyttä ja onko jotain, missä pystymme vielä tehostamaan rahojen käyttöä. Me todellakin tulemme tekemään sen, mitä velkaantumisen taittamiseksi meidän hallitukselta edellytetään ja mikä on tämän sopimuksen hengen mukaista, eli sitäkään ei voi väittää. Valtiovarainministeriö arvioi noin kuukausi sitten, että sopeutustarve tulee olemaan nollan ja 1,4 miljardin välillä. Me odotamme valtiovarainministeriön arviota, ja me teemme tasan tarkkaan sen, mitä meidän pitää tehdä — tasan tarkkaan sen, mitä pitää tehdä — ja tähän voitte luottaa. No, edustaja Kokko kysyi jo alkuvaiheessa puolustusmäärärahojen kasvusta ja siitä, miten voidaan kanavoida nämä kasvaneet menot myöskin suomalaisen työllisyyden ja kasvun eteen. Tätä teemme, tämä on erinomainen kysymys. Me kohdistetaan omiin hankintoihin, samaan aikaan myöskin Natossa. Me viemme suomalaisia yrityksiä, edistämme kauppaa, luomme lisää työllisyyttä. Tästä on jo hyviä esimerkkejä. Ja Ukrainan tukea me ollaan kohdistettu kotimaiselle teollisuudelle, jotta me voimme toimittaa. Eli tämä on ihan oleellinen osa, ja me nähdään nyt, että nämä ponnistukset tuovat tulosta. Puolustusteollisuus on Suomessa merkittävässä kasvussa. Edelleen samainen edustaja kysyi Suomen asemasta MFF-neuvotteluissa. Tämä tarkkailuluokka ei siihen vaikuta. Ehkä voisin vähän lakonisesti todeta, että voi olla plussan puolella, jos katsotaan, että Suomi tarvitsee enemmän tukea. Asiallisesti ottaen sillä ei ole vaikutusta, mutta me tullaan tekemään kaikkemme, että me menestymme niissä neuvotteluissa. Se on meidän kansallinen yhteinen välttämättömyys. Itä-Suomen asiaa on tuotu määrätietoisesti kaksi vuotta esille. Komissio on sen selkeästi noteerannut. MFF:n pohjassa on noin miljardi enemmän rahaa itäisen Suomen kehittämiseen. [Puhemies koputtaa] Sitten vielä lyhyesti luontopolitiikka: Me olemme myöskin tehneet, joskin varmaan odotukset toki ovat aina vielä paljon korkeammalla, Itämeren suojelemiseksi tehtävää työtä, ja me tulemme myös suojelemaan noin 100 000 hehtaaria valtion vanhoja metsiä. Se on jotenkin onnistuttu täysin jättämään sumuverhon peittoon, mutta se tullaan tekemään. Virtavesissä hyvä työ on jatkunut. Euroopan ykkönen on Suomi virtavesien purkamisessa, ja toivottavasti se Palokki saadaan aikaan, vai mitä, edustaja Hoskonen? Nyt on aika ottaa se yksi asia, se yksi ainoa asia, jolla Suomi menestyy, jolla ihmisille saadaan töitä, ja se on kasvu. Siihen pitää keskittyä. Kaiken säästämisjahnauksen keskellä kasvun pitää olla se, mikä yhdistää tämän salin. Siihen ideat ovat edelleen tervetulleita. Käymme kaikki läpi. Kaikki mahdollinen tehdään, että Suomen talous saadaan kasvuun ja meidän hyvinvointi turvattua ja pidettyä Suomi turvallisena. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies, ärade talman! Me suomalaiset tunnemme lukuisia varovaisia ja hieman mollivoittoisia sananlaskuja ja sanontoja: ”Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa.” ”Pessimisti ei pety.” Meille, pienen maan pienelle kansalle pieni varovaisuus ja varautuminen on monissa historian käänteissä ollut välttämätöntä ja viisasta. Sitä se on myös tänään. Samalla meissä on aina asunut aimo annos sinnikkyyttä, sisua, joka on ajanut meitä suomalaisia eteenpäin. Se on pienen maan ja pienen kansan voimavara. Sisu on uskoa itseemme ja tulevaan. Se on sisäsyntyistä tietoa siitä, että kiperissäkin paikoissa ja isojen haasteiden kanssa me kyllä pärjäämme ja että edessä on parempi tulevaisuus, jota kohti kannattaa ponnistella. Tätä voimavaraa meidän täytyy käyttää. Muuttuva maailma, teknologian nopea kehitys ja talouden raamit pakottavat meidät pohtimaan itseämme ja tulevaisuuden Suomea hyvinvointiyhteiskuntana aivan uudella tavalla. Suurvaltapolitiikka on tehnyt paluun, ja vanha maailmanjärjestys on murroskohdassa. Se vaikuttaa kaikkeen: se vaikuttaa ihmisten mieliin, se vaikuttaa yritysten investointeihin ja se vaikuttaa valtion budjettiin. Juuri tässä hetkessä meidän pitää tunnistaa ne valtavat mahdollisuudet, joita meillä kuitenkin on: teknologia, korkea osaaminen, puhdas energia, puhdas ruoka, luonto — ja se suomalainen päättäväisyys. Kun me hyödynnämme nämä mahdollisuudet täysimääräisesti, meillä on edessämme nykyistä valoisampi tulevaisuus. Meidän on kuitenkin tunnistettava myös meidän haasteet, joita on. Siksi hallitus on tehnyt määrätietoisesti töitä ja pelastanut Suomen hallitsemattomalta velkaantumiselta. [Vasemmalta: Oho, pelastanut!] — Kyllä. — Olemme joutuneet sopeuttamaan taloutta historiallisen kovalla kädellä. Säästöohjelma on edelleen käynnissä, säästöjä on tulossa voimaan vielä niin tänä kuin ensikin vuonna. Maalissa me emme kuitenkaan vielä kaikkien tavoitteidemme kanssa ole, se on selvää. Suurimmat selittävät tekijät tulevat ulkoa. [Välihuuto vasemmalta] — Ei sieltä. — Putinin sota ja Trumpin kauppapolitiikka ovat pidätelleet taloutemme kasvua. Tulevan ennustaminen on ollut haastavaa jopa alan huippuammattilaisille. Valtiovarainministeriö ja muut ennustuslaitokset ovat vuosittain joutuneet tarkistamaan ennusteitaan alaspäin. Vaihtoehtona sopeutustoimille olisi ollut massiivinen velanoton lisääminen. Se ei ole enää mahdollista. Samaan aikaan, kun olemme tervehdyttäneet julkista taloutta, olemme tehneet lukuisia kasvua vauhdittavia uudistuksia. Olemme uudistaneet työmarkkinoita, jotta työllistyminen ja työllistäminen kannattavat. Olemme keventäneet verotusta, jotta suomalaisille kotitalouksille jää palkasta enemmän euroja käteen. Emmekä me ole lopettamassa työtämme. Teemme vaalikauden viimeiseen päivään saakka toimia, jotta luomme yrittämiselle, investoinneille, kasvulle ja sitä kautta työpaikkojen syntymiselle parhaat mahdolliset edellytykset. [Antti Lindtman: No hyvä!] Sen jälkeen on aika arvioida, miten me olemme onnistuneet. Arvoisa puhemies! Meillä on käsissämme vaarallisesti velkaantunut julkinen sektori, jonka perustan korjaaminen vie vielä vuosia. Kasvavia julkisia menoja on hillittävä samaan aikaan, kun tarvitsemme miljardeja lisää puolustukseen sekä ikääntyvän väestön sosiaali- ja terveyspalveluihin. Emmekä me tiedä, millaisia haasteita ja yllätyksiä tulevat vuodet tuovat tullessaan. Hallitus on tehnyt Suomelle välttämättömiä päätöksiä ja saanut niistä kovaakin kritiikkiä. Se kuuluu politiikkaan. Hallituksen pöydällä on edelleen hyvin vaikeita asioita ratkaistavana. Tässä murroskohdassa on arvokasta, että eduskuntapuolueet pystyvät silti myös yhdessä hakemaan ratkaisuja, jotka vaikuttavat pitkälle isänmaan tulevaisuuteen. Siksi me luomme parlamentaarisissa työryhmissä nyt pohjaa isoille, tulevan vaalikauden päätöksille. Olen erittäin tyytyväinen siitä, että viime syksynä lähes kaikki eduskuntapuolueet sitoutuivat niin sanottuun velkajarruun eli menojen kurissa pitämiseen. Eduskuntapuolueet ovat nyt yhdessä hakeneet ymmärrystä seuraavan vaalikauden sopeutuksen mittaluokasta. Tämä hallitus on joutunut sopeuttamaan taloutta kymmenellä miljardilla eurolla. [Timo Harakka: Ei pidä paikkaansa!] Tämän päivän arvioiden mukaan seuraavalla hallituskaudella edessä on vastaavan kokoinen urakka. Mitään tehdyistä päätöksistä ei voi perua. Sen sijaan päätöksiä on tehtävä lisää. Velkajarru on lupaus suomalaisille vastuullisen talouspolitiikan jatkamisesta. Parlamentaarinen työ on käynnissä myös siitä, miten kasvavat puolustusmenot käytetään. Suomen ja suomalaisten turvallisuutta rakennetaan yhdessä, veronmaksajien rahoja viisaasti käyttäen. Tänä keväänä hallitus päivittää osin myös ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa. Ajankohtaisselonteko antaa eduskunnalle ja sen valiokunnille tilaisuuden käydä syvällistä keskustelua turvallisuusympäristön muutoksista ja kuulla asiantuntijoita laajasti. Tälle keskustelulle on varmasti tilausta. Maaliskuun alussa annan pääministerin ilmoituksen sosiaali- ja terveyspalveluista. Hallitus on tehnyt sitkeästi töitä korjatakseen soteuudistuksen valuvikoja. Yhdessä hyvinvointialueiden kanssa olemme tehneet työtä, jotta niiden talous saataisiin vakaalle pohjalle ja palvelut pelaamaan. Ennen joulua julkaistu valtiosihteeri Erholan johtaman asiantuntijatyöryhmän raportti kertoo, että monessa asiassa olemme jo onnistuneet. Koko maan tasolla sosiaali- ja terveyspalvelut ovat parantuneet, moni alue pystyy kattamaan alijäämänsä. Alueelliset erot ovat kuitenkin aivan liian suuria. Väestön ikääntymisestä johtuva palveluiden tarpeen kasvu ja sotemallin heikkoudet ovat yhtälö, joka on saatava yhdessä ratkaistua. Hallitus jatkaa mallin korjaamista, mutta rahoitukseen ja rakenteeseen liittyvät ongelmat ovat osoittautuneet niin suuriksi, että korjaustoimet eivät yksin riitä. Siksi perustamme parlamentaarisen työryhmän, joka keskittyy löytämään keinot, joilla soten rahoitusta ja rakennetta voidaan uudistaa seuraavalla vaalikaudella. Suomalaisille on turvattava toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä tuki ja hoiva silloin kun niitä tarvitaan. Julkiselle taloudelle kohtalon kysymys on, että palvelut voidaan rahoittaa kestävästi.