Partanen Karoliina

Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Suomen ja Uruguayn välisen sosiaaliturvasopimuksen, joka allekirjoitettiin Montevideossa 7. lokakuuta 2025. Sopimus koskee kummankin maan työskentelyyn perustuvia eläkkeitä. Sopimuksen tavoitteena on yhtäältä varmistaa sopimusvaltiosta toiseen liikkuvien henkilöiden työskentelyyn perustuvat eläkeoikeudet ja toisaalta välttää kaksinkertaiset eläkevakuutusmaksut, kun työntekijä lähetetään työskentelemään maasta toiseen. Kaksinkertaisten eläkevakuutusmaksujen poistaminen työkomennuksen ajalta parantaa yritysten kilpailukykyä suhteessa muihin kansainvälisillä markkinoilla toimiviin yrityksiin. Toisaalta kaksinkertaisten maksujen estäminen vaikuttaa myös suomalaisen sääntely-ympäristön houkuttelevuuteen yritystoiminnan sijaintipaikkana. Sopimuksella ei ole merkittäviä vaikutuksia Suomen työeläkkeiden määräytymiseen tai eläkkeiden maksamiseen. Sopimuksella parannetaan Uruguayssa työskennelleiden ja siellä vakuutusmaksuja maksaneiden työntekijöiden eläkeoikeuksien toteutumista. Vakuutuskausien yhteenlaskemista koskevilla sopimuksen määräyksillä voi olla suuri merkitys Uruguayn eläkeoikeuden syntymisen kannalta, sillä Uruguayssa vanhuuseläkkeen saaminen edellyttää jopa 30 vuoden työskentelyä Uruguayssa. Sopimuksen myötä Uruguayssa otetaan huomioon myös Suomen työskentelykaudet, joten henkilö voi saada oikeuden Uruguayn eläkkeeseen, vaikka olisi työskennellyt siellä vaadittua vakuutusaikaa lyhyemmän ajan. Sopimuksella luodaan Suomen ja Uruguayn eläkevakuuttamista toimeenpanevien laitosten välille menettelyt hallinnollisesta yhteistyöstä ja avusta sopimuksen toimeenpanemiseksi. Sopimuksella helpotetaan myös eläkkeen hakemista, sillä eläkehakemus jätetään sopimuksen mukaan asuinmaan eläkelaitokselle, joka hoitaa eläkehakemuksen välittämisen toisen maan eläkelaitokseen. Sopimusneuvottelut käytiin Uruguayn aloitteesta vuosina 2024—2025. Neuvottelut etenivät hyvässä yhteistyössä, ja sopimus valmistui verrattain nopeasti. Sen taustalla ovat kasvaneet taloudelliset yhteydet maiden välillä sekä tarve tukea työvoiman liikkuvuutta ja yritysten toimintaa. Suomalaiset yritykset ovat tehneet huomattavia investointeja Uruguayssa erityisesti metsä- ja selluteollisuuden alalla. Maiden välinen yhteistyö ulottuu myös muun muassa kiertotalouteen, koulutukseen ja eläkejärjestelmien kehittämiseen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Lääketieteellinen tutkimus on monessa mielessä meille tärkeä suuri mahdollisuus. Kun Suomessa kannattaa tehdä lääketieteellistä tutkimusta, saamme Suomeen myös ensimmäisenä uusia lääkkeitä ja lääketeollisuuden työpaikkoja. Tämä palvelee kansanterveyttä, tämä palvelee kansantaloutta. Sen vuoksi hallitus on käytettävissään olevin keinoin pyrkinyt varmistamaan, että Suomessa tutkimusinfra on kunnossa. Keskeinen elementti toimintaympäristön kannalta on lainsäädäntö. Jo aiemmin olemme korjanneet niin kutsutun toisiolain, nyt me selkiytämme tutkimuslainsäädäntöä muutoin. Samalla uudistuksessa varmistetaan kansalaisten yksityisyyden suojan ja oikeuksien kunnioittaminen sekä sosiaali- ja terveystietojen tietoturvallinen käsittely. Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kuutta eri sosiaali- ja terveysalan tutkimustoimintaa koskevaa lakia. Esityksen piiriin kuuluvat laki lääketieteellisestä tutkimuksesta, laki kliinisestä lääketutkimuksesta, laki lääkinnällisistä laitteista, biopankkilaki, laki ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä sekä laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä, eli niin sanottu toisiolaki. Esityksen tavoitteena on edistää Suomessa tehtävää tutkimusta ja mahdollisuutta hyödyntää suomalaisia sosiaali- ja terveydenhuollon rekisteritietoaineistoja, jotka ovat globaalissa mittakaavassa ainutlaatuisia. Tarve tutkimuslainsäädännön selkiyttämiselle on noussut esiin käytännön tutkimustyössä. Myös eduskunnan valiokunnat ovat aiempien lakihankkeiden käsittelyjen yhteydessä kiinnittäneet huomiota tarpeeseen selkiyttää tutkimustoimintaa koskevaa lainsäädäntökokonaisuutta. Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan useita muutoksia tutkimustoimintaa koskeviin lakeihin. Toisiolakiin ehdotetaan lisättäväksi nimenomaiset oikeusperusteet, joiden nojalla voidaan koostaa tietoa rekisteritietojen soveltuvuudesta erilaisten hankkeiden aineistoiksi. Esityksellä myös mahdollistettaisiin tutkittavien etsiminen kliinisiin tutkimuksiin olemassa olevien potilastietojen perusteella sekä tutkimuksiin soveltuvien henkilöiden kontaktointi nykyistä kohdennetummin ja joustavammin. Näiden toimien tarkoituksena on edistää erityisesti kliinisten lääketutkimusten käynnistämistä Suomessa ja tukea tutkimusten rekrytointitoimenpiteiden suorittamista. Biopankkien tehtäviä täsmennettäisiin siten, että biopankit voisivat palvella nykyistä joustavammin ja laajemmin erityyppisiä lääke- ja terveystieteen alan tutkimuksia. Tähän liittyvä keskeinen ehdotus on mahdollistaa biopankin taholta suoritettavat niin sanotut takaisinkutsut. Jatkossa biopankilla olisi oletuksena oikeus ottaa yhteyttä biopankille suostumuksen antaneisiin henkilöihin ja kysyä heidän halukkuuttaan antaa lisänäytteitä sekä osallistua sellaisiin uusiin tutkimuksiin, jotka edellyttävät henkilön aktiivista osallistumista. Myös tämän muutoksen tarkoituksena on edistää lääke- ja terveystieteen alan tutkimusten käynnistämistä Suomessa. Biopankkien kautta toteutettavilla tutkimusten rekrytointitoimenpiteillä on mahdollista houkutella erityisesti kansainvälisiä monikeskustutkimuksia Suomeen, ja edistää siten terveysalan kasvua. Esityksellä myös täsmennettäisiin ihmisperäisiä näytteitä sekä kuolleita henkilöitä koskevaa tutkimussääntelyä tietyiltä osin. Mahdollisuutta käyttää kuolleen ihmisen ruumista lääketieteellisissä tutkimuksissa joustavoitettaisiin poistamalla vaatimus, jonka mukaan tutkimustoiminnan on tapahduttava ruumiinavauksen yhteydessä. Tämän muutoksen tarkoituksena on sujuvoittaa erityisesti elinsiirtoihin liittyvää tutkimusta, jossa on nykylainsäädännön vaatimusten vuoksi ilmennyt esteitä. Harvinaissairauksia koskevien tutkimusten toteuttamista sujuvoitettaisiin rajaamalla tutkittavan suostumukseen perustuvat harvinaissairauksien tutkimukset pois toisiolain soveltamisalasta. Sääntelyyn, joka koskee hätätilanteissa suoritettavia tutkimuksia, tehtäisiin täsmennyksiä, joiden tarkoituksena on selkiyttää nykytilanteeseen liittyviä tulkintaepäselvyyksiä. Lisäksi esityksellä selkiytetään lääketieteellisten tutkimuseettisten toimikuntien lausuntomenettelyjä sekä yhdenmukaistetaan toimikuntien antamiin lausuntoihin sovellettavia muutoksenhakumenettelyjä. Arvoisa puhemies! Esityksen valmistelun tukena on toiminut laaja työryhmä, jossa oli mukana edustajia muun muassa yliopistoista, hyvinvointialueilta ja viranomaisista. Muutosehdotukset on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä työryhmän kanssa ja kentän tarpeita kuunnellen. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vaiheistetusti vuosien 2027 ja 2028 alussa. Lakiehdotuksiin sisältyvät henkilötietojen käsittelyä koskevat säännökset sekä tietyt valtakunnallisen lääketieteellisen tutkimuseettisen toimikunnan toimintaa sujuvoittavat muutokset tulisivat voimaan tammikuussa 2027. Ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun lain ja biopankkilain muutokset sekä muut lääketieteellisiä tutkimuseettisiä toimikuntia koskevat muutokset tulisivat voimaan tammikuussa 2028. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitos hyvistä puheenvuoroista, ja myös siitä arvokkaasta kokemuksesta, mitä monella edustajalla näiden kysymysten parissa on, huokuu vahva osaaminen, ja työhistoria näkyy puheenvuoroissa. — Tässä tuli esille nyt erityisesti tämä ilmoitusvelvollisuuden supistamista koskeva kysymys: Kun tätä valmisteltiin tosiaan kolmikannassa ja, kuten sanoin, tämä päättyi yksimielisesti ja tästä esityksestä oltiin valmistelussa yksimielisiä, niin tämä esitys tästä supistuksesta pohjautuu siihen, että lääkärien resurssien käyttöön tulisi aiempaa enemmän joustavuutta. Todellisuudessa näitä ilmoituksia tehdään nykyään melko vähän, ja tämä uudistettu sääntely, tiedotus ja lääkäreiden koulutus voisivat itse asiassa johtaa siihen, että lääkäreiden resursseja käytettäisiin aiempaa enemmän ilmoittamiseen. Tämä ehdotus tuli tosissaan sieltä kolmikannan työn pohjalta. Toisaalta jos lääkärit tekisivät näitä ilmoituksia aktiivisemmin, työoloja voitaisiin kehittää ja työperäisiä sairauksia sitä kautta ennalta ehkäistä. Siksi onkin tärkeätä, että tätä koulutusta viedään eteenpäin. Tämä tietenkin säästäisi kustannuksia potilailta ja työllistävältä yritykseltä, vakuutuslaitokselta ja yhteiskunnalta ja vaikuttaisi myönteisesti työvoiman suojeluun, ja ne olisivat varmasti juuri näitä vaikutuksia, mitä edustajien erinomaisissa puheenvuoroissa tuli esille. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Oikein paljon kiitoksia kaikille hyvästä keskustelusta. Näyttää siltä, että meillä on tässä yhteinen suunta. Edustaja Pekoselle ja myös edustaja Lylylle: Tämäkin esitys, kuten kaikki muut esitykset, on käynyt läpi huolellisen lainvalmisteluprosessin ja laillisuusvalvonnan. Kun on kyse sosiaaliturvasta, niin tietenkin tässä on perusoikeusherkkiä kysymyksiä, ja ne menevät punnittaviksi perustuslakivaliokuntaan, minkä jälkeen myös käsittelemme vielä tätä asiaa täällä salissa. No, esityksen mukaan me panostamme kotoutumiseen ja työllisyyttä edistäviin palveluihin merkittävästi myös osana tätä esitystä, yli 12 miljoonalla eurolla, ja tässä vaiheessa on arvioitu, että tämä määrä on se, mitä tässä tarvitaan. Edustaja Pekonen myös pohti esityksen yhteyttä rikollisuuteen. Ajattelen niin, että kaikista parasta kotoutumista, kaikista parasta ennaltaehkäisyä erilaisiin sosiaalisiin haasteisiin on se, että tänne muuttava, täällä asuva oppii suomen kieltä ja integroituu sitä kautta osaksi yhteiskuntaa, lähtee kouluun ja saa siellä ystäviä, ja sitä kautta myös varmasti pystymme ennaltaehkäisemään näitä haasteita. Edustaja Lyly vielä kysyi näistä tilastoista. Tilastotieto ja työllisyysluvut ovat olleet seurannassa ja valmistelun perusteena, ja ne ovat todella siellä esityksessä ja sen mukaiset. — Kiitos kaikille hyvästä keskustelusta.

Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annettua lakia, tasa-arvovaltuutetusta annettua lakia, Tilastokeskuksesta annettua lakia, tulotietojärjestelmästä annettua lakia ja sakon täytäntöönpanosta annettua lakia. Esityksessä ehdotetuilla muutoksilla on tarkoitus panna täytäntöön niin sanottu palkka-avoimuusdirektiivi. Ehdotetulla sääntelyllä luodaan tehokkaampia edellytyksiä sukupuoleen perustuvan palkkasyrjinnän estämiseksi ja tasa-arvon edistämiseksi työelämässä. Esitys vahvistaa sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä tasa-arvolain vaikuttavuutta. Esitetty sääntely lisää palkkauksen läpinäkyvyyttä, joka edistää sukupuolten palkkaerojen havaitsemista ja vahvistaa mahdollisuuksia puuttua palkkasyrjintään. Palkkauksen läpinäkyvyyden puute on EU:ssa tunnistettu erääksi keskeiseksi esteeksi samapalkkaisuuden periaatteen toteutumiselle. Lähtökohtaisesti ehdotettu sääntely koskisi direktiivin tavoin kaikkia ja kaikenkokoisia työnantajia. Eräät velvoitteet koskisivat direktiivin minimitäytäntöönpanon mukaisesti kuitenkin vain tietynsuuruisia työnantajia. Eräs esityksen keskeisimpiä ehdotuksia on tasa-arvolakiin lisättäväksi ehdotettu työn samanarvoisuuden tunnistamista koskeva sääntely. Se toisi direktiivin edellyttämällä tavalla kansallisen lain tasolle EU-tuomioistuimen ratkaisuihin perustuvat kriteerit, joiden avulla voidaan arvioida, ovatko työntekijät työn arvon suhteen vertailukelpoisessa tilanteessa. Tasa-arvolakiin esitetään lisättäväksi myös määritelmät sukupuolten palkkaerolle ja työntekijäryhmälle. Säännöllisesti vähintään sata työntekijää työllistäville työnantajille esitetään velvollisuutta ilmoittaa sukupuolten palkkaeroihin liittyvät tiedot. Työnantajiin kohdistuvan lisätyön määrän minimoimiseksi ja tietojen yhdenmukaisuuden vuoksi tässä tarkoitetut tiedot liikkuisivat tulorekisterin ja Tilastokeskuksen kautta tasa-arvovaltuutetulle. Jos palkkaeroja ei voida perustella objektiivisella ja sukupuolineutraalilla kriteerillä, työnantajan olisi korjattava tilanne kohtuullisessa ajassa ja yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa. Eräissä tarkemmin säädetyissä tilanteissa työnantajan velvollisuudeksi voisi tulla myös yhteisen palkka-arvioinnin laatiminen, jos nais- ja miespuolisten työntekijöiden keskipalkkatason ero missä tahansa tässä tarkoitetussa työntekijäryhmässä on vähintään 5 prosenttia ja myös muut edellytykset täyttyvät. Lisäksi työntekijöiden ja henkilöstön edustajien tiedonsaantioikeuksia edistettäisiin. Työntekijöille esitetään säädettäväksi esimerkiksi oikeus pyynnöstä saada kirjallisesti tieto samaa tai samanarvoista työtä tekevän työntekijäryhmän keskipalkkatasosta. Kyse olisi tässä nimenomaan työntekijäryhmän keskipalkkatasoista, ei siis yksittäisen työntekijän palkasta. Työnantajalla olisi myös velvollisuus varmistaa läpinäkyvä palkkaneuvottelu antamalla työnhakijalle riittävän ajoissa tieto alkupalkasta tai sen vaihteluvälistä. Palkka-arviointia koskevien velvoitteiden laiminlyöntiin liittyen esitetään säädettäväksi laiminlyöntimaksusta, joka voisi tulla määrättäväksi työnantajalle tilanteessa, jossa työnantaja jättää toimittamatta yhteisen palkka-arvioinnin. Lisäksi uhkasakon soveltamisalaa laajennettaisiin ja hyvitystä koskeva kanneaika palkkasyrjintätapauksissa pidennettäisiin kolmeen vuoteen. Tasa-arvovaltuutetusta annettuun lakiin ehdotetuilla muutoksilla pantaisiin täytäntöön erityisesti direktiivin edellyttämä valvontaelintä koskeva sääntely. Tilastokeskuksesta annettuun lakiin ja tulotietojärjestelmästä annettuun lakiin ehdotetuilla muutoksilla mahdollistettaisiin työnantajille palkka-avoimuusdirektiivin edellyttämien tietojen ilmoittaminen tulorekisterin ja Tilastokeskuksen kautta tasa-arvovaltuutetulle. Sakon täytäntöönpanosta annettuun lakiin ehdotettu muutos liittyy esityksessä ehdotettuun laiminlyöntimaksuun. Vaikutusten arvioidaan vahvistavan erityisesti naisten taloudellista itsenäisyyttä sekä naisten asemaa työelämässä. Säännöksillä arvioidaan olevan myönteistä vaikutusta sukupuolten tasa-arvoisempaan urakehitykseen ja koulutusmahdollisuuksiin. Säännöksillä voisi olla myös ennalta estävää vaikutusta. Työpaikkakohtaisten toimenpiteiden arvioidaan heijastuvan myönteisesti, joskin hitaasti, toimialojen ja koko työmarkkinoiden sukupuolten palkkaeroon. Direktiivin mahdollistaman varsin vähäisen kansallisen sääntelyliikkumavaran käytössä on otettu huomioon pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmakirjaus, jonka mukaan hallitus edistää palkka-avoimuutta EU-direktiivin minimisäännösten mukaisesti. Esitys liittyy valtion vuoden 2027 talousarvioon. Esityksessä ehdotetaan, että kaikki siinä esitetyt lait tulisivat voimaan 1.1.2027. Jäsenvaltioiden on tullut saattaa direktiivin edellyttämä kansallinen sääntely voimaan viimeistään 7.6.2026, mutta toistaiseksi vasta varsin harva maa on direktiivin implementoinut. Onkin tärkeää, että asia etenee ripeästi eteenpäin. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Hallitus tuo nyt eduskuntaan tärkeän uudistuksen. Sillä vahvistetaan kotoutumista, työllisyyttä ja lasten yhdenvertaisia mahdollisuuksia Suomessa. Uudistuksen lähtökohtana onkin, että Suomeen kotoudutaan parhaiten työtä tekemällä. Kotihoidon tuen niin sanotulla Norjan mallilla kannustetaan siihen, että Suomeen muuttaneet pienten lasten vanhemmat osallistuvat nykyistä nopeammin työelämään, kieliopintoihin ja kotoutumispalveluihin. Samalla yhä useampi lapsi pääsee varhaiskasvatukseen oppimaan kieltä ja rakentamaan valmiuksia omaa koulupolkuansa varten. Erityisen tärkeää on, että uudistus tukee maahanmuuttajanaisten asemaa työmarkkinoilla ja vahvistaa heidän mahdollisuuksiaan integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämä on tärkeä tasa-arvoteko — kiitos siitä ministeri Grahn-Laasoselle. Tilastokeskuksen mukaan nuorilla maahanmuuttajanaisilla työllisyysaste oli vuonna 2023 noin 43 prosenttia ja saman ryhmän miehillä se oli 52 prosenttia. Moni maahanmuuttaja jääkin pitkäksi aikaa työvoiman ulkopuolelle juuri perhevapaiden ja lasten hoitamisen vuoksi. Kotona pitkään oleminen ei edistä integroitumista eikä myöskään suomen tai ruotsin kielen oppimista. Samalla se vaikuttaa myös lasten kielen oppimiseen — se vaikeutuu, koska kotona ei välttämättä puhuta suomea eikä ruotsia. Kotoutuminen tapahtuu parhaiten työn, koulutuksen ja arjen yhteisöjen avulla. Siksi onkin perusteltua, että järjestelmämme kannustaa aktiiviseen osallistumiseen eikä pitkäaikaiseen kotiin jäämiseen heti maahanmuuton jälkeen. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on tasapainoinen, se on myös vastuullinen, ja se tukee sekä lasten etua että onnistunutta kotoutumista. Samalla meidän on kuitenkin hyvä tunnistaa ja myös tunnustaa, että moni maahanmuuttaja kokee syrjintää työhönotossa. Useat yritykset käyttävätkin jo nyt anonyymiä rekrytointia. Olisi suotavaa, että tätä mallia edistettäisiin työmarkkinoilla laajemminkin, sillä se estäisi riskejä joutua syrjinnän kohteeksi. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Köyhyyden lisääntyminen on vakava asia, eikä sitä pidä missään nimessä vähätellä. On kuitenkin hyvä muistaa, että Suomessa on edelleen kansainvälisesti varsin korkea ja hyvä sosiaaliturvan taso. Tällä hetkellä suurimpana esteenä perheiden toimeentulolle onkin talouskasvun ja työn puute, ja sitä tämä hallitus yrittää tähän maahan luoda. Perheiden raportoimat taloudelliset haasteet tulivat meille ilmi jo viime hallituskaudella, kun suhdanne heikentyi. Myös työttömyys lähti kasvuun vuonna 2022. Arvoisa puhemies! Minua hieman ihmetyttivät näissä ryhmäpuheenvuoroissa erityisesti keskustan ja vihreiden ryhmäpuheenvuorot. Keskustan puheenvuoro ei juurikaan eronnut vasemmistoliiton puheenvuorosta — miljardit viuhuivat heidän puheenvuoroissaan. Entäpä vihreät? Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta sanoi, että 16-vuotias joutuu laittamaan rastit unelmiensa eteen eikä voi lähteä opiskelemaan. He kuitenkin säätivät viime hallituskaudella oppimisvelvollisuuden, ja jokaisella suomalaisella lapsella on oikeus toisen asteen koulutukseen.

Arvoisa puhemies! Vähävaraisuus Suomessa on vakava asia. Liian moni suomalainen joutuu tänään laskemaan, riittävätkö rahat päivittäisiin arjen menoihin, kuten ruokaan ja lääkkeisiin. Tunnistamme ongelman, mutta ratkaisumme on erilainen kuin vasemmisto-oppositiolla. Siksi me luomme Suomeen kestävää kasvua ja työpaikkoja. Se on parasta sosiaaliturvaa. Ilman hallituksen toimia velkaantuisimme joka vuosi lähes neljä miljardia euroa lisää. Se veisi tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunnalta pohjan ja kasvattaisi jo paisuneita korkomenoja entisestään. Heikoimpia suojataan päätöksillä nyt, ja samalla rakennamme Suomea, jossa yhä harvempi elää köyhyydessä tulevaisuudessa. Vahva ja vakaa julkinen talous turvaa heikoimmassa asemassa olevien avun ja tuen tulevaisuudessa. Arvoisa puhemies! Kun hallitusohjelmaa laadittiin, kukaan meistä ei pystynyt arvioimaan maailman konfliktien ja kriisien pitkäkestoisuutta ja vaikutusta Suomeen. Pitkittynyt talouden taantuma Venäjän laittoman hyökkäyssodan, Lähi-idän konfliktin ja viimeisimpänä Iranin kriisin takia on vaikeuttanut kasvua ja työpaikkoja luovien hallituksen päätösten vaikutusten voimaantuloa. Kun talous ei kasva, työpaikkoja ei synny. Maailmanpoliittinen turbulenssi onkin Orpon hallituksen korona, jopa sitä vakavampi haaste. Toivoisinkin tässä salissa asiassa laajempaa yhteistä ymmärrystä ja tosiasioiden tunnustamista. Maailman kriiseistä huolimatta ostovoima on viimein kääntynyt Suomessa kasvuun. Palkankorotukset yhdessä hallituksen tekemien veronkevennysten kanssa vahvistavat ihmisten ostovoimaa nyt jo kolmatta vuotta peräkkäin. Jokaisen suomalaisen palkansaajan, myös pieni- ja keskituloisen, verotus kevenee hallituskauden aikana historiallisella tavalla. Tätä tosiasiaa ei poista edes vasemmisto-opposition jatkuva asian vääristely. [Aki Lindénin välihuuto] Arvoisa puhemies! Me tunnistamme, että sosiaaliturvamuutoksilla on vaikutuksia ihmisten arkeen. Siksi olemme suojanneet erityisesti heikoimmassa asemassa olevia, kuten lapsia ja lapsiperheitä. Olemme korottaneet lapsilisiä, nostaneet opintotuen huoltajakorotusta ja ottaneet käyttöön lapsikohtaisen työtulovähennyksen. Indeksijäädytysten ulkopuolelle on rajattu muun muassa toimeentulotuki, vammaisetuudet, eläkkeet ja elatustuki. Toimeentulotuen uudistuksessa toimeentulotukea saavien perheiden lasten perusosia korotetaan, ei leikata. Elatustuen uudistuksella parannetaan erityisesti yksinhuoltajavanhempien asemaa. Päätökset eivät tietenkään poista kaikkea ahdinkoa, mutta osoittavat, että hallitus ei ole sulkenut silmiään siltä, keihin päätökset kohdistuvat. Olemme panostaneet lapsiin myös lisäämällä peruskoulutuksen rahoitusta kaksisataa miljoonaa euroa. Jatkamme myös Suomen harrastusmallin kehittämistä, ja kännykkäkielto sekä oppimistakuu parantavat lasten oppimisen mahdollisuuksia ja luovat parempia edellytyksiä tulevaisuuteen. Arvoisa puhemies! Kokoomuksen tavoitteena on, että jokaisella olisi oma asunto. Jokainen asunnoton on yksinkertaisesti liikaa. Olemme panostaneet pitkäaikaisasunnottomuuden poistoon kymmenen miljoonaa euroa. Kokoomuksessa ajattelemme, että on oikein kohdentaa yhteiskunnan tukemat asunnot ensisijaisesti niille, jotka niitä kaikista eniten tarvitsevat, ei esimerkiksi vasemmistopoliitikkojen sijoitusasunnoiksi. [Välihuutoja] Arvoisa puhemies! Oppositio haukkuu hallituksen työllisyyspolitiikkaa jatkuvasti. Oppositio osoittaisi hieman realismia puheissaan, jos he vihdoin ja viimein voisivat myöntää, että työttömyysluvut johtuvat ennen kaikkea kasvaneesta työvoiman määrästä, jota selittävät niin hallituksen sosiaaliturvamuutokset kuin myös voimistunut maahanmuutto. Realismia olisi myös myöntää, että maailmanpolitiikka iskee talouteen ja työllisyyteemme tsunamin lailla. Kun suhdanne piristyy, luo nyt kasvanut työvoima potentiaalia talouden vahvemmalle kasvulle. Vai onko vääristely sittenkin paras keino peittää oma tuhoisa vaihtoehto? Vasemmisto haukkuu, vaikka sen oman vaihtoehdon mukaan Suomeen tulisi 65 000 työtöntä lisää [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho! — Välihuutoja vasemmalta] — siis 65 000 työtöntä lisää. Vihreiden vaihtoehto toisi 15 000 työtöntä lisää. Kun me haluamme päätösperusteisesti lisätä työtä ja hyvinvointia, vasemmisto-oppositio haluaa vähentää työtä ja hyvinvointia aktiivisesti omilla veropäätöksillään ja laittaa entistä pienemmän joukon maksamaan rahaa on -politiikkansa. Jo nyt vain yli 50 000 euroa vuodessa tienaavat maksavat lähes kaksi kolmasosaa kaikista tuloveroista. Himoverottamisen lisääminen ei tuo työpaikkoja kuin verotoimistoon. Arvoisa puhemies! Kokoomus ei kiistä ihmisten ahdinkoa. Köyhyyttä ei kuitenkaan poisteta sillä, että yhä useampi jää pysyvästi etuuden varaan. Köyhyyttä estetään vain kasvua, työpaikkoja ja vaurautta lisäämällä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Minulla on harmitus siitä, että edustaja Mattila ehti tästä paikalta lähteä. Olisin halunnut esittää hänelle tavallaan osanottoni ja myös sanoa, että itselläni on samanlainen kokemus. Läheinen perheenjäseneni sairastui vakavasti sen jälkeen, kun hän poltteli kannabista. Kun vastaa kesken työvuoron puheluun, joka tulee sairaalasta, ja puhelimen päässä on psykiatri, joka kysyy, että mitä tälle ihmiselle tehdään, mikä hänen taustansa on, ja että kun hänet on löydetty tämmöisestä tilasta, niin mitä sanot lähiomaisena, että pitäisi tehdä. Ja kun siinä sitten psykiatrille sanoo, että M1-lähetteellä mahdollisimman pitkäksi aikaa hoitoon, niin ei ensimmäisenä tule mieleen se, että haluaisi laillistaa kannabista Suomessa, koska tietää, että tämä läheinen ihminen ei ole ainut, jolle on käynyt niin, että jo hyvinkin lyhyellä käytöllä on psykoosi puhjennut, ja siitä on aiheutunut perheelle draamaa. Otan osaa jokaisen perheen kokemuksiin, jotka tällaisia ovat kokeneet. Kannabis ei ole vain nallekarkkeja ja suklaahippuja keksissä ja mukavia hetkiä, vaan se on todellista taistelua joskus kuolemaa ja elämästä luisumista vastaan. Tässä edustajat Rintamäki, Rasinkangas ja Kaunistola todistivat hyvin poliisin kokemuksella siitä, miten kannabis vaikuttaa eri yhteiskunnan sektoreille. Itse olen entisenä asianajajana nähnyt hyvin läheltä sen, että kannabis johtaa todella useassa tilanteessa myös kovimpien huumeiden käyttöön, niiden maahantuontiin, niiden myymiseen ja sitten luisumiseen kovaan rikollisuuteen. Ainakin itse haluan kyllä henkeen ja vereen vastustaa sitä, että tällainen kehitys Suomessa päästettäisiin valloilleen. Meillä on tiedossa myös se, niin kuin tässä lääkärikollegat ovat todistaneet, että lasten, nuorten, nuorten aikuisten aivot kehittyvät vielä noin 25 vuoteen asti, ja jos kannabis laillistettaisiin ja 18-vuotiaana siitä tulisi täysin laillista poltella, niin mitä tapahtuisi näille nuorille, kehittyville aivoille? Tapahtuisi se, että muisti- ja keskittymisvaikeudet lisääntyisivät ja oppiminen vaikeutuisi. Ja kyllä nämä psykoosiriskit entisestään lisääntyisivät, ja sillä olisi valtava kuormittava vaikutus myös meidän terveydenhuollon sektorille. Kun on tässä todistettu, että käyttö ei vähene sillä, että kannabis laillistetaan, niin herää kysymys, minkä ihmeen takia me tarvitsemme lisää Suomeen näitä kohtaloita, traagisia perhekohtaloita, joissa syynä on ollut se, että on alettu polttamaan kannabista, ehkä yhden kerran, sitten toisen kerran, ja kolmannella kerralla on jo voinut päätyä psykoosiin. Ei muuta sanottavaa. — Kiitos, rouva puhemies.