Purra Riikka

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Rydman tuossa edellä ja aiemmalla kyselytunnilla useaan kertaan on korostanut sitä, minkä takia, vaikka ikävää on korottaa asiakasmaksuja, se on kuitenkin pienempi paha kuin tämä muu kokonaisuus, mihin palveluihin näitä voitaisiin kohdistaa. Jos katsotaan hyvinvointialueiden kokonaisrahoitusta, niin se on lisääntynyt tällä hallituskaudella yli neljä miljardia euroa. [Timo Harakka: Tulihan se sieltä!] Hyvinvointialueiden rahoituksen kasvu, korkomenot, puolustusmenot, turvallisuusmenot ovat ne kokonaisuudet, jotka selittävät sitä, että me olemme niin kaukana niistä tavoitteista, joihin meidän olisi pitänyt päästä. Vastaavalla tavalla minun on pakko sanoa, edustaja Lindén, että te tuossa kesällä ehdotitte, että hyvinvointialueiltakin pitää tulevina vuosina pystyä säästämään, ja te ehdotitte muistaakseni miljardin euron säästöjä hyvinvointialueille. [Timo Heinonen: Siis leikkausta!] Se toki aiheutti teidän omassa puolueessanne sen, että siellä järjestettiin kriisikokouksia [Jani Mäkelä: Pelisääntökeskustelua!] tästä teidän kuitenkin aika järkevästä ehdotuksestanne, koska kyllä, me olemme sellaisessa tilanteessa, että kaikkia sektoreita valitettavasti pitää pystyä tarkastelemaan, [Puhemies koputtaa] jotta julkinen talous saadaan parempaan jamaan.

Arvoisa puhemies! Ei oikeastaan juuri tullut lisää uusia kysymyksiä. Edustaja Kalli jatkoi tällä samalla, johon jo vastasin. Eli ensin te arvostelitte sitä, että nettosopeutuksen määrä jää liian pieneksi. Sen jälkeen te luettelitte uusia toimia, joihin hallituksen pitäisi laittaa uutta rahaa, [Perussuomalaisten ryhmästä: Jakopuolue!] mikä tarkoittaa sitä, että nettosopeutuksen määrä koko ajan pienenisi. Vastaavasti, kun te ette pysty kertomaan yhtään menolisäystä, jota te vastustaisitte tässä lisätalousarviossa, tuo kritiikkinne ei yksinkertaisesti vain kanna. Tiedän, että oppositio vastustaa meidän veronkevennyksiä ja ehkä joitain muitakin kasvutoimia, [Markus Lohi: Ne eivät auta kasvuun!] mutta siinä taitavat olla enemmänkin ideologiset erot meidän välillämme. Mutta siis vielä kerran: nettosopeutus tarkoittaa tehtyjä säästöjä käyttötalousmenoihin ynnä muualle, pysyvien menojen säästöjä, ja siitä vähennetään menolisäyksiä [Markus Lohi: Ja veronalennus!] esimerkiksi puolustukseen, turvallisuuteen, sinne, minne me tällä hallituskaudella olemme menoja joutuneet lisäämään. Sieltä saadaan se nettosopeutus. Mikäli te ette pysty kertomaan menolisäyksistä sellaisia, joita te vastustatte, niin teidän kritiikkinne nettosopeutuksen määrään ei ole kovin loogista. En ole kuullut... [Hanna Sarkkinen: Voi kritisoida myös veronalennuksia!] — Aivan totta, kuten vasemmalta sanottiin: mainitsinkin, että ainoat, mistä olen kuullut, että olette vastustaneet, ovat nämä varsinaiset veronkevennykset. Sitten kysyttiin tästä Metsähallituksen tuloutuksesta muutamassakin puheenvuorossa. Todellakin tässä takana on Metsähallituksen kaikkein paras tulos, mitä on ollut, ja tätä tuloutuksen kasvua selittää huomattavasti noussut puun hinta.

Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustajille keskusteluista. Oikeastaan jo tämä peruslähtökohta, se, miten sosiaalidemokraatit ja keskusta, osin myös vasemmistoliitto, lähtivät tätä käsittelemään, kertoo siitä samasta, mitä me olemme koko vaalikauden täällä todistaneet. Kiinnititte aivan oikein huomiota siihen, että alijäämä kasvaa, velka kasvaa, ja edustaja Lindén kaikkein suorimmin totesi, miksei keskitytä velan hallintaan. Samaan aikaan luulen, että tässä lisätalousarviossa ei todennäköisesti ole yhtään menolisäystä, jota te vastustaisitte. Tässä lisätalousarviossa keskitytään turvallisuuteen, puolustukseen, droonitorjuntaan, aseisiin, huoltovarmuuteen, turpeeseen, energiahuoltovarmuuteen, Ukrainan merkittävään tukemiseen, korjausrakentamiseen, rakennusalan korjauspakettiin, nuorisotyöttömyyden korjauksiin, valkoposkihanhiin ja merimetsoihin, infrahankkeisiin Kouvolaan ja Kuopioon ja vähän muuallekin. No, ehkä voin ymmärtää, että sosiaalidemokraatit ja keskusta varmasti vastustavat näitä maahanmuuton kiristyksiin liittyviä menolisäyksiä eli kansalaisuuskoetta ja maasta poistamisen lisärahaa, mutta mikäli te kykenette... [Keskustan ryhmästä: Eihän vastusteta!] — Ette sitäkään vastusta. Eli te ette vastusta yhtään ainoata menolisäystä tästä talousarviosta, mutta sen sijaan te moititte sitä, että se lisää alijäämää. — Tässä oikein alleviivattuna opposition yleinen kanta: kritiikkiä, joka ei perustu kerta kaikkiaan yhtään mihinkään. [Välihuutoja keskustan ryhmästä] Edustaja Räsänen, tiedän, että oppositiolle ei ole aina helppo ymmärtää brutto- ja nettosopeutuksen eroa, mutta jälleen kerran kerron teille nämä luvut, jotka olen täällä useampaan otteeseen kertonut. Te kysyitte, mihin tämä 6,5 miljardia nyt viittaa. No, muun muassa valtioneuvoston yleisistunnossa 21.5. mainitaan valtioneuvoston selonteossa liiallisen alijäämän korjaamisesta. Ensimmäisellä sivulla lukee: ”Hallitus on sopeuttanut julkista taloutta suoraan yli 6,5 miljardilla eurolla. Velkasuhteen kasvuun vaikuttavia päätöksiä hallitus on tehnyt vaalikaudella noin 10 miljardilla eurolla.” Sama luku löytyy julkisen talouden suunnitelmasta, johon itsekin viittasitte. Sieltä löytyy suora sitaatti: ”Hallitus on päättänyt noin 10 miljardin euron toimenpidekokonaisuudesta. Toimenpidekokonaisuudesta noin 5 miljardia euroa muodostuu vuoden 2027 tasolla julkisen talouden menoja sopeuttavista toimista ja noin 1,5 miljardia euroa verotoimenpiteistä.” [Joona Räsänen: Se on brutto! — Keskustan ryhmästä: Se on brutto!] Eli voitte hyvin vahvasti viitata tähän 6,5:een. Ja juuri tähän minä viittasin, että teille ei tunnu olevan selvää, mikä on brutto- ja nettosopeutuksen ero. [Pia Viitanen: Bruttosopeutus!] Mitä näistä lisätalousarvion menopuolen toimista te vastustatte: puolustusta, turvallisuutta, Ukrainaa, huoltovarmuutta, työttömyyden korjaamista, korjausrakentamista, infraa, maasta poistamista, kansalaisuuskoetta. Mikäli te ette pysty kertomaan yhtään panostusta, jota te vastustatte, teillä ei ole yksinkertaisesti logiikkaa tässä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Vaietkaa iäksi!] Arvoisa puhemies! Yritystukiin edustaja Hyrköltä tuli hyvä puheenvuoro. Tämä hallitushan on sopeuttanut yritystuista yli 400 miljoonaa euroa bruttona. [Perussuomalaisten ryhmästä: Tehkääpä perässä!] Kyllä, me olemme myös lisänneet niitä, joten netto jää huomattavasti pienemmäksi. Suurin yritystukikokonaisuus, johon me olemme rahaa laittaneet, on puhtaan siirtymän verohyvitys. En usko, että vihreät sitä vastustavat, [Petri Huru: Totta kai vastustaa!] mutta samaan aikaan olen sitä mieltä, että näitä pitää pystyä edelleen merkittävästi perkaamaan. Kysyttiin lisäksi nuorten työllistämisestä. Tietenkin talouden kasvu on se kaikista tärkein, joka koskettaa kaikkia ihmisryhmiä ja parantaa heidän työllistymistään, mutta tässä lisätalousarviossa on myös näitä muita toimenpiteitä eli nuorten rekrytointituki, nuorisotyöttömyyden ehkäisemisen pilotteja, valtionhallinnon kesätyöntekijöitä, harjoittelijoita ja pitkäaikaistyöttömien osaamisseteli. Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi edustaja Kettuselle: Kysyitte, mihin perustuvat nyt nämä merkittävät maahanmuuton lisäykset. Ne liittyvät ukrainalaisiin, [Tuomas Kettusen välihuuto] kuten uskon, että te tiesittekin, [Perussuomalaisten ryhmästä: Eli vastustatteko sitä? — Perussuomalaisten ryhmästä: Kettunen! — Puhemies koputtaa] ukrainalaisten siirtymiseen vastaanottopalveluihin ja muualle. Sen sijaan tässä lisätalousarviossa kyllä laitetaan joitakin miljoonia myös niihin maahanmuuton kiristyksiin, jotka edellyttävät toimenpiteitä, jotka olen nyt jo moneen kertaan maininnut, eli maasta poistamiseen. Poliisi tarvitsee lisää resursseja, että se saa tästä maasta poistettavia ulkomaalaisia palautettua omiin kotimaihinsa, ja sen lisäksi kansalaisuuskokeen valmisteluun. Mielestäni puheenvuorossanne tunnuttiin myös vastustavan näitä meidän turvetoimenpiteitä, [Hälinää — Puhemies koputtaa] mitä jälleen ihmettelen, koska keskusta ei näiden asioiden eteen kyennyt viime kaudella tekemään yhtään mitään. Mielestäni nämä eivät ole aivan mitättömiä: 10 miljoonaa euroa tässä lisätalousarvioehdotuksessa Huoltovarmuuskeskukselle, lisäksi ensi vuodelle uusi tukivalmistelu, jossa ensi vuodelle tulee 8 miljoonaa euroa, josta puolet suoraan turpeelle ja puolet esimerkiksi EHP-laitosten käyttöiän pidentymiseen, [Petri Huru: Tätäkään ei keskusta saanut viime kaudella aikaiseksi!] mikä on edellytys sille, että energiaturvetta kyetään hyödyntämään. Te tunnuitte myös vastustavan sitä, mitä me teemme merimetsojen ja hanhien ja muiden osalta. Muistuttaisin myös, että tämä hallitus tekee nimenomaan [Puhemies koputtaa] metsästyksen riistapolitiikan kannalta erinomaisia toimenpiteitä, joita ei ole tässä maassa muuten aiemmin nähtykään. [Timo Heinonen: Purra löi Kettusen kanveesiin! — Sanna Antikainen: Aivan täysin!]

Arvoisa herra puhemies! Hallitus antaa eduskunnalle nyt vuoden 2026 [Hälinää — Puhemies koputtaa] toisen lisätalousarvioehdotuksen. Taloudessa kuuluu parempaa, ja hallituksen talouspolitiikka on alkanut viimein tuoda tulosta. Ekonomistit eli kansantalouden asiantuntijat ovat laajasti sitä mieltä, että talouskasvu on viimein käynnistynyt meillä Suomessa, vaikka esimerkiksi Saksassa kasvu on edelleen hyvin nihkeää. Saksan nihkeys ei voi olla vaikuttamatta Suomeen, kuten ei Iranin sotakaan, joka valitettavasti otti eilen jälleen uusia kierroksia. Kasvu on siis haurasta, mutta joka tapauksessa sitä kuitenkin laaja-alaisesti kaikilla päätoimialoilla tapahtuu. Talouspolitiikkaa tuleekin tehdä pidemmän aikavälin tarkasteluhorisontilla. Olemme sopeuttaneet taloutta suorilla toimilla 6,5 miljardilla, tervehdyttäneet työmarkkinoiden rakenteita, uudistaneet sosiaaliturvaa ja muun muassa nyt viimeisimpänä korjanneet Marinin hallituksen yrittäjien eläkelain. Paljon on silti vielä tehtävää. On myös syytä muistaa, että tekemämme uudistukset vaikuttavat viiveellä ja talouskasvua seuraava työttömyyden lasku tulee samoin viiveellä. Tuleva vuosi on varmasti jo valoisampi myös työmarkkinoilla ja tuo helpotusta työttömien vaikeaan tilanteeseen. Tässä lisätalousarvioehdotuksessa teemme uusia toimia tilanteen helpottamiseksi. Nuorten rekrytointitukeen ehdotetaan yhteensä 20 miljoonaa euroa. Määräraha riittäisi vähintään 3 300 työttömän nuoren työllistämiseen. Nuorisotyöttömyyden ehkäisemisen pilotteihin ehdotetaan 15 miljoonaa. Valtionhallinnon kesätyöntekijöiden ja harjoittelijoiden lisärekrytointiin ehdotetaan neljä miljoonaa euroa. Lisäksi pitkäaikaistyöttömien osaamissetelistä aiheutuviin kustannuksiin ehdotetaan yhteensä 20 miljoonaa euroa. Ison korjausrakentamisen paketin lisäksi teemme julkisia investointeja infraan ja väyliin. Tämä on järkevää ja vastuullista suhdannepolitiikkaa. Toisaalta sopeutamme toissijaisista menoista. Muun muassa järjestöjen tuki vähenee edelleen, samoin kehitysavun määrä. Valtionhallinnon tuottavuusohjelmaa jatketaan ja laajennetaan. Kehysriihessä satsasimme edelleen lisää Puolustusvoimiin. Maavoimien uudistaminen vaatii resursseja. Toivon, että kotimainen puolustusteollisuutemme saa myös vauhtia merkittävistä panostuksistamme puolustusvälineiden hankintoihin. Arvoisa puhemies! Meillä on ensi kertaa käsissämme lisätalousarvioehdotus, jossa pääsemme korjaamaan verotuloarviota ylöspäin. Tämä on seurausta alkaneesta talouskasvusta ja hallituksen talouspolitiikasta. Verotuloissa arvonlisäveron kertymää ehdotetaan korotettavaksi 122 miljoonalla perustuen huhtikuussa julkaistuun kokonaistaloudelliseen ennusteeseen. Sekalaisten tulojen arviota korotetaan 113 miljoonalla. Lisätalousarvio sisältää kevään kehysriihessä linjattuja työllisyystoimia sekä panostuksia droonien torjuntaan ja puolustukseen laajemmin. Vuoden 2026 toisessa lisätalousarvioesityksessä määrärahatarve kasvaa 420 miljoonaa euroa, varsinaisten tulojen lisäys on 131 miljoonaa, ja nämä yhdessä lisäävät nettolainanoton tarvetta 289 miljoonaa euroa. Nettolainanoton valtiolla vuonna 2026 arvioidaan olevan noin 11,1 miljardia euroa. Arvoisa puhemies! Sota Ukrainassa säteilee meille, sillä drooneja voi lentää jatkossakin erehdyksessä ilmatilaamme. Siksi Rajavartiolaitokselle ehdotetaan 44 miljoonan euron lisärahoitusta ja poliisille vastaavasti 6,2 miljoonaa droonitorjuntakyvyn vahvistamiseen. Lisäksi Rajavartiolaitokselle ehdotetaan resursseja miehittämättömien valvontajärjestelmien hankintaan ja käyttöönottoon perustetun hankkeen käynnistämiseen. Kansainvälisen tilanteen vuoksi hallitus tekee myös panostuksia huoltovarmuuteen energian osalta. Ehdotamme 10 miljoonan määrärahaa Huoltovarmuuskeskukselle energiaturpeen varmuusvarastointia varten. Lisäksi olemme tuomassa ensi vuoden talousarvioon uutta kahdeksan miljoonan euron kokonaisuutta talvienergiatukeen, josta neljä miljoonaa euroa menee turpeen varmuusvarastointiin ja tuotantovarauksiin ja toiset neljä miljoonaa euroa voimalaitosten käyttöjen jatkamiseen muun muassa CHP-voimaloiden osalta. Näin turve säilyttää asemansa energiapaletissa. [Keskustan ryhmästä: Neljä miljoonaa!] Puolustussatsauksia tehdään siis edelleen lisää. Puolustusvoimille ehdotetaan 25 miljoonan euron lisärahoitusta materiaalin kunnossapitoon ja varustamiseen. Puolustusministeriön toimintaedellytysten parantamiseksi muuttuneessa turvallisuusympäristössä ja Nato-jäsenyyden myötä lisääntyneiden resurssitarpeiden kattamiseen ehdotetaan kahden miljoonan euron lisäystä. Lisäys katetaan siirtona Puolustusvoimien toimintamenoista. Puolustusmateriaalihankintojen vuoden 2020 tilausvaltuuden enimmäismäärään ehdotetaan lisää 1 057 miljoonaa euroa materiaalihankintoihin, jotka ajoittuvat vuosille 2026—2032. Tilausvaltuuksien lisäyksistä vuosille 26—28 kohdentuvista maksuista 562 miljoonaa katetaan aiemmin myönnetyillä määrärahoilla. Kotimaisen puolustusteollisuuden tukemiseen ehdotetaan 18,3 miljoonaa euroa avustuksena. Ukrainan tukemiseksi tarkoitettuihin aloitteisiin osallistumiseen ehdotetaan 44,3 miljoonan euron lisärahoitusta. Kotimaiselta teollisuudelta Ukrainan tarpeisiin tehtäviin hankintoihin liittyvää tilausvaltuutta ehdotetaan korotettavaksi 50 miljoonalla eurolla, mikä kasvattaa vastaavalla määrällä vuoden 2026 puolustusmateriaalihankintojen määrärahaa. Ukrainaan toimitettuun 31. tukipakettiin sisältyneen puolustusmateriaalin korvaaviin hankintoihin tarkoitettua Ukrainan tukemisen tilausvaltuutta ehdotetaan korotettavaksi 96,8 miljoonaa. Tähän liittyvät maksut ajoittuvat vuoteen 2028. Lisäksi Puolustusvoimille ehdotetaan 5,7 miljoonan euron lisäystä Ukrainalle annettavan koulutus- ja materiaalituen kustannusten kattamiseen. Näin ollen voidaan huomata, että lisätalousarvion lisämenotarpeet kohdistuvat erittäin voimakkaasti turvallisuuteen, Ukrainaan, puolustukseen ja huoltovarmuuteen. Arvoisa puhemies! Suhdannepoliittisesti hallitus päätti 110 miljoonan euron rakennuspaketista korjausrakentamisen elvyttämiseen. Tänä vuonna siis toivon mukaan taloyhtiöt tekevät päätöksiä energiatehokkuutta parantavista remonteista, sillä niihin on saatavissa valtiolta avustuksia tänä vuonna ja myös ensi vuonna. Rakentaminen on keskeinen osa talouttamme, ja nollakorkoaikana luotiin niin iso rakentamisen kupla asuntomarkkinoille, että korjausrakentamisen tukeminen on oikea tapa tukea rakentamisen elpymistä. Tässä lisätalousarvioehdotuksessa varaamme korjausrakentamisen pakettiin 25 miljoonaa euroa, ja loppurahoitus varataan syksyn lisätalousarvioon ja ensi vuoden talousarvioon. Näin saamme rakentamisen käyntiin ja työtä laajasti suomalaisille. Hallitus ehdottaa myös panostuksia lukuisiin uusiin väylähankkeisiin. Lisäksi useiden jo päätettyjen liikennehankkeiden valtuuksiin ehdotetaan korotusta. Arvoisa puhemies! Hallituksen maahanmuuttopolitiikkaan sisältyy uusi kansalaisuuskoe liittyen kansalaisuutemme saamiseen. Suomen kansalaisuus pitää ansaita osoittamalla, että sitoutuu suomalaisiin arvoihin ja yhteiskuntamme yhteisiin pelisääntöihin. Maahanmuuttoviraston toimintamenoihin ehdotetaan 4,2 miljoonan euron lisäystä kansalaisuuslain muuttamista valmistelevaan hankkeeseen. Käytännössä rahoitus menee uuden kansalaisuuskokeen tekemiseen ja sen käyttöönottoon liittyviin kustannuksiin. Ulkomaalaislain muutokseen liittyviin kertaluonteisiin kustannuksiin ehdotetaan kaksi miljoonaa euroa. Lisäksi maastapoistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuviin menoihin ehdotetaan lisäystä 1,5 miljoonaa. Maasta poistamiset ovat kasvaneet, hyvä niin, sillä lainsäädäntömme on tältäkin osin merkittävästi kiristynyt. Arvoisa puhemies! Vielä joitakin nostoja esityksestämme. Tuomioistuimille ehdotetaan 4,7 miljoonaa ja Syyttäjälaitokselle 2,2 miljoonaa euroa ruuhkan purkuun. Oikeudenhoidon resursseja ja niiden oikeasuhtaisuutta arvioidaan laajemmin osana valmisteilla olevaa oikeudenhoidon selontekoa. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen ehdotetaan 4,4 miljoonaa lisäystä suurpetojen aiheuttamien porovahinkojen korjaamiseksi. Ja aivan lopuksi: Suomen riistakeskus saa lisää resursseja valkoposkihanhien ja merimetsojen poikkeuslupapäätösten käsittelyyn sekä tietojärjestelmämuutoksiin näiden lajien siirtyessä syksyllä metsästettäviksi riistalajeiksi. [Perussuomalaisten ryhmästä: Loistava päätös!]

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia eduskunnalle tämän käsittelystä. Koen jokseenkin irvokkaiksi monet opposition puheenvuorot siitä, että velkasuhde ei vakaudu, velka on edelleen korkealla, alijäämät ovat korkealla, ottaen huomioon, että te olette vastustaneet käytännössä kaikkia, käytännössä joka ikistä sopeutustoimeamme, jonka me olemme tänne saliin tuoneet. Tässä maassa 20 vuotta on käytännössä jätetty monet uudistukset tekemättä, ollaan jätetty tekemättä säästöjä nimenomaan sinne pysyviin käyttötalouden menoihin. Ei ole uudistettu rakenteita. Nyt tämä hallitus tätä tekee. Ensimmäistä kertaa on leikattu pysyviä menoja selvästi. Tämä kokonaisuus ei ihan hetkessä onnistu, varsinkaan kun tuo kansainvälinen ympäristö ylipäätänsä Euroopassa ja Euroopan ulkopuolella on niin haastava. Olemme hallituksessa tehneet paitsi hallitusneuvotteluissa merkittäviä säästöjä myös neljä uutta kierrosta. Meillä ei myöskään ole menossa mikään välivuosi, kuten täällä todettiin, vaan säästöt edelleenkin ovat vuositasolla miljardiluokassa. Tänä keväänä olemme 540 miljoonaa päättäneet myös uusia. Mikäli me olisimme jatkaneet edellisen hallituksen linjalla, kaikki nämä luvut olisivat huomattavasti pahempia, eivät parempia. Se, mikä selittää kansainvälisten tekijöiden ohella tätä meidän heikkoa tilannetta, ovat nimenomaan puolustukseen ja turvallisuuteen tehdyt lisäpanostukset, korkojen kehitys ja myös hyvinvointialueiden lisärahoitus. Arvoisa puhemies! Mennään ensin tähän yhteisöveroon, joka täällä kaikkien oppositiopuolueiden osalta sai kritiikkiä. Mitä jos kysytään niiltä yrityksiltä itseltään? Sitäkin on tänä keväänä kysytty, nimittäin pk-yritystutkimuksessa. Käyn erikseen läpi suuret yritykset ja pk-yritykset. Suurten yritysten mukaan yhteisöveron kevennys lisää investointihalukkuutta huomattavasti tai ratkaisevasti 20,9 prosentilla vastaajista ja huomattavasti, ratkaisevasti tai jonkin verran 65,5 prosentilla, suurissa yrityksissä. No, pk-yrityksissä se lisää kasvu- ja investointihalukkuutta merkittävästi 30,2 prosentilla vastaajista. Mielestäni tämä ei ole lainkaan vähäpätöinen tulos. No, mennään eteenpäin. Saksalaisen tutkimuksen mukaan yhteisöveron keventämisestä jopa puolet siirtyy työntekijöille palkkojen kautta. Tämä koskee erityisesti matalasti koulutettuja, naisia ja nuoria. Saksa muuten aikoo keventää yhteisöveroa myös lisää. Mihinkähän tämä perustuu, arvoisa oppositio? Voisiko se perustua siihen, että Saksankin talous kaipaa todella kasvua? Siellä ilmeisesti sosiaalidemokraatit tulkitsevat näitä asioita kyllä huomattavasti eri tavalla kuin Suomessa. Oletteko huomanneet myös sen, että tällä hetkellä niitä kansainvälisiä investointeja virtaa Suomeen? Se on mielestäni erittäin hieno asia. Se, millä tämänkin saisi varmasti katkeamaan, olisi poukkoileva veropolitiikka, jossa näitä kevennyksiä lähdettäisiin perumaan. Sosiaalidemokraatteja enemmän minua hämmästyttävät kyllä keskustan ryhmäpuheenvuoro täällä ja teidän linjanne näihin asioihin. Se, että te vastustatte työhön ja yrittämiseen kohdistuvia veronkevennyksiä, on minulle jokseenkin erikoista — puolue, joka siis jätti hallitusneuvotteluihin tyhjän paperin ja viime kaudella tuki Suomen pitkään aikaan vasemmistolaisinta hallitusta. Tätä kokonaisuutta on todella vaikea ymmärtää. Arvoisa puhemies! Sosiaalidemokraattien kanta velkajarruun: En oikein havainnut sieltä suurta ymmärrystä. Siellä väitettiin ryhmäpuheessa, että me dramaattisella tavalla putoamme nettomenopolulta ja me viis veisaamme nettomenopolusta. Mistä te oikein keksitte näitä asioita? Kuten puheenvuorossani kerroin ja siellä selonteossa kerrotaan, jos näyttää siltä, että tästä pudotaan — ei näytä siltä muuten tämänhetkisen kasvun mukaisesti — niin silloin me teemme tarpeellisia lisätoimia. Arvoisa puhemies! Minun on pakko arvioida, että tätäkin keskustelua selittää se, että oppositiopuolueita on alkanut hirvittää tämä sopeuttamistarve. Teitä hirvittää se, koska te olette ajaneet itsenne umpikujaan. Joka ikistä toimea vastustamalla, kokonaisia isoja sektoreita etukäteen säästöjen ulkopuolelle jättämällä te olette ajaneet itsenne umpikujaan, ja te tiedätte sen. Vaalit ja äänien saaminen kyllä houkuttavat, mutta te tiedätte, että jos te pääsette hallitukseen päättämään näistä asioista, niin te olette isoissa ongelmissa. Sen on huomannut vasemmistoliitto, jolla on kuitenkin loogisin suhtautuminen näihin asioihin, sen ovat huomanneet vihreät, jotka menneenä viikonloppuna kipuilivat asian kanssa, ja sen ovat aivan erityisesti huomanneet sosiaalidemokraatit, jossa jopa puoluejohdossa kipuillaan näitä asioita vastaan. Arvoisa puhemies! Edustaja Lindénille on kyllä pakko antaa kiitokset. Te nimittäin lehden sivuilla ehdotitte soteen varsin merkittäviä säästöjä. [Aki Lindén: Kyllä!] Hän ymmärsi myös, että tätä kokonaisuutta valtion budjetista, joka on lähes kolmannes, ei voi jättää kaikkien toimien ulkopuolelle. Edustaja Lindén antoi jopa vähän epäsuoraa ymmärrystä hallitukselle, mutta valitettavasti puolueen johdolta ei saatu minkäänlaista kommenttia, ei juuta eikä jaata, näihin edustaja Lindénin säästöehdotuksiin liittyen. [Aki Lindén: Tuli ihan myönteistä!] Arvoisa puhemies! Julkisen talouden tila on ikävä. Se, mitä tarvitaan tulevina vuosina entistä enemmän, on käyttötalouteen kohdistuvia selkeitä menoleikkauksia. Samaan aikaan tarvitaan rakenteiden uudistamista, erilaisia kasvutoimia, jotta pystymme samaan aikaan painamaan kaasua sille talouden kasvulle, ja näitä toimia tullaan tarvitsemaan. Opposition tarinassa toistuu täydellinen sisäinen epäloogisuus sen suhteen, että ensin moititaan velkaa ja alijäämää, sitten luetellaan omia toimia, mutta ehei, ei suinkaan sopeutustoimia vaan hallituksen säästötoimien peruuttamista, siis niiden toimien peruuttamista, jotka sitä velkaa vähentävät. Käytännössä ainoa sopeutuskeino, jonka sieltä poimin, oli yhteisöverotuksen kevennyksen peruuttaminen, koska ideologinen vastustus veronkevennyksiä kohtaan on niin suurta, vaikka ollaan muka kasvusta kiinnostuneita. Veronkiristyksillä valitettavasti sitä kasvua ei tähän maahan saada.

Arvoisa herra puhemies! Nyt keskustelussa olevassa selonteossa käsitellään hallituksen toimia Suomen julkisen talouden liiallisen alijäämän korjaamiseksi. Selonteko on laadittu julkisen talouden hoitamista koskevan lain mukaisesti. Suomen julkisen talouden tilanne on kahtiajakoinen: yhtäältä viimeiset arviot tämän vuoden toteutuneesta talouskehityksestä ovat varsin lupaavia, toisaalta valtiovarainministeriön ennuste ennakoi, että julkisen velan suhde bkt:hen nousee lähes sataan prosenttiin vuosikymmenen loppuun mennessä. Yleisesti taloustilannetta leimaavat epävarmuus ja utuisuus, mutta toiveikkuutta on myös syytä korostaa. Taloutemme kasvaa pitkästä aikaa, ja kyllä, osa siitä on hallituksen talouspolitiikan ansiota. Julkisen talouden heikkoa tilannetta vahvistaakseen tämä hallitus on sopeuttanut julkista taloutta suoraan yli 6,5 miljardilla eurolla. Velkasuhteen kasvuun vaikuttavia päätöksiä hallitus on tehnyt vaalikaudella yli kymmenellä miljardilla eurolla. Ennustettua heikomman reaalitalouden kehityksen vuoksi hallitusohjelmassa sovittujen sopeutusten lisäksi hallitus on päättänyt uusista sopeutustoimista keväällä 2024, keväällä 2025, syksyllä 2025 sekä viimeisimpänä tämän kevään kehysriihessä. Kehysriihessä hallitus päätti vielä noin 540 miljoonaan euroon vuoden 2030 tasolla kasvavista uusista säästötoimista. Olemme samalla joutuneet laittamaan miljardeja lisää sotilaalliseen maanpuolustukseen, mikä on aivan välttämätöntä tässä maailmantilanteessa. Huomattavaa on, että menoleikkausten ohella hallitus on toteuttanut merkittäviä rakenneuudistuksia työmarkkinoilla sekä keventänyt työn ja yrittämisen verotusta. Puolustusmenoja on nostettu puolustusselonteon mukaisesti turvallisuusympäristön heikkenemisen vuoksi sekä Natossa yhteisesti hyväksytyn uuden tavoitetason saavuttamiseksi. Suhdannepoliittiseen tilanteeseen on vastattu käynnistämällä väylähankkeita sekä aikaistamalla julkisia investointeja. Kehysriihessä arvioitiin, että velkasuhteen vakauttaminen vaalikauden aikana edellyttäisi niin merkittäviä, nopeasti toimeenpantavia uusia säästötoimenpiteitä, etteivät ne tässä suhdannetilanteessa ole perusteltuja. Vaalikauden alun nopea inflaatio, korkealla pysynyt korkotaso, rakentamisen toimialan hidas palautuminen asuntorakentamisen kuplan puhkeamisesta sekä merkittävät epävarmuudet kauppapolitiikassa ovat hidastaneet yksityistä kulutusta, investointeja sekä vientikysyntää. Tällä hetkellä sodat Ukrainassa ja Iranissa luovat merkittäviä epävarmuuksia, jotka heikentävät kansainvälistä toimintaympäristöä. Yksityinen kulutus on kuitenkin virkoamassa, investointeja virtaa maahan, teollisuustuotanto on uudessa huipussaan, monella alalla menee koko ajan paremmin, ja pitkäaikaistyöttömyyden odotetaan alkavan sulaa kesän aikana. Arvoisa puhemies! Suomi asetettiin EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn 20. tammikuuta kuluvaa vuotta. Samalla Suomelle annettiin suositus tilanteen korjaamiseksi. Suomi on raportoinut komissiolle alijäämän korjaamiseksi toteutetuista toimista 30. huhtikuuta vuotuisen edistymisraportin yhteydessä. Tämän jälkeen Suomen tulee raportoida suosituksen täytäntöönpanon edistymisestä puolivuosittain, kunnes liiallinen alijäämä on katettu. Komission ensimmäinen arvio tuloksellisiin toimiin ryhtymisestä saadaan kesäkuun alussa. Tuloksellisten toimien arviointi komissiossa perustuu neuvoston suosituksen mukaisen niin sanotun korjaavan nettomenopolun noudattamiseen. Valtioneuvoston arvion mukaan vuoden 2026 osalta riittäviin tuloksellisiin toimiin liiallisen alijäämän korjaamiseksi on ryhdytty ja Suomi noudattaa korjaavaa nettomenopolkua puolustuspoikkeuslauseke huomioiden. Vuoden 2027 osalta on riski, että korjaavaan nettomenopolkuun syntyy pieni poikkeama. Seuraamme tilannetta ja arvioimme tarvetta ryhtyä syksyllä toimiin. On selvää, että puolustusmenojen kasvupaine, huoltosuhteen heikkeneminen ja korkotason normalisointi huomioiden valtiontalouden menojen priorisointia on jatkettava ja talouden rakennemuutosta tulee edelleen tukea. Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on joutunut sopeuttamaan julkista taloutta huomattavasti, sillä kymmeniin vuosiin tässä maassa ei ole saatu aikaiseksi oikeastaan mitään merkittävää menojen kasvun taittamiseksi. Korkotason normalisoituminen tarkoittaa, että korkomenomme ovat vuosikymmenen lopulla jo kuusi miljardia euroa. Alijäämä valtiontaloudessa on kehyskauden lopulla jo 17 miljardia euroa vuodessa. Nokian vuosien jälkeen eri hallitukset ovat pääasiassa lisänneet pysyviä menoja — lisää tukia, lisää väliaikaisia menoja, lisää oikeuksia. Vastuunkanto on ollut sanalla sanoen 2000-luvulla vähissä. Eräät puolueet ovat puhuneet jakovarasta tilanteessa, joka on kuitenkin ollut koko ajan selvillä. Olen pitänyt systemaattisesti esillä tarvetta jatkaa sopeutusurakkaa myös seuraavalla vaalikaudella. Näiden kolmen vuoden aikana, ja viimeisen viikon aikana erityisesti, on tullut selväksi, että suurin oppositiopuolue SDP ei kykene sopeuttamaan valtiontaloutta kuin korkeintaan korottamalla veroja miljardeilla euroilla vuodessa. Nämä veronkorotukset tappaisivat kaikki mahdollisuudet talouskasvuun Suomessa. Maassamme on tällä hetkellä yksi maailman korkeimpia kokonaisveroasteita. Meillä ei ole olemassa verovajetta, joka pitäisi kattaa korottamalla edelleen verotusta. SDP:n esittämät menoleikkausehdotukset ovat vaatimattomia ja mielikuvituksellisia. Helsingin yliopiston tutkijatkin ovat niitä viime aikoina moittineet kunnianhimottomuudesta. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Tässä ei ole sinänsä mitään ihmeellistä, sillä kyseiseen aatteeseen menoleikkaukset istuvat hyvin huonosti. Saavutetuista eduista halutaan pitää kiinni, oli kyse sitten laittomasti maassa olevien siirtolaisten kansaneläkkeistä tai järjestötukien viidakosta. Mikään lasku veronmaksajalle ei ole liikaa, ja kaikki on tietenkin tarpeellista. SDP:n johdossa puhutaan unelmien rahoittamisesta — tässäpä kansalaiselle hyvin kalliiksi käyvä utopia. Arvoisa puhemies! Kuitenkin on niin, että tulevan kauden noin kymmenen miljardin sopeutus on välttämätöntä. Sen vaativat jo EU:n finanssipoliittiset säännöt, ja niihin tässä salissa on sitoutunut jokainen puolue. Sopeutuksen ja talouden korjaamisen todellinen tarve syntyy kuitenkin jostain muualta kuin Euroopan unionista, nimittäin siitä, että emme voi päästää tätä maata syvenevään velkakierteeseen. Teemme ennen muuta korjauksia itsemme vuoksi, meidän suomalaisten tulevaisuuden vuoksi. Sopeutuksen mittaluokka ensi kaudelle lyödään kiinni parlamentaarisesti ennen ensi vuoden eduskuntavaaleja. Olemme nyt kokonaan uudessa tilanteessa, kun kaikki puolueet joutuvat aidosti kertomaan kansalaisille, mistä säästetään. EU:n säännöt vaativat, että tuo noin kymmenen miljardin sopeutus on toteutettava suorin leikkauksin tai veronkorotuksin. Rakennetoimia, uudistuksia, puhumattakaan tulevaisuusinvestoinneista tai taikaseinistä, ei siis voi laskea mukaan tuohon kymmenen miljardin sopeutukseen. Toisin sanoen suurin osa opposition toistaiseksi esittämistä toimista karsiutuu pois keinovalikoimasta. Säästöt pitää konkretisoida budjettiin — siis todellisia toimia, todellisia lukuja, todellista punakynää, eikä mitään höpöhöpöjuttuja. Arvoisa puhemies! Kevään 2027 eduskuntavaalien jälkeen aloittava uusi hallitus laatii vaalikaudelle uuden keskipitkän aikavälin suunnitelman. Suunnitelma laaditaan kansallisen finanssipoliittisen lainsäädännön mukaisesti siten, että suunnitelman luonnos, pitäen sisällään nettomenopolun ja pidennyksen perustana olevat rakenteelliset uudistukset ja investoinnit, sisältyy hallitusohjelmaan. Komission viiteura pyydetään marras—joulukuussa 2026 kansallista tavoitteenasettelua varten. Komission viiteura noudattaa korjaavaa nettomenopolkua liiallisen alijäämän viimeiseen vuoteen eli vuoteen 2028 saakka. Arvoisa puhemies! Oppositio on nyt kritisoinut hallituksen talouspolitiikkaa jo kolme vuotta. Kuitenkin oma vaihtoehto on oikeastaan käsittämätön: lähinnä veronkorotuksia työhön ja yrittämiseen. Konkreettiset menoleikkauskohteet ovat vaihtoehtobudjeteissa jääneet klassisiin taikaseiniin, kuten harmaaseen talouteen. [Timo Harakka: Yritysvero!] Lisäksi edelleenkin vaikuttaa siltä, että oppositio ei ymmärrä, että kymmenen miljardia ensi kaudella tarkoittaa käytännössä suoraa valtiontalouden sopeuttamista. Siis toiveiden tynnyrit ja kasvukaivot eivät tähän riitä. Konkreettinen sopeuttaminen leikkauksin budjetin momentteihin ei ole helppoa. Me olemme sitä urakkaa tehneet tällä hallituskaudella useamman ylimääräisen kerran, samalla kun oppositio SDP:n johdolla on vastustanut jokaista toimea, ja tämä on tosiasia. Joka tapauksessa tämän hallituksen rakenneuudistukset työmarkkinoilla, kasvutoimet ja puoliväliriihen ylimääräiset kasvupanostukset kantavat hedelmää. On selvää, että osa näistä hedelmistä näkyy kasvuna vasta vuoden kahden kuluessa, mutta me tavoittelemme kasvua yksityiselle sektorille, ja sinne se syntyy, kunhan edellytykset ovat sopivat. Julkista puolta meidän pitää viilata. Tämän hallituksen talouspolitiikan linjan ohjenuorana on ollut keventää työn verokiilaa, keventää siis työn ja yrittämisen verotusta. Se on verraten parempi talousoppi kuin vasemmiston veromoukari ja yhä kasvava valtioriippuvuus.

Ensin edustaja Tuppuraiselle: Siis väitittekö te tuossa juuri äsken, että Ecofin-neuvosto eli talous- ja rahoitusasioiden, valtiovarainministerien neuvosto hyväksyy Espanjan väärinkäytökset elpymisrahojen suhteen? Niinkö te väititte? Teidän kannattaa perehtyä siihen, mitä näissä neuvostossa hyväksyttävissä asiakirjoissa sanotaan. Niissä maa kertoo, mihin aikoo käyttää rahaa, minkälaisia uudistuksia aikoo tehdä. Niissä Espanja ei kerro, että mepä aiomme käyttää näitä rahoja eläkkeiden maksuun, kuten sitten tapahtui. Ymmärrän, että tämä Espanja-tilanne teitä kovasti häiritsee, mutta jotakin tolkkua sentään näihin väitteisiin. Arvoisa puhemies! Täällä viikon sisään jo useampaan kertaan olen joutunut kertomaan, mitä tarkoittaa se nettosopeutus, johon edustaja Koskela jälleen viittasi. Eli se tarkoittaa sitä, kun me teemme säästöjä esimerkiksi pysyviin käyttötalousmenoihin, se on se meidän sopeutusten määrä siellä leikkauspuolella. Vastaavasti veronkiristysten puolella on sitten verotoimia. Mutta samaan aikaan, kun me lisäämme vaikka rahoitusta sinne puolustukseen, turvallisuuteen, Ukrainaan, hyvinvointialueille, valtionlainan korkomenoihin, niin sehän tuo sitten sieltä toisesta suunnasta, joten se nettosopeutus, joka lasketaan näiden erotuksena, luonnollisesti vähenee. Tässä ei ole kyse mistään sen ihmeellisemmästä asiasta. Mikäli te vastustatte joitain näitä meidän menolisäyksiä näihin mainitsemiini asioihin, niin kertokaa toki. Edustaja Lohi, siis kuka sen huonon YEL-uudistuksen tänne toi? Eikö se ollut teidän hallituksenne? Oli. [Markus Lohen välihuuto] Menikö oikein ja hyvin? Ei mennyt. Oletteko tekin tällä kaudella vaatinut, että tätä teidän tekemäänne YEL-uudistusta korjataan? [Markus Lohi: Ei sitä, vaan YEL-lakia!] Olette. Toiko tämä hallitus sen korjauksen tänne? Toi. Oletteko te tyytyväinen? Ilmeisesti ette, mutta siinä teille totuutta. Edustaja Malm kysyi, jatkuvatko nämä sopeutustoimet. Kyllä, teidänkin puolueenne on sitoutunut siihen, että noin kymmenen miljardia euroa ensi kaudella tarvitaan sopeutusta. En myöskään ymmärtänyt, miten meidän riihipaketti saattoi olla samaan aikaan sekä näpertelyä että myös vaalibudjetti. [Antti Lindtman: Nimenomaan siksi!] — Kiitos, puhemies.

Arvoisa herra puhemies! Onko hallitus valmis muuttamaan linjaa? Ei ole. Tätä tarvitaan enemmän. Tätä samaa mieltä ovat IMF, luottoluokittajat, komissio, käytännössä kaikki talouden asiantuntijat. Tätä linjaa ei tarvita vähemmän, eikä tarvita muutosta, vaan tätä tarvitaan enemmän ja lisää. Kyllä, alijäämä ja velka ovat rumissa luvuissa. Tosiasia vain on se, että opposition opein ne olisivat vielä huomattavasti rumempia, ja epäilenpä, että edes yksityisen sektorin kasvua ei nähtäisi. Tämä hallitus on tehnyt 10 miljardin kokonaisuuden. Me olemme lisänneet menoja, jos kasvutoimet ja veronkevennykset jätetään huomiotta, vain puolustukseen, turvallisuuteen, Ukrainaan, korkomenoihin ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Me olemme tehneet elvyttävää politiikkaa hankalassa suhdanteessa, olemme edistäneet paljon julkisia investointeja, olemme tehneet useita täsmätoimia sekä laaja-alaisia kasvu-uudistuksia. Mitä tulee veroasteeseen: Palkkatulon veroaste laskee kaikilla tulotasoilla tällä hallituskaudella, siis kaikilla tulotasoilla. [Sosialidemokraattien ryhmästä: Toisilla vähän enemmän!] Tästä vuodesta ensi vuoteen se laskee vielä lisää, ja erityisesti siellä 25 000—55 000 euroa tienaavilla. Kuten pääministeri totesi, talous kasvaa. Ekonomistien mukaan käänne alkoi viime syksynä. Teollisuustuotanto on tässä maassa jopa elpynyt vuoden 2008 jälkeiseen huippuunsa. Korttidata kertoo kulutuksen kasvusta. Siitä kertoo myös valtiovarainministeriön arvonlisäverokertymän tuotto, joka on myös kasvussa. Tämä on varmasti hirveää sosiaalidemokraateille, ymmärrän sen, mutta koettakaa kestää. Sen sijaan sosiaalidemokraatit pelottelevat ja puhuvat hirveyttä ja kauheutta kaikille. Minun on pakko korjata jälleen sitä, mitä te väitätte pienituloisuudesta. Suhteellisen pienituloisuuden kehitys on pysynyt lähestulkoon samalla tasolla vuosina 2010—2024 Eurostatin ja OECD:n käyttämillä pienituloisuusrajoilla. [Juho Eerola: Siinäs kuulitte!] Sen sijaan 2020-luvulla tapahtunut pienituloisuuden kasvu on käytännössä pelkkää maahanmuuton seurausta ja juuri niillä teidän hallituksenne tekemillä päätöksillä. Arvoisa puhemies! Edustaja Tuppurainen tässä avauspuheenvuorossaan sanoi edustavansa koko oppositiota. Hän siteerasi taas Raamattua. Haluaisin kysyä keskustalta, että oletteko todella näiden kaikkien yrittämiseen kohdistuvien veronkiristysten takana, joita edustaja Tuppurainen esitti koko opposition äänenä. Samassa puheenvuorossa yhdessä virkkeessä todettiin, että inflaatio on rauhoittunut. Melkein seuraavassa todettiin, että elinkustannukset ovat nousseet. Tällaisia vastaavia täydellisiä epäloogisuuksia oli tämä koko puheenvuoro täynnä, mutta mitä voi odottaa Espanjan korruptiohallitusta fanittavalta porukalta. [Välihuutoja] Arvoisa puhemies! Aivan loppuun: Keskustan koko linjan absurdia sisältöä alleviivasi se, että edustaja Viljanen arvosteli ryhmäpuheessa hallituksen merkittävän YEL-korjauksen tulevan liian myöhään. Siis minkä korjauksen? No sen, jolla korjataan keskustan tekemää katastrofia. [Välihuutoja] Edellinen hallitus teki YEL-uudistuksen joka oli fiasko. Me korjaamme sitä, ja keskusta sanoo, että liian myöhään. Eivät sanat riitä kuvaamaan tätä teidän pelleilyänne. [Välihuutoja]

Arvoisa rouva puhemies! Keräsin kysymyksiä pitkän listan ja yritän mahdollisimman moniin niistä vastata. Edustaja Lyly, te laskitte ääneen velan määrää ja velkatasoja, mutta te jätitte juuri kertomatta, mihin sitä velkaa on tällä hallituskaudella jouduttu nostamaan. Ne eri menokohteet lähtien sieltä puolustuksesta, turvallisuudesta, korkomenoista, sotesta on täällä jo moneen kertaan hallituksen ja itseni toimesta lueteltu. [Lauri Lylyn välihuuto] Edelleen täällä haluttiin hämmentää näillä eri käsitteillä: nettosopeutus, bruttosopeutus ja niin edelleen. Tehdään vielä selväksi: Nettosopeutus siis tarkoittaa sitä, että meillä on bruttosopeutustoimet, jotka sisältävät suoria menosäästöjä ja veronkiristyksiä, ja näistä vähennetään ne toimet, jotka taas vaikuttavat julkiseen talouteen toisin, eli veronkevennykset, kasvutoimet, lisäykset näihin mainitsemiini kohteisiin ja niin edelleen. Siitä saadaan nettosopeutus. Me olemme tehneet kasvutoimia, me olemme tehneet myös veronkevennyksiä, kaikkein suurimmat sinne työhön ja erityisesti pieni- ja keskituloisille. Tämä on näistä ylivoimaisesti fiskaalisesti kaikkein kallein veronkevennys. En oikein saa logiikasta kiinni, eli siis näitäkö olisi nyt pitänyt jättää tekemättä? Ymmärrän, että velkaluvut ovat suuret, ja niistä saa esittää tämän huomion, mutta mikä näistä sitten olisi pitänyt jättää tekemättä? [Aki Lindén: Luettelin äsken kolme!] No, edustaja Yrttiaho ymmärsi, että puolustus- ja turvallisuusliitännäiset menot ovat se kaikkein suurin, mikä selittää näitä meidän heikkoja lukuja. Sinänsä siis puheenvuorossa faktuaalisesti oltiin oikein oikeilla vesillä, mutta vaikka se tosiasioiden pohjalta piti paikkansa, niin ei sitten ehkä muuten, enkä usko, että sitä myöskään laajemmin vasemmistossa, puhumattakaan muualla täällä salissa, jaetaan. Valitettavasti se maailma, jossa me voisimme rakentaa vain rauhaa, ei aseita, ja sateenkaaria ja kumbayaa, ei ole tämä maailma, jossa me elämme. Sen takia kaikkein tärkeintä on se, että Suomi huolehtii siitä, että meidän kansallinen turvallisuus kaikissa oloissa säilyy. Hallitus on tehnyt panostuksia puolustukseen, turvallisuuteen ja Ukrainan tukemiseen merkittävästi, mutta se on kaikki tarpeen. Edustaja Honkonen puhui asuntorakentamisesta ja myös kiitteli korjausrakentamisen pakettia hyvässä puheenvuorossaan. Mitä tulee finanssisektorin tilanteeseen, niin hallitus kehysriihessä kirjasi nimenomaan, että me selvitämme näitä rahoituksen saatavuuteen liittyviä haasteita. Pääasiassahan kyse on siitä, että haluamme selvittää, onko pankkisääntelyn keventämisessä jotakin sellaista, mitä kansallisesti voitaisiin tehdä. Suurin osahan tästä on EU-tason lainsäädäntöä, ja sillä on hyvä tarkoitus, mutta mikäli se vaikuttaa Suomen tapauksessa myös negatiivisesti, niin haluamme sitä selvittää. Käytännössä kyse on järjestelmäriskipuskurista. Edustaja Lohikoski, arvostelitte meidän t&k:hon tekemiämme pieniä säästöjä. Tosiasiassahan edelleen pidämme kiinni tästä parlamentaarisesta sovusta, mutta koska se on sidottu bkt:hen, niin päivitämme sitä valtiovarainministeriön uuden ennusteen, talousarvioesityksen mukaisen ennusteen, pohjalle. Tämä on mahdollistanut sen, että rahoitusta voidaan 20 miljoonaa vähentää ja lisäksi EU-rahoituksesta 20 miljoonaa luetaan osaksi valtion t&k-panostuksia, mutta edelleen pidetään kiinni tästä sovitusta tavoitteesta. Tämä on tietenkin tarpeellista, jotta tulevaisuudessa sitten olisi sitä kasvua meillä. Mutta samaan aikaan on todella tärkeää, että t&k-rahoituksen lisäyksien vaikuttavuutta seurataan erittäin tarkkaan. Arvoisa puhemies! Investointien osalta, infrahankkeiden osalta, tuli sekä maantieteellisiä kehuja että haukkuja vähän jälleen sen mukaan, sattuiko niitä tällä viimeisellä kierroksella tulemaan omalle alueelle. Infrahankkeet aina koskettavat myös muita hallituksia, koska hankkeet ovat monesti pitkiä. Tälläkin hetkellä erityisesti sotilaallisen liikkuvuuden osalta esimerkiksi nämä pohjoisen raidetarpeet ulottuvat pitkälle. Itä-Suomesta: se oli erittäin isossa roolissa tässä riihessä. Edustaja Eskelinen totesi, että se oli hyvä mutta silti huono. Edustaja Nikkanen, teille haluan sanoa, että palkkatulon veroaste laskee tällä hallituskaudella aivan kaikilla tulotasoilla, kun huomioidaan yleinen ansiotason nousu ja palkansaajamaksujen muutokset. Ja kun katsotaan tämän vuoden ja ensi vuoden välistä eroa, niin se veroaste laskee eniten juuri keskituloisilla, 20 000—55 000 tienaavilla. Edustaja Hoskosen kanssa olen tismalleen samaa mieltä luvittamisesta, siitä, miten se on kriittistä. Aivan loppuun vielä — olen ylittänyt aikani: Edustaja Kaarisalo, sanoitteko te jotain siihen suuntaan, että veroratkaisuilla me olemme siis tuhonneet kasvua? Siis mistä te puhutte? [Riitta Kaarisalon välihuuto] Kuvasin näitä työveron kevennyksiä: 1,8 miljardia pieni- ja keskituloisten verotuksen keventämiseen, lapsiperheisiin, ylimpien marginaalien alentamiseen Mikäli te tarkoitatte yhteisöveron kevennystä, se tulee voimaan ensi vuonna. Sillä emme toivottavasti ole ainakaan vielä tuhonneet mitään. Päinvastoin sillä tavoitellaan tietenkin kasvua ja investointeja. Edustaja Lindén, en usko, että yrittämiseen ja työhön kohdistuvien verojen kiristäminen ainakaan sitä kasvua tuottaa. Ymmärrän, että suurituloisten veroalea sosiaalidemokraatit vastustavat ideologisesti, mutta se on näistä työn verotuksen keventämisistä itse asiassa juuri se paras, siis myös asiantuntijoiden mukaan, koska se oikeasti vaikuttaa fiskaalisesti positiivisesti. [Aki Lindén: En tee yhtään enempää töitä, vaikka sain mittavan veroalennuksen!]

Arvoisa puhemies! Kiitoksia eduskunnalle keskustelusta. Jos aloitan sillä, että sitä aina kuvittelee, kun tänne näitä uusia lukuja tuo, että kun kaikille alkaa olla selvää, että tässä on muutama vuosikymmen julkinen velka kehittynyt väärään suuntaan, talouskasvua ei juuri ole ollut, alijäämäkehitys on se, mikä on, ja samaan aikaan on lisätty puolustukseen, turvallisuuteen, soteen ja erityisesti korkomenoihin merkittävästi menoja, niin se jonkin verran saisi ehkä oppositiotakin jos ei hiljenemään, niin ainakin hieman nöyrtymään. Mutta tästä ei ole kyllä tänään ollut minkäänlaista näkemystä. [Veronika Honkasalo: Sehän kuulostaa demokratialta!] Aloitetaan sosiaalidemokraateista. Edustaja Tuppurainen kertoi, että me otamme enemmän velkaa. Kyllä, se näkyy sieltä luvuista. Mutta jos nyt mennään taas sinne rautalankatasolle: Kun me teemme sopeutustoimia, niin se tarkoittaa sitä, että me vähennämme käyttötalouden menoja. Me olemme vähentäneet, merkittävästi leikanneet, käyttötalouden pysyviä menoja. Me olemme siis tehneet suoria leikkaustoimia. [Veronika Honkasalo: Tämä ymmärretään kyllä!] Se on eri asia sitten taas, mitä te teitte. Te lisäsitte kriisiin kohdistuvia lisätarpeita, kuten syytä olikin, mutta sen lisäksi te lisäsitte kaikkia muita menoja, käyttötalouden menoja. Te lisäsitte eri kohteisiin rahoitusta, jolla, näin ymmärsin, teidän hallituksenne pysyi pystyssä, kun kaikki saivat jotakin. Tämä on tosiasia. Te ette kyenneet tekemään minkäänlaisia säästöjä, ette siinä vaiheessa, kun talous nousi, ettekä missään muussakaan vaiheessa. Sen lisäksi te teitte muun muassa soteuudistuksen, joka on tämän hallituksen käsissä tällä hetkellä. Vaikka te syytätte meitä erilaisista säästöistä sinnekin, me olemme tähän teidän tekemäänne soteuudistukseen lisänneet rahoitusta yli neljä miljardia tällä kaudella, siis enemmän kuin arvelimme. Minä ymmärrän, että silloin kun ei ole linjaa eikä vaihtoehtoa hallituksen politiikalle eikä oikein uskallusta vielä miettiä sitä seuraavaakaan, niin näin käy, kuten edustaja Heinonen täällä totesi, että saman päivän aikana on montaa eri linjaa. No, miksi sitten ne luvut näyttävät hallituksen papereissa tuolta kuin ne näyttävät? Nämä menot puolustukseen, turvallisuuteen ja Ukrainaan ovat ylivoimaisesti se suurin kohde, johon me olemme joutuneet lisäämään. Sen lisäksi ovat ne valtionlainan korkomenot, jotka ovat huomattavasti kasvaneet edellisestä hallituskaudesta ja siitäkin, kun me aloitimme. Itse asiassa koko alijäämästä kehyskauden lopussa 2030 kaksi kolmasosaa selittyy pelkästään puolustusmenoilla ja valtionlainan korkomenoilla. Toivottavasti te ymmärrätte tämän. Arvoisa puhemies! Kuulin, kun vasemmistoliiton puheenvuorossa sanottiin, että viime hallituskauden lopussa julkinen talous oli käytännössä tasapainossa. Haluaisin tähän jonkinlaista lisäselvitystä. Edustaja Koskela aloitti kysymisen näistä sopeutustoimien kokonaisuuksista, ja tätä jatkoi useampi edustaja, viimeisenä edustaja Harakka. Toimenpidekokonaisuutemme, joka on siis yli 10 miljardia: Ensi vuoden tasolla on 5 miljardia euroa julkisen talouden menoja sopeuttavia toimia eli leikkauksia, 1,5 miljardia on verotoimenpiteitä, eli tämä on yhteensä 6,5 miljardia euroa. Sen lisäksi olemme tehneet 0,5 miljardilla eurolla sellaisia velkaa alentavia toimia, joilla ei ole vaikutusta julkisen talouden rahoitusasemaan. Näiden lisäksi on hyvinvointialueiden omat toimet, 0,9 miljardia euroa, jotka edellyttävät hyvinvointialueiden omia päätöksiä. Tämän lisäksi on rakennepoliittisia uudistuksia, jotka pidemmällä aikavälillä valtiovarainministeriön arvion mukaan vahvistavat julkista taloutta jo 2,5 miljardilla eurolla ja lisäävät työllisten määrää pitkälti yli 100 000:lla — eli enemmän kuin hallitusneuvotteluissa sovittiin — ja uusia menoja on todellakin niihin, mistä äsken kerroin. Näiden lisäksi tämä hallitus on tehnyt merkittävästi kasvutoimia. Me olemme kyenneet tekemään veronkevennyksiä, vahvistamaan yrittäjyyden edellytyksiä. Me olemme tehneet vaikeassa suhdannetilanteessa myös voimakkaasti elvyttävää talouspolitiikkaa. Vielä tässä viimeisessä riihessä julkisia investointeja aikaistettiin, laitettiin infrahankkeita eteenpäin, juuri kuten kuuluukin. Arvoisa puhemies! Mennään vielä tähän velkajarruasiaan, josta täällä selvästi on edelleen huomattavan paljon epäselvyyttä. Puheenjohtaja Koskela, te olette sitoutuneet EU-sääntöihin siitä huolimatta, että te ette ole sitoutuneet niin sanottuun kansalliseen velkajarruun. Se tällä hetkellä tarkoittaa ensi kaudelle jo yli kymmenen miljardin sopeutustoimia. Tämä tulee EU-säännöistä, ei kansallisesta velkajarrusta, jonka vaikutus alkaa vasta myöhemmin. Mutta samaa esitettiin keskustasta edustaja Lintilän toimesta ja SDP:stä sekä edustaja Räsäsen toimesta että edustaja Harakan, joka teki tämän vain vielä hieman röyhkeämmin ja suuremmalla arroganssilla. [Vasemmalta: Aika ylimielistä! — Timo Harakka pyytää vastauspuheenvuoroa] Tämä hallitus noudattaa EU-sääntöjä. Me olemme meidän korjaavalla nettomenouralla. Mikäli tapahtuisi niin — me olemme koko ajan hyvin, hyvin lähellä tätä — että komissio vaatii meiltä lisää toimia tässä alijäämämenettelyssä, tämä hallitus tekee niitä. Mutta haluan nyt vielä korostaa: Tämä hallitus noudattaa näitä EU-sääntöjä. Me nimenomaan noudatamme sitä, mihin tässä salissa parlamentaarisesti kaikki ovat sopeutuneet. Kansallinen velkajarru tulee vaikuttamaan vasta myöhempinä vuosina. Arvoisa puhemies! Vielä ihan loppuun: minä ymmärrän kyllä, että koska oppositiolla ei ole vaihtoehtoja, ei hallituksen tekemille toimille eikä seuraavan kauden valtavalle sopeutustarpeelle, niin teidän on pakko silloin hyökätä myös väärin perustein. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä vasemmalta]

Arvoisa herra puhemies! Hallitus antaa eduskunnalle nyt viimeisen varsinaisen julkisen talouden suunnitelmansa vuosille 2027—2030. Talouden tilanne on kahtiajakoinen: Yhtäältä viimeiset arviot tämän vuoden toteutuneesta talouskehityksestä olivat poikkeuksellisen lupaavia. Toisaalta valtiovarainministeriön ennuste ennakoi, että julkisen velan suhde bkt:hen nousee 100 prosenttiin vuosikymmenen loppuun mennessä. Valtiontalouden alijäämä on ennusteen mukaan vuosikymmenen lopulla yli 17 miljardia. Virallisen luottoluokituksemme näkymä vaihtui negatiiviseksi hiljattain. Se ennakoi luokituksen laskua lähitulevaisuudessa. Julkisen talouden luvut ovat hirvittäviä ja tarkoittavat sitä, että säästämiseen ei todellakaan ole tulossa muutosta, toisin kuin politiikan seireenit ovat lupailleet. Ensi kauden yli kymmenen miljardin säästöurakka on valtaisa ja tulee tarkoittamaan sekä vaikeita päätöksiä että muita hankaluuksia mille tahansa hallitukselle. Hallitus on sopeuttanut julkista taloutta vuoden 2027 tasossa suoraan noin 6,5 miljardilla eurolla. Samaan aikaan meidän on ollut pakko lisätä puolustusmenojen momenteille rahaa — edelleen lisää tässä riihessä. Soteen olemme laittaneet lisää rahaa yli neljä miljardia euroa. Korkomenot ovat nousseet rajusti, koska yleinen korkotaso on normalisoitunut ja kymmenien vuosien velkaantuminen alkaa näkyä. Yli kuusi miljardia pelkkiin valtionlainan korkomenoihin vuosikymmenen lopussa on posketon määrä — toivottavasti sen huomioivat kaikki nekin, jotka kertoivat, että velkoja ei tarvitse maksaa takaisin, ja ne, jotka luottivat nollakorkojen ihmeelliseen vetovoimaan. Lisäksi olemme kyenneet alentamaan verotusta ja tekemään kunnianhimoisia kasvutoimia ja uudistuksia. Jatkoimme säästötalkoita ja vastuullista talouspolitiikkaa kehysriihessä. Päätimme noin 540 miljoonaan vuoden 2030 tasolla kasvavista uusista säästötoimista. Nämä korvaavat eli kohdentavat uudelleen yksittäisiä aiemmin linjattuja sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuneita säästöjä sekä tuloihin vaikuttaneita toimia. Uusilla julkista taloutta vahvistavilla toimilla myös rahoitetaan nyt päätettyjä panostuksia ja kasvutoimia. Merkittävimmät säästöt kohdistuvat valtionhallintoon. Menojen tasoja alennetaan, ja lisäksi vuodesta 2027 lähtien otetaan käyttöön asteittain kasvava tuottavuuteen kannustava määrärahavähennys. Säästövaikutus on ensi vuonna 60 miljoonaa euroa ja vuonna 2030 nousee 166,5 miljoonaan euroon. Koko kaudella olemme tehneet valtionhallinnon säästöpäätöksiä jo 700 miljoonalla, mutta on selvää, että näitäkin tullaan ensi kaudella jatkamaan. Kyllä, kun viilaamme valtiota pienemmäksi, sillä on myös jonkinlainen negatiivinen vaikutuksensa kasvuun, nimittäin lyhyellä aikavälillä, mutta toisaalta maan, jonka julkiset menot ovat yli 58 prosenttia bkt:stä, sietääkin kyllä viilata valtiota pienemmäksi. Olemme toki havainneet, että vasemmalla näin ei ajatella. Tämä hallitus tavoittelee kuitenkin kasvua ennen muuta yksityiselle sektorille. Arvoisa puhemies! Suhdanne on ollut poikkeuksellisen heikko tälle hallitukselle. Tullisodat, jatkuva Ukrainan sota, Persianlahti, vaikeuksissa oleva Eurooppa — epävarmuutta riittää. Olemme tehneet hankalissa oloissa kuitenkin myös kasvupolitiikkaa ja tarpeellisia uudistuksia koko kautemme ajan. Vielä viimeisestä kehysriihestä saimme liikkeelle hyviä päätöksiä, joilla pyrimme notkistamaan jähmeää tilannetta: Aloitamme isoja väylähankkeita. Satojen miljoonien tiehankkeiden lista on taas kehysriihen päätösten myötä pidempi. Panostamme erityisesti Itä-Suomeen. Hallitus päätti myös isosta korjausrakentamisen paketista. Taloyhtiöiden korjausrakentamista vauhditetaan yli 100 miljoonalla eurolla tavoitellen yli miljardin sykäystä rakentamiseen. Kotitalousvähennyksen määrää korotetaan väliaikaisesti. Rakentamisen paketissa teemme asiat fiksusti. Tuemme juuri korjausrakentamista, emme uusien, tyhjäksi jäävien asuntojen rakentamista. Ydinvoimassa etenemme samoin. Hallituksen tahtotilana on edistää pienten modulaaristen ydinreaktoreiden nopeaa käyttöönottoa esimerkiksi puhtaan kaukolämmön tuotannossa. Samoin nuorten asunnonhankintaa helpotetaan asp-lainojen ehtoja keventämällä. Otamme viimein käyttöön raskaan liikenteen ammattidieselin. Maanpuolustukseen laitetaan lisää melkein kaksi miljardia ja droonitorjuntaan poliisille ja Rajavartiolaitokselle yhteensä 50 miljoonaa. [Välihuutoja] Arvoisa puhemies! Päätimme myös korjata viime kaudella katastrofaaliseksi säädetyn yrittäjien eläkelain. Uudistuksemme vahvistaa yrittäjyyden edellytyksiä ja antaa yrittäjille tilaa kasvattaa liiketoimintaansa. Yritystoiminnasta tulee houkuttelevampaa, ja valinnanvapaus kasvaa. Yrittäjä voi valita eläkemaksunsa perusteeksi joko yritystoiminnan veronalaiset ansiotulot tai nykyisen laskennallisen YEL-työtulon. Uudistuksemme korjaa merkittävän epäkohdan: se laskee YEL-maksuja valtaosalla yrittäjistä, erityisesti alimpien tulojen kohdalla. Kun eläkeyhtiöiden laskurit eivät enää pakota pienituloisia yrittäjiä ylisuuriin maksuihin, käteenjäävä tulo kasvaa. Uudistus ei ole täydellinen, mutta se on tässä tilanteessa paras mahdollinen ja ennen kaikkea parannus vanhaan. Muitakin yrittämisen hyviä päätöksiä saimme tehtyä: Päätimme nostaa yrittäjävähennyksen viidestä prosentista 5,5 prosenttiin pienempiä yrityksiä tukemaan. Lisäksi teimme startup-kentän pitkään toivoman muutoksen työsuhdeoptioiden verotuksen ajankohtaan. Saimme aikaan myös merkittäviä muita päätöksiä, liittyen esimerkiksi työllisyystoimiin nuorille ja pitkäaikaistyöttömille, liikenteen tukemiseen ja energiahuoltovarmuuden turvaamiseen uudella turvetuotannon kokonaisuudella. Arvoisa puhemies! Hallitus jatkaa siis järkevän talouspolitiikan tiellä. Sopeutamme valtion käyttötaloutta ja toisaalta vauhditamme julkisia investointeja matalasuhdanteessa ja jatkamme kasvutoimia. Vuosi sitten päätimme mittavista veronkevennyksistä työhön ja yrittämiseen. Karsimme edelleen toissijaisia menoja muun muassa järjestöavustuksista ja kehitysavusta. Vasemmisto-oppositio ei sen sijaan ole tuonut yhtä ainoaa uskottavaa vaihtoehtoa julkisen talouden tasapainottamiseen. [Timo Harakka: No joo!] SDP ei ole varma edes itsensä kanssa siitä, pitäisikö vaatia lisää leikkauksia vai vastustaa niitä. Sillä ei ole vaihtoehtoa tämän hallituskauden toimille eikä linjaa seuraavalle. Jopa iltapäivälehdessä kerrottiin, että SDP:n talouspolitiikan linjasta ei ota selvää erkkikään, ja se on jo aika paljon se. [Timo Harakka: Jopa iltapäivälehdessä!] Minä ymmärrän, arvoisa puhemies, tätä opposition eksistentiaalista kriisiä. Nimittäin sitoutuminen näihin parlamentaarisiin velkasääntöihin tarkoittaa yli kymmenen miljardin sopeutusta ensi vaalikaudella. Jos on nyt kolme vuotta vastustanut jokaista hallituksen säästöä ja huutanut kurkku suorana kylmää ja kovaa saksipolitiikkaa, saattaa vähän kylmältä tuntua lähteä tekemään vielä suurempaa ”reilua vaihtoehtoa” ilman yhtään vaihtoehtoa. Siksi oppositio hyökkää niin kovaa. Sillä peitetään täydellinen neuvottomuus. Ja jos ei leikata, sitten verotetaan. Ehkä crémant-sosialismissa halutaan kerätä miljardit työstä, yrittämisestä, innovoivilta ja tuottavilta yrityksiltä ja kansalaisilta, kuten vasemmiston ajatuspaja ehdotti, kun ei sitä EU:ltakaan saada — toisin kuin SDP:n mallivaltiokseen ottamassa sosialistien johtamassa Espanjassa. En usko, että vasemmisto-opposition puolueet kykenevät sopeuttamaan kymmenen miljardin edestä. [Hälinää] Se on käsitteellinen mahdottomuus, jos kerran punainen lanka on ollut aina menojen ja verojen lisääminen, ei vastuullinen talouspolitiikka, jossa mietitään tulevia sukupolvia. Arvoisa puhemies! Ylivelkaantuminen on vaarallista, ja luottoluokituksen tippuminen kertoo siitä, että valtion velkaantumisesta pitää olla aidosti huolissaan. Minulla ja koko maalla olisi helpompaa, jos huoli olisi ymmärretty ajoissa. Niin ei tapahtunut. [Timo Harakka: Teillä on valta!] Nyt me sitten säästämme ja rakennamme kasvua tilanteessa, jossa mitään puskureita ei ole. Eikä kyse ole lopulta edes EU:n alijäämämenettelystä. Kyse on Suomen tulevaisuudesta, luottamuksesta järjestelmään, siitä, että valtio saa lainaa markkinoilta ja kohtuullisella korolla. Suomen valtionvelan korkoero on jo lähtenyt eriytymään Saksan koroista, ja se kertoo siitä, että aikaa ei ole hukattavaksi. [Perussuomalaisten ryhmästä: Se pitää paikkansa!] Oppositio peräänkuuluttaa hallituspolitiikalle suunnanmuutosta. Kuitenkin kaikki kovan tason kansainväliset talousinstituutiot, kuten IMF, pitävät talouspolitiikkamme linjaa lähtökohtaisesti oikeana. Tätä kaikkea ei tarvita siis suinkaan vähemmän, vaan tätä kaikkea tarvitaan enemmän. Sieltä se sitten kovalla työllä aukeaa, parempi tulevaisuus — ei valittamalla, ei huutamalla, vaan kovalla työllä ja rohkealla vastuunkannolla. Suomen ei pidä joutua ulkopuolisten talutusnuoraan, ei ulkopolitiikassa, ei talouspolitiikassa. Suvereniteettimme turvaamiseen tarvitaan vakavasti otettava talouslinja, ei seireenien laulua. — Kiitos. [Välihuutoja]

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssämme on hallituksen esitys merituulivoiman kiinteistö- ja tuloverotusta koskevaksi lainsäädännöksi. Tämä esitys selkeyttää Suomen verotusvaltaa merialueilla ja luo vakaan pohjan tuleville merituulivoiman investoinneille. Kyse on pohjimmiltaan suomalaisen veronmaksajan edun turvaamisesta. Varmistamme, että Suomen talousvyöhykkeellä harjoitettavasta miljardiluokan liiketoiminnasta jää selvä verohyöty Suomeen. Nykyinen oikeustila on ollut epäselvä. Vaikka kansainvälinen oikeus ja talousvyöhykelaki eivät verotusta estä, meiltä on puuttunut nimenomainen lainsäädäntö talousvyöhykkeellä sijaitsevien rakennelmien kiinteistöverotuksesta. Tällä esityksellä tuomme talousvyöhykkeen rakennukset ja siellä harjoitetun toiminnan selkeästi Suomen kiinteistö- ja tuloverotuksen piiriin. Arvoisa puhemies! Hallituksen linja on tässä käytännönläheinen. Emme halua, että Suomen merialueita käytetään niin, että hyödyt valuvat muualle ja meille jäävät kustannukset tai maisemalliset haitat. Siksi esitämme talousvyöhykkeen kiinteistöveron jakamista niin, että 80 prosenttia menee valtiolle ja 20 prosenttia kunnille. Tämä kuntien osuus on tärkeä hankkeiden sosiaalisenkin hyväksyttävyyden kannalta. Verotuloja ohjataan niille kunnille, joihin hankkeiden vaikutukset käytännössä osuvat tai joiden kautta sähkö liitetään kantaverkkoon. On vain kohtuullista, että paikallisyhteisö saa osansa merellämme tapahtuvasta toiminnasta. Myös Itä-Suomi hyötyy merituulivoimasta, uskokaa tai älkää, sillä hallitus on sopinut, että tästä tuotosta osa käytetään Itä-Suomen hyväksi. Hallitus selvittää toimenpiteitä talousalueen merituulivoiman kiinteistöverotuottojen osittaiseksi hyödyntämiseksi sellaisilla alueilla, joilla tuulivoimaa ei voida tällä hetkellä rakentaa maanpuolustuksellisista syistä, ja tässä jatkovalmistelussa selvitetään myös kuntien verotuottomenetykset Puolustusvoimien vaatimusten vuoksi. Kehysriihen päätöksillä Itä-Suomen aluekehitykseen varataan viisi miljoonaa euroa vuodesta 2030 lähtien, ja tämä on kehysriihen koko Itä-Suomi-paketin päälle vielä uusi päätös. Samaan aikaan hallitus keventää merituulivoiman kiinteistöverotusta. Nykyisellään merituulivoiman verotus on ollut suhteettoman raskasta verrattuna maatuulivoimaan, koska rakentaminen on merellä kalliimpaa ja verotusarvo siten korkeampi. Uudistuksella tuomme nämä kaksi lähemmäksi toisiaan ja parannamme investointikannustimia. Arvoisa puhemies! Suhtaudumme investointeihin myönteisesti, mutta emme tee sitä sinisilmäisesti. On muistettava, että tuulivoima on sääriippuvaista. Siksi onkin johdonmukaista, että suosimme merituulivoimaa suhteessa maatuulivoimaan. Merellä tuulee enemmän ja tasaisemmin, jolloin tuotantoprofiili on vakaampi. Investointien ennakoitavuus paranee, kun pelisäännöt ovat selvät ennen kuin merialueiden kilpailutukset alkavat. Haluamme siis luoda vakaan ympäristön, jossa yritykset tietävät verorasituksensa ja valtio saa sille kuuluvan siivun. Lopuksi haluan muistuttaa, että hallitus huolehtii myös asukkaiden rauhasta. Olemme juuri antaneet esityksen uudesta alueidenkäyttölaista, joka asettaa tuulivoimaloiden ja asutuksen välille vähintään 1,25 kilometrin suojaetäisyyden maakuntakaavan ulkopuolella. Merituulivoima on yksi tapa siirtää energiantuotantoa osittain kauemmaksi asutuksesta samalla kun varmistamme sähköomavaraisuutemme ja veropohjamme vahvistumisen. Tämä esitys on oikeudenmukainen, se on selkeä ja suomalaista työtä sekä kunta- ja valtiontaloutta puolustava.

Arvoisa herra puhemies! Puheenvuorostanne ei nyt käynyt selväksi, olisiko meidän teidän mielestänne pitänyt tehdä enemmän leikkauksia vai vähemmän leikkauksia. Yritin erittäin tarkkaavaisesti kuunnella alusta loppuun, mutta käytännössä virkkeen alussa vastustettiin toimia, jotka kohdistuvat säästöihin, ja virkkeen loppupuolella taas oltiin sitä mieltä, että olisi pitänyt tehdä enemmän. Tämä on yksinkertaisesti epäloogista. Sanotte, että tämä kehysriihi oli täysi epäonnistuminen, mutta tässä on nyt moneen otteeseen puhuttu näistä kasvuun ja työllisyyteen panostavista toimista, puolustukseen tehtävistä lisäsatsauksista, työhön, yrittämiseen, liikenteeseen, investointeihin, rakentamiseen, kotitalousvähennykseen, yrittäjien eläkevakuutukseen ja niin edelleen — ovatko nämä siis suuria epäonnistumisia? Mielestäni eivät. Samaan aikaan, kyllä, me olemme pitäneet huolta siitä, että me viemme sopimamme säästöt maaliin, ja mikäli joku säästökokonaisuus ei ole toteutunut, me olemme etsineet sille korvaavan säästön. [Puhemies koputtaa] Tällaista tämä on, kun tehdään julkisen talouden raamien sisällä näitä toimia.

Arvoisa herra puhemies! Kuvasitte lisävelan määrää. Olen tällä kyselytunnilla moneen otteeseen kertonut, mistä se syntyy, mistä se koostuu. Samaan aikaan teidän puolueenne on sitoutunut velkajarruun, ja siinä tilanteessa, mikäli olette hallituksessa päätöksiä tekemässä, se sama budjettikirja on teidän edessänne. Kun katsotaan sitä, mitkä ovat suurimmat kokonaisuudet, ne ovat sosiaaliturva, eläkkeet, sote. Tämä kokonaisuus on valtaosa koko budjetista. Mikäli näihin ei kohdista minkäänlaisia toimia eikä myöskään puolustukseen, budjetin loppuosasta te ette saa kokoon edes lähellekään vaadittavaa säästösummaa. Tämä on budjettitaloudellinen tosiasia. Sen takia koen aika vääristäväksi sen, että oppositiolla on aina tapana ottaa yksi säästöpäätös, kritisoida sitä antamatta omaa vaihtoehtoa. Tämä hallitus on kohdistanut säästöjä valitettavasti käytännössä kaikkialle [Timo Harakka: Suuryrityksiin?] pois lukien puolustuksen. Samaan aikaan me olemme tehneet kasvua ja työllisyyttä tukevia toimia — kyllä, myös veronalennuksia, koska tämä hallitus ei usko, että veronkiristyksillä sitä kasvua ainakaan tullaan saamaan. Tämä on se kokonaisuus, [Puhemies koputtaa] josta me huolehdimme.

Arvoisa herra puhemies! Todellakin ulkoiset šokit ovat viime vuosina olleet yleisiä. Edustaja Lindtman viittasi korona-aikaan, ja silloin jouduttiin tekemään merkittäviä toimia eri sektoreille ja siihen otettiin velkaa, ja sen velan korko on nyt noussut. Silloin viime kaudella se oli vielä matalalla. Juuri siitä syystä se meidän korkokäyrä nousee huimaa vauhtia ylöspäin. [Aki Lindén: Tämä hallitus on ottanut enemmän velkaa! — Pia Sillanpään välihuuto] Nyt ollaan siellä neljässä ja todella kehyskauden lopulla yli kuuden miljardin. Eli ylipäätänsä, pelkästään jos katsotte sitä korkojen osuutta ja lisäätte siihen puolustuksen ja soteen laitettavat lisät, te näette, että nämä selittävät sitä. Kun otetaan huomioon se, että meidän talouskasvumme on kyllä ollut alempaa kuin ennakoitiin, meillä on ollut pitkittynyt taantuma, meillä on näitä erilaisia šokkeja — Ukrainassa käytävä sota ja nyt viimeisimpänä Lähi-idän kriisi, josta pahimmassa tapauksessa voi seurata globaali taantuma — niin nämä ovat niitä tekijöitä, joiden parissa tämä hallitus työskentelee ja käyttää niitä keinoja, joita meillä näihin puuttumiseen on. Samaan aikaan me olemme uudistaneet Suomea tekemällä sellaisia toimia, jotka mahdollistavat kasvun [Puhemies koputtaa] ja yritysten toimintaedellytykset sitten, kun tämä tilanne helpottaa. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä — Tuomas Kettusen välihuuto]

Arvoisa puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Edustaja Tuppurainen, te saman päivän aikana ensin vaaditte lisää leikkauksia ja muutaman tunnin kuluttua vastustitte leikkauksia. [Mauri Peltokangas: Käsittämätöntä touhua!] En oikein tiedä, mitä siitä uskottavuudesta pitäisi ajatella. Mennään nyt näihin kehysriihen päätöksiin, joissa menoja lisätään: puolustus, erittäin oleellinen, perustuu uhka- ja tarvetekijöihin, Puolustusvoimien tarpeisiin kansallisen turvallisuuden suojelemiseksi; työhön ja yrittämiseen kohdistuvia merkittäviä toimia; liikenteeseen; me aikaistamme myös erilaisia julkisia investointeja, se sopii tähän tilanteeseen; rakentamiseen; korjausrakentamiseen; me parannamme kotitalousvähennystä ja niin edelleen. Ovatko nämä niitä järkyttäviä toimia? Mikäli ovat, mitkä näistä te olisitte jättäneet tekemättä? Samaan aikaan me olemme myös tehneet lisää säästöjä. Ne ovat teidän mielestänne varmasti kohdistuneet väärin, koska en ole koskaan vielä kuullut, että niitä olisi oikein kohdennettu. Veronalennukset: kyllä, tämä hallitus on kaikesta huolimatta kyennyt myös alentamaan merkittävästi työn ja yrittämisen verotusta. [Puhemies koputtaa] Mutta veroja myös kiristettiin tässäkin riihessä, esimerkiksi alkoholia ja tupakkaa.

Arvoisa herra puhemies! Oleellisin haaste, joka meillä on ollut edessämme, on talouskasvun puute, [Vasemmalta: Juuri näin!] ja sitä me olemme pyrkineet korjaamaan tekemällä sellaisia uudistuksia, reformeja, joita tässä maassa olisi pitänyt tehdä jo aikaa sitten. Koska tilanne on vaikea myös ulkoisten šokkien johdosta, tämä hyvä vahvistuminen, työllisyys eivät vielä tässä tilanteessa näy, mutta toimet eivät mene hukkaan. Kolme suurinta syytä sitten taas täällä menopuolella, mitkä selittävät sen, että velka kasvaa niin paljon: Puolustus ja turvallisuus ovat yksi. Me lisäämme merkittävästi puolustuksen resursseja, yleensä turvallisuusmenoja. Tähän kuuluu myös Ukrainan tukeminen. Toinen: hyvinvointialueet, sote. Niiden rahoitus on kasvanut enemmän kuin ennakoimme. Kolme: valtionlainan korkomenot. Kehyskauden lopulla tässä maassa maksetaan korkoja yli kuusi miljardia euroa. Kun tämä hallitus aloitti, lukema oli noin 800 miljoonaa. [Vasemmalta: Miten menee?] Kuudella miljardilla pystyttäisiin kattamaan useamman sektorin, esimerkiksi sisäisen turvallisuuden ja oikeusministeriön, koko hallinnonala. Nämä ovat valtavia summia. Nämä eivät ole hallituksen tekemiä virheitä. Me emme ole aiheuttaneet tätä tilannetta, jossa me joudumme näitä rahoja näihin kohteisiin käyttämään.

Arvoisa herra puhemies! Täällä aiemmassa kysymyksessä viitattiin siihen, että olen puhunut toissijaisista valtion menoista. Tarkoitan niillä toissijaisilla pääasiassa juuri sellaisia menoja, joita velkaisessa tilanteessa suurten alijäämien kohdallakin käytetään rahoittamaan muunlaisia toimintoja kuin niitä, jotka kuuluvat Suomen maan, Suomen turvallisuuden, Suomen kansalaisten etujen ja palveluiden rahoittamiseen. Kyllä, hallitus on tehnyt merkittäviä säästötoimia kehitysapuun, kehitysyhteistyöhön, ja pidän sitä erittäin järkevänä politiikkana.

Arvoisa herra puhemies! Aivan oikein. Toisin kuin opposition kysymyksestä voisi päätellä, juuri edustajan kuvaama parannus palkansaajan ostovoimaan tällä kaudella on erittäin merkittävä. [Välihuutoja] Jätän tästä nyt huomiotta aivan viime viikkojen tapahtumat. Emme tiedä näistä vaikutuksista tällä hetkellä, [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] mutta toivottavasti Lähi-idän tilanne saadaan ratkeamaan. Todellakin palkansaajan ostovoima on kasvanut harppauksin. Se romahti kuoppaansa edellisellä hallituskaudella, ja tällä hallituskaudella se on noussut [Välihuutoja] — aivan oikein, kuten te huomautatte sieltä — myös palkkaratkaisujen osalta, mutta minkä te jätätte kertomatta siellä vasemmalla, on se, että esimerkiksi julkiselle puolelle tulevat palkkaratkaisut pitää rahoittaa sieltä valtiolta. Eli se tarkoittaa sitä, että jos me laitamme lisää rahaa sinne, sitä pitää löytää jostakin muualta pois. Tämä on sellaista logiikkaa, joka monesti teille ei siellä aukea. Mutta juuri näin se on. Palkansaajan ostovoima on merkittävästi parantunut. Vastaavasti tämä julkisen talouden tilanne ei mahdollista meille sitä, että me lupaisimme lisää rahaa. Me tarvitsemme tiukkaa finanssipolitiikkaa. [Puhemies koputtaa] Tässä hankalassa turvallisuus- ja ylipäätänsä geopoliittisessa tilanteessa se ei varmasti tule olemaan ainakaan entistä helpompaa.

Arvoisa herra puhemies! Olen tainnut puhua toissijaisista menoista. Esimerkiksi toissijaisia valtion menoja on monilla sellaisilla menomomenteilla, joita sosiaalidemokraatit ovat kovasti paisuttaneet ollessaan hallituksessa. Sen sijaan tämä hallitus on kohdentanut säästötoimia käytännössä kaikkialle. Sellaiset sektorit, jotka meillä ovat olleet erityisessä suojeluksessa — toivottavasti ei tarvitse selittää, miksi — liittyvät puolustukseen ja turvallisuuteen. Sen lisäksi hyvinvointialueiden rahoitusta eli sotemenoja on nostettu merkittävästi enemmän kuin ennakoitiin vielä hallitusneuvotteluissa. Ja kolmas asia, mihin me olemme joutuneet lisäämään huomattavasti rahoitusta, on valtionlainan korkomenot. Kun me aloitimme, korkoja maksettiin noin 800 miljoonaa. Nyt arvioidaan jo, että vuonna 2030 niihin menee kuusi miljardia euroa tämän hetken summan ollessa noin neljä miljardia euroa. Vielä viime kaudella sieltä suunnalta kuultiin, että näitä korkoja ei tarvitse edes maksaa tai lainoja ei välttämättä tarvitse maksaa edes takaisin. Me olemme todellakin huomanneet jokapäiväisessä työssämme, mitä tämä tarkoittaa, kun valtio on voimakkaasti velkaantunut. [Puhemies koputtaa] Meillä ei myöskään tähän tämän hetken akuuttiin tilanteeseen ole sellaisia puskureita valmiina, [Puhemies koputtaa] että voisimme tehdä esimerkiksi samanlaisia toimia kuin Ruotsi.

Arvoisa herra puhemies! Tässä teidän kysymyksessänne on monta erilaista osaa, jotka valtiovarainministerin salkkuun eivät kokonaisuudessaan edes kuulu. — Me olemme tehneet tässä hallituksessa julkiseen talouteen merkittävän määrän sopeutustoimia, joita teidän puolueenne on sieltä oppositiosta käsin — käytännössä jokaista — vastustanut. Samaan aikaan te olette sitoutuneet julkisen talouden korjaamiseen. Te olette allekirjoittaneet finanssipoliittisiin sääntöihin ja velkajarruun keskittyvän ryhmän paperin. Te olette sitoutuneet siihen, että mikäli te olette päättämässä ensi kaudella hallituksessa, tässä maassa tehdään noin kymmenen miljardin suorat toimet. Me emme ole päässeet läheskään niin pitkälle. Me puhumme noin kuudesta miljardista ensi vuoden tasolla. Tämä hallitus on toimintakykyinen. Me olemme kyenneet tekemään uusia toimia, kun ympärillä oleva maailma on antanut meille enemmän pyyhkeitä, kun tilanne on ollut yhä vaikeampi. Kukaan ei toivo sitä, että ulkopuolella myrskyää. Kukaan ei toivo sitä, että tässä maassa on korkea työttömyys. Tämä hallitus tekee parhaansa suomalaisten tulevaisuuden, meidän turvallisuuden ja sen eteen, että tässä maassa olisi vauraampia, [Puhemies koputtaa] onnellisempia ihmisiä tulevaisuudessa, ja minä teen sitä tämän hallituksen varapääministerinä.

Arvoisa herra puhemies! Yleisesti ottaen tämä kriisi jälleen kerran alleviivaa sitä, miten oleellisia huoltovarmuuteen, energiahuoltoon ja energiantuotantoon liittyvät kysymykset ovat. Kuten tuossa kyselytunnin alussa kävi ilmi, esimerkiksi meidän energianhinnassa noin laaja-alaisesti ei ole lainkaan sellaisia nousupaineita kuin esimerkiksi monissa Euroopan maissa, jotka ovat hyvin kaasuriippuvaisia, juuri siksi, että tässä maassa on tehty aika hyviä päätöksiä myös tämän hallituksen aikana. [Eveliina Heinäluoma: Fossiiliriippuvaisia! — Mikko Savola: Hallituksen teot puuttuu!] Mitä tulee sitten turpeeseen, se on meidän kotimainen raaka-aine, jonka osalta menneinä vuosina on tehty mielestäni aivan liian hätiköityjä päätöksiä. [Antti Kurvinen: Mitä te teette?] — Teidän hallituksenne, edustaja Kurvinen, antoi rahaa siitä, että turvetuottajat romuttavat omia turvenostokoneitaan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh! — Puhemies koputtaa] — Eikä tässäkään vielä kaikki: se myös kiristi verotusta, se myös päätti liittyä toiseen päästökauppaan ja niin edelleen. Tämä kokonaisuus on mielestäni sellainen, mitä erityisesti tällaisissa oloissa pitää voida harkita nimenomaan turpeen osalta siksi, että se on kotimainen raaka-aine. [Puhemies koputtaa] Tämä epävarma aika alleviivaa tarvetta [Puhemies koputtaa] sen hyödyntämiselle ainakin kriisioloissa.

Arvoisa herra puhemies! Todellakin markkinoilla korot liikkuvat kovaa vauhtia ylöspäin, ja tällä hetkellä hinnoitellaan jo Euroopan keskuspankille jopa kolme koronnostopäätöstä tälle vuodelle. Erityisesti näiden vaikutukset euromaihin tulevat olemaan merkittäviä, semminkin kun tämä rahapolitiikka Suomen heikkoon taloustilanteeseen on muutenkin ollut liian kireää. Silloin kun tämä hallitus aloitti, valtionlainan korkoihin taisi mennä sellainen 800 miljoonaa. Nyt kun katsotaan noita tulevan kehyskauden lukuja, niin 2030 jo ennen tätä kriisiä valtionlainan korkomenot ovat kuusi miljardia euroa. Eli kun otetaan huomioon hyvinvointialueiden menot ja puolustukseen ja turvallisuuteen liittyvät menot, niin nämä kolme selittävät ylipäätänsä sen menojen suuren kasvun. Sitten siihen päälle vielä tämän kriisin korkovaikutusten seuraus — kaikki toivottavasti ymmärtävät tässä salissa, minkä takia menoja hillitsevä politiikka on välttämätöntä.

Arvoisa herra puhemies! Seinät eivät tuo turvallisuutta, seinät eivät tuo palveluita. [Mikko Savola: Käsittämätöntä!] Tervetuloa, keskusta, tähän nykymaailmaan. Kerron, minkälainen se on. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Yksi asia on se, että tämä hallitus tekee merkittäviä säästötoimia, ja kyllä, niitä kohdistuu myös valtionhallintoon ja koko virastorakenteeseen. Me olemme tehneet yli 600:lla miljoonalla erilaisia toimintamenosäästöjä. Ne kohdistuvat kaikkiin ministeriöihin ja kaikkiin virastoihin siinä alla. Samaan aikaan palveluita kehitetään jatkuvasti. Ne kuuluvat erityisesti muiden ministerien sektoreille, mutta sen verran osaan asiaan vastata. Me olemme keskittäneet toimintoja esimerkiksi sinne digitaaliselle puolelle, sähköisiin. Kuten sanoin edellisessä vastauksessani, poliisi ei ole poistumassa yhdeltäkään paikkakunnalta. Totta kai asioita pitää tehdä järkevämmin. Samaan aikaan me huolehdimme, että koko maassa on riittävät palvelut, myös siellä, missä asuu huomattavasti vähemmän ihmisiä, mutta on hyvä ymmärtää se, että mikäli tietyiltä alueilta ihmisiä koko ajan vähenee ja siellä ikääntyminen on merkittävä ominaispiirre, niin ei valtiolla ole mitään hopealuotia, [Puhemies koputtaa] jolla tämä kehitys voitaisiin kääntää. Meillä on tiukat resurssit, [Puhemies koputtaa] joiden puitteissa me pyrimme toimimaan niin, että kansalaisilla on palvelut ja turvallista. [Hälinää — Puhemies koputtaa]

Arvoisa herra puhemies! Kysymyksessä käsiteltiin erityisesti tätä Poliisihallituksen käynnissä olevaa selvitystä, joka on viime päivinä ollut julkisuudessa. Poliisihallitus ja erityisesti ylin poliisijohtaja ovat perustelleet tätä tarvetta sillä, että tällä saadaan paitsi lisää kustannustehokkuutta myös erityisesti poliisin toimintaa tehokkaammaksi ympäri maan, myös siellä harva-alueilla. Tällä selvityksellä ei poliisi ole poistumassa miltään paikkakunnalta, henkilöstöä ei olla vähentämässä, päinvastoin hallituksen tekemät lisäpanostukset poliisitoimeen näkyvät jatkuvasti. Tämä hallitus kantaa ehdottomasti merkittävää huolta sisäisestä turvallisuudesta, kuten ulkoisestakin, ja olemme tehneet sinne panostuksia. Vastaavasti on hyvä huomata, että myös näissä valtiontalouden laajoissa sopeutustoimissa turvasektorit ovat säästyneet paljon vähemmällä.

Arvoisa herra puhemies! 13 päivää todella sotaa takana — me emme tiedä, kuinka kauan on edessä. Mikäli tämä jää lyhytaikaiseksi, niin sen vaikutukset Eurooppaan ja sitä myötä Suomeen tulevat todennäköisesti olemaan vähäisempiä. Mikäli tämä pitkittyy, niin tietenkin ongelmat myös vastaavasti kasvavat. Samaan aikaan on hyvä huomata, että me olemme voimakkaasti riippuvaisia näistä öljykuljetuksista. Toisaalta me olemme omassa energiajärjestelmässämme onnistuneet tekemään sellaisia päätöksiä esimerkiksi ydinvoiman suhteen, mitkä eivät esimerkiksi Keski-Euroopassa tai Saksassa lainkaan ole todellisuutta. Suomi on tästä tässä mielessä hyvässä asemassa. Vastaavasti sitten päätöksiä esimerkiksi turpeen käytön suhteen ehkä huoltovarmuustilanteessa voitaisiin pohtia vielä uudelleen. Hallitus on todellakin liikennepolttoaineisiin tehnyt hallituskautensa aikana lukuisia toimia, joilla on pyritty tätä hintaa saamaan alaspäin. Meillä ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa maailmanmarkkinahintaan, mutta ainakin tästä näkökulmasta katsoen toivomme, että Lähi-idän tilanne rauhoittuu, Iranin tilanne rauhoittuu [Puhemies koputtaa] ja sen vaikutukset meidän talouteemme jäävät vähäisiksi.

Arvoisa herra puhemies! Todellakin Iranin kärjistynyt tilanne ja ylipäätänsä Lähi-idän tilanne ja kansainväliset yllättävät konfliktit vaikuttavat juuri edustajan kuvaamalla tavalla myös Eurooppaan. Me emme vielä tiedä, kuinka kauan tämä sodankäynti tulee jatkumaan. Sen kestolla on merkittävä vaikutus siihen, miten nämä ongelmat tulevat realisoitumaan esimerkiksi Euroopan tasolla. Tällä hetkellä sillä on jo selvää vaikutusta polttoaineiden hintaan. Toisaalta huoltovarmuuteen keskittyvät seikat ovat viime vuosina muistakin syistä olleet merkittävästi tässä esillä. Mitä tulee yleisesti liikennepolttoaineisiin, niin tämä hallitus on tehnyt useita erilaisia toimia, jotka ovat vaikuttaneet liikennepolttoaineiden hintaan. Me olemme madalluttaneet jakeluvelvoiteuraa huomattavasti verrattuna siihen, mikä se oli aiemmin. Me olemme tehneet useita polttoaineveron laskuja — niitä on edelleenkin tulossa. Edellisen hallituksen keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaan sidotut indeksikorotukset on jätetty tekemättä ja niin edelleen. Näillä kaikilla on vaikutuksensa kokonaisuuteen. Mutta aivan kuten totesitte, niin tapahtumat maailmalla [Puhemies koputtaa] vaikuttavat myös Eurooppaan ja sitä myötä Suomeen.

Arvoisa herra puhemies! Olen siihen tottunut, että oppositio nostaa täällä voimakkaasti ongelmia esille, mutta siihen en ole vielä tottunut, että te jo edestäpäin löydätte kriisin, mikä ei ole vielä lähelläkään. [Välihuutoja keskustan ryhmästä] Totta kai me toivomme, että Eurooppaan ei kohdistu turvapaikanhakijavirtaa [Hälinää — Puhemies koputtaa] Iranista eikä mistään muualtakaan. Mitä tulee siihen, jos verrataan vuoteen 2015, onneksi tilanne on huomattavasti eri paitsi suomalaisessa lainsäädännössä myös eurooppalaisessa lainsäädännössä noin muuten. Eurooppa suhtautuu näihin asioihin nykyään aika tavalla eri lailla. Meillä on myös voimassa paljon erilaisia sisärajatarkastuksia. Toisaalta maahanmuuttopaktin eteenpäinvieminen sisältää tähän liittyen erityisiä toimia. Hallitus on huolehtinut turvallisuusviranomaisten rahoituksesta koko kautensa ajan, ja siinäkin tilanteessa, missä me olemme joutuneet tekemään merkittäviä sopeutustoimia, niin sekä sisäiseen turvallisuuteen että tietenkin puolustukseen liittyen sektoreita on näiltä suojattu. Meillä ei ole tässä tilanteessa mitään hätää. [Mauri Peltokangas: Erinomainen vastaus!]

Arvoisa herra puhemies! Kuten jo totesin, niin kyllä, Itä-Suomen tilanne EU-tasolla käytävissä neuvotteluissa on koko hallituksen ehdoton prioriteetti, ja se liittyy turvallisuuteen, geopolitiikassa tapahtuneisiin muutoksiin, pitkän rajan aiheuttamiin seurauksiin ja niin edelleen. Kun samaan aikaan edustaja mainitsi puhtaan siirtymän, niin huomautan meidän investointikannustimista ja ‑hyvityksistä ja erillisestä tukiohjelmasta, joista Itä-Suomi hyötyy. Me olemme lisänneet opiskelupaikkoja koko maan tasolla niin yliopistoissa kuin ammattikorkeakouluissa, mistä Itä-Suomi hyötyy. Me olemme pääomittamassa Fingridiä lisää, me olemme nostaneet valtion omistusta — Itä-Suomi hyötyy. Liikenneinfrassa, joka täällä tuli jo mainittua, korjausvelan purkamisesta Itä-Suomi hyötyy. Saavutettavuus ja maakuntalennot — Itä-Suomi hyötyy. Tki-panostukset, suurteholaskennan parantaminen — Itä-Suomi hyötyy. GTK Mintec Outokummussa — Itä-Suomi-hyötyy, matkailuun ja yrittämiseen panostaminen ja niin edelleen. Väite siitä, että hallitus on unohtanut Itä-Suomen, on aika kohtuuton, edustaja Heinäluoma.

Arvoisa herra puhemies! Meidän itäisen Suomen tilanne on kyllä hyvin Euroopan unionissa tiedossa. Tällä hetkellä, kun neuvotellaan tulevasta budjetista, itäisen Suomen tilanne paitsi geopoliittisesta turvallisuusnäkökulmasta myös muuten on meidän kaikissa keskusteluissamme mukana. Uskon, että kaikki hallituksen ministerit omissa neuvostoissaan ja yhteydenpidoissaan kollegoidensa kanssa pitävät itäisen Suomen asioita esillä. Oli sitten kysymys nimenomaan puolustuksellisista tarpeista, siitä, että itäinen Suomi pidetään Suomessa asuttuna, tai mistä tahansa esimerkiksi meidän luonnonvaroihin liittyvistä seikoista, tämä asia kyllä on esillä. Mitä sitten tulee tähän velkakysymykseen noin muuten, niin olen hyvin tyytyväinen, että sosiaalidemokraatit kantavat tästä huolta. Onneksi tekin olette mukana tässä velkajarrusovussa, mikä on erittäin tärkeä asia myös siksi, että julkisen talouden vaikeaa tilannetta pystytään kaikkina tulevina vuosina korjaamaan ja tekemään hallituksessa myös sellaisia sopeutustoimia, jotka välttämättä poliittisesti eivät ole helppoja.

Arvoisa herra puhemies! Muistan, että kun arvonlisäveron korotusta vietiin läpi ja keskustakin antoi oman vaihtoehtonsa, olin tyytyväinen siitä, että sielläkin vastuullisuutta löytyi, koska tehän olitte myös sitä arvonlisäveron yleistä kantaa korottamassa, eikö näin? Mutta tänään oli taas aihe kritiikille myös tältä osin. Tuossa aiemmassa vastauksessani jo kuvasin, että varmaan kukaan hallituksessa ei voi olla tyytyväinen tästä päätöksestä, mutta tällaisia vaikeita päätöksiä täällä hallituksessa joutuu tekemään. No, mitä sitten tulee meidän muihin veroratkaisuihin, niin olen niitä tänään aika tavalla tässä jo puolustanut. Yhteisöveron alentaminen kohdistuu toki huomattavasti laajemmin yrityksiin kuin täällä on ehkä annettu ymmärtää. Me tavoittelemme tulevaisuuteen parempaa kasvua, sitä, että tässä maassa yrityksillä on hyvä toimia ja toimintaedellytykset ovat kunnossa. Tätä tehdään monilla muillakin sektoreilla vastaavasti. Pienemmille yrityksille olemme myös pyrkineet tekemään ja saaneet hyvin tehtyäkin erilaisia toimenpiteitä, [Antti Kurvinen: Mitä?] työmarkkinatoimia, joita tällä hetkelläkin täällä eduskunnassa käsitellään.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen vuoden 2026 ensimmäiseksi lisätalousarvioksi. Kyse on mittavasta paketista, joka sisältää kasvutoimia yhteensä 145 miljoonalla eurolla, Laivue 2020 ‑tilausvaltuuden kasvattamista 139 miljoonalla ja Fingridin omistusjärjestelyihin 402 miljoonaa euroa. Samalla tuloarvioita alennetaan verotuloarvioiden tarkentumisen vuoksi joulukuun valtiovarainministeriön ennusteen mukaisesti. Hallitus ostaa kriittistä infrastruktuuria lisää valtion omistukseen. Kriittinen infra on pidettävä omissa käsissä, ja kantaverkko, jos mikä, on kriittistä infraa. Sähköjärjestelmän toimintavarmuus on osa kansallista turvallisuutta. Sen on toimittava kaikissa olosuhteissa. Tämä järjestely vahvistaa valtion omistajaohjausta strategisesti merkittävässä yhtiössä ja tukee pitkäjänteistä varautumista. Päätösten takana olevat periaatteet, perusteet ja myös arvot ovat aivan jotain muuta kuin takavuosien Caruna- ja Uniper-seikkailut. Arvoisa puhemies! Tässä lisätalousarviossa osoitetaan energialaitosten uuden teknologian koehankkeisiin 48 miljoonan euron valtuus. Tämäkään ei ole haaveilua. Tämä on käytännön tukea vetyhankkeille, uusiutuville polttoaineille ja energian varastointiteknologioille. Tämä on sitä uuden energia-alan luomista, joka tuo kasvua ja työllisyyttä. Tukea voidaan kohdistaa joustavasti hankkeisiin, joilla on tulevaisuudessa merkittävä energian tuotanto- ja vientipotentiaali. Hallitus panostaa turvallisuusinvestointeihin, jotta meillä kaikilla olisi tulevaisuudenuskoa. Laivue 2020 -tilausvaltuutta kasvatetaan siis 139 miljoonalla. Turvallisuusympäristö on muuttunut, ja Suomen on vastattava siihen. Tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään momentin määrärahaa muuttamatta, ja valtuuden käytöstä aiheutuvat menot maksetaan Puolustusvoimille jo myönnetyistä määrärahoista. IPCEI-hankkeisiin myönnetään 78 miljoonan euron valtuus ja 20 miljoonan euron määräraha. Kyseessä on valtiontuki-instrumentti, joka mahdollistaa strategisesti merkittäviksi tunnistetuilla teollisuudenaloilla rahoittaa tutkimus- ja kehittämishankkeita ja ensimmäisen teollisen hyödyntämisen hankkeita muita valtiontuki-instrumentteja joustavammin. Osallistuminen näihin hankkeisiin tukee elinkeinorakenteen uudistumista ja tarjoaa yrityksille mahdollisuuden linkittyä eurooppalaisiin arvoketjuihin. Nämä ovat niitä strategisia hankkeita, jotka linkittävät suomalaiset yritykset eurooppalaisiin arvoketjuihin. Lisäksi pienten ja keskisuurten yritysten kehittämis- ja investointihankkeisiin varataan 19 miljoonan euron valtuus ja kuuden miljoonan euron määräraha. Pk-yritykset ovat Suomen selkäranka, ja me ymmärrämme sen. Yrittäjä sitä työtä luo. Länsiradan valtionrahoituksen enimmäismääräksi ehdotetaan enintään 385 miljoonaa euroa edellyttäen, että muut Länsirata Oy:n omistajat rahoittavat hanketta vähintään 385 miljoonalla eurolla. Tämä on vähemmän kuin hallitusohjelman mukainen valtion rahoitusosuus, 460 miljoonaa. Arvoisa puhemies! Määrärahatarve tässä lisätalousarvioesityksessä kasvaa siis 438 miljoonaa. Yhdessä tuloarvion 952 miljoonan euron alenemisen kanssa nettolainanoton tarpeeksi muodostuu vuonna 2026 noin 10,8 miljardia euroa. Ilman Valtion asuntorahaston kassan tulouttamista alijäämä olisi 13,1 miljardia. [Vasemmalta: Järkyttävää!] — Aivan totta, edustaja, se on järkyttävää. — Budjetoidun valtionvelan määrän vuoden 2026 lopussa arvioidaan olevan noin 201 miljardia euroa, mikä on noin 69 prosenttia suhteessa bkt:hen. Nämä ovat ne luvut, joita jokaisen hallituksen uudistuksia ja säästöjä kritisoivan pitäisi tarkasti tarkastella. Totuus on: rahaa ei ole. Sitä ei ole säästöjen peruutuksiin, joita oppositio liukuhihnalta esittää, eikä korjaamaan jokaista sellaista ongelmaa, jonka korjaaminen ei kuulu valtiolle ja veronmaksajalle. Hallituksen talouspoliittinen työ on näissä haastavissa oloissa monimutkaista juuri siksi, että samaan aikaan on kyettävä sekä sopeuttamaan eli ennen kaikkea vähentämään pysyviä menoja että painamaan kaasua uudistuksin, kasvutoimin ja investoinnein. Tätä tarvitaan lisää, ei suinkaan vähemmän, molempia puolia siitä. Arvoisa puhemies! Tiedän, että oppositio on jo valmiina kritisoimaan jokaista euroa ja senttiä ja syyttämään hallitusta asioista, joihin se ei ole syyllinen. Päivästä riippuen oppositio esittää joko lisää säästöjä, joita voisi sitten taas vastustaa, tai sitten entistenkin peruuttamista, yleensä molempia samaan aikaan. Tämä tekee kritiikkiin vastaamisesta hieman vaikeaa. Me hallituksessa puolustamme tätä linjaa ja ymmärrämme aikojen haasteet ja myös vuosikausien tekemättömyyden taakan. Viime viikolla kyselytunnilla täällä oppositio kyseli hallituksen tulostaulun perään. No, meillä ei ole ollut käytössämme sellaista fläppitaulua kuin edellisellä hallituksella, jossa luki, että rahaa on. Oppositiolla ei aikanaan ollut Joosefia, joka olisi koonnut aittoihin viljaa pahojen päivien varalle. Sen sijaan oli valtiovarainministeri, joka jakoi sähkötukia Suomen rikkaimmille ja lisäetuisuuksia sinne tänne. Haluan muistuttaa tämän velan keskellä, mitä täällä vasemmalla sanottiin valtionvelasta: ettei sitä tarvitse maksaa takaisin, että kotitalouden ja valtiontalouden velat ovat eri asia, ikään kuin taloudelliset realiteetit eivät koskisikaan julkista taloutta. Mutta toivon kyllä, kunpa nyt ei menisi neljää miljardia, pian jo viittä miljardia euroa vuodessa valtionlainan pelkkiin korkomenoihin. Ajatelkaa, lähes viisi miljardia euroa muutaman vuoden kuluttua pelkkiin korkomenoihin. Mihin muuhun tarpeelliseen sitä voisi käyttää, tai sitten alijäämää kuromaan. Muut menokohteet, jotka saavat lisää miljardeja tällä hallituskaudella, ovat puolustus ja hyvinvointialueet. Jälkimmäisen kohdalla opposition mantra on kuitenkin siinäkin aivan päinvastainen. — Kiitoksia. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]