Rasinkangas Merja

Arvoisa rouva puhemies! Aloitetaan positiivisista asioista. Suomen talous kasvaa, suomalaisten ostovoima lisääntyy, ja työllisyyskin on vihdoin kääntynyt kasvuun. Tilastokeskuksen mukaan elokuussa 2026 työllisiä oli 34 000 enemmän kuin vuosi sitten ja työttömiä puolestaan 5 000 vähemmän. Tämä on tärkeä suunnanmuutos, ja hallituksen toimet alkavat purra. Valtion taloudellinen tilanne on jo pitkään uhannut koko Suomen ja suomalaisten tulevaisuutta, kun talouskasvua ei ole ollut ja menot ovat olleet aivan liian korkeat suhteessa tuloihin. Nyt onneksi suunta on kääntynyt investointien lisääntyessä ja tuottavan toiminnan kasvaessa. Positiivinen käänne ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että tämänkin hallituskauden jälkeen on vielä valtavasti töitä tehtävänä, jotta talous saadaan tasapainoon. Valtionvelan korot syövät koko ajan juuri niitä tärkeimpiä hyvinvointiyhteiskunnan peruspalveluita: sosiaali- ja terveydenhuoltoa, vanhushoivaa, koulutusta, turvallisuutta, maataloutta ja puolustusta. Jokainen korkoihin laitettu veroeuro on näistä pois. Koroista puhuttaessa ei puhuta mistään pienistä summista. Ensi vuonna valtionvelan korkoihin menee noin 4 400 miljoonaa euroa eli 4,4 miljardia euroa. Valtionvelan korkoihin maksettavalla summalla kustannettaisiin kokonaan koko Suomen ammatilliseen koulutukseen, lukiokoulutukseen ja opiskelijoiden tukiin vuosittain kuuluvat menot. Korkomenojen summa on neljä kertaa suurempi kuin Suomen poliisin vuosittainen määräraha, ja jäisi vielä 400 miljoonaa euroa ylikin. Toisin kuin oppositio, joka ei haluaisi leikata mistään, näillä konkreettisilla esimerkeillä haluan osoittaa, että meidän todellakin tulee leikata menoja ja paljon, jotta korkokulujen kasvu ei tuhoa koko suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Arvoisa puhemies! Menoja voidaan leikata toissijaisista kohteista ilman, että suomalaisten peruspalvelut ovat uhattuna. Se vaatii tältä salilta vain rohkeutta. Pelkästään kehitysavun pienentäminen 200 miljoonaan euroon vuodessa toisi ensi vaalikaudessa 3,2 miljardia euroa säästöä. Tällä kaudella kehitysavusta olemme säästäneet 1,3 miljardia euroa, mutta kuten huomataan, edelleen on säästettävää ja reilusti. Tarvitsemme myös kansalaisuusperäisen sosiaaliturvan. Vieraskielisten keskeisimpiin toimeentuloa turvaaviin sosiaalietuuksiin meni viime vuonna 1,8 miljardia euroa, eivätkä tässä ole edes kaikki vieraskielisille suomalaisten verorahoista maksetuista sosiaalieduista. Laskin, kuinka paljon saisimme säästöjä kansalaisuusperäisen sosiaaliturvan käyttöönotosta. Suomessa olevista vieraskielisistä noin 67 prosenttia ei ole Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisia. Jos 1,8 miljardin euron etuudet jakautuvat tasaisesti vieraskielisten kesken kansalaisuudesta riippumatta, olisivat kansalaisuusperäisen sosiaaliturvan vuosittaiset säästöt 1,2 miljardia euroa. Tämä säästö olisi siis vaalikaudessa miltei viisi miljardia euroa, eikä ole edes huomioitu kaikkia vieraskielisten tukimuotoja. Toissijaisia menoja siis on, ja tällä salilla tulee olla rohkeutta tehdä menoleikkauksia Suomen ja suomalaisten hyvinvointi ja turvallisuus edellä. Nostin tässä puheessa vain kaksi isoa esimerkkiä, miten leikkauksilla saataisiin merkittäviä säästöjä ilman, että talouskasvu tuhoutuisi veromoukarilla, tai ilman, että suomalaisten ostovoima romahtaisi. Arvoisa puhemies! Jokaiselta kansanedustajalta, joka edellä mainittuja säästöjä vastustaa, kysyn: mistä sinä ottaisit kahdeksan miljardia ennemmin, suomalaisten peruspalveluista vai nostamalla jo ennestään korkeaa verotusta? — Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Arvoisa rouva puhemies! Suomi saadaan uuteen nousuun työn, yrittämisen, koulutuksen, investointien ja ennen kaikkea vastuullisen talouspolitiikan kautta. Vastuuttomalla ja kasvun tappavalla himoverotuksella tämä jo valmiiksi korkean verotuksen maa ei nouse. Päinvastoin korkealla verotuksella ja vastuuttomalla menojen lisäämisellä Suomi on ajettu tilanteeseen, josta tämä hallitus lähti töihin. Nyt vaikeassa maailmanajassa olemme saaneet käännettyä talouden kasvuun. Investoinnit ovat lisääntyneet laajasti monilla eri sektoreilla, vientikirjat täyttyvät nopeammin kuin useisiin vuosiin, ja juuri nyt tulleen tiedon mukaan työllisten määrä on noussut viime vuodesta yli 30 000 työllisellä. Suunta on siis oikea, ja hallituksen toimet ovat alkaneet purra. Arvoisa puhemies! Edelleen on töitä. Toissijaisista menoista tulee leikata lisää, velkajarrussa pitää pysyä. Vain näin turvataan suomalaisten peruspalvelut, sosiaali- ja terveyshuolto, koulutus, turvallisuus, maatalous ja puolustus. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitän kansalaisaloitteen tekijöitä ja allekirjoittajia tärkeän asian nostamisesta. Aloitteessa halutaan turpeelle vahvempi asema energia- ja huoltovarmuuspolitiikassa: halutaan määritellä se Suomessa uusiutuvaksi ja vaikuttaa aktiivisesti EU:ssa sen päästökauppakohteluun. Miksi Suomi luopuisi omasta luonnonvarastaan, kun energiaomavaraisuus ja huoltovarmuus ovat nousseet keskiöön? Turve on ollut vuosikymmeniä osa energiahuoltoa, työllistänyt maakunnissa ja pitänyt rahaa Suomessa. Turvetta tarvitaan myös kasvualustoihin ja kuivikkeisiin, joille ei ole mitään järkevää kotimaista korvaajaa samassa mittakaavassa. Energiaturpeen alasajo on vaarantanut myös muun turvetuotannon. Kun koneisto, tuottajat ja osaaminen katoavat, tuotantoa ei saa takaisin hetkessä. Kotimainen varastoitava ja Suomessa tuotettava turve ei ole riippuvainen ulkomaisista toimitusketjuista. Nykyinen hallitus on jo korjaamassa tilannetta: kymmenen miljoonaa euroa huoltovarmuusvarastointiin tänä vuonna ja uusi tukimalli vuodesta 2027. Pelkkä uusiutuvaksi määrittely Suomessa ei poista turvetta EU-päästökaupasta. Siksi on keskityttävä käytännön vaikutuksiin. Turve ansaitsee arvonsa takaisin, ja on hienoa, että tämän kansalaisaloitteen myötä asia on saatu jälleen julkiseen keskusteluun. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme turpeeseen liittyvää kansalaisaloitetta, ja aivan aluksi haluan kiittää aloitteen tekijöitä ja allekirjoittaneita tärkeän asian esiin tuomisesta. Tässä kansalaisaloitteessa esitetään turpeelle vahvempaa asemaa Suomen energia- ja huoltovarmuuspolitiikassa. Aloitteessa turve halutaan määritellä Suomessa uusiutuvaksi luonnonvaraksi ja siirtää uusiutuvien energialähteiden veroluokkaan. Lisäksi turve halutaan määritellä strategiseksi kotimaiseksi polttoaineeksi ja Suomelle halutaan aktiivisempi rooli EU-turpeen päästökauppakohtelun muuttamiseksi. Kysymys kuuluukin: miksi Suomi luopuisi omasta kotimaisesta luonnonvarastaan tilanteessa, jossa energiaomavaraisuus ja huoltovarmuus ovat nousseet aivan uudella tavalla keskiöön? Turve on ollut vuosikymmenten ajan merkittävä osa Suomen energiahuoltoa. Se on työllistänyt ihmisiä maakunnissa ja pitänyt rahaa Suomessa. Sen merkitys ei kuitenkaan rajoitu energiantuotantoon. Turvetta tarvitaan kasvualustoihin ja kuivikkeisiin. Näissä käyttötarkoituksissa puhutaan asioista, joille ei tällä hetkellä ole olemassa järkevää kotimaista korvaajaa samassa mittakaavassa. Tässä on ollut yksi suomalaisen turvepolitiikan suurista virheistä: kun energiaturpeen tuotantoa on ajettu alas, samalla on vaarannettu myös muun turvetuotannon edellytyksiä. Kun tuotantokoneisto romutetaan, tuottajat lopettavat ja osaaminen katoaa. Tuotantoa ei saada takaisin hetkessä silloin, kun sitä taas tarvitaan, ja juuri nyt sitä tarvitaan. Me olemme nähneet viime vuosina, kuinka nopeasti turvallisuusympäristö voi muuttua. Energiaa ei voida ajatella vain hinnan tai tämänhetkisen markkinatilanteen kautta. Pitää miettiä myös sitä, mitä tapahtuu, jos toimitusketjut häiriintyvät, tuonti vaikeutuu tai Suomi joutuu poikkeusoloihin. Silloin kotimainen energia ja kotimaiset raaka-aineet ovat kullanarvoisia. Turve voidaan varastoida. Sitä voidaan tuottaa Suomessa. Se ei ole riippuvainen ulkomaisista toimitusketjuista samalla tavalla kuin tuontipolttoaineet. Siksi on erittäin hyvä asia, että nykyinen hallitus on jo lähtenyt korjaamaan turpeen asemaa. Vuoden toisessa lisätalousarviossa turpeen huoltovarmuusvarastointiin kohdennettiin kymmenen miljoonaa euroa. Lisäksi hallitus on linjannut turpeelle uutta tukimallia vuodesta 2027 alkaen, ja tämä on oikea suunta. Arvoisa puhemies! Pelkkä turpeen määritteleminen uusiutuvaksi Suomessa ei poista sitä EU-päästökaupasta. Se ei myöskään automaattisesti laske turpeen veroa. Verotuksesta päätetään täällä eduskunnassa. Jos haluamme turpeen aseman aidosti paremmaksi, meidän pitää keskittyä siihen, mikä vaikuttaa käytännössä. Turve pitää nähdä strategisena huoltovarmuusresurssina. Tässäkin hallitus on jo ottanut askeleita. Vuoden 2024 huoltovarmuuden tavoitepäätöksessä kasvu- ja kuiviketurpeet määriteltiin strategisesti tärkeiksi raaka-aineiksi. Arvoisa puhemies! EU:n päästökaupan osalta Suomella ei ole mahdollisuutta yksipuolisesti päättää, että turve vain poistetaan päästökaupasta. EU-säännöt määrittävät turpeen aseman, mutta tämä ei tarkoita sitä, että Suomen pitäisi nostaa kädet pystyyn. Suomen pitää vaikuttaa EU-aktiivisesti siihen, että huoltovarmuuden kannalta välttämättömälle kotimaiselle turpeelle löydetään järkevä ratkaisu. Jos täysi vapauttaminen päästökaupasta ei onnistu, pitää selvittää toimivia kansallisia ratkaisuja. Erityisesti pitää huolehtia siitä, että Suomessa säilyy riittävä turpeen tuotantokapasiteetti myös kriisitilanteita varten. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Rajavartiolaitoksen tehtävä on muuttunut toimintaympäristön muuttuessa. Suomen rajalla ja rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa tarvitaan yhä parempaa tietoa ennakoivasti siitä, mitä uhkia on kehittymässä ja miten niihin voidaan puuttua ennen kuin ne muuttuvat konkreettisiksi rikoksiksi. Tämän esityksen tavoitteena on vahvistaa Rajavartiolaitoksen mahdollisuuksia ennaltaestää ja torjua erityisesti laittomaan maahantuloon ja ihmiskauppaan liittyvää järjestäytynyttä ja muuta vakavaa rikollisuutta. Esityksessä ehdotetaan Rajavartiolaitokselle uutta uhkaperusteisen rikostiedustelun sääntelyä. Arvoisa puhemies! Turvallisuusviranomaisen tehokkuus perustuu ennen kaikkea oikea-aikaiseen tietoon. Jos viranomainen saa tiedon vakavasta rikollisesta toiminnasta vasta sen jälkeen, kun rikos on tapahtunut, ollaan jo pahasti myöhässä. Rikostiedustelun tarkoituksena on mahdollistaa uhkien tunnistaminen ja toimintaan puuttuminen jo varhaisessa vaiheessa ennakoivasti. Tiedustelu- ja tiedonhankintavaltuuksien käyttö perustuvat täsmälliseen lainsäädäntöön, selkeisiin toimivaltarajoihin ja asianmukaiseen valvontaan. Turvallisuutta ei rakenneta niin, että oikeusturvasta tingitään. Päinvastoin kestävä turvallisuuspolitiikka perustuu siihen, että sekä kansalaisten turvallisuus että perusoikeudet otetaan vakavasti. Arvoisa puhemies! Rajaturvallisuus ei ole vain rajalla tapahtuvaa valvontaa. Se on myös rikollisuuden torjuntaa, ihmiskaupan ehkäisemistä ja yhteiskunnan kriittisten toimintojen suojaamista. Meidän on kyettävä tunnistamaan tilanteet, joissa laiton maahantulo kytkeytyy järjestäytyneeseen rikollisuuteen tai ihmisten hyväksikäyttöön. Näissä tilanteissa viranomaisilla täytyy olla riittävät keinot toimia. Kannatan siksi tämän esityksen tavoitetta vahvistaa Rajavartiolaitoksen rikostiedustelukykyä. Samalla pidän tärkeänä, että eduskunnan käsittelyssä varmistetaan toimivaltuuksien tarkkarajaisuus ja niiden asianmukainen valvonta. Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuudesta on pidettävä huolta ennakoivasti, ei vasta sitten, kun ongelmat ovat jo ovella. Rajavartiolaitoksen tehtävien kannalta ajantasainen ja luotettava rikostieto on tässä työssä keskeistä. Siksi on perusteltua vahvistaa viranomaisen kykyä tunnistaa ja torjua vakavia rajat ylittäviä rikosuhkia. Turvallinen Suomi tarvitsee vahvat rajat, toimivat viranomaiset ja samalla vahvan oikeusvaltion. Näiden periaatteiden varaan meidän on rakennettava myös tulevaisuuden rajaturvallisuutta. Kiitokset ministeri Rantaselle tämän lakiesityksen edistämisestä. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain jatkamisesta eli rajaturvallisuuslaista. Rajaturvallisuuslain jatkaminen vuoden 2028 loppuun on välttämätöntä. Meidän tulee huolehtia Suomen rajaturvallisuudesta kaikissa tilanteissa. Rajaturvallisuuslaki on myös merkki ulospäin siitä, että meitä ei voida painostaa välineellistetyllä maahantulolla. Ennen kaikkea rajaturvallisuuslaissa on kyse siitä, että suomalaisten turvallisuus, kansainvälinen itsemääräämisoikeus sekä viranomaisen kyky tehokkaaseen rajavalvontaan varmistetaan. Turvallisuusympäristö on edelleen sen kaltainen, että rajaturvallisuuslakia on syytä jatkaa. Rajavartiolaitoksen ja muiden turvallisuusviranomaisten arvion mukaan välineellistetyn maahantulon uhka Suomen itärajalla jatkuu edelleen korkeana. Siksi pidän tämän esityksen etenemistä erittäin kriittisenä Suomen turvallisuuden kannalta ja myös hämmästelen, ettei tämä esitys saavuta eduskunnassa yksimielisyyttä. Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta huolehtiminen on ainakin minun mielestäni tämän talon tärkein tehtävä. Rajaturvallisuuslaki on varautumista sitä tilannetta varten, jos Venäjä päättää käynnistää hybridihyökkäyksen Suomea vastaan. Jos emme päättäisi jatkaa rajaturvallisuuslakia, antaisimme Venäjälle viestin, että meidän varautumisemme mahdolliseen hybridihyökkäykseen olisi heikompi. Sitä viestiä me perussuomalaiset emme halua lähettää. Arvoisa puhemies! Kiitos sisäministeri Rantaselle tärkeästä työstä Suomen ja suomalaisten turvallisuuden eteen ja tämän lain valmistelusta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys rikostiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi. Rikollisuus kehittyy koko ajan. Se kansainvälistyy, digitalisoituu ja muuttuu entistä järjestäytyneemmäksi. Rikolliset käyttävät salattuja viestintäjärjestelmiä, virtuaalivaluuttoja, anonyymejä verkkopalveluita ja uusia teknologioita tavalla, joka tekee viranomaisten työstä vuosi vuodelta vaikeampaa. Siksi pidän tätä hallituksen esitystä erittäin tärkeänä. Poliisin pitää pystyä toimimaan ennen kuin rikollinen toiminta on ehtinyt aiheuttaa vahinkoa. Nykyinen lainsäädäntö, jossa viranomaisen täytyy odottaa konkreettisen rikoksen valmistelun etenemistä riittävän pitkälle ennen kuin toimintaan voidaan kunnolla puuttua, ei vastaa tämän päivän todellisuutta. Jos rikollisverkosto suunnittelee väkivallantekoa, rahanpesua, huumekauppaa tai muuta vakavaa rikollisuutta, meidän ei pidä ajatella, että poliisin täytyy odottaa rikoksen tapahtuvan, jotta siihen voidaan tehokkaasti puuttua. Ennaltaestäminen on tehokkainta rikostorjuntaa, ja siksi viranomaisilla pitää olla vähintään yhtä hyvät työkalut kuin rikollisilla. Tällä hetkellä rikolliset ovat monessa asiassa vähintään askeleen edellä. Teknologia ja tekoäly antavat rikollisille mahdollisuuksia, joita vielä muutama vuosi sitten ei ollut olemassa. Kansainväliset rikollisverkostot toimivat yli rajojen, kun taas viranomaisen toimintavaltuudet ovat sidottuja lakiin. Esityksessä ehdotettu uhkaperusteinen rikostiedustelu on tässä keskeinen uudistus. Poliisin pitää voida muodostaa riittävän hyvä tilannekuva vakavasta rikollisuudesta jo ennen kuin yksittäinen rikos voidaan yksilöidä. Tämä ei tarkoita sitä, että poliisille annettaisiin rajattomat valtuudet, vaan toimivaltuuksien käytölle pitää olla selkeät edellytykset ja asianmukainen valvonta, kuten Suomessa on. Arvoisa puhemies! Meidän tehtävämme tässä salissa on huolehtia siitä, että poliisi pystyy jatkossakin turvaamaan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden sekä ennaltaehkäisemään rikoksia ja puuttumaan etupainotteisesti jo suunnittelussa oleviin vakaviin rikoksiin. Rikollisuuden kehittyessä hurjaa vauhtia lainsäädäntö ei saa jäädä paikalleen. Siksi pidän tätä esitystä erittäin tärkeänä Suomen rikostorjunnan vahvistamisessa. Kiitos, ministeri Rantanen.

Arvoisa puhemies! ”Eläimet ovat puolustuskyvyttömiä eivätkä voi suojella itse itseään. Siksi se on meidän ihmisten tehtävä. Eläimiä pahoinpitelevät tai muuten kaltoinkohtelevat ihmiset eivät ansaitse pitää eläimiä, ja eläinten hyvinvointi pitää siksi varmistaa riittävän pitkillä eläintenpitokielloilla ja riittävän ankarilla rangaistuksilla kiellon rikkojille.” Näin sanoi oikeusministeri Leena Meri tiedotteessaan, jossa ilmoitettiin tämän käsittelyssä olevan hallituksen esityksen etenemisestä eduskuntaan. Näihin ministerin sanoihin on helppo yhtyä. Hallituksen esityksen myötä eläintenpitokiellon käyttöä lisätään ja kiellosta tulee selkeä pääsääntö eläinsuojelurikoksissa. Vähimmäiskesto pitenee kolmeen vuoteen perusmuotoisessa rikoksessa ja viiteen vuoteen törkeässä rikoksessa. Vähimmäiskeston pidentymisen lisäksi myös rangaistukset kiellon rikkomisesta kovenevat. Jatkossa eläintenpitokiellon rikkomisesta voidaan tuomita jopa vuodeksi vankeuteen. Nämä ovat erittäin tärkeitä uudistuksia. Olemme valitettavan usein saaneet kuulla ja nähdä näitä tapauksia, joissa kodin lemmikit tai tuotantoeläimet — nautakarja, hevoset, kissat, koirat, lampaat ja monet muut — kokevat kaltoinkohtelua, laiminlyöntejä ja jopa järkyttävää väkivaltaa. Syitä näihin kaltoinkohteluihin on monia. Syynä voi olla taloudellisen hyödyn tavoittelu. Syynä voi olla myös terveydellinen, henkinen tai taloudellinen romahdus, joskus riitaisan avioeron kosto, joskus pelkkä välinpitämättömyys tai sairas mieli, jossa joku saa tyydytystä viattomien eläinten kiduttamisesta. Toivottavaa olisikin, että myös kansalaisten ilmoituskynnys viranomaisille olisi matalampi, kun he näkevät eläinten huonoa kohtelua tai siitä herää aito huoli. Arvoisa puhemies! Esityksen myötä saadaan siis paremmin puututtua eläintenpitokiellon rikkojiin, kun heille tulee kunnollinen rangaistus. Kiellon määräajan pidentäminen tulee myös vähentämään eläinten kohtaamaa epäinhimillistä kohtelua. Kannatan lämpimästi ministeri Meren erinomaista esitystä, jonka on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2027. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2025 nostaa esiin vakavia ongelmia suomalaisessa yhteiskunnassa. Niitä ei pidä vähätellä. Samalla on kuitenkin syytä katsoa myös sitä, mitä näille ongelmille on tällä hallituskaudella jo tehty. Kertomuksessa todetaan, että monet ongelmat ovat rakenteellisia ja toistuvat vuodesta toiseen. Ne eivät ole syntyneet tämän hallituksen aikana, ja samaan aikaan on myös tällä hallituskaudella saatu tehtyä monia hyviä lainsäädäntömuutoksia, jotka helpottavat kertomuksessa esiin tuotujen puutteiden ratkaisua. Arvoisa puhemies! Nostan ensimmäisenä esiin koulut ja lapset. Olen itse toiminut koulupoliisina ja nähnyt käytännössä, mitä tapahtuu, kun koulun työrauha katoaa ja kiusaamiseen tai väkivaltaan ei puututa ajoissa. Turvallisen koulun pitää olla lapselle arkipäivää. Oikeusasiamies nostaa kertomuksessaan esiin puutteet turvallisessa opiskeluympäristössä, erityisesti kiusaamisen ja väkivallan. Tässä hallitus on vienyt asioita oikeaan suuntaan. Oppimisen tuen uudistus vahvistaa oppilaiden mahdollisuuksia saada apua ajoissa. Mobiililaitteiden käytön rajoittaminen puolestaan vahvistaa työrauhaa, vähentää kiusaamista, lisää turvallisuutta kouluissa sekä lisää sosiaalisia kontakteja. Tämän olen myös itse saanut huomata, kun olen lainsäädäntöuudistuksen jälkeen käynyt kotikaupungissani Oulussa kouluvierailuilla. Välituntien puheensorina on iloa korville, kun aiemmin saatettiin käytävällä istua tuppisuina älylaite kasvojen edessä. Positiivista palautetta tästä kännyköiden rajoittamisesta on tullut niin opettajilta kuin oppilailtakin. Myös peruskouluun tällä kaudella laitetut lisämiljoonat ovat tarpeen. Meidän pitää pystyä varmistamaan, että jokainen lapsi oppii perustaidot ja saa tarvitsemansa tuen. Jos koulussa ei opita lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan eikä siellä ole työrauhaa, ongelmat näkyvät myöhemmin paljon suurempina. Perusopetusta vahvistamalla halutaan vähentää myös koulupudokkaitten määrää toisella asteella ja vahvistaa selviytymistä toisen asteen opinnoista. Haluan vielä lisätä lainsäädännöllisten korjausten ja peruskoulussa tehtävän työn lisäksi vanhempien vastuun ja velvollisuuden huolehtia lapsensa kasvatuksesta. Sitä ei voi ylikorostaa, koska kasvatusvastuu on ensisijaisesti vanhemmilla, ei koululla tai viranomaisilla. Tätä tulee edelleen korostaa. Sosiaalista mediaa tänäkin kesänä seuranneena olen nähnyt eri poliisilaitosten viestejä ja kehotuksia vanhemmille: hakekaa lapsenne pois. Nämä nuoret ovat päihtymyksen vuoksi aiheuttaneet häiriötä ja olleet kykenemättömiä huolehtimaan itsestään. Arvoisa puhemies! Toinen tärkeä asia on lastensuojelu. Oikeusasiamies nostaa esiin lastensuojelun resurssi- ja henkilöstöpulan. Tämä ongelma ei ole uusi. Siksi on hyvä, että hallitus on uudistanut ja uudistamassa myös lastensuojelulakia. Lastensuojelussa pitää päästä tilanteeseen, jossa lapsi saa apua silloin, kun sitä tarvitsee, ja viranomaisilla on oltava tarvittavat oikeudet. Sijoitusyksiköt tarvitsevat myös työkaluja ja resursseja kasvatustyöhön. Viime vuosina on korostettu enemmän lasten oikeuksia. Koulupoliisina näin, kuinka tärkeää on poliisin ja koulun yhteistyö. Poliisin pitää päästä puuttumaan ongelmiin ajoissa. Tämä on myös lastensuojelua. Tarvitsemme riittävät ja selkeät toimivaltuudet. Ei voi olla niin, että viranomainen tietää ongelmista mutta kädet ovat sidotut. Tässäkin asiassa lainsäädäntö on viranomaisten välisen tiedonsiirron osalta edennyt tällä hallituskaudella. Arvoisa puhemies! Kertomuksessa nostetaan esiin myös oikeusprosessien pitkät käsittelyajat ja muut oikeusturvan ongelmat. Riita-, rikos- ja hakemusprosessien sujuvoittaminen on tärkeää, ja on hyvä, että niitä on kehitetty. Oikeusturvan kannalta on kestämätöntä, jos päätöstä joutuu odottamaan kohtuuttoman pitkään. Myös digitalisaatioon liittyvät ongelmat on syytä ottaa vakavasti. Sähköinen asiointi helpottaa ihmisten elämää, mutta se ei saa samalla sulkea osaa ihmisistä palveluiden ulkopuolelle. Tämä koskee erityisesti ikäihmisiä, joiden tarpeet on syytä huomioida lainsäädännössä paremmin, kun digitalisaatio etenee. Arvoisa puhemies! Oikeusasiamiehen kertomuksessa on paljon asioita, jotka vaativat edelleen työtä. Vanhustenhoito, terveyspalveluiden saatavuus, vankiloiden tilanne ja monet muut asiat on otettava vakavasti. Mutta yhtä tärkeää on tunnistaa se, mikä on jo mennyt eteenpäin. Tämä hallitus on monessa kertomuksessa esiin nostetussa asiassa jo tarttunut ongelmiin. Lastensuojelulakia on uudistettu, oppimisen tukea on vahvistettu, peruskouluun on lisätty resursseja, koulujen työrauhaa on parannettu, oikeusprosesseja on lähdetty sujuvoittamaan. Suunta on oikea, vaikka työtä on vielä paljon. Turvallinen koulu, toimiva lastensuojelu, inhimillinen vanhuus ja riittävät viranomaisten toimivaltuudet ovat asioita, joista ei ole varaa tinkiä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen esitys poliisilain muuttamisesta vahvistaa poliisin toimintavaltuuksia ja päivittää toimintatapoja vastaamaan muuttunutta turvallisuusympäristöä. Keskeinen osa esitystä on viranomaisten välisen tiedonvaihdon sujuvoittaminen. Puhun asiasta myös oman kokemukseni pohjalta. Olen nähnyt 36 vuoden poliisiuran aikana liian monta tilannetta, joissa tärkeä tieto viranomaisella kyllä on mutta se ei ole kulkenut ajoissa oikeaan paikkaan. Tiedonkulun esteet ovat käytännössä tarkoittaneet sitä, että rikoksiin ei aina ole voitu puuttua ajoissa tai niitä estää ennalta. Siksi on perusteltua, että näitä esteitä nyt puretaan. Esitys selkeyttää poliisin oikeutta saada ja luovuttaa salassa pidettäviä tietoja rikosten estämiseksi ja turvallisuuden ylläpitämiseksi. Kyse ei ole mielivaltaisesta toimivaltuuksien laajentamisesta vaan vakavien rikosten ennaltaehkäisyn ja selvittämisen tehostamisesta. Opposition esittämät huolet ovat varmasti vilpittömiä, mutta lain tavoitteena on kohdistaa vaikutukset rikollisuuteen eikä tavallisiin kansalaisiin. Huoliin potilastiedoista löytyy vastaus Poliisihallituksen lausunnosta: ”Poliisille ei olla esittämässä oikeutta saada terveydentilaan liittyviä tietoja, eikä poliisi tai kukaan muukaan ole sitä tämän lain valmistelun missään vaiheessa esittänytkään.” Poliisilla olisi oikeus saada tieto henkilön läsnäolosta ja henkilöllisyydestä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tietyissä tilanteissa. Tämä voi olla ratkaisevaa esimerkiksi kadonneen tai vaarassa olevan henkilön löytämisessä. Kadonneiden etsintään käytetään vuosittain merkittävästi viranomaisresursseja, joten on tärkeää, että poliisi voi nopeasti selvittää, onko henkilö esimerkiksi sairaalahoidossa, ja samalla poissulkea vaihtoehtoja tai selvittää kadonneen tai vaarassa olevan henkilön tilanteen. On myös sanottava, että poliisi ei koskaan mitään tietoja pyydä ilman perusteltua syytä. Jos niin tekee, niistä jää kiinni. Poliisiakin valvotaan. Arvoisa puhemies! Rikollisuus on yhä useammin kansainvälistä, verkossa tapahtuvaa ja vaikeasti havaittavaa. Tällaisessa toimintaympäristössä poliisin ja muiden viranomaisten on kyettävä vaihtamaan tietoa nykyistä tehokkaammin. Nykyinen lainsäädäntö ei ole kaikilta osin pysynyt kehityksen mukana, mikä on vaikeuttanut sekä tiedon luovuttamista että sen saamista virkatehtävien hoitamiseksi. Ei voi olla niin, että etsinnöissä oleva rikoksiin syyllistynyt saa piiloutua salassapitosäännösten estäessä tai huolta ja hätää omaisille aiheuttaneen kadonneen henkilön kohtaloa ei voida selvittää tehokkaasti salassapitosääntöjen estäessä. Tällä esityksellä parannetaan tiedonvaihtoa poliisin ja muiden viranomaisten sekä tarvittaessa myös yksityisten toimijoiden välillä. Tavoitteena on tehokkaampi rikostorjunta, turvallisempi yhteiskunta. Kannatan lämpimästi tätä lakiesitystä. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Nuorisotyöttömyys on todellinen ongelma, eikä yksikään nuori saa jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle. Samalla kuitenkin on syytä pitää kiinni tosiasioista. Kun kuuntelee opposition puheita tai seuraa osaa julkisesta keskustelusta, voisi kuvitella Suomen olevan matkalla kohti jonkinlaista yhteiskunnallista romahdusta. Todellisuus on kuitenkin toinen. Suomen talous on alkuvuonna lähtenyt kasvuun Euroopan nopeimpien joukossa. Yrityksissä uskalletaan jälleen investoida, vienti vahvistuu, ja työllisyyden edellytykset paranevat. Hyvinvointivaltio ei ole romuttumassa, päinvastoin sen tulevaisuus turvataan vain sillä, että velkaantumisen kierre katkaistaan. Jos velan annettaisiin kasvaa hallitsemattomasti vuodesta toiseen, silloin hyvinvointivaltion perustukset todella murenisivat. Siksi hallitus on tehnyt välttämättömiä päätöksiä velkalaivan kääntämiseksi. Arvoisa rouva puhemies! Nuorisotyöttömyyden syitä ei voi ymmärtää tarkastelemalla vain tämän päivän tilastoja tai yhden hallituskauden päätöksiä. Taustalla on pidempi kehityskulku vuosien saatossa. Liian moni nuori on vuosien aikana päässyt eteenpäin koulutusjärjestelmässä ilman riittävää osaamista. Jos nuorella ei ole vahvaa lasku-, luku- tai kirjoitustaitoa tai elämän muita perustaitoja, työelämään kiinnittyminen on vaikeaa. Edellinen hallitus pyrki vastaamaan osaamisvajeeseen tekemällä toisen asteen koulutuksesta pakollisen. Ratkaisu ei kuitenkaan puuttunut itse juurisyyhyn. Ongelma siirrettiin eteenpäin, mutta sitä ei ratkaistu. Tämän hallituksen linja on ollut toinen. Olemme lähteneet vahvistamaan peruskoulua, jotta jokainen nuori saa aidot valmiudet jatko-opintoihin ja työelämään. Koulujen kännykkärajoitukset parantavat keskittymistä. Oppimisen tuen uudistuksen kautta pyritään apu saamaan varhaisessa vaiheessa sitä tarvitsevalle. Osaamistakuulla varmistetaan, että peruskoulun päättävä nuori hallitsee ne taidot, joita elämässä tarvitaan. Lisäksi perusopetuksen rahoitusta on lisätty 200 miljoonalla eurolla. Lisäksi opintosetelin avulla ilman opiskelupaikkaa jääneet nuoret pääsevät korkeakouluun opiskelemaan 30 opintopisteen verran. Edelleen hallitus on satsannut nuorten työllistämiseen työllistämistä edistävän setelin avulla. Arvoisa puhemies! Toinen suuri haaste liittyy nuorten mielenterveyteen. Yhä useampi nuori kamppailee ahdistuksen, masennuksen ja jaksamisen ongelmien kanssa. Nämä vaikeudet näkyvät myös työllisyydessä, opiskelussa ja syrjäytymisriskissä. Siksi hallitus on vienyt eteenpäin alle 23-vuotiaiden terapiatakuun. Mielenterveyden ongelmiin on päästävä käsiksi silloin, kun ne ovat vielä hoidettavissa. Mitä aikaisemmin apua saa, sitä paremmat mahdollisuudet nuorella on rakentaa omaa tulevaisuuttaan. Arvoisa rouva puhemies! Nuorten tulevaisuudenusko ei vahvistu sillä, että heille kerrotaan päivästä toiseen kaiken olevan menossa huonompaan suuntaan. Se ei vahvistu opposition hautajaispuheilla eikä jatkuvilla kauhukuvilla. Jatkuva pessimismi ei tuo edes toivoa. Tulevaisuudenuskon ja toivon luominen meidän nuorille riippuu paljolti siitä, miten me aikuiset puhumme ja viestimme ja kannustamme nuoria. Tulevaisuudenusko syntyy siitä, että yhteiskunta toimii, että koulu opettaa, että apua saa silloin, kun sitä tarvitsee, että ensimmäisen työpaikan saaminen on mahdollista ja että talous kasvaa ja uusia mahdollisuuksia syntyy. Nuoret tarvitsevat aikuisten positiivista kannustamista ja tukea tulevaisuuden toivoon. Juuri näitä asioita hallitus on pyrkinyt määrätietoisesti edistämään, ja tuloksiakin alkaa jo näkyä. Lopuksi haluan sanoa muutaman sanan Suomen nuorille. Te olette kasvaneet aikana, jolloin kriisit ovat seuranneet toinen toistaan. On ollut koronapandemia, sota Euroopassa, energiakriisi ja talouden epävarmuus. On ymmärrettävää, että tulevaisuus voi joskus näyttää sumuiselta, mutta Suomi on selvinnyt paljon vaikeammistakin ajoista. Jokainen sukupolvi on kohdannut omat haasteensa, ja jokainen sukupolvi on myös rakentanut maata eteenpäin. Jokainen kohdattu haaste tekee meistä entistäkin vahvempia. Teidän sukupolvenne tulee tekemään saman. Te pystytte siihen. Tässä maassa kannattaa edelleen opiskella, yrittää ja unelmoida. Suomessa on osaamista, turvallisuutta ja mahdollisuuksia enemmän kuin me usein muistammekaan. Vaikeudet eivät ole katoamassa yhdessä yössä, mutta suunta ratkaisee, ja Suomen suunta on eteenpäin. Tämän hallituksen toimet nuorten peruskoulutuksen vahvistamiseksi, korkeakouluopintojen opiskelumahdollisuus opintosetelin avulla sekä työllistämissetelin mahdollisuus lisäävät toivoa. Yhdessä tekemällä tästä maasta tulee vahvempi kuin se on tänään. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tällä erittäin tärkeällä esityksellä valkoposkihanhi ja merimetso lisätään metsästyslaissa tarkoitettuihin riistalajeihin ja niiden suojametsästys mahdollistetaan maatalouden, kalatalouden ja lentoliikenteen suojaamiseksi. Sekä valkoposkihanhien että merimetsojen kantojen voimakas kasvu on lisännyt merkittävästi niiden aiheuttamia haittoja. Viljelijät eri puolilla maata ovat joutuneet seuraamaan, kuinka suuret hanhiparvet laskeutuvat pelloille syömään ja tallaamaan kylvöksiä. Monilla alueilla vahingot ovat toistuva ongelma, joka heikentää satotasoja ja aiheuttaa taloudellisia menetyksiä. Syyskylvöisten kasvien, kuten rukiin, syysvehnän ja syysrypsin, viljely on monin paikoin käynyt mahdottomaksi hanhiongelmien vuoksi. Tämä on huoltovarmuuden ja ruokaturvan kannalta huolestuttava kehitys sekä tuottaa viljelijöille turhaa työtä ja suuria taloudellisia menetyksiä. Arvoisa puhemies! Merimetsojen osalta huoli kohdistuu erityisesti kalatalouteen. Ammattikalastajat ovat pitkään kertoneet tilanteista, joissa merimetsot syövät saaliskaloja ja vaikeuttavat kalastuksen harjoittamista. Lisäksi merimetsojen suuret yhdyskunnat voivat paikallisesti muuttaa saariston luontoa merkittävästi, kun lintujen ulosteet kuormittavat kasvillisuutta ja muuttavat elinympäristöjä. Merimetson uloste on niin typpipitoista, että se tappaa kaikki puuvartiset kasvit. Näiden lintulajien voimakas kantojen kasvu ja viljapeltojen hyväksikäyttö tuhoineen ovat omiaan lisäämään myös erilaisia tautiongelmia, jotka voivat olla uhka myös ihmisten terveydelle ja huoltovarmuudelle. On myös selvää, etteivät mitkään paukkupatruunat vähennä lintujen aiheuttamia tuhoja, saatikka häädä lintuja muualle kuin hetkellisesti. Arvoisa puhemies! Esityksessä otetaan huomioon myös lentoturvallisuus. Suuret hanhiparvet lentokenttien läheisyydessä muodostavat riskin lentoliikenteelle. Lintutörmäykset voivat aiheuttaa vakavia vaaratilanteita, ja siksi tällä esityksellä annetaan tehokkaat keinot riskienhallintaan. Hyvä luonnonhoito edellyttää sitä, että nopeasti kasvaneiden lajien aiheuttamiin ongelmiin voidaan vastata oikeasuhtaisesti. Tämä esitys valkoposkihanhien ja merimetsojen metsästämisen mahdollistamisesta parantaa viljelijöiden toimeentuloa, turvaa kalatalouden toimintaedellytykset ja vahvistaa lentoturvallisuutta. Kannatan tätä esitystä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys poliisilain muuttamisesta, jonka tarkoitus on vahvistaa poliisin toimivaltuuksia ja toimintatapoja vastaamaan paremmin muuttunutta turvallisuusympäristöä. Tässä on olennaisena osana tiedonvaihdon helpottaminen viranomaisten välillä. Puhun tässä asiassa myös omasta kokemuksestani, sillä olen 36 vuoden poliisiurani aikana käytännön työssä nähnyt liian monta kertaa tilanteita, joissa tieto on kyllä jollakin viranomaisella, mutta se ei ole kulkenut ajoissa oikeaan paikkaan. Esteet tiedon siirtymisessä viranomaiselta toiselle ovat konkreettisesti tarkoittaneet sitä, että rikoksiin ei ole pystytty puuttumaan ajoissa ja ennalta estävästi. Siksi on hyvä ja tarpeellista, että näitä esteitä nyt puretaan. Esityksellä selkeytetään poliisin oikeuksia käyttää ja luovuttaa salassa pidettäviä tietoja rikosten estämiseksi ja turvallisuuden takaamiseksi. Tämä on juuri sitä ennakoivaa rikostorjuntaa, jota tarvitaan. Poliisin toimivaltuuksia täsmennetään ei mielivaltaisesti laajentamalla vaan nimenomaan niin, että vakavia rikoksia voidaan estää jo ennen kuin ne toteutuvat. Opposition vastalauseessa esitetyt huolet ovat varmasti aitoja, mutta ei ole mitään syytä huoleen, ainoa, jolla tämän lain myötä on syytä huoleen, on rikolliset. Lainaan vielä Poliisihallituksen lausunnon kohdan, joka on hyvin olennainen liittyen huoliin potilastiedoista: ”Poliisille ei olla esittämässä oikeutta saada terveydentilaan liittyviä tietoja, eikä poliisi tai kukaan muukaan ole sitä tämän lain valmistelun missään vaiheessa esittänytkään.” Poliisilla on päällystöön kuuluvan poliisimiehen pyynnöstä oikeus saada tieto henkilön läsnäolosta ja henkilöllisyydestä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ja toimitiloissa salassapitosäännösten estämättä. Tästä yksi esimerkki: esimerkiksi kadonneen tai kadonneeksi epäillyn mahdollisesti henkeen tai terveyteen kohdistuvassa vaarassa olevan henkilön löytämiseksi. Tämä on äärimmäisen tärkeää. Meillä on isoja henkilömääriä, jotka etsivät kadonnutta henkilöä, ja siihen käytetään valtavasti aikaa ja rahaa. Tämän vuoksi tällaisia poissulkevia tilanteita tarvitaan, jolloinka poliisi voi selvittää, onko henkilö esimerkiksi sairaalassa tai jossakin muualla. Arvoisa puhemies! Rikollisuus ei tunne rajoja. Se tapahtuu yhä useammin verkossa, anonyymeillä alustoilla ja kansainvälisesti. Tässä ympäristössä vanhat toimintamallit eivät enää riitä. Poliisin on pystyttävä käsittelemään ja yhdistämään tietoa tehokkaammin, ja viranomaisten on pystyttävä toimimaan yhdessä nykyistä paremmin. Nykyinen lainsäädäntö ei ole pysynyt muutoksessa mukana. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että poliisi ei ole voinut luovuttaa salassa pidettäviä tietoja oma-aloitteisesti toiselle viranomaiselle, kun sitä on tarvittu, ja samalla poliisi ei ole aina saanut tehtäviensä hoitamiseksi tarvitsemiaan tietoja. Tällä esityksellä mahdollistetaan tehokas ja toimiva tiedonvaihto poliisin ja muiden viranomaisten sekä poliisin ja yksityisten tahojen välillä rikostorjunnan tehostamiseksi ja yhteiskunnan turvallisuuden takaamiseksi. Kannatan tätä erinomaista lakiesitystä. Kiitos ministeri Rantaselle tämän erinomaisen esityksen eteenpäinviemisestä, ja kiitos hallintovaliokunnan puheenjohtaja Peltokankaalle mietinnön esittelystä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hyvin tärkeä lisätalousarvion täydentäminen. Esityksen myötä päätetään kymmenen miljoonan euron lisämäärärahasta maatalouden energiaveron tilapäiseen lisäpalautukseen. Suomessa ruoka ei synny kauppojen hyllylle itsestään. Sen taustalla ovat maatilat ja viljelijät, jotka tekevät työtä vuoden jokaisena päivänä. Viime vuosina alkutuottajat ovat joutuneet kantamaan merkittävää kustannusrasitetta muun muassa energian hinnannousun vuoksi. Siksi on oikein, että valtio helpottaa tilannetta palauttamalla osan näistä kustannuksista niille toimijoille, jotka huolehtivat suomalaisen ruuan tuotannosta. Tällä esityksellä energiaveron lisäpalautus maksetaan vuoden 2026 aikana ammattimaisille maataloudenharjoittajille ja vesiviljelijöille vuoden 2025 toteutuneen polttoöljyn kulutuksen perusteella. Kyse on käytännöllisestä ja kohdennetusta tavasta auttaa niitä toimijoita, joille energiakustannukset ovat merkittävä osa tuotannon kustannusrakennetta. Maataloudessa on kyse Suomen huoltovarmuudesta ja ruokaturvasta. Viime vuosien kriisit ovat osoittaneet, ettei ruuan saatavuutta voida pitää itsestäänselvyytenä. Poikkeusoloissa jokainen maa joutuu ensisijaisesti huolehtimaan omasta väestöstään. Siksi on välttämätöntä, että Suomessa on kannattavaa maataloutta ja vahva alkutuotanto myös tulevaisuudessa. Jos tuotanto ajetaan alas tai kannattavuus heikkenee liikaa, menetettyä tuotantokapasiteettia ei rakenneta takaisin hetkessä. Huoltovarmuus syntyy siitä, että Suomessa on viljelijöitä, jotka kylvävät pellot, korjaavat sadon ja pitävät kotimaisen elintarviketuotannon käynnissä. Se syntyy siitä, että kotimainen ruoka tuotetaan täällä Suomessa, suomalaisilla tiloilla. Siksi alkutuotannon toimintaedellytyksistä huolehtiminen on myös turvallisuuspolitiikkaa. Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa linjattiin, että tämä hallitus ei omilla toimillaan nosta alkutuottajien kustannuksia. Tästä linjasta on pidetty kiinni. Nyt käsittelyssä oleva esitys on konkreettinen osoitus siitä, että hallitus tunnistaa alkutuotannon merkityksen ja on valmis tukemaan sen kilpailukykyä vaikeassa toimintaympäristössä. Samalla hallitus on vihdoin saanut läpi elintarvikemarkkinalain uudistuksen, jonka tavoitteena on vahvistaa alkutuottajan asemaa elintarvikeketjussa. On tärkeää, että ruuantuotannosta saatava tulo jakautuu nykyistä oikeudenmukaisemmin koko ketjussa ja että suomalaisen maatalousyrittäjän työstä maksetaan asianmukainen korvaus. Tämän lisämäärärahan hyväksyminen tukee suomalaista ruuantuotantoa, vahvistaa huoltovarmuutta ja auttaa pitämään kotimaisen ruuantuotannon Suomessa. Näistä syistä kannatan lämpimästi esitystä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä valkoposkihanhi ja merimetso lisätään metsästyslaissa tarkoitettuihin riistalajeihin ja niiden suojametsästys mahdollistetaan maatalouden, kalatalouden sekä lentoliikenteen suojaamiseksi. Sekä valkoposkihanhien että merimetsojen kantojen voimakas kasvu on lisännyt merkittävästi niiden aiheuttamia haittoja. Viljelijät eri puolilla maata ovat joutuneet seuraamaan, kuinka suuret hanhiparvet laskeutuvat pellolle syömään ja tallaamaan kylvöksiä. Monilla alueilla vahingot ovat vuosittain toistuva ongelma, joka heikentää satotasoja ja aiheuttaa taloudellisia menetyksiä. Syyskylvöisten kasvien, kuten rukiin, syysvehnän ja syysrypsin, viljely on monin paikoin käynyt mahdottomaksi hanhiongelman vuoksi. Tämä on huoltovarmuuden ja ruokaturvan kannalta huolestuttava kehitys. Merimetsojen osalta huoli kohdistuu erityisesti kalatalouteen. Ammattikalastajat ovat pitkään kertoneet tilanteista, joissa merimetsot syövät saaliskaloja ja vaikeuttavat kalastuksen harjoittamista. Lisäksi merimetsojen suuret yhdyskunnat voivat paikallisesti muuttaa saariston luontoa merkittävästi, kun lintujen ulosteet kuormittavat kasvillisuutta ja muuttavat elinympäristöjä. Merimetson uloste on niin typpipitoista, että se tappaa puuvartiset kasvit. Tätä kävin itsekin vastikään toteamassa valiokunnan matkalla Saaristomerellä. Esityksessä otetaan myös tärkeä lentoturvallisuus huomioon. Suuret hanhiparvet lentokenttien läheisyydessä muodostavat riskin lentoliikenteelle. Lintutörmäykset voivat aiheuttaa vakavia vaaratilanteita, ja siksi tällä esityksellä annetaan tehokkaat keinot riskienhallintaan. Arvoisa puhemies! Hyvä luonnonhoito edellyttää sitä, että nopeasti kasvaneiden lajien aiheuttamiin ongelmiin voidaan vastata oikeasuhtaisesti. Tämä esitys valkoposkihanhien ja merimetsojen metsästämisen mahdollistamisesta parantaa viljelijöiden toimeentuloa, turvaa kalatalouden toimintaedellytykset ja vahvistaa lentoturvallisuutta. — Kannatan tätä esitystä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen toinen lisätalousarvio on kokonaisuus, joka vahvistaa Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja työllisyyttä ja vauhtiin lähtenyttä talouskasvua. Erityisen myönteistä on se, että lisätalousarvio sisältää merkittäviä panostuksia puolustukseen ja turvallisuuteen. Määrärahoja kohdennetaan muun muassa droonien torjuntaan ja puolustuskyvyn vahvistamiseen. Hallituksen tehtävä on varmistaa, että viranomaisilla ja Puolustusvoimilla on käytössään tarvittavat välineet vastata uusiin uhkiin. Lisätalousarvio sisältää myös useita maahanmuuttopolitiikan kiristysten toimeenpanoon liittyviä lisämäärärahoja. Maastapoistamis- ja noutokuljetuksiin osoitetaan lisää resursseja, ja ulkomaalaislain muutosten toimeenpanoon varataan määrärahoja. Maasta poistamiseen ja karkottamiseen käytettävät lisämäärärahat maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin, sillä maasta poistettu henkilö ei enää aiheuta Suomessa asumiseen, vastaanottojärjestelmään, sosiaalipalveluihin, viranomaisiin tai muihin julkisiin palveluihin liittyviä kustannuksia. Arvoisa puhemies! Huoltovarmuuden näkökulmasta erityisen tärkeä ratkaisu on kymmenen miljoonan euron määräraha turpeen varmuusvarastointiin. Turve on kotimainen energialähde, jonka saatavuus kriisitilanteissa voidaan turvata omilla päätöksillämme. Siksi turpeen saanti on huoltovarmuuden kannalta välttämätöntä. Suomessa on oltava riittävä varautuminen tilanteisiin, joissa tuontienergian saatavuus heikkenee tai energiajärjestelmään kohdistuu vakavia häiriöitä. Hallituksen päätös turpeen varmuusvarastoinnista sekä tuleva uusi tukimalli vahvistavat Suomen kriisinkestävyyttä ja energiaomavaraisuutta. Talouskehityksen osalta lisätalousarvio sisältää myös rohkaisevia uutisia. Tuloarviota voidaan korottaa, ja erityisen huomionarvoista on arvonlisäverokertymän arvioitu 122 miljoonan euron lisäys. Tämä kertoo siitä, että talouden suunta on vihdoin kääntynyt. Suomen talous kasvoi alkuvuonna Euroopan nopeinta tahtia, ja maksukorttidata osoittaa yksityisen kulutuksen elpyvän. Vaikka haasteita edelleen on, on suunta kääntynyt. Talouskasvu syntyy työnteon, yrittämisen ja investointien edellytyksiä vahvistamalla. Hallituksen politiikka alkaa purra, ja se näkyy myös talouden tunnusluvuissa. Arvoisa puhemies! Lisätalousarviossa käynnistetään myös määräaikainen korjausrakentamisen kokonaisuus, jonka tavoitteena on vauhdittaa jopa miljardin euron edestä taloyhtiöiden remontteja. Ratkaisu on järkevä. Rakennusalalla vaikeudet johtuvat tällä hetkellä ennen kaikkea uudisrakentamisen heikosta kysynnästä. Sen sijaan, että valtio pyrkisi keinotekoisesti synnyttämään uutta rakennuskuplaa, suunnataan toimenpiteet olemassa olevan rakennuskannan korjaamiseen ja ylläpitoon. Samalla lisätalousarviossa käynnistetään uusia liikennehankkeita eri puolilla Suomea. Arvoisa puhemies! Pitkäaikaistyöttömyys on yksi Suomen sitkeimmistä ongelmista. Siksi on perusteltua kohdentaa 20 miljoonaa euroa pitkäaikaistyöttömien osaamisseteliin. Talouskasvukaan ei automaattisesti auta niitä ihmisiä, jotka ovat olleet pitkään työmarkkinoiden ulkopuolella. Osaamisen vahvistaminen antaa mahdollisuuden löytää uusi työpaikka ja parantaa omaa asemaa työmarkkinoilla. Kaiken kaikkiaan tämä lisätalousarvio vahvistaa Suomen turvallisuutta ja huoltovarmuutta ja parantaa entisestään talouskasvun edellytyksiä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kotimaisesta ruuantuotannosta on pidettävä huoli, ja sen tulee olla kannattavaa jo pelkästään huoltovarmuuden ja ruokaturvan vuoksi. Suomalaista maatalousyrittäjyyttä ja suomalaista puhdasta ruokaa tulee arvostaa paremmin. Tällä elintarvikemarkkinalain uudistamisella me vahvistamme alkutuottajan asemaa ja parannamme elintarviketeollisuuden liiketoimintaa koskevien tietojen suojaa. Ei voi olla niin, että kauppojen saneluvoimalla suositaan omia tuotemerkkejä ja tuottaja ei saa kohtuullista osuuttaan. Tämä epäkohta korjataan nyt. Tällä esityksellä elintarvikemarkkinalakiin lisätään ostajan oman tuotemerkin suosimisen kielto. Tuottajan asemaa parantaa myös uusi säännös velvollisuudesta neuvotella heikomman osapuolen pyynnöstä sopimuksen sisällöstä uudelleen poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi. Lisäksi elintarvikemarkkinavaltuutettu voi valvontatoiminnassaan puuttua nykyistä paremmin neuvotteluvoiman väärinkäyttöön. Arvoisa puhemies! Nämä kaikki muutokset parantavat maatalouden tuottajien asemaa maassa, jossa elintarvikekauppa on harmillisen vahvasti kahden toimijan vallassa ja kilpailua ei juurikaan ole. Ruuan tuottamisen tulee olla aina kannattavaa, ja tällä hallituskaudella on onneksi tehty vastuullista politiikkaa, jolla on turvattu kotimaisen maatalouden kannattavuutta. Tämä esitys on yksi esimerkki, mutta sen lisäksi emme ole myöskään tuoneet esityksiä, joilla kurjistetaan maatalouden kannattavuutta ilmastotoimin. Maatalous ei todellakaan ole mikään ilmastopahis vaan Suomen huoltovarmuuden ja ruokaturvan varmistaja. Kyllä on ilmastollekin huonompi vaihtoehto, jos kotimaisen, lähellä tuotetun ruuan sijaan tuodaan tuontilihaa maailmalta, puhumattakaan siitä, miten hyvin eläimiä Suomessa kohdellaan verrattuna muuhun maailmaan. Tämä eläimistä huolehtiminen onkin tärkeä osa Suomessa tehtävää maatalousyrittäjyystyötä. Arvoisa puhemies! Kokonaisuutena elintarvikemarkkinalain uudistus vaikuttaa positiivisesti alkutuottajan asemaan, kannattavuuteen ja investointihalukkuuteen. Tämän vuoksi tätä esitystä on helppo kannattaa. Kiitos ministerille esityksen valmistelusta ja valiokunnalle mietinnön esittelystä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme nyt hallituksen esitystä viranomaisten välisen tiedonvaihdon sujuvoittamiseksi, vankilaturvallisuuden parantamiseksi sekä ihmiskaupan ja työperäisen hyväksikäytön torjunnan tehostamiseksi. Esityksessä on kysymys tietojenvaihtolainsäädännön parantamisesta. Yhteiskunnalla on oltava riittävät keinot puuttua vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Rikollisverkostot eivät noudata hallinnonalojen rajoja, eikä viranomaistenkaan tule joutua toimimaan siiloissa silloin, kun turvallisuuden kannalta olennaista tietoa on tarpeen vaihtaa viranomaisten kesken. Esityksessä Rikosseuraamuslaitoksen mahdollisuuksia saada ja luovuttaa tietoja täsmennetään sekä laajennetaan tilanteissa, joissa tiedot ovat tarpeen rikollisuuden torjumiseksi. Erityisen kannatettavaa on se, että Rikosseuraamuslaitos voi pyytää keskusrikospoliisilta lausuntoa siitä, liittyykö vangin työnantajaksi tai toimintavelvollisuuspaikaksi ehdotettuun yritykseen yhteyksiä vakavaan rikollisuuteen ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Näin voidaan ehkäistä tilanteita, joissa rikolliset verkostot pyrkisivät hyödyntämään seuraamusjärjestelmää omiin tarkoituksiinsa. On syytä tarkastella tätä esitystä osana laajempaa kokonaisuutta. Tällä hallituskaudella on toteutettu merkittäviä määriä lainsäädäntöuudistuksia, joilla on parannettu viranomaisten välistä tiedonkulkua, sujuvoitettu viranomaisyhteistyötä ja vähennetty tarpeetonta hallinnollista byrokratiaa. Tavoitteena on ollut, että viranomaiset voivat keskittyä ydintehtäviinsä sen sijaan, että aikaa kuluisi tiedon etsimiseen, päällekkäiseen työhön tai tarpeettomaan paperien pyörittämiseen. Kun tieto liikkuu oikea-aikaisesti ja lainmukaisesti viranomaiselta toiselle, päätöksenteko nopeutuu, valvonta tehostuu ja viranomaisten resurssit voidaan käyttää vaikuttavammin. Samalla kansalaisten turvallisuus paranee ja väärinkäytöksiin voidaan puuttua aikaisempaa tehokkaammin. Arvoisa puhemies! Lakivaliokunta on kuitenkin perustellusti kiinnittänyt huomiota myös esityksen käytännön vaikutusten seurantaan esityksen tultua voimaan. Erityisesti Rikosseuraamuslaitoksen keskusrikospoliisille tekemien lausuntopyyntöjen määrää ja niiden mahdollisia kustannusvaikutuksia on syytä seurata tarkasti. Tämä esitys vahvistaa viranomaisten mahdollisuuksia torjua vakavaa rikollisuutta, ehkäistä työperäistä hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa sekä parantaa yhteiskunnan turvallisuutta. Samalla se jatkaa hallituksen johdonmukaista työtä viranomaisten tiedonvaihdon parantamiseksi ja turhan byrokratian vähentämiseksi. Näillä perusteilla kannatan hyvää esitystä. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Tällä esityksellä helpotetaan maasta poistamista, jota on käytännössä jarrutettu loputtomilla valituksilla ja uusilla hakemuksilla. Ei ole ollut mitään järkeä siinä, että karkottamispäätös jää vuosikausiksi roikkumaan, vaikka henkilöltä puuttuu oikeus oleskella maassa. Nyt tähän tulee muutos. Karkottamispäätökset voidaan jatkossa panna täytäntöön nopeasti, 30 päivän kuluessa, eikä valitus enää automaattisesti pysäytä prosessia. Jos olet Suomessa ilman laillista oikeutta, tulee lähtö kotimaahan, kuten pitääkin. Lisäksi tässä esityksessä tukitaan yksi räikeä aukko. Nykyisin on mahdollista jättää valitusprosessin aikana uusi oleskelulupahakemus vain pitkittämistarkoituksessa. Jatkossa tällaiset hakemukset lähtökohtaisesti hylätään. Suomen järjestelmää ei pidä voida käyttää hyväksi loputtomiin. Suomen poliisi poisti maasta ihmisiä viime vuonna selvästi enemmän, peräti 34 prosenttia enemmän, kuin edellisvuonna, 2024, johtuen järjestäytyneen rikollisuuden ja katujengien tehostetusta torjunnasta. Esityksessä erityisen kannatettavaa on myös mahdollisuus määrätä ennakollinen maahantulokielto henkilöille, jotka muodostavat vakavan uhan yleiselle järjestykselle ja kansalliselle turvallisuudelle. Tämä on juuri sitä ennaltaehkäisevää maahanmuuttopolitiikkaa, jota Suomen olisi pitänyt harjoittaa jo kauan sitten. Meidän ei pidä odottaa ongelmien jatkumista Ruotsin tapaan vaan estää ne viimeistään nyt. Arvoisa puhemies! Tämä täysin välttämätön ja poliisinkin työtä helpottava lakimuutos ei kuitenkaan saanut valiokunnan käsittelyssä yksimielisyyttä, vaan vihreät ja vasemmisto jättivät vastalauseen. Vastalauseessa tietenkin perusteltiin ihmisoikeuksilla sitä, että tämä esitys pitää hylätä. Tämä maahanmuuttajien ihmisoikeus tuntuukin olevan salin vasemmalle laidalle aina tärkeämpi kuin suomalaisten ihmisoikeudet. Se tuntuu oudolta, kun Suomen eduskuntaan valittujen päättäjien tulisi tehdä päätöksiä juuri suomalaisten hyväksi. On suorastaan käsittämätöntä, että Suomessa on ihmisiä, jotka pitävät jopa ulkomaalaisten rikollisten karkottamista ongelmana esimerkiksi tilanteessa, jossa voidaan tulkita, että karkotettava olisi maasta poistamisen jälkeen vaarassa kotimaassaan. Suomessa on tälläkin hetkellä laittomasti maassa olevia ulkomaalaisia, jotka voivat olla uhka Suomelle. Jos esimerkiksi seksuaalirikollista ei tämän vuoksi saada poistettua, niin päätöksessä unohtuu kokonaan uhrin näkökulma. Samaan aikaan on suuri vaara, että tämä karkottamatta jäänyt seksuaalirikollinen uusii tekonsa. Siinä ei suomalaisen uhrin ihmisoikeuksilla ole mitään merkitystä. Näissä tapauksissa pitää ehdottomasti laittaa etusijalle suomalaisten ihmisoikeudet ja karkottaa rikollinen siitäkin huolimatta, että hän olisi vaarassa kotimaassaan. Arvoisa puhemies! Olen kuullut tuolta vasemmalta laidalta myös sanottavan, että eihän nyt rikollisten karkottamista vastusteta, että milanjaffit joutavatkin mennä. Hyvä, jos näin on, mutta miksi ihmeessä sitten vastustatte kaikkia niitä lakimuutoksia, jotka mahdollistavat näihin asioihin puuttumisen? Esimerkiksi mainittu Milan Jaff olisi edelleen Suomessa, jos tämän hallituskauden aikana ei olisi tehty lainsäädäntömuutoksia ja oltaisiin jatkettu Marinin hallituksen löperöä maahanmuuttopolitiikkaa. Arvoisa rouva puhemies! Kannatan suomalaisten ihmisoikeuksien parantamista, ja tällä hyvällä maasta poistamista helpottavalla lakiesityksellä niitä saadaan parannettua. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen esitys asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain ja liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain muuttamisesta on tarpeellinen ja pitkään odotettu uudistus. On hyvä muistaa, että huoneenvuokralainsäädäntöä ei ole laajasti uudistettu 30 vuoteen, vaikka vuokramarkkinat ja asumisen tavat ovat muuttuneet merkittävästi. Suomessa vuokralla asuu noin 1,6 miljoonaa ihmistä, joten kyse ei ole pienestä asiasta vaan hyvin monen suomalaisen arjesta. Pidän erityisen tärkeänä sitä, että tämä esitys on onnistuttu rakentamaan aidosti tasapainoiseksi niin vuokralaisen kuin vuokranantajankin näkökulmasta. Liian usein keskustelu ajautuu siihen, että nähdään vain toinen osapuoli, vaikka toimivat vuokramarkkinat tarvitsevat molemminpuolista luottamusta, selkeitä sääntöjä ja kohtuullisuutta. Vuokralaisen näkökulmasta erittäin tervetullut uudistus on se, että vuokravakuuden palauttamiselle säädetään selkeä 14 vuorokauden määräaika. Tämä on oikeudenmukainen ratkaisu. Monelle ihmiselle vakuusrahat ovat merkittävä summa, jota tarvitaan uuden asunnon vakuuteen tai muuton kustannuksiin. On kohtuullista, ettei palautusta voida viivyttää epämääräisesti kuukausitolkulla. Samalla laki antaa vuokranantajalle mahdollisuuden ilmoittaa samassa määräajassa, jos vakuudesta joudutaan pidättämään osa perustellusta syystä. Tämä lisää ennakoitavuutta ja vähentää turhia riitoja. Arvoisa puhemies! Esityksessä huomioidaan myös vuokranantajien oikeusturva ja käytännön ongelmat aiempaa paremmin. Moni tavallinen suomalainen vuokranantaja ei ole suuri sijoittaja vaan yksityishenkilö, joka vuokraa ehkä yhtä asuntoa. Heidänkin pitää voida luottaa siihen, että lainsäädäntö suojaa kotirauhaa, omaisuutta ja turvallisuutta. Siksi pidän erittäin hyvänä sitä, että niin sanottuihin häirikkövuokralaisiin voidaan jatkossa puuttua nykyistä tehokkaammin. Uusi yleinen purkamisperuste antaa mahdollisuuden reagoida vakaviin häiriöihin ja uhkaavaan käyttäytymiseen tilanteissa, joissa nykyinen lainsäädäntö on ollut liian epäselvä tai kankea. Tämä on tärkeää paitsi vuokranantajille myös naapureille ja koko taloyhteisölle. Jokaisella ihmisellä on oikeus turvalliseen asumiseen ja kotirauhaan. Ympäristövaliokunnassa asiaa käsiteltäessä lisäsimme valiokunnan mietintöön myös lausuman, jossa esitetään, että hallitus ryhtyy viivytyksettä lain valmisteluun vuokranantajien tiedonsaantioikeuden säätämiseksi sisäministeriön alan lainsäädännössä. Teimme tämän lausuman siksi, jotta painavan syyn irtisanomisperusteen näytön saamista voidaan edistää ja turvata näin asumisrauha. Tästä pitää antaa myös selvitys ympäristövaliokunnalle viimeistään 31.8.2027. — Kiitos.