Rintamäki Anne

Arvoisa puhemies! Arvon ministeri! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi yleistukilain, työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain sekä yleisistä kielitutkinnoista annetun lain muuttamisesta. Kotoutumistukiesitys liittyy oleellisesti perussuomalaisten pitkäaikaisiin tavoitteisiin maahanmuuttopolitiikan kiristämisestä sekä sosiaaliturvan vastikkeellisuudesta. Tarkoitus on muuttaa lakia siten, että yleistukea maksettaisiin kotoutumistukena sellaiselle työttömälle työnhakijalle, joka ei täytä työssäoloehtoa, on asunut Suomessa alle kolme vuotta edeltäneen kymmenen vuoden aikana ja on taloudellisen tuen tarpeessa. Kotoutumistuen taso on yleistuen tasoa pienempi. Se vastaa suunnilleen yksin asuvan henkilön perustoimeentulotuen perusosaa. Yleistuen työskentely- ja asumisaikavaatimusta ei sovellettaisi tietyissä tapauksissa, joissa kielitaito on todennettavissa esimerkiksi koulutuksien kautta tai jos henkilön äidinkielenä sattuu olemaan suomi, ruotsi tai saame. Poikkeus tehdään, jos henkilö ei voisi vamman tai muun vastaavan syyn takia osoittaa kielitaitoaan. Arvoisa puhemies! Tavoittelemme lailla maahan muuttaneiden parempaa osallistumista työmarkkinoille sekä pääsyä kielikoulutukseen. Korostamme Suomeen muuttaneiden henkilöiden omaa vastuuta näistä. Se on aivan oikein. On korkea aika, että painopisteemme siirtyy tässäkin asiassa. Suomeen kotoutuu kaikkein parhaiten juuri työllä ja kielen oppimisella. Sanon kuitenkin, että tämä esitys ei pidemmän päälle riitä. Perussuomalaiset tulevat esittämään kansalaisuusperusteista sosiaaliturvaa myös jatkossa. Ennemmin tai myöhemmin muutkin siihen heräävät, se vain saattaa ottaa aikansa. Taloutemme ja maahanmuuttopolitiikkamme ongelmat eivät ilmeisesti ole tarpeeksi pitkällä muiden mielestä. Linjamme on selkeä: Suomen ja suomalaisten veronmaksajien tehtävä ei ole maksaa muiden maiden kansalaisten elättämistä täällä. Se tehtävä kuuluu heille itselleen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Suomalaisten on voitava luottaa siihen, että maamme rajoja kyetään suojelemaan myös silloin, kun maahantuloa käytetään painostuskeinona. Välineellistetty maahantulo ei ole tavanomaista maahanmuuttoa, vaan kyse on hybridivaikuttamisesta, jolla pyritään horjuttamaan kansallista turvallisuutta ja yhteiskunnan vakautta. Tämä esitys on vastuullista varautumista. Se antaa viranomaisille tarvittavat työkalut tilanteessa, jossa niitä mahdollisesti tarvitaan, mutta ei muuta lain sisältöä eikä laajenna toimivaltuuksia nykyisestä. Hallitus toimii tässä asiassa ennakoivasti, määrätietoisesti ja Suomen turvallisuus edellä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä, joka koskee henkilötietojen käsittelyä Rikosseuraamuslaitoksessa. Lakivaliokunnan mietintö tukee hallituksen esitystä, ja pidän tärkeänä, että tässä yhteydessä nostamme erityisesti esiin viranomaisyhteistyön merkityksen ja sen, että yhteistyön on oltava ennen kaikkea tehokasta, sujuvaa ja kansalaisten turvallisuutta palvelevaa. Rikosseuraamuslaitoksen henkilötietolakiin tehtävillä muutoksilla on tarkoitus sujuvoittaa Rikosseuraamuslaitoksen tietojen oma-aloitteista luovuttamista poliisille vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Rise ei toimi tyhjiössä. Se on osa viranomaisten kokonaisuutta, johon kuuluvat poliisi, rajaviranomaiset, tullilaitos ja syyttäjät. Kun puhutaan rikollisuudesta, erityisesti juuri vakavasta, järjestäytyneestä tai kansainvälisestä rikollisuudesta, tieto ja sen välittyminen on keskeisin väline rikosten estämisessä. Jos tieto ei kulje, viranomaiset toimivat sokkona. Juuri tästä syystä on välttämätöntä, että lainsäädäntö mahdollistaa riittävän tiedonvaihdon — ei byrokratian vuoksi, vaan siksi, että viranomaiset voivat tehdä työnsä eli estää rikoksia, puuttua niihin ajoissa ja turvata suomalaisten arkea. Esityksessä lisätään myös Rikosseuraamusviraston mahdollisuuksia saada tietoa muilta viranomaisilta. Sosiaali- ja terveydenhuollosta saatavat tiedot olisivat käytettävissä myös rangaistusajan suunnitelman laatimisessa, ja Maahanmuuttovirastolta voitaisiin saada tietoja myös rangaistusta suorittavien osalta. Arvoisa puhemies! Perussuomalaisesta näkökulmasta keskeistä on se, että viranomaisilla on oikeat työkalut. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tiedonvaihdon esteitä puretaan silloin, kun ne selvästi estävät rikosten torjuntaa. Ei ole kenenkään etu, jos viranomaisella olisi tieto, jolla voitaisiin estää rikos tai lisätä turvallisuutta, mutta sitä ei voida jakaa toisen viranomaisen kanssa liian kankean sääntelyn vuoksi. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että tietojen käsittely on lainmukaista ja tarkkarajaista. Painopisteen on kuitenkin oltava selvä: turvallisuus ensin. Kansalaisilla on oikeus siihen, että viranomaiset toimivat tehokkaasti ja tekevät yhteistyötä ilman tarpeettomia esteitä. Arvoisa puhemies! Haluan nostaa esiin myös sen, että Rikosseuraamuslaitoksen henkilötietojen käsittely ei ole vain hallinnollinen kysymys. Se liittyy suoraan uusintarikollisuuden ehkäisyyn ja siihen, miten pystymme seuraamaan rikoksentekijöitä ja arvioimaan heihin liittyviä riskejä. Jos tieto esimerkiksi vangin taustasta, verkostoista tai käyttäytymisestä ei siirry sujuvasti viranomaiselta toiselle, syntyy aukkoja, ja nämä aukot voivat konkretisoitua rikoksilla. Sellaiseen meillä ei ole varaa. Lakivaliokunta on mietinnössään painottanut tasapainoa perusoikeuksien ja turvallisuuden välillä. Tämä on tärkeä lähtökohta, mutta on tärkeää todeta, että turvallisuus on kansalaisen perusoikeus. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme tänään lakia, jonka pitäisi vihdoin puuttua työperäiseen hyväksikäyttöön, ilmiöön, josta on puhuttu vuosia mutta johon on liian pitkään suhtauduttu liian lepsusti. Totuus on se, että Suomessa on jo pitkään sallittu tilanne, jossa ulkomaista työvoimaa hyväksikäytetään häikäilemättä. Työntekijöille maksetaan liian vähän, teetetään liikaa töitä, ja pahimmillaan heidät sidotaan työnantajaan tavalla, joka muistuttaa jo nykyaikaista orjuutta, ja samaan aikaan rehellinen suomalainen yrittäjä ja työntekijä kärsivät. Arvoisa puhemies! Tämä esitys vie asioita oikeaan suuntaan. On hyvä, että epäselvä ja vaikeasti sovellettava rikosnimike korvataan suoraviivaisemmalla: kiskonta työelämässä ja törkeä kiskonta työelämässä. On myös oikein, että rangaistuksia kiristetään. Kun törkeästä teosta voi saada jopa neljä vuotta vankeutta, viesti alkaa olla vihdoin oikeansuuntainen: Suomi ei ole hyväksikäyttäjien vapaasatama. Mutta emme voi sulkea silmiämme vastalauseessa esiin nostetuilta ongelmilta. Vastalauseessa todetaan aivan oikein, että pelkkä rikoslain kiristäminen ei riitä, jos samaan aikaan tehdään politiikkaa, joka lisää hyväksikäytön riskiä. Jos tuodaan ulkomailta lisää haavoittuvassa asemassa olevaa työvoimaa, joka jää ilman riittävää valvontaa, ilman kielen osaamista ja ilman todellisia mahdollisuuksia puolustaa oikeuksiaan, koska maan käytännöt ovat vieraita, luodaan juuri niitä olosuhteita, joissa hyväksikäyttö rehotti jo valmiiksi. Tämä ei ole miellyttävä toteamus, mutta se on totuus. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat jo pitkään sanoneet, että työperäisen maahanmuuton pitää olla hallittua, ei riiston väylä eikä halpatyövoiman kanava. Työntekijöitä ei pidä tuoda Suomeen hyväksikäytettäväksi, ja jos järjestelmä mahdollistaa sen, silloin järjestelmässä on vikaa. Lakivaliokunnan mietintö tunnistaa ongelman, mutta emme saa tyytyä puolittaisiin ratkaisuihin. Arvoisa puhemies! Tarvitsemme kolmea asiaa: Ensiksi tiukemmat seuraamukset, mikä tässä esityksessä on oikea suunta. Toiseksi oikeasti toimiva valvonta — ilman valvontaa lait jäävät pelkäksi paperiksi. Ja kolmanneksi tarvitsemme politiikkaa, joka ei lisää hyväksikäytön riskiä — tämä tarkoittaa avointa keskustelua työperäisestä maahanmuutosta ja sen pelisäännöistä sekä siitä, onko työperäiselle maahanmuutolle tarvetta. Arvoisa puhemies! Suomessa pitää olla yksi selkeä pelisääntö: täällä tehtävästä työstä maksetaan suomalaisilla ehdoilla, eikä ketään kohdella toisen luokan työntekijänä. Työmarkkinoiden reiluus ei ole neuvottelukysymys. Arvoisa puhemies! Siksi tätä esitystä voi tukea, mutta ei voi laittaa päätään pensaaseen välttyäkseen näkemästä niitä ongelmia, joita vastalause tuo esiin. Työperäistä hyväksikäyttöä ei kitketä vain lakikirjaa muuttamalla, vaan muuttamalla koko toimintakulttuuri, ja siihen työhön tämän eduskunnan on vielä palattava. — Kiitos. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]

Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä, joka koskee ulkomaalaislain sekä rikoslain 17 luvun 7 b §:n muuttamista. Hallintovaliokunta on saanut mietintönsä valmiiksi tähän esitykseen. Kyse ei ole vähäisestä teknisestä päivityksestä vaan kokonaisuudesta, jonka tarkoituksena on tehostaa laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden maasta poistamista, selkeyttää ulkomaalaislain maasta poistamista koskevaa sääntelyä ja kansallisen turvallisuuden takaamista kaikissa tilanteissa. Hallituksen esityksen keskeinen viesti on selvä: jos Suomessa ei ole asiallista syytä oleskella, on Suomesta lähdettävä pois. Hyvin yksinkertaista. Pyrimme esityksellä vaikuttamaan siihen, että karkottamispäätöksen saaneet palaavat tai heidät palautetaan lähtömaihin mahdollisimman nopeasti. Arvoisa puhemies! Vasemmisto ja vihreät ovat olleet tätäkin, kuten järjestään kaikkia muitakin maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä, vastaan. Vastalauseet mielestäni yksinkertaistavat ja osin jopa sivuuttavat sen ongelman, johon pyrimme esityksellä vastaamaan. En pysty käsittämään sitä tahtotilaa, jolla kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut ihminen halutaan välttämättä pitää Suomessa. Jotkut ihmiset ovat aivan aitoja turvallisuusriskejä, joista yhdenkään ei pitäisi tällä realisoitua. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Meillä on nyt ensimmäisessä käsittelyssä hallituksen esitys eduskunnalle EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen muodostavien säädösten täytäntöönpanemiseksi, johon on saatu hallintovaliokunnan mietintö. Kuten arvata saattoi, on punavihreällä oppositiolla pari vastalausetta mietinnössä. SDP:llä se liittyy kansainvälistä suojelua hakevan oikeusavun saamiseen, mutta vasemmisto ja vihreät haluavat käytännössä löyhdyttää esitystä ja tarjota suurempia vastaanottorahoja maahantulijoille — ei kuulosta kovinkaan järkevältä. Jo nyt kipataan ihan tarpeeksi veronmaksajien rahoja koko touhuun. On todella hyvä, että Suomi ottaa tämän EU:n turvapaikkapaktin mahdollistamat tiukennuskeinot käyttöön ja on koko hallituskauden tehnyt muutenkin parempaa maahanmuuttopolitiikkaa. Toivon todella, että tämä linja pitää ja jatkuu seuraavallakin kaudella. Tavoitteena täytyy olla koko EU:n turvapaikanhaun siirtäminen jonnekin unionin ulkorajojen ulkopuolelle. Tilastot osoittavat, että kielteisten turvapaikkapäätösten saaneiden palauttaminen on vaikeaa eikä se ilmaistakaan touhua ole, puhumattakaan siitä ajasta, minkä kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut henkilö viettää maassamme. Ongelman ainoa todellinen ratkaisu ei voi olla mikään muu kuin nykyisen mallin lopullinen romuttaminen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Nyt kun seuraavien eduskuntavaalien vaalikampanjat käynnistyvät, on hyvä muistuttaa jälleen kerran talouden realiteeteista. Miljardiluokan sopeutukset ovat edessä, vaikka niitä on jo takanakin. Ilman hallituksen tekemiä toimia olisi velanotto tällä hetkellä paljon suurempaa. Edellisen hallituksen olisi pitänyt ottaa talouden tila vakavissaan ja aloittaa sopeutustoimet, mutta tähän ei ollut kykyä tai halua. Edes koronakriisi ei muuttanut punavihreän hallituksen talouspolitiikan suuntaa. Ulkomaille oli varaa lähettää miljardikaupalla elvytysrahaa, ja tähän vanhaan meininkiin ilmeisesti haikaillaan takaisin, kun SDP:n puheenjohtaja Lindtman juuri viikonloppuna moitti perussuomalaisia Suomen EU-politiikan jarruttamisesta. Ei Suomella ole niin väliä, kunhan Espanjan taloudella menee hyvin. Kukas se olikaan, jonka mielestä oma kansa ensin -ajattelu on vahingollista? [Pia Sillanpää: Tuppurainen!] Ei siis mitään uutta demarileiristä. Uusi demarivetoinen hallitus tarkoittaisi samaa politiikkaa kuin aiemminkin: löysää maahanmuuttopolitiikkaa, [Puhemies koputtaa] EU-integraation syventämistä ja himoverottamista. Se on kyllä käynyt selväksi. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme valtioneuvoston selontekoa sisäisestä turvallisuudesta. Saamme olla luottavaisin mielin sisäisen turvallisuuden asioissa, kun meillä on sisäministerinä Mari Rantanen ja sellainen hallitus, joka ottaa asian tosissaan. Koko kauden on panostettu sisäiseen turvallisuuteen aivan ennennäkemättömällä tavalla. Poliisien resursseihin on panostettu, kriminaalipolitiikkaa on kiristetty. Samoin on kiinnitetty huomiota siihen, kenelle annamme luvan asua keskuudessamme, onko maahanmuuttaneilla perusteet olla maassamme — ellei ole, niin maasta pois. Tältä osin en voi olla kuin tyytyväinen. Ei siitä niin kauaa ole, kun meillä Suomessa oli sisäministeri, joka ei millään halunnut myöntää, että Suomessa on katujengejä. Pahinta asiassa oli se, että myös poliisihallintoon oli päässyt pesimään samanaatteisia henkilöitä, jotka komppasivat sisäministerin näkemystä, vaikka kentällä oli todellinen tieto katuturvallisuuden tilanteesta. Arvatenkin oli kiusallista huomata, että sisäistä turvallisuutta uhkaava katujengiongelma on avointen ovien maahanmuuttopolitiikan seurausta, jota tähän hallituskauteen asti on Suomessa harjoitettu ilman, että olisi mietitty yhtään, mistä häiriöindeksin kasvu kaduilla tai vaikkapa kouluissamme johtuu. Arvoisa puhemies! Suomalaisen vihervasemmiston ajama massamaahanmuutto on Suomelle haitallinen ilmiö. Se johtaa aivan takuuvarmasti segregaatioon, rikollisuuden lisääntymiseen ja pahimmassa tapauksessa koko maan kehitysmaalaistumiseen, mistä on nähtävissä huonoja esimerkkejä jo nyt esimerkiksi katusiisteydessä ja vaikkapa jätteiden kierrätyksen osaamattomuudessa. Myös moraalin rappio alkaa näkyä etenkin kasvukeskuksissa, koska moni kunnan vuokra-asunnossa asuva kantasuomalainen huomaa väkisinkin, miten naapuriasunnon maahanmuuttajaperhe elää taloudellisesti turvattua, tuettua elämää itseensä verrattuna. Se jos mikä aiheuttaa skismaa eri ihmisryhmien välillä. Saksasta näemme jo huolestuttavia merkkejä tästä. Monissa kaupungeissa jo 50—70 prosenttia väestöstä on ulkomaalaistaustaisia. Saksalaiset ovat tätä menoa vähemmistö omassa kansallisvaltiossaan. Tätä kehitystä emme Suomeen halua. Realistisempi ja turvallisuuspainotteinen lähestymistapa maahanmuuttoon näkyy myös tässä selonteossa. Se on aivan jotain muuta kuin mitä viime vuosikymmenellä nämä selonteot olivat. Kuten arvata saattaa, tämä on osalle oppositiosta epämieluisa asia tälläkin kertaa. Tähänkin mietintöön on jätetty vastalause. Maahanmuutosta kriittiseen sävyyn puhuminen on edelleen punainen vaate, ja ihmisoikeuskysymyksiä pyöritellään plus rasismista puhutaan, jos joku tuo raadollisia esimerkkejä esiin. Surullisinta tässä on se, että ”tieto lisää tuskaa” ‑lausahdus saa monet sulkemaan silmänsä ja korvansa. Arvoisa puhemies! Maahanmuuttajataustainen rikollisuus on tänä päivänä hyvin usein myös kansainvälistä rikollisuutta. Erityisesti uusruotsalaiset rikollisporukat ovat Suomesta kiinnostuneita ja tekevät rajaa ylittävää yhteistyötä tännepäin. Nämä jengit ovat vaarallisia. Ne käyttävät alaikäisiä surutta huumeiden liikuttamiseen ja jopa murhiin. Ruotsissa tilanne on vielä paljon pidemmällä. Sieltä näemme varoittavaa esimerkkiä. Vaasalainen kollegani oli vaihdossa Tukholman poliisissa, ja hän kertoi, että ollessaan partioimassa Tukholman kadulla tarmokkaana nuorena miehenä hän näki rikollista toimintaa vierellä ajaneessa autossa ja sanoi heti, että tuo auto pitää pysäyttää ja tarkistaa kaikki henkilöt. Partiokaveri oli kuitenkin jatkanut matkaa ja sanonut: ”Ei kannata. Noiden kanssa tulee aina vaikeuksia.” Kuljettaja ei ollut edes katsonut viereiseen autoon, joten hän ei nähnyt keskisormien heilutteluja, sylkemistä, saati käsimerkkejä, jotka osoittivat kaulankatkaisua — selvyyden vuoksi: nämä häiritsevästi käyttäytyneet tukholmalaismiehet eivät olleet Bengt, Åke ja Niklas vaan Muhammed, Abdi ja Ali. Mutta huoli pois, Ruotsissakin on joitain valonpilkahduksia, kun ruotsidemokraatit ovat pistäneet tuulemaan. Arvoisa puhemies! Kuten selonteossa todetaan, on Suomen turvallisuuden tilanne yleisellä tasolla vakaa, vaikka ulkoinen toimintaympäristömme onkin muuttunut perustavalla tavalla ja pitkäkestoisesti. Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus kietoutuvat yhteen tänä päivänä aivan eri tavalla kuin ennen. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Turvallisuustilanne on monessa Euroopan maassa pahasti järkkynyt hallitsemattoman maahanmuuton vuoksi. Myös meillä on hälyttäviä esimerkkejä siitä, mitkä ryhmät ovat yliedustettuja esimerkiksi henkeen ja terveyteen liittyvissä rikoksissa. Meillä katujengit ovat pääsääntöisesti ulkomaalaistaustaisten rikollisryhmiä. Yhä nuorempia lapsia värvätään toimintaan, jotka ovat hyvinkin raakoja rikoksia. Alaikäisillä teetetään ryöstöjä ja jopa henkirikoksia. Tähän kehitykseen istuva hallitus on puuttunut lujalla kädellä, mutta paljon on tehtävää jäljellä. Turvallisuuden takaaminen kaduilla tai vaikkapa kouluissamme on erittäin tärkeä tehtävä, mistä emme voi päättäjinä laistaa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Hallituksen esitys koskee lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettua lakia eli toisin sanoen järjestelmää, joka on monelle lapsiperheelle arjessa ratkaisevan tärkeä. Kyse ei ole vain etuuksista tai hallinnollisista pykälistä vaan perheiden todellisista valinnanmahdollisuuksista, työn ja perheen yhteensovittamisesta sekä lasten hyvinvoinnista. Hallitus tuo tämän esityksen eduskuntaan selkeällä tavoitteella: turvata perheiden monimuotoiset hoitoratkaisut, vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä ja varmistaa, että tukijärjestelmä vastaa paremmin nyky-yhteiskunnan tarpeita. Perheet ovat erilaisia, elämäntilanteet vaihtelevat, ja myös tukijärjestelmän on oltava joustava mutta samalla oikeudenmukainen ja kestävä. Arvoisa puhemies! Esityksellä on myös tärkeä kotoutumista edistävä ulottuvuus. Kansainväliset kokemukset osoittavat, että varhainen osallistuminen varhaiskasvatukseen tukee lasten kielenkehitystä ja ehkäisee eriytymistä. Norjassa on jo pitkään hyödynnetty mallia, jossa lapsia ohjataan varhaiskasvatukseen ja vanhempia aktiiviseen kotoutumiseen, kuten kielikoulutukseen ja työelämävalmiuksien vahvistamiseen. Tulokset ovat olleet rohkaisevia. Erityisesti maahanmuuttajataustaisten äitien työmarkkina-asema ja lasten koulupolku ovat parantuneet. Hallituksen esitys kulkee samaan suuntaan. Tavoitteena ei ole rajoittaa perheiden vapautta vaan kannustaa osallistaviin ratkaisuihin, jotka tukevat sekä lapsen kehitystä että vanhempien kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan. On kaikkien etu, että kotoutuminen alkaa varhain ja että perheet eivät jää pitkäksi aikaa tukijärjestelmien varaan. Samalla hallitus tunnistaa julkisen talouden realiteetit. Tukijärjestelmän on oltava vaikuttava ja kestävä. Tämä esitys on osa vastuullista talouspolitiikkaa. Se selkeyttää kokonaisuutta, kohdentaa tukea paremmin ja tukee työllisyyttä ilman, että lasten etu vaarantuu. Arvoisa puhemies! Istuva hallitus rakentaa perhe- ja kotouttamispolitiikkaa käytännönläheisesti ja tutkittuun tietoon nojaten. Tavoitteena on Suomi, jossa lapsiperheet voivat luottaa tulevaisuuteen ja jossa jokaisella lapsella on aidosti yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvään alkuun. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kuulemani perusteella valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta on oppositiolle kuin Raamattu vanhalle vihtahousulle: silmä ei pysty, korva ei kuule, ja järki ei piisaa. Perussuomalaisesta näkökulmasta pääasia on tämä: Suomi ei voi jatkaa pysyvän velkaantumisen tiellä. Velaksi eläminen ei ole vastuullista eikä suomalaisten etu. Menot on saatava vastaamaan todellista kantokykyä. [Pia Viitasen välihuuto — Puhemies koputtaa] Hyvinvointivaltiota ei pelasteta jatkuvilla veronkiristyksillä vaan sillä, että työ kannattaa, väärinkäytöksiin puututaan ja julkinen sektori keskittyy ydintehtäväänsä. Jokainen euro on veronmaksajan euro, ei valtion omaa rahaa. Meidän on uskallettava tarkastella kriittisesti menoja, jotka syntyvät hallitsemattomasta maahanmuutosta ja tehottomasta tukijärjestelmästä. Julkinen talous kestää vain, jos turvallisuus, suomalaisten arki ja työn tekeminen asetetaan etusijalle. Tämä suunnitelma on askel kohti vastuullisempaa taloudenpitoa, [Puhemies koputtaa] mutta vain, jos siitä pidetään kiinni. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamiseksi. Kysymyksessähän on tämä EU:sta tullut uudistettu niin sanottu yhdistelmälupadirektiivi, joka yhdistää EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten oleskelun ja työnteon yhteen lupamenettelyyn. Tämä siis selkeyttää tätä systeemiä osaltaan. Toinen asia on sitten tämä säännös, jonka mukaan sallittua työttömyysaikaa, jonka aikana oleskelulupaa ei saa peruuttaa, pidennettäisiin sellaisissa tapauksissa, joissa ulkomaalaisen työolojen perusteella on aihetta epäillä erityistä hyväksikäyttöä. On erittäin hyvä tavoite pyrkiä suojelemaan ulkomaalaisia työntekijöitä hyväksikäytöltä. Se on koko yhteiskuntamme etu. Näitäkin tapauksia valitettavasti nousee toisinaan esiin. Monesti hyväksikäyttäjän roolissa voi olla maahantulijan oma maanmies. Moni kaukomailta tuleva ei tiedä Suomessa työntekoon liittyvistä oikeuksistaan mitään. Samalla laissa säädettäisiin jatkossa nykyistä tarkemmin, miten kauan lupaviranomainen voi pidentää päätöksen tekemiselle varattua käsittelyaikaa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa hakemuksiin liittyy monimutkaisuuksia. Direktiiviin sisältyy uusia vaatimuksia kolmannen maan kansalaisten oikeuksia koskevien takeiden ja yhdenvertaisen kohtelun vahvistamiseksi suhteessa EU-kansalaisiin. Arvoisa puhemies! Myös työnantajan ilmoitusvelvollisuutta täsmennetään siltä osin, keistä palvelukseen otetuista ulkomaalaisista työntekijöistä työnantajan on tehtävä ilmoitus Maahanmuuttovirastolle. Jatkossa ilmoittamisen voisi jättää tekemättä, jos työntekijä on EU- tai Eta-kansalainen. Ei olisi enää työnantajan tehtävänä miettiä, onko työntekijä EU- tai Eta-kansalaisen perheenjäsen, vaan ratkaisevaa on tosiaan se, onko työntekijä sitä itse. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta. Kiitos ministeri Marttiselle asian esittelystä. Esityksen keskeinen muutos on, että jos opiskelija Suomessa oleskelunsa aikana turvautuu toimeentulotukeen, otetaan oleskelulupa nykyistä selkeämmin peruuttamisharkintaan tai uutta oleskelulupaa ei myönnetä. Tavoitteena on varmistaa, että Suomeen tulevilla opiskelijoilla on riittävä toimeentulo ilman, että suomalaisen yhteiskunnan pitää erikseen tulijoita elättää. Jos Suomeen haluaa tulla opiskelemaan, on pystyttävä itse elättämään itsensä, ei sen kummempaa. Tosiasia on se, että kansainvälisten opiskelijoiden ja heidän perheidensä kasvanut määrä aiheuttaa julkiselle taloudelle haasteen, jonka ei perussuomalaisesta näkökulmasta pitäisi olla haaste ensinkään. Ongelman taustalla ovat viime hallituksen opiskelijamaahanmuuttopolitiikan merkittävät löysennykset, joiden seurauksena Suomeen on tullut paljon porukkaa varsinkin kolmansista maista. Arvoisa puhemies! En ymmärrä, miksi Suomessa on alun perinkään keksitty, että meidän koulujen täyttäminen kolmansista maista tulevilla henkilöillä olisi jotenkin mainio idea. Kuka siitä hyötyy? Luojan kiitos nyt on tehty uudistuksia, jotka ovat tiputtaneet hakijamääriä merkittävästi. Tämä esitys on hyvää jatkoa sille, että perimme nyt lukukausimaksuja kaukomailta tulleilta opiskelijoilta. Arvoisa puhemies! Esitys vahvistaa järjestelmän uskottavuutta ja ehkäisee väärinkäytöksiä, sillä toimeentuloedellytystä seurataan jälkikäteen, ei vain silloin, kun oleskelulupaa haetaan. Tämä uudistus ei kuitenkaan vielä ratkaise koko ongelmaa, mutta onneksi myöhemmin tänä vuonna saadaan vielä toinen lakipaketti, jolla puututaan näihin ongelmiin. Toimeentulo- ja kielitaitoedellytystä tullaan selkeyttämään ja perheenyhdistämistä rajoittamaan. Suunta on täysin oikea. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kuuntelin hyvin tarkasti tätä ministerin esitystä, ja täytyy sanoa, että voi hyvänen aika sentään, että perussuomalaisia olisi tarvittu hallituksessa jo paljon, paljon aikaisemmin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä!] Perussuomalaisille on ollut keskeistä, että maahanmuuttajan oma vastuu laitetaan kotouttamispolitiikan ytimeen. Kielen opiskelu, suomalaisen lainsäädännön ja yhteiskunnan pelisääntöjen noudattaminen sekä aktiivinen osallistuminen palveluihin eivät ole vapaaehtoisia lisäosia vaan perusedellytyksiä. On täysin kohtuullista, että vastineeksi suomalaisesta sosiaaliturvasta ja palveluista edellytetään myös ponnisteluja ja sitoutumista. On myös todettava suoraan, että toimimaton kotoutuminen maksaa. Se maksaa kunnille, se maksaa veronmaksajille, ja se näkyy pahimmillaan syrjäytymisenä ja turvattomuutena. Siksi on tärkeää, että järjestelmää tehostetaan, päällekkäisyydet minimoidaan ja rahoitus kohdennetaan aidosti vaikuttaviin toimiin, ei loputtomaan byrokratiaan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Lakivaliokunta on saanut mietintönsä valmiiksi tähän hallituksen esitykseen eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi. Mietintö ei tarjoa mitään sen suurempia yllätyksiä, mutta ajattelin nyt kuitenkin vielä erikseen kiittää tästä esityksestä ja tietysti yksimielisestä mietinnöstä. Terrorismirikoksia koskevaa lainsäädäntöä on syytä tarkastella, selkeyttää ja uudistaa tällaisina aikoina, kun kohonnut riski terrorismiin on olemassa. Euroopassa on Suomea laajemminkin herättänyt huolta radikaali islam ja siihen kytkeytynyt terrorismi. Lisäksi poliittiset ääripäät aiheuttavat huolta turvallisuuspuolen viranomaisissa. Jokainen terrori-isku on kerta kaikkiaan liikaa. Sinisilmäinen ja löperö maahanmuuttopolitiikka on tämänkin taustalla vaikuttava osasyy. Supon mukaan Suomessakin on ihmisiä, joilla on kytköksiä Isisiin. Nyt kuitenkin, kun nämä ihmiset ovat jo Euroopassa ja osa on tietysti saanut kansalaisuuksiakin, täytyy syiden lisäksi hoitaa myös oireita. Suomalaisia suututti aivan valtavasti viime hallituskauden aikaan se, että monissa muissa Euroopan maissa Isis-äidit otettiin heti lentokentältä kiinni mutta Suomessa he saivat olla vapaalla jalalla. Julkisuudessa kuuluu jopa vaatimuksia, ettei Isis-äitien lapsia saa erottaa vanhemmistaan, siis näiden naisten, jotka veivät lapsiaan Isisin kalifaattiin, jossa lapsia käytettiin sotilaina poikkeuksellisen avoimesti ja järjestelmällisesti. Tuota aikaa nyt taaksepäin katsoessa ei voi kuin todeta, että olivathan ne aikoja. Arvoisa puhemies! Onneksi meillä on nyt oikeusministerinä Leena Meri, joka on saanut lisätolkkua myös terrorismilainsäädäntöön. Esityksen tärkein pihvi on mielestäni se, että rangaistukset terrorismirikoksista kovenevat ja nykyisen lainsäädännön porsaanreiät tilkitään. Mitään muuta suuntaa näiden kanssa ei pidäkään olla kuin jämäkkää toimintaa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Arvon ministeri! Tässä se nyt on: hartaudella odottamamme hallituksen esitys kansalaisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi, jonka tarkoituksena on lisätä kansalaistamisen edellytykseksi niin sanotun kansalaisuuskokeen läpäiseminen. Kansalaisuuskokeella varmistetaan riittävä yhteiskuntaosaamisen taso ennen kuin voi saada itselleen Suomen kansalaisuuteen liittyviä oikeuksia. On hyvä sisäistää, että oikeuksien rinnalla siirtyvät myös kansalaisuuden tuomat vastuut ja velvoitteet. Tuoreilla Suomen kansalaisilla täytyy olla peruskäsitys siitä, miten suomalainen yhteiskunta toimii. Perussuomalainen näkökulma, jossa kansalaisuus on palkinto onnistuneesta kotoutumisesta, ei suinkaan automaattinen lahja, toteutuu tässä hallituksen esityksessä. Jo aikaisemmin kansalaisuuden saamisen ehtoja on kiristetty esimerkiksi asumisajan vaatimusta pidentämällä sekä toimeentulo- ja nuhteettomuusehtoja kiristämällä. Tämä kolmas osa on jatkoa tälle samaiselle sarjalle. Arvoisa puhemies! On vain oikeus ja kohtuus, että Suomen arvokkaan kansalaisuuden saamiseksi ulkomaalaisen tulee osoittaa sitoutumista yhteiskuntaamme ja sen perusarvoihin. Tämän voi osoittaa esimerkiksi näkemällä sen vaivan, että hankkii ne tiedot ja taidot, joita yhteiskunnan täysivaltaiselta jäseneltä voidaan edellyttää. Nämä nyt tuotavat edellytykset ovat erillisiä kielitaitoedellytyksistä, joita tietysti myös jatkossa edellytetään näiden lisäksi. Suomen kieli, tai rannikkoalueilla ruotsin kieli, on luonnollisesti yksi tärkeimmistä yksittäisistä avaimista suomalaisen yhteiskunnan ymmärtämiseen. Pelkkää yhteiskuntatiedon osaamista ei siis tietenkään sellaisenaan voi pitää ainoana kotoutumisen edellytyksenä esimerkiksi hakijan työllistymisen tai yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumisen näkökulmasta. Täytyy muistaa ne muutkin osat, joita tähän liittyy. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että meille tänne Suomeen saapuu paljon ihmisiä, jotka ovat lähtöisin aivan toisenlaisista kulttuureista. Se, mikä meillä ei ole lainkaan hyväksyttyä, on täysin normaalia jossain muualla. Esimerkiksi naisten asema on monessa muussa kulttuurissa erittäin surkea, ja tätä kehitystä emme Suomeen halua. Lisäksi rituaaliteurastaminen ei kuulu Suomen rajojen sisäpuolelle. Se on hyvä alleviivata myös tänne tulijoille. Kaikenlaisia tapoja ei pidäkään suvaita. Arvoisa puhemies! Suomi ei muutu näillä toimenpiteillä kansainväliseksi kummajaiseksi tai ei-houkuttelevaksi paikaksi ulkomaalaisille osaajille. Monessa muussakin, jopa Pohjoismaissa, on käytössä kansalaisuuskokeita, ja silti nämä maat ovat houkuttelevia kansainvälisille osaajille. Suomi ei ole sen houkuttelevampi ulkomaalaisten koulutettujen asiantuntijoiden parissa, vaikka alkaisimme erottautumaan yleispohjoismaisesta tiukentuvasta kansalaisuuspolitiikasta. Se houkuttelevuus tulee aivan jostain muualta kaikilla osaajilla, ja Suomeen töihin tulevilla ei ole aikomustakaan hankkia kansalaisuutta. Pitää muistaa sekin, että Suomi on verottamisessa maailman kärkeä, mikä osaltaan on suurempi este osaajien rekrytoinnissa maahamme. Muissa Länsi-Euroopan maissa on havaittu, että kansalaisuutta hakevat kaikista aktiivisimmin humanitäärisin ja perheperustein muuttaneet yksilöt, eivät niin sanotut osaajat. Meillä koto-Suomessakin on löysien ehtojen vuoksi kansalaistettu sellaista porukkaa, joka elää tulonsiirtojen varassa, ei osaa kunnolla suomea eikä osaa elää täällä meidän tapojemme ja sääntöjemme mukaisesti. Arvoisa puhemies! Suomalaisesta passista ja kansalaisuudesta on vuosien saatossa tullut melkein jakotavaraa. Tämä kehitys on onneksi pysäytetty, ja Suomen kansalaisuus on palautettu sille kuuluvaan arvoon. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen muodostavien säädösten täytäntöönpanemiseksi. Tarkoituksena on siis tehdä tässä sopimuksessa edellytetyt muutokset kansainväliseen lainsäädäntöön. Suuri osa säädöksistä on suoraan sovellettavia asetuksia. Päällekkäinen kansallinen lainsäädäntö kumotaan. Kansallista liikkumavaraa sisältävien säännösten osalta säädettäisiin uutta kansallista lainsäädäntöä ja muutettaisiin voimassa olevaa. Koska uudistamme tällä hallituskaudella jo muutenkin maahanmuutto- ja turvapaikkalainsäädäntöä, on luonnollista yhteensovittaa EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen eli paktin täytäntöönpano yhteen hallitusohjelman tavoitteiden kanssa. Kaikki sopimuksen säädösten sallimat tiukennukset otetaan käyttöön, millä saatamme Suomen turvapaikkapolitiikkaa keskeisiltä osin kohti yleispohjoismaalaista tasoa. On hyvä, että Suomessa on laajemminkin herätty massaturvapaikanhaun ongelmiin ja ruusunpunaiset lasit on otettu pois silmiltä. Tämä kehitys oli nähtävillä jo viime vuosikymmenen alkupuolella, mutta heräämiseen meni hiukan liian kauan. On aivan oikein, että EU nyt etenee aktiivisesti maahanmuuttopaktin soveltamisen alettua erityisesti turvapaikkaprosessien siirtämiseksi EU:n ulkopuolelle. Se on nähty vuosien varrella, että kielteisen päätöksen saaneiden ihmisten palauttaminen EU:sta on vaikeaa. Olisi vain paljon parempi, etteivät nämä paikanhakijat edes alun perinkään pääse EU-rajojen sisäpuolelle. Arvoisa puhemies! Maahanmuuttopakti tarjoaa EU:lle oikeudellisen kehyksen ja välineet, joilla unioni voi tehostaa ulkorajojensa valvontaa ja luoda nopeita ja tehokkaita turvapaikka- ja palauttamismenettelyjä. Valvonnan tehostamiseen vastataan paktin seulonta-asetuksella, menettelyasetuksella ja paluurajamenettelyasetuksella. Se, mikä on oleellista, on se, että kaikki ilman maahantulon edellytyksiä olevat seulotaan ja heidän henkilöllisyytensä, heidän aiheuttamansa turvallisuusriski sekä heidän haavoittuvuutensa ja terveytensä tarkastetaan. Tämä koskee myös heitä, jotka otetaan kiinni unionin alueella ja joille ei ole vielä suoritettu seulontaa tai rajatarkastusta, sekä kaikkia niitä, jotka hakevat kansainvälistä suojelua rajanylityspaikalla. Tämän jälkeen sovelletaan pakollista rajamenettelyä henkilöihin, jotka todennäköisesti eivät tarvitse suojelua, aiheuttavat turvallisuusuhkaa tai johtavat toiminnallaan viranomaisia harhaan. Uudelleen laaditussa vastaanottodirektiivissä taas säädetään vastaanottovaatimusten vähimmäistasosta, jonka tarkoituksena on varmistaa kansainvälistä suojelua hakevien riittävä elintaso ja tasavertaiset elinolosuhteet kaikissa jäsenvaltioissa. Arvoisa puhemies! Suomen uuden linjan huomaa siinä, että emme ole valinneet pehmeää linjaa EU:n maahanmuuttopaktin toimeenpanossa, vaan tiukennuskeinoja on otettu ja otetaan laajasti käyttöön. Suomi myös toimii yhteistyössä samanmielisten maiden kanssa EU:ssa, jotta turvapaikkaprosessin ulkoistaminen todella saataisiin etenemään. Maahanmuuttopolitiikka ei ole löystymään päin muuallakaan Euroopassa, päinvastoin. Tämä on hyvä oppositionkin sisäistää. Avoimien ovien politiikka, sen aika on ohi. Sen seurauksia on nähtävillä niin Suomessa kuin monessa muussakin Euroopan maassa äärimmäisen surullisella tavalla. Tämä on erinomainen hallituksen esitys. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Hallituksen ja Suomen uuden linjan huomaa siinä, että emme ole valinneet pehmeää linjaa EU:n maahanmuuttopaktin toimeenpanossa, vaan tiukennuskeinoja on otettu ja otetaan laajasti käyttöön. Suomi toimii myös yhteistyössä samanmielisten maiden kanssa EU:ssa, jotta turvapaikkaprosessin ulkoistaminen todella saataisiin etenemään. Maahanmuuttopolitiikka ei ole löystymään päin muuallakaan Euroopassa, päinvastoin. Tämä on hyvä oppositionkin sisäistää. Jos pääsette valtaan, älkää valitko päinvastaista linjaa ja lähtekö enää harjoittamaan avoimien ovien politiikkaa. Sen seurauksia on nähtävillä niin Suomessa kuin monessa muussakin Euroopan maassa äärimmäisen surullisella tavalla. Tämä on erinomainen hallituksen esitys. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikka on alkanut jo vaikuttaa hyvin konkreettisesti. Viime vuonna poliisin maasta poistamien ihmisten määrä kasvoi 34 prosentilla vuoden 24 tasoon nähden. Tämän nyt käsillä olevan uudistuksen myötä on odotettavissa yhä enemmän karkotuspäätöksiä, kun niitä voidaan tehdä yhä helpommin — tämä jos mikä on iloinen uutinen. En ymmärrä sitä, miten joskus menneisyydessä näitä lakeja on säädetty ja miten vaikeaa tässä maassa on ollut karkottaa ihmistä, jolla ei ole ollut asiallista perustetta olla maassamme. Onneksi tähän on tullut muutos ja kansallinen turvallisuus on laitettu maahanmuuttopolitiikan yhdeksi tärkeimmistä prioriteeteista. Emme voi hyväksyä sitä, että maassamme roikkuu potentiaalisesti vaarallisiakin ihmisiä, koska järjestelmä sen mahdollistaa. Kiitos ministeri Rantaselle jälleen uuden, erinomaisen esityksen tuomisesta tähän saliin. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministerit! Käsittelemme vihervasemmiston yhteistä välikysymystä köyhyydestä ja elinkustannuksien noususta. Sinänsä vasemmiston huolet ovat aivan aiheellisia, mutta perussuomalaisten näkökulma tilanteen ratkaisemiseen on aivan toisenlainen. Me emme nimittäin usko siihen, että tukiriippuvuus on se keino, jolla suomalaiset nousevat köyhyydestä. Toki ymmärrämme, että on ihmisiä, jotka eivät sairauden, vamman tai jonkin muun syyn takia kykene normaaliin työelämään, ja heistä onkin pidettävä hyvää huolta, mutta työikäisten ja työkykyisten ihmisten paikka on työelämässä. Juuri tämän vuoksi hallitus on parantanut työn ja yrittäjyyden edellytyksiä. Ne eivät näy vielä enempää konkreettisina työllisyyslukuina, koska maailmantilanne aiheuttaa meille jatkuvia haasteita. Arvoisa puhemies! Köyhyydestä puhutaan usein suurin sanoin, mutta liian harvoin katsotaan, mitkä ratkaisut oikeasti vähentävät köyhyyttä ja mitkä vain ylläpitävät sitä. Pelkkä rahan siirtäminen taskusta toiseen ei ole rakenteellinen ratkaisu. Se voi helpottaa hetkeksi, mutta jos työ, osallisuus ja arjen turva eivät vahvistu, köyhyys jää pysyväksi. Se ei ole kenenkään etu. Tarvitsemme politiikkaa, joka katkaisee köyhyyden periytymisen, purkaa kannustinloukkuja ja kohdentaa tuen niille, jotka sitä todella tarvitsevat, ei järjestelmää, joka palkitsee passiivisuudesta ja rankaisee yrittämisestä. Köyhyyden torjuminen vaatii myös rehellisyyttä. Kaikki hyvät aikomukset eivät ole hyviä päätöksiä, jos ne eivät kestä taloudellista todellisuutta. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja vastuu julkisista varoista kulkevat käsi kädessä tai eivät toteudu lainkaan. Arvoisa puhemies! Julkisessa keskustelussa hyvin usein sekoitetaan, ehkä tarkoituksenhakuisestikin, köyhyys ja pienituloisuus. Ne eivät ole synonyymejä keskenään, sillä pienituloisuudelle on olemassa ihan selkeä raja. Pienituloiseksi määritellään tällä hetkellä, kun käteen jäävät tulot ovat 1 530 euroa kuukaudessa. Pienituloinen on silloin, kun tulot ovat alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta. Pienituloisuuden kasvu Suomessa 2020-luvulla on pitkälti matalapalkka-alojen ja ei-työperäisen maahanmuuton seurausta. Kuten arvata saattaa, tästä ei välikysymyksessä mainita halaistua sanaa. Suomalaistaustaisista pienituloisia oli 11,8 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisista 33,9 prosenttia. Näin tilastot meille kertovat. Viime hallituksen maahanmuuttopolitiikan löysennykset ovatkin selkeästi yksi tekijä koko asiassa, vaikka sitä on tietysti ikävä myöntää. Arvoisa puhemies! Haluan myös muistuttaa, että ylikunnianhimoinen ilmastopolitiikka vaikuttaa ihan tavallisten ihmisten arkeen. Hyvänä esimerkkinä on paljon puhuttu polttoainepolitiikka. On aivan selvää, että tuo hinta näkyy muuallakin kuin bensapumpuilla yksityisautoilijalle. Maatalouskoneet, kuten traktorit tai vaikka ruuan logistiikka, pyörivät edelleen dieselin eli pohjalaisittain riisselin voimalla, eikä tähän ole mitään suurta murrosta aivan äkkiä tulossa. Maaseudun Tulevaisuudessa taisi viime vuonna olla juttu, että joku ruotsalainen maanviljelijä oli ostanut sähkötraktorin. Aika pitkä matka on siihen, että suomalainen maatalous pyörisi sähköllä, eikä meillä siihen ole tarvittavaa sähköntuotantoakaan. Kalliimpi polttoaine tarkoittaa siis myös esimerkiksi kalliimpaa ruokaa. Tosiasia tässä maailmanajassa on se, että polttoaineen korkea hinta heikentää työn vastaanoton kannusteita ja vaikuttaa suoraan vähän kaiken hintatasoon. Se kurittaa kaikkia, myös pienituloisia ja köyhiä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Keskustelu köyhyydestä on paikallaan, mutta miksi oppositio ei nosta maahanmuuton vaikutuksia pienituloisuuden ja köyhyyden kasvukäyrään? Onko se liian kiusallinen tosiasia, että 2020-luvulla tapahtunut pienituloisten määrän nousu johtuu käytännössä pelkästään siitä? Vuosien 20—24 aikana ulkomaalaisten pienituloisten määrä nousi noin 100 000 henkilöllä. Se on iso luku. Maahanmuuttajien silmiinpistävästä edustuksesta leipäjonoissa ovat kirjoittaneet monet eri mediat, ja tilastoistakin ilmiö on nähtävissä. [Välihuutoja vasemmalta] Tämä on edellisen hallituksen politiikan seurausta, ja tätä te tosiasiassa ajatte Suomeen lisää. Olisiko punavihreillä peiliin katsomisen paikka? Välikysymyksen voisi osoittaa teille itsellenne. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Viime kaudella vasemmistohallituksen päätös helpottaa kansainvälisten opiskelijoiden ja heidän perheenjäsentensä pääsyä Suomeen on lisännyt köyhien määrää Suomessa. Edellinen hallitus halusi maahan ulkomaalaisia opiskelijoita, mutta tosiasiassa se loi tällä päätöksellä maahan uuden köyhälistön, joka kasvattaa tällä hetkellä lähinnä leipäjonoja. Nyt tämän päätöksen tehneillä puolueilla on pokkaa syyttää nykyhallitusta köyhyyden lisääntymisestä, vaikka ovat itse syyllisiä tilanteeseen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Että kehtaatte!] Hallitus päätti viime vuoden lopulla, että kansainvälisten opiskelijoiden toimeentuloedellytyksiä tullaan selkeyttämään ja kielitaitovaatimusta kiristämään ja perheenyhdistämiselle asetetaan odotusaika. Kysyn työministeri Marttiselta: milloin nämä muutokset tulevat eduskuntaan, ja tarvitaanko vielä lisää toimia, jotta maahan ei muodostu entistä suurempaa maahanmuuttajista koostuvaa köyhien luokkaa?

Arvoisa puhemies! Käsittelemme tänään hallituksen esitystä, joka koskee työperäisen hyväksikäytön torjumista. Kyse on vakavasta ilmiöstä, joka ei ainoastaan loukkaa yksilön ihmisarvoa ja oikeuksia vaan myös rapauttaa suomalaista työelämää, reilua kilpailua ja yhteiskunnan pelisääntöjä. Mielestäni työperäinen hyväksikäyttö on kitkettävä juurineen. Suomessa työnteon tulee perustua lakiin, kohtuullisiin työehtoihin ja ihmisarvon kunnioittamiseen, ei halpatyövoiman hyväksikäyttöön tai harmaaseen talouteen. On kuitenkin tunnustettava ilmiön juurisyyt. Työperäinen hyväksikäyttö ei synny tyhjiössä. Se kytkeytyy usein hallitsemattomaan tai huonosti valvottuun työperäiseen maahanmuuttoon, alihankintaketjujen läpinäkymättömyyteen sekä viranomaisten riittämättömiin resursseihin. Kun Suomeen tulee työntekijöitä maista, joissa oikeusturva ja työelämän normit ovat heikommat, syntyy myös riski, että heitä käytetään hyväksi. Arvoisa puhemies! Tästä on hyvä esimerkki takavuosilta Pohjanmaan rannikolta. Tämän kasvihuoneviljelyyn satsanneen kaupungin johtaja ja alueen ruotsinkielinen lehti suitsuttivat vuosia, miten hienosti maahanmuuttajat ovat integroituneet maahamme ja työelämään. Vaan kuinkas kävikään? Vietnamilaispariskunta oli ottanut maanmiehiltä kynnysrahoja, että he pääsevät Suomeen. Oli törkeää kiskontaa ja ihmiskauppaa. Poliisilta tutkinta on vaatinut melkoista akrobatiaa, koska uhrit pelkäsivät väkivaltaa, yhteisöstä eristämistä ja myös palautusta kotimaahansa. Vuosikausia siis suljettiin silmät, koska maahanmuutto. Myös maahanmuuttajien pitseriat, kebabpaikat ja kynsistudiot olisi syytä perata huolella. Muutamia vuosia takaperin tutustuin rikostutkinnan yhteydessä pitseriatyöntekijään, joka oli kielitaidottomana päässyt kylänmiehen yritykseen töihin — ei ammattitaitoa, ei kielitaitoa, ei halua todistaa rikostutkinnassa, koska pelkäsi. Palkka tuli käteisenä, josta piti maksaa osa takaisin, kun sai työpaikan. Eli työpaikka piti ostaa. Mainitsin äsken myös kynsistudiot. Kävin asiakkaana aasialaistaustaisessa yrityksessä, missä oli työntekijöitä niin paljon, että päät löivät yhteen. Sisäänheittäjä osasi auttavaa suomea. Tässäkin tapauksessa on päivänselvää, että jonkinlaisia kynnysrahoja maksellaan ja lakisääteiset velvoitteet jäävät huolehtimatta, kun itse tuote, mitä myydään asiakkaalle, maksaa kolmasosan vastaaviin suomalaisfirmoihin verraten. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset pitävät tärkeänä, että lainsäädäntöä tiukennetaan siltä osin kuin se parantaa hyväksikäytön uhrien asemaa ja tehostaa rikosten paljastamista. Valvontaa on lisättävä merkittävästi. Pelkkä lainsäädännön kiristäminen ei riitä, jos kiinnijäämisen riski pysyy pienenä. Työsuojeluviranomaisille, poliisille ja rajaviranomaisille on turvattava riittävät resurssit. Työperäistä maahanmuuttoa on tarkasteltava kriittisesti. Tarveharkinnasta ei tule luopua, vaan sitä on päinvastoin kehitettävä. Meidän on varmistettava, että Suomeen tullaan töihin aidosti työvoimapulan aloille, ei luomaan järjestelmää, jossa ulkomaista työvoimaa käytetään palkkojen ja työehtojen polkemiseen. Työvoimareserviä me emme tarvitse. Arvoisa puhemies! Jos haluamme kitkeä hyväksikäytön, meidän on uskallettava puuttua myös sen rakenteellisiin syihin. Työperäisen hyväksikäytön torjunta ei ole vain maahanmuuttopoliittinen kysymys. Se on myös oikeudenmukaisuuden, turvallisuuden ja kansallisen edun kysymys. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssämme olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi liikenteen palveluista annettua lakia, ajoneuvolakia, Harmaan talouden selvitysyksiköstä annettua lakia ja sakon täytäntöönpanosta annettua lakia. Esityksen mukaan taksiliikenneluvan saamisen edellytyksiä muutettaisiin siten, että hyvämaineisuuden arviointiin lisättäisiin eräiden henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten sekä seksuaalirikosten, petos- ja maksuvälinerikosten huomioiminen. Taksiliikenteen yrittäjäkokeen järjestäminen siirrettäisiin Liikenne- ja viestintävirastolle. Yrittäjäkokeessa tapahtuneesta vilpistä voitaisiin jatkossa asettaa karenssi, ja myös jälkikäteen havaittu vilppi huomioitaisiin. Taksiliikenneluvan haltija olisi velvollinen rekisteröimään taksina käytettävän ajoneuvon yksinomaiseen hallintaansa ja liittämään ajoneuvon rekisterissä liikenneluvalle. Väärää rekisteröintiä koskevan kriminalisoinnin soveltamisala laajennettaisiin koskemaan taksiliikenneluvan haltijoita. Julkisen tiedon saantia taksiliikenteen harjoittajista laajennettaisiin. Myös hinnoittelua koskevien sääntöjen vastaisesta toiminnasta voitaisiin määrätä liikennevirhemaksu, ja myös taksinkuljettajalla olisi vastuu hintatietojen ilmoittamisesta. Eikä tässä vielä kaikki. Taksiliikenteessä käytettävissä ajoneuvoissa tulisi olla mittauslaitelain vaatimukset täyttävä taksamittari ja erityiset rekisterikilvet. Taksinkuljettajan ajoluvan saamisen esteeksi lisättäisiin eräitä vapauteen kohdistuvia rikoksia, veropetoksia, petoksia, maksuvälinerikoksia sekä ampuma-aserikoksia. Lisäksi ajoluvan myöntämisen edellytyksenä olisi taksinkuljettajan koulutuksen käyminen. Arvoisa puhemies! Lain voimaan tullessa voimassa olevien taksinkuljettajien ajolupien haltijoiden tulisi väliaikaisten säännösten mukaan ajoluvan uusimiseksi käydä kertaluontoinen taksinkuljettajan täydennyskoulutus. Taksinkuljettajan koetta ja taksiliikenteen koulutusorganisaatioiden hyväksyntää koskevaa sääntelyä muutettaisiin. Myös Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikkö voisi tehdä velvoitteidenhoitoselvityksen taksiliikenteen koulutusorganisaatioiden hyväksynnän myöntämisestä ja peruuttamisesta. Ei voi kuin ihmetellä, miten tämä ala on päästetty ojan pohjalle antamalla esimerkiksi villien taksien liikennöidä kansalaisten keskuudessa. Miten päästettiin ajo- ja kielitaidottomia miehiä kolmansista maista pilaamaan alan luotettavuus? Jos joudun taksin takapenkiltä ohjeistamaan Kampista ottamalleni taksille, missä on Eduskuntatalo, voi todeta, että ammatin sisäistäminen on pahasti kesken. Mediasta olemme saaneet lukea maahanmuuttajataustaisten huijanneen ajolupien kirjallisissa kokeissa, mutta nyt se loppuu. Jos ministeri Ranne olisi ollut jo edellisessä hallituksessa ministerinä, ei meillä olisi maahanmuuttajataksinkuljettajien tekemiä seksuaalirikoksia ainakaan siinä määrin, että naisten pitäisi perustaa oma taksifirma terveytensä turvaamiseksi. Arvoisa puhemies! Tällä hallituskaudella löytyi vastuunkantajia huolehtimaan siitä, että pelisäännöt ovat samat kaikille. Harmaa talous, epäreilu hinnoittelu tai turvallisuudesta tinkiminen eivät kuulu suomalaiseen liikennejärjestelmään. Kansalaisilla on oikeus luottaa siihen, että kun he nousevat kyytiin, palvelu on turvallista ja kuljettaja on ammattitaitoinen. Kiitos ministeri Ranteelle määrätietoisesta työstä, perussuomalaisen puolueen agendan ajamisesta. Tämä on turvallisuuskysymys. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme keskustan ja Liike Nytin välikysymystä Euroopan pahimmasta työttömyydestä. Välikysymyksessä esitetään huoli korkeaksi nousseista työttömyysluvuista. Arvon kollegat, jaan sinänsä tämän huolen kanssanne. Se, mitä en jaa kanssanne, on analyysinne tästä tilanteesta. Haluan muistuttaa, että työttömyyden trendi lähti nousuun jo vuonna 2022, eli pitkälti keskustalaisten hallituskauden aikana, mutta en kuitenkaan sen yksisilmäisemmin syytä teitäkään työttömyystilanteesta. [Anne Kalmari: Itse asiassa ei, väärä fakta!] Meistä kaikki kyllä tietävät, että takavuosina on ollut koronakriisi, ja sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Nämä tapahtumat eivät ole Suomen hallituksen käsissä, mutta ne kuitenkin globaalissa maailmassa vaikuttivat meihin äärimmäisen kovalla tavalla. Nämä iskut eivät oikene aivan hetkessä. Sen ei pitäisi olla mikään uutinen teillekään. Arvoisa puhemies! Työpaikat syntyvät yrityksissä, ja yrittäjägallupin mukaan Suomen hallitus on edelleen selkeästi suositumpi kuin oppositio. Arvoisa keskusta, mitä teillä on tarjota yrittäjille? Muutama täsmäkeino on välikysymykseen saatu nimettyä, ja vaikka osa niistä sinänsä saattaisi aivan harkinnanarvoisia ollakin, eivät nämä vielä riitä tilanteen oikaisemiseksi, eikä välikysymyksessä tietenkään mainita sanallakaan, mitä nämä toimet maksaisivat. Suomen hallitus on toteuttanut toimia 90 000 hengen työllisyysvaikutusten edestä. Se ei näy kuitenkaan vielä konkreettisesti, mutta suhdannetilanteen parantuessa toimien vaikutukset alkavat näkyä. Meitä rasittavat edelleen Ukrainassa jatkuva sota, koko Euroopan heikko taloustilanne sekä korkeat korot. Tilanne ei kuitenkaan ole niin synkkä kuin oppositio mielellään täällä maalailee. Teknologiateollisuus on kertonut tilauskantojensa vahvistuneen, telakkateollisuudessa näyttää paremmalta, ja Etlan mukaan työllisyyden käänne on jo tapahtunut. Arvoisa puhemies! Täytyy nostaa vielä pari pointtia keskustan siunaamista poliittisista päätöksistä, joilla on ollut vaikutuksia nykyiseen tilanteeseemme. Ensinnäkin viime kaudella harjoitettu leväperäinen maahanmuuttopolitiikka on johtanut siihen, että Suomessa on laaja joukko ihmisiä, jotka eivät työllisty suomalaisilla työmarkkinoilla mitenkään. Jos nämä kielitaidottomat ja huonosti työllistyvät maahanmuuttajat poistettaisiin rasittamasta kansantalouttamme, työttömyystilastotkin kaunistuisivat kummasti. Emme tarvitse kallista työvoimareserviä, koska se ei hyödytä ketään. Osa tulleista on toki tilapäisen suojelun vuoksi maassa olevia ukrainalaisia, mutta tämä ei suinkaan ole koko totuus asiassa. Keskustan hallitusvastuun aikana kevennettiin merkittävästi kansainvälisten opiskelijoiden ja heidän perheenjäsentensä maahanmuuton edellytyksiä, mikä siten teki opiskeluperäisestä maahanmuutosta uuden väylän julkiselle taloudelle miinusmerkkiselle maahanmuutolle. Heitä on nyt sitten leipäjonoissa kirjaimellisesti jonoiksi asti. Kysynkin teiltä tässä välissä: Vieläkö keskusta haluaa 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuosittain? Haluatteko vielä pidentää leipäjonoja? Moni matalapalkka-ala toimii nykyään maahanmuuttajien varassa. Ennen pitkää se matalapalkka-alalle työllistynyt huomaa joko maanmiestensä kertomana tai googlaamalla, että Suomessa on erittäin kattava sosiaaliturva, jolla pärjää ilman työntekoa. Kun palkka ei pysty kilpailemaan saavutetun sosiaaliturvan kanssa, tarvitaan jatkuvasti uusia tulijoita paikkaamaan vaje. Vika ei ole ihmisissä vaan järjestelmässä, jota istuva hallitus on joutunut korjaamaan teidän hövelin rahanjakopolitiikan jälkeen, koska tässähän kävi niin, että kun lasku tuli maksettavaksi, systeemin arkkitehdit olivat jo poistuneet paikalta. Arvoisa puhemies! Lisäksi on mainittava Euroopan unionin elvytyspaketti, johon lähdettiin viime kaudella keskustan tuella niin surkeilla ehdoilla, että takkiin tuli yli neljä miljardia. Mitä silläkin rahalla olisi saatu aikaiseksi täällä Suomessa? Sitä sopii miettiä. Meidän lapsenlapsemme saavat maksaa sitä pottia pitkälle 50-luvulle asti. [Petri Honkosen välihuuto] Arvoisa puhemies! Milloin tämä keskustan välikysymysten jatkuva tehtailu oikein loppuu? Meillä olisi tässä talossa aika paljon muutakin tekemistä kuin jauhaa näistä samoista viikosta toiseen. Tämäkin välikysymys on täynnä itsestäänselvyyksiä ja tyhjiä toiveita. Kun ensi kerralla on hallitusneuvottelut, lähtekää niihin tosissanne mukaan, niin saatte kenties jotkut näistä ylevistä tavoitteistanne läpi. Ei tarvitse jatkuvasti häiritä vastuunkantajia välikysymyksillä. — Kiitos. [Petri Honkonen: On se kauheaa, kun häiritään! — Anne Kalmari: Kun juuri oltiin saatu hyväosaisille hyvä buumi! — Välihuutoja]

Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri! Käsittelyssämme olevan hallituksen esityksen tarkoituksena on poliisilain sekä useiden muiden viranomaisten tiedonvaihtoa koskevien lakien muuttaminen. Esityksen tavoitteena on vahvistaa viranomaisten välistä tiedonvaihtoa ja parantaa rikosten ennaltaestämisen, paljastamisen ja selvittämisen edellytyksiä. Esitys sisältää muutoksia poliisilakiin, henkilötietojen käsittelyä koskeviin säädöksiin sekä Rajavartiolaitoksen, Tullin, Puolustusvoimien ja Maahanmuuttoviraston tiedonsaantioikeuksia koskeviin lakeihin. Tavoitteena on yhtenäistää ja ajantasaistaa tiedonvaihtoa koskevaa sääntelyä. Poliisin oikeutta saada tietoja muilta viranomaisilta laajennetaan rikosten torjunnan ja selvittämisen tehostamiseksi. Oikeus koskee myös tietoja yksityisiltä toimijoilta henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi sekä etsintäkuulutettujen tavoittamiseksi. Lisäksi poliisi voisi saada sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajilta henkilön henkilöllisyys- ja läsnäolotietoja tietyissä tilanteissa. Arvoisa puhemies! Poliisi voisi luovuttaa tietoja salassapitosäännösten estämättä sekä pyynnöstä että oma-aloitteisesti, kun se on tarpeen viranomaistehtävissä tai tärkeän yleisen tai yksityisen edun vuoksi. Lisäksi säädetään erikseen tietojen luovuttamisesta kriittisen infrastruktuurin toimijoille. Rajavartiolaitoksen, Tullin ja Puolustusvoimien tiedonsaantioikeuksia päivitetään vastaamaan poliisia koskevia muutoksia. Maahanmuuttovirastolle annetaan oikeus tietyntyyppisiin etsintäkuulutustietoihin sekä velvollisuus ilmoittaa poliisille, jos etsintäkuulutettu asioi viraston tiloissa. Muutokset vahvistavat poliisilain roolia viranomaisten tiedonvaihtoa ohjaavana kokonaisuutena ja parantavat tilannekuvan muodostamista. Viranomaisten välinen yhteistyö tehostuu, ja reagointi vakaviin uhkiin nopeutuu. Samalla korostuu välttämättömyyden ja oikeasuhtaisuuden arviointi yksityisyydensuojan näkökulmasta. Laajennetut tiedonvaihtomahdollisuudet edellyttävät huolellista perusoikeuksien huomioimista erityisesti yksityiselämän ja henkilötietojen suojan osalta. Arvoisa puhemies! Tällä hallituksen esityksellä pyritään vastaamaan muuttuneen turvallisuusympäristön vaatimuksiin selkeyttämällä ja vahvistamalla viranomaisten tiedonvaihtoa. Tämä esitys kertoo hallituksen järkevyydestä ja reagoinnista tässä maailmantilanteessa. Odotan mielenkiinnolla, minkälaista keskustelua tämä esitys saa tässä salissa aikaiseksi. — Kiitos.