Eerola Juho
14 puheenvuoroa
Arvoisa rouva puhemies! Kuten tänään on monessa puheenvuorossa ennen minuakin todettu ja muistutettu, Suomen talous on viimenään kääntynyt nousuun viimeistään tämän vuoden aikana, mutta sitten on merkkejä, että hän tulikin jo eilen — niin kuin on sanottu ja odotettiin, että tulee huomenna. Suomeen sataa investointeja, viimeisimpänä isona olivat ehkä nämä Googlen investoinnit Haminaan ja sinne pohjoiseen. Niistä on tosin esitetty jo kritiikkiä, että miten riittää sähkö ja kuinka paljon on ulkomaalaisia työntekijöitä ja näinpäin pois. Nämä huolet pitää ottaa tietysti tosissaan, mutta sitä, että kansainvälinen suuryritys yleensä investoi Suomeen, pidän todella hyvänä asiana. Vaikka se kaikki ei nyt juuri suomalaisille työntekijöille sataisikaan, niin kuitenkin aika paljon tulee satamaan. Teollisuuden tilauskirjat muutenkin ovat täyttymässä ja täyttyneet, ja jopa sitten kotimainen kulutus on kääntynyt nousuun. Tätähän nyt jo viime talvena Suomen Pankki uutisoi, että suomalaisten tileillä on enemmän rahaa kuin koskaan aikaisemmin — oliko se jotain 120 miljardia lähestulkoon, mitä suomalaisilla oli rahaa, ja kaikki eivät sitä meinanneet uskoa. No, on noin 25 prosenttia suomalaisista, keillä ei ole mitään säästöjä, mutta kuitenkin valtaosalla suomalaisista oli tuhansia euroja ja osalla jopa kymmeniä tuhansia euroja tilillään, ja ongelmana oli se, että tämä kotimainen kulutus ei sitten kuitenkaan kääntynyt. Ymmärrettävästi ihmiset pelkäsivät ja säästivät pahan päivän varalle, ja joku siitä sanoikin, että mitä pidempään ihmiset säästävät pahan päivän varalle, sitä todennäköisempää on, että se paha päivä kohta sieltä sitten koittaa. No, nyt kuitenkin korttidata kertoo, että tämän kesän aikana ihmiset ovat alkaneet kuluttamaan ja ostamaan, suosimaan suomalaista, niin kuin aina on toivottu, ja kotimainen kulutus on sitten kääntynyt nousuun ja ihmiset viimeinkin uskaltavat tähän satsata, ja sitä pidän hyvänä juttuna. No, sitten ihan justiinsa tänään — kun varmaan oli SDP:llä ja vihreillä ja vasemmistoliitolla jo ryhmäpuheet kirjoitettu, ja veikkaan, että jouduttiin kirjoittamaan jonkun verran niitä sitten uusiksi, ehkä voitte itse kertoa, jos näin oli — paljastuikin, että työllisyys on kasvanut yli 30 000:lla ja työttömyyskin oli laskenut, ei niin paljon kuin totta kai toivotaan, että työttömyys laskisi, mutta oli kuitenkin kääntynyt työttömyys laskuun. Se on sikäli mielestäni arvokas asia — siis arvokas asia kaikkinensa, että työttömyys laskee, mutta erityisen hienoksi tämän tekee se, että nyt tällä kaudella on tehty sen tyyppisiä toimenpiteitä, että on saatu lisää ikään kuin työvoimaa hakemaan sitä työpaikkaa. Kun aikaisemmin on ollut ikään kuin sen tyyppinen politiikka, että työttömiä on niin kuin siivottu sieltä kortistoista pois kaikennäköisille kursseille, niin nyt sitten tällä kaudella on menty vähän toiseen suuntaan, että on ikään kuin niiltä kursseilta pistetty ihmisiä työttömiksi työnhakijoiksi. Eli toisin sanoen työvoiman määrä on kasvanut, ja se on osittain johtanut siihen, että työttömien määräkin on kasvanut. Se ei ole niin paljon johtunut siitä, että olisi ihmisiä potkittu pois työpaikoilta, vaan siitä, että työvoiman määrä on kasvanut, ja sen takia nämä työttömyysluvut ovat olleet korkealla. Siitä huolimatta tämä tilanne oli nyt jo yli 5 000:lla kuitenkin parantunut. Tarkemmin kun noita käppyröitä katsoo, niin itse asiassa Suomessa syntyneiden henkilöitten työttömyys ei ole koko tänä kautenakaan mitenkään merkittävästi noussut, ja se on entisestään nyt alentunut, eli se on ollut enemmänkin vierasperäistä väkeä. Totta kai toivotaan, että hekin, ketkä täällä asuvat, sitten ajan myötä työllistyvät myöskin, ja hyvä, että nämä tietyt toimet ovat alkaneet purra. Tätä taustaa vasten on ollut pikkasen jotenkin vaivalloista ja ikävää kuunnella tässä salissa, kun sitten keskustelu on ollut sitä, että vieläkin korostetaan niitä asioita, jotka eivät vielä toistaiseksi ole kääntyneet kasvuun, ja sitten sitä, että kaikkien kohdalla tämä talouden paraneminen ei näy. Eli tässä mielessä toivoisin tältä salilta kuitenkin vähän rohkeammin sitä positiivista viestiä, että puhuttaisiin niistä asioista, mitkä menevät hyvin, eikä aina vain niistä asioista, mitkä ovat sitten huonolla tolalla. — Tässä näköjään olikin vain viisi minuuttia tämä suositus, joten noudatetaan sitä, niin ei tarvitse puhemiehen alkaa koputtelemaan. Kiitos.
Arvoisa rouva puhemies! Kun tuossa hetkeä aikaisemmin kuuntelin ministeri Essayahin vastaukset, joita hän on tänään antanut, niin on pakko todeta, että tällä kaudella on viimeinkin tehty paljon sellaisia maataloutta tukevia toimenpiteitä, jotka pikkuhiljalleen sitten parantavat kauan kärsinyttä alaa. Viime kaudella nämä toimenpiteet, joita nyt vaaditaan tehtäväksi, jäivät hyvin pitkälti tekemättä. Kuten edustaja Simula tuossa hetkeä aikaisemmin osuvasti totesi, silloista hallitusta tuntuivat täällä salikeskustelussa kiinnostavan enemmän sukupuolen kuin sukupolven vaihtamiseen liittyvät seikat ja kysymykset. [Veronika Honkasalon välihuuto — Mai Kivelän välihuuto] No, kaikki ei tietenkään ole vieläkään hyvin. Sikarutto ja energian hinnannousu, tämäntyyppiset kysymykset, vaikeuttavat entisestään. Mutta nämä nyt tehdyt toimenpiteet, mitä tässä on tänään käyty läpi, ovat kuitenkin sellaisia, että ne ovat alkaneet kääntämään tätä suuntaa, ja se näkyy nyt tällä hetkellä luottamusta ja uskoa mittaavissa kyselyissä, joita maatalousalan työntekijöille ja yrittäjille on tehty, ja siitä kiitos.
Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Mäenpää tuossa oikeastaan sanoi hyvin pitkälti sen, mitä itsekin ajattelin sanoa. Vuodesta 2011 lähtien olen täällä ollut ja katsellut tätä tilannetta ja huomannut, että täällä on suunnilleen kaksi puoluetta, jotka kannattavat sitä, että turve määriteltäisiin uusiutuvaksi energiamuodoksi, ja ne ovat keskustapuolue ja perussuomalaiset. Aina tilanne kääntyy siihen, että keskenään aletaan riitelemään tästä, kun voisi pikemminkin tehdä yhteistyötä eikä syytellä siitä, mitä toinen on jättänyt tekemättä tällä kaudella ja mitä toiset ovat jättäneet tekemättä viime kaudella ja sitä edellisellä kaudella. Siitä on kohta suunnilleen 25 vuotta aikaa, kun suunnilleen arvalla ratkaistiin täällä, onko turve uusiutuvaa vaiko ei, ja sitten kuitenkin samalla leveysasteella on muita maita, joissa turve määritellään uusiutuvaksi. On tämä surullista. Täällä on muutama vihreä paikalla, mutta muuten on lähinnä perussuomalaisia ja keskustalaisia keskustelemassa tästä aiheesta, ja sitten me aletaan riitelemään tässä keskenämme, kun pikemminkin pitäisi löytää yhteinen sävel. Turve on minun näkemykseni mukaan tässä rauhattomassa maailmantilanteessa kaikin puolin semmoinen, että se pitäisi hyvin äkkiä määritellä huoltovarmuuden kannalta uusiutuvaksi energiamuodoksi.
Arvoisa herra puhemies! Kiitos, ministeri Meri, mainio esitys jälleen kerran. Toivottavasti kukaan ei suotta nyt pahoita mieltään tästä uuskielestä, kun tämä mies-sana putoaa pois ja jatkossa puhumme vain välitysmenettelystä emmekä välimiesmenettelystä. Joskus on tämmöisistäkin tullut riitaa. Tämä on kuitenkin muuten kaikilta osin oikein mainio. Tämä hallituksen esitys nimittäin tästä uudesta välimenettelylaista on paitsi oikeuspolitiikkaa myös täysveristä talous- ja kilpailukykypolitiikkaa. Siksi se on mielestäni nopeasti saatava voimaan. Tällä uudistuksella ei nimittäin vain päivitetä lakikirjaa, vaan sillä parannetaan Suomen asemaa kansainvälisessä talouskilpailussa. Kun yritykset riitelevät, kuten ministeri Meri tuossa edellä kertoi, niin kyse saattaa olla miljoonista euroista, ja vanha, kankea lainsäädäntömme on tarkoittanut sitä, että kansainväliset suuryritykset ovat yleensä kiertäneet Suomen kaukaa ja vieneet riitansa joko Tukholmaan tai Lontooseen tai muille maille vierahille. Silloin myös tästä riidanratkaisusta syntyvät miljoonatulot ja asiantuntijapalkkiot ynnä muut verotulot ovat valuneet muiden maiden kassoihin. Tämä on mielestäni ollut ihan hölmöläisen hommaa, ja tälle nyt onneksi saadaan piste aikaiseksi. Tämä esitys antaa selvän suuntaviivan. Teemme Suomesta houkuttelevan ja dynaamisen investointikohteen. Byrokratiaa puretaan mahdollistamalla sähköiset tuomiot ja etäkuulemiset, yritysten hallinnollista taakkaa myöskin kevennetään, ja riidanratkaisun kustannuksia alennetaan. Tällä kaikella teemme sääntely-ympäristöstämme niin vetovoimaisen, että kansainväliset toimijat haluavat oikein kilvan jättää rahansa Suomeen. Tässä on todellinen vetovoimatekijä, ja voidaan oikein mainostaa kansainvälisille yrityksille, että tulkaa tänne Suomeen riitelemään. — Kiitokset.
Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Esittelen tosiaan lakivaliokunnan yksimielisen mietinnön 12/2026 rikosprosessin keventämisestä. Tässä esityksessä siis ehdotetaan muutettavaksi sakon täytäntöönpanosta annettua lakia ja kymmentä muutakin lakia. Tässä sakon täytäntöönpanosta annetussa laissa säädetään rahamääräisten seuraamusten ja sitten eräitten muittenkin omaisuuteen kohdistuvien seuraamusten täytäntöönpanosta, josta huolehtii Oikeusrekisterikeskus. Tämä kyseinen esitys on jälkimmäinen osa sakon täytäntöönpanosta annetun lain uudistusta ja sisältää muun muassa sellaisia lainmuutoksia, jotka edellyttävät muutoksia Oikeusrekisterikeskuksen tietojärjestelmään. Nämä tietojärjestelmämuutokset tehdään osana käynnissä olevaa tietojärjestelmähanketta. Tämän esityksen tavoitteena on ennen kaikkea selkeyttää ja yhtenäistää sakon täytäntöönpanosta annetun lain nojalla täytäntöön pantavien seuraamusten täytäntöönpanosäännöksiä. Tavoitteena on myös yksinkertaistaa näitten saatavien perintämenettelyä. Näitä säännöksiä pyritään muuttamaan sillä tavoin, että sähköinen täytäntöönpanomenettely on tulevaisuudessa mahdollista. Maksuajan myöntämistä koskevilla muutoksilla parannetaan sitten Oikeusrekisterikeskuksen mahdollisuuksia hyödyntää automaattista päätöksentekoa selvissä maksuaikaa koskevissa asioissa. Edelleen vastaavalla tavalla tavoitteena on selkeyttää myöskin muuntorangaistusmenettelyä ja menettämisseuraamusten täytäntöönpanoa. Erityisesti näitten menettämisseuraamusten täytäntöönpanossa myös eri viranomaisten tehtävänjakoa selvennetään. Muutoksilla parannetaan viranomaisten edellytyksiä huolehtia täytäntöönpanotehtävistään ja muutetaan näitten viranomaisten välisiä tehtävänjakoja nykykäytäntöä tarkoituksenmukaisemmiksi. Tämän sääntelyn selkeyttämisen lisäksi tavoitteena on parantaa maksuvelvollisten oikeusturvaa muun muassa säätämällä muutoksenhakuoikeudesta Oikeusrekisterikeskuksen päätöksiin ja edelleen täsmentämällä esimerkiksi maksuajan myöntämistä koskevaa sääntelyä. Tässä mietinnössään lakivaliokunta pitää esityksen tavoitteita erittäinkin perusteltuina ja kannatettavina. Myöskin viranomaisten toiminnan tehostaminen tietojärjestelmiä ja teknologiaa sekä mahdollisuuksien mukaan myös automaatiota hyödyntäen on nähty kannatettavaksi. Valiokunta puoltaa tähän esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä muutamin huomioin. — Kiitos.
Kiitokset, arvoisa rouva puhemies! Kiitokset myös ympäristövaliokunnalle ja edustaja Perholehdolle mietinnön esittelystä. — Tämä pyörähti nopeasti myöskin lakivaliokunnassa lausunnon muodossa, ja sen pohjalta uskallan muutaman sanan sanoa. Vaikka tässä nyt oli vastalausetta esitetty, itse kyllä pidän näitä esitettyjä muutoksia ihan kaikilta osin hyvinä. On ollut paljon juttua näistä kammovuokralaisista, joista sitten vuokranantajat ovat joutuneet kärsimään, ja omaisuus on ollut siinä sitten vaakalaudalla. Tämä kyllä jonkun verran enemmän ehkä parantaa, totta, vuokranantajan asemaa, mutta en pidä sitä ollenkaan välttämättä huonona asiana, ja kyllä täältä nyt tosiaan vuokralaisellekin jotain hyvää löytyy. Tämä sähköinen asiointi on tässä erinomaisen hyvä juttu, että nämä tiedoksiannot perinteisen kirjeen ja kirjatun kirjeen rinnalle saadaan viimein. Se on ainakin ihan nykyaikaa. Sitten jatkossa nämä vuokrasopimukset ja lain tarkoittamat ilmoitukset voidaan tehdä sähköisesti ihan lain tasolla, ja käyttöön otetaan uusia tiedoksiantotapoja, kuten vaikka tämmöinen tekstiviestimenettely. Tätä, mitä edustaja Perholehto vähän kritisoi, todellakin pidän ihan hyvänä, että vuokranantajan irtisanomisaika lyhenee kuudesta kuukaudesta neljään kuukauteen, kun vuokrasuhde on sen yli kaksi vuotta kestänyt. Purkamisperusteita täsmennetään ja laajennetaan — tässäkin se ”erittäin painava syy”, niin kuin vähän muuallakin. Ei luoda uutta purkuperustetta, vaan sitä nykyistä purkusääntelyä täsmennetään ja laajennetaan ja annetaan tuomioistuimille ja muille, ketkä lakia soveltavat, selkeämpi kriteeristö. Tämä erittäin painava syy ei laajennu tavalliseksi purkuperusteeksi, mutta sen käyttöalaa ollaan sitten täsmentämässä sillä viisiin, että aidosti kestämättömät vuokrasuhteet voidaan päättää ilman mitään kohtuuttomia viiveitä. Vakuus on palautettava tai pidätettävä 14 päivän määräajassa vuokrasuhteen päättymisestä, ja sitäkin pidän tervetulleena uudistuksena. Tästä pidätyksestä on aina annettava kuitenkin kirjallinen, perusteltu ilmoitus, ja aiheettomasta pidättämisestä sitten seuraisi myöskin korvausvastuuta. Vuokralaisen on tulevaisuudessa ilmoitettava huoneistossa asuvat henkilöt, heidän yhteystiedot ja asumisen peruste. Alaikäisten tietoja sitten rajataan kuitenkin tietosuojasyistä, ja vuokralaisen ei siis tarvitse ilmoittaa alaikäisten nimiä eikä henkilötunnuksia, syntymäaikoja ynnä muuta tämän tällaista. Riittää, että vuokranantajalle kerrotaan huoneistossa asuvat alaikäiset ja heidän määrä. — Arvoisa puhemies, pikkasen tulee vielä lisää asiaa, niin että vaihdan paikkaa ja astun muutaman askelen ylöspäin, [Puhemies: No niin, selvä pyy. — Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle] ja kun olen saapunut korokkeelle, niin jatkan sitten puhettani täältä. Tästä vuokran tarkistamisesta nimittäin halusin vielä muutaman sanan sanoa: Eli vuokranantajan on aina ilmoitettava kirjallisesti vuokrankorotuksesta, ja korotus voi jatkossa tulla voimaan aikaisintaan kuukauden kuluttua siitä, kun se on ilmoitettu, ja nämä takautuvat perinnät sitten kielletään. Eli kyllä tässä myös vuokralaisellekin jotain tulee, eikä pelkästään vuokranantajalle. Sitten tupakointiin, mitä jotkut harrastavat vielä, tulee muutoksia: Eli lähtökohtana on, että tupakointikielto uusissa vuokrasuhteissa on voimassa, ellei sitten siitä erikseen toisin olla sovittu. Tätä kieltoa ihan oikein perustellaan sekä terveydellä että myöskin asumisrauhalla ja muiden ihmisten viihtyisyydellä. Tavoitteena tosiaan on, niin kuin kuultiin, että nämä lait tulevat voimaan nyt jo tulevana syksynä 2026, suunnilleen sitten kolmen kuukauden kuluttua, kun ne on tässä talossa hyväksytty ja vahvistettu. — Kiitokset.
Arvoisa rouva puhemies! Olen itse Kymijoen suistoalueen ja sen jokivarren kasvatti ja koko ikäni sen vaikutuspiirissä asunut, ja sen tähden minulle on ollut aina selvää, että vesivoima on merkittävä paikallinen, kotimainen puhtaan energian tuotantomuoto, mutta toisaalta minulle on aina myöskin ollut ihan yhtä selvää kalojen, etenkin tämmöisten suurten vaelluskalojen, merkitys. Se on tärkeää paitsi matkailuelinkeinon kannalta myöskin ihan paikallisten ihmisten perinteisen kotitarvekalastuksen muodossa. Molempia minun mielestäni tarvitaan, ja harmillisen usein nämä intressit ovat olleet vastakkain. Kuluneina vuosikymmeninä ovat nämä voimalaitokset ja energiantuotanto ehkä olleet niskan päällä, mutta nyt sitten jonkun verran paranevat luonnon ja kalastajien apajat — jos näin sanotaan. Toivotaan, että tekniikka kehittyy tulevaisuudessa ja mahdollistaa entistä paremmin sekä lohennousun näitten tehokkaampien kalaportaitten muodossa että sitten myöskin [Puhemies koputtaa] tehokkaamman energiantuotannon.
Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Tätä mietintöä ei ole aikaisemmin täällä esitelty, toisin kuin tuo äskeinen — toki se ei nyt ollut vielä se mietintö vaan uusi lähete. Mutta siis asiaan. Tässä esityksessä ehdotetaan semmoista lainsäädäntöä, joka koskee näitten sähköisten todisteiden rajat ylittävää hankkimista eli esimerkiksi niin sanottua eurooppalaista sähköisten todisteiden esittämis- ja säilyttämismääräystä. Kyse on siis asiaa koskevaa EU-asetusta täydentävästä kansallisesta lainsäädännöstä ja asiaa koskevan direktiivin kansallisesta täytäntöönpanosta. Tämä asetus yhdessä tämän direktiivin kanssa muodostaa tämmöisen uudenlaisen menettelyn rajat ylittävän sähköisen todistusaineiston hankinnassa. Tämän lainsäädäntökokonaisuuden tarkoituksena on tehostaa ja edelleen myös nopeuttaa toimivaltaisten viranomaisten rajat ylittävää pääsyä tähän sähköiseen todistusaineistoon. Asetuksen mukainen menettely perustuu pääosiltaan suoran yhteydenpidon malliin sen soveltamisalaan kuuluvien yksityisten palveluntarjoajien kanssa. Tämän esityksen ykköslakiehdotuksella, arvoisa puhemies, ehdotetaan annettavaksi asetusta täydentävät kansalliset säännökset. Eurooppalaisen esittämismääräyksen ja eurooppalaisen säilyttämismääräyksen antamiseksi esityksessä ehdotetaan toimivaltaisiksi viranomaisiksi Suomessa pääsääntöisesti esitutkintaviranomaisia. Ehdotuksen mukaan syyttäjä tai sitten vaihtoehtoisesti tuomioistuin vahvistaa määräykset tietoluokasta riippuen. Tämän asetuksen edellytyksenä on, että muiden kuin oikeusviranomaisten osalta määräyksien antaminen edellyttää sitten joko syyttäjän tai tuomioistuimen vahvistuksen. Suomeen tulevien määräysten täytäntöönpanomenettelyssä toimivaltainen viranomainen olisi pääsääntöisesti poliisi, mutta ehdotuksen mukaan oikeusviranomaisten osallistuminen tähän menettelyyn olisi varmistettu tarvittavilta osin. Sitten tämän esityksen kakkoslakiehdotuksessa ehdotetaan säädettäväksi palveluntarjoajille kuuluvista direktiivin mukaisista velvoitteista ja vastuista, jotka varmistaisivat muun ohella asetuksessa säädetyn menettelyn mukaisen yhteistyön toimivaltaisten viranomaisten kanssa sähköisten todisteiden hankkimiseksi rajat ylittävästi. Tämän direktiivin mukaiseksi keskusviranomaiseksi Suomessa ehdotetaan tässä nyt sitten Liikenne- ja viestintävirastoa eli tuttujen kesken Traficomia. Keskusviranomainen sitten muun muassa varmistaisi, että direktiiviä sovelletaan johdonmukaisella ja edelleen myöskin oikeasuhtaisella tavalla. No, tässä mietinnössään lakivaliokunta sitten toteaa, että teknologinen kehitys on muuttanut rikollisuuden muotoja — niin kuin kaikki olette huomanneet ja täällä on monessakin yhteydessä todettu — ja sitten vaikuttanut samalla merkittävästi myös rikosten selvittämismahdollisuuksiin. Valiokunta pitääkin tärkeänä tämän sääntelykokonaisuuden mukaisen sähköisten todisteiden rajat ylittävän hankkimismenettelyn nopeuttamista ja tehostamista tässä kovastikin muuttuneessa toimintaympäristössä. Ja valiokunta pitää edelleen myös esityksen sisältämää kansallista ratkaisua toimivaltaisista viranomaisista, jotka äsken kerroin, ja niiden tehtävistä oikeinkin perusteltuina. Mietinnössään, arvoisa rouva puhemies, lakivaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä muutamin huomioin ja muutosehdotuksin. Keskeisimmät muutosehdotukset liittyvät lähinnä perustuslakivaliokunnan esityksestä antamassaan lausunnossa tekemiin huomioihin koskien seuraamussääntelyn täsmentämistä tämän kakkoslakiehdotuksen osalta. Ehkä tämä tässä yhteydessä riittää. — Kiitokset.
Arvoisa rouva puhemies! Oikeastaan tuossa debatin aikana sain sen ydinviestini verraten lyhyesti ja ytimekkäästi tuotua, mutta nyt kun puheenvuoron vielä sain, niin hyvin lyhyesti. Muutama edustaja täällä kritisoi tätä ja puuttui näihin ongelmiin, lähinnä etenkin rovaniemeläiset ja sitten edustaja Hoskonen, ja en ollenkaan kiistä niitä ongelmia, joita tähän toimintaan, lyhytvuokraukseen, liittyy. Ne ovat olemassa olevia, aivan todellisia ongelmia. Mutta jos tätä lainsäädäntöä nyt ei tehtäisi, niin sittenhän ne ongelmat toki jäisivät sellaisenaan olemassa oleviksi. Nyt näen, että nyt kun selkeytetään tätä lainsäädäntöä ja yhtenäistetään käytäntöjä, mitä eri puolilla maata on, niin ikään kuin tilanne paranee. No sitten, oliko edustaja Hoskonen vai kuka oli, joka sanoi, että pitäisi peräti kieltää tämä. No, itse en ihan oikeastaan usko siihen, että nykypäivän maailmassa, mihinkä on menty, pystyttäisiin kieltämään, tai vaikka kiellettäisiinkin, niin viranomaisilla ei olisi mitään kapasiteettia valvoa sitä, milloin nyt kukakin harjoittaa tätä lyhytvuokrausta. Sen valvonta ainakin veisi ihan hirmuiset määrät rahaa ja energiaa kaikelta muulta, ja sitä rahaa ja työvoimaa ja muuta koneistoa meillä ei ole. En pitäisi tätä ollenkaan fiksuna välttämättä. Se jos mikä tulisi lisäämään entisestään sitä harmaata taloutta, mihin tässä moni puuttui, että tämä toiminta saattaa nostaa esiin myös tätä harmaata taloutta. Jos me todellakin kiellettäisiin tämä toiminta, mitä en siis kannata, niin aivan varmasti silloin myös tämä harmaa talous nousisi. Tämä olisi ikään kuin kieltolaki silloin sata vuotta sitten. — Kiitos.
Kiitokset, arvoisa rouva puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on kyse nuorisorangaistuksen käytön ja vaikuttavuuden lisäämisestä aivan hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti. Nuorisorangaistus on alle 18-vuotiaana rikoksensa tehneille tarkoitettu intensiivinen yhdyskuntaseuraamus, jolla pyritään puuttumaan vähäistä vakavampiin rikoksiin ja ehkäisemään uusintarikollisuutta. Tämä nuorisorangaistus on ollut osa Suomen rangaistusjärjestelmää jo vuodesta 2005 lähtien, eli ne nuorisolaiset, jotka ovat sinä vuonna syntyneet, ovat jo pois tämän piiristä, ovat jo täysi-ikäisiä. Siitä huolimatta, että ikää on näin paljon, tätä on käytetty varsin vähän. Viime vuosina näitä tuomioita on annettu vain noin 5—10 kappaletta vuodessa. Syyksi on arvioitu muun muassa lainsäädännön epäselvyyttä, haasteita nuorisorangaistuksen tuomitsemiseen liittyvän prosessin sujuvuudessa sekä viranomaiskäytännön muotoutuminen osittain vähän niin kuin erilaiseksi kuin mitä lakia säädettäessä on ehkä ollut alun perin tarkoitus. Kokemukset nuorisorangaistuksesta ovat kuitenkin olleet oikein myönteisiä. Lakivaliokunta on antanut esityksestä yksimielisen mietinnön, jossa se suhtautuu esitykseen oikein myönteisesti ja pitää sen tavoitteita kannatettavina. Valiokunta siis puoltaa esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä mietinnöstä tarkemmin ilmenevin huomioin ja muutosehdotuksin. Nuorisorangaistuksen käytön ja vaikuttavuuden lisääntymisestä seuraavaksi. Nuorisorangaistuksen käytön lisäämiseksi tässä esityksessä ehdotetaan nuorisorangaistuksen enimmäiskeston pidentämistä yhdestä vuodesta kahteen vuoteen ja muun muassa rikoksen vakavuuden määrittämistä itsenäiseksi lajivalintaperusteeksi. Lakivaliokunta kannattaa ehdotettuja muutoksia, sillä nuorisorangaistus voi olla nykyistä vakavammissakin tapauksissa soveltuvin rangaistus sen mahdollistamien intensiivisten tuki- ja kontrollimuotojen tähden. Nykyistä pidempi kesto tarjoaa myös mahdollisuuden nuorten entistä vaikuttavampaan tukemiseen. Tällä tosiaan sitten on pyrkimys siihen, että ennaltaehkäistään uusintarikollisuutta. Nuorisorangaistuksen kahden vuoden enimmäiskesto vastaa ehdollisen vankeuden enimmäiskestoa, mutta valiokunta ei pidä tätä rinnasteisuutta mitenkään ongelmallisena vaan pikemminkin katsoo, että nuorisorangaistuksen käyttö on perusteltua mahdollistaa koko ehdollisen vankeuden soveltamisalalla, jotta nuorisorangaistusta voidaan käyttää nykyistä laajemmin ehdollisen vankeuden vaihtoehtona vakavammissakin tapauksissa. Valiokunta korostaa, että nuorisorangaistus ja ehdollinen vankeus eroavat sisällöltään ja velvoittavuudeltaan toisistaan ja nuorisorangaistus on jo nykyisin lähtökohtaisesti tuntuvampi rangaistus kuin ehdollinen vankeus muun muassa siihen liittyvine kaikkine valvontoineen. Tarkoitus ei siten ole muuttaa tätä lähtökohtaa eikä myöskään määrittää ehdolliselle vankeudelle ja nuorisorangaistukselle mitään tällaista kaavamaista suhdetta. Nuorisorangaistuksen enimmäiskeston pidentämisen vastapainoksi esityksessä ehdotetaan, että nuorisorangaistuksen täytäntöönpanoon kuuluvia valvontatapaamisia ja tilaisuuksia voidaan tietyn ajan kuluttua ja tietyin edellytyksin vähentää. Valiokunta puoltaa tätä ehdotettua joustavuuden lisäämistä. Sitten, arvoisa rouva puhemies, osana nuorten rikosprosessia Rikosseuraamuslaitos tekee nykyisin syyttäjän pyynnöstä seuraamusselvityksen, jos rikoksesta tai samalla kertaa käsiteltäviksi tulevista rikoksista on odotettavissa ankarampi rangaistus kuin vain sakkoa. Seuraamusselvityksessä arvioidaan, miten seuraamuksen avulla voidaan edistää rikoksesta epäillyn sosiaalista selviytymistä ja estää häntä syyllistymästä enää mihinkään uusiin rikoksiin. Esityksessä ehdotetaan, että seuraamusselvityksen laatimista ja sisältöä selkeytetään ja seuraamusselvitykseen lisätään säännönmukaisesti arvio siitä, onko nuori nuorisorangaistukseen sisältyvän intensiivisen tuen tarpeessa. Valiokunta pitää tätäkin esitystä myös tältä osin kannatettavana nuorisorangaistuksen käytön edelleen lisäämiseksi. Hypätäänpäs vähän yli, ettei mene aikakin yli. — No, päihde- ja riippuvuushoitopalveluista sanotaan sen verran, että tämän nuorisorangaistuksen sisältöön ehdotetaan lisättäväksi rikoksetonta elämää tukevaa toimintaa ja opiskeluun ohjaamista. Lisäksi nuorisorangaistukseen voi jatkossa nuoren suostumuksella sisältyä enintään 30 tuntia päihde- ja riippuvuushoitoa tai -palvelua. Lakivaliokunta pitää mahdollisuutta päihde- ja riippuvuushoitoon ja palveluihin tärkeänä osana tätä nuorisorangaistusta, mutta valiokunta kuitenkin kantaa vakavaa huolta päihdehoitojen ja palveluiden riittävyydestä ja alueellisen saatavuuden yhdenmukaisuudesta kautta koko Suomen, sillä asiantuntijakuulemisissa on kiinnitetty huomiota kyseisten palvelujen eroihin eri hyvinvointialueilla. Edellä esitetyn valossa valiokunta pitääkin tärkeänä, että päihde- ja riippuvuushoidon ja -palveluiden riittävyyttä ja tätä alueellista saatavuutta seurataan ja jos näissä suhteissa ilmenee ongelmia, ryhdytään toimiin tilanteen parantamiseksi. Sitten nuorten rikosoikeudellinen seuraamusjärjestely ja lastensuojelutoimet sekä nuorten oikeusprosessin kesto. Oikeusprosessin kestohan on yleinen ongelma tässä maassa. Lakivaliokunnan mietinnössä siis käsitellään myös nuorten rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän ja lastensuojelutoimien suhdetta, sillä alaikäisten rikoskäyttäytymiseen puututaan sekä rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän että myöskin lastensuojelun keinoin. Nämä järjestelmät toimivat rinnakkain, ja ne ovat toisistaan riippumattomia. Järjestelmien piirissä on kuitenkin osittain samoja nuoria, ja tähän on tarkoitus hakea tässä nytten parannusta. Lastensuojelun ja rikosoikeusjärjestelmän suhde ei näyttäydy aina aivan selkeältä, kun kyse on vakavimpiin rikoksiin syyllistyneistä alaikäisistä. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että tilannetta ja sen kehittymistä jatkossa seurataan ja tarvittaessa arvioidaan mahdollisuuksia selkeyttää ja yhteensovittaa lastensuojelu- ja rikosoikeusjärjestelmiä nykyistä paremmin. Muutenkin lakivaliokunta kiinnittää huomiota nuorten seuraamusjärjestelmän kokonaistarkastelun tarpeeseen. Sitten ihan lopuksi, arvoisa rouva puhemies! Aika rientää. — Tästä sähköisestä valvonnasta osana tätä nuorisorangaistusta. Tässä mietinnössä käsiteltiin myös sitä puolta, ja valiokunta pitää tärkeänä, että asiaa arvioidaan myöhemmin sitten sopivassa yhteydessä, sillä tähän sähköiseen valvontaan voidaan arvioida liittyvän erityisenkin hyviä puolia, koska sillä voidaan esimerkiksi edistää nuorisorangaistukseen sisältyvien velvoitteiden toteutumista. Sähköisen valvonnan lisääminen osaksi tätä nuorisorangaistusta olisi kuitenkin merkittävä muutos, sillä se merkitsisi yksityisyyteen voimakkaasti puuttuvaa valvontaa sekä sitä, että nuorisorangaistus lähenisi sisällöllisesti tämän ehdottoman vankeuden sijasta tuomittavaa valvontarangaistusta. Tällainen muutos edellyttää siten perusteellista ja laaja-alaista pohdintaa. Mutta kuten sanoin, yksimielisiä oltiin. Esitys on, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana tämän hallituksen esitykseen HE 8/2026 sisältyvät 1 ja 3 lakiehdotuksen ja sitten tuohon 2 lakiehdotukseen nämä esitetyt muutokset. — Kiitokset.
Arvoisa herra puhemies! Myös minä omalta osaltani edustaja Heinosen tavoin haluan kiittää, ministeri Meri, tästä erinomaisesta ja kauan kaivatusta lakiesityksestä, mikä meille nyt on viimein tänne saatu. Tämä on hyvä sekä vuokralaisen että erityisesti vuokranantajan kannalta. Tämä helpottaa ja parantaa molempien tilanteita ja oikeuksia niissä kohdin, missä on aikaisemmin nähty ongelmia olevan. Me ollaan saatu kaikki lukea juttuja kauhujen vuokralaisista, ja meihin varmaan aika moneen on oltu niistä yhteydessäkin, kuinka on ollut hankala purkaa vuokrasopimusta. Nyt olen ilahtunut tästä, että tässä tätä purkamisperustetta ikään kuin helpotetaan, jos todetaan, että vuokralainen on uhkaillut tai on jotain huumeenviljelyä siellä huoneistossa ollut. Myös nämä tupakointiin tulevat rajoitteet ja selkeytykset, millä lailla sitä voidaan kontrolloida, ovat kyllä kaikki ihan hyviä ja tervetulleita, ja tämän sähköisen ilmoitusmenettelyn helpottaminen myös. — Kiitokset.
Arvoisa rouva puhemies! Tämän Huoltovarmuusrahaston rahoituksessa ehkä kaikkein keskeisintä on se, että tämä rahoitus on kestävällä pohjalla. Eli tässä esityksessä, mikä nyt on meillä käsittelyssä, tämä huoltovarmuusmaksun määräytymisperuste muutetaan ainakin minun näkemykseni mukaan selkeämmäksi sitomalla se polttoaineiden energiasisältöön. Samalla tämä Huoltovarmuusrahaston rahoitus nostetaan sellaiselle tasolle, että se vastaa ikään kuin tämän päivän turvallisuusympäristöä. Minun mielestäni on aika tärkeää todeta se, että vaikka sähkön huoltovarmuusmaksun prosentuaalinen muutos näyttääkin ehkä jonkun silmissä suurelta, niin sitten tämä euromääräinen vaikutus kuitenkin kotitalouksille on verraten pieni. Kyse on ehkä käytännössä muutamien eurojen muutoksesta vuositasolla. Tärkeää on tämän lisäksi myöskin se, että nämä maksun tuotot eivät mene mihinkään valtion yleisiin menoihin vaan suoraan tosiaan tähän Huoltovarmuusrahastoon. Tällä sitten tullaan varmistamaan se, että tämä kerätty raha, mikä saadaan, käytetään nimenomaan Suomen varautumiseen. Omasta näkökulmastani ja perussuomalaistenkin näkökulmasta on aika keskeistä, että Suomen huoltovarmuus pidetään kunnossa ja sitä kehitetään, niin että järjestelmä on selkeä ja johdonmukainen. Oman näkemykseni mukaan tämä esitys kyllä tätä tavoitetta tukee.
Arvoisa rouva puhemies! Kiitokset tosiaan ministerille esittelystä. Suurimmalta osin suhtaudun tähän esitykseen oikeinkin positiivisesti. Kyllähän tämä nimittäin hyvin toimiessaan, silloin kun kaapelit eivät ole Suomenlahdella poikki, tulee helpottamaan viranomaispalveluiden toteutumista erityisesti sellaisissa tilanteissa, kun ollaan rajat ylittävissä yhteyksissä. Silloin tämä helpottaa paljon. Mutta monikin puhuja täällä minua ennen tähän tietoturvallisuuteen puuttui, ja minun mielestäni ainakin edustaja Aittakumpu siteerasi näitä lausuntopalautteita. Niissähän tätä kannatettiin, ja erityisesti näitä kansallista vahvan sähköisen tunnistamisen turvallisuutta edistäviä muutoksia. Siellä painotettiin sitä ja pidettiin tärkeänä, että tätä turvallisuutta pyritään parantamaan. Toinen seikka, minkä haluan ottaa esille ja painottaa, on se, että huomioidaan tässä käytössä ja tätä järjestelmää rakennettaessa myös tämmöiset ikääntyvät henkilöt tai muuten ehkä jollain tapaa vajaakykyiset. Vaikka nyt kenties, ainakin omasta mielestäni, me ollaan kovinkin diginatiiveja ja hallitaan nämä kaikki laitteet, niin jokainen meistä jossain vaiheessa ikääntyy, paitsi jos kuollaan nuorena: näkö heikkenee, sormet alkavat tärisemään, ja tämän digilompakon käyttö saattaa sitten hankaloitua, vaikka nyt vielä nämä asiat hallittaisiinkin. Tämä ongelma toki on olemassa jo nykyistenkin digipalveluitten aikana, mutta nyt kun edustaja Kiljunen ei ole salissa näistä asioista muistuttamassa, kuten yleensä aina muistuttaa, halusin tulevana vanhuksena tämän teille kertoa. — Kiitos.
Arvoisa herra puhemies! Pidän erittäin hämmästyttävänä oikeastaan, että tässä talossa suuressa valiokunnassa on kuulemma aikanaan noin neljännesvuosisata sitten arvalla ratkaistu, onko turve uusiutuva vai uusiutumaton luonnonvara. Suomihan on maailman soisimpia maita, ja jopa maamme nimen on joskus väitetty johtuvan suosta ja maasta. Nyt onkin pakko suomia Suomea siitä, että aikanaan on arvottu turpeen olevan tällainen uusiutumaton luonnonvara. Turpeen avulla, niin kuin tässä on kuultu monessa puheenvuorossa, voitaisiin olla energian suhteen nykyistä omavaraisempia. Tällä olisi paljon merkitystä myös huoltovarmuuden kannalta. Turve tuo turvaa. Lisäksi pitää mainita tämä, mikä on myös mainittu moneen kertaan, eli tämä kuivike- ja kasvuturve, jolla on merkitystä sitten ruuantuotannon, maatalouden ja puutarhatalouden suhteen ja joka voisi tuoda jopa vientituloja. Keskustan ja perussuomalaisten tässä loppujen lopuksi on turha mitenkään riidellä. Meillä on ihan sama tavoite. [Puhemies koputtaa] Eiköhän me saada tämä kuntoon, kun sovitaan vaan, että kumpikaan ei enää koskaan jätä tyhjää paperia hallitusneuvotteluissa. [Naurua — Tuomas Kettunen: Se oli kova lupaus!]