Wickström Henrik

Arvoisa rouva puhemies, värderade fru talman! Keskustelemme tosiaan nyt lakimuutoksesta liittyen hyvinvointialueen rahoitukseen, ja tässä asiakokonaisuudessa ovat mukana myöskin muutokset tähän saaristolaisuuskriteeriin, joka on ollut oma osansa tässä kokonaisuudessa. Mutta jos mennään asiaan, on ymmärrettävä, että kun Suomen julkisen talouden tilanne on heikko, niin myöskin hyvinvointialueiden tulee miettiä, millä tavalla kustannushillintää saadaan edistettyä. STM:n menot, otettuna mukaan kaikki, mitä menee sosiaali- ja terveyspalveluihin, ovat kokonaisuudessaan kuitenkin yksi kolmasosa koko valtion budjetista, ja on sanomattakin selvää, että myöskin tulevaisuudessa ja tulevallakin vaalikaudella joudutaan pohtimaan tarkoin, millä tavalla kustannuskehitystä saadaan sotepuolella hillittyä. Jos mennään itse tähän esitykseen, niin olin mukana, aivan kuten edustaja Laiho, käsittelemässä tätä kokonaisuutta sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ja huoleni tässä kohtaa nimenomaan ehkä liittyy siihen, millä tavalla osa näistä säästöistä kohdentuu. Tähän asti ja myöskin silloin, kun tämä rahoitusmalli hyväksyttiin, kun soteuudistus, lakikokonaisuus, hyväksyttiin täällä eduskunnassa noin tasan viisi vuotta sitten, ajatuksena on ollut se, että kannustetaan hyvinvointialueita etupainotteisesti sopeuttamaan talouttaan ja kehittämään toimintaansa. Tämä työ on edennyt vaihtelevasti monella hyvinvointialueella. Nyt kuitenkin on todettava, että moni hyvinvointialue on parantanut viime vuosina vauhtiaan myöskin, mitä tulee palveluiden kehittämiseen, mikä on todella hyvä asia. Mutta kuitenkin tässä pohjaesityksessä on se, että niiden alueiden, jotka ovat onnistuneesti sopeuttaneet omaa talouttaan ja myöskin kehittäneet toimintaansa huomioiden sen alkuperäisen rahoituslain, rahoitus heikkenee tässä suhteellisesti eniten. Arvoisa rouva puhemies! Se, miksi itse näen, että tämä on ongelmallista, liittyy nimenomaan tulevaisuuteen, koska kun tällä viikolla esimerkiksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella aluehallitus käsitteli budjettiraamia tulevalle vuodelle, niin siellä selkeästi on linjaus siitä, että ei kannata enää lähteä samalla tavalla sopeuttamaan kuin nyt. Tämä on nimenomaan se pelko, mikä tässä sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnossa nostettiin hallintovaliokunnalle esiin, että mikäli rahaa lähdetään aktiivisesti viemään pois niiltä alueilta, jotka ovat tehneet vastuullista talouspolitiikkaa, niin se ei sitten pitkällä tähtäimellä kuitenkaan ehkä johda siihen toivottuun lopputulemaan. Se, mikä tässä isona haasteena kuitenkin kokonaisuudessaan on, on se, että jos katson tätä koko asiantuntijalausuntomateriaalia, jonka me saimme, niin riippumatta siitä, miltä alueelta tulee, kaikki alueet kokivat yhden yhtenäisen asian, ja se oli se, että tässä rahoitusmallissa riittää korjattavaa, joten sen takia pidän äärimmäisen tärkeänä sitä, että nyt tätä uudistamistyötä kiirehditään. Siitä tuli myöskin lausumaesitys hallintovaliokunnalta, mutta pidän tärkeänä, että heti siinä kohtaa, kun tämä niin sanottu soteparlamentaarinen työryhmä on saanut oman työnsä valmiiksi, meillä olisi jo riittävän kattava pohja, jotta sitten seuraavalla vaalikaudella voidaan tehdä perusteellinen esitys siitä, millä tavalla tätä rahoitusmallia tulisi kehittää. Arvoisa rouva puhemies! Haluan nostaa esiin tästä lausunnosta, jonka sosiaali- ja terveysvaliokunta teki hallintovaliokunnalle, vielä sen asian, että se, mistä kannetaan edelleen huolta, on se, että on totta, että tämä rahoitusmalli on järkevä ja että sen täytyy perustua tähän tarveperusteisuuteen, mutta haasteita tulee siinä, millä tavalla me saadaan nimenomaan sitä painopistettä siirrettyä ennalta ehkäiseviin palveluihin. Tässä tulevat nimenomaan ehkä sosiaalipalvelut esille. Tässä oli myöskin, kun katsoo lausuntopalautetta, hyvin erilaisia näkemyksiä hyvinvointialueiden välillä, koska on selkeästi nähtävissä se, että vaikkapa niillä alueilla, joilla väestömäärä kasvaa, on paljon enemmän lapsia suhteutettuna moneen ikääntyneempään alueeseen, jolloin käytännössä rahoitusta tarvittaisiin näillä kasvavilla alueilla juuri nyt hoitamaan tiettyjä haasteita, mitä syntyy esimerkiksi lasten ja nuorten keskuudessa. Tässä on selkeä yksi haaste, koska tämä rahoitusmalli laahaa hieman perässä, koska nämä tiedot eivät perustu suoraan tähän nykytilanteeseen. Arvoisa rouva puhemies! Haluan vielä tästä esityksestä nostaa esiin sen asian, mikä myöskin tässä hallintovaliokunnan lausunnossa todetaan, että tähän rahoituslakiin on nyt rakennettu niin sanottu tasausmalli, tai on myöskin käytetty termiä ”perälautamalli”, joka johtaa siihen, että mikään alue ei voi menettää rahaa. On ymmärrettävää, että tällainen on haluttu luoda tässä kohtaa, koska on haluttu huolehtia siitä, että millään alueella ei tule äkillisiä rahoitusongelmia, mutta toisaalta tämä voi sitten pidemmällä tähtäimellä johtaa vääristymään, koska kun nimenomaan rahoituksen pitäisi liikkua sen palvelutarpeen mukaan, niin tällainen perälautamalli ei ole optimaalinen siinä. Sen takia toivon, että myöskin tästä hallintovaliokunnan mietinnössä olevasta kohdasta liittyen siihen, että tämän perälautamallin pitäisi olla todellakin väliaikainen, pidetään kiinni. Arvoisa rouva puhemies! Loppuun voin sanoa sen, että jos katsoo myöskin sitä lausuntopalautetta, mikä tuli hyvinvointialueilta, niin kyllä on todettava se, että riippuen siitä, miltä alueelta kysyy, palaute on erilaista. Tässä tulee myöskin meille tänne eduskuntaan pohdittavaksi ehkä semmoinen enemmän laajempi ja fundamentaalisempi asia, mikä on tulevaisuudessa se paras malli rahoittaa sosiaali- ja terveyspalvelut, koska me nähdään nyt selkeästi, että se suurin haaste tällä hetkellä on se, että alueet eriytyvät todella, todella nopeasti. Tämä oli haaste jo silloin kunta-aikana, ja osittain tämä oli myöskin syy siihen, miksi tämä soteuudistus tehtiin. Mutta tässä kohtaa on nähtävä, kun viisi vuotta on mennyt siitä, kun tämä laki hyväksyttiin, että tämä eriytymiskehitys ei ole pysähtynyt, ja sen asian ratkaisemiseksi täytyy tehdä edelleen töitä, myöskin tulevalla vaalikaudella.

Arvoisa rouva puhemies, ärade fru talman! Kiitos ministerille esittelystä ja tästä hienosta esityksestä. — Tässä on useassa puheenvuorossa tullut esiin se, että tämä on loistava keino nuorelle päästä kiinni opiskeluihin, mikäli paikka korkeakoulussa ei ole avautunut tai sitten ei ole saanut sitä mieluisaa paikkaa. Tässä myöskin säilyy nimenomaan se ensikertalaisuus, mikä on myöskin todella tärkeää. Itse näen tämän myöskin sellaisena hyvänä viestinä, sillä kuten me kaikki tiedetään, niin jos me halutaan saada tulevaisuudessa talouskasvua, myöskin meidän korkeakoulutettujen määrää tulee kasvattaa tulevaisuudessa, ja tämä on myöskin hyvä viesti siitä, että kannattaa panostaa koulutukseen. Haluaisin kysyä ministeriltä sitä, että nyt kun tämä kokeilu lähtee aika nopealla aikataululla toivottavasti liikenteeseen, niin kuin tässä on jo tullut esiin, niin miten tästä viestitään nuorille. Tämä on yksi tämän koko uudistuksen ehkä se kohta, missä tämä voi joko onnistua tai sitten tämä ei lähde sillä tavalla liikenteeseen kuin on ajateltu, ja tässä tuli jo aiemmin puheenvuoroissa esiin se, että myöskin varsinkin harvaan asutulla seudulla voi olla vaikeaa löytää infoa tällaisesta hienosta kokeilusta. Voisiko ministeri avata, miten tähän on ajateltu panostaa viestinnän resursseja?

Arvoisa puhemies, ärade talman! Ensinnäkin tämä selonteko osoittaa sen, kuinka tärkeää oli se, että me saatiin velkajarrusopu laajasti, parlamentaarisesti tähän maahan. Se ei ollut vain sen takia, että se on osoitus kaikille siitä, että tulevallakin kaudella täytyy edistää hyvin tiukkaa talouspolitiikkaa, mutta myöskin, mitä tulee vaikka meidän luottoluokitukseen, on aivan välttämätöntä saada viesti sieltä, että me laajasti, parlamentaarisesti ollaan otettu vakavissamme tämä taloustilanne. Mutta pakko on sanoa myöskin se, että selkeästi on nyt nähtävissä positiivista viritystä liittyen talouteemme. Kävin itse esimerkiksi viimeksi eilen Hangon satamassa, ja siellä tuli hyvin vahvasti esiin se, miten tilaukset ovat lähteneet kasvuun, ja on ollut hienoa myöskin nähdä se, että EU-maista meillä on ollut vahvinta kasvua. Mitä tulee tähän yhteisöveroon, niin pakko tässä on sen verran vastata edelliseen puheenvuoroon, että se tehtiin tilanteessa, jossa oli orastava kauppasota viime vuonna. Eli tämä on hyvä osoitus siitä, millä tavalla tämä maailmanpolitiikka on myöskin johtanut siihen, että on jouduttu tekemään päätöksiä, millä on haluttu huolehtia siitä, että kasvua saadaan, mutta aina ei ole ollut se yksinkertaisinkaan tilanne, [Puhemies koputtaa] joten tämä maailmanpolitiikka on vahvasti vaikuttanut myöskin siihen päätökseen.

Arvoisa puhemies! Nyt kun taloudessa näkyy myös myönteisiä merkkejä, on tärkeää, että Suomi panostaa laajaan ja monipuoliseen yritysrakenteeseen, jotta taloudellamme olisi leveät hartiat. Tällä hetkellä ulkomaanvientimme koostuu lähinnä raaka-aineista ja välituotteista. Saadaksemme enemmän irti ulkomaankaupasta ja viennistä meidän pitäisi Ruotsin tapaan laatia kansallinen kokonaisstrategia ulkomaankauppaa ja kilpailukykyä varten ja ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi Suomeen. Sen pitäisi sisältää selkeät tavoitteet ja aikataulu, johon mennessä tavoitteet on saavutettava. Toiseksi, meidän tulee jatkaa panostuksia tieteeseen, kehitykseen ja innovaatioihin, jotta saamme nostettua viennin jalostusarvoa, eli meidän pitäisi bulkkitavaran sijaan viedä ulkomaille korkeaan osaamiseen perustuvia tuotteita. Korkean jalostusarvon maat kilpailevat laadulla ja osaamisella, eivät alhaisilla hinnoilla tai matalilla palkoilla. Samalla suurempi osa tuloista jää maahan palkkojen, verotulojen ja voittojen muodossa. Kolmanneksi, meidän pitäisi panostaa enemmän palveluihin ja aineettomaan omaisuuteen, sillä ne eivät ole yhtä suhdanneherkkiä ja riippuvaisia toimitusketjuista. Arvoisa puhemies! Velkajarrua koskeva keskustelu jatkuu, ja se tulee jatkumaan edelleenkin. RKP:lle on selvää, että Suomen tulevaisuutta ei voi rakentaa pelkästään sopeuttamistoimien varaan. Maamme tarvitsee uudistuksia, joita myös tämä hallitus on tehnyt, joilla työnteosta, työllistämisestä ja yrittäjyydestä tulee kannattavaa ja jotka samalla antavat ihmisille toivoa paremmasta tulevaisuudesta.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Tässä on tullut paljon kritiikkiä hallitusta kohtaan, vaikkapa esimerkiksi mitä tulee liittyen nuorten tilanteeseen, mutta tässä on muutama esimerkki, mitä hallitus on tehnyt auttaakseen nuorten tilannetta tällä hetkellä: Nyt syksystä lähtien lisätään jälleen korkeakouluopintopaikkoja, nuorille on otettu käyttöön työllisyysseteli, ja tämän lisäksi hallitus tulee nyt mahdollistamaan sen, että avoimessa korkeassa pystyy vaikkapa opiskelemaan ilman sitä, että menettää työttömyysetuuden. Mitä tulee taas kasvuun, niin vähän tulee sellainen olo, kun kuuntelee opposition puheenvuoroja, että he pelkäävät sitä, että kasvu lähtisi nyt yhtäkkiä käyntiin. [Vasemmalta: Ei todellakaan!] Esimerkiksi tänään Nordea ilmoitti myönteisiä uutisia siitä, että talous voi lähteä kasvamaan tänä vuonna jopa prosentin verran ja ensi vuonna 1,5 prosenttia verrattuna meidän bkt:hen. Tästä pitäisi olla tyytyväinen. Näissä viesteissä, mitä tulee yrityksiltä, kukaan ei halua, että hallitus lähtisi vaikkapa pakittamaan niistä päätöksistä, mitä on tehty, joilla vahvistetaan yritysten kasvuedellytyksiä, vaan päinvastoin. Se suurin pullonkaula kasvussa ovat tällä hetkellä ne konfliktit, mitä maailmalla on, ennen kaikkea Iranin konflikti mutta myöskin Ukrainan tilanne, jotka luovat epävakautta talouteen tällä hetkellä.

Se on sanomattakin selvää, että tämä vaikuttaa meidän julkisen talouden tilanteeseen. Tällä hetkellä moni kriisi Suomen ulkopuolella vaikuttaa suoraan ennen kaikkea meidän talouteen. Geopoliittinen tilanne on ollut haastava aina siitä, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan. Meillä on ollut siitä lähtien, kun Yhdysvalloissa on ollut uusi presidentti, usea konflikti, joka on vaikuttanut suoraan suomalaisten luottamukseen tulevaisuuteen. On sanomattakin selvää, että hallitus on joutunut tekemään myöskin tämän julkisen talouden suunnitelman todella haastavassa tilanteessa. Tästä huolimatta on pyritty löytämään sellaisia ratkaisuja, jotka ennen kaikkea vahvistaisivat julkista taloutta, ja löytyisi edellytyksiä ennen kaikkea talouskasvuun, koska tosiasia on se, että se, mitä me tarvitsemme tällä hetkellä Suomeen, on lisää yrittäjyyttä ja myöskin työpaikkoja. Minä uskon, että jokainen meistä tässä salissa, riippumatta siitä, edustaako hallituspuoluetta tai oppositiota, kantaa huolta tämänhetkisestä työttömyystilanteesta. Tähän hallitus tämän julkisen talouden suunnitelman yhteydessä pyrkii löytämään ratkaisuja, sellaisia ratkaisuja, jotka saisivat mahdollisimman nopean vaikutuksen lyhyellä aikavälillä. Mainittakoon tässä muutama. Me tulemme korottamaan kotitalousvähennystä. Tätä myöskin moni oppositiopuolue on vaatinut, ja se nyt toteutetaan. Rakentamissektorille tulee erillinen toimenpidepaketti. Sitäkin on pyydetty oppositiosta, se myöskin tehdään tällä kaudella. Sen takia on ollut erikoista tänään kuulla tätä keskustelua, kun oppositio kritisoi kaikkia hallituksen toimia, koska ainakin muutama viikko sitten, kun näistä asioista keskusteltiin tässä salissa esimerkiksi kyselytunnilla, oli aika laajamittainen konsensus siitä, että tällaisia toimia pitäisi tehdä. Näistä voisi esimerkiksi myöskin kiittää hallitusta, että ne nyt tehdään. Aiemmin on linjattu nuorten työllisyyssetelin käyttöönotosta, ja nyt tähän tehdään myöskin uusia panostuksia, ja on toivottavaa, että työllisyysalueet eri puolilla Suomea aktiivisesti viestivät tästä, koska on ollut selkeästi nähtävissä, että moni nuori ei ole ollut tietoinen tällaisesta hienosta mahdollisuudesta, ja sama koskee myöskin yrittäjiä. Hallitus panostaa myöskin todella aktiivisesti siihen, että maan infrastruktuuria pistetään kuntoon. Suomi on harvaan asuttu maa, ja mitä tulee teollisuuteen mutta myöskin huoltovarmuuteen, niin on äärimmäisen tärkeää, että meidän tiestö on kunnossa. Itä-Suomeen tulee panostuksia, Länsirannikolle tulee panostuksia, kuten myöskin Etelä-Suomeen. Itse olen tyytyväinen siitä, että esimerkiksi kantatie 51 saa tällä hallituskaudella yli 30 miljoonan panostukset juuri liikenneturvallisuuden parantamiseen, mistä on suoraa hyötyä elinkeinoelämän näkökulmasta. Arvoisa rouva puhemies! Ennen kaikkea toivoisin, että me kansanedustajat ymmärtäisimme sen, että tämä tilanne on Suomelle Euroopassa kuitenkin poikkeuksellisen haastava, ja sen myöskin OECD on tuonut esiin. Tämä on sellainen realiteetti, johon kukaan meistä ei voi mitään. Sen takia toivoisin kuitenkin, että me tästä salista saataisiin sellainen viesti ulospäin suomalaisille, että kyllä me tästä päästään yli, koska tämä maa on ollut vieläkin haastavammissa tilanteissa aiemmin historian saatossa, ja aina on päästy niistä eteenpäin. Mutta tällä hetkellä se suurin haaste, joka me hallituksessa nähdään, liittyy nimenomaan siihen, että yrityksille pitää saada nyt luottamusta liittyen tulevaisuuteen. Tässä on myöskin toivetta pankkien suuntaan siitä, että yritysten pitäisi saada rahoitusta, jotta yritykset pääsevät investoimaan pääsevät investoimaan ja palkkaamaan työntekijöitä. Luvitusta on tällä hallituskaudella sujuvoitettu, ja itselläni olen kokemusta omalta kotikunnaltani Inkoosta, jossa esimerkiksi hallinto-oikeus pystyi erään yrityskaavan valituksen käsittelemään vain kuudessa kuukaudessa. On tehty konkreettisia toimia, joilla pyritään saamaan kasvua aikaiseksi. Itse, rouva puhemies, haluan päättää sanomalla, että uskon sen, että jos katsoo sitä poliittista tilannetta, joka meillä Suomessa tällä hetkellä on, meillä on eduskuntavaalit vajaan vuoden kuluttua, ja on ymmärrettävää, että keskustelu käy jo kuumana, mutta on sanomattakin selvää, että lähes kaikki puolueet tästä salista ovat mukana niin sanotussa velkajarrussa, jolloin seuraavan hallituksen pitää sopeuttaa 8—11 miljardia. Se on sen kokoluokan summa, että se on varmaan vaikea käsittää. Se tarkoittaa sitä, että ilman talouskasvua me ei tästä suosta päästä eteenpäin. Sen takia olisi toivottavaa, että kun tänne tulee vaihtoehtoja, jokaista asiaa ei kritisoitaisi. Pitää myöskin miettiä sitä, että jos verottamalla tämä maa nousee jaloilleen, se olisi tapahtunut jo aikoja sitten.

On todella tärkeää, että me ennen kaikkea kiinnitämme huomiota siihen, että EU:n kilpailu- ja toimintakyky-ympäristö vahvistuisi. On ikävä kuulla viestejä siitä, että moni kansainvälinen toimija näkee ja kokee EU:n tällä hetkellä aivan liian byrokraattisena toimijana ja näkee Yhdysvallat ja Kiinan paljon mielekkäämpänä markkinana mennä kehittämään omaa toimintaansa. Tämän lisäksi on tietenkin tosi tärkeää painottaa sitä, että meidän täytyy jatkaa ja ennen kaikkea korottaa myöskin meidän panostuksia tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin. On sanomattakin selvää, että tässä kilpailussa EU on jäänyt Yhdysvaltojen ja Kiinan jälkeen, ja tämä on myöskin meille Suomessa todella huono asia. Lopuksi toivon, että EU-politiikassa ei unohdettaisi ilmastonmuutoksen vastaista työtä. Se tulee olemaan todella tärkeä osa tulevaisuuden markkinoita ja talouspolitiikkaa.

Arvoisa puhemies, värderade fru talman! Ensiksi pidän tosi hienona asiana sitä, mitä tulee talouteen, että me saatiin laajalla parlamentaarisella enemmistöllä tänään julkaistua tämä velkajarrukokonaisuus, koska se luo ennen kaikkea luottamusta talouteemme ja myöskin tulevaisuuteen. Mitä tulee tähän talouskasvuun, niin kyllä se on pakko sanoa, että tämän hallituskauden aikana on tehty useita toimia, joilla halutaan vahvistaa talouskasvun mahdollisuuksia, aina työmarkkinauudistuksista myöskin tähän luvituksen sujuvoittamiseen. Siitä haluan kiittää ministeri Multalaa ja hänen kollegoitaan, että myöskin tänä vuonna pyritään jouduttamaan sitä, että tätä luvitusprosessia saataisiin paremmaksi. Saan jatkuvasti yhteydenottoja yrityksiltä siitä, että on tällaisia sarjavalittajia, jotka jatkuvasti valittavat ja sitä kautta haluavat estää sitä, että saataisiin hankkeita eteenpäin. Toivon, että tätä työtä saadaan edistettyä, koska se on hyvin tärkeätä. Me tarvitaan tänne kaikki työpaikat, jotka on mahdollista saada, ja jos me ei olla tässä luvituksessa kilpailukykyisiä, niin silloin me jäädään muista Euroopan maista jälkeen. Hienoa tulosta on jo saatu, ja odotan innolla myöskin tulevia töitä.