Vähämäki Ville

Kunnioitettu puhemies! Kun katsotaan tätä talouden kehityksen pitkää linjaa, niin kesän aikana julkaistut tilastopäivitykset osoittavat sen, että tuotanto on kasvanut yhtäjaksoisesti vuoden 24 alusta. Eli siis tämän hallituksen jokainen budjetti on kasvattanut tuotantoa, ja ennen kaikkea tänä vuonna talouskasvu on nopeutunut. Meillä bkt kasvaa, inflaatio on hidastunut, kuluttajaluottamus on palautunut, ennen kaikkea työllisyys kohenee. Yhteiskuntaan tehdään enemmän työtunteja. Yksityiset investoinnit ovat lähdössä liikkeelle. Matkailun hyvä kehitys jatkuu Lapissa ja muuallakin Suomessa. Meillä on vahva vientikasvu menossa kaiken aikaa. Jos katsotaan sähköä: kulutuksen osalta 100 gigawattia liittymiskyselyitä mutta samaan aikaan 400 gigawattia tuotantoon liittymiskyselyitä ja 30 gigawattia akkuihin. Kansalaisten ostovoima on se keskeinen, mitä pitää pitää yllä. Sen takia hallitus kasvattaakin pieni- ja keskituloisten osalta työtulovähennystä. Polttonesteitten hinta puhuttaa kansalaisia paljon. [Puhemies koputtaa] Jakeluvelvoitteen lasku väliaikaisestikin voisi olla hyvä tie.

Kunnioitettu puhemies! On aivan totta, että tämä julkisen talouden suunnitelma vuosille 27—30 antaa vakavan viestin Suomen julkisen talouden tilasta. Se on selvästi miinuksella. Velkasuhde on kasvamassa. Se voisi taittua, jos vaikka tämän vuoden kasvu nousisi sinne päälle kahteen, kahteen ja puoleen, eli toisin sanoen kasvu olisi yhtä nopeaa kuin ensimmäisen puoliskon aikana. Mutta totuus on se, että meidän täytyy julkista taloutta sopeuttaa usean vaalikauden ajan. Liiallisen alijäämän menettelyssä ollaan. Toisaalta talouskasvu on käynnistynyt laaja-alaisesti. Vienti, kulutuskysyntä, matkailu, teollisuustuotanto, kaikki, ovat kasvussa. Tki-panostuksia tehdään, jotta saataisiin tuottavuutta ja kasvua aikaan. Niin kuin edustaja Satonen totesi, työllisyystoimien vaikutus näkyy viiveellä. Puolustusmenot, Nato-tavoitteet ja geopoliittinen tilanne luovat lisää kustannuspainetta julkiselle taloudelle. Hyvinvointialueilla taloustilanne vaihtelee, kuntataloudessa on myöskin painetta, ja sitten maakunnista tulee toivetta, että tiestöä täytyy saada kuntoon, ja sen on myöskin hallitus tällä kaudella tehnyt.

Kunnioitettu puhemies! Tämän esityksen pääasiallinen tavoite on julkisen talouden vahvistaminen ennen kaikkea eläkelaitosten sijoitustuottoja lisäämällä. Tämä tehdään siis käytännössä sijoitussääntelyä keventämällä, muun muassa osakepainoa kasvatetaan. Ajatus tässä on siis siitä, että näille sijoitustuotoille saadaan pidemmällä aikavälillä isompi tuotto, ja se totta kai vähentää painetta nostaa sitten näitä eläkemaksuja, ja tällöin saavutetaan myöskin sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus, että nämä uudet sukupolvet eivät joutuisi maksamaan isompia eläkemaksuja kuin aikaisemmat. Sitten tästä taloudesta, mikä on noussut esiin: Suomen talous on todellakin pitkästä aikaa nousussa, teollisuustuotanto on noussut vahvasti, ollaan saavutettu vuoden 2008 huipun taso, kauppa- ja palvelualalla on ollut vahvaa kasvua, kulutuskysyntä on kohentunut. Ennen kaikkea havaitaan se, että talouskasvu näyttää hyvin laaja-alaiselta. Usea talouden osa-alue siis kasvaa yhtä aikaa. Suomen taloudessa on käynnistymässä käänne. Täytyy vain saada lisää investointeja, luottamusta ja vientivetoista kasvua sekä työtä. Täytyy sanoa näin, että kun tutkailin tuossa Pohjois-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun investointihankkeita, mitä on putkessa tulossa, niin kyllä niitä on lukuisia, monia kymmeniä. Osa tietenkin toteutuu, osa ei välttämättä toteudu, mutta laaja-alaisesti näyttäisi siltä, että sieltä tulee huomattavan paljon investointeja ja sitä kautta myöskin kuntiin tuloja ja ihmisille töitä.

Kunnioitettu puhemies! Kiitoksia näistä kauniista sanoista. Itse totean ensin alkuun sen, että kyllä itsekin pidän valiokunnan puheenjohtaja Kontulan puhetta iduista ja silmuista hyvin poikkeuksellisena ja kauniina tähän saliin ja tähän teemaan sopivana. Itse pohdin myös sitä, että oikeastaan kukaan muu ei suhtaudu tulevaisuuteen niin positiivisesti kuin maanviljelijät, jotka monenkin huonon sadon jälkeen aina keväällä jaksavat uskoa, että kyllä tänä vuonna sitten kannattaa istuttaa ja heittää siemenet peltoon ja sitten lähteä toivomaan hyvää satoa. Mutta itse tästä mietinnöstä. Todellakin vakauden aika on poissa, ja päätöksenteon osalta on pystyttävä toimimaan epäselvässä tulevaisuudessa. Vaihtoehtoisia kehityskulkuja on paljon. Meidän täytyy ennakoida myös sitä, että ilmasto saattaisi lämmetä tai jopa jäähtyä näin pohjoisessa. Käytännössä tämä tahtoo sanoa sitä, että ennakointi on kytkettävä entistä tiukemmin päätöksentekoon. Tulevaisuusvaliokunta tekee tässä mietinnössä ehdotuksen siitä, että edelleenkin tehdään nämä tulevaisuusselonteot kaksiosaisina mutta käännetysti siten, että tätä tulevaisuusselontekoa pystytään sitten käyttämään siten, että hallitusohjelmaan voidaan vaikuttaa. Se voi vaikuttaa puolueitten hallitusneuvotteluvalmistautumiseen ja sitä kautta sitten voi vaikuttaa lainsäädäntöön ja budjetteihin. Myöskin pitkän aikavälin vaikutukset on otettava huomioon. Tässä esitetään sukupolvivastuulakia, eli pitkän aikavälin poliittiset vaikutukset täytyy huomioida sukupolvien yli. Valiokunnan pääviesti käytännössä on se, että näin epävakaana aikakautena politiikan ja ennakoinnin kytköksen täytyy olla tiukempi, jotta suojataan tulevien sukupolvien oikeudet. Puhemies! Aivan lyhyesti siitä tänä aamuna julkaistusta teknologiajulkaisusta. Käytännössähän teknologiaennakointi on tulevaisuusvaliokunnan keskeinen tehtävä. Nyt julkaistiin päivitys teknologiaennakoinnista. Siinä on edelleen 100 teknologiaa, 20 yhteiskunnan toimintoa, ja siinä on tunnistettu nopeasti kehittyviä teknologioita. Se keskeinen asia siinä on Suomelle se, että Suomi voi käyttää tätä niukkojen valintojen välineenä, koska pieni maa ei voi voittaa koolla, se voi voittaa nopealla oppimisella, hyvällä yhteistyöllä ja sillä, että se tunnistaa omat paikkansa ajoissa.

Kunnioitettu puhemies! Äsken esitelty alijäämäselonteko tekee yhden asian täysin selväksi: Suomen julkinen talous ei voi hyvin. Selonteko liiallisesta alijäämästä on vakava tilannekuva maasta, joka on ylivelkaantunut ja joka syö enemmän kuin tienaa. Avainkysymys tänään on se, hyväksymmekö selonteon viestin velkaluvuista vai haluammeko vain selittää ongelmat pois: Elämmekö todellisuudessa vai toiveissa? Teemmekö vastuullista vai holtitonta talouspolitiikkaa? Opposition viesti on jo nähtävissä. Se tulee sanomaan, että hallitus on leikannut mutta Suomi velkaantuu silti. Tulemme kuulemaan, että koska alijäämä ei ole kadonnut hetkessä, hallituksen tiukka talouspolitiikka on epäonnistunut. Ilmeisesti vaikeita päätöksiä ei olisi pitänyt tehdä. Mutta tämä ei pidä paikkaansa. Selonteon pääviesti on täsmälleen päinvastainen. Selonteon mukaan Suomen julkisen talouden ongelma on niin syvä, ettei sitä voi paikata yhdessä vuodessa eikä yhdellä päätöksellä. Ongelmat eivät ole syntyneet tämän hallituksen aikana, eivätkä ne myöskään katoa sillä, että suljemme silmämme. Oikea kysymys on tämä: missä Suomi olisi ilman hallituksen toimia? Jos talous on matkalla kohti seinää, meidän täytyy pysäyttää vauhti, eikä se onnistu hetkessä. Hallituksen toimin olemme kyenneet hidastamaan velkaantumisvauhtiamme. Lisää toimia pitää kuitenkin tehdä. Kunnioitettu puhemies! Selonteon luvut ovat vakavia. Suomen luottoluokituksen näkymää on muutettu negatiiviseksi. Velka suhteessa bkt:hen nousee vuosikymmenen loppua kohti mennessä siten, että velkamme lähes saavuttaa bkt:n tason. Julkisen talouden alijäämä on ylittänyt EU:n salliman maksimin. Valtion budjetin alijäämä on ennusteen mukaan kasvamassa huolestuttavasti vuosikymmenen loppuun mennessä. Näitä seikkoja ei pidä vähätellä, päinvastoin. Nämä luvut osoittavat, että vanha linja ei voi jatkua. Jos velka kasvaa näin nopeasti vielä sen jälkeen, kun sopeutustoimia on tehty, jokainen käsittää, miten paljon pahempi tilanne olisi ilman niitä. Kunnioitettu puhemies! Hallitus on tehnyt vaikeita päätöksiä. Julkista taloutta on sopeutettu ja velkasuhteen kasvuun vaikuttavia päätöksiä on tehty vaalikauden aikana huomattavasti. Hallitusohjelman toimenpiteet, kevään 24 lisätoimet sekä syksyn 25 päätökset eivät olleet pieniä toimia. Ne olivat suunnanmuutos. Työ ei ole kuitenkaan täysin valmis. Sitä ei pidä väittääkään. Selonteko itsessään jo todistaa sen. Vaikean tilanteen edessä ei pidä luovuttaa. Vastuullinen politiikka vaatii sitä, että suunta pidetään, vaikka tulokset eivät tule yhdessä yössä. Puhemies! Oppositio halunnee tehdä tästä vain keskustelun leikkauksista. Se haluaa sanoa, että on kyse tavallisten ihmisten palvelujen heikentämisestä. Toisaalta voidaan ajatella, että tavallista ihmistä haittaisi eniten se, jos valtio menettäisi kykynsä tuottaa palveluita. Tavallista ihmistä haittaisi se, jos valtion velkaantuminen pakottaisi tulevaisuudessa vielä kovempiin leikkauksiin ja toimenpiteisiin. On totta, että päätökset tuntuvat. Moni suomalainen miettii nyt ostovoimaansa, työtään ja tulevaisuutta. Pitkään jatkunut vaimea talouskasvu on vaikuttanut suomalaisiin ja yhteiskuntaamme. Tavallisten suomalaisten vuoksi velkaantumista ei voi kuitenkaan päästää hallitsemattomaksi. Velka on pois tulevien vuosien palveluista, puolustuksesta, koulutuksesta ja kasvun mahdollisuuksista. Tiukka talouspolitiikka ei ole kovuutta ihmisiä kohtaan. Se on kovuutta velkaantumista, tehottomuutta ja vastuunpakoilua kohtaan. Kunnioitettu puhemies! Suomen ongelma ei ole vain alijäämä. Suomen ongelma on aiempien vuosien liian heikko kasvu, liialliset menot, ikääntyvä väestö, kasvavat velanhallintakustannukset ja pysyvästi muuttunut geopoliittinen tilanne. Puolustuksesta ei tässä ajassa voi tinkiä. Suomen on huolehdittava uskottavasta puolustuksesta ja Nato-velvoitteista. Muun julkisen talouden on oltava tällöin joustava. Me emme voi investoida puolustukseemme pelkästään velaksi. Pelkkä säästäminenkään ei auta Suomea. Kasvu on keskeinen elementti, millä pystymme nostamaan itsemme takaisin pinnalle. Hallituksen tekemät kasvua tukevat toimet näkyvät jo nyt. Ensimmäisen vuosineljänneksen ennakkotiedot kansantaloutemme kasvusta ovat hyvä osoitus siitä, että on mahdollisuus saada samaan aikaan kasvua mutta tehdä kuitenkin näitä hankalia toimenpiteitä. Talouskasvu helpottaa myös kotitalouksien tilannetta. Kunnioitettu puhemies! EU:n finanssipoliittisesta kehikosta voi puhua monella tavalla. Meidän ei pidä hoitaa taloutta kuntoon siksi, että meitä käsketään, vaan siksi, että se on suomalaisten etu. Uskottava valtio ei voi jatkuvasti luoda pysyviä menoja pysyvällä velalla. Emme voi antaa lupausta hyvinvointivaltiosta sillä oletuksella, että joku muu maksaa laskun myöhemmin. Vastuullinen maa toimii ajoissa. Ongelmia ei pidä selittää pois, eikä säästöjä pidä leimata mahdottomiksi. Me emme tee ja luo tiukkaa talouspolitiikkaa siksi, että se olisi helppoa. Me puolustamme sitä siksi, että holtiton velkapolitiikka tulisi Suomelle paljon kalliimmaksi.

Kiitos, kunnioitettu puhemies! Tässä asiassa on kysymys siitä, että IMF:n jäsenosuuksia nostetaan, ja Suomenkin osalta sitten tässä tämä jäsenosuuden nosto muodostaa Suomen kannalta sitovan kansainvälisen velvoitteen. Suomen suhteellinen osuus IMF:n pääoma-avaimesta pysyy ennallaan — se on 0,51 niin kuin ennenkin — koska jäsenosuuksien nosto koskee kaikkia jäsenmaita. No, tämähän on luonnollisesti oikeudenmukaisempi malli, koska näillä jäsenosuuksilla lainoitetaan vaikeuksiin joutuneita maita. Haittapuolena sitten tietenkin on se, että tosiasiassahan tässä jäsenosuudessa on 1 205 miljoonan nosto, ja käytännössä Suomen Pankki maksaa tämän jäsenosuuden. Se ei ole siis budjettimeno, mutta Suomen vastuut kasvavat, koska taas valtio takaa Suomen Pankille tässä kahdenvälisen lainan — mikä siis on Suomen Pankin ja IMF:n välinen — siihen asti, kunnes tämä lopullinen IMF:n jäsenosuuksien nostaminen saadaan päätökseen. Mutta sitten taas toisaalta kun katsotaan näitä IMF:n myöntämiä lainoja, niin niissähän IMF on ensisijainen velkoja, ja sieltä ei koskaan ole tullut tappioita. — Kiitos.

Kiitos, kunnioitettu puhemies! Nyt todellakin käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle valtioneuvoston lainanottovaltuuden muuttamisesta. Muistini mukaan tavallisesti tätä lainanottovaltuutta muutettiin aina noin vaalikauden viimeisenä vuonna. Silloin havaittiin, että valtion täytyy ylläpitää maksuvalmiutta ja saada liikkumatilaa maksimivelanoton ja todellisen velanoton välille. Nythän ollaan tilanteessa, että tämä nykyinen lainanottovaltuus täyttyisi vuoden 26 jälkimmäisellä puoliskolla eli syksyllä, ja todellakin tätä liikkumatilaa täytyy saada, koska täytyyhän valtion hoitaa omat lakisääteiset maksunsa, lainojen uusiminen ja muut menot. Jos meiltä puuttuisi tämä joustavuus valtion lainanhallinnassa vaikka kassavaihteluitten takia, niin sittenhän meillä tämä liian pieni lainanottovaltuus eli lainakatto vaikuttaisi lainanoton ajoituksiin ottaen huomioon todellakin sen, että näitä lainoja uusitaan. Jotta me saadaan kustannustehokas lainanotto, se edellyttää sitä, että todellisen lainan ja velkakaton välillä on tietty liikkumatila. Todellakin kun vuonna 24 tätä viimeksi nostettiin, tällä nostolla päästään ensi vaalikauden loppupuolelle elikkä vuoteen 2030. Toivottavasti näin menee. Tässä esityksessä muutetaan myöskin tätä lyhyttä lainanottovaltuutta, ja se lisää joustavuutta. Lyhyen ja pitkän lainanottovaltuuden suhdetta vähän muutetaan lyhyen lainanottovaltuuden hyväksi. Mehän eletään sellaista aikakautta, että me emme oikein voi tietää. Meillä näkymä sinne puoli vuotta eteenpäin maailmantilanteessa on aika heikko, ja kaikenlaisia šokkeja saattaa tulla, joten tämä lyhyen lainanottovaltuuden kasvattaminen on sinänsä hyvä. Kuten esityksessä sanotaan, tämä itsessään lisää vuoden 27 menoja ja ennakoitavuus kasvaa useammalla vuodella. Sitten vielä viimeinen nosto tähän. Tämä velkakaton kasvattaminen itsessään, niin kuin täällä edustajat ovat aikaisemmin todenneet, ei poista sitä, että valtion tulot ja menot täytyy saada lähemmäksi toisiaan. Pitkällä aikavälillä meidän täytyy saada valtiontalous tasapainoon.

Kiitos, kunnioitettu puhemies! Tässä edustaja Lintilä äsken totesi, että kukaan ei lupaa nousua. No, minä ehkä ohkaisesti lupaan, sillä totean, että Suomen talous on pitkästä aikaa nousussa. Teollisuustuotanto on noussut vahvasti jo vuoden 2008 huipun tasolle. Kauppa- ja palvelualalla on vahvaa kasvua. Kotitalouksien säästämisaste on ollut huipussaan, ja se johtaa siihen, että kulutuskysyntä on kohentumassa ja kohenee. Ennen kaikkea talouskasvu näyttää laaja-alaisemmalta, eli useampi talouden osa-alue kasvaa yhtä aikaa. Suomen taloudessa on siis käynnistymässä käänne. Mitä täytyy tehdä? Lisää investointeja, luottamusta talouteen, vientivetoista kasvua ja ennen kaikkea työtä ja työtunteja sille pääomalle, mikä meillä on jo olemassa. Toteaisin näin, että tässä vaikeassa suhdannetilanteessa, hallitus on onnistunut loistavasti.

Kunnioitettu puhemies! Tässä ovatkin enimmät jo tulleet hyvin esiteltyä muitten edustajien toimesta. Totean vain sen, että nämä tuulivoimainvestoinnit tulevat Suomen talousvyöhykkeelle — talousvyöhyke alkaa aluevesien ulkopuolelta — ja jotta näitä saadaan edistettyä, tämä laki on olennainen, nämä muutokset ja ennen kaikkea kuntien ja valtion välinen jako-osuus, mikä nyt on tässä siten, että kunnat saavat täsmälleen viidesosan tästä tulevasta tuotosta. Kun katsotaan sitä hankeputkea, mikä meillä näille investoinneille tällä hetkellä on, niin löysin elokuulta 25 luvun, että 46 gigawattia olisi hankekapasiteetti, josta sitten ala ennakoi, että noin 7 gigawattia toteutuisi vuoteen 35 mennessä. Se tulo, mitä sitten valtio tästä voisi kenties saada, on nopeasti laskettuna... Jos tästä investoinnista tämä seitsemän gigawattia toteutuu, noin sadan miljoonan luokkaa saattaisi olla yhteensä valtion vuosittain saama tulo. Mutta tämä on vielä pitkässä puussa. Vuoteen 2035 on pitkä aika.

Kunnioitettu puhemies! Kysymys on tämmöisestä teknisluontoisesta säädöksestä, jossa tällä hallituksen esityksellä muutetaan HVK-lain 14 §:ää ja 16 §:ää sekä alv-lain 7 §:ää. Käytännössä tässä on semmoinen jälkisäätö, jolla sovitetaan yhteen nykyinen hallintomalli ja alv-muutokset, koska HVK katsotaan osaksi valtiota, niin kuin edustaja Kemppi hyvin tuossa äsken kuvasi. Eduskunnan aiemmin tekemät muutokset HVK:n osalta olivat isompia, sillä HVK saa lisätuloa niiden aikaisempien eduskunnan tekemien esitysten mukaisesti 56 miljoonaa vuositasolla. Kokonaisuudessaan se HVK:n saama tulo nousee 92 miljoonaan. Se ei kuitenkaan koske sinänsä tätä alv:n teknistä muutosta. Nythän nähdään se, että kun HVK toimii tulevaisuudessa isommalla budjetilla, niin me pystytään totta kai suojaamaan muun muassa kotimaista maataloutta siten, että meillä on vaikkapa näitä tuotantopanoksia olemassa. Ja siihen, mitä tässä edustaja Kemppi nosti esille kotimaisista polttoaineista: olisi hyvä, että myöskin näitä löytyisi jatkossa. — Kiitos.