Fagerström Noora

Arvoisa puhemies! Tuntuu, että olemme hyvinkin yksimielisiä täällä salissa siitä, että kenenkään ei kuulu kärsiä tupakansavusta omassa kodissaan. Hallituksen esitys antaisi asuntoyhteisöille mahdollisuuden päättää itse tupakointikielloista parvekkeilla, huoneistokohtaisilla ulkoalueilla ja huoneistojen sisätiloissa. Tämä vähentäisi byrokratiaa ja vahvistaisi oikeutta savuttomaan kotiin. Kiitän hallitusta ja ministeri Partasta tästä erittäin tärkeästä esityksestä. Vaalikauden lopulla valiokuntien tilanne on ruuhkautunut, ja on tärkeää saada tämä tarpeellinen uudistus hyväksytyksi vielä tällä kaudella. Kannatan puhemiesneuvoston ehdotusta käsitellä esitys ympäristövaliokunnassa. Valiokunnallamme on vahvaa osaamista asumisen lainsäädännöstä, taloyhtiöiden päätöksenteosta ja asukkaiden oikeuksien yhteensovittamisesta. Siksi ympäristövaliokunta on luonteva ja asiantunteva paikka tämän uudistuksen käsittelyyn. — Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, arvoisa ministeri! Kuten täällä on todettu, tämä on todellakin pitkään odotettu uudistus. Itse yrittäjänä ja paljon yrittäjien kanssa työskennelleenä tätä asiaa kun ollaan pitkään käyty yhdessä läpi, niin sieltä on tullut erittäin paljon kiitosta. Tänä päivänähän on niin, että aika monen henkilön toimeentulo koostuu sekä palkkatyöstä että yrittäjänä olemisesta. Voi olla niin, että päivät kuluvat palkkatöissä ja illat yrittäjänä tai sitten toisinpäin, tai sitten työura voi myös rakentua kokonaan erilaisista projekteista ja toimeksiannoista, kuten esimerkiksi monen freelancerin kohdalla. Itse ajattelen myös niin, että tämä esitys voi kannustaa joitakin palkansaajia kokeilemaan yrittäjyyttä ilman pelkoa siitä, että se vaikuttaisi jotenkin saatavaan sosiaaliturvaan, eli kiitos tästä.

Arvoisa puhemies! Nuorisotyöttömyys ja nuorten tulevaisuudenuskon heikentyminen ovat vakavia asioita, joihin tulee puuttua määrätietoisesti. Nuorten tulee voida keskittyä tulevaisuuteensa ja unelmiensa rakentamiseen sen sijaan, että he kuuntelisivat jatkuvaa puhetta velasta, sopeuttamisesta ja niukkuudesta. Tulevat sukupolvet tarvitsevat sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän Suomen, jossa voi opiskella, tehdä töitä, yrittää ja uskoa tulevaan — siihen, että elämä kantaa ja toivoa on myös vaikeina aikoina. Hallitus ottaa nuorten tilanteen vakavasti. Harjoitteluun, kesätyöhön tai ensimmäiseen työpaikkaan pääseminen valmistumisen jälkeen vaikuttaa suoraan siihen, miten nuori näkee oman tulevaisuutensa. Nuorisobarometrin 2025 mukaan nuoret kokevat paineita työstä, toimeentulosta, koulutuksesta ja maailmantilanteesta, mutta heillä on edelleen vahva halu kouluttautua, tehdä töitä ja luoda omaa tulevaisuuttaan. Tulevaisuudenuskoa ei kuitenkaan luoda synkistellen tai pelottelemalla vaan rohkaisemalla ja kannustamalla. Jokainen nuori haluaa tulla nähdyksi ja kuulluksi, ja on tärkeää, että me aikuiset olemme aidosti läsnä ja kuuntelemme sitä, mitä nuoret haluavat meille sanoa. Arvoisa puhemies! Työttömyystilanne Suomessa on haastava ja kasvanut koko työmarkkinalla. Nuorten työmarkkina-asemaan vaikuttavat erityisesti heikko suhdannetilanne ja yritysten vähentyneet rekrytoinnit. Talouden piristyminen on positiivista myös nuorten kannalta, sillä kun talous ja suhdanne ovat kääntyneet kasvuun, myös työpaikkoja syntyy lisää. Työllisyystilanteen heikkeneminen ei kuitenkaan tarkoita, että koulutuksen arvo olisi laskenut merkittävästi. VATTin tuoreen Datahuone-seurannan mukaan vastavalmistuneiden työllisyys on pysynyt varsin vakaana vuosina 2019—2025. Korkeakoulututkinnon suorittaneista noin 83 prosenttia työllistyi vuonna 2025 kuuden kuukauden sisällä valmistumisesta. Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt merkittäviä uudistuksia ja päätöksiä tämän vaikean tilanteen helpottamiseksi. Hallitus lisää 20 miljoonaa nuorten työllistymisseteliin, johon osoitettiin syksyn 2025 budjettiriihessä 30 miljoonaa euroa. Isojen kaupunkien kanssa käynnistetään nuorisotyöttömyyspilotteja, ja valtionhallintoon palkataan 500 nuorta kesätöihin. Lisäksi hallitus ottaa käyttöön opintosetelit elokuussa 2026. Näin ilman opiskelupaikkaa jääneet nuoret voivat suorittaa 30 opintopistettä avoimissa korkeakouluissa maksutta. Myös korkeakoulujen aloituspaikkoja on lisätty tuntuvasti, jotta yhä useampi nuori saa opiskelupaikan, ja työttömyysturvalla opiskelua helpotetaan, jotta omaa osaamista voi kehittää myös työttömänä ollessa. Tärkeä uudistus on myös lasten ja nuorten terapiatakuu, minkä myötä apua mielenterveysongelmiin pystytään tarjoamaan varhaisessa vaiheessa. Arvoisa puhemies! Nuorten tulevaisuudenuskoa ei vahvisteta uhkakuvilla vaan konkreettisilla toimenpiteillä ja kannustavalla ilmapiirillä. Hallitus on tarttunut nuorten kokemiin haasteisiin ja tehnyt määrätietoisia toimia sen eteen, että tulevaisuuden Suomessa olisi entistä parempi tehdä töitä, yrittää ja toteuttaa unelmiaan. Nuorille haluan sanoa, että epäonnistumista ei kannata pelätä liikaa. Pieni epäonnistumisen pelko on ihan tervettä. Se tuo tietynlaista huolellisuutta ja rauhallisuutta. Ongelma syntyy silloin, kun pelko alkaa rajoittaa tekemistä liikaa. Olkaa rohkeita, ahkeria ja tavoitelkaa unelmianne. Suuntaa voi myös aina muuttaa. Yrityksille haluan sanoa, että uskaltakaa palkata nuoria. Itse olen työllistänyt tuhansia nuoria, ja voin ehdottomasti suositella. Nuoret tuovat rohkeita ja uudenlaisia näkemyksiä sekä ideoita. Lisäksi he ovat innokkaita oppimaan ja tuovat työyhteisöön hyvää energiaa. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Suomen velkaantumiskehitys on äärimmäisen huolestuttavaa. Velkakierteen katkaisemiseksi hallitus on jo päättänyt kymmenen miljardin euron sopeutuskokonaisuudesta, jolla julkisen talouden alijäämää saadaan tasapainotettua. Valtiontalous ei kuitenkaan nouse yksin sopeutuksilla, vaan tarvitsemme pitkäjänteistä ja kestävää kasvua. Hallitus on rakentanut talouden kasvulle vahvan perustan muun muassa helpottamalla yritysten palkkausmahdollisuuksia, uudistamalla sosiaaliturvaa työhön kannustavammaksi, helpottamalla kotimaista omistajuutta ja panostamalla yritysten tki-toimintaan. Maailmantaloutta varjostava epävarmuus vaikuttaa kuitenkin myös Suomen talouteen. Kasvu on lähtenyt käyntiin, mutta jatkuvat ja uudet kriisit ovat ymmärrettävästi heikentäneet kuluttajien luottamusta ja yritysten edellytyksiä luoda kasvua. Parempia aikoja on turhaan odotettu vuosikymmenet tekemättä itse mitään, ja samalla julkinen talous on rapistunut. Tästä syystä hallitus on tarttunut toimeen ja toteuttanut lukuisia kasvutoimia läpi hallituskauden ajan. Merkittävät ja historialliset työmarkkinauudistukset: yrittäjien kipeästi kaipaama YEL-korjaussarja, yhteisöveron madaltaminen ja optioverotuksen uudistaminen ovat vain muutamia lukuisista tärkeistä toimista, joita hallitus on tehnyt ja joiden avulla kasvua saadaan aikaiseksi. Arvoisa rouva puhemies! Kuten aiemmin mainitsin, Orpon hallitus on päättänyt kymmenen miljardin euron sopeutuskokonaisuudesta. Vertailun vuoksi Marinin hallitus sai juuri ja juuri päätettyä reilun 300 miljoonan euron säästöistä koko kautensa aikana. Vuoden 2027 tasolla kokonaisuudesta noin viisi miljardia euroa muodostuu menoja sopeuttavista toimista ja noin puolitoista miljardia euroa verotoimista. Lisäksi mukana on 0,9 miljardin euron toimia, jotka edellyttävät hyvinvointialueiden omia päätöksiä. Tässä haastavassa taloustilanteessa hallitus on alentanut ansiotuloverotusta ja tehnyt muitakin tärkeitä verouudistuksia. Yhteisöveroa alennetaan 18 prosenttiin, mikä auttaa yrityksiä investoimaan ja kasvamaan. Suunnattua henkilöstöosakeantia uudistetaan. Tytäryhtiön työntekijälle voidaan antaa myös konsernin emoyhtiön osakkeita, mikä parantaa kasvuyritysten mahdollisuuksia palkita henkilöstöä. Lisäksi kotitalousvähennystä parannetaan määräaikaisesti, kun enimmäismäärä nostetaan 1 600 eurosta 2 100 euroon ja korvausprosentti 35 prosentista 40 prosenttiin. Tällä toimenpiteellä hallitus kannustaa kuluttajia hankkimaan arkeaan helpottavia palveluita, joita ostamalla tuetaan ennen kaikkea pienyrittäjiä. Arvoisa rouva puhemies! Vaikeasta tilanteesta huolimatta myös myönteisiä merkkejä on ilmoilla. Suomen talous kääntyi kasvuun viime vuoden lopulla, ja kasvun ennustetaan vahvistuvan tämän vuoden aikana. Julkinen talous on edelleen vaikeassa tilanteessa, mutta hallituksen sopeutustoimet ovat jo pienentäneet alijäämiä. Esimerkiksi viime ja tänä vuonna velkaa otetaan kumpanakin noin neljä miljardia euroa vähemmän kuin ilman hallituksen sopeutuspäätöksiä. Suhdannetilanne ei ole samanlainen kaikkialla Euroopassa. Venäjän hyökkäyssota on osunut Suomeen poikkeuksellisen kovaa. Näin ovat aiemmin todenneet muun muassa Euroopan komissio ja OECD. Myös Lähi-idän kriisi sekä kansainvälisen politiikan jännitteet ovat lisänneet epävarmuutta, mikä näkyy kotitalouksien kulutuskäyttäytymisessä, yritysten investointihalukkuudessa ja vientinäkymissä. Moni kantaa huolta omasta taloudestaan, mikä on täysin ymmärrettävää. On kuitenkin syytä pohtia, kannattaako liiallinen pelottelu ja uhkakuvien maalaaminen vai olisiko parempi keino luottamuksen luomiseen se, että luodaan toivoa ja parempaa huomista rakentavasti. Tässä on mielestäni suuri rooli niin meillä päättäjillä, medialla kuin myös kuluttajilla itsellään. Arvoisa rouva puhemies! Edellinen hallitus rikkoi talouden kehyksiä toistuvasti ja lisäsi pysyviä menoja tilanteessa, jossa asiantuntijat varoittivat velkaantumisesta. Marinin hallitus vetosi kaikessa tekemisessään koronaan ja sen aiheuttamaan vaikeaan suhdannetilanteeseen. Juuri siksi SDP:n nyt esittämät syytökset ovatkin erikoisia, sillä on aivan selvää, että suhdannetilanne on tällä hetkelläkin haastava. On myös todettava, että nykyinen hallitus on riippumattoman virka-arvion mukaan tehnyt yli 500 kasvua vauhdittavaa toimenpidettä. Hallituksen päätösten työllisyysvaikutus keskipitkällä aikavälillä on tuoreen arvion mukaan noin 104 000. Rakenteellisten uudistusten vaikutukset näkyvät viiveellä, ja juuri siksi ne ovat olleet osa tärkeää kokonaisuutta tällä kuluvalla kaudella. Kun suhdanne lähtee nousuun, myös tehdyt toimenpiteet alkavat purra paremmin. Arvoisa rouva puhemies! Nykyinen hallitus tekee parhaansa sen eteen, että työ ja yrittäminen olisivat Suomessa entistä kannattavampia. Olen tavannut lukuisia yrittäjiä, jotka ovat kertoneet haasteistaan esimerkiksi YEL-maksujen ja pankkisääntelyn kanssa. Rahoitusta niin yritystoimintaan kuin yksityishenkilöinä asunnon hankintaan on haastavaa saada. Yrittäjien YEL-järjestelmään on taas toivottu uudistusta pitkään, joka tekisi järjestelmästä todenmukaisemman ja reilumman. Näihinkin haasteisiin hallitus on tarttunut. Pankkisääntelyn osalta rahoitusalan lainsäädäntö korjataan kasvumyönteisemmäksi. Liiallisesta sääntelystä luovutaan ja tarkastellaan erityisesti järjestelmäriskipuskurin keventämistä. YEL-järjestelmää uudistetaan vastaamaan paremmin yrittäjien tarpeita. Keskeistä on valinnanvapaus, eli yrittäjä saa jatkossa itse päättää, perustuvatko hänen YEL-tulonsa todellisiin ansiotuloihin vai kuvitteellisen työtulon laskuriin. Varsinkin pienituloiset, yksinyrittäjät ja aloittavat yrittäjät hyötyvät uudistuksesta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! SDP:n edustaja Lindén ehdotti puheenvuorossaan, että he poistaisivat listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennuksen ja kiristäisivät suurituloisten työn verotusta. Onko SDP tosissaan sitä mieltä, että näillä toimilla Suomi saataisiin kasvuun? Itse olen täysin eri mieltä. Ensinnäkin listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennuksesta yrityksen voitto verotetaan jo kertaalleen yhteisöveron muodossa. Osinkoverohuojennuksella saadaan lisää pääomaa yritysten kasvuun. Kevyempi osinkoverotus lisää halua sijoittaa yrityksiin. Sillä palkitaan yrittäjäriskistä, sillä yrittäjän tulot voivat olla epäsäännöllisiä ja usein yrityksessä on yrittäjän omaa pääomaa kiinni. Jos omistamista verotetaan liian raskaasti, investoinnit vähenevät tai siirtyvät muualle. Sitten tästä suurituloisten työn verotuksen kiristämisestä: Suomessa työn verotus on kansainvälisesti edelleen hyvin korkeaa. Suomessa ylin kymmenes maksaa noin puolet tuloveroista ja ylin prosentti yksinäänkin jo noin kymmenesosan. Meiltä lähtee jatkuvasti paljon hyvää osaamista ulkomaille nimenomaan verotuksen takia. Tämä olisi hyvä pitää mielessä. Lisäksi VM:n ja uusimman tutkimustiedon mukaan tämä ei edes vahvistaisi julkista taloutta mutta vähentää työntekoa. [Puhemies koputtaa] Kaiken kaikkiaan on erittäin vaikea ymmärtää, miksi SDP on niin vihamielinen yrittäjyyttä ja omistajuutta kohtaan.

Arvoisa rouva puhemies! Vielä tästä Golfvirrasta eli AMOCista: Sanoin, että olen huolissani sen heikkenemisestä. Sitä ei pidä ymmärtää väärin, mutta oppositio saa sen jotenkin kuulostamaan hyvin dramaattiselta. Olen itsekin huolissani ilmaston lämpenemisestä, mutta kaikki tutkijat eivät ole yksimielisiä siitä, mistä sen heikkeneminen johtuu. Myönnän suoraan, etten ole alan asiantuntija, mutta olen ymmärtänyt, että jatkuvaa hidastumista on havaittu 1900-luvun puolivälin jälkeen. Sen takia tutkijat korostavat, että tarvitaan pitkiä mittaussarjoja. Joissakin arvioissa on mainittu, että jopa 40—60 prosenttia voi hidastua vuoteen 2100 mennessä, mutta täysi pysähtyminen on hyvin epävarmaa. Sen takia toivoisin, että täällä ei luotaisi tällaisia dramaattisia uhkakuvia tämän suhteen. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin muutamaan ryhmäpuheenvuoroon ottaa kantaa: Ensinnäkin edustaja Kosonen oli huolissaan Golfvirran heikkenemisestä, ja täytyy todeta, että niin itsekin olen, sillä monien tutkijoiden mukaan heikkeneminen on käynnissä, mutta samaan aikaan täytyy todeta, että tutkijat eivät ole yksimielisiä siitä, mistä se johtuu. Osa mittauksista ja tutkimuksista viittaa siihen, että muutokset voivat olla myös luonnollista vaihtelua eikä pysyvä heikkeneminen ole täysin varmaa. [Kaisa Garedew: Kyllä, hyvä!] Tämän haluan vain todeta tässä, että ei ole maailmanloppu vielä tulossa. Sitten toisena: Edustaja Honkasalo nosti esiin turpeen, ja itse ajattelen, että se on hyvin keskeistä huoltovarmuuden kannalta ja tässä maailmantilanteessa on syytä olla realistinen ja varautua. Esimerkiksi tänäkin talvena turvetta on käytetty näiden kylmien jaksojen aikana, ja sen vuoksi toimenpiteet turpeen eteen ovat tarpeen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tänään palautekeskustelussa oleva keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma keskittyy erityisesti taakanjakosektorin ilmastotyöhön. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat liikenteen, maatalouden ja rakennusten erillislämmityksen päästöt. Näillä sektoreilla tehtävät ratkaisut ovat keskeisiä Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa tulevina vuosina. Kokoomus seisoo edelleen vahvasti ilmastolain mukaisen vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen takana. Suomi on jo saavuttanut merkittäviä tuloksia ilmastotyössä useilla eri sektoreilla. Erityisen vahvaa kehitys on ollut päästökauppasektorilla, eli energiantuotannossa ja suurteollisuudessa, missä päästöt ovat vähentyneet nopeasti. Tämä osoittaa selvästi, että markkinaehtoiset ratkaisut, kuten EU:n päästökauppa, voivat tarjota tehokkaita ja kustannustehokkaita keinoja päästöjen vähentämiseen. Arvoisa puhemies! Energiapolitiikka ja ilmastopolitiikka kulkevat käsi kädessä, ja, arvoisa puhemies, voidaan sanoa, että Suomi on onnistunut energiapolitiikassaan hyvin. Vuonna 2025 Suomessa tuotetusta sähköstä jo noin 95 prosenttia oli fossiilivapaata, samalla kun sähkön hinta oli Euroopan edullisimpia. Tämä on seurausta pitkäjänteisestä energiapolitiikasta ja ennen kaikkea ydinvoiman vahvasta asemasta suomalaisessa energiantuotannossa. On myönteistä, että ydinvoiman merkitys tunnustetaan nykyisin laajasti yli puoluerajojen. Ydinvoima tarjoaa vakaata perustuotantoa, joka mahdollistaa myös uusiutuvan energian tehokkaan hyödyntämisen. Kokoomus haluaa lisätä ydinvoimaa Suomessa, minkä vuoksi ydinenergialakia uudistetaan erityisesti pienydinvoiman rakentamisen helpottamiseksi. Me kokoomuslaiset katsomme myös, että ydinvoiman rinnalle tarvitaan lisää tuuli- ja aurinkovoimaa. Toimitusvarma, puhdas ja edullinen sähköntuotanto luo samalla edellytyksiä uusille teknologioille ja teollisuudenaloille, kuten hiilidioksidin talteenotolle, vetytaloudelle ja hiilivapaalle terästuotannolle sekä datataloudelle. Näillä ratkaisuilla voi olla merkittävä rooli sekä päästövähennyksissä että uusien investointien ja työpaikkojen syntymisessä Suomeen. Energiapoliittisessa keskustelussa on tärkeää muistaa, että vaikka esimerkiksi datakeskukset kuluttavat paljon sähköä, ne myös luovat edellytyksiä uudelle, puhtaalle sähköntuotannolle. Arvoisa puhemies! Suomi etenee myös taakanjakosektorilla kohti asetettuja päästövähennystavoitteita. Nykykehityksen perusteella tavoitteiden saavuttaminen näyttää mahdolliselta, kun esimerkiksi liikenteen sähköistyminen tulee vähentämään päästöjä merkittävästi tulevina vuosina. Se toimii samalla hyvänä esimerkkinä siitä, kuinka teknologinen kehitys vähentää päästöjä ja samalla pienentää energiakustannuksia. Hallitus ei myöskään ole ollut passiivinen ilmastopolitiikassa, vaikka oppositio näin väittää. Taakanjakosektorilla on tehty uusia päästövähennyksiä tukevia päätöksiä: ajoneuvokantaa uudistetaan romutuspalkkioiden avulla, biokaasun tuotantoa ja ravinteiden kierrätystä tuetaan sekä metsitystukea laajennetaan. Lisäksi teollisuus- ja energiapolitiikassa panostetaan voimakkaasti puhtaan siirtymän ratkaisuihin. Esimerkiksi hiilidioksidin talteenottoon suunnataan lähes 100 miljoonan euron investointituet, ja puhtaan siirtymän investointien verohyvityksillä vahvistetaan puhtaan energian kysyntää ja tarjontaa. Arvoisa puhemies! Suurimmat ilmastopolitiikan haasteet Suomessa, kuten itse asiassa monissa muissakin EU-maissa, liittyvät kuitenkin maankäyttösektoriin ja erityisesti metsien hiilinielujen kehitykseen. Aiemmat hiilineutraalisuus- ja hiilinielutavoitteet perustuivat sen ajan laskentamalleihin ja mittaustietoihin, mutta tilanne ja käytettävissä oleva tieto ovat sittemmin muuttuneet. Tämän vuoksi hallitus on rahoittanut Helsingin yliopiston, Ilmatieteen laitoksen ja Luonnonvarakeskuksen yhteistä tutkimushanketta, jonka tavoitteena on parantaa hiilinielujen tilannekuvaa ja vahvistaa päätöksenteon tietopohjaa. Päätöksenteossa tarvitaan ajantasaisen tiedon lisäksi realismia ja tavoitteita, jotka ovat aidosti saavutettavissa. Samalla on tärkeää muistaa, että suomalaisen bio- ja metsätalouden kilpailukyky sekä työllisyysvaikutukset perustuvat puuraaka-aineen riittävään saatavuuteen. Kokoomus ei pidä hakkuiden rajoittamista taloudellisesti kestävänä eikä oikeudenmukaisena ratkaisuna Suomen ilmastopolitiikan haasteisiin. Arvoisa puhemies! Suomen päästökehitys etenee kokonaisuutena oikeaan suuntaan kohti ilmastotavoitteita, vaikka lisätoimia edelleen tarvitaan. Hiilinieluihin liittyy edelleen epävarmuuksia, mutta niitä ei ratkaista arvailulla, vaan paremmalla ja luotettavammalla tiedolla. Kun päätöksenteon perustana on vahva tietopohja, voidaan tehdä oikeasuhtaisia ja järkeviä poliittisia ratkaisuja. Realistinen mutta samalla kunnianhimoinen ilmastopolitiikka palvelee sekä ympäristöä että Suomen talouden tulevaisuutta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Suomi elää ajassa, jossa epävarmuus on kasvanut nopeasti. Koronapandemia, inflaatio, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, energiamarkkinoiden heilahtelut ja korkotason nousu ovat vaikuttaneet koko Eurooppaan, eikä Suomi ole tästä poikkeus. Elinkustannusten nousu on todellinen huoli monille suomalaisille perheille, ja hallitus tunnistaa tämän. Suomen taloustilanne on ollut haastava jo vuosia. Talouskasvu on sakannut, ja valtionvelan korkomenot ovat moninkertaistuneet. Samalla on kuitenkin tärkeää todeta, että Suomi ei ole jäänyt toimettomaksi. Hallitus tekee kaikkensa, jotta Suomen talous, työllisyys ja kuluttajien luottamus saadaan kasvuun, vaikka ajat ovat haastavat ja epävarmuus leimaa julkista keskusteluilmapiiriä. Synkkyyteen ei kuitenkaan tule vaipua, sillä vain luomalla toivoa voimme luoda parempaa tulevaisuutta nykyisille ja tuleville sukupolville. Työllisyydenkin osalta näkyy hiljalleen valoa tunnelin päässä, sillä maaliskuussa Suomessa oli työllisiä 25 000 enemmän kuin vuosi sitten. Arvoisa puhemies! Vaikka taloustilanne on Suomessa vaikea, on huomioitava, että emme ole asian kanssa yksin. Myös muualla Euroopassa työllisyystilanne on haastava, ja Euroopan kilpailukyky laahaa perässä, kun sitä verrataan esimerkiksi Yhdysvaltoihin. Köyhyyden ehkäiseminen vaatii aktiivisia toimia, joita hallitus on tehnyt kuluvalla vaalikaudella. Esimerkiksi hallitus on tunnistanut sosiaaliturvamuutosten vaikutuksen esimerkiksi lapsiperheiden toimeentuloon. Siksi säästöjen kohdentamisessa on koko vaalikauden ajan pyritty tekemään valintoja, jotka lieventävät muutosten vaikutuksia lapsiin: lapsilisiä on korotettu, opintotuen huoltajakorotusta nostettu ja lapsikohtainen työtulovähennys on otettu käyttöön. Lisäksi hallitusneuvotteluissa sosiaaliturvan indeksijäädytysten ulkopuolelle rajattiin toimeentulotuki, vammaisetuudet, rintamalisät ja eläkkeet. Myöhemmin valmistelun yhteydessä indeksijäädytysten ulkopuolelle rajattiin myös elatustuki. Viimeisimmässä toimeentulotukea koskevassa esityksessä vaikutukset lapsiperheisiin on huomioitu esimerkiksi siten, että toimeentulotukea saavissa perheissä lasten perusosia ei leikata vaan hieman korotetaan. Myös asunnottomuus on yksi köyhyyteen liittyvistä tekijöistä, ja tähänkin ongelmaan hallitus on tarttunut kohdentamalla pitkäaikaisasunnottomuuden poistoon kymmenen miljoonaa euroa vaalikauden aikana. Asunnottomuusohjelman kautta rahoitetaan pitkäaikaisasunnottomien parissa tehtävää työtä yhdeksässä suurimmassa kaupungissa ja niiden hyvinvointialueilla. Arvoisa puhemies! Kun puhutaan arjen kustannuksista ja ostovoimasta, on syytä huomata, että palkansaajien ostovoima on noussut huimasti. Vuonna 2026 keskituloisen palkan ostovoima on lähes 800 euroa vuodessa korkeampi kuin vuonna 2025 ja yli 2 300 euroa korkeampi kuin ostovoimakuopan pohjalla vuonna 2023. Lisäksi Suomen Pankin mukaan suomalaisilla kotitalouksilla on tileillään enemmän rahaa kuin koskaan aiemmin. Haasteena on kuitenkin yksityisen kulutuksen vähäisyys. Nykyisessä suhdanne- ja maailmanpoliittisessa tilanteessa se on ymmärrettävää. Kuluttajien luottamusta on kuitenkin tärkeää rakentaa niin, että pelon sijasta luodaan toivoa. Kun suhdannetilanne paranee, myös kuluttamisen odotetaan kasvavan. Hallituksen tekemät ansiotuloveron kevennykset eri tuloluokkiin ja yhteisöveron alentaminen osaltaan auttavat lisäämään luottamusta tulevaan ja vahvistamaan Suomen talouden kasvua. Kun korkean tuloluokan ja yritysten saamia verohelpotuksia kritisoidaan, helposti unohtuu, että veroprogression myötä hyvätuloiset maksavat prosentuaalisesti suuren osan saamistaan ansiotuloista valtiolle veroina. Alemman verotuksen myötä annamme ihmisille vapautta päättää omasta omaisuudestaan ja käyttää sitä esimerkiksi palveluiden hankkimiseen, mikä luo hyvää kasvulle. Yhteisöveron alentaminen taas kannustaa yrityksiä toimimaan juuri Suomessa, mikä puolestaan parantaa maamme kilpailukykyä ja kasvun edellytyksiä. On myös hyvä ymmärtää, että taloutta ei koiteta kasvattaa pelkän kasvun vuoksi vaan siksi, että meillä olisi Suomessa jatkossakin laadukas koulutus ja toimivat sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut. Näitä yhteiskunnan peruspilareita ei ylläpidetä leikkirahalla, ja siksi on huolehdittava, että talous saadaan aidosti kasvuun. Työ ja yrittäjyys ovat yksi kasvun kulmakivistä. Hallitus on toteuttanut tällä vaalikaudella historialliset työmarkkinauudistukset, kuten laajentanut paikallista sopimista ja rajoittanut poliittisia lakkoja. Lisäksi hallitus uudistaa YEL-järjestelmää vastaamaan paremmin yrittäjien tarpeita. Erityisen ongelmalliseksi yrittäjien keskuudessa on koettu työtulon määrittely, joka nykyisessä järjestelmässä perustuu kuvitteelliseen työtulolaskuriin. Tähän hallitus haluaa puuttua yrittäjien eläkejärjestelmän selkeyttämiseksi eritoten pienituloisten yrittäjien toimeentulo huomioon ottaen. Lisäksi hallitus tekee laajaa norminpurkutyötä, jotta työnteko ja yrittäminen olisi Suomessa entistä sujuvampaa. Työnteon kannattavuutta on parannettu veronkevennyksillä ja purkamalla kannustinloukkuja. Esimerkiksi suojaosien poisto ei VATT:n mukaan ole huomattavasti vähentänyt osa-aikatyön tekemistä. Ihmettelen suuresti, kun puhutaan siitä, onko pienimuotoinen työnteko enää kannattavaa suojaosan poistamisen jälkeen. Tätä on erittäin vaikea ymmärtää. Kyllä työn tekeminen kannattaa aina. Siitä saa tärkeää työkokemusta, oppii sosiaalisia taitoja ja saa ystäviä, se tuo arkeen merkitystä ja rytmiä sekä osaaminen kehittyy. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Opposition esiin nostamat huolet köyhyydestä ja eriarvoisuudesta ovat vakavia ja ansaitsevat huolellisen käsittelyn, mutta on myös tärkeää nähdä kokonaisuus. Päätöksiä tehdään hankalassa kansainvälisessä tilanteessa, jossa jokaisella ratkaisulla on vaikutuksia. Suomi on erittäin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Edustaja Minja Koskela aloitti puheensa sanomalla, että vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä. Tämän voisi sanoa myös niin, että heikko valtiontalous ja korkea verotus eivät ole hyvätuloisen parhaita ystäviä. Suomi sijoittuu korkean verotuksen maiden joukkoon, ja hyvätuloisen työssä käyvän henkilön tai esimerkiksi exitin tehneen yrittäjän on suhteellisen helppo muuttaa pois Suomesta. Tätä me emme halua. Hallitus tekee jatkuvasti toimia sen eteen, että Suomessa jokaisella olisi hyvä olla, elää, tehdä töitä, opiskella ja yrittää. Mitä ihmettelen suuresti, on se, miten puhutaan siitä, onko pienimuotoinen työnteko enää kannattavaa suojaosan poistamisen jälkeen. Tämä on kyllä sellainen asia, että en pysty sitä käsittämään. Kyllä työn tekeminen kannattaa aina. Siitä saa tärkeää työkokemusta, oppii sosiaalisia taitoja, saa ystäviä, se tuo arkeen merkitystä ja rytmiä sekä osaaminen kehittyy.

Arvoisa puheenjohtaja! Arvoisa ministeri, kiitos myös tästä esityksestä. On hienoa, että taloyhtiöiden mahdollisuuksia puuttua häiritsevään lyhytvuokraukseen parannetaan, asunnon hallintaanottoon liittyvää sääntelyä selkeytetään ja parannetaan sekä taloyhtiön toiminnan päättämistä helpotetaan keventämällä selvitystilaan asettamista koskevaa päätöksentekoa. Asia, joka mielestäni esitykseen tulisi lisätä, on se, että asunto-osakeyhtiöillä pitäisi olla oikeus saada poliisiviranomaiselta tiedot huoneistokäynneistä. Tästä olikin puhetta jo edellisen esityksen yhteydessä, mutta tämä tiedonsaantioikeus voisi koskea vain asuntoa. Kaikki henkilötiedot ja käynnin syy voitaisiin salata. Tällaista toivoisin. — Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja! Minäkin osaltani haluan kiittää ministeriä tästä esityksestä. On odotettu pitkään, että saadaan selkeyttä. Nykyjärjestelmähän on hyvin monimutkainen, ja oikeastaan, jos ajattelee tätä esitystä, nämä esitetyt muutokset ovat aika maltillisia. Käytännössä isoin muutos liittyy vuokranantajan irtisanomisajan lyhentämiseen. Vuokralaisen asema pysyy pääosin ennallaan, muun muassa irtisanomisaika säilyy yhdessä kuukaudessa. Esityksen tavoitteenahan on joustavoittaa vuokramarkkinoita ja helpottaa asuntojen käyttöä sekä tarjontaa. Täällä monessa puheenvuorossa nostettiin tupakointi ja siihen liittyvät haasteet. On hyvä, että sitä täsmennetään nytten siltä osin, että voidaan kieltää se. Toivon, että kun tupakkalakiesitys tulee, niin sitä täsmennetään myös taloyhtiöiden osalta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Orpon hallituksen linjaa on arvosteltu oppositiosta. Kritiikki on vaihdellut: Välillä hallituksen katsotaan säästävän liikaa, ja toisaalta sanotaan, että olemme sopeuttaneet liian vähän. Samaan aikaan oppositio on vastustanut monia hallituksen tekemiä säästöpäätöksiä ja esittänyt itse satojen miljoonien eurojen menolisäyksiä. Aikamoista sumutusta! Suomen talous ei vahvistu hetkessä eikä veroja korottamalla. Se vahvistuu silloin, kun työnteko kannattaa ja yrityksillä on hyvät edellytykset työllistää. Kun palkkaverotusta kevennetään, se näkyy konkreettisesti ihmisten arjessa. Monelle perheelle se tarkoittaa hieman enemmän liikkumavaraa arjen menoihin, lasten harrastuksiin ja asumiseen ja ennen kaikkea tunnetta siitä, että ahkerasta työnteosta jää jotain käteen. Suomi on elänyt pitkään yli varojensa. Siksi hallitus on tehnyt päätöksiä, jotka eivät ole helppoja mutta jotka rakentavat kestävää taloutta ja turvaavat hyvinvointiyhteiskunnan myös tuleville sukupolville. Arvoisa valtiovarainministeri Purra, miten Orpon hallituksen linja tukee suomalaisten perheiden pärjäämistä ja lasten ja nuorten tulevaisuutta?