Garedew Kaisa

Arvoisa puhemies! Kehysriihen päätöksiä laitetaan nyt vauhdilla voimaan. Tämä hallituksen esitys sisältää kolme kansalaisten arjen kannalta erittäin tärkeää lakimuutosta: Kotitalousvähennystä korotetaan tälle ja ensi vuodelle. Työmatkakulujen verovähennyksen omavastuu alenee tälle vuodelle. Virkistyssetelien käyttömahdollisuudet laajenevat metsästykseen ja kalastukseen, ja samalla niiden arvo nousee. Kotitalousvähennys siis nousee tämän ja ensi vuoden ajaksi 500 eurolla 1 600 eurosta 2 100 euroon. Suomalaiset siivous-, remontti- ja hoivayrittäjät tekevät tärkeää työtä. Kotitalousvähennystä parannetaan, jotta heille saataisiin paremmin kysyntää, nyt kun suomalaisten ostovoima on onneksi alkanut kasvamaan. Työmatkakulujen omavastuualennus puolestaan on yksi keino kompensoida työmatkailijoille korkeita bensan hintoja. Vähennyksen omavastuuosuus laskee 900 eurosta 800 euroon. Oman kodin ja työpaikan välisistä matkakustannuksista saa siis tälle vuodelle vähentää verotuksessa nykyistä suuremman osan. Töissä käymisen on oltava kannattavaa ja autoilun kulujen pysyttävä kohtuullisina. Siksi hallitukselta on saatu jälleen tämä uusi toimenpide autoilijoiden hyväksi, sen lisäksi, että aiemmin ollaan muun muassa kohtuullistettu jakeluvelvoitteen nousua sekä laskettu bensaveroa ja ajoneuvoveroa. Sen jakeluvelvoitteen, senkin olisi saanut poistaa kyllä poistaa aivan kokonaan. Se on täysin ilmasto-huuhaa-vaatimus. Siitä ei ole muuta kuin haittaa eikä mitään vaikutusta mihinkään ilmastoon, varsinkaan mitkään suomalaisten minimaaliset päästöt eivät vaikuta mihinkään globaaliin ilmastoon millään tavalla. Kolmas tähän hallituksen esitykseen sisältyvä parannus on liikunta- ja kulttuurietuun tehtävät muutokset. Edun enimmäisarvoa korotetaan 400 eurosta 540 euroon vuodessa. Tällä huomioidaan hintojen kehitys, sillä tuen määrään ei ole koskettu kertaakaan vuoden 2009 jälkeen. Erittäin hienona asiana pidän sitä, että virkistysseteleitä saa jatkossa käyttää myös fyysistä aktiivisuutta edellyttäviin luontoharrastuksiin, siis käytännössä esimerkiksi kalastus- tai metsästysluvan hankintaan tai eräoppaiden palveluihin. Arvoisa puhemies! Tärkeitä lakimuutoksia nämä kaikki, ja hyvä, että ne saadaan nyt voimaan ja vaikuttamaan heti tämän vuoden verotuksessa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Huhtikuussa poliisi piti Helsingissä taksien tehovalvontapäivän. 36 tarkastetusta taksista puutteita havaittiin 21 taksissa. 12 kuskia ei pystynyt esittämään ajopäiväkirjaa, tai se oli puutteellinen. Jos melkein 60 prosentissa tapauksista ilmeni jokin puute ja joka kolmannessa taksissa oli ongelmia lakisääteisen ajopäiväkirjan pitämisessä, niin ei siis ole kahta sanaa siitä, tarvitaanko takseihin taksamittarit ja lupiin tiukempi seula. Ehdottomasti tarvitaan. Ja tästä suuri kiitos liikenne- ja viestintäministerille Lulu Ranteelle, joka on tuonut tämän valtavan upean esityksen nyt eduskuntaan, ja sitä täällä käsitellään. Taksilain uudistus on merkittävä korjaustoimenpide sekä matkustajien turvallisuuden että harmaan talouden kitkemisen näkökulmasta. Uusi laki on tarkoitus saada voimaan jo tänä syksynä. Bernerin taksiuudistuksen jälkeen taksin ottaminen on ollut suorastaan pelkästään venäläistä rulettia. Naiset ovat joutuneet pelkäämään raiskatuksi tulemista, ja mitään takeita ei ole ollut siitä, löytääkö kuski edes perille, sillä paikallistuntemustakaan ei ole enää vaadittu. Nyt näihin kaikkiin massiivisiin ongelmiin tullaan puuttumaan: taksamittarit jokaiseen taksiin, tunnistettavat rekisterikilvet, luvan saannin esteeksi se, jos on syyllistynyt tiettyihin rikoksiin, uusille kuskeille pakollinen 21 tunnin koulutus ja nykyisille kuljettajille täydennyskoulutus ajoluvan uusimisen edellytykseksi. Arvoisa puhemies! Yhdyn tähän liikenne- ja viestintävaliokunnan kaneettiin siitä, mitä taksialan kuuluu olla ja millaiseksi se nyt muutetaan: ”Taksinkuljettaja toimii asiakaspalveluammatissa. Taksinkuljettajan ammattitaitoon kuuluvat kielitaito, asiakkaiden kohtaaminen, rehellisyys, liikennekäyttäytyminen, paikallistuntemus ja kaluston laadun varmistaminen.” Tässä kiteytetään tämän uudistuksen tavoitteet. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Takseilla täytyy pystyä kulkemaan Suomessa ilman, että tulee raiskatuksi ja huijatuksi. Täysin epäonnistunut edellinen taksiuudistus saadaan nyt vihdoin korjattua perussuomalaisten liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen johdolla. Nyt taksiliikenneluvan saamisen edellytyksiä muutetaan siten, että hyvämaineisuuden arviointiin tulee jatkossa vaikuttamaan henkilön syyllistyminen seksuaalirikoksiin, maksuvälinerikoksiin ja ‑petoksiin sekä henkeen ja terveyteen kohdistuviin rikoksiin. Aikaisemmin edes lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset eivät olleet este taksiluvan saamiselle. Että sellaista hyvämaineisuuden arviointia on tähän asti tehty — aivan uskomatonta. Sen seurauksena, eli tämän Bernerin taksilain voimaantulosta, vuodesta 2018 lähtien taksikuskit ovat syyllistyneet reilusti yli sataan seksuaalirikokseen: hirvittävä määrä inhimillistä kärsimystä, jolle täytyy saada todellakin loppu. Toinen iso osa tehtävästä taksiuudistuksesta on pimeisiin takseihin ja huijauksiin puuttuminen. Takseihin tulee jatkossa värilliset rekisterikilvet ja taksamittarit. Kuten valiokunnan mietinnössäkin nostetaan esiin, taksamittari on luotettavin ajotietojen kerääjä ja säilyttäjä, ja siksi se on välttämätön apuväline harmaan talouden kitkemisessä. Värilliset taksikyltit puolestaan auttavat sekä taksien käyttäjiä että takseja valvovia poliiseja tunnistamaan luvanvaraiset ajoneuvot, ja ne ovat myös yksi lisäkeino alan luotettavuuden palauttamiseksi. Arvoisa puhemies! Taksien kilpailun avaaminen oli valtava virhe, joka romutti luottamuksen taksialaa kohtaan, aiheutti raiskatuille tytöille elinikäiset traumat, muutti Helsingin Rautatientorin taksitolpat aggressiiviseksi kaaokseksi, nosti taksimatkojen hintoja 7—15 prosenttia kunnasta riippuen ja vei suomalaisilta käytännössä mahdollisuuden saada tarvitsemaansa suomenkielistä turvallista taksipalvelua. Tämä sotku oli tärkeä korjata, ja onneksi sen vaatimat lakimuutokset on nyt viimein tehty. Tästä lämmin kiitos Lulu Ranteelle, liikenne- ja viestintäministerille. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Köyhyys — ja erityisesti lapsiperheköyhyys — on todella surullinen ja monisyinen ongelma. Juuri sen takia Suomen on saatava taloutensa tasapainoon, ettei kansalaistemme viimeiseksi oljenkorreksi ja turvaverkoksi luotu sosiaalijärjestelmä romahda tulevaisuudessa. Vaikka huolemme köyhistä on yhteinen, on oppositiolta kokonaiskuva täysin hukassa. Tällä kaudella on tehty todella monia päätöksiä, joilla on nimenomaan helpotettu lapsiperheiden taloudellista tilannetta. Lapsiperheiden hyväksi on tänä vuonna varattu enemmän kuin koskaan aiemmin: 11,4 miljardia euroa. Tällä kaudella lapsiperheiden verotukseen palautettiin työtulovähennyksen lapsikorotus, mitä ei Marinin kaudella ollut laisinkaan. Myöhemmin tämä vielä tuplattiin, niin että esimerkiksi kolmilapsisen perheen tulovero on nyt 630 euroa pienempi. Äitiyspakkauksen arvo nostettiin 170 eurosta 210 euroon ja vaippojen verotusta laskettiin 12 prosenttiyksiköllä. Opintorahan huoltajakorotusta nostettiin. Lapsilisään on tehty monta eri korotusta: alle kolmivuotiaista maksettavaan lapsilisään, monilapsisten perheiden lapsilisään sekä lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen. Lisäksi lapsiperheet hyötyvät siitä, että hallitus on parantanut työnteon kannattavuutta ja keventänyt liikkumisen verotusta — eli keventänyt työn verotusta 1,8 miljardilla, polttoaineveroa 270 miljoonalla ja vanhempien autojen ajoneuvoveroa 50 miljoonalla. Jostain kumman syystä oppositio unohti välikysymyksessään kiittää hallitusta näistä toimenpiteistä. Kummallista. [Aki Lindén: Ei ihme, että valtionvelka kasvaa!] Se ero meissä perussuomalaisissa ja oppositiossa on, että vasemmisto vaatii koko ajan kireämpää ilmastopolitiikkaa ja maahanmuuton lisäämistä suomalaisten kustannuksella. Samalla he ovat sokeita sille, miten suuret kustannukset näillä kaikilla on Suomen kansalaisille. Jo tälläkin hetkellä edellisen hallituksen tänne haalimat ulkomaalaiset opiskelijat perheenjäsenineen valitettavasti vievät leivän suomalaisten köyhien käsistä leipäjonoissa. Arvoisa puhemies! Nyt sitten joudutaan korjaamaan näitä maahanmuuttopolitiikan virheitä, tehdään vihdoin sellaisia ilmastopäätöksiä, jotka eivät nosta kansalaisten kustannuksia, ja samalla tässä taiteillaan korkojen ja vaikeiden suhdanteiden kanssa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Huoltovarmuus on sisäisen turvallisuuden ja yhteiskuntarauhan säilyttämisen kannalta yksi tärkeimmistä osatekijöistä. Jos kriisi iskee, meillä on oltava ratkaisut ja raaka-aineet jo valmiina. Huoltovarmuuslain muutoksilla luodaan parempaa vakautta kriisinkestävyyteen sekä vahvistetaan ja selkeytetään Huoltovarmuuskeskuksen asemaa viranomaisena. Samalla huoltovarmuustoimenpiteiden rahoitusmallia uudistetaan. Huoltovarmuus koostuu monesta eri osa-alueesta. Kriittinen infra, kuten kaapelit, vesi, energia ja tärkeimmät kulkuväylät, on suojattava ja kyettävä tarvittaessa korjaamaan nopeasti. Huoltovarmuusvarastojen ylläpitäminen puolestaan on materiaalista varautumista: esimerkiksi sairaanhoidon tarvikkeita, viljaa ja polttoaineita. Tässäkin yhteydessä on tarpeen nostaa esiin turve, joka on määritelty strategisesti tärkeäksi raaka-aineeksi. Jos turpeen käyttö on kannattamatonta, silloin sitä ei nosteta riittävästi, sen saatavuus heikkenee ja sen myötä riittävien varmuusvarastojenkin ylläpitäminen vaikeutuu entisestään. Turpeen tärkeys ja monipuolisuus on tunnustettava ja Suomen ajettava EU:ssa sellaista politiikkaa, jolla turpeen kannattavuus saadaan palautettua, koska iso osa ongelmista on peräisin EU:sta ja päästölaskelmatavoista, joilla ei ole mitään tekemistä tosiasioiden kanssa. Samalla Suomessa on varmistettava, että yhtään turpeenpolttokattilaa ja turvekonetta ei enää poisteta käytöstä tai romuteta. Sellainen politiikka on ollut erittäin vaarallinen virhe. Arvoisa puhemies! Suomessa tehdään esimerkillistä työtä niin puolustuskyvyn kuin huoltovarmuudenkin eteen. Silti emme voi tuudittautua sen varaan, mitä on joskus tehty, vaan koko ajan on oltava kartalla siitä, mitkä ovat juuri tässä ajassa todennäköisimmät riskit. Samalla tavalla lainsäädännön on pysyttävä ajan tasalla ja reagoitava muuttuvaan maailmaan. Siksi tämäkin lakimuutos on nyt saatu maaliin ja sen myötä Huoltovarmuuskeskuksen tärkeälle työlle lisää selkeyttä ja vahvuutta osana viranomaiskenttää. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Saavutettavuus, turvallisuus ja toimivuus — siinä Liikenne 12 ‑suunnitelman päätavoitteita seuraaville kahdelletoista vuodelle. Yli tuhat kilometriä pitkässä maassa ovat toimivat liikenneyhteydet elinvoiman edellytys niin tavallisten kansalaisten kuin liike-elämänkin kannalta. Lisäksi ne ovat välttämättömyys huoltovarmuuden ja sotilaallisen turvallisuuden näkökulmasta. Keski-Suomen kannalta tärkeimpiä tavoitteita on sujuvien kansallisten ja kansainvälisten liikenneyhteyksien turvaaminen. Tähän sisältyy kolmen tunnin saavutettavuustavoite Helsinki-Vantaan lentokentälle. Jyväskylän yritysten pääsy kansainvälisille markkinoille on siitä riippuvainen. Valtio on jo sitoutunut tukemaan maakuntalentoja, mukaan lukien Jyväskylä, alkuvuoteen 2028 saakka. Lämmin kiitos tästä meidän perussuomalaiselle liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteelle, joka on muiltakin osin tehnyt loistavaa työtä sen varmistamiseksi, että Suomessa liikenne toimisi entistä paremmin ja turvallisemmin. Maakuntalentojen jatkosta päätettäessä olisi erittäin tärkeää huomioida lentoliikenteen suuri merkitys Keski-Suomen liike-elämälle sekä Puolustusvoimien tarpeet Tikkakosken lentokentän osalta. Se on joka tapauksessa pidettävä hyvässä kunnossa maamme turvallisuuden ja puolustettavuuden vuoksi. Keski-Suomen halki kulkeva Helsinki—Jyväskylä—Oulu—Lappi-välin valtatie 4, E75, eli Nelostie on osa TEN-T-verkostoa eli EU:n määrittelemää Euroopan laajuista liikenneverkkoa. Liikennesuunnitelmaa koskevassa selonteossa luvataan, että TEN-T-verkon pullonkaulaosuuksiin kiinnitetään erityistä huomiota. Yksi tällainen on valtatie 4:n Vaajakosken kohta, jota koskeva hanke olisi tärkeää saada käynnistettyä mahdollisimman pian. Hanke on joka tapauksessa toteutettava vuoteen 2030 mennessä, koska TEN-T-asetus näin vaatii. Hankkeen kustannusarvio on 225 miljoonaa, mistä Jyväskylän kaupungin rahoitusosuus olisi 18 miljoonaa. Väylähankkeita on Keski-Suomessa meneillään yhteensä 82,5 miljoonan euron edestä: valtatie 4:llä Leivonmäen pohjoispuoli Joutsassa, Jyväskylän Oravasaaren eritasoliittymä ja Palokka, valtatie 9:llä Lievestuoreen kohta sekä Äänekosken silta. Vielä näiden lisäksi rahoitus valtatie 4:n Vestonmäen parantamiseen Toivakassa on tarkoitus myöntää vuonna 2026 lisätalousarviosta. Arvoisa puhemies! Selonteon mukaan Suomen logistiikasta 90 prosenttia kulkee kumipyörillä. Juuri tämä Keski-Suomen halki kulkeva Nelostie on yksi Suomen merkittävimmistä raskaan liikenteen väylistä, joista teollisuus ja liike-elämä ovat riippuvaisia. Keski-Suomeen tehdyt väylähankepanostukset ovat siis olleet täsmälleen oikea linja ja välttämättömyys koko Suomen saavutettavuuden säilyttämistä ajatellen, joten kiitos vielä ministeri Ranteelle niiden huomioimisesta nyt ja seuraavia rahoituspäätöksiä tehtäessä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävässä Liikenne 12 ‑suunnitelmassa huomioidaan niin tieverkon kuin raide-, lento- ja vesiliikenteenkin tarpeet tuleville vuosille. Ensisijaista kaikessa liikennettä koskevassa päätöksenteossa on turvallisuus ja saavutettavuus. Keski-Suomessa valtatie 4:n lisäksi raideliikenne on Jyväskylän saavutettavuudelle ja teollisuudelle äärimmäisen tärkeää. Tällä hetkellä tärkein ratayhteys on Tampere—Jyväskylä-rata, mutta se ei välttämättä pitkän päälle ole nopein ja kannattavin yhteys. Olen jättänyt eduskunnalle toimenpidealoitteen koskien uutta suoraa raideyhteyttä Helsingistä Lahden ja Jyväskylän kautta Ouluun. Se voitaisiin rakentaa esimerkiksi siinä vaiheessa, kun Suomen rataverkkoa joka tapauksessa uudistetaan eurooppalaisen raideleveyden mukaiseksi. Selonteon mukaan valtio laatii raideleveyden muutossuunnitelman vielä tällä kaudella. Ehdotukseni olisi hyvä huomioida siinä. Nyt jo on suunnitelmana rakentaa eurooppalaisten standardien mukainen raideyhteys Ruotsin Haaparannasta Ouluun. Oulun ja Helsingin välillä lyhin ja paras yhteysväli kulkisi nykyisen Tampereen sijaan Jyväskylän kautta. Uutta rataa voitaisiin rakentaa ilman, että liikenne nykyisellä pääradalla häiriintyisi. Tampere on jo ruuhkautunut ja muodostunut koko maan raideliikenteen pullonkaulaksi, koska sen kapasiteetti on alkanut junaliikenteen kasvun myötä ylittyä ja useat Tampereelta lähtevät rataosuudet ovat yksiraiteisia. Lisäksi on äärimmäisen vaarallista, että tällä hetkellä Tampere on käytännössä ainoa piste, jonka kautta kaikki raideliikenne eri puolille Suomea kulkee — helppo kohde viholliselle, jos haluaa pysäyttää Suomen junaliikenteen ja tuhota huoltovarmuuden. Tähän toivon kiinnitettävän erityistä huomiota tulevaisuudessa. Toinen merkittävä puute Suomessa on itä—länsi-suuntaisten yhteyksien puute. Raideleveysselvityksessä tullaan huomioimaan yhteystarpeet tärkeisiin satamiin. Pori—Parkano—Haapamäki-radan kunnostaminen voisi olla yksi ratkaisu Porin sataman saavutettavuuden tehostamiselle. Poikkirata jatkuisi ja loisi kaivatun kehäradan halki Suomen. Haapamäeltä se jatkuisi Jyväskylään ja sieltä edelleen Pieksämäen ja Savonlinnan kautta itärajalle Parikkalaan. Iso osa näistä raideosuuksista on jo nyt käytössä. Arvoisa puhemies! Tarpeita olisi enemmän kuin resursseja. Tämä on valitettava tosiasia. Liikenneverkko on kuitenkin välttämättömyys kaikille yhteiskunnan osa-alueille, siksi korjausvelan purkamiseen on nyt panostettu, ja toivottavasti tätä jatketaan myös seuraavilla hallituskokoonpanoilla. Lisäksi Suomen kannattaa ehdottomasti ottaa EU:sta ja Natosta irti kaikki rahoitus, jota niiden kautta on haettavissa. Suomi on joutunut maksamaan EU:lle niin paljon kaikesta mahdollisesta, että olisi oikeus ja kohtuus saada sieltä jotain välillä kotiinkin päin, varsinkin kun pidämme täällä pystyssä ja kunnossa EU:n ja Naton itärajaa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Elinvoimaiset kylät ja niissä säilytettävät kyläkoulut ovat vetovoimatekijöitä varsinkin lapsiperheille. Sen sijaan, että kouluverkkoa karsitaan ja lapset pyritään säästöjen nimissä keskittämään keskustojen jättikouluihin, tulisi kuntien kääntää ajattelunsa toisin päin ja järjestää kaupunkilaislapsille koulukuljetukset kyläkouluihin. Tämä olisi kaikille paljon järkevämpi ratkaisu. Kyläkouluissa lapset voivat paremmin, ja pienempien luokkakokojen ansiosta jokainen tulee nähdyksi. Näissä pienemmissä kouluissa henkilökunta tulee lapsille tutummaksi, ja jos kiusaamista sattuisi tapahtumaan, siihen olisi helpompi puuttua. Myös herkempien lasten aistikuormitus pysyy kyläkouluympäristössä maltillisempana kuin suurissa, hälyisissä megakouluissa. Samoin kaavoituksessa ja tonttisuunnittelussa kuntien tulisi uskaltaa miettiä järkevämpiä ratkaisuja kuin tiiviisti tungettuja, korkeita kerrostaloja täynnä tyhjiksi jääviä yksiöitä. Tontteja ja monipuolista asuinrakentamista pitäisi suunnitella kyläkoulujen lähistölle. Maalla ei aina tarvitse olla kyse isoista omakotitaloista, niitäkään eivät kaikki tarvitse. Niiden lisäksi tarvitaan kohtuukokoisia ja -hintaisia erillistaloja ja vaikkapa senioreille soveltuvia asumismuotoja. Palveluiden osalta joillain alueilla on jo lanseerattu fiksuja ja kustannustehokkaita liikkuvia sotepalveluita, jotka voidaan viedä kauempana asuvien ihmisten luokse. On sanomattakin selvää, että myöskään kohtuuhintaisen autoilun ja hyväkuntoisen tiestön merkitystä ei tule aliarvioida. Hallitus on omilla toimillaan laskenut polttoaineiden hintoja useaan otteeseen: perunut ja kohtuullistanut Marinin hallituksen suunnittelemia jakeluvelvoitteen hirmunostoja sekä alentanut veroja. Vuosien 2024 ja 2025 aikana teitä on päällystetty jo noin 7 000 kilometrin edestä, mutta samalla linjalla on jatkettava myös tulevaisuudessa, koska tiestö kuluu jatkuvasti. Arvoisa puhemies! Tämän nyt käsiteltävän maaseutupoliittisen selonteon mukaan Suomen pinta-alasta yli 95 prosenttia määritellään maaseutualueiksi. Kuitenkin jo 72 prosenttia väestöstä asuu kaupunkialueilla. Selonteon mukaan tämä osittain selittyy sillä, että maahanmuuttajat tulevat kaupunkeihin ja päätyvät vain hyvin harvoin maaseudulle. Suomen Kylät ry:llä on itseasiassa tällä hetkellä meneillään kaksivuotinen EU:n rahoittama hanke maahanmuuttajiin liittyen. Sillä pyritään edistämään maahanmuuttajien asettumista maaseudulle sekä yrittäjäksi ryhtymistä siellä. Siihen liittyy verkostoitumisen tukemista, koulutuksia sekä toimintamallien kehittämistä. Näin pyritään saamaan maahanmuuttajia kotoutumaan maaseudulle ja elättämään itsensä. Samalla tällä edistetään maaseutualueiden elinvoimaa sekä toivottavasti löydetään jopa maaseutuyrittäjille toiminnanjatkajia. Arvoisa puhemies! Maaseutu peltoineen, metsineen ja järvineen on kuitenkin edelleen suomalaisuuden ja suomalaisen kulttuurin sydämessä. Tätä yhteyttä meidän tulee vaalia myös tulevaisuudessa ja ehkäistä siitä vieraantumista, sillä maaseudun merkitys hyvinvoinnin luojana, puhtaan ruoan tuottajana ja monipuolisena huoltovarmuuden varmistajana on Suomelle korvaamaton. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kuten olen täällä jo usein sanonut, näistä aivan pähkähulluista hiilineutraalisuustavoitteista tulisi jo vihdoin luopua kokonaan. Jos, ja näköjään, niitä nyt aivan välttämättä halutaan pitää, niin ne pitäisi tietenkin arvioida hyödyn ja kustannustehokkuuden näkökulmasta. Tehdäänpä nyt vähän tätä arviointia. Kumpaan on pitkällä tähtäimellä hyödyllisempää laittaa rahaa: ilmastotoimiin vai suomalaisten arjen ja yritysten kilpailukyvyn parantamiseen? Ilmastotoimet maksavat Suomelle arvioiden mukaan miljardeja. Tarkkoja todellisia kustannuksia ei ole edes laskettu. Täysin vastuutonta. Olen jättänyt toimenpidealoitteen hiilineutraalisuustoimien kustannusten laskemisesta ja hiilineutraalisuustavoitteiden siirtämisestä. Jos nyt joku vielä haluaa uskoa ihmisten aiheuttaman hiilidioksidin vaikuttavan jollakin tapaa tähän ilmaston lämpenemiseen, niin silti tosiasiana säilyy se, että edes koko EU:n saati sitten Suomen hiilineutraalisuus ei muuttaisi maailmanlaajuista ilmastoa mihinkään suuntaan, koska Suomen päästöt ovat koko maailman päästöistä vain 0,8 promillea — niin pienet. Eli me kaikki täällä ymmärrämme, että ilmastonmuutoksen vuoksi ilmastotoimiin ei ole kenellekään hyödyksi laittaa penniäkään. Suomen valtion ensisijainen tehtävä on varmistaa, että Suomella on varaa pitää huolta kansalaistensa turvallisuudesta ja hyvinvoinnista sekä taata suomalaisille yrityksille kilpailukykyiset kasvualustat. Myös kohtuulliset autoilun kustannukset ovat merkityksellisiä pitkien etäisyyksien Suomessa. Samoin huoltovarmuuden on tultava ensin: fossiiliset polttoaineet ja turve ovat tarpeellisia täällä pohjoisessa ja kylmissä normaalioloissa mutta myös välttämättömiä kriisiajan energialähteinä, joiden käytön romuttaminen on äärimmäisen vaarallista. Entä onko vihreisiin energiahankkeisiin investoiminen ja fossiilisista polttoaineista luopuminen kustannustehokkaampaa, ja kenties siitä syystä niitä kannattaisi edistää? Usein fossiilittomat ratkaisut perustuvat enemmän ideologiaan kuin niiden todelliseen ylivertaisuuteen. Vain EU:n asettamien tavoitteiden ja päästökaupan takia esimerkiksi turpeen poltto tulee kalliiksi ja on pakko siirtyä hätäisesti tällä hetkellä tarjottaviin vaihtoehtoihin, vaikka investointitarpeet ovat kuinka mittavat ja vaikka kehitteillä olisi parempiakin ratkaisuja. Esimerkkinä sähköautomania ja kaupunkien investoinnit sähköbusseihin. Sähköajoneuvot ovat järjettömän kalliita hankkia ja korjata ja myös erittäin huono valinta tänne Suomen talviolosuhteisiin ja pitkiin välimatkoihin. Edullinen sähkö tosin voi nyt houkuttaa sähköautojen käyttöön halvoilla käyttökustannuksilla. Ei ole kuitenkaan tervettä kehitystä eikä tue edes vapaan liikkumisen mahdollisuutta, että olemme täysin riippuvaisia sähköstä myös liikkumisen mahdollistajana. Ukrainassa Venäjä on systemaattisesti iskenyt sähköinfraan. Samaan pitäisi varautua täällä Suomessa. Arvoisa puhemies! Vastaus siis on, että Suomen ilmastotoimet ovat täysin hyödyttömiä. Niillä ei ole mahdollista saavuttaa niiden ideologista tavoitetta eli ilmaston lämpenemisen pysäyttämistä. Ilmastotoimet ovat turhia ja kalliita ja monin eri tavoin suomalaisille haitallisia, jopa vaarallisia. Huoltovarmuuteen sekä kriisin ja katastrofien kestävyyteen panostaminen sen sijaan on aina järkevää. Hiilihulluuteen haaskattavaksi suunnitellut varat kannattaisi mieluummin suunnata niihin. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Suomi tuottaa vain 0,8 promillea koko maailman hiilidioksidipäästöistä. Me kaikki täällä olevat varmasti ymmärrämme sen, että tällä ei ole yhtään mitään todellista vaikutusta mihinkään ilmaston lämpenemiseen. Tämä kaikki ilmastokiihko täällä on tällaista ilmastoideologista poseeraamista. Hirttäytyminen kaikenlaiseen niin sanottuun vihreään energiaan ja ilmastoagendaan on aiheuttanut kuluja suomalaisille veronmaksajille, heitteleviä sähkönhintoja ja maatalouden kannattavuuden rapautumista. Sen sijaan Suomi tarvitsee vakaata toimintaympäristöä teollisuudelle, teknologianeutraalia innovaatioiden edistämistä, huoltovarmuuden priorisoimista sekä arjen kustannusten pysymistä kohtuullisina. Jokainen ihminen ja yritys tarvitsee energiaa, joten ei ole yhdentekevää, miten sen lähteisiin suhtaudutaan. Jos ilmastoideologian annetaan rajoittaa energiantuotantoa ja teollisuutta, ymmärrämme täällä varmasti, että teemme itsellemme ja Suomen kilpailukyvylle hallaa. Maailmassa on monta suurta maata, joissa tuotanto on merkittävästi halvempaa ja paljon vähemmän säädeltyä. Ilmasto muuttuu ja tulee aina muuttumaan. Uutta tutkimustietoa tästä ilmastonmuutoksesta saadaan jatkuvasti, esimerkiksi siitä, miten merten ominaisuus varastoida lämpöä valtavan pitkiä aikoja vaikuttaa eri mittausasemilta mitattuihin lämpötilatrendeihin. Ilmasto on maailmanlaajuinen, ja Suomen päästöt ovat mitättömät. Silti Marinin hallitus sääti tänne maailman kireimmät ilmastotavoitteet ja täysin ilman kustannusarvioita — aivan vastuutonta. Olen jättänyt toimenpidealoitteen hiilineutraalisuustoimien kustannusten laskemiseksi ja ilmastolain hiilineutraalisuustavoitteen siirtämiseksi eteenpäin. Sen ehdotuksia olisikin nyt hyvä käsitellä tämän selonteon yhteydessä. Suomen tulisi aina kaikissa päätöksissään huomioida ensin tietenkin Suomen kansallinen turvallisuus ja sitten toiseksi kustannukset valtiolle, yrityksille ja tavallisille Suomen kansalaisille. Suomi on Euroopan metsäisin ja soisin maa, ja silti EU painostaa meitä hakkuiden ja turpeen käytön rajoittamiseen. Nyt on kuitenkin käynyt ilmi, että metsät ovat kuin ovatkin hiilinielu — apua, mitä sekoilua — ja että turvekoneita ei olisikaan kannattanut romuttaa, koska turvetta todella tarvitaan huoltovarmuussyistä ja lämmitysenergiaksi, myös kasvuturpeeksi ja moniin muihin käyttötarpeisiin, joihin se on täysin ylivoimainen ainesosa, Suomen myyntivaltti. Tällä kaudella olemme onneksi saaneet jo peruttua joitain pahimpia ilmastoideologisia pakkopaitoja, kuten jakeluvelvoitteen merkittävää nousua ja kuntien ilmastosuunnitelma-pakkoa. Seuraavaksi Suomi voisi ottaa mallia Yhdysvalloista, missä kumottiin viime viikolla polttomoottoriautoja koskevat päästörajoitukset. Samoin Yhdysvallat on vetäytynyt Pariisin ilmastosopimuksesta, siitä, missä sitoudutaan rajoittamaan maailman keskilämpötilan nousua. Suomi on tietysti siihenkin mennyt aikoinaan liittymään mukaan, vaikka ei tietenkään olisi kannattanut. Arvoisa puhemies! On ainoastaan tosiasioiden tunnustamista ja realismia todeta, että tarvitsemme myös fossiilisia polttoaineita sekä säistä riippumatonta energiaa ja ydinvoimaa. Tarvitsemme metsiemme puita ja maaperämme raaka-aineita oman hyvinvointimme kasvattamiseen. Oman kansan edun on tultava aina ensin. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Ei lisää huumeita Suomeen — suunnan pitää olla täysin toinen. On hyvä muistaa, että myös lailliset kannabismarkkinat edistäisivät huumerikollisuutta. Kannabiksen laillistamista ajavat tahot vaikuttavat sinisilmäisesti kuvittelevan, että laillistamista seuraisi auvoisa yhteiskunta, jossa kaikki noudattaisivat sääntöjä eikä poliisien resursseja enää haaskattaisi viattomien pilvenpolttajien kiusaamiseen. Asia ei todellakaan ole näin. Mietinnön mukaan Kanadassa eivät kannabiksen laillistamisen jälkeenkään laittomat markkinat kadonneet mihinkään. Kannabiksen laiton tuotanto ja myynti uhkaavat yhä yleistä turvallisuutta ja kansanterveyttä Kanadassa. Lakivaliokunnan sisäministeriöltä saaman tiedon mukaan tälläkin hetkellä kannabis on Suomessa vain hyvin harvoin varsinainen syy poliisin virkatehtäviin. Käyttörikokseen liittyy hyvin usein joku toinen rikos. Tämä tarkoittaa siis sitä, että kannabiksen käyttö ja rikollisuus ovat linkittyneet toisiinsa. Satunnaisesta kannatuksen poltosta kiinni jäänyt henkilö taas voidaan harkinnan perusteella jo nyt jättää rankaisematta ja ohjata hoitoon. Sisäministeriön arvion mukaan laillistaminen lisäisi merkittävästi järjestäytyneen rikollisuuden toimintaedellytyksiä kannabiskaupassa, koska aineen hyväksyttävyys yleistyisi ja kysyntä kasvaisi. Lisäksi olisi äärimmäisen vaikea valvoa edes lailliseen myyntiin tuotavien aineiden alkuperän laillisuutta. Ne voisivat edelleen helposti olla laittomasti tuotettuja. Valvonta tietysti myös vaatisi merkittävästi poliisiresursseja, mikä vesittää tämän tavoitteen vähentää poliisin kannabikseen liittyvien tehtävien määrää laillistamisen kautta. Kannabiksen käyttö ei myöskään korvaa niin ikään haitallista alkoholinkäyttöä vaan tulee käyttäjillä mukaan sen rinnalle. Liikennerikkomukset, väkivalta sekä muut alkoholista johtuvat ongelmat ja sairaudet eivät siis myöskään vähentyisi, vaikka toinen päihde vapautuisi ja yleistyisi. Kannabiksen laillistaminen ei vähennä sen käyttöä eikä poista haittoja. Se ei pysty edes suojelemaan alaikäisiä, jotka esimerkiksi Kanadassa hankkivat kannabiksensa edelleen laittomilta markkinoilta. Lakivaliokunnan THL:ltä saaman selvityksen mukaan valtaosa, 71 prosenttia, tutkimuksista osoittaa, että käyttö lisääntyy laillistamisen myötä. Yksikään tutkimus ei viittaa kannabiksen käytön vähenemiseen. Saatavuuden helpottaminen luonnollisesti madaltaa kynnystä kokeilla ja aloittaa käyttö. Arvoisa puhemies! Kannabiksen laillistamisesta ei seuraisi yhtään mitään hyvää, joten kannatan ehdottomasti lakivaliokunnan päätöstä hylätä tämä kansalaisaloite. Vastuullisen päihdepolitiikan ytimessä on nollatoleranssi sekä resurssien kohdentaminen käytön aloittamisen estämiseen ja päihdehoitopalveluihin. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Lakivaliokunta niittasi eduskunnan kannan: kannabista ei laillisteta — ainoa oikea päätös. Kannabis on vaarallinen huume, jonka käyttöä ei tule edistää millään tavoin. Kannabiksen käyttö on yleistynyt räjähdysmäisesti. Osittain tämä voi johtua siitä, että kannabiksen polttamisesta saa helposti median välityksellä sellaisen kuvan, että se olisi harmitonta tai jopa hyödyllistä touhua. Laillistaminen antaisi saman signaalin. Tämä on täysin väärä käsitys, joka tulisi tehokkaasti saada kitkettyä varsinkin nuorten mielikuvista. Mietinnössä kerrotaan, että kannabiksen aiheuttamat psykoosit ovat lisääntyneet. Näistä psykoosiin joutuneista joka kolmas sairastuu myöhemmin skitsofreniaan. Sairauteen liittyvä harhaisuus, vainotuksi tulemisen tuntemus ja olemattomien äänien kuuleminen ovat oireita, joita kukaan ei varmasti haluaisi kokea. Nuoruudessa kannabis vaikuttaa aivojen kehitykseen ja mielenterveyteen. Kannabiksen käyttö suurentaa myös keuhkosyövän ja keuhkoputkentulehduksen riskiä. Se voi laskea kehon lämpötilaa sekä nostaa sydämen sykettä ja verenpainetta. Kannabiksen käyttö raskausaikana on yhteydessä komplikaatioihin ja voi aiheuttaa lapselle myöhemmin tarkkaavuus- ja käytösongelmia. Kannabis heikentää huomiokykyä, työmuistia, motorista koordinaatiokykyä ja reaktionopeutta. Liikenneonnettomuuksien riski luonnollisesti näiden myötä kasvaa, mikäli liikenteeseen lähdetään kannabista käytettyään. Kannabiksen käyttö voi aiheuttaa myös ahdistusta, vainoharhaisuutta, levottomuutta ja kuolemanpelkoa. Kannabiksen käytön tiedetään olevan yhteydessä myös sosiaaliseen eristäytymiseen, koulunkäynnin ja työelämän ulkopuolelle jäämiseen sekä muihin sosiaalisiin haasteisiin. Tämä ei siis todellakaan ole mikään leikin asia — tai siis leikitään lasten ja nuorten terveydellä ja heidän tulevaisuudellaan. Kannabis aiheuttaa tietysti myös riippuvuutta. Kaikkein alttiimpia sekä haittavaikutuksille että riippuvuuden kehittymiselle ovat tietenkin nuoret. Arvoisa puhemies! Kiitos lakivaliokunnalle kannabiksen laillistamista ajaneen kansalaisaloitteen hylkäämisestä. Kannabis on huumausaine, eikä Suomi kaipaa yhtään enempää huumeongelmia. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tarkastusvaliokunta oli jättänyt hallituksen vuoden 2024 vuosikertomusta koskevaan mietintöönsä lausuman liittyen nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Erittäin tärkeä aihe, johon puuttuminen vaatii monenlaisia toimia. Yksi ennalta ehkäisevä toimenpide oli lasten ja nuorten terapiatakuu, joka vuonna 2024 saatiin läpi eduskunnassa. Samoin tehostettiin nuoriso- ja jengirikollisuuden torjuntaa ja hyväksyttiin siihen liittyvä toimenpideohjelma vuosille 2024—2027. Myöhemmin on lanseerattu muun muassa nuorten aikuisten työllistymisseteli. Työpaikka antaa arkeen rakennetta, sosiaalisia kontakteja ja sisältöä, joka voi tukea myös mielenterveyttä. Edelleen me jatkamme työtä sen eteen, että Suomeen saataisiin talouskasvua ja investointeja, joiden myötä sitten luonnollisesti avautuu myös lisää työpaikkoja tarjolle, mitä me todella tarvimme. Vuonna 2024 rikoslakia uudistettiin monella merkittävällä tavalla. Avioliittoon pakottaminen ja tyttöjen sukuelinten silpominen kiellettiin yksiselitteisesti. Erittäin tärkeä uudistus. Tappo ei enää vanhene. Ensikertalaisuusalennuksen vankeustuomiosta voi jatkossa saada vain yhden kerran. Onneksi autoilijoita ei unohdettu. Marinin hallituksen aivan pähkähullut jakeluvelvoitteen nostosuunnitelmat peruttiin ja vuoden 2024 jakeluvelvoite jätettiin edellisen vuoden tasolle. Toimenpide siis esti polttoaineiden pumppuhintoja nousemasta noin 15—17 sentillä per litra yhdessä yössä. Kesällä 2024 kunnostettiin 4000 kilometriä tietä ja saatiin korjausvelan kasvu pysäytettyä. Myös ilmasto- ja kuntapolitiikkaan tuotiin vihdoin edes hitunen järkeä. Ilmastorahasto onneksi lakkautettiin ja ilmastolaista kumottiin kuntien ilmastosuunnitelman laatimista koskeva velvollisuus. Eli ei enää aikaa, resursseja ja rahaa täysin turhaan ideologiaan. Vuonna 2024 käynnistettiin kuntien normien keventämisen ja kokeilun ohjelma: kunnilta kerättiin 468 norminpurkuehdotusta ja 36 kokeiluehdotusta. Ensimmäiset ehdotukset ovat jo edenneet lainsäädäntöön. Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on saanut paljon hyvää aikaiseksi: olemme tuoneet Suomeen lisää turvallisuutta, lisää maalaisjärkeä ja arjen sujuvuutta sekä lisää suomalaisten tarpeiden laittamista ensimmäiselle sijalle. Vielä ei kuitenkaan ole kaikkea saatu valmiiksi, joten tällekin vuodelle lainsäädäntösuunnitelmassa on tärkeitä uudistuksia ja työ Suomen parhaaksi jatkuu edelleen. — Kiitos.