Juvonen Arja

Arvoisa herra puhemies! Terapiatakuu on se, jolla vastataan nuorten mielenterveysongelmiin, ja sen on tämä hallitus tuonut. Sitä eivät ole muut hallitukset tuoneet aikaisemmin, mutta on tärkeää, että psykologeja palkataan hyvinvointialueille, jotta takuu toteutuu. Arvoisa puhemies! Monet kunnat antavat nuorille kesäsetelin, jolla nuori pystyy hakemaan ja etsimään itselleen kesätyötä, ja kunta osallistuu näihin palkkakuluihin. Tätä kesäseteliä ei voi kuitenkaan käyttää kotitaloustyöhön. Tein vuonna 2020 Espoossa valtuustoaloitteen, jossa esitin, että kesätyösetelillä voisi myös työllistyä kotitalouksiin. Monet kotitaloudet haluavat palkata nuoren esimerkiksi pihatöihin, puutarhatöihin, erilaisiin siinä töihin, mitä kotoa nyt voi löytyä. Tein myös pari kirjallista kysymystä eduskunnassa, ja kysynkin teiltä, hyvä ministeri: olisiko mitenkään mahdollista laajentaa kesäsetelin käyttöä niin, että myös kotitaloudet voisivat palkata nuoria töihin? Luimme Hesarista, että muun muassa Liperissä perheenäiti oli palkannut nuoria. [Puhemies koputtaa] Siellä ilmeisesti kesäsetelin käyttö kotitalouteen on mahdollista.

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys, ja esityksessä ehdotetaan, että potilaan lääkehoitoa koskevat tiedot tallennettaisiin nykyistä laajemmin Kansaneläkelaitoksen ylläpitämään Kanta-palveluiden Reseptikeskukseen. Reseptikeskukseen tallennetuista tiedoista muodostuu automaattisesti potilaskohtainen kooste, valtakunnallinen lääkitys- eli Kanta-lääkityslista. Tämä esitys on erittäin hyvä. Tämän esityksen tavoitteena on parantaa lääkehoitojen turvallisuutta potilaan, ammattilaisten ja omaishoitajien kannalta, eli tieto liikkuu. Potilaan lääkityksen kokonaiskuva on helpompi saada ja erityisesti ammattilaisten sitä seurata, ja nämä lääketiedot näkyvät samanlaisina kaikille hoitoon osallistuville. Yleisesti lääkevirheistä: Sosiaali- ja terveydenhuollossa sattuneet vaara- ja haittatapahtumat tulee kirjata HaiPro-ohjelmaan. Sinne kirjataan myös läheltä piti ‑tilanteet, ja erityisesti lääkitykseen liittyvät vaaratilanteet tulee kirjata. Näitä kirjauksia tehdään vuosittain kymmeniätuhansia. Pohjois-Savon hyvinvointialueen tutkijaryhmä selvitti ensimmäisenä Suomessa, kuinka paljon lääkehoidon virheet vievät aikaa ja rahaa vuositasolla. Yksinomaan Pohjois-Savossa summa oli 686 000 euroa. Valtakunnallisesti arvioitiin, että noin 15,5 miljoonaa euroa maksavat lääkehoidon virheet — tämän tiedon välitti meille Yle 14.3.2026. Lääkevirhe on merkittävä potilasturvallisuusriski, ja vain noin kymmenesosa näistä lääkevirheistä raportoidaan. Mitä virheitä sitten lääkityksessä tapahtuu? Antovirhe tarkoittaa sitä, että potilas saa väärää lääkettä, jää ilman lääkettä tai saa väärän määrän lääkettä. Sitten meillä on jakeluvirheet, ja sitten meillä on kirjaamisvirheitä. Mikä estäisi näitä lääkevirheitä? No, yksi on lääkejaon automatisointi eli konejako, joka on käytössä hyvin monissa hoivayksiköissä ja sairaaloissa. Mutta miksi näitä virheitä syntyy? Todetaan, että käytäntöjen puute ja järjestelmävirheet ovat syitä, mutta kyllä myös huolimattomuudella on varmasti paikkansa. Näitä asioita tulisi pohtia erityisesti lääkevirheitä ennaltaehkäistäessä. Yleiset lääkevirheet ovat puutteet kivunlievityksessä, väärät säilytyslämpötilat, ylilääkitseminen ja väärä annostus tai virhe annostuksessa. Nämä uutiset ovat nousseet taas viime päivinä esiin myös julkisuudessa liittyen eräisiin hoivakoteihin. Erityisesti tämä hallituksen esitys parantaa ikääntyneiden ihmisten tilannetta, nimittäin haavoittuvassa asemassa olevat iäkkäät kokevat myös lääkityksen eri tavalla. On tärkeää, että iäkkäiden ihmisten lääkityksessä suoritetaan kaksoistarkastusta, pidetään lääkehoitosuunnitelmaa ja myös valvontaa. Huolellisuus lääkkeiden kanssa on aina tärkeää. On hyvin tärkeää erottaa toisistaan lääkevirhe, väärä annos ja väärä lääke. Lääkkeen haittavaikutukset on myös hyvin tärkeää havaita ja huomioida. Nimittäin lääkkeillä on myös erilaisia yhteisvaikutuksia, ja mikäli potilaat saavat vääriä lääkkeitä, niin yhteisvaikutukset voivat olla myös kohtalokkaita. Tämä hallituksen esitys ymmärtääkseni myös ennaltaehkäisee näitä lääkkeiden yhteisvaikutuksia, koska silloin hoitavilla ammattilaisilla on mahdollisuus nähdä listasta, mitä lääkkeitä henkilölle menee. Arvoisa puhemies! Potilasvahinkoilmoitusten määrä kasvoi viime vuonna reilusti. Potilasvahinkoilmoituksia oli kaiken kaikkiaan 10 800, mutta kuinka paljon näistä ilmoituksista liittyi lääkevirheisiin? Mielestäni olisi hyvin tärkeää selvittää se, kuinka paljon lääkevirheisiin ihmisiä myös menehtyy Suomessa. Se tieto on tärkeää, ja toivon, että tämän hallituksen esityksen myötä potilasturvallisuus liittyen lääkevirheisiin paranee. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Oppositio on maininnut hyvinvointivelan ja hoitojonojen kasvun. Suomen hallitukselle on tärkeää, että suomalaisista pidetään huolta ja ihmiset saavat hoitoa. Kun te puhutte, hyvä oppositio, hyvinvointivelasta, niin tekee mieli kysyä: näettekö, että aliarvioitte suomalaisten hoidon tarpeen ja hoitojonojen kasvun viime kaudella sote-uudistusta tehdessänne? Te ette nimittäin antaneet sotelle riittävästi rahaa, ja rahaahan siellä tarvitaan, mutta myös hyviä hoitajia. Tämä hallitus kohdistaa hyvinvointialueille neljä miljardia euroa, joilla pidetään huolta suomalaisista, eli me korjaamme teidän jälkiänne. On myös hienoa, että hallitus antaa mahdollisuuden alijäämien kattamiseen hyvinvointialueille. Kysyisin hallitukselta: miten näette hyvinvointialueiden tilanteen? Finanssikriisi, koronavirus, Venäjän sota Ukrainassa, Trumpin poukkoileva tullipolitiikka, Iranin kriisi — ne ovat niitä syitä, mitkä vaikuttavat myös Suomen tilanteeseen. Toivotaan, että sota pian loppuu. Saamme aikaan sitten vientiä, työpaikkoja, kasvua ja luottamusta.

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö liittyen lemmikkieläinten siirtoja koskevaksi lainsäädännöksi. Tällä lainsäädännöllä tarkoitetaan eläintautilakia ja eläinten sekä eräiden tavaroiden tuontivalvonnasta annettua lakia. Esityksen tarkoituksena on tehdä tarvittavat muutokset lainsäädäntöön Euroopan unionin niin kutsutun lemmikkieläinasetuksen kumoutumisen ja Euroopan unionin eläinterveyssäännöstön sitä vastaavien säännösten soveltamisen alkamisen johdosta. Maa- ja metsätalousvaliokunta toteaa, että niin kansanterveyden ja eläintautien leviämisen estämisen kuin myös lemmikkieläinten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta on erittäin tärkeää, että lemmikkien liikkumista maasta toiseen säädellään ja seurataan tarkkaan. Tulli kertoo, että vuonna 2024 se tarkasti yhteensä 14 747 lemmikkieläintä, ja puutteita siirron ehdoissa todettiin näistä 291 eläimellä. Se on aika paljon. On tärkeää, että lemmikkieläinten kanssa matkustavat, niitä tuovat tai lähettävät tietävät, mitä asiakirjoja tarvitaan, että mitään ikäviä hankaluuksia matkassa ei tapahdu. Tässä esityksessä eläintautilakia täydennetään siten, että Ruokavirasto tai Tulli voi tilanteessa, jossa jäsenvaltioiden välisiä siirtoja koskevia vaatimuksia on rikottu, myös itse toimeenpanna eläimen lopettamisen tai tuotteen hävittämisen toimijan kustannuksella, ja sehän olisi todella ikävää, jos näin kävisi. Tässä esityksessä kiinnitetään myös huomio niin rabieksen kuin myös afrikkalaisen sikaruton ennaltaehkäisyyn Tähän esitykseen sisältyy EU:n ulkopuolisista maista siirrettävien koiran-, kissan- tai fretinpentujen tilanne. Niiden osalta eläinterveyssäännöstö ei enää mahdollista raivotautirokotuksia koskevien poikkeuksien myöntämistä, eli lakiesitys suojelee eläimiä ja valtioita myös näiltä taudeilta. Myös minulla itselläni oli muutama vuosi sitten rescuekoira tuotu tuolta Euroopan alueelta, ja pidin hyvin tärkeänä sitä, että kaikki asiakirjat olivat kohdallaan ja kunnossa ja oli passit, oli rokotukset ja eläin oli terve. Sillä tavalla voidaan sitten ylläpitää myös tuontieläinten hyvinvointia Suomessa. Monet koirat hakevat juurikin sitä turvaa ja uutta kotia Suomesta, ja kun ne tulevat terveinä, ne saavat hyvän elämän sitten meidän luotamme. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys, jossa ehdotetaan muutettavaksi tullilain tiedoksiantoa koskevaa sääntelyä. Esityksen tavoitteena on ajantasaistaa Tullin tiedoksiantomenettely huomioiden erityisesti Tullin toimintaympäristön digitalisoituminen. Tulli käyttää jo nyt paljon digitalisaatiota ja sähköisiä palveluja, ja sillä tuodaan kustannussäästöjä, nopeutetaan palvelua ja tieto kulkee nopeammin. Se on jäljitettävää, se on turvallista, ja asiakirjat myös säilyvät. Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa todetaan, että digitalisaatio ja teknologian hyödyntäminen ovat yksi tärkeimmistä keinoista parantaa julkisten palvelujen laatua, tehokkuutta ja saatavuutta. Hallitusohjelman mukaan Suomi siirtyy asteittain digitaalisten palveluiden ensisijaisuuteen viranomaisasiointikanavana. Haluan tämän asian yhteydessä kuitenkin myös muistuttaa siitä, että yleisesti ottaen digikuilua on vältettävä kaikin keinoin ja julkisten palvelujen on oltava saavutettavia kaikille. Digin rinnalle on tarjottava myös vaihtoehtoisia asiointitapoja, kuten puhelinpalvelua tai fyysisiä toimipisteitä. Ja kun viranomaisposti muuttuu sähköiseksi Suomi.fi-sivustolla, on hallitusohjelman tarkoituksena myös varmistaa, että asiakirjat saadaan paperisina postissa. Arvoisa puhemies! Samalla haluan myös muistuttaa ikäsyrjinnästä, joka liittyy erityisesti ikääntyneiden kokemaan digikuiluun. Täällä yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus annettiin tiedoksi, ja yhdenvertaisuusvaltuutettuhan on ottanut kantaa asiaan myös aikaisemmin kertomuksissaan. Viranomaisten velvollisuus on edistää yhdenvertaisuutta ja muitakin kuin digitaalisia palveluja. Tämä on kirjattu myös hallitusohjelmaan. Sosiaali- ja terveydenhuollossa muun muassa digipalvelujen lisäksi on tarjottava myös lähipalveluja ja perinteisiä palveluja. Niitä ei myöskään hallitusohjelmassa unohdeta. Pidetään tarkasti huolta siitä, että myös muunlaisia palveluja kuin digiä ihmiset saavat Suomessa. — Kiitos. [Aki Lindén: Juuri huononnettiin näitä palveluja viime viikolla! — Arja Juvonen: No mutta kyllä niitä myös parannetaan! — Juho Eerola: Huonontakaa te, niin me parannetaan!]

Arvoisa herra puhemies! Hyvää Minna Canthin päivää kaikille! ”Kaikkea muuta, kunhan ei vaan nukkuvaa, puolikuollutta elämää.” Se on yksi kuuluisimpia sitaatteja Minna Canthilta ja kuvastaa hänen intohimoaan elämään, tasa-arvoon ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Arvoisa puhemies! ”Viranomaisten ja muiden julkista tehtävää hoitavien laillisuusvalvonnassa kanteluita tuli vuonna 2024 vireille 1 987. Tarkempaan laillisuusvalvonnalliseen arviointiin otettiin näistä 1 411 kantelua. Omia aloitteita tuli vireille 43, ja laillisuusvalvontakäyntejä tehtiin 17.” Tämä on tästä perustuslakivaliokunnan mietinnöstä suoraan tekstiä, eli laillisuusvalvonta-asioiden lukumäärästä on kyse. Nostan esille laillisuusvalvontakäynnit ja erityisesti apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen laillisuusvalvontakäynnit hyvinvointialueille ja niiden toimintaa valvoviin aluehallintovirastoihin — tässä kertomuksessa käytetään vielä nimitystä aluehallintovirasto. Nythän vuoden alusta nimitykset muuttuivat, ja puhumme Lupa- ja valvontavirastosta. Vuoden 24 alussa voimaan tulleen sosiaali- ja terveyspalvelujen valvontaa koskevan lain tarkoituksena on vahvistaa palvelunjärjestäjän ja palveluntuottajan omaa vastuuta palvelujen laadusta, turvallisuudesta ja asianmukaisuudesta. Hyvinvointialueiden pitää valvoa sekä omien että hankkimiensa yksityisten palvelujen toiminnan laatua ja lainmukaisuutta sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden toteutumista. Usein ja erityisesti viime päivinä olemme kuulleet useita epäkohtia esimerkiksi vanhustenhoidosta. Siellä on ollut väärinkäytöksiä, ja asioita on jopa rikostutkinnassa. Siksikin on äärettömän tärkeää, että valvontaa tehdään. Soteuudistuksen ja uuden valvontalain myötä aluehallintovirastojen — eli siis Lupa- ja valvontaviraston, tällä hetkellä on se nimitys käytössä — valvonnan painopiste on järjestämisvastuun täyttymisen valvonnassa. Tärkeää on myös omavalvonnan valvonta. Valvontaviranomaiset valvovat hyvinvointialueiden omavalvontaa ohjaamalla ja edistämällä muun muassa koulutuksin ja keskusteluin sekä puuttumalla epäkohtiin, jos omavalvonta ei riitä. Näitä asioita kerrotaan tässä oikeuskanslerin kertomuksessa. On kuitenkin niin, että hyvinvointialueet kokevat, että ne tarvitsisivat enemmän neuvontaa liittyen valvontaan ja myös ohjausta. No, viranomaiset ovat lähettäneet muun muassa ohjauskirjeitä, ja siellä käydään myös keskusteluja. Tässä oikeuskanslerin kirjasessa todetaan hienosti, että apulaisoikeuskanslerin laillisuusvalvontakäynneillä käytiin keskustelua siitä, miten omavalvonta voisi olla uskottavaa ja riippumatonta. Tämä on aika hyvä lausahdus, kun mietitään sitä vanhaa sanontaa, että kun kissa on pois talosta, niin hiiret ovat pöydällä. On vaikeaa joskus valvoa omaa toimintaa ja tehdä siitä aukotonta, nähdä epäkohdat ja puuttua niihin ja tehdä muutoksia siinä omassa toiminnassa. Siksi näillä laillisuusvalvontakäynneillä on äärettömän suuri merkitys mielestäni. Tässä kirjassa todetaankin, että apulaisoikeuskansleri otti laillisuusvalvontakäynneillä saatujen tietojen ja tehtyjen havaintojen perusteella omana aloitteenaan tutkittavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan hyvinvointialueella. Pidän äärettömän tärkeänä, että valvontaa on, ja korostan omavalvonnan merkitystä. Toivon myös, että hyvinvointialueille lähetetään paljon tietoa siitä, mitä omavalvonta on ja miten sitä tehdään, jotta epäkohtiin voidaan sillä tavalla myös puuttua. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Tällä esityksellä toteutetaan EU:n akkuasetuksen täytäntöönpanon kolmas, viimeinen vaihe. Pidän akkuasetusta hyvänä. Sen tavoitteena on edistää kiertotaloutta, saattaa akut, paristot ja niiden koko elinkaari yhtenäisen sääntelyn piiriin. Liikenteen sähköistymisen ja monenlaisten sähkövirtaa käyttävien niin langattomien kuin myös johdottomien laitteiden yleistymisen arvioidaan 14-kertaistavan akkujen kysynnän vuodesta 2018 vuoteen 2030. Tämän asetuksen tavoite on pitää kasvu ja sen ympäristövaikutukset hallittavina ja kestävinä, lisätä akkujen ja paristojen sisältämien arvokkaiden materiaalien talteenottoa ja uudelleenkäyttöä. Arvoisa puhemies! Tein vuonna 2012 lakialoitteen liittyen sähköautoilun edistämiseen. Lakialoite koski käyttövoimaveron laskua, mutta toki sen tarkoituksena oli myös nostaa keskusteluun sähköautot, latausinfran kehittäminen Suomessa ja toki kaikki ympäristövaikutukset, mitä autoilulla on, eli hiilivapaan liikenteen edistäminen. Silloin keskusteltiin paljon siitä, että mitäs näille akuille tapahtuu sen jälkeen, kun auto on tullut tiensä päähän. Nyt viimeistään on selvää, että akut kierrätetään, niistä otetaan kaikki tarvittavat materiaalit talteen ja niitä voidaan uudelleen käyttää. Tämä on erittäin kannatettavaa. On arvioitu, että Suomessa on noin 2,8 miljoonaa henkilöautoa. Niistä noin 200 000 alkaa olla jo täyssähköautoja, ja samainen määrä on ladattavia hybridejä. Eli autoilu lisääntyy, ja erityisesti sähköinen autoilu. Arvoisa puhemies! Nostan esiin vielä toisen asian. Se liittyy käytettyihin sähkö- ja elektroniikkalaitteisiin. Jos sellainen aiotaan siirtää toiseen maahan tuotteena eikä jätteenä, niin on hyvin tärkeää, että siirtäjä esittää, että laite on toimintakuntoinen, siinä on rahtikirja ja laitteen kuntoa tai laatua koskeva muu todiste on olemassa. Haluan nostaa esille erityisesti koronakriisin ja muistutan muun muassa hengityskoneista. Meillä oli huutava pula silloin hengityskoneista, ja niitähän haalittiin kaikkialta, mistä ikinä saatiin, koska potilaiden määrä kasvoi. Täällä mietinnössä on hienosti listattu valtavasti erilaisia sähkölaitteita, ja täällä mainitaan myös terveydenhuollon laitteet. Täällä mainittavat laitteet sädehoitolaitteista dialyysilaitteisiin ja hengityskoneisiin ovat juurikin niitä, että mikäli kriisin sattuessa näitä vaikkapa vietäisiin maasta toiseen, niiden on oltava asianmukaisia, jotta niitä voi käyttää uudelleen. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Omalääkäri, terapiatakuu, omaishoitajien palkkioiden nosto: ne ovat erittäin hyviä asioita, joita hallitus on ajanut. Turvallinen lääkehoito ‑opas päivitetään, ja tänä keväänä se alkaa. Toivoisin, että siinä kiinnitetään erityistä huomiota muun muassa ikäihmisten lääkitykseen. Liian paljon tulee viestejä siitä, että ikäihmisten lääkityksessä on jotain vikaa. Vanhustenhoidon valvonnasta täällä on puhuttu paljon, ja me kaikki tiedämme nämä vakavat kuolemantapaukset, mitä on tapahtunut. Toivoisin, että valvontaa tiukennetaan ja kiristetään, ja on hienoa, että ministeri on tehnyt tässä asiassa jo aloitteen. Lupa- ja valvontavirasto tehostaa ikääntyneiden palveluihin liittyvää valvontaa. Arvoisa hallitus, kiitän teitä suuresti. Vihdoinkin saamme saattohoitolain. Oikeus hyvään saattohoitoon ja palliatiiviseen hoitoon kuuluu kaikille. Aikaisemmat hallitukset eivät ole sitä kyenneet tekemään, mutta nyt lakiluonnos on lausuntokierroksella, ja siihen voi kaikki lausua. Kiitän siitä. Toivoisin, että myös erityishoitoraha kuuluisi tähän saattohoitolakiin, [Puhemies koputtaa] eli raha hänelle, joka hoitaa sairasta läheistään. [Pia Lohikoski: Entäs se hoitajamitoitus?]

Arvoisa herra puhemies! Kuolemantapaukset hoivakodeissa ovat järkyttäviä. Ne riipaisevat syvältä, ja ne tulee kaikki selvittää. Juuri uutisissa kerrottiin, että muun muassa tässä espoolaisessa hoivakodissa, jossa ikävä tapahtuma on sattunut, poliisi kyllä epäilee rikosta. Elikkä asia on tutkinnassa, ja ne pitää tutkia perin juurin. Arvoisa puhemies! Potilasvahinkoja ennaltaehkäistään ennakoimalla, ja perussuomalaisille on erittäin tärkeää, että hoitajilla on suomen kielen taito. Siitä ei ole kahta sanaa. Kyllä hoitajien pitää osata suomea. Se on potilasturvallisuuskysymys. Kysyisin työministeriltä tai opetusministeriltä, joka vastaatte kielikoulutuksesta opiskelijoille: Viikolla kuulin uutisen nepalilaisesta hoitajaopiskelijasta. Hän oli kahdessa vuodessa oppinut jo hyvän suomen kielitaidon. Millä tavalla me varmistamme, että me saamme tällaisia opiskelijoita, jotka oikeasti sitoutuvat oppimaan sen kielen? Vain silloin voi mennä töihin hoitoalalle. [Veronika Honkasalon välihuuto]

Arvoisa puhemies! Hoivayhtiö Attendo tuli julkisuuteen ja kertoi, että vuonna 2020 se palkkasi hoitajia Filippiineiltä, Etiopiasta ja Keniasta yhteensä 1 500, ja samalla suomalaiset hoitajat joutuivat työttömiksi. Tämä on oiva esimerkki siitä, mitä epäonnistunutta työperäinen maahanmuutto voi pahimmillaan olla. Kielitaidoton ohitti kielitaitoisen hoitajan. Toki sieltä paljastui myös muita epäkohtia. Paljastui, että kynnysrahaa oli maksettu etiopialaiselle rekrytointitoimijalle ja lähtömaassa oli myös väärennetty asiakirjoja, kuten tutkintotodistuksia ja henkilöpapereita. Kyllä se kouraisee hoitajan sydäntä, kun suomalainen hoitaja joutuu työttömäksi. Kysyisin hallitukselta: Miten tällaiset vastaavat tapaukset ennaltaehkäistään tulevaisuudessa? Miten suomalaiset hoitajat saavat töitä, ja mitä teette tälle tilanteelle tällä hetkellä, kun hoitajien tarve kuitenkin on kova? Minun mielestäni työperäinen maahanmuutto ei ole siihen oikea vastaus.

Arvoisa herra puhemies! Soteuudistus on rämpinyt suossa, josta tämä hallitus on sitä yrittänyt ylös veivata. Harvoin soteuudistuksen aikoina on puhuttu esimerkiksi varusmiehistä tai vapaaehtoista asevelvollisuutta suorittavista naisista. Tämä lisätalousarvio kohdentaa resursseja Puolustusvoimien terveydenhuollon ohjaus- ja koordinaatiotehtävien toteuttamiseen. Tämä jos mikä on tärkeää. Turvallisuus on myös varautumista. On tärkeää, että varusmiehet saavat laadukkaat ja hyvät palvelut terveydenhuollossa, että terveysasema, erikoissairaanhoito, hammashoito ja terveyden seuranta toimivat. Myös kenttäsairaanhoitajien toimenkuvat ovat selkeät. He toimivat hyvin muuttuvassa turvallisuusympäristössä, ja myös erilaisissa leirioloissa palvelujen on toimittava ja varusmiesten on saatava esimerkiksi ensiapua ja lääkinnällistä huoltoa äkkitilanteissa. Kiitän tästä kohdennuksesta. Pidän tärkeänä, että pidämme huolta meidän nuorukaisistamme, jotka varusmiespalvelustaan suorittavat.

Arvoisa herra puhemies, hyvät kansanedustajat! Käsittelyssä on hallintovaliokunnan mietintö tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomuksesta vuodelta 24. Tietoturvaloukkausilmoituksia tehtiin vuoden 24 aikana 7 152, mikä on yli 250 ilmoitusta edellistä vuotta enemmän, ja ne muodostivat 54 prosenttia kaikista vireille tulevista asioista. On siis ymmärrettävää, että toimiston työmäärä on suuri. Valiokunta toteaakin mietinnössään ja kannustaa, että tietosuojavaltuutetun toimisto ottaisi käyttöön uusia teknologisia mahdollisuuksia ja hyödyntäisi niitä sekä tekisi myös muita toimenpiteitä. Arvoisa puhemies! Tietosuojavaltuutetun toimisto on itsenäinen ja riippumaton viranomainen. Se valvoo tietosuojalainsäädännön ja muiden henkilötietojen käsittelyä koskevien säädösten noudattamista. Yksi yhteiskunnallinen tavoite on se, että turvataan oikeus henkilötietojen suojaan ja kansalaisten luottamus henkilötietojen käsittelyn avoimuuteen. Vuonna 24 tietosuojavaltuutetun toimisto antoi 42 määräystä ilmoittaa henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta rekisteröidylle. Tämä on erittäin tärkeää, että henkilö, jonka henkilötietojen loukkaus on tapahtunut, saa sen tietoonsa. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuollon tietoturvaloukkausilmoituksia tehtiin 2 776 eli 36 prosenttia. Määrä on valtaisa. Sosiaali- ja terveydenhuolto on tietosuojavaltuutetun toimiston suurin toimiala vireille tulleiden asioiden määrässä mitattuna, ja tämä on kyllä merkille pantavaa. Se on myös huolestuttavaa. Valtaosa tapauksista oli henkilötietojen tietoturvaloukkauksia koskevia ilmoituksia, joiden käsittelyä tehostettiin vuoden aikana. Näiden lisäksi korostuivat asiakas- ja potilastietojen tarkastamista, oikaisemista ja poistamista koskevat asiat, joiden käsittelyä puolestaan sujuvoitettiin seulontamenettelyn osalta. Tietosuojatoimisto ja tietosuojavaltuutettu antavat erilaisia ohjeistuksia tekijöille ja toimijoille, esimerkiksi yleistä ohjausta verkkosivuilla. Lisäksi tietosuojavaltuutetun toimisto osallistuu sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojan parissa työskenteleville suunnatun vuosittaisen SohviTellu-tietosuojaseminaarin järjestämiseen. Mutta riittääkö tämä kaikki? ”Vuoden aikana käsiteltäväksi tuli aiempaa enemmän asiakkaiden ja potilaiden yhteydenottoja. Ne koskivat asiakas- ja potilastietojen katselua ilman perustetta.” No, näissä tilanteissa ”henkilöitä ohjataan pyytämään terveydenhuollon toimijalta lokitietoja tai selvitystä tietojen käytön tai luovuttamisen perusteista”. ”Lisäksi henkilöitä ohjataan tekemään tarvittaessa rikosilmoitus poliisille, joka voi tarvittaessa pyytää tietosuojavaltuutetun toimistolta lausunnon.” Tämä on suoraan tekstiä tästä toimintakertomuksesta. On tärkeää, että ihmiset ovat kiinnostuneita siitä, miten heidän asiakas- ja potilastietojaan käsitellään, ja tarvittaessa pyytävät tiedon siitä, kuka on käyttänyt tai kenelle on luovutettu hänen tietojaan. Arvoisa puhemies! Lääkärilehti uutisoi 8.1.2025 otsikolla ”Terveystietojen urkkija kärähtää yhä useammin”. Urkintatapauksia, joissa henkilöstön edustaja on tutkinut perusteetta asiakkaan tietoja, on Suomessa liikaa. Artikkelissa mainitaan muutama tapaus: Helsingissä kotihoidon työntekijä tutki 140 potilaan tietoja aiheetta, TYKSissä hammashoitaja 430:n, HUSissa lähihoitaja yli tuhannen. Tietoon on tullut myös tapauksia, joissa lääkäri on urkkinut perusteetta potilaan tietoja. Apulaistietosuojavaltuutettu Annina Hautala totesi tuossa artikkelissa, että terveydenhuollon on kehitettävä valvontaa. Viestini ja kannustimeni terveydenhuollon sektorille onkin, että kehittäisivät valvontaa ja jokaiseen luvatta ja aiheetta paljastuneeseen urkintatapaukseen puututtaisiin kovasti. Ne ovat laittomia, ja niitä ei tule sallia. Kiitos hallintovaliokunnan puheenjohtajalle mietinnöstä, puheenvuorosta ja erityisesti tästä tärkeästä kertomuksesta, joka muistuttaa meitä kaikkia siitä, miten tärkeää on, että meillä on omat henkilötiedot ja ne pysyvät tarvittaessa myös salassa. — Kiitos.