Kaikkonen Antti

Arvoisa puhemies! [Jenna Simula: Esitelkää nyt se lähimalli!] On arvokasta, että hallitus edes jollakin tavalla reagoi tähän tilanteeseen, [Eduskunnasta: Sama arabiaksi!] mutta osa näistä toimenpiteistä on kuitenkin semmoisia, jotka vaikuttavat vasta ensi vuonna ja aika kaukana. Kyllä itseäni askarruttaa erityisesti tämä akuutti kustannuskriisi, mikä on tänä vuonna varsinkin polttoaineiden hintojen nousun, energian hinnan nousujen ja lannoitteiden hinnan nousun takia tullut maataloudelle päälle. Juuri tähän ongelmaan vaikuttavia keinoja tuossa teidän vastauksessanne ei sittenkään kovin paljoa ollut. Tämä on kuitenkin se, mikä aika monella tilalla on päällä: mistä rahat polttoaineeseen, energiaan ja lannoitteisiin. Voisitteko miettiä vielä tähän hieman lisää vaikuttavia keinoja? Uskon, että se olisi aika tärkeä monelle tilalle.

Arvoisa puhemies! Jotta tämä savu tämän asian ympäriltä hälvenisi, tarvittaisiin kyllä vielä enemmän avoimuutta kuin mitä tässä tiedonannossa on ollut. Ei tässä oikein ole vieläkään löytynyt selkeää isää tai äitiä tälle päätökselle, ei oikein ketään, joka sanoisi, että ”otan vastuun tästä”, tai edes niin, että ”me otamme vastuun tästä”. Se edelleen puuttuu. On epäselvää, mistä tämä Helsinki Garden ‑hanke oikein tuli sinne riiheen. Tiedetään, että se ei tullut virkavalmistelusta, ja tiedetään, että virkavalmistelu itse asiassa vastusti sen rahoittamista. Ei se tullut miltään asiantuntijaryhmältä. Mistään julkisista lähteistä ei löydy, mistä se olisi tullut. Se ei tullut myöskään Risto Murron työryhmältä, mitä te kovasti itse painotitte. Oikeastaan ainoa löytynyt, sanoisinko, sormenjälki on se Jan Vapaavuoren sähköpostiviesti, jossa sanottiin, että tämä pitäisi nyt runtata läpi. Mutta te sanotte, että Vapaavuori ei vaikuttanut siihen mitenkään. Jos ei Vapaavuori, niin kuka sitten vaikutti? Jos siihen ei löydy vastausta, niin kyllä tämä valitettavasti näyttää edelleen kaverikapitalismilta. Vai onko niin, että kukaan ei muista, mistä tämä 35 miljoonaa euroa tupsahti tänne päätöksiin, [Puhemies koputtaa] ja se pitäisi sitten uskoa? Vai onko niin, [Puhemies koputtaa] että jostain syystä tätä ei vain haluta kertoa, mistä tämä päätös tuli?

Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä siitä, ettei tämä varmaan pessimismillä parane, mutta realismia on hyvä olla, ja faktojen on hyvä olla kohdillaan. Eduskunnassa täytyy tietysti tietää, mitkä ne ihan oikeat numerot ovat. Minä uskon, että tämä yhdistää hallitusta ja oppositiota, että meillä kaikilla on varmaan yhteinen huoli nuorisotyöttömyydestä, ja se lienee fakta, että maassa on lähes 80 000 alle 30-vuotiasta nuorta aikuista työttömänä. Nyt haluaisin tähän keskusteluun yhden faktan, joka varmasti ministeri Marttisella on. Eli silloin, kun hallitus lanseerasi tämän nuorten työllistymissetelin, te puhuitte, että sen avulla voisi työllistyä tuhansia nuoria. No, nyt mediassa on kuitenkin esitetty arvioita, että tämä työllistyminen onkin jäänyt hyvin paljon alhaisemmaksi. On jopa väitetty, että puhuttaisiin pikemminkin kymmenistä nuorista kuin tuhansista. Teillä varmasti on päivän luku tiedossa siitä, kuinka monta nuorta tällä työllistämissetelillä on tässä vaiheessa saatu työllistettyä, ja voitte sen varmaan eduskunnalle kertoa.

Arvoisa puhemies! Tämä välikysymys on tehty, jotta tekisitte enemmän nuorisotyöttömyyden painamiseksi alaspäin ja jotta lapsille ja nuorille saataisiin vahvempaa tulevaisuudenuskoa. Olette tämän kevään aikana hehkuttaneet muun muassa sitä, että järjestätte 500 kesätyöpaikkaa nuorille. No, on se toki nollaa parempi, mutta kyllä se näpertelyä siitä huolimatta on, jos sitä suhteuttaa siihen lähes 80 000 nuoreen aikuiseen, jotka ovat työttömänä. 500 kesätyöpaikkaa, 80 000 työtöntä ei vielä tyydytä. Samoin tästä työllistämissetelistä on valitettavasti todettava, että näyttää siltä, että sekin jää tussahdukseksi. Onko sillä saatu edes sitä viittäsataa vielä töihin? Eli haluamme, että teette enemmän. Eikä tämä vastaus vielä vakuuttanut, että nyt olisi nuorisotyöttömyys lähtemässä laskuun näillä toimilla, mitä tänään kerroitte. Se ei valitettavasti vakuuta. Tehkää enemmän. Suomen nuoret tarvitsevat työtä, turvaa ja tulevaisuudenuskoa.

Arvoisa puhemies! Ukrainan sodan laineet lyövät Suomeen saakka, ja nyt viime kuukausina ja viikkoina näitä drooneja on todella valitettavasti alkanut päätyä Suomeen saakka. Ne ovat nopeasti yleistyvä ja vaikeasti ennakoitava turvallisuusuhka, ja itsekin kiirehtisin sitä, että nämä asiat saadaan nyt nopeasti kuntoon. Kansalaisilla on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi, ja hallituksen velvollisuutena on varmistaa, että viranomaisilla on riittävät ja yhteensopivat keinot havaita, tunnistaa ja torjua drooneja ja varoittaa niistä. Tämä kaikki koskettaa, arvoisa puhemies, samanaikaisesti poliisia, Rajavartiolaitosta, Puolustusvoimia, pelastustoimea ja Hätäkeskuslaitosta, ja kaikilla näillä on oma lainsäädäntönsä. Tällä viikolla on kuultu, että esimerkiksi hankintalaki hidastaisi uuden vaaratiedotejärjestelmän käyttöön ottamista. Aluevalvontalaki ei tunnista drooneja lainkaan, ja Puolustusvoimilla ei ole oikeutta lähettää vaaratiedotteita suoraan kansalaisille. Eli tämä kokonaisuus täytyy saada aika ripeästi kuntoon. Ehkäpä pääministeriltä siksi kysyisin: mihin konkreettisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta drooneihin liittyvä lainsäädäntö, [Puhemies koputtaa] viranomaisten toimivaltuudet ja kansalaisten varoittamisjärjestelmät vastaisivat tämän päivän haasteeseen?

Arvoisa puhemies! Paljon noissa teidän puheissanne, arvoisat ministerit, oli, mutta ei sieltä kyllä tippaakaan nöyryyttä löytynyt, se täytyy sanoa. [Vasemmalta: Ei todellakaan!] Teidän käsityksenne mukaan olette tehneet kaiken ja kaiken oikein. Tämä on teidän käsityksenne. No, jos tämä nyt näin on, että olette tehneet kaiken ja kaiken oikein, niin olisiko teillä nyt kertoa joku itse itsellenne asettama taloustavoite, johon olette pääsemässä? Tai kun nyt olette tehneet kaiken ja kaiken oikein, niin onko työssäkäyviä suomalaisia nyt enemmän kuin hallituskauden aloittaessa, yhtä paljon kuin hallituskauden aloittaessa vai vähemmän kuin hallituksen aloittaessa? [Juho Eerola: Suomalaisia vai ulkomaalaisia?] Arvoisa puhemies! Kun nyt olette tehneet kaiken ja kaiken oikein, niin miten ihmeessä, miten ihmeessä, se voi olla mahdollista, että työttömyys on tässä maassa kohonnut koko Euroopan unionin korkeimmalle tasolle? Arvoisa puhemies! Kyllä Suomi tarvitsee suunnanmuutoksen.

Arvoisa puhemies! Kun hallitus aloitti kolme vuotta sitten, asetitte joukon tavoitteita talous- ja työllisyyspolitiikkaan. Nyt kun kolme vuotta on kulunut, niin kysymys talous- ja työllisyyspolitiikasta valtiovarainministerille: onko olemassa joku tavoite, minkä itse asetitte itsellenne, johon olette päässyt, tai uskotte, että tulette pääsemään?

Arvoisa puhemies! Tuossa kuultiin valiokunnan esittely, ja tämä asia oli myöskin ulkoasiainvaliokunnassa käsittelyssä. Kyllä se oma johtopäätös ja samoin keskustan johtopäätös tässä oli se, että tämäntyyppiselle sääntelylle ei ole tarvetta. Noita perusteluja oikeastaan tuossa Heikki Autto avasi aika laajasti. Meillähän puolustustarvikkeitten vientiä säännellään mielestäni kohtuullisen selkeällä ja toimivalla tavalla. Näistä on tietysti hyvä käydä aina aika ajoittain keskustelua, ja tuonnin suhteen myöskin tietysti aina tehdään harkintaa niin että missään tyhjiössä nämä päätökset eivät synny. Sanoisin, että tämä kokonaisuus sekä viennin että tuonnin suhteen on kestävällä pohjalla Suomessa tällä hetkellä. Mutta tästä huolimatta on sinänsä tarpeellista, että aina aika ajoin käydään periaatteellista keskustelua siitä, millä periaatteilla sekä vientiä että tuontia tehdään.

Arvoisa puhemies! Suomalaisen maanviljelijän ostovoimassa ei ole valitettavasti paljoa kehumista, mutta suomalainen ruoka, se on meille huoltovarmuuskysymys, ja se on meille myös turvallisuuskysymys — on arvo sinänsä, että meillä on ruokaa omasta maasta. Mutta tilanne on tällä hetkellä aika vakava ja huonokin. Traktorimarssi kävi täällä Helsingissä tuomassa viestiä suomalaisesta maataloudesta ja siitä vakavasta tilanteesta, mikä kentällä on päällä. Ja tietysti isona lisämurheena on tämä Persianlahden tilanne ja voimakkaasti kohonneet polttoaineen ja lannoitteiden hinnat. Nyt olisi tietysti tärkeää vastata tähän tilanteeseen tavalla tai toisella. Teillä on pian tulossa kehysriihi, arvoisa hallitus, missä ratkotte erilaisia ajankohtaisia kysymyksiä. Voisitteko ajatella, että tavalla tai toisella tulisitte suomalaista maataloutta vastaan, nyt edes tilapäisesti, että päästäisiin pahimman yli?

Arvoisa puhemies! Keskusta on tehnyt jo kaksi välikysymystä suurtyöttömyydestä. Miksi kaksi? Koska tilanne on mielestämme sietämättömän huono. Meillä on valitettavasti koko Euroopan unionin pahin työttömyystilanne, ja tämähän on aivan uskomattoman huono tilanne. Tähän ei pidä tyytyä, ja siksi haluamme kirittää hallitusta tekemään enemmän työttömyyden painamiseksi laskuun. Olette sanonut, että uusia työllisyystoimia on suunnitteilla. Millä mallilla tämä valmistelu on tällä hetkellä? Ja ennen muuta peräänkuulutamme nopeasti vaikuttavia toimia. [Juha Mäenpään välihuuto] Kaksi ehdotusta, mitkä olisivat helposti toteutettavissa nopeasti, perukaa kaksi huonoa päätöstä: 1) Palauttakaa verotuksen hyvin toiminut kotitalousvähennys ennalleen. 2) Palauttakaa työttömyysturvan suojaosa. Miten suhtaudutte, työministeri, näihin ehdotuksiin? Ja mitä vielä aiotte tehdä nuorisotyöttömyyden suhteen, joka on erityisen vakava työttömyyden muoto? Jotain olette tehneet, mutta valitettavasti ette alkuunkaan vielä riittävästi. Eli, puhemies, onko meillä nyt viimein lupa odottaa nopeasti vaikuttavia [Puhemies koputtaa] työllisyystoimia?

Arvoisa puhemies! Soteuudistuksesta ei tietenkään tullut kertarysäyksellä valmista tai täydellistä. Sitä pitää korjata ja parantaa. Olisimme toivoneet, että tämä parlamentaarinen työ olisi alkanut jo viime vuoden puolella, jolloin olisi ehkä tällä hallituskaudella päästy eteenpäin, [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] mutta kun se alkaa nyt, niin käytännössä isoimmat muutokset taitavat siirtyä sitten seuraavalle vaalikaudelle. No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan, mutta vähän turhan hidasta tämä on ollut. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Erityisen tärkeätä on se, että puututaan alueitten eriytymisongelmaan, minkä tekin mainitsitte, ja lähipalveluiden turvaamiseen. Mutta se, mitä nyt voidaan tehdä, on puuttua vanhuspalveluitten ongelmiin, joista on tullut kentältä erittäin vakavia ja dramaattisia esimerkkejä, jollaisia ei saisi tulla. Vetoan kyllä nyt uuteen ministeriin ja hallitukseen, että keskitätte pikaista tarmoa tähän työhön, jotta jokainen suomalainen voi vanheta rauhassa ilman huolta joko omasta tai läheisensä vanhenemisesta. Jokainen ansaitsee arvokkaan ja turvallisen vanhuuden.

Arvoisa puhemies! Olen tänään ja eilenkin kuunnellut aika tarkasti pääministerin puheita. Puhuitte eilen, hyvä pääministeri, entisestä miehestä, joka jätti hommat kesken ja jätti eronpyynnön, ja ministereitänne tämä sitten kovasti nauratti. Mutta entäpä teidän oma työlistanne, miltä se näyttää? 100 000 uutta työpaikkaa jää saamatta — siirtyy seuraavalle hallitukselle. Velkaantumisen suunta jää kääntämättä — siirtyy seuraavalle hallitukselle. Soteuudistuksen merkittävämpi korjaaminen jää tekemättä — siirtyy seuraavalle hallitukselle. [Timo Heinonen: Se oli huonosti tehty!] Arvoisa pääministeri, näiden esimerkkien valossa: kukahan mahtaa olla se tämän päivän entinen mies, jolta jäävät hommat kesken, jäävät hommat tekemättä? Kukahan se mahtaisi olla?

Arvoisa puhemies! Opiskelija istuu keittiön pöydän ääressä myöhään illalla. Hän pohtii, mitä valmistumisen jälkeen tapahtuu. Löytyykö töitä? Vastaan: Kyllä. Töitä pitää löytyä. Kokenut työntekijä tutkii uutta tekoälysovellusta. Hän haluaa oppia mutta pelkää hieman, ettei pysy kehityksessä mukana. Onko hänelle enää käyttöä työelämässä? Vastaan: Kyllä. Osaajille pitää olla. Eläkeläinen lähtee kävelylle. Hänen mielessään pyörii huoli ikääntymisestä: saanko turvallista ja inhimillistä vanhuuden hoivaa? Vastaan: Kyllä. Jokaisen ikäihmisen tässä maassa pitää saada. Vastaan jokaiselle näistä kysyjistä: "kyllä", sillä Suomella ei voi olla näille ihmisille mitään muuta vastausta kuin "kyllä". Suomen nimittäin pitää olla maa, jonka parhaat päivät ovat vielä edessäpäin. Paremmalla politiikalla, uudella johtajuudella ja aidolla yhteistyöllä ne myös ovat. Suomi on kertomus siitä, miten pieni kansa on päättänyt pärjätä. Kun olemme kohdanneet vaikeuksia, olemme nousseet. Olemme uskoneet työhön. Olemme uskoneet toisiimme. Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee nyt työtä, turvaa ja tulevaisuudenuskoa. Meidän pitää saada lisää työpaikkoja koko Suomeen — koko Suomeen. Suomessa on valitettavasti Euroopan pahin työttömyys. Työ ei ole vain toimeentuloa. Työ on myös merkitystä, osallisuutta, toivoakin. Kun työttömyys pitkittyy, monessa kodissa kasvaa riski syrjäytymiseen ja epätoivoon. Siksi suuntaa tulee muuttaa: talous pitää saada kasvuun ja luoda työtä koko maahan, Helsingistä Hyrynsalmelle. Hallituksella on vastuu, mutta toimet eivät ole olleet riittäviä. Vääriä valintojakin on valitettavasti tehty. Tarvitaan ripeää suunnanmuutosta, jotta saamme nostettua Suomen suosta. Talous pitää saada kestävälle pohjalle pitkäjänteisellä ja vastuullisella politiikalla, jossa yhdistyvät talouden kasvu ja työpaikat sekä ihmisten arjen turvasta huolehtiminen. Tarvitaan johdonmukaisia päätöksiä, jotka vievät Suomen takaisin vaurastumisen tielle. Arvoisa puhemies! Suomen hyvinvointia on liian pitkään ylläpidetty velkarahalla. Tämä tie alkaa olla kuljettu loppuun, eikä tilanne ole oikeudenmukainen myöskään tuleville sukupolville. Hallituksen keskeinen tavoite oli kääntää Suomen velkaantumiskehitys. Tässäkin asiassa työ on pahasti kesken, ja kesken näyttää jäävän. Tälle työlle olisi nyt entistä enemmän selkänojaa, kun olemme päässeet sopuun velkajarrusta. Ryhdikästä olisi, että hallitus tarttuisi toimeen nyt kevään kehysriihessä eikä koko nähtävissä olevaa taakkaa siirrettäisi seuraavien hallitusten niskaan. Liikkeelle voisi lähteä perumalla velkaantumista lisäävän kaavamaisen yhteisöveron alennuksen, jota hallitus suunnittelee ensi vuodelle. Sen sijaan tarvitaan toimia, joilla edistetään kasvua, yrittämistä ja työllisyyttä, tässä ja nyt. Vaikka säästöjäkään emme voi välttää emmekä väistää, kestävin tie nousuun on kasvun tie. Turvallisuus, se on peruspilari. Ilman turvallisuutta ei synny investointeja eikä työpaikkoja, ei perheiden suunnitelmia, ei näkymää tulevaisuudesta. Siksi vahva puolustus ja kansainvälinen yhteistyö ovat edellytys kaikelle muulle. Työn ja turvan lisäksi tarvitsemme uskoa huomiseen. Epävarmuuden ja turvattomuuden tilalle pitää rakentaa vakaa ja parempi näkymä tulevasta. Meidän tehtävämme on näyttää suunta, jossa jokainen voi luottaa siihen, että Suomi selviytyy, Suomi menestyy. Arvoisa puhemies! Kun tuo nuori keittiön pöydän äärestä katsoo vuosien päästä taaksepäin, mitä hän näkee? Näkeekö hän maan, joka epäröi, jakaantui ja velkaantui lisää? Vai maan, joka uudistui rohkeasti ja piti huolta heikoimmistaan? Tulevaisuus, eihän se ole pelkkää sattumaa. Se on seurausta niistä päätöksistä, joita teemme. Me voimme päättää, että Suomi on maa, jonka parhaat päivät ovat vielä edessäpäin. Maa, jossa työnteko ja yrittäminen kantaa. Maa, jossa työn kehittyminen ja uudet keksinnöt ovat mahdollisuus. Maa, jolla on yhteinen näkymä tulevasta, yhteinen suunta. Suomi on tarina, jota me kirjoitamme yhdessä. Ja kun seuraavan kerran joku nuori istuu keittiön pöydän ääressä ja pohtii tulevaisuuttaan, hänen ei tarvitse kysyä, uskallanko luottaa tulevaisuuteen. Hän tietää sen: kyllä uskaltaa.

Arvoisa puhemies! Ehdin kyllä itse asiassa jo peruuttaa puheenvuoropyynnön, kun vähän turhauduin tässä. Mutta todetaan nyt sitten se, että tuossa itse asiassa edustaja Lohi käytti aika hyvin puheenvuoron siitä, että me emme ole esittäneet kaavamaista yhteisöveron laskua viidellä prosenttiyksiköllä, toisin kuin te, valtiovarainministeri Purra, väititte. Lohdullista oli, että pääministeri nyt tuntuu vähän perehtyneen meidän ehdotuksiin, mutta kuulostaa siltä, että te ette niinkään, eivätkä teille äskenkään näyttäneet meidän ehdotukset kelpaavat. Me ollaan siis ehdotettu rakenteellista uudistusta yritysverotukseen, yhteisöveroon, jossa yrityksiin sisälle jätetyt voitot ovat kevyemmin verotettuja kuin sieltä ulos otetut, ja se voidaan tehdä jopa kustannusneutraalisti, niin kuin edustaja Lohi sanoi. Tai sitten te väititte jotain siihen tapaan, että meillä ikään kuin ykköskeino olisi maahanmuuton lisääminen. En ole kuullut, että yksikään meidän edustaja tämän päivän keskustelussa olisi sitä esittänyt. Ei ollut ryhmäpuheenvuorossa, ei ollut Kettusen puheenvuorossa tätä, ja sitten te väitätte tämmöistä, että se on meillä nyt ykköskeino. [Sanna Antikainen: 2025 vaihtoehdossa se oli!] Ovathan nämä kummallisia väitteitä. Tässä tulee jopa mieleen se, että ette kai te vaan tahallanne ymmärrä väärin meidän ehdotuksia. Silloin ei ole ihme, jos suksi ei luista.

Arvoisa puhemies! Valitettavasti olemme vajonneet työttömyystilastoissa koko Euroopan pohjalle. Voiko tämä olla tottakaan? Mutta tottahan se valitettavasti on. Ohitimme jopa Espanjan. Haluamme kovasti kirittää teitä tekemään enemmän. Sitä olemme halunneet viime kuukausina tehdä ja jatkamme. [Perussuomalaisten ryhmästä: Tekemällä välikysymyksiä!] Tarvitaan yritysverouudistus, joka kannustaa yrityksiä investoimaan, työllistämään ja tutkimus- ja kehitystoimintaan, jossa yrityksiin sisälle jätetyt voitot ovat kevyemmin verotettuja kuin sieltä ulos otetut. On parannettava yrittäjävähennystä. Kotitalousvähennys olisi syytä palauttaa ennalleen. [Ben Zyskowicz: Näinhän te teitte Marinin hallituksessa!] Sen leikkaaminen oli paha virhe hallitukselta. Koko maassa tarvitaan teiden ja rautateiden korjausohjelma. Homekoulujakin voitaisiin laittaa kuntoon. Sen sijaan, mitä ei pidä tehdä: Tätä yhteisöveron alennusta ei ole kannattavaa tehdä. Se on hyvin kallis ja tehoton toimenpide. Harkitkaa sitä vielä. [Jenna Simula: Te olette kallis!] Me tarvitaan nyt koteihin, työpaikoille ja yrityksiin luottamusta, kasvua, toivoa. Ryhtykää toimiin. Jos ette siihen pysty, niin hallitus joutaa mennä. [Ben Zyskowicz: Tämä välikysymys luo luottamusta ja toivoa, eikö niin?]