Kivelä Mai

Arvoisa puhemies! Itsekin kiinnitin huomiota siihen, että eläinten oikeuksista ei tässä keskustelussa ole kovinkaan paljon puhuttu, vaikka tämä asia koskee mitä suurimmassa määrin myös eläimiä. Itse olen myös huomannut, että kun kierrän ympäri Suomea, niin joka puolella ihmiset tulevat kertomaan minulle, että eläinten hyvinvointi on heille erittäin tärkeä asia ja tärkeä poliittinen kysymys. No, tällä kaudella tosiaan eläinten asemaa on kuitenkin entisestään vain heikennetty. Ajattelen, että kasvipohjaiseen ruokaan panostaminen olisi hyvin tärkeä teko myös eläinten näkökulmasta. Totta kai samalla se olisi myös teko, joka lisäisi huoltovarmuutta. Se toisi uusia mahdollisuuksia niin ruoka-alan kasvulle kuin esimerkiksi vienninkin puolelle. Sen takia haluaisin kysyä vielä, ministeri, teiltä: miten te suhtaudutte esitykseen kansallisesta toimenpidesuunnitelmasta kasvipohjaisen ruuan osalta? Ja nyt painotan, että kyse ei ole pelkästään hehtaareista vaan kokonaisvaltaisesta strategiasta ja poliittisesta tahdosta tämän asian edistämiseksi. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Orpon—Purran hallituksen eriarvoistava politiikka on koko Suomen asia. Myös maaseudulla asuvat ovat joutuneet tämän hallituksen kurjistavan politiikan kärsijöiksi ja usein ensimmäisinä. Leikkausten myötä harvaan asutuilta alueilta poistuvat ensimmäisinä ihmisille tärkeät palvelut ja kaikki muu elinvoiman kannalta oleellinen: työpaikat, koulut, kulttuuri- ja harrastusmahdollisuudet. Maaseutu on tärkeä ja erottamaton osa suomalaista sosiaalista ja maantieteellistä kudosta. Maaseutu ei ole mikään resurssivarasto, josta vain rohmutaan luonnonvarat ja josta isot kaivosyhtiöt, metsäteollisuus ja ylikansalliset digijätit saavat voitot, kun haitat jäävät paikallisten maksettaviksi. Maaseudulla asuvat ihmiset ansaitsevat parempaa. Vasemmistoliiton mielestä myös maaseudun haasteisiin vastataan parhaiten turvaamalla ihmisten toimeentulo sekä panostamalla työpaikkoihin, koulutuslaitoksiin, palveluihin, liikenneyhteyksiin ja kestävään tuotantoon. Arvoisa puhemies! Suomalainen maatalous on vaikeassa kriisissä, ja viljelijät ovat tiukassa raossa. Eikä kyseessä ole vain kannattavuuskriisi. Kyseessä on eksistentiaalinen kriisi, ja hallitus on toimettomuudellaan ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa murentanut pohjaa koko suomalaisen ruuantuotannon perusedellytyksiltä. Hallitus ei ole tehnyt riittävästi päästöjen vähentämiseksi eikä ympäristön köyhtymisen pysäyttämiseksi eikä varsinkaan ole tehnyt ilmastotyön tekemisestä helpompaa maanviljelijöille. No, sen sijaan hallitus on vain kärjistänyt vastakkainasettelua maanviljelijöiden edun ja ilmastotyön välillä. Ekologisen kriisin torjuminen on maatalouden ensimmäinen elinehto. Jos me emme muuta kurssia, sään ääri-ilmiöt tulevat lisääntymään, maaperä tulee köyhtymään ja monimuotoinen luonto pölyttäjineen tuhoutumaan. Ruuasta tulee pulaa, ja maanviljelijät menettävät toimeentulonsa. Ruuantuotantoa ei pidä kytkeä irti aktiivisesta ilmasto- ja ympäristötyöstä. Päinvastoin maanviljelijöitä on tuettava tässä työssä. Ruuantuotanto on osa ilmastokriisin ja luontokadon ratkaisua. Tämän pitää näkyä paljon paremmin muun muassa maataloustukien kohdentamisessa. Maanviljelijöitä on tuettava uudistavassa viljelyssä ja ennallistamisasetuksen tavoitteiden saavuttamisessa. Turvepeltojen vettämistä ja kosteikkoviljelyä on tuettava. Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton tavoitteena on yhdessä maanviljelijöiden kanssa rakennettu ekologisesti kestävä kotimainen maatalous, joka tarjoaa tuottajille reilun hinnan tuotteistaan ja uusia taloudellisia mahdollisuuksia. Näitä uusia taloudellisia mahdollisuuksia syntyy erityisesti kasvipohjaisiin tuotteisiin, kuten kasviproteiineihin ja kasvipohjaisiin meijerituotteisiin, joista tulee Sitran ja Luken arvioiden mukaan ruoka-alan suurin kasvupotentiaali. Kasvipohjaiseen ruuantuotantoon siirtyminen on vastaus myös ruokaturvaa ja huoltovarmuutta koskeviin haasteisiin, kun riippuvuus ulkomaisista tuotantopanoksista, kuten lannoitteista ja rehusta, vähenee ja kun rehuntuotantoon käytetty maa-ala vapautuu suoraan ihmisille kelpaavien kasvien viljelyyn. Sitran ja Luken selvityksen mukaan Suomen on mahdollista saavuttaa proteiiniomavaraisuus kokonaan kasviperäisesti vuoteen 2040 mennessä. Olen itse saanut luotsata eduskunnan kasvisruokaverkostoa, joka on mielestäni hyvä esimerkki puoluerajat ylittävästä yhteistyöstä yhteisten tavoitteiden edistämiseksi. Vain kasvipainotteiseen ruokajärjestelmään siirtymällä me voimme saavuttaa ekologisesti, sosiaalisesti ja eettisesti kestävän ruokajärjestelmän, joka vastaa aikamme haasteisiin. Konkreettisena toimenpiteenä haluan esittää kansallisen kasvipohjaisen ruuan toimintasuunnitelmaa ja investointiohjelmaa, jollainen on Tanskassakin puoluerajat ylittävällä yhteistyöllä tehty. [Tuomas Kettusen välihuuto] Arvoisa puhemies! Näistä mainitsemistani syistä johtuen teen seuraavan epäluottamuslause-ehdotuksen: ”Orpon hallitus on ilmasto- ja ympäristöpoliittisella toimettomuudellaan vaarantanut ruoantuotannon toimintaedellytykset ja siten maanviljelijöiden toimeentulon ja tulevaisuuden. Siksi ehdotan, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.” — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Miksi ei ole kansallinen hätätila? Me olemme lukeneet, kuinka tänäkin kesänä kymmeniätuhansia ihmisiä on kuollut kuumuuteen pelkästään Euroopassa. Miksi tämä ei aiheuta mitään poliittista reaktiota? Jos ihmisiä kuolisi kymmeniätuhansia johonkin turvallisuusuhkaan, niin siihen reagoitaisiin, ja ilmastokriisi on myös turvallisuusuhka. mutta se on hyvin epäoikeudenmukainen sellainen. Kuumuus ei kohtele tasa-arvoisesti, kun ikäihmisten tai lasten tai sairaiden on vaikea selvitä näistä äärisäistä tai kun osa voi vaihtaa maisemaa samalla, kun toiset jäävät tekemään töitä sietämättömissä olosuhteissa. Tämän todellisuuden hallitus edelleen jättää huomiotta. tehdään turpeen kunnianpalautusta, lisätään päästöjä, jopa kannustetaan suurempiin hakkuisiin. Ministeri, kysyn: ovatko nämä tämänkään kesän uutiset mitenkään muuttaneet hallituksen prioriteetteja?

Arvoisa puhemies! Israel on toteuttanut Gazassa kansanmurhan. Se toteuttaa etnistä puhdistusta Etelä-Libanonissa. Länsirannan tilanne on pahempi kuin koskaan. Iskut ja pommitukset jatkuvat, ja Israelin johto on etsintäkuulutettuna sotarikoksista ja ennen kaikkea edelleen pitää yllä tätä apartheidpolitiikkaa, miehitystä ja saartoa. Nyt viimeisimpänä israelilaiset joukot ovat jälleen laittomasti pysäyttäneet ja ottaneet kiinni humanitääristä apua kuljettaneen laivueen. Itse olen hieman kyllästynyt siihen, että kun me täällä peräänkuulutamme Suomelta vastuun kantamista, peräänkuulutamme konkreettisia toimia, niin emme niitä vastauksia saa, ja todellisuudessa ette pysty antamaan meille vastausta edes siihen, miksi puolustusministeriö on mukana asekonferenssissa Israelin kanssa. Kysyn, pääministeri: mitä konkreettista Suomi omalla aktiivisuudellaan aikoo tehdä, jotta voidaan painostaa Israelia tässä järkyttävässä tilanteessa?

Arvoisa puhemies! Se, että Suomi hallituksen johdolla nyt puolustaa ihmisoikeuksia ja kansainvälistä oikeutta valikoiden, ei todellakaan ole Suomen etu. Ei voi olla niin, että jos miehittäjä on Venäjä, niin asia tuomitaan ja vastatoimia tehdään, mutta jos miehittäjä on Israel, niin ei toimita eikä tuomita kunnolla. Eli ei voi olla niin, että kv-oikeudella on väliä, kun kyse on Ukrainasta, mutta ei silloin, kun kyse on Lähi-idästä. Jokainen voi myös punnita, kuinka paljon tähän nykyiseen maailmanpoliittiseen tilanteeseen vaikuttaa se, että Netanjahun on annettu suorittaa palestiinalaisten kansanmurhaa rauhassa, kun kansainvälinen yhteisö on katsonut vierestä. Tällaiset kaksoisstandardit mahdollistavat sitä turvatonta maailmaa, joka ei ole Suomen etu. Haluaisin tähän liittyen kysyä, ministeri: edistääkö Suomi tätä EU:n ja Israelin välisen yhteistyösopimuksen jäädyttämistä edes kaupan osalta, koska siihen ei tarvita yksimielisyyttä, johon yleensä vedotaan silloin, kun esitämme näitä toimia?

Arvoisa puhemies! Ensin hallitus tuhoaa Suomen talouden, työllisyystilanteen ja ihmisten tulevaisuudenuskon, ja mitä sitten tähän päälle? Esitys siitä, että Suomen ydinasekielto puretaan. En luonnollisesti kannata tätä oikeiston esitystä, joka on huonosti perusteltu, huonosti valmisteltu, huonosti johdettu prosessi ja myös sisällöllisesti iso muutos Suomen perusteltuun linjaan, ydinaseettomaan linjaan. En myöskään ajattele, että tämä ydinasekiellon purkaminen lisäisi Suomen turvallisuutta, vaan päinvastoin. Suomen on oltava jatkossakin ydinaseeton, ja Suomen tulee jatkossakin toimia ydinaseriisunnan ja ydinaseettoman maailman eteen. Nyt kyllä on myös todettava, että vaarana on se, että tällainen ydinaseriisunta heikentyy myös laajemmin. Ministeri, haluaisin kysyä: miten voi olla, että tällainen esitys tuodaan eduskuntaan ilman, että siinä on kunnolla analysoitu niitä riskejä ja ongelmia, jotka tämä muutos aiheuttaa?

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys maanpuolustuksellisesti tärkeistä tuotantolaitoksista on merkitykseltään painava, ja siihen nähden tämä esitys on valmisteltu aivan liian kiireellisessä aikataulussa. Tämän takia tähän esitykseen on jäänyt monia epäselviä perustelulausumia ja säännösehdotuksia, ja näin totesi myös oikeusministeriö ympäristövaliokunnan saamassa selvityksessä. Toinen kritiikki tähän prosessiin liittyen on se, että hyvän lainvalmistelun kannalta ongelmallista on, jos lausuntopalautteen antamiseen varattu aika on hyvin paljon tavallista lyhyempi. Tässä tälle lausuntomenettelylle varattiin aikaa vain vajaa kolme viikkoa, vaikka säädösvalmistelun kuulemisohjeen mukaan kirjallisten lausuntojen antamiseen tulee laajoissa hankkeissa varata aikaa vähintään kahdeksan viikkoa. Tätä painotti myös oikeuskansleri omassa lausuntopalautteessaan. Sen takia kiinnostaakin, miksi hallitus ei ole halunnut antaa tälle esitykselle asiallista käsittelyä. Arvoisa puhemies! Kaavoituksella on tietenkin tärkeä funktio. Se on olemassa syystä, ja sen avulla voidaan luoda ennakoitavaa ja suunnitelmallista alueidenkäyttöä, jossa eri maankäyttö‑ ja taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset tarpeet huomioidaan. Kaavoitus on myös keskeinen osa demokratian paikallista toteutumista ja perustuslaissa turvattua kuntien itsehallintoa. Eli ajattelen, että kaavoitus tulisi voida ohittaa vain painavasta syystä. Kun täällä tuotiin esille nämä valitukset, niin itse ajattelen, että siinäkin oleellista on se, että koko prosessi ja viranomaiset on resursoitu hyvin, niin että kaikki nämä prosessin vaiheet voidaan sitten toteuttaa hyvässä aikataulussa. Eli kyse on myös resursseista. Tässä esityksessä tarkoitetut hankkeet eivät ole alueidenkäytön kannalta vähäpätöisiä, eivätkä niiden vaatimat maa-alat ole pieniä, ja lisäksi niillä voi olla haitallisia vaikutuksia luonnolle tai läheisten asuinympäristöjen turvallisuudelle. Siksi näiden tuotantolaitosten sijoituslupaa tulisi soveltaa vain hyvin tarkasti rajattuihin hankkeisiin. Itse ajattelen, että tässä hallituksen olisi tuotava eduskuntaan tällainen hyvän lainvalmistelun periaatteet paremmin huomioiva vastaava lakiesitys, jossa sitten vaikutusten arvioinneissa ja näissä ehdotuksissa olisi huomioitu nyt nämä tähän esitykseen sisältyvät ongelmakohdat. Tämän takia vasemmistoliitto tulee ensi viikolla esittämään tähän hallituksen esitykseen vastalausetta. Kaiken lisäksi sitten ympäristövaliokunta päätyi vielä heikentämään tätä esitystä entisestään. Emme myöskään siis kannata näitä valiokunnan tekemiä sisällöllisiä muutoksia.

Arvoisa puhemies! Viime kaudella tehtiin uusi laki eläinten hyvinvoinnista, ja se ei ollut mikään eläinoikeuslaki eli sellainen laki, joka meillä pitäisi olla, jos me ottaisimme eläinten oikeudet tosissamme, mutta joitain parannuksia siihen kuitenkin sisältyi. Tähän uuteen eläinlakiin saatiin parannus liittyen porsaiden kirurgisen kastraation kieltämiseen. Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa pienille porsaille kipua, stressiä ja kauhua. Kirurgisessa kastraatiossa porsas pidetään pakolla paikallaan, kivespussiin tehdään viilto, kivekset nostetaan ylös ja siemennuorat katkaistaan leikkaamalla. Jokainen voi kuvitella tämän toimenpiteen kivuliaisuutta ja sitä, onko se juuri sitä turhaa kärsimystä, jota eläimille ei ole sallittua tehdä — tai ei ainakaan pitäisi olla. Vastaus on, että tutkitusti tällainen teko on tietenkin erittäin tuskallinen ja porsaat osoittavat kipua tässä tilanteessa pyrkimällä tilanteesta pois rimpuilemalla ja kiljumalla. Oleellista on se, että kun tämä toimenpide on ohi, niin kipu ei kuitenkaan ole ohi, eli jälkikipu luonnollisesti kuuluu tällaiseen toimenpiteeseen. Teko aiheuttaa porsaille kudosvaurioita, ja tämä kipu voi jatkua jopa useiden päivien ajan. Kun kastraatio tehdään hyvin nuorille eläimille, joilla ei nykytiedon mukaan ole taitoja hallita kipua psyykkisellä tasolla, niin tämä voimakas kipukokemus voi olla jopa niiden fysiologiaa muuttava tekijä. No, miksi sitten jotain näin julmaa tehdään? Kastraatiota tehdään sianlihassa mahdollisesti esiintyvän epämiellyttävän karjunhajun ehkäisemiseksi, ja kuten täällä on kuultu, tämän ehkäisemiseksi olisi toki muitakin vaihtoehtoja. Järkevintä mielestäni kuitenkin olisi, ettei karjuporsaita kastroitaisi lainkaan, kuten monessa muussa maassa, esimerkiksi Espanjassa. Toinen vaihtoehto olisi tämä immunokastraatio eli rokottaminen. Voi siis perustellusti sanoa, että tämä toimenpide on turha eli turhaa kärsimystä. Kuten tässä esityksessä lukee, useasti oikeastaan, kastraatiokiellosta on hyötyä eläinten hyvinvoinnille, mutta huomionarvoista on se, että tässä esityksessä myös lukee, että tästä on tiettyjä taloudellisia hyötyjä myös tuottajille näiden eläinten paremman rehuhyötysuhteen, nopeutuneen tuotantokierron ja vähentyneen työmäärän ansiosta. Sen takia onkin perusteltua kysyä, onko tämä kumoaminen nyt itse asiassa tuottajien etu ollenkaan. Arvoisa puhemies! Viime kaudella hyväksyttyyn uuteen lakiin tosiaan kirjattiin, että tästä kastraatiosta luovutaan, mutta siihen sisältyi kuitenkin tämä valitettavan pitkä siirtymäaika eli vuoden 34 loppuun — ja kyllä, tähän lakiin sisältyi velvoite käyttää kipulääkettä vuoden 24 alusta lähtien ja sitten vuodesta 27 alkaen tämä velvoite käyttää puudutetta. Mutta nyt, kun tämä kielto ei ole siis tosiaan ehtinyt vielä edes astua voimaan, hallitus on lähtenyt tätä kumoamaan. No, lausuntopalautteen perusteella eri tahot hyvin laajasti vastustavat tämän kiellon kumoamista. Yli 50 lausunnonantajaa vastustaa esitystä. Sitä vastustavat niin eläinlääkärit, eläinasiajärjestöt, asiaa valvovat viranomaiset kuin tietenkin kansalaiset laajasti. No, kuka tätä esitystä sitten kannattaa? Käytännössä lihateollisuus. Tämän kiellon uudelleenarvioinnin takana ovat pelkästään taloudelliset syyt, lihalobbareiden aktiivinen lobbaus ja halu edistää sianlihan vientiä ulkomaille. Eli suora ja lyhyt vastaus onkin, että hallitus tässä jälleen kerran painottaa suurten yritysten voitonteon maksimointia enemmän kuin eläinten kärsimyksen vähentämistä. Tämä ei ole tietenkään yllättävää, mutta väärin tämä on. Arvoisa puhemies! Tämä kausi ei tosiaan ole ollut hyvä eläimille, ja tämä esitys kastraatiokiellon perumisesta on jälleen erittäin paha takaisku eläinten hyvinvoinnin edistämiselle. Tällä kaudella on tehty useita muitakin päätöksiä, joilla eläinten oikeuksia heikennetään. Ensitöikseen hallitus lakkautti eläinsuojeluasiamiehen viran, metsästystä on sallittu törkeällä tavalla, kuuttien annetaan kuolla verkkoihin. Turkistarhaukselle ohjautuu edelleen yhteiskunnan rahaa korvausten muodossa, ja metsästykseen myös riittää rahaa, vaikka muilta ryhmiltä leikataan. Toisin kuin ministeri täällä kertoi, iso kuva EU-politiikassa on myös se, että hallitus käytännössä aktiivisesti käyttää pelimerkkejään eläinten aseman heikentämiseen myös EU-tasolla. Eläinten hyvinvoinnin kannalta oleellisia esimerkiksi maatalouspoliittisia linjauksia tai sääntelyä on haluttu heikentää myös EU-pöydissä. Tätä listaa voisi tietenkin jatkaa vaikka kuinka kauan. Mutta tämäkään esitys ei ole nyt vielä loppuun käsitelty, ja nyt on mielestäni oikea aika kääntää katse sinne hallituspuolueiden suuntaan ja kysyä, millä tavalla tämä sopii esimerkiksi kokoomuslaisten eläintenystävien arvomaailmaan ja kuinka näin julmaa tekoa voidaan perustella. No, eläinten kärsimys ei tietenkään muutu yhtään sen oikeutetummaksi vain, koska eläimet eivät voi puolustaa itseään. Se ei ole eläinten vika, vaan se on meidän järjestelmämme vika. Eläimet ovat itsessään tärkeitä, ja eläinten hyvinvointi on otettava vakavasti. Eläinten oikeuksissa on kyse sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Hallitus on kerta toisensa jälkeen alleviivannut sitä, kuinka he eivät välitä sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, oli kyse sitten ihmisistä tai eläimistä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Haluan myös lähteä mahdollisuuksista ja nostan esille sen, kuinka kasvipohjaisen ruoan sektori on keskeinen osa EU:n kilpailukykyä ja kestävää tulevaisuutta. Suomessa on arvioitu, että koko ruokasektorin kasvupotentiaalista jopa yli puolet, 53 prosenttia, tulee kasviproteiineista, solumaataloudesta ja kasvimeijerituotteista. Eli tähän sektoriin panostamalla me panostettaisiin myös alkutuottajien toimeentuloon ja pitkän tähtäimen toimintaedellytyksiin. No, itse ajattelen, että tästä pitäisi tehdä koko EU:ssa prioriteetti. Meillä saataisiin talous-, terveys-, ilmasto-, maatalous- ja turvallisuuspoliittisiakin hyötyjä. Kysyisin teiltä, ministeri Strand: miten hallitus on huomioinut tämän ruokasektorin siirtymään liittyvän huomattavan potentiaalin, ja miten te aiotte näitä asioita EU-vaikuttamisessa edistää?

Arvoisa puhemies! Hallituksen politiikasta on vaikea keksiä hyvää sanottavaa, mutta johdonmukaista se ainakin on ollut: johdonmukaista sosiaaliturvan rapauttamista, työntekijöitä vastaan käymistä, nuorten ja pienituloisten elämän vaikeuttamista ja köyhyyden ja jopa asunnottomuuden lisäämistä. Johdonmukaista on ollut myös ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, jossa tarvitut toimet loistavat poissaolollaan, ja jos jotain onkin tehty, niin se on ollut huonoa luonnon kannalta. Hallituksen intressit ovat siis jossain aivan muualla kuin ihmisten ja luonnon puolustamisessa. Teidän intressinne ovat rikkaiden kestitsemisessä, eli hallitus, jos joku täällä, tekee hyvin perinteistä ja ideologista luokkapolitiikkaa. Pääministeri, aiotteko te perua tämän rikkaiden verolahjan, vai onko teidän mielestänne kenties rikkailla liian vähän?