Kumpula-Natri Miapetra

Arvoisa puhemies! Eletään globaalia teknologiabuumia. Meidän täytyy pystyä Suomessa vastaamaan tähän. On konesaleja, on tekoälyosaamista, yrityksiä hienossa kasvu-urassa. Mahdollisuudet ovat täällä, mutta investoinnit uhkaavat valua muualle, jos ei meillä löydy työntekijöitä. Me tarvitaan maahanmuuttajia, jotka jo osaavat tai joista tulee työllistyviä, [Mutinaa perussuomalaisten ryhmästä] tai me tarvitsemme osaajia jo olemassa olevasta työvoimasta. Te kovin nopeasti lopetitte aikuiskoulutustuen antamatta mitään tilalle, [Perussuomalaisten ryhmästä: Katsos Googlesta, tuleeko investointeja!] ja nyt sanotte, että teillä on kokeiluja käynnissä. Tällä hallituksella on toiminta-aikaa puoli vuotta. Ajatteletteko kuinka kauan odottaa? Milloin, ministeri Marttinen, te esitätte mallin, jolla alanvaihtajat löytävät oikealle alalle ja joka täyttää meidän orastavat tarpeet saada uusia tekoälyn käyttäjiä? Ihmisillä on huoli, että tekoäly vie heidän työnsä, mutta todellisuudessa taitaa olla niin, että työn vie se osaava työntekijä, joka osaa hyödyntää tekoälyä, ja jos ei meillä aikuisilla ole mahdollisuutta siihen päästä mukaan, niin tulee vielä enemmän työntekijöitä, jotka eivät löydä uutta paikkaa työelämässä.

Arvoisa puhemies! Meillä on käsittelyssä hankintalaki, jota salissa ei kyllä monta hallituspuolueen edustajaa puolustamassa näy. Se on aika ihmeellistä, koska tämä oli isoilla kirjaimilla kirjoitettu hallitusohjelmaan. Ajatus on varmaan hyvä, että saadaan kunnat tehostamaan palvelutuotantoaan ja saadaan yksityisiä tarjoamaan toimintojaan, mutta kun hallituksen esitysmuoto käsiteltiin eduskunnassa, näimme sen syyn, että tälle ei löydy puolustajia, ei löytynyt muista ministeriöistä, emmekä oikein löytäneet perustelua sille, että omistusraja tällaisessa asetetaan kaavamaisesti kymmeneen prosenttiin. Tuota lukua ei löydy mistään muualta kuin hallitusohjelmasta, ja nyt kävi niin, että ylpeys käy lankeemuksen edellä, niin että ei sitten haluttu sitä tarkastelua tehdä älyllisesti, ei keissien kautta, ei palautteen kautta, ei asiantuntijoiden kautta, vaan se sitten pusketaan läpi ajatuksella, että se täyttäisi tuon otsikon tavoitteen, että saadaan enemmän yksityisiä yrityksiä tuottamaan kuntien palveluja. Sillekin on sijansa. Tätä oppositioryhmänä demareina käsittelimme, ja ymmärsimme sitä, että täytyy tehdä parempi markkina-analyysi ja joskus toisen kierroksen haun kautta voisi löytyä parempaa tarjontaa, mutta aika monesti kyllä hankkijat monivuotisen työnsä jälkeen tuntevat myös, mitä markkinoilla on. Koetettiin tässä suhtautua rakentavasti joihinkin, mutta luvuissa ei sitten liikahdusta sattunut, ja näin sitten päädyimme tilanteeseen, että lain läpi mennessä joudutaan lopettamaan kunnalliset elinkeino- ja kehittämisyhtiöt, joissa kunnat ovat yhteisomistajina, koska sieltä sitten kaikki eivät ylitä sitä kymmentä prosenttia. Hallitus loppusuoralla poisti kirjastotoimea, kun jotkut pienet kunnat olivat järjestäneet toimintaansa näin, ja jätehuollon osalta emme vielä edes tiedä tämän lain jälkeen, miten sitä kohdellaan. Terveyspalvelujen osalta on todella kummallista, että emme hyväksy sitä, että alle kymmenellä prosentilla voisi osallistua erikoissairaanhoidon osasiin, niin kuin Pirkanmaalla on tehty. Tästä löytyy tosi paljon kummallisuuksia. Yksi kiirehtimisen vastustamisen syy oli myös EU:n hankintadirektiivin uudistaminen, jonka tiedämme komissiosta pian tulevan, ja sitäkin sitten omaamme sovitettavan. Kaiken kaikkiaan tässä tulee hankaluus myös nopeista siirtymistä, ja siitä kiitän talousvaliokuntaa työskentelystä, että oikeastaan tätä kritiikkiä voi lukea meidän mietinnöstä. Vaikka lopputulema on, että oikein mitään emme muuta hallituksen esityksestä, niin talousvaliokunnan yhteisessä mietinnössä, vaikka siihen tulee meidän opposition muutosesityksiä tai vastalauseita, lukee hyvin paljon kritiikkiä, niin että ainakin eduskunta on tehnyt rehellistä työtä. Siellä lukee, että tämä saattaa ict-palveluiden osalta lisätä kyberturvallisuusriskiä, ja tässä turvallisuuspoliittisessa ajassa en olisi halunnut eduskunnan äänestävän läpi lakia, jossa sanotaan, että kyberturvallisuus saattaa riskiytyä. Siellä lukee, että pienten kuntien mahdollisuus toteuttaa julkisia palveluja heikkenee, ja tämä oikeastaan täytyy lukea sen takia, että perustuslakivaliokunta antoi meille tehtäväksi tarkistaa tarkemmin huolella pienten kuntien aseman, ja mitä me teemme: Tässä on nytten pohjaesitys, että lausutaan lausuma, jossa sanotaan, että asiaa seurataan. Ei tehty mitään muutosta, vaan että asiaa seurataan lausumalla. En tiedä, onko tämä hallitus sitten kykeneväinen antamaan jotakin seurannan jälkeen, kun näkee tuloksia, että pienet kunnat joutuvat sitten ottamaan takaisin näitä asioita tai keksimään muita tapoja tuottaa palveluja. Oli myös taloudellisista näkemyksistä täällä monta hyvää puheenvuoroa, ja ehkä osalla on ollut sitten mielessä tämä iso summa, että julkisia hankintoja tehdään 38 miljardilla, mutta kun niistä 31 miljardia hallituksen oman esityksen mukaan tällä hetkellä jo hankitaan suoraan markkinoilta, eli kunnat käyttävät yrityksiä ja ovat siinä mukana. Tietenkin julkisuudesta on luettu myös epäonnistuneista julkisista hankkeista, ja niitäkin on ihan rauhallisesti korjattu ja parannettu. Itseäni huolestuttaa tässä talouspoliittisessa tilanteessa epävarmuus ja eivät aina edes budjeteista luettavat muutoskustannukset, ja hallitus kirjoittaakin tässä, että monet näistä laskennallisesti edes parhaassa tapauksessa maksaisivat itsensä takaisin seitsemän—12 vuoden aikana — jos muistan ulkoa, kun en kerennyt tähän puheenvuoroon tuota lukua tarkistaa. Elikkä suosittelen kaikkia lukemaan vielä kerran myös sen talousvaliokunnan hallituspuolueiden allekirjoittaman osuuden, mistä löytyy kritiikkiä todella monelta kohdalta, mikä tämän vaikutus on, ja äänestämään sitten sen mukaisesti, kun on tieto myös tullut luetuksi. Puhemies! Tähän loppuun kannatan edustaja Hamarin tekemää vastalauseen 1 mukaista esitystä.

Arvoisa puhemies! Tässä on katsottu hallituksen kolmen vuoden saavutuksia, ja moni on sitä mieltä, että ei ole aikaa jatkaa, koska kasvu on olematonta, velkaperintö tulee olemaan massiivinen ja työllisyys, työttömyys, molemmat, hirveällä tasolla. Luulen, että pääministeriltä pääsi lipsahdus, kun sanoitte, että työllisyys on hyvällä tasolla. Se on 2,5 prosenttia alemmalla tasolla kuin silloin, kun aloititte. Mutta kasvu: Me iloitsemme jokaisesta kasvun promillestakin. Suomessa teidän vallanaikananne kasvu on ollut 0,6 prosenttia, Tanskassa — jota johtaa eräs Antti Lindtmanin kaveri — Mette Frederiksenin aikana, on kasvu ollut 8,8 prosenttia. Tästä on meillä iso huoli. Mikäs on Tanskan yhteisövero? 22 prosenttia. Mikäs meillä? 20, ja te ajattelette laskea sen 18 prosenttiin, hukata miljardin. Älkää ryöstäkö kassaa tyhmiin asioihin ja keskittykää kasvua luoviin tekoihin, jolloin velkaperintömme ei olisi aivan yhtä hirveä kuin mitä tämä hallitus on jättämässä.

Arvoisa puhemies! Tämähän on todella mielenkiintoinen paketti, jota on väännetty Euroopan unionissa hartaasti, syvästi ja pitkään. Oli ilo toimia silloin Euroopan parlamentin jäsenenä ja tuoda suomalaisia terveisiä, joita tässä vieläkin saamme katsella, kun komissio antaa tulkintoja muun muassa biopohjaisten raaka-aineiden käytöstä muovipakkauksissa. Suomalaista yritys- ja osaamistoimintaa on sillä puolella varsin paljon, ja siinä toivotaan jatkuvasti hallituksen aktiivisuutta yhteydenpidossa komissioon, sillä tässähän käytiin suuri taistelu biopohjaisten pakkaustuotteiden ja muovipakkaustuotteiden välillä. Muovipakkaustuotteet ovat useimmiten näissä tulkinnoissa öljypohjaisia eivätkä mitenkään ympäristöystävällisiä. Silloin kun yritettiin sitten uusiokäyttöä määritellä, niin onhan se typerää — jos meillä oli pahvinen mahdollisuus, joka pahvi vielä monesti meillä kierrätetään, mutta Euroopassa sitä ei osata — tarjota meille väkisten vaikkapa ranskalaista ideaa ja mallia, että meillä pikaruokapaikoissa käytettäisiin sitten aina muovikuppia sen sijaan. Tätä taistelua on käyty, ja minä luulen, että sillä jatkoakin on, ja meidän täytyy olla siinä vain ymmärrystä lisäämässä, tekemässä kaikkea. Komission alkuperäinen esityshän meni tässä liian pitkälle, kun ajateltiin, että kielletään kokonaan kertakäyttöpakkaukset esimerkiksi alle puolentoista kilon hedelmille. Minä ajattelin, että minä en kehtaa mennä kotiin, jos minä sanon, että suomalaiseen paperipussiin ei saa enää ostaa kiloa tomaatteja, mutta nyt se on muuttunut niin, että se on kertakäyttömuovipakkausten kieltämistä. Eli nyt kyllä tästäkin minusta on hyvä Suomessa tietää kaikkien kuluttajienkin, että osataan valvoa ja että erityisesti yrittäjille, jotka tekevät, tulee myös kieltoja muovin käyttöön. Kun menet juomaan paikan päälle kahvilaan kahvia, olipa amerikkalainen iso ketju tai muuta, heillä täytyy olla tarjota muuta kuin se kertakäyttöpahvikuppi, kun olet vakiintuneessa kahvilatarjoilussa. Eikä siellä voi olla sitten pöydillä jokaiselle pieniä annospakattuja ketsuppikuppeja, vaan sen täytyy olla isommissa pakkauksissa, tai kun menet hotelliin, niin nämä pikkusaippuamuovit ja muut tulevat kielletyiksi. Eli ihan konkreettisesti tästä pitäisi puhua muovin vähentämislakina, jota me nytten käsittelemme täällä, jotta me pääsemme roskaamisesta ja turhasta jätteen tuottamisesta näillä sektoreilla eroon. Toivon niin, että kun nämä aika tarkkaan asetuksessa yhdessä EU-maiden kesken määritellyt kompromissit pannaan toimeen, yrityksiltä itseltänsä löytyy paljon muitakin ideoita omassa ympäristövastuullisuudessaan vähentää muovin turhaa käyttöä ja turhaa roskaamista. Olen aika ylpeä siitä, että jotkut keksivät haukkua pahvikuppimepiksi, kun nytten emme enää kiellä pahvikuppeja, joissa on vain viisi prosenttia muovia, kun ne ennen tätä lainsäädäntöä kiellettiin. Jos niissä oli biotuotetta vaikkapa 98 prosenttia tai 94 prosenttia, niin ne tulkittiin muoviksi saman tien, jos niissä oli vain se kalvo, joka esti esimerkiksi lämpimän nesteen läpituloa. Tämä on Suomelle hyvä vientitoimintaa.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että hallitus on tuonut käsiteltäväksi eduskuntaan tämän rakentamislain muutoksen, jossa lyhytvuokraukseen puututtaisiin. Me tiedämme, että siinä on monta tasoa: se, mitä taloyhtiöt voivat tehdä, mitä kunta voi tehdä ja mitä voimme lainsäätäjinä tehdä, ja on tunnistettu, että pelisääntöjä tarvitaan. Valvonta tulee olemaan hankalaa niin, että se ei ole byrokraattista. Enkä edes pahoittele sitä, jos kerralla emme osu maaliin, koska tämä on uusi ja vähän muuttuva tilanne ja tilanteet erilaisissa kaupungeissa, eri alueilla ovat erilaisia, ja siitä onkin hyvin tunnistettu se, milloin rakentamismääräyksen osuminen menee taajaman ulkopuolelle ja milloin se on sitten enemmän vuokralaisten ja kunnan, ehkä häiriöiden, kannalta haasteellista. Mutta tätä varmasti eduskunnassa puidaan tarkalla kammalla eri näkökulmia huomioiden, kielteistä kantaa tämmöiseen ilmiöön, joka kuitenkin on tuonut myös hyvää ja mahdollisuuksia monille asunnonpitäjille, vaikkapa opiskelijoillekin, saman tilan käyttäminen moneen, sehän on ideana hyvä. Sitten tässä tuodaan myös Suomen lainsäädäntöön EPBD ja RED III, ja halusin niistä käyttää lyhyen puheenvuoron, kun olen saanut niitä olla aikanani säätelemässä. Onhan niin, että meillä on eurooppalaiset rakennusmarkkinat ja meillä on rakentamistuotteiden markkinat, ja kun me teemme erilaisia tukipäätöksiä, niin määritelmät täytyy tehdä siitä, mikä on energianollatalo ja mikä on uusiutuvien energioiden prosessi, ja näitä en pidä niin pahana kuin täällä kammoksuttiin EU:n lainsäädännön tuomista myös tälle alalle selkeyttämään tilannetta, jotta voimme yhdessä mennä kohti päästötöntä yhteiskuntaa. Se ei ole missään nimessä etu, että ihmiset eivät tiedä, millaisissa asunnoissa asuvat tai mitä asuntoja ovat ostamassa esimerkiksi niiden energiatehokkuuden suhteen tai uusiutuvien käyttömahdollisuuksien suhteen. Näillä me saamme myös järkevyyttä koko markkinaan. Missään nimessä ilmastonmuutokseen vastaamisessa ei saa olla niin, että köyhemmällä on sitten esimerkiksi pidempi energialasku tulollansa. Tässä kohdin on hyvä, että tämä sovitetaan suomalaiseen lainsäädäntöön myös tässä yhteydessä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kuten ryhmäpuheenvuorossa sanoimme, turvallisuustilanteen muutos korostaa entisestään näitä selonteon aiheena olevia rauhan ajan yhteisiä puolustusharjoituksia. On erinomaisen tärkeää, että Suomi on tässä täyspainoisesti myös mukana. Haluan nostaa yhden kohdan esille, josta vähemmän tässä puhuttiin: Nimenomaan Itämeren turvallisuus ja tässäkin mainittu painotus osallistua laivasto-osaston ja miinantorjuntaosaston tehtäviin ensisijaisesti Itämerellä ja myös Pohjanmerellä ja Pohjois-Atlantilla. Meillä on Itämerellä tilanne, jossa Venäjän aiheuttamat hybridiuhkat ovat todellisia ja niistä johtuu myös kriittisen infrastruktuurin turvallisuuden takaamisen tarve, mutta meillä on käsillämme myös ekokatastrofin riski, jos öljykuljetukset tuohon posahtavat, vahingossa tai jonkun toimenpiteen seurauksena. On erinomaisen hienoa, että Itämerellä on laivastoa, johon voimme monipuolisesti laskea myös rauhan aikana turvaa tuottavasti.

Arvoisa puhemies! Mielenkiintoiseksi tekoälyn tekee se, että sitä voi käyttää myös tunnistamaan tekoälyllä tehtyä sisältöä ja tunnistamaan niitä teoksia, joita se on lainannut, elikkä meillä on jo työkalu tehdä sitä työtä tekijänoikeuksien saamisen puolesta. Nyt on tärkeää kuulla tässä ministeriltä, onko Suomen kanta samansuuntainen kuin tuo Euroopan parlamentin valitettavasti vain oma-aloitemietintö, joka ei ole velvoittavaa lainsäädäntöä, mutta jossa halutaan täyttä avoimuutta tekoälysuojeltujen materiaalien käytöstä niin, että kehittäjien tulisi listata ne yksitellen ja pitää kirjaa hakurobottien käytöstä, ja puutteellinen listaus tai kirjanpito voisi olla tekijänoikeusloukkaus ja sitä kautta, sakon kautta tai rangaistuksen kautta, saataisiin rahat niille, joille se kuuluu: tekijöille. Kiinnostaa myös, onko teillä jotain kotimaisia tapoja ajatella asian eteenpäinviemistä. Itse uskon vahvasti ihmisten rakastavan oikeaa kulttuuria ja luovuutta. Konsertti, uusi tyylilaji, fanitus — eihän sellaiseen joku avatar pysty.

Arvoisa puhemies! En keksi elämässä sektoria, jota tekoäly ei muuttaisi, kulttuuriakin. Tekoäly voi kuitenkin olla vain tekoluovuutta, sillä pohja on ihmisen luovissa töissä, joista tekoäly on oppinut. Teknologian kehitys Mozartista minuun ei juuri muuttunut muuten kuin että sulkakynä ja muste nuottipaperilla vaihtuiat lyijykynäksi, mutta minusta lapseeni jo kovasti niin, että sävellajin transponointi, joka vei minulta koko illan, vie nykyään muutaman sekunnin näillä härpäkkeillä. Luovan työn tekijät hyödyntävät digitalisaatiota ja tekoälyäkin. He saavat myös kerralla globaalit markkinat, ja oma työ voi tehostua. Suomessa vaikkapa peliala on ollut hyötyjän puolella. Mutta — sitten tulee tämä iso mutta — musiikin ja av-sisällön tuottavat markkinat ovat kasvamassa kolmesta 64 miljardiin vain parissa vuodessa, ja silti alan ammattilaisten tulojen arvioidaan leikkautuvan jopa neljänneksellä. On vihastuttavaa, tylsää ja ärsyttävää, että hissimusiikkiakin tuotetaan jo tekoälyllä ja tekijänoikeuksia tallotaan. Lainsäätäjinä meidän tulee varmistaa, että tekoälytoimijat velvoitetaan hankkimaan luovan sisällön luvat ja maksamaan lisensiointimarkkinoiden kautta luovan työn tekijöille heille kuuluva palkka.

Arvoisa puhemies! Talousvaliokunta käsitteli tämän tuontipolttoaineita koskettavan lisävarastointivelvoitteen jatkamista, joka tulee suoraan EU-velvoitteista. Koska Ukrainan kriisi nostatti meille Eurooppaan kaasun kriisin ja tämä vanha varastointivelvoite päättyi vuoden 25 lopussa mutta valitettavasti jatkuu sota ja jatkuu epävarmuus, niin nyt tämä esitys tehdään niin, että se päättyy vuoteen 27. Suomi tekee tämän siis osana Euroopan unionia. Meillä itsellämme ei ole maanalaisia kaasuvarastoja, mutta me käytämme kaasua, myös putkikaasua, Balticconnectorin kautta. Tuo nykyinen Itämeren levottomuushan on vahingoittumisvaaraa, ja siihen kiinnitetään huomiota Suomessa sitten ihan kansallisin toimin. Elikkä meidän lisäkaasu on siirtoyhteyksien takana ja maailmanmarkkinoilta ostettavan LNG:n varassa. Ensimmäisen energiakriisitalven aikana saimme nopeasti Inkooseen lisälaivan, jossa pystytään sitten käyttämään paikallisesti kaasua. Muiden maiden haavoittuvuus perustuu paljon siihen, että kodit lämpenevät kaasulla ja sitä käytetään hyvin paljon enemmän kuin meillä myös kotien ulkopuolella, mutta meillä tämä on hoidettu enemmän paikallisin energiamuodoin ja vaikkapa kaukolämmön kautta. En malta olla mainitsematta, että vaikka tämä koskettaa vain kaasujen lisävarastointivelvoitetta, niin näemme tänä päivänä suuria heittelyjä myös muissa tuontipolttoaineissa, mitä tapahtuu Lähi-idän ja Iranin alueilla öljykuljetuksissa, öljyn jalostamisissa ja siinä kaikessa. Se kyllä korostaa tarvetta analysoida koko tuontipolttoaineiden riippuvuuteen varautumista, ja meillä on ollut hienot keskustelut eduskunnassa koskien ilmasto- ja energiastrategioita ja -kokonaisuuksia. Haluan lohduttaa kaikkia meitä sillä, että huoltovarmuusvelvoitteet meillä hoitavat sen, että energiaa on saatavilla myös toimitushäiriöiden aikana, ja tuota työtä teemme huolella joka kylmän talven kohdatessa ajoissa niin, että erityisesti talvella, jolloin energiakäyttö on meille elinehto, siinä ei ole sitten ylitsepääsemättömiä yllätyksiä.

Kiitos, puheenjohtaja! Hienoa, että keskustelua tästä pystyttiin käymään edes tämänkin verran. Monta kertaa nämä Euroopan neuvoston asiat ovat jotain kaukaisia ja demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate ovat asioita, joista ei saa hirveän hyvin otetta, mutta nyt meillä on odotuksissa myös hallituksen esitys, koska Suomi valmistelee osallistumista tähän erityisrikostuomioistuimeen, hyökkäysrikostuomioistuimeen. Sellainen perustetaan, jotta Venäjä joutuu vastuuseen rikoksista, joilla se rikkoo kansainvälistä oikeutta, ja erityisesti siitä, mitä se Ukrainassa tekee. Tämä tulee sitten ihan eduskuntaan päätettäväksi. Niin että aina tämä työ ei ole näkymätöntä ja parlamentaarikkojen puhetta ja ideoita, vaan nyt Euroopan neuvosto on ottanut koppia asiasta, joka tuntuu, että ei oikein löytänyt sijaansa kansainvälisissä elimissä ja olemassa olevissa rakenteissa. Näen tuon hyvin tärkeänä ja suomalaisten tuen Ukrainalle tämänkin kohdalla aktiivisena toimijana merkittävänä.

Arvoisa puhemies! Minulla on ilo valtuuskunnan puheenjohtajana esitellä Euroopan neuvoston parlamentaarikkojen delegaation vuosikertomus, ja Euroopan neuvoston vuosikertomus sitten vielä ulkoasiainvaliokunnassa käydään tarkemmin läpi. Maailmankirjat ovat sekaisin. Arvo- ja sääntöpohjainen maailmanjärjestys on uhattuna, ja demokratiaa haastetaan. Demokratia ei ole koskaan ihan täydellinen, mutta sen tarkoitus ei koskaan ole ollut antaa rajoittamatonta valtaa vaan itse asiassa vallan rajoittamista niin, että kukaan ei ole lain yläpuolella ja vallanvaihto on vaaleissa aina mahdollinen ja siitä päättää kansa. Ja sitten tulee kysymys, päättääkö ja millä ehdoilla. Tällä viikolla luimme muun muassa Sitran selvityksestä, jonka mukaan sosiaalisen median algoritmit muokkaavat nuorten tietoon pääsyä ja sitä myöten myös ajatuksia niin, että se saattaa heikentää demokraattista osallistumista. Kyse ei ole siitä, etteikö pitäisi antaa tilaa erilaisille näkemyksille ja sen perusteella muovata omaa mielipidettään. Monipuolisen tiedon saaminen nimenomaan on koko demokratian idea. Haastetta on siinä, että mielipiteet eivät enää muodostu aivoissa tiedon perusteella vaan algoritmit jo kiihdyttävät vastakkainasettelua ja korostavat tunteita enemmän kuin kykyä käsitellä faktoja ja muodostaa mielipidettä. Ja kun luottamus rapautuu, jäljelle jää epäluulo. Silloin tietoon perustuvan mielipiteen muodostaminen ja lopulta päätöksenteko vaikeutuvat, ja tämä on uhka demokratialle. Puhun näin pitkään tästä siksi, että Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous on varoittanut tästä kehityksestä jo vuosia. Disinformaatio, hybridivaikuttaminen ja mee-meillä johtaminen ovat kaikki pelinappuloita vaarallisessa pelissä, jonka lopputulosta emme osaa arvata. Siksi Euroopan neuvoston pääsihteeri Alain Berset on lanseerannut projektin The New Democratic Pact for Europe, jonka tavoitteena on vastata demokratian haasteisiin ja etsiä keinoja demokratian vahvistamiseksi ja uudistamiseksi. Osana tätä projektia Suomen valtuuskunta oli mukana järjestämässä ensimmäistä aiheen seminaaria viime marraskuussa, ja se järjestettiin Suomessa eduskunnassa. Siellä pohdittiin Suomen erityisosaamista ennakoinnissa ja varautumisessa keinoina yhteiskunnallisen resilienssin ja demokraattisen turvallisuuden vahvistamiseksi. Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu nyt jo viidettä vuotta. Ukrainassa on ollut hyvin vaikea talvi. Venäjän pommitukset, droonihyökkäykset, talven kylmyys ja perustarpeiden tyydyttämisen vaikeus ovat koetelleet ukrainalaisten sietokykyä useiden kuukausien ajan tänä talvena. Kävin jälleen vuosipäivänä nimenomaan Euroopan neuvoston parlamentaarikkojen delegaatiossa Ukrainassa, ja ihailen heidän sitkeyttään ja valmiuttaan puolustaa maataan ja koko Eurooppaa ja Euroopan turvallisuutta. He kuitenkin tarvitsevat meidän tukeamme, eivätkä heidän haasteensa rajoitu ainoastaan sotatoimien päättymiseen. Kestävä rauha voidaan saavuttaa vain hyökkääjän joutumisella vastuuvelvollisuuteen. Se on oleellinen osa rauhanprosessia, sovintoprosessia ja jälleenrakentamista. Kun muut vasta puhuvat, Euroopan neuvosto toimii. Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen Euroopan neuvosto on perustanut sodan aiheuttamia tuhoja rekisteröivän vahinkorekisterin, kompensaatioita pohtivan vaadekomission sekä ajatuksen hyökkäysrikostuomioistuimesta sotatuhojen aiheuttajien tuomitsemiseksi. Idea näille mekanismeille lähti liikkeelle meidän parlamentaarisesta yleiskokouksesta. Kaiken keskellä oli vastuullisuus ja halu varmistaa Ukrainalle kestävä ja uskottava tulevaisuus. Euroopan neuvoston suomalainen valtuuskunta tulee myös tekemään osansa, jotta Suomi toimisi eturintamassa ja etunojassa tässäkin asiassa ja olisimme ratifioimassa muun muassa tätä rikostuomioistuinta mieluummin nopeasti kuin hitaasti. Tämä merkki täytyy näyttää myös Venäjälle, se, että vastuuseen sotarikoksista joutuu. Mutta nämäkään toimet eivät riitä. Olen vuoden aikana saanut toimia Ukrainan lasten tilannetta pohtivan verkoston varapuheenjohtajana, ja aika käy vähiin Ukrainasta Venäjälle kaapatuille kymmenilletuhansille lapsille. Osa heistä ei enää muista kotimaataan ja kieltään, ja osa on jopa koulutettu venäläisiksi sotilaiksi sotimaan kotimaataan vastaan ja unohtamaan kielensä ja lähtemään pakkokansallistamiseen ja jopa sotilaallistamiseen. Järjestimme toukokuussa täällä eduskunnassa ison kansainvälisen konferenssin, jossa pohdimme keinoja näiden lasten palauttamiseksi, tukemiseksi, ja tätä työtä teemme edelleen. Sodasta huolimatta Ukraina haluaa kehittää omaa demokratiaa ja liittyä EU:n jäseneksi. Euroopan neuvostoa on usein kutsuttu Euroopan neuvoston porstuaksi, sillä yleiskokous tekee maakohtaisia monitorointiprosesseja, joissa arvioidaan jäsenmaiden demokraattisten instituutioiden toimimista, oikeusvaltiotilannetta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Varapuheenjohtajamme Saara-Sofia Sirén laatii parhaillaan raporttia Ukrainasta. Uskallan väittää, että Suomen valtuuskunta on näkyvä ja luotettava toimija 46 maan parlamentaarikkojen Euroopan neuvostossa. Jäsenillämme on tällä hetkellä valmistelussa jopa kuusi raporttia, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Viime vuonna hyväksyimme edustaja Honkosen laatiman raportin tekoälystä ja maahanmuutosta, ja tänä vuonnakin saamme valmiiksi valtuuskunnan raportteja. Jäsenet ovat edustaneet yleiskokousta erilaisissa tilaisuuksissa kansainvälisesti ja toimineet asiantuntijoina ja paneeleissa erilaisissa tilaisuuksissa. Olen itse saanut toimia viime vuoden myös yleiskokouksen yhtenä varapuheenjohtajana, ja se jatkuu vielä tämän toisen vuoden. Se on antanut mahdollisuuden päästä vielä syvemmin valmisteluun ja päätöksentekoon. Arvoisa puhemies! Euroopan neuvosto syntyi toisen maailman raunioiden vielä sauhutessa. Rauhanprojektin ajatus oli, että ihmisoikeuksia kunnioittamalla, demokratiaa edistämällä ja oikeusvaltiota rakentamalla luodaan vakautta ja hyvinvointia. Vaikka arvot eivät suojele meitä aseita vastaan, ne vahvistavat kyvykkyyksiämme kansana ja tekevät meistä vahvempia vastaamaan tämänkin ajan haasteisiin. Kun viimeinen laukaus sodassa on ammuttu ja aseet laskettu alas, herää toivo paremmasta, ja siihen tulee olla tilana oikeudenmukainen ja kestävä rauha, joka antaa tilaa jälleenrakentamiselle ja toipumiselle.

Arvoisa puhemies! Ministeri on oikeassa. On kaikkien yhteinen huoli, miten saadaan nuorten onnettomuudet vähenemään Suomenmaassa ja nopeasti. Ne ovat liian usein luettuja uutisia, ja näemme prosenteissa, miten paljon niitä nuorille kuskeille osuu ja miten ne osuvat yöaikaan. Tärkeätä on kuitenkin, että meidän nuorille syntyy hyvä liikennekulttuuri. Ajaminen vielä on joillekin tosi iso asia — puhun teinin äitinä. On vieläkin ollut yleistä, että poikkeuslupa menee läpi, mutta tosi epäsäännöllistä, kenelle se osuu ja mitenkä. Toivottavasti siihen tulee selkeä tulevaisuus, niin että ihmiset ja nuoret kokevat tämän myös oikeudenmukaisesti. Toinen kysymys, joka pyörii tämän ympärillä, on hinta, eli kuinka paljon nuorelle tämä ajokortin ajaminen maksaa. Perheet ovat hyvin eri asemassa. Välillä meillä oli kouluihin yhdistettyjä ajokouluja ja mahdollisuus hankkia se helpommin. Tuota soisi pohdittavan tämänkin lakiesityksen yhteydessä.

Arvoisa puhemies! Kirje kuulosti hyvältä, mutta ei ole vielä meille suurelle valiokunnalle tiedoksi tullut, mutta ehkä me näemme sitä. Eivät saisi jäädä yhden puolueen sisään tämmöiset hyvät tiedot. — Edunvalvonta on laajaa, ja koetamme sitä tehdä. Mietin vielä, onko joku kivi kääntämättä, niin että Euroopan päättäjät ja komissio ymmärtäisivät tämän pääministerin hyvän sitaatin, että turvallisuuden vahvistamisen pitää tapahtua siellä, missä turvallisuutta haastetaan, eli itäisen Euroopan huomioiminen — laajemmin kuin vain Itä-Suomi. Viime viikolla komissio sanoi, että nyt on tänne ohjelma, mutta siellä oli nolla euroa rahaa. Siellä oli lainainstrumentteja ja muita tähän droonimuuriin ja Eastern Flankiin ja muita, kun haluttiin koota toimenpiteitä yhteen. Ja miljardi, josta mainitsit, sitten MFF:ään, on vain rajaturvallisuuteen ja näiden käsittelyyn. Se on seitsemäksi vuodeksi liian vähän. Eli sitä me tuolla olemme käsitelleet, ja tulemme hallitusta tsemppaamaan, että täytyy tehdä tuonne. Toinen on sitten riippuvuus öljystä. Se ei ole turvallisuutta, joten ilmastopolitiikastakin kannattaa pitää kiinni. [Puhemies koputtaa] Mieluummin suomalaista biopolttoainetta vähän lisää kuin että olemme Persianlahden toimitusten varassa kiinni.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos ensimmäiselle allekirjoittajalle, suuren valiokunnan puheenjohtajalle. Me keskustelemme viikoittain Euroopan unionista, taloudesta, turvallisuudesta ja aika isolta osin kansallisesti yhtenäisenä. On hienoa saada tämä keskustelu edes näin joka toinen vuosi saliin tunniksi. Kiitos puhemiesneuvostolle tästä päätöksestä. Iso kysymys on se, miksi Suomi alisuorittaa, miksi meillä on unionin korkein työttömyys ja kasvu ei meillä samalla lailla näy. Kun otsikossa tässä oli Euroopan kilpailukyvyn merkitys, niin kyllä, Eurooppa on meille suurin vientimarkkina: 56 prosenttia omasta viennistämme kohdistuu meidän omille sisämarkkinoille — ja kun muualla Euroopassa kasvetaan, niin ajattelen optimistisesti näin, että kyllä meillekin tarttuu siitä jotakin mukaan joskus, mutta suuri kysymys on, mitä teemme väärin niin, että emme ole siinä mukana, mitä Eurooppa kykenee tekemään. Myös me SDP:nä olemme ehdottomasti sisämarkkinoiden ja niitten tukemisen kannalla. Tärkeää kilpailukyvylle on myös se, että on vakautta ja turvallisuutta, ja näitä ei voi toisistansa erillisinä nähdä. Eurooppa on myös hyvä luomaan kysyntää, ja yksi tässä on tämä digitaalinen siirtymä, jota tehdään myös ympäristöpuhtaasti. Silloin meillä on myös vastauksia.

Arvoisa puhemies! Äsken käytiin laajempi keskustelu energia- ja ilmastopolitiikasta. Kiitos ministerille siitä hyvästä työstä ja perusteluista niille asioille, mitä on tehty, vaikka oppositiossa koetimme myös sanoa sitä, mitä ei ole tehty. Nyt on tässä kyseessä kaasuvarastoasetuksen jatkaminen ja Eurooppaa kohdanneet epäselvät kaasumarkkinat. Vuonna 2022, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, me emme halunneet enää ostaa venäläistä kaasua ja rahoittaa tuota sotataloutta. Valitettavasti ensi viikolla tulee neljä vuotta sodan alusta ja kaasumarkkinat ovat edelleen kireät globaalisti. On hyvä, että Eurooppa tätä kautta sitten toimintavarmuuttaan odottaa, ja Suomella on kaikki järkevät syyt myös tähän parin vuoden jatkoaikaan oma lainsäädäntönsä kuntoon laittaa ja hoitaa osaltaan myös tämä, vaikka meillä on se hyvä tilanne, että emme tuo kaasua Venäjältä ylipäätänsä. Kaasu ei ole meille asumiseen lämmitysehtona niin merkittävä kuin monelle muulle. Edelleen nähdään, että on toiminut erittäin hyvinä, tasapainottavina toimina, kun välittömästi vuonna 22 saimme LNG-terminaalin Haminaan ja seuraavana vuonna Inkoon laivaterminaalin. Niistä nähdään nytkin hyötyä hintaheittelyiden vakauttamiseksi, ja on todella hyvä, että näin on. Kaiken kaikkiaan hallituksen selvityksessä myös näitten joustavuuslaitosten tekeminen on osa isoa pakettia, mutta nyt tehtävässä päätöksessä en näe haasteita sitä viedä eteenpäin, koska tosiaan me haluamme olla osa eurooppalaista verkkoa, ja meilläkin kaasuyhteys nykyään onneksi on myös tuonne Latviaan, jossa varastoa voidaan yhdessä käyttää, kun olemme osa eurooppalaista kaasuverkkoa. Sitten tämä kaupattava, laivoilla liikuteltava nesteytetty kaasu on myös validia markkinatavaraa, toki Suomessa pienessä osassa, mutta hyvä, että se hoidetaan varastointina myös sitten mahdollisia kriisejä varten ja hintaa vakauttavasti.

Arvoisa puhemies! Meillä on tärkeää energia- ja ilmastostrategiassa ja selonteossa niistä molemmista puhua, millä pääsemme päästöjen vähenemään liikenteessä, ja on outoa lukea, että tässä selonteossa ei ole tehty kustannusarviota vaihtoehtoisille poluille, joilla päästäisiin siihen, että mikä on kustannusvaikuttavuusvertailu eri toimenpiteiden kesken kokonaisuudessa, jolla me täyttäisimme oman osuutemme päästövähenemästä ja samalla saisimme meille kaivattua kasvua, työpaikkoja ja investointeja. Ehkä konkreettisemmin joudun tämän minuuttini käyttämään siihen, mitä te sanotte viime päivien uutisista, kun meillä otsikot huutavat perään, että Suomen hallitus uhkaa keskeyttää yli sata isoa aurinkovoimalahanketta. Me tiedämme, että sinne alueidenkäyttölain puolelle tuli esitys kaavamaisesta 50 hehtaarin maksimikatosta, ja noilla syrjäseuduilla, joilla esimerkiksi vanhoja turvemaita voitaisiin käyttää hyödyksi aurinkovoimaan, tämä on liian alhainen raja, samanlainen kuin hihasta vedetty tuulivoimalarajoitus, josta sanottiin, että monen hankkeen kannattavuus heikkenee. Eli Suomeen ei saa tehdä investointeja. Mitä vastaatte?

Arvoisa puhemies! Hallitus ansaitsee yhden ruusun: se sitoutui ohjelmassaan pitämään kiinni Marinin hallituksen aikana tehdystä ilmastolaista. Suomessa tultaisiin jatkamaan siirtymää kohti hiilineutraalisuutta vuoteen 2035. Siihen tulisi pohjautua ilmasto- ja energiapolitiikka ja kaksoissiirtymä teknologian avulla. Meillä on jo kansalaisyhteiskunta ja elinkeinoelämä mukana. Käsittelyssä olevan energia- ja ilmastostrategian pitäisi ohjata Suomen kestävää kasvua, investointeja, energiaratkaisuja sekä ilmastopolitiikkaa tulevaisuuteen. Valitettavasti selonteko tulee liian myöhään, ilman riittävää rahoitusta ja ilman niitä konkreettisia toimia, joita yritykset, kunnat ja kansalaiset ovat odottaneet. Ei tule toista ruusua. Sosiaalidemokraattien mielestä strategian pitäisi olla kasvun moottori ja vihreään siirtymään kannustava tiekartta. Tähän liittyvät keskeisesti myös työvoimaan, koulutukseen ja tk-panostuksiin tehdyt linjaukset. Monipuolisesta energiapaletista, huoltovarmuudesta ja päästöpolusta olisi huolehdittava. Arvoisa puhemies! Vihreä siirtymä ei ole kuluerä vaan talouden uusi perusta. Vakaa toimintaympäristö ja viitoitus tulevaan on kilpailuetu, joka ratkaisee, mihin miljardiluokan investoinnit suuntautuvat — ne tulisi saada Suomeen. Hallitus kirjoittaa puhtaan siirtymän vauhdittamisesta, mutta todellisuudessa monet keskeiset päätökset ovat viivästyttäneet ja jopa vieneet kehitystä taaksepäin. Esimerkkinä käy lehmänkauppojen lehmänkauppa, kun kesällä tämä selonteko jumiutui alueidenkäyttölain koplaamiseen, ja nyt sekä tuulivoimalle että aurinkovoimalle heitetään kapuloita rattaisiin, siis heikennetään investointimahdollisuuksia, joihin yritykset haluaisivat ryhtyä. Useilta ilmastotoimilta on leikattu resursseja. On heikennetty suomalaisen biopolttoaineen kunnianhimoa jakeluvelvoitteessa ja tehty fossiiliseen polttoaineeseen veroale. Hallitus leikkasi jopa hiilidioksidin talteenottoteknologian kehittämisestä — siis luvattu kärkihanke, piippujen tulppaus, uhkaa jäädä lähtötelineisiin. Vihreän siirtymän pelko ei ole osoittautunut järkeväksi. Päästötön sähkö ja Euroopan edullisin hinta sekä valtavat investoinnit ja uusien potentiaali todistavat tämän. Pörssisähköasiakkaan kannalta on haaste, että sähkön hinta voi heitellä niin rajusti. Sen kohtuuttomasta heilumisesta voidaan päästä fiksulla regulaatiolla ja sillä, etteivät välttämättömät investoinnit siirto- ja jakeluverkkoon ja joustoon kompastu hitaaseen luvitukseen tai toimimattomaan byrokratiaan. Suomeen ja merille mahtuu yhä tuulivoimaa, datakeskuksia ja vetyhankkeita sekä varastoja ja siirtokapasiteettia, ydinvoimaa ja pienydinvoimaloita. Uusia sähköä kuluttavia investointeja tasapainottaa se, että Suomessa on tulollaan myös runsaasti kysyntää odottavia energiainvestointeja. Näillä yhdessä olisi kestävä kasvuvaikutus talouteemme. Energiaturvallisuus eli saatavuus ja verkon toiminta sekä huoltovarmuus on otettava huomioon pakkasjaksoilla ja kriisitilanteisiin varautumisessa. Turpeellakin on vielä rooli huoltovarmuuspolttoaineena CHP-laitoksissa. Arvoisa puhemies! Kansainvälistä politiikkaa värittää uhittelu ja turvallisuusuhat, jotka uhkaavat jättää puhtaat teknologiainnovaatiot, sitoutuneiden maiden toimet ja sopimukset varjoonsa. Teollisen strategian aikajänteen tulee olla yhden maan poliittista vaalisykliä pidempi. Hajautetut ja polttoaineista riippumattomat energiajärjestelmät ovat vanhoja fossiilikuljetusketjuja kriisinkestävämpiä, ja Venäjän tuontifossiileille emme enää halua eurojamme osoittaa. Poliittiset puheet voivat muuttua nopeammin kuin talouden rakenteet tai varsinkaan pysyvät ilmasto- ja energiahaasteet. Arvoisa puhemies! Hallituksen omat ratkaisut ovat siis lisänneet päästöjä aikana, jolloin ilmasto kuumenee ja ylitämme niin sanottuja keikahduspisteitä, joiden jälkeen ilmasto ja luonto eivät palaudu. Yritykset kertovat, että epävarmuus ja poukkoilevat linjat hidastavat päätöksiä. Jokainen viivästys kasvattaa päästövelkaa — velkaa, jonka maksamme joko kiristyvin EU-velvoittein tai menetettyinä investointeina. Suomi on ollut ilmastopolitiikan edelläkävijä, mutta viime vuosien epäröinti on rapauttanut tätä. Päästökauppasektorilla tavoitteita nopeammin vähenevät päästöt ovat luoneet asetelman, jossa Suomen kannattaa vaatia selkeää hiilen hintaa ja ilmastopolitiikkaa kauppapolitiikassa, EU:ssa ja kansainvälisissä pöydissä. Suomelle haasteelliset sektorit, maankäyttö ja liikenne, on pitkäjänteisellä politiikalla saatava laskevalle päästöuralle. Strategiaa on arvosteltu riittämättömänä vaikutusarvioiltaan ja liian yleisluonteisena, sekavana kokoelmana hallituksen korostuksia. Maankäyttösektoria, energiaverkkojen investointeja ja vetytaloutta olisi pitänyt käsitellä systemaattisemmin ja antaa investointikehikko nyt. Siis, puhemies, vihreä siirtymä on aikamme suurin talousmahdollisuus mutta myös välttämättömyys, jotta planeettamme pysyy elinkelpoisena tuleville sukupolville. Meillä ei ole varaa hukata aikaa. Seuraava hallitus jatkaa työtänsä entistäkin vaikeammissa taloudellisissa olosuhteissa saaden valtionvelan lisäksi Orpon hallitukselta päästövelkaa.

Arvoisa puhemies! Tässä, mitä esititte, oli osatotuus ja aika painottunut ideologinen totuus. Toinen totuus, joka myös voisi tästä näkyä ja jota tulee eduskuntakäsittelyssä katsoa, on se, että tällä hetkellä noin 40 prosenttiin kilpailutuksista, hankinnoista osallistuu maks. kaksi toimijaa. Tämä lakiuudistus ei ole tarkastellut pienten kuntien tilannetta. Markkinat puuttuvat monien pienten kuntien alueilta, ja näitä in-house-yhtiöitä on koitettu rakentaa vastaamaan palveluihin, joita kunnat tuottavat, ja on haettu järkeviä veronmaksajan etua ajavia tapoja tehdä hankintoja. Toivottavasti tätä maltetaan eduskunnassa tarkastella kunnolla. Sanoitte, että suljetaan pois, jos on epärehellistä toimintaa: törkeä kirjanpitorikos tai ympäristörikos. Oletteko valmiita lisäämään siihen myös ihmiskaupasta tuomitut tarjouksen antajat? Siitä on Finlandia-kirjassa Pitkä vuoro hyviä esimerkkejä, että kunnat ovat joutuneet jopa markkinaoikeuteen ja hävinneet, [Puhemies koputtaa] kun ovat kilpailuttaneet muulla kuin pelkällä hinnalla. Tämä olisi nyt auki, korjattavissa.

Arvoisa puhemies! Luottamuspula ei ole johtanut toivottuun tilanteeseen työllisyyden eikä myöskään kulutuskäyttäytymisen osalta, ja se näkyy erityisesti palvelualojen työllisyydessä. Kasvujumi ja investointijumi ovat olleet meidän kaikkien huolena. Ehkä Wärtsilän Vaasan-investoinnista ja Teknologiateollisuuden katsauksista saamme valoa. Mutta mikä jumi on se, joka osuu tällä hetkellä vaikka sairaanhoitopiirien työllisyyteen? Kerroitte, pääministeri, tavanneenne suurien kaupunkien edustajat. Kuulitte varmaan Helsingin huolen hallituksen uudesta leikkaussuunnitelmasta sotealalle: viime vuonna 35 miljoonan yllätysleikkaus, ja nyt puhutaan 100 miljoonan leikkauksesta Helsingin sotealueelle. Siitä oli alustavia arvioita, että siitä selviää 1 500 sairaanhoitajan leikkauksella tai 1 000 lääkärin leikkauksella. Helsingillä sattuu olemaan virassa 450 lääkäriä. Minkä viestin, hallitus, haluatte antaa tämän alan työllisyyden, luottamuksen ja tulevan työpaikkakehityksen suhteen?