Kurvinen Antti

Arvoisa herra puhemies! Ensin kiitos edustaja Auttolle ystävällisistä ja suorastaan tsemppaavista sanoista. Kun me puhumme turvallisuudesta, niin useimmille tulee mieleen, että puhutaan sisäisestä turvallisuudesta, vain poliisista, mutta pitää muistaa, että meillä ei ole turvallista, vapaata oikeusvaltiota, jos se koko ketju siitä rikoksen tutkinnasta aina lainvoimaiseen tuomioon ei toimi, ja siinä syyttäjät ovat aivan keskeisimmässä roolissa. Itse asiassa tästä on tehty jopa yliopistollisia väitöskirjojakin, että syyttäjä on oikeastaan se henkilö, joka kuljettaa sen rikosasian ja huolehtii siitä mahdollisimman oikeasta ratkaisusta alusta loppuun. Syyttäjä on mukana yhteistyössä poliisin kanssa esitutkinnassa, suorittaa syyteharkinnan ja sitten syyttää juttua alioikeudessa käräjillä ja tarvittaessa ylemmissäkin oikeusasteissa. Syyttäjän roolia ei mielestäni voi ylikorostaa siinä, kun puhutaan turvallisesta oikeusvaltiosta ja rikosvastuun toteutumisesta ja siitä, että kaikki saavat oikeutta. Puhemies! On hyviä ratkaisuja tehty. Voin itse oppositiostakin kiittää. Hallitus on tehnyt hyviä ratkaisuja liittyen sisäiseen turvallisuuteen, ja on priorisoitu oikeuslaitosta, ja siitä kiitokset. Nyt on kuitenkin tullut liittyen vuoden 2027 talousarvioon aika huolestuttavia tietoja itselleni tuolta kentältä. Näyttää siltä, että kaikilta osin Syyttäjälaitoksen resurssit eivät ole riittäviä, ja meillä on riskinä jopa, että joudutaan määräaikaisia syyttäjiä sitten... Heillä eivät työt jatku, ja meillä vähenee väki sitä syyteharkintaa tekemästä. Tämä on kyllä iso uhka, kun me tiedetään, että aikamoinen jono on tuolla oikeuslaitoksessa ja todella, todella, voi sanoa, kohtuuttoman pitkiä käsittelyaikoja nyt on monella jutulla, ja ei hyvältä vaikuta. Toivottavasti nyt, kun me saimme tämän keltaisen kirjan tänne pöytään ja tähän tulee se budjetin täydennys, hallitus sitä katsoo budjetin täydennyksessä tai lisätalousarviossa. Toisessa käsittelyssä meillä on Syyttäjälaitoksen tietovarantoja koskeva esitys. Se on se tarkalleen, mitä käsitellään. Tähän liittyen, puhemies, otan vielä pari rakenteellista, reformistista tulevaisuuden asiaa esille: Ensinnäkin kun tekoäly tulee ja muuttaa meidän elämisen ja tekemisen tavat, niin tietenkään myöskään oikeuslaitos ei voi olla siinä immuuni. Tulee varmasti todella haastavia rajanvetotapauksia, mitä voidaan oikeusturvan näkökulmasta sitten antaa koneälyn hoidettavaksi, mutta oma näkökulmani on kyllä se, että täytyy myöskin oikeuslaitoksessa ottaa uusin teknologia käyttöön ja tehdä sitten meidän täällä talossa, Eduskuntatalossa, tarvittavat lakimuutokset. Toinen asia, arvoisa puhemies, jonka lopuksi haluan sanoa, on se, että meidän täytyy myös oikeuslaitoksessa ajatella sitä — vähän niin kuin me ollaan sosiaali- ja terveydenhuollossa, sotessakin, tehty — mitä asioita käsittelee tuomari ja mitkä asiat voi ratkaista syyttäjä. Kyllä meidän yksinkertaisimpia rikosasioitamme, tunnustettuja rikosasioita, entistä enemmän täytyy tehdä niin, että syyttäjillä on ammattitaito antaa niihin ratkaisuja. Jätetään ammattituomareille sitten ne monimutkaisemmat ja vakavammat rikosasiat ratkaistavaksi.

Arvoisa rouva puhemies! Vappuna kolme ja puoli vuotta sitten te, arvoisa maa- ja metsätalousministeri — silloin olitte vielä hallitusneuvotteluissa ja virassa — ilmoititte komeasti, että nyt tulee maataloudelle suunnanmuutos. Varmaan kaikki ajattelivat, että nyt löytyy joitakin sellaisia keinoja, mitä ei vuosikymmenten aikana ole löytynyt meidän EU-toimintaympäristöstämme. Kukaan ei tietysti ajatellut silloin, että tulee sellainen suunnanmuutos, että maatalouden kannattavuus vain heikkenee entisestään. Kukaanhan ei kiistä niitä ongelmia, mitä meillä on ollut varmaan 30 vuotta, kun ollaan Euroopan unionin toimintaympäristössä yritetty toimia. Viime kaudella, arvoisa ministeri, te teitte välikysymyksen ja kauhistelitte sitä, että kolme tilaa lopettaa päivässä. Olette suunnanmuutoksessanne onnistuneet niin hyvin, että neljä tilaa lopettaa joka päivä ja Suomen maatalous on Euroopan kaikista kannattamattominta. Tätä tosiasiaa ei hallitus pääse millään pakoon, ja siihen ei mitään tekosyitä löydy. Ruuan hinta on noussut päivittäistavarakaupassa voimakkaasti, ja sehän on uhka myöskin meidän elintarvikkeiden kotimaisuusasteelle. Samaan aikaan, kun on tehty erittäin rankkoja leikkauksia pienituloisille heidän toimeentuloonsa, on riski, että entistä useampi suomalainen valitsee siellä kaupassa jotakin sellaista private label -halpismerkkiä, jossa ei ole kotimaista ruokaa, vaan se on tuontitavaraa. On kuitenkin hätkähdyttävää, että vaikka 20 prosenttia on noussut ruuan hinta suurin piirtein meillä kaupoissa, niin siitä ei ole tuottajalle tullut samanlaista osuutta, vaan me näemme, miten tämä Suomen elintarvikemarkkina valitettavasti toimii, että ne rahat jäävät sinne välikäteen. Puhemies! Keskustan mielestä erittäin tehokas tapa parantaa kannattavuutta olisi se, että maatalouden tuotantorakennuksilta poistettaisiin kiinteistövero. Se lisäisi kilpailukykyä erityisesti investoivilla ja investoineilla tiloilla, päätoimisilla viljelijöillä, nuoremmilla viljelijöillä. Olenkin hämmentynyt siitä, että erittäin suuri joukko nykyisten hallituspuolueitten kansanedustajia jätti aloitteen. Tekin olitte siinä, arvoisa ministeri, mukana. Siinä oli ministeri Lulu Ranne mukana, Peter Östman. Moni muukin nykyinen hallituspuolueen edustaja oli vaatimassa kiinteistöveron poistamista maataloudelta, mutta nyt sitä ei viedä ollenkaan eteenpäin. Puhemies! Lisäksi haluan ottaa sen asian esille, että kilpailulaissa päivittäistavarakauppaa koskeville pykälille ei ole tehty yhtään mitään. Kaksi kokoomuslaista ministeriä, niin ministeri Satonen kuin ministeri Marttinen, ovat pitäneet sitä pinon alimmaisena. Ei ole ollut kokoomuksella aitoa halua tarkastella kaupan määräävässä markkina-asemassa olevien toimijoiden toimintaa. Puhemies! Loppuun totean sen, että tämä nykyinen, Orpon hallitus on yksi Suomen historian keskittävimpiä hallituksia. Maatalous ei voi kannattaa ja maataloudella ei ole tulevaisuutta, jos maaseudulla ei ole tulevaisuutta. Te olette päästäneet tiet erittäin heikkoon kuntoon, yksityisteiden avustukset on poistettu lähes kokonaan, ja valtio on vetäytynyt maaseudulta käytännössä pois. Ministeri Essayah, tekin olette muun muassa Maanmittauslaitoksen toimipisteitä lakkauttaneet. [Puhemies koputtaa] Poliisiasemia lakkautetaan. Ajokorttia ei pysty suorittamaan enää kuin maakuntakeskuksessa. Emme me saa tulevaisuuden viljelijöitä, jos maaseudun yleinen tilanne ajetaan tällaiseksi kuin miten tämä Orpon hallitus on toiminut.

Arvoisa herra puhemies! Aina toisinaan keskustellaan siitä, mikä merkitys näillä välikysymyksillä on ja onko niistä mitään hyötyä, ja täytyy sanoa, että tämä päivä on osoittanut sen, että kyllä oppositiostakin voi vaikuttaa. Tämä on todennäköisesti historiallinen tilanne, että keskustan välikysymyksen takia hallitus oli pakotettu nyt auttamaan Iranin sodan aiheuttamasta kustannuskriisistä viljelijöitä. Onko se sillä tavalla, arvoisa puhemies, että keskustan pelko on viisauden alku? [Naurua] Ehkäpä näin. Herra puhemies! Erittäin vaikuttava keino parantaa maatalouden kannattavuutta ja auttaa juuri investoineita tiloja, päätoimisia viljelijöitä ja nuorempia viljelijöitä olisi poistaa Ruotsin tapaan maatalouden tuotantorakennuksilta kiinteistövero. Siteeraan nyt Sari Essayahia neljän vuoden takaa: ”Tuotantorakennukset on vapautettava kiinteistöverosta kokonaan, kuten Ruotsissa.” Arvoisa valtiovarainministeri, veroasioista vastaava Riikka Purra, teidän kansanedustajanne Juha Mäenpää teki lakialoitteen 54/2021 kiinteistöveron poistamisesta maatiloilta. [Puhemies koputtaa] Sen ovat allekirjoittaneet muun muassa Jani Mäkelä, Sari Essayah, Ritva Elomaa, Mauri Peltokangas ja Jenna Simula. Miksi, Riikka Purra, te ette edistä maatalouden kiinteistöverotuksen keventämistä?

Arvoisa rouva puhemies! Tämä on aika mielenkiintoinen juttu, että kokoomus, joka tässä on nyt poliittisesti ollut tulilinjalla ihan perustellusti, lähti vähän niin kuin vanha dieselauto käyntiin tässä loppuillasta. Iltapäivällä oli aika hiljaista vielä kokoomuksen ryhmässä, mutta nyt on löytynyt kannanottoja, ja hyvä asia niin. Ajattelin tähän itsekin osallistua. On väärä tieto, rouva puhemies, se, mitä edustaja Heinonen täällä välittää, että liikuntaneuvosto olisi ottanut kantaa tämän hankkeen puolesta. Tämä on siellä mainittu mahdollisena isona hankkeena, mutta mitään virallista, virkavalmisteluun perustuvaa kannanottoa, esitystä tai puoltoa ei valtion liikuntaneuvosto ole tehnyt. Tämä on nyt totuuden venyttämistä niin, että sitä totuutta on aika vähän siinä venytyksessä, mutta kirjataan tämä nyt vielä auki tänne selvästi. Palaan nyt jälleen siihen, rouva puhemies, että tämäntyyppiset hankkeet tulisi hoitaa opetus‑ ja kulttuuriministeriön kautta — tällä hetkellä ministeri Poutala hoitaa niitä, minäkin olen vuoden verran niitä hoitanut ja edustaja Kosonen ja moni muukin täällä ovat hoitaneet, apulaispormestari Arhinmäki on niitä hoitanut, ja vastaavaa. Pitäisi sieltä normaalin prosessin kautta hoitaa rahoitus tämäntyyppisille hankkeille, kuten Olympiastadionkin hoidettiin. Niin massiivinen hanke, ja se tekee tästä erikoisen, että tämä on hoidettu näillä sähköposteilla suoraan pääministerille ja hänen esikunnalleen. Toinen asia, arvoisa puhemies, jonka haluan päivän keskustelusta vielä sanoa, on tämä huvittava tarina, mikä on nyt keksitty: itse asiassahan TALPOL, hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta, olisi pakittanut joka tapauksessa syksyllä tästä hankkeesta. Tämä oli nyt keksitty eilisen illan ja aamun aikana, että sanotaan tällä tavalla. Tästä tulee mieleen se, että pääministeri on nyt vieraillut tässä Paluu tulevaisuuteen ‑elokuvassa, niin että hän näkee jo, mitä olisi syksyllä päässyt tässä asiassa tapahtumaan. Tämä oli nyt minusta ehkä semmoinen kaikista köykäisin meriselitys. Se kannattaa jättää nyt ainakin pois näistä puheista.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on epäonnistunut: Työttömyys pahenee, hoitoon ei pääse ja rahat eivät meinaa riittää. Usko parempaan tulevaisuuteen horjuu. Tämä ei ole sitä, mitä hallituspuolueet lupasivat kolme vuotta sitten vaaleissa: Piti tulla satatuhatta uutta työpaikkaa. Piti lopettaa velaksi eläminen. Asiat ovat kuitenkin menneet koko ajan vain huonompaan ja huonompaan suuntaan. Tuoreen kansalaiskyselyn mukaan yli puolet suomalaisista katsoo hallituksen epäonnistuneen omassa tehtävässään. Hallitus on epäonnistunut myös moraalisesti. Kun olisi pitänyt rakentaa, on revitty. Kun olisi pitänyt yhdistää, on lietsottu vastakkainasettelua poikkeuksellisen rumia sanoja käyttäen. Kun olisi pitänyt lisätä luottamusta, on kylvetty epäluottamusta mediaan, tutkijoihin, oikeuslaitokseen, kansalaisyhteiskuntaan, muutamia mainitakseni. Kun olisi pitänyt pitää kaikki mukana, on Suomi jaettu kahtia. Päätösten piti perustua tutkittuun tietoon ja huolellisiin vaikutusarviointeihin, mutta niille on kuitenkin viitattu kintaalla. Edellä kuvatun hallituspolitiikan tulokset ovat nähtävissä. Suomessa ovat kasvaneet vain työttömyys, konkurssit, ihmisten toivottomuus ja epätasa-arvo. Herra puhemies! Pääministeri kertoi eilen, että Garden Helsingillä ei ole enää poliittista tukea hallituksessa eikä tukipäätös ole enää voimassa. Saimme eilen käsiimme myös puheena olevan valtioneuvoston lyhyen tiedonannon. Se ei vastaa lainkaan avoimena velloviin kysymyksiin. Tiedonannossa viitataan pääministerin tilaamaan Risto Murron työryhmän raporttiin, mutta Risto Murron raportissa ei esitetty lainkaan mitään tukea yksittäiselle rakennushankkeelle, Garden Helsingistä puhumattakaan. Niin ikään hallitus on käynnistämässä selvityksen, jonka päämääränä on luoda polku ja kriteeristö isojen hallihankkeiden tukemiseen. Selvitys valmistuu kuulemma vaalien jälkeen, keväällä 2027. Mutta eilen on tullut ilmi, että tällainen samanlainen selvitys on jo valmistunut vuonna 2023, kolme vuotta sitten. Tämän selvityksen tilasi henkilö nimeltä Petteri Orpo, kun hän oli valtiovarainministerinä, eli kysymysten määrä on tämän tiedonannon jälkeen vain lisääntynyt. Keskustan mielestä tässä on tapahtunut niin, että housut kintuissa yllätetty hallitus teki vain sen, mitä oli nyt pakko tehdä: sutaistiin lyhyt tiedonanto, suoristettiin hallituspuolueiden rivit, ja yritetään jatkaa niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. [Vasemmalta: Kyllä! Juuri näin!] Tässä taisi käydä niin, että pääministeri ja hänen puolueensa vedettiin muiden hallituskumppaneiden toimesta kölin alta. Tämä asettaa kyseenalaiseksi koko pääministerin johtajuuden ja pakottaa kysymään: onko pääministeri tietoinen, ja jos on tietoinen, niin mistä hän oikein on tietoinen? [Naurua vasemmalta] Garden Helsingin tukipäätöksen peruminen ei kuitenkaan poista tarvetta perata läpi kaikkea jo tapahtunutta. Kysymys on avoimuudesta, hyvästä hallinnosta ja oikeudenmukaisuudesta. Garden Helsingin tapaus on valitettava peilikuva kokoomuksen ja perussuomalaisten toimintatavasta vetää hallitusta. Kysehän ei ole tässä siitä, pitääkö Helsinkiä kehittää vai ei. Totta kai pitää kehittää. Helsinki on meidän yhteinen pääkaupunkimme, ja koko Suomi tarvitsee Helsinkiä. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Kysymys ei myöskään ole siitä, tarvitseeko Suomi isoja, kansainvälisen mittaluokan tapahtumapaikkoja urheilun ja kulttuurin suurtapahtumille. Aivan ehdottomasti tarvitaan tällaisia paikkoja. Entisenä tiede- ja kulttuuriministerinä kannatan voimakkaasti kulttuuri- ja tapahtuma-alan yrittäjyyttä ja yritystoimintaa. Kyse tässä on nimenomaan puhemiestä lainatakseni, sitaatti puhemies Halla-aholta, ”korruptioepäilyistä, veronmaksajien rahojen kyseenalaisesta käytöstä ja siitä, onko pääministeri puhunut totta”. [Vasemmalta: Juuri näin!] Kuinka yhdelle hankkeelle ilmaantui tässä taloudellisessa tilanteessa yli kolmekymmentä miljoonaa euroa kuin tyhjästä, kun muut hankkeet jäivät ilman ja liikuntapaikkojen rahoitusta muuten leikataan? [Vasemmalta: Juuri näin!] Edes pääministeri ei ole osannut selkeästi kertoa, kuinka hanke päätyi hallituksen pöytään. Pääministeri ei eilen suostunut kertomaan sitäkään, kuka hallituspuolueiden puheenjohtajista ehdotti hankkeen perumista. Keskusta katsoo, että luottamus yhteisten asioiden hoitoon lähtee siitä, että päätökset valmistellaan huolella, niiden vaikutukset arvioidaan ja että ne ovat oikeudenmukaisia. Hallituksen Garden Helsinki -päätöksestä uupuvat kaikki nämä kriteerit. Pääministeripuolue kokoomusta pyydettiin runttaamaan ja junailemaan myönteinen tukipäätös. Jos se näyttää runttaamiselta ja junailemiselta, jos se kuulostaa runttaamiselta ja junailemiselta, se todennäköisesti on ollut runttaamista ja junailemista. Yritystukia ei voi jakaa sillä perusteella, onko yrityksen lobbarina oma puolueystävä. Arvoisa herra puhemies! Poliittisesti päävastuun kaikesta tapahtuneesta kantavat pääministeri ja kokoomus. Hallituksen huhtikuussa 2025 tekemä Garden Helsinki -päätös kuitenkin oli hallituksen yhteinen. Perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit eivät voi paeta vastuutaan tästä. Kokonaan avaamatta on vielä se, mitä kukin hallituspuolue Garden Helsingin vaihtokaupassa sai. Mitä perussuomalaiset saivat? Mikä oli kristillisdemokraattien palkinto? Entä RKP? Nyt olisi totuuden hetki. Herra puhemies! Garden Helsingissä on kyse jo pääministerin ja hallituksen toimintakyvystä ja uskottavuudesta. Tässä turvallisuus- ja taloustilanteessa ei kerta kaikkiaan ole varaa siihen, että Suomi ajelehtii jatkuvasti hallituksen itse leipomista kohuista toiseen. Hallitus rapauttaa luottamusta poliittiseen päätöksentekojärjestelmäämme. Maa tarvitse oikeudentuntonsa pitävän hallituksen. Mitä vakavammat ajat ovat, sitä enemmän Suomen johtamisella pitää rakentaa luottamusta ja tulevaisuudenuskoa sekä käyttäytyä asiallisesti. Myös näissä hallitus on epäonnistunut liki täydellisesti. Keskustan mielestä suomalaiset ansaitsevat parempaa. Siksi kannatan edustaja Johannes Koskisen epäluottamuslause-esitystä hallitukselle.

Arvoisa rouva puhemies! Ajattelin, että tulen ihan tänne korokkeelle puhumaan vakavasta aiheesta: alkoholihaitoista ja sairaudesta nimeltä alkoholismi. Ajattelin, rouva puhemies, puhua asiasta, mikä on minusta suurin ongelma Suomessa politiikan osalta ja suomalaisessa yhteiskunnassa alkoholiin liittyen, ja se on mielestäni vielä laajempi asia kuin tämä alkoholilain muutos, joka täällä on toisessa käsittelyssä. Kuitenkin totean alkuun sen, että en kannata tätä lakiesitystä ja tämä tulisi hylätä. Me tarvitsemme modernia, maltillista, tietoperusteista alkoholilainsäädäntöä Suomessa, ja on myös tosiasia, että tämä kotiinkuljetuskysymys pitäisi Suomessa ratkaista. Meillähän on tässä tällainen EU-, eurooppaoikeudellinen ongelma, mutta tämä tapa, jolla hallitus nyt tätä asiaa pyrkii ratkomaan, on täysin yliampuva. Edustaja Mehtälä kuvasi sen minusta todella hyvin, ja moni muukin edustaja on kuvannut, mutta juuri tässä vähän aikaa sitten edustaja Mehtälä kuvasi erittäin hyvin, mikä se perusongelma on. On ihan eri asia se, jos tällä hetkellä tilataan ulkomailta esimerkiksi häihin, syntymäpäiväjuhliin, tällaiseen tapahtumaan isompi lasti alkoholia ja halutaan olutta, viiniä, kuohuviiniä tilata isompi määrä sadan hengen juhliin. Se on aivan eri asia kuin se, että nyt sitten tosiaan voi alustataloudessa työsuhteessa tai jossain palvelussuhteessa oleva henkilö, jolla ei välttämättä ole kovin kummoinen kielitaito, henkilö, jonka ylipäänsä oikeudellinen suoja ja suoja työelämässä on heikko, niitä sitten kuljettaa tilanteessa, jossa ollaan ehkä päihtyneitä. Rouva puhemies! Sanon nyt ihan kansanomaisesti jokaiselle edustajalle ja jokaiselle tätä keskustelua seuraavalle: kuka teistä, joka on Woltilla tilannut tai Foodorasta tai muista alustatalouden yhtiöistä ruokaa kotiin, oikeasti kuvittelee, että ne ruokalähetit tekevät yhtään mitään tarkistusta ikärajoista tai päihtymyksestä siellä ovella? Jos minä tai joku muu edustaja tilaa illan aikana sitä alkoholia, meistä jokainen tietää, että se lähetys heitetään siihen ovenpieleen ja lähdetään jatkamaan. Mitään tarkistusta ei siinä tule tapahtumaan. Tämä on ihan tämmöinen arkijärkinen juttu kaikkien kokemuksen mukaan. Mielestäni olisi ollut perusteltua, että hallitus olisi tuonut tähän esitykseen tällaista suojaa ja näitä suojamekanismeja ja hieman vastuullisuutta, mitä sosiaali- ja terveysvaliokunnan enemmistön, opposition, esityksissä oli. Sillä oltaisiin voitu ratkaista tämä kysymys kotiinkuljetuksesta, se, että tarvetta voi olla isompien alkoholilastien tilaamiselle, mutta olisi estetty se tilanne, että nyt meillä voi tosiaan ryyppyputkea jatkaa ruokalähettien tuomilla juomilla käytännössä ilman valvontaa. Me kaikki sen tiedämme. Minusta se on vastuutonta, enkä sitä voi hyväksyä. Mutta, rouva puhemies, se, mistä täällä halusin tulla ihan korokkeelle asti puhumaan, on sairaus nimeltä alkoholismi. Minä toivoisin, että eduskunnassa ei puhuttaisi alkoholipolitiikasta miltään laidalta, ei hallituksesta eikä oppositiosta, sellaisilla moralistisilla ja vähän tämmöisen sosiaalisen kurin näkökulmilla, sillä suurin ongelma on se, että Suomen ehkäpä yleisin, tai varmaan on yleisempiäkin sairauksia, mutta yksi yleisimpiä kansansairauksia on addiktiosairaus nimeltä alkoholismi eli addiktoituminen alkoholinkäyttöön. Se on hitaasti kuolemaan johtava sairaus, joka ennen loppuunsa viemistä tuhoaa ihmisen elämän täysin, vie häneltä työn, toimeentulon ja tuhoaa perhesuhteet ja aiheuttaa monenlaista kärsimystä. On valitettavaa, arvoisa puhemies, että vielä vuonna 2026:kaan Suomessa alkoholismia hyvin harvoin hoidetaan sellaisenaan sairautena, vaan sitä joko pidetään tällaisena elämäntapana, elämänvalintana, tai sitten se nähdään tällaisena sosiaalisena heikkoutena, moraalittomuutena, eettisenä ongelmana, mitä se ei ole, vaan kyse on addiktiosairaudesta. Samantyyppisiä addiktiosairauksia voi tulla myös rahapelaamiseen, huumausaineisiin, ilmeisesti myöskin seksuaaliseen käyttäytymiseenkin voi tulla tällainen addiktiosairaus, ja näitä tulisi kyetä hoitamaan. Arvoisa puhemies! Outokummun entinen toimitusjohtaja Jukka Rantanen teki valtavan siviilirohkean teon, kun hän antoi kasvot suomalaisille työelämässä menestyneiden ihmisten alkoholismille. Hän kertoi oman tarinansa, miten hän huippumenestyneenä, lahjakkaana ihmisenä ajautui alkoholistiksi, ja sen polun sieltä ulos. Hän toi esille sen epäkohdan, että meillä ei ole tarjolla alkoholisteille oikeaa, kunnollista hoitoa Suomessa riittävästi. Meillä on jopa täysin vääriä profeettoja lääkäreinä. Olen kuullut ystäviltä, tutuilta, jotka ovat kamppailleet alkoholismin kanssa, jotka ovat sanoneet, että kun ihmisellä on ihan selvä alkoholiongelma, tullut jo monenlaista sekoilua alkoholin kanssa, niin on sanottu, että kyllä sinä saunaoluen voit ottaa. Tällaisia kommentteja on tullut työterveyslääkäreiltä, ja pidän sitä suorastaan pöyristyttävänä, kun itsekin ihan arkijärjellä näkee, että ihmisellä on alkoholiongelma. Onneksi meillä on olemassa tapoja, sellaisia psykososiaalisen tuen tapoja, joilla ihminen voidaan parantaa sairaudesta nimeltä alkoholismi: raittius, täysraittius, se, että korkki laitetaan täysin kiinni, on tapa, millä ihminen voi tätä addiktiosairautta hoitaa. Yksi tehokkaimpia tapoja puuttua tämmöisiin addiktiosairauksiin on niin sanottu Minnesota-mallin mukainen hoito, joka tunnetaan myös kahdeksan askeleen hoitona. On kuitenkin ikävää, että edelleen todella heikosti meidän terveydenhuolto ohjaa ihmisiä tällaiseen Minnesota-mallin tyyppiseen täysraittiuteen tähtäävään hoitoon. Yksi osa tätä kurimusta, mikä on Suomen sotessa ja hyvinvointialueitten heikossa tilanteessa, on se, että monet hyvinvointialueet ovat leikanneet ostopalvelujen hankkimista, ja se on tarkoittanut osittain sitä, että on täysin näitä maksusitoumuksia jätetty myöntämättä henkilöille, joilla on alkoholiongelma. Pidän tätä aivan älyttömänä sosiaali- ja terveyspolitiikkana, kun me tiedämme, miten paljon kuluja ja ennen kaikkea inhimillistä kärsimystä alkoholismi, sairaus, aiheuttaa. On myös, rouva puhemies, todettava se, että tämä ministeri Wille Rydmanin ajama leikkaus sotejärjestöille kohdentuu myös tälle puolelle. Siellä on monia järjestöjä, jotka tekevät töitä alkoholismin kitkemiseksi, muiden päihdeongelmien kitkemiseksi, ja tämäkin osaltaan vie asioita väärään suuntaan. Rouva puhemies! Vastustan tätä käsillä olevaa lakiesitystä, mutta kannatan sitä, että eduskunta ja suomalainen hyvinvointiyhteiskunta antaisivat oikeaa apua alkoholisairaudesta kärsiville. Toivoisin, että tämä sali keskustelisi tästä asiasta fiksummilla perusteilla kuin minusta täällä yleensä tavataan keskustella.

Herra puhemies! Tänään olemme perjantai-iltapäivänä koolla tällaisen perinteisen lainsäätäjän työn näkökulmasta. Asunto-osakeyhtiölaki on sellaista lainsäädäntöä, että uskaltaisinpa sanoa, että melkeinpä jokainen suomalainen joutuu elämässään tämän lain kanssa tekemisiin. Todella suuri joukko suomalaisista asuu asunto-osakeyhtiöissä eli taloyhtiöissä kansankielellä sanottuna. Monet saattavat omistaa sijoitusasuntoja ja tulevat työskentelemäänkin taloyhtiöitten hallituksessa. Se on osa meidän suomalaista arkipäiväämme, ja siksi tämän lainsäädännön säätäminen huolellisesti — ja korjaaminen, tarvittaessa tarkentaminen — ajan ilmiöitten ja yhteiskunnan muutoksessa on todella tärkeää ja välttämätöntä. On todella myönteistä, että tässä on löytynyt tällainen hallituksen ja opposition välinen yhteistyö ja on tehty semmoista perinteistä puurtavaa työtä siellä valiokunnassa ja katsottu erityisesti sitä, että sitten yksittäiset häiriköt eivät pääse dominoimaan ja kiusaamaan siellä muita asukkaita ja muita osakkeenomistajia, loukkaamaan heidän oikeuksiaan. Arvoisa puhemies! Itsekin oikeastaan innostuin ottamaan tämän puheenvuoron juuri tämän lyhytvuokrauksen kautta, joka Airbnb:nä tunnetaan eniten. Muitakin palveluita toki on, mutta tämä globaali markkinajohtajahan on tullut synonyymiksi koko tälle toiminnalle. Oma suhtautumiseni Airbnb:hen / muuhun vastaavaan toimintaan on vähän semmoinen ambivalentti ja kaksijakoinen. Itse asiassa edustaja Heinonen harmillisesti lähti juuri, kun olisin kehunut häntä. Hänellä oli todella, todella hyvä puheenvuoro, ja pitkälti koen tämän samalla tavalla. Ei varmasti lyhytvuokrausta Suomessa pidä kieltää. Jos ajattelen vaikkapa omaa kotiseutuani Etelä-Pohjanmaata, meillä on nousevaa matkailua. Meillä se ei ole ainakaan vielä ollut minkäänlainen ongelma. Mutta sen sijaan itselläni on paljon siteitä Rovaniemelle. Olen siellä opiskellut. Tiedän, että siellä on tilanne osittain muodostunut jo vähän kestämättömäksi tavalliselle asukkaalle. Ei voi olla sellaisia tilanteita, että jos taloyhtiössä asuu yksi ihminen tai muutama ihminen normaalisti ja muu on sitten lyhytvuokrauksessa, niin näiden ihmisten oikeuksia ja elämää sitten häiritsee se lyhytvuokraus. Lisäksi kyllä kuulen matkailu- ja ravintola-alan, mara-alan, huolen todella, todella vakavasti. Ei voi olla tilanne niin kuin edustaja Heinonen kuvasi, että voi tehdä epäreilua kilpailua, että on hotellitoimintaa ilman hotellin velvoitteita sääntelyssä ja verotuksen osalta. Kyllä meidän pitää löytää sellainen lainsäädäntö, että eri intressit pysyvät tasapainossa. Tässä on, puhemies, varmasti siitä kysymys, että kun maailma muuttuu — on alustataloutta, on ruokalähettejä, on tällaista kämppien vuokraamispalvelua — niin lainsäätäjän pitää Suomessakin reagoida näihin asioihin, ei kieltää tätä toimintaa, mutta ei niin, että voi tosiaan epäreilusti kilpailla hotellialalla, tai niin, että tavallisten asukkaitten oikeuksia loukataan. — Tähän palataan sitten tulevina viikkoina täällä talossa.

Arvoisa rouva puhemies! Kun en pysty omassa puheenvuorossani hirveästi hallitusta kehumaan, niin aloitetaan nyt kuitenkin positiivisesta. Arvostan kovasti sitä, että ministeri Ikonen on täällä kello 21.30 ja täällä on ministeri Grahn-Laasonenkin paikalla ja ministeri Multala ja moni muu. Tämä on parlamentarismia parhaimmillaan, koska niin se on, että hallitus nauttii tämän talon luottamusta, eikä niin, että hallitus kertoo tälle talolle, miten täällä pitää elää. Pitää muistaa parlamentarismi, ja nythän parlamentarismia suoritetaan tänä iltana siinä kaikista puhtaimmassa muodossaan. Koko oppositio on jättänyt yhteisen välikysymyksen talouspolitiikasta ja hallituksen talouspolitiikan epäonnistumisesta, ja huomenna sitten kello 14 katsotaan, nauttiiko valtioneuvosto, nauttiiko hallitus, enää tämän talon luottamusta vai ei. [Eduskunnasta: Toivottavasti ei!] — Niin, toivottavasti ei. — Kerron, miksi joudun tästä ministerien ahkeruudesta huolimatta tämän ehdotuksen tekemään, ja sille on perusteet. Arvoisa puhemies! Aluksi kommentoin hieman hallituspuolueiden kansanedustajien — täällä ovat lähinnä kokoomuslaiset olleet äänessä viimeisten tuntien aikana — puheenvuoroja, ja sitten kerron tiiviisti keskustan ajatuksia siihen, miten talouspolitiikka saataisiin terveemmälle tolalle. Taisi olla edustaja Valtola, joka aiemmin varmaan tuossa puolitoista, kaksi tuntia sitten sanoi — vai oliko se edustaja Jäntti, kuitenkin kokoomuksen teräviä kansanedustajia, jompikumpi — että oli kolme vuotta sitten väärät luvut valtiovarainministeriöllä hallitusneuvotteluissa. Minäkin sen kyllä huomasin, mutta eihän se ole perustelu sille, että on eletty sillä tavalla ja toimittu sillä tavalla kuin on toimittu. Tässä on ollut monen monta kehysriihtä, monen monta budjettiriihtä, aikaa suuntaa muuttaa. Itse asiassa jo silloin vajaa kolme vuotta sitten, ensimmäisenä syksynä 23, keskustakin esitti toimenpiteitä, joilla talouskasvua saisi liikkeelle. Esitimme toimenpiteitä, millä rakentamista saataisiin vauhditettua, kun nähtiin, että rakennusala ajoi päin seinään. Oli aika mielenkiintoista, että pääministeri Orpo valtavasta nollakorkoilmiöstäkin syytti edellistä hallitusta tänään päivällä niin, että se oli edellisen hallituksen vika, että rakennusalalla syntyi kieltämättä jonkinlainen kupla, ja sitten rakennusala ei ole toipunut tästä toimintaympäristön muutoksesta. Kyllä se suurin muutos tapahtui siinä, että korot pompsahtivat nopeasti ylöspäin, ja sitä liiketoimintamallia ei vieläkään ole Suomessa löytynyt. Olemme ilmeisesti oikeastaan läntisistä teollisuusmaista ainoita, joissa asuntojen hinnat edelleenkin laskevat. Kolme vuotta olisi ollut aikaa näitä toimenpiteitä tehdä, ja niitä toimenpiteitä ei ole tehty. Jos jotakin on tehty, ne on tehty liian myöhään, ne on väärin kohdennettu ja ne ovat olleet väärän kokoisia. Varmasti, rouva puhemies, on ollut hyvää tahtoa, ja keskustakin on tukenut vaikkapa työlainsäädännön muutoksia, hyvin montaa niistä, lähes kaikkia. Mutta kun katsotaan tuloksia, kun katsotaan hallituksen talouspolitiikan tuloksia, niin kaikki ovat negatiivisia. Ei ole yhtään mittaria, ei ole asuntokaupassa, ei ole konkursseissa, ei ole uusissa työpaikoissa... Kun kaikki mittarit sojottavat alaspäin, niin kyllä silloin täytyy sanoa, että jotakin tehdään väärin. Se on ollut niin uskomatonta, niin kuin edustaja Ovaska täällä totesi, että aina kaikkeen syy on ollut se, että ”edellinen hallitus”. Sitten kun se alkaa maistua puulta, niin toinen minuutti käytetään siihen, että ”koska Trump” ja ”koska Putin”. Kyllä Trump ja Putin aiheuttavat haasteita kaikille muillekin EU-maille, ja ei siellä ole tällaista tilannetta. Rouva puhemies! Haluan sanoa myös sen asian, että ei täällä nyt kannata sellaista kuvaa maalata, että se, että vuosi pitää odotella seuraaviin vaaleihin, olisi jotenkin Suomen vakaudelle ja turvallisuudelle välttämätöntä. Kaikesta tästä paineesta ja vastakkainasettelusta huolimatta, mitä tällä kaudella on ollut, onneksi ulko- ja turvallisuuspolitiikassa meillä on säilynyt yhtenäisyys hallituksen ja opposition välillä. Ainut, mikä sitä on oikeastaan välillä horjuttanut, on ollut se, että kokoomuksen värisuora on välillä aiheuttanut sekaannusta, kun ei ole muistettu mainita muille puolueille, että nyt tapahtuu joitakin asioita. [Johannes Koskinen: Keulii!] — Keulii, juuri näin. — Mutta muuten meillä ei ole mitään hätää siinä. Mikäli kerran on tilanne niin kuin pääministeri Orpo sanoi, että ei ole enää mitään muuta tehtävissä ja kaikki on tehty, mikä on mahdollista [Eduskunnasta: Kaikki on tehty oikein!] — ja kaikki on tehty oikein ja valmiiksi — niin silloin suosittelisin kyllä hallitukselle eronpyynnön jättämistä. Hallituspuolueethan voivat hoitaa homman painamalla huomenna punaista nappia luottamuslauseäänestyksessä. Mitä keskustan mielestä pitäisi tehdä paremmin, kun on syytetty, ettei ole vaihtoehtoja? Me olemme useita veroratkaisuja ehdottaneet yritysverotuksiin pienille yrityksille, useita ratkaisuja työllisyyspolitiikkaan, pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työllistämiseen, ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen, erityistalousaluemalleja. Meidän vihreässä kirjassamme on ollut monta vaihtoehtoa, [Puhemies koputtaa] joilla olisi voinut tätä tilannetta parantaa. Totean, rouva puhemies, kun täällä on vielä hallituspuolueista heitelty, että no mitäs jos hallitus nyt kaatuu, niin mitäs sitten tapahtuu: Meidän kokenein kansanedustajamme Mika Lintilä sanoi Timo Haapalan show’ssa jo tuossa pari viikkoa sitten, että syksylle uudet vaalit. Itse olen jo valmis flaijereita painamaan ja lähtemään tapaamaan ihmisiä, [Puhemies koputtaa] vaikka syksyllä voi kylmä välillä ollakin. Pidetään vaalit jo syksyllä, koska Orpo on sanonut, että mitään muuta hallitus ei enää saa aikaiseksi. [Vasemmalta: Olipa hyvä puheenvuoro! — Kauhavan torille!]

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Jäntti kertoi ihan faktoja siinä. Totean kuitenkin, että edustaja Jäntti, kun te olitte ehdolla kolme vuotta sitten eduskuntavaaleissa, teidän joukkueenne, Kansallisen Kokoomuksen joukkue, heilui kellojen kanssa — oli könninkelloa, oli rannekelloa — ja kerrottiin, että velkaantuminen loppuu, nyt on oikea aika lopettaa velkaantuminen. Miksi, Jäntti, te lupasitte ja kokoomus lupasi perättömiä asioita? On ihan totta, mitä te puhutte sotemenoista, ihan totta, mitä puhutte hyvinvointialueitten tilanteesta. Kolme vuotta on ollut aikaa korjata tätä tilannetta, mutta sen sijaan, että te olisitte tuoneet korjaavaa lainsäädäntöä, kehittäneet hyvinvointialueitten toimintaa, te olette vain sanoneet, että kepun sotemalli ja tyhmä Marinin hallitus. [Aleksi Jäntin välihuuto] Sekö auttaa lastensuojelun piirissä olevia nuoria? Sekö auttaa satavuotiaita muistisairaita ihmisiä? Tässä on ollut kolme vuotta aikaa hoitaa näitä asioita. Kansainvälinen tilanne on vaikea — keskusta ei ole milloinkaan sitä kiistänyt — mutta se, että kaikki laitetaan kansainvälisen tilanteen piikkiin ja että näihin akuutteihin ongelmiin ei ole tartuttu kolmeen vuoteen, on hallituksen piikissä ja ennen kaikkea pääministeripuolue kokoomuksen piikissä. [Aleksi Jäntti pyytää vastauspuheenvuoroa]

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Jäntin puheenvuorossa oli monia mielenkiintoisia kohtia. Palaan siihen pääkysymykseen, mitä meidän mielestämme, keskustan mielestä, kannattaa tehdä, jos hallitus huomenna kaatuu, mutta haluan huomauttaa sen, että tämä maailmantilanne on ollut kyllä koko 2020-luvun erittäin vaikea. Viime vaalikaudella laitettiin Uusimaa eristyksiin, rajoitettiin ihmisten normaalia kanssakäymistä, alkoi täysin yllättäen tämä järkyttävä sota, mikä jatkuu Ukrainassa, eikä se silloin ollut kokoomukselle ja perussuomalaisille mikään este vaatia koko ajan lisää tukia yrityksille, lisää tukia ihmisille. Velkaantumisesta ei silloinkaan oltu huolissaan. Rouva puhemies! Toivoisin hallituspuolueilta hieman nöyryyttä. Onhan hallitus hyviäkin asioita tehnyt, mutta jos katsoo kokonaisuutta — täällä on kaksi ministeriä paikalla, tekin voisitte kertoa — toteutuuko joku hallituksen taloustavoite tällä vaalikaudella, toteutuuko edes yksi tavoite. En uhoaisi edustaja Jäntin tavoin, jos yksikään taloustavoitteista ei ole toteutumassa. Rouva puhemies! Kerron lopuksi, mitä keskusta on mieltä: jos hallitus kaatuu huomenna, pitää pitää ennenaikaiset vaalit. Keskusta on valmis ennenaikaisiin vaaleihin, kuten edustaja Mika Lintilä jo pari viikkoa sitten ehdotti. Ei kannata odottaa vuotta, koska kaikki on tehty. Pääministeri sanoi: kaikki on tehty. Pussi on tyhjä.

Arvon puhemies! Herra pääministeri, minusta te omassa puheenvuorossanne, siinä ensimmäisessä, jo vähän kirjoititte oman eroanomuksenne sisällön. Totesitte, että olette tehnyt ja hallitus on tehnyt kaiken, joka on omissa käsissänne. [Timo Heinosen välihuuto] Jos todella olette tehneet kaiken, niin nyt on turha vuotta odotella ja voitte lähteä nyt sitten Kalastajatorpalle ja jättää oman eroanomuksen, vai onko Mäntyniemi jo valmiina? Onko todella niin, että ei ole voinut helpottaa ensimmäisen työntekijän palkkaamista? [Jari Koskelan välihuuto] Onko todella niin, että nuorten takuutyötä ei olisi voinut ottaa käyttöön? Onko todella niin, että itärajan kuntia ei olisi voinut auttaa erityistalousaluetta käynnistämällä? Onko todella niin, että varainsiirtoveroa ei olisi voinut määräajaksi poistaa, tieverkossakin käynnistää lukuisia hankkeita alueellisesti tasapuolisesti myös maakuntiin? Eikö mitään näitä toimia, arvoisa pääministeri, olisi voinut tehdä, jos te olette tehneet jo kaiken valmiiksi ja kaikki on valmista ja täydellistä? Herra puhemies! Yksikään hallituksen taloustavoite ilmeisesti ei ole tällä kaudella toteutumassa. Korjatkaa, pääministeri ja valtiovarainministeri, jos on toteutumassa, ja mikäli näin on ja olette tehneet kaiken, mihin pystytte, niin herra pääministeri, tuletteko eroamaan?

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on nyt esittänyt taloussuunnitelman Suomen tuleville neljälle vuodelle, ja 64 miljardia on teidän pohjanne lisävelalle seuraaville vuosille. Se on se kokonaissaldo. Sen lisäksi teette erittäin julmia arvovalintoja: Ikäihmisten kotihoidon maksuja nostetaan. Ympärivuorokautisen hoivan maksuja nostetaan ministeri Rydmanin esityksen mukaisesti. Saamieni tietojen mukaan keskimäärin 119 euroa vuodessa tullaan nostamaan kotihoidon maksuja. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevien ihmisten osalta 87,5 prosenttia tuloista voidaan jatkossa ottaa. Nämä ovat sellaisia ihmisiä, arvoisa hallitus, jotka eivät voi parantaa millään tavalla omaa asemaansa. He ovat ikääntyneitä, tehneet vuosikymmeniä töitä, ja teidän ratkaisunne on se, että heiltä otetaan, jotka eivät voi millään tavalla parantaa omaa asemaansa. Keskustan mielestä tämä on täysin väärä arvovalinta. Kysyn nyt valtiovarainministeri Purralta, kun ette vastannut keskustan puheenjohtaja Kaikkosen kysymykseen: Onko, valtiovarainministeri Purra, yhtään talous- tai työllisyystavoitetta, jossa hallitus onnistuu neljän vuoden aikana? Onnistutteko yhdessäkään taloustavoitteessa, minkä asetitte kolme vuotta sitten?

Arvoisa rouva puhemies! Tilannehan on se, että ilmeisesti tällä hetkellä hallitus tekee omaa taloussuunnitelmaansa. On niin sanottu kehysriihi menossa, ja odotamme sieltä kuumeisesti tuloksia siitä, kuinka pitkälle venyy. Täällä perussuomalaiset ovat taas laittaneet oman kolmen vuoden tekemättömyytensä edellisten hallitusten piikkiin, [Mauri Peltokangas: Vastauspuheenvuoro, törkeää panettelua!] ja tosiasia on tällä hetkellä se, että ei ole tiedossa mitään toimia, millä erityisesti ruokaketjun, maatalouden ja suomalaisen logistiikan nousseita kustannuksia, polttoaine- ja lannoitekustannuksia aiotaan alentaa. Aiotteko te, perussuomalaiset, tehdä jotakin näille korkeille polttoaineiden hinnoille vai ette? [Pia Sillanpään välihuuto] Lisäksi, rouva puhemies, kysyisin edustaja Peltokankaalta, kun muistan ne teidän hienot lakananne silloin viime vaaleista, milloinka se turpeen käyttö lisääntyy ja milloin te teette turpeesta uusiutuvan, niin kuin te lupasitte viime vaaleissa. [Mauri Peltokangas: Nimi mainittu, vastauspuheenvuoro!] Huomautan vielä loppuun, rouva puhemies, että tämä Orpon hallitus, perussuomalaisten ikioma hallitus, on kiristänyt turpeen verotusta alle 10 megawatin voimalaitosten osalta. Milloin, Peltokangas, muuttuu turpeen asema paremmaksi?

Arvoisa herra puhemies! Me ollaan käyty täällä erittäin hyvä, laaja-alainen keskustelu siitä, minkälaista hätää tämä Iranin sota aiheuttaa suomalaisten arjessa. Suomalaiset työmatka-autoilijat ja raskas liikenne ovat hätää kärsimässä. Meidän maatalouden kannattavuus heikkenee entisestään. On uskomatonta, että hallitus eilen ilmoitti, että odotellaan ja katsellaan, mitä tässä tapahtuu. Saa nähdä, kuoleeko kurki ennen kuin suo sulaa — kuten vanha kansa sanoo — kun valtiovarainministeri Purra ja muut perussuomalaiset siellä miettivät, tulisiko autoilijoita auttaa vai ei. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Herra puhemies! Kyllähän tämä energiakriisi korostaa kotimaisen energian merkitystä. Me tarvitsemme Suomeen entistä enemmän kotimaista energiaa. Me emme voi olla loputtomiin amerikkalaisten, Lähi-idän maitten, venäläisten öljyn ja fossiilisten energianlähteitten varassa. [Vasemmalta: Juuri näin!] Meidän pitää lisätä Suomessa tuulivoimaa, aurinkovoimaa, puuenergiaa ja myöskin turvetta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on kiristänyt pienten lämpölaitosten turpeenkäytön verotusta. Viime kaudella keskusta alensi sitä. Nyt kysyn valtiovarainministeri Purralta: [Puhemies koputtaa] mitä hallitus tekee turpeen hyväksi, ja voisitteko poistaa veronkorotuksen turpeelta?

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Purra, tällä vaalikaudella käytännössä valtion aluehallinto on poistettu täysin tai poistuu seutukaupungeista tai pienemmistä kunnista. Erityisesti 10 000—20 000 asukkaan kunnista lähtivät viimeisetkin valtionhallinnon toimipisteet. Oma kotikaupunkini Kauhava, vajaat 15 000 asukasta, on tyypillinen esimerkki. Kerrataanpa, mitä kaikkea Orpon hallitus on tällä kaudella Kauhavalta poistanut: Metsäkeskuksen toimipiste on lakkautettu, käräjäoikeuden istuntopaikka, oikeusapu ja velkaneuvonta, nyt sitten Traficom ja mahdollisuus suorittaa ajokortti. Nyt olette aloittaneet myöskin poliisilaitosten keskittämisen. Alajärvi Etelä-Pohjanmaalla on toinen esimerkki seutukaupungista, josta samantyyppisiä palveluita on poistettu, myös Maanmittauslaitoksen toimipiste. Arvoisa puhemies! Ministeri Purra, olette myös puhunut voimakkaasti etätyötä vastaan, ettekä halua, että valtion virkamiehet ja työntekijät tekevät etätöitä maaseudulta. Kysynkin teiltä, pääministerin sijainen: Miksi hallitus keskittää ja miksi erityisesti perussuomalaiset ministerit ovat keskittäneet toimipisteitä? [Puhemies koputtaa] Laskin: 211 toimipistettä 240:stä [Puhemies koputtaa] perussuomalainen ministeri keskittää.

Arvoisa herra puhemies! Siitä varmasti olemme kaikki samaa mieltä, että Suomi on erittäin vaikeassa tilanteessa. Meidän työttömyystilanteemme on tällä hetkellä Euroopan pahimpia. Ihmettelinkin sitä, kun pääministeri Orpo sanoi mediassa, että kaikki isot päätökset on käytännössä tälle vaalikaudelle tehty. Tässä olisi puolitoista vuotta vielä aikaa tehdä oikeita toimenpiteitä siihen, että Suomi lähtisi kunnolla liikkeelle, suomalaiset saisivat työtä, toivoa, yrityksillä olisi näköaloja investoida Suomeen. Täytyy sanoa, puhemies, että meidän keskustan näkökulma on hieman erilainen kuin täällä vasemmalla demareilla tai oikealla kokoomuksessa. Me emme kilpalaula leikkausten perään, terävimpien Purran saksien perään, vaan me odotamme nimenomaan kasvutoimia. Siksi kysyisinkin nyt pääministeriltä ja muilta vastuullisilta ministereiltä: Mitä kasvutoimia aiotte vielä tehdä tämän puolentoista vuoden aikana, vai onko niin, että jatkatte vain edellisen hallituksen syyttelyä ja puhutte jo seuraavasta hallituksesta? Erityisesti tämä yritysten rahoitus kiinnostaa minua. Olisiko niitä keskustan keinoja otettavissa siinä käyttöön? [Timo Harakka: Tuplataanko kasvu?]