Lahdenperä Milla

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Keskusta ymmärtänee Suomen taloustilanteen tällä hetkellä. Rahaa ei voida siinä määrin joka paikkaan laittaa kuin esimerkiksi teidän viime hallituskaudella on laitettu. [Välihuuto keskeltä] — Tunnin junatkin ovat aika kriittisessä tilanteessa. Tällä hallituskaudella tullaan päällystämään noin 11 000 kilometriä uutta asfalttia. Tienpidon rahoitusta on ohjattu yli 1,9 miljardia euroa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle elikkä nimenomaan sinne maaseudulle. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Sisäisen turvallisuuden selonteko tulee tässä ajan hetkessä tarpeeseen. Turvallisuusympäristö muuttuu nyt nopeammin kuin lakeja ehditään päivittää, vaikkakin kyllä kohtuullisen hyvin olemme pysyneet tässä tahdissa. Tämän selonteon antamisen jälkeen olemme nähneet uusia merikaapelivaurioita Itämerellä, Iranin sodan heijastusvaikutuksia Eurooppaan sekä Ukrainasta harhautuneita drooneja Suomen ilmatilassa. Tämä ei ole enää kaukaista turvallisuuspolitiikkaa uutislähetyksessä vaan koskettaa suoraan myös suomalaisten arkea. Siksi on tärkeää ymmärtää, että sisäinen ja ulkoinen turvallisuus eivät enää ole erillisiä asioita. Suomessa viranomaisten välinen yhteistyö poliisin, Rajavartiolaitoksen, Tullin ja pelastuslaitoksen sekä Puolustusvoimien välillä on sujuvaa. Tiedonkulkua ja yhteistyötä on harjoiteltu. Kun kaapeleita rikotaan merellä, drooni ilmestyy Suomen puolelle tai kriisi osuu siviileihin, viranomaisilla on selkeä työnjako ja yhteistyön toiminnan kulku. Sisäinen turvallisuus on käytännössä koko yhteiskunnan etulinjaa, ja on ymmärrettävä, että viranomaiset voivat turvata suomalaisten arjen vain silloin, kun heillä on riittävät toimintavaltuudet käytössään. Turvallisuus rakennetaan viranomaisten osaamiselle, toimintavaltuuksille ja resursseille. Tilannetta, jossa rikollisilla ja vihamielisillä toimijoilla on käytössään uusin teknologia mutta viranomaiset joutuvat toimimaan vanhentuneella lainsäädännöllä, ei voida hyväksyä. Siksi rikostiedustelun kehittäminen, kyberuhkien torjunta, viranomaisten tiedonvaihdon parantaminen ja miehittämättömiin ilma-aluksiin liittyvä sääntely ovat täysin välttämättömiä toimia. Tässä hallitus on tehnyt oikeita ratkaisuja. Poliisien määrää nostetaan 8 000:een, suojelupoliisin suorituskykyä vahvistetaan, Karhu-ryhmän toimintakykyä parannetaan, itärajan esteaita valmistuu tavoiteltua nopeammin, sekä väestönsuojiin, CBRNE-valmiuteen eli niin sanottujen vaarallisten aineiden aiheuttamiin uhkiin ja pelastustoimeen investoidaan. Selonteko nostaa aivan oikein esiin myös nuoriso- ja jengirikollisuuden kasvun. Suomessa ei saa syntyä kehitystä, jossa väkivaltainen katujengikulttuuri juurtuu osaksi yhteiskuntaa, kuten monessa muussa Euroopan maassa on käynyt. Tarvitaan sekä ennaltaehkäisyä että selkeitä seuraamuksia: perheiden tukemista, harrastuksia ja moniammatillista yhteistyötä mutta myös kovempaa suhtautumista vakavaan rikollisuuteen ja alaikäisten hyväksikäyttöön rikoksenteossa. Samalla on tunnistettava hybridivaikuttamisen ja laittoman maahantulon turvallisuusulottuvuus. Valtion ensimmäinen velvollisuus on huolehtia omien kansalaistensa turvallisuudesta. Arvoisa puhemies! Suomen vahvuus on ollut korkea luottamus yhteiskuntaan ja viranomaisiin. Jotta luottamus säilyy, on ihmisten koettava, että yhteiskunta pystyy suojelemaan heitä myös vaikeina aikoina. Siksi sisäisen turvallisuuden viranomaisista huolehtiminen on yksi tärkeimmistä päätöksistä, joita tässä salissa voidaan tehdä. Lopulta kaiken pohjalla on myös vahva talous. Velkaantunut valtio on aina turvallisuudeltaan heikompi valtio. Turvallisuus, huoltovarmuus ja vakaa talous kulkevat käsi kädessä. Paras vastaus epävarmaan maailmaan on vahva, toimintakykyinen ja luottamusta herättävä suomalainen yhteiskunta: yhteiskunta, joka tuntee ja arvostaa historiaansa, kulttuuriaan, ja ymmärtää, että tämän maan turvallisuus on rakennettu sukupolvien työn, sitkeyden ja yhteisen vastuunkannon varaan. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Kokoomuslaisella maaseudulla tiedetään hyvin, ettei satoa saada ilman kylvöjä, työtä ja joskus vaikeitakin ratkaisuja. Hyvän sadon kylväminen ei myöskään näy pellolla heti, mutta jos mitään ei kylvä, ei myöskään satoa ole syksyllä kerättävänä. Ei peltoa auta katsella kädet taskussa ja toivoa parasta. Sama pätee valtiontalouteen, politiikassa vaan satokausi on vähän myöhemmin. Tämä hallitus on tehnyt vaikeita päätöksiä velan kasvun hillitsemiseksi, tehnyt päätöksiä, joita olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten. Velkaa otettiin viime hallituskaudella valtavasti. Talous silloin vielä kasvoi. Pelkästään tänä vuonna nyt tätä satoa joudutaan Suomen taloudesta korvaamaan: menee yli kolme miljardia velkojen korkoihin, siis kolme miljardia rahaa, jolla ei saada yhtään hoitajaa, opettajaa tai poliisia lisää. Siksi on aika erikoista yrittää väittää, että tämä olisi Orpon hallituksen aiheuttama ongelma. [Puhemies koputtaa] Tämä hallitus on päinvastoin tehnyt vaikeita päätöksiä velan kasvun hillitsemiseksi.

Arvoisa puhemies! Kaikki alkaa varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta. Siksi on tärkeää, että niiden vahvistamiseen kohdennetaan 50 miljoonan euron lisäys. Jos oppimisen perusta horjuu jo varhain, ongelmat näkyvät koko koulutuspolun ajan. Myös toisella asteella vahvistetaan oppimisen tukea ja kehitetään koulutusta vastaamaan paremmin työelämän tarpeita. Nuorilla pitää olla aito mahdollisuus löytää oma polkunsa ja rakentaa tulevaisuutta osaamisen kautta. Korkeakouluihin ei kohdistu leikkauksia. Indeksit huomioidaan täysimääräisesti, ja koulutus- ja osaamistason nostoon kohdennetaan yhteensä 100 miljoonaa euroa. Samalla tutkimus- ja kehittämistoimintaa vahvistetaan merkittävästi. Yliopistojen tutkimukseen lisätään 39 miljoonaa euroa, ammattikorkeakoulujen tutkimukseen 15 miljoonaa, Suomen Akatemian tutkimusrahoitukseen pysyvä 55 miljoonan euron lisäys. Arvoisa puhemies! Nämä ovat investointeja siihen, että Suomi pärjää myös tulevaisuudessa osaamisella, tutkimuksella ja innovaatioilla. Ja toisin kuin täällä väitetään, tämä hallitus on satsannut koko hallituskauden ajan koulutukseen, osaamiseen ja tutkimukseen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Jos järjestelmää pystyy käyttämään väärin, niin kyllä sitä silloin joku myös käyttää. Jokainen väärinkäyttö nakertaa luottamusta sekä vie resursseja pois niiltä, jotka tukea oikeasti tarvitsevat. Siksi on oikein, että tiedonvaihtoa Kelan ja viranomaisten välillä sujuvoitetaan, ja näin päätökset perustuvat oikeaan ja ajantasaiseen tietoon. Kyse on myös veronmaksajien oikeustajusta, nimittäin ihmiset hyväksyvät kyllä sosiaaliturvan mutta eivät sitä, että järjestelmää voidaan kiertää ilman seuraamuksia. Tämä esitys ei heikennä turvaa, vaan se vahvistaa sitä, koska kun väärinkäytöksiä ehkäistään, järjestelmä säilyy kestävänä ja oikeudenmukaisena myös tulevaisuudessa. — Kiitos ministeri Grahn-Laasoselle tämän esityksen eduskuntaan tuomisesta.

Arvoisa puhemies! Tällä lailla vahvistetaan Suomen huoltovarmuutta ja Huoltovarmuuskeskuksen roolia erityisesti kriiseissä ja poikkeusoloissa eli varmistetaan, että Suomeen mahdollisesti tulevissa kriiseissä ruokaa, energiaa, polttoainetta, lääkkeitä, kuljetuksia ja kriittisiä tuotteita ja materiaaleja löytyy ja sitten tätä kokonaisuutta myös johdetaan. Nyt on kolme konkreettista muutosta: Huoltovarmuuskeskuksen tehtäviä ja toimivaltaa täsmennetään. Huoltovarmuuskeskus voi jatkossa tehdä sopimuksia yritysten kanssa varautumisesta, hankkia ja varastoida kriittisiä tuotteita, rahoittaa huoltovarmuutta parantavia hankkeita ja ohjata varautumista tietyillä aloilla. Eli valtiolla on enemmän mahdollisuuksia varmistaa, että yhteiskunta toimii kriisin hetkellä. Huoltovarmuusrahaston käyttöä ja päätöksentekoa selkeytetään. Huoltovarmuusrahastosta rahoitetaan muun muassa varmuusvarastoja, varautumishankkeita ja kriittisen tuotannon turvaamista Suomessa. Tällä lailla helpotetaan rahaston käyttöä ja sitten päätöksentekoa. Sitten tuohon arvonlisäverolakiin tulee muutoksia, elikkä Huoltovarmuuskeskuksen tekemät hankinnat ja varmuusvarastointi voidaan tehdä ilman arvonlisäveroa tietyissä tilanteissa, jotta varautuminen ei turhaan kallistu verojen takia. Eli jos valtio varastoi kriisitilanteita varten tavaraa, niin ei ole järkeä sitten myöskään maksaa siitä itselleen veroa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston energia- ja ilmastostrategia rakentuu realismille. Tavoitteena on hiilineutraali Suomi 2035, mutta samalla muistetaan huoltovarmuus, kohtuuhintainen energia ja kilpailukykyinen teollisuus. Tämä selonteko tunnistaa sen tosiasian, että ilmastotyö onnistuu vain, jos ihmiset ja yritykset pysyvät mukana. Strategia nojaa vahvasti puhtaaseen sähköön, erityisesti tuuli- ja ydinvoimaan, energiatehokkuuteen sekä kotimaisiin ratkaisuihin. Samalla se korostaa sähköistyvää yhteiskuntaa ja vetytalouden mahdollisuuksia. Tämä on järkevää, koska Suomi ei voita ilmastoa sillä, että ajamme oman teollisuutemme alas, vaan sillä, että tuotamme puhdasta energiaa ja ratkaisuja myös vientiin. Arvoisa puhemies! On tärkeää, että selonteossa nähdään metsien ja maankäytön merkitys osana kokonaisuutta. Hiilinielut, puun kestävä käyttö ja biotalous eivät ole ilmasto-ongelma vaan osa ratkaisua. Esimerkiksi puusta on moneksi, ja siksi metsäteollisuus ei ole ongelma vaan osa vastausta. Kestävä ja kannattava metsätalous voidaan yhdistää ilmastotavoitteisiin ja luonnon monimuotoisuuteen. Tätä ymmärretään nyt yhä paremmin myös EU-tasolla, missä suuri osa metsää koskevasta sääntelystä syntyy. Metsät ovat Suomen tärkein luonnollinen hiilinielu, ja niiden merkitys kasvaa entisestään, kun yhteiskunta sähköistyy ja fossiilisista materiaaleista irtaudutaan. Ja jotta tiedämme, missä oikeasti mennään, tarvitsemme paremman tilannekuvan hiilinieluista. Siksi hallitus panostaa nyt metsien hiilinieluja koskevaan tutkimukseen ja siihen, että päätöksenteko perustuu faktoihin. Tutkimusten mukaan aktiivisesti hoidettu kasvava metsä sitoo enemmän hiiltä kuin hoitamaton metsä. Lisäksi puupohjaiset tuotteet varastoivat hiiltä koko elinkaarensa ajan ja korvaavat samalla betonin, teräksen ja muovin kaltaisia fossiilisia ja erittäin päästöintensiivisiä materiaaleja. Tämä on kaksoishyöty, jota ei voi ohittaa ideologisella kädenheilautuksella. Myös Luonnonvarakeskus on todennut, että metsien hiilinielujen vahvistaminen edellyttää sekä kasvun ylläpitämistä että puun kestävää käyttöä. Pelkkä hakkuukieltopolitiikka ei rakenna nieluja vaan pitkäjänteinen metsänhoito, uudistaminen ja jalostusasteen nostaminen. Siksi on tärkeää, että ilmastopolitiikasta tunnustetaan koko ketju. Metsä sitoo hiiltä, puutuotteet varastoivat, ja samalla syntyy vientiä, työpaikkoja ja alueellista elinvoimaa. Tämä on juuri sitä ilmastotyötä, joka toimii myös taloudellisesti. Esitys huomioi myös ennaltaehkäisyn merkityksen ja metsätuhojen riskin. Kuten tiedämme, hoitamaton tai ylikypsä metsä voi lisätä tuholaisen riskiä. Tähän sopiikin lausahdus, joka mielestäni pohjautuu myös esityksen viestiin, eli emme halua tuhoa ja täitä vaan tuloja ja töitä. Strategia tunnistaa myös huoltovarmuuden merkityksen. Viime vuosien kriisit ovat opettaneet, että energia ei ole vain markkinakysymys, se on myös turvallisuuskysymys. Kotimainen tuotanto, toimivat verkot ja varautuminen ovat välttämättömiä. Pidän tärkeänä, että linja on teknologianeutraali. Emme lukitse itseämme yhteen ratkaisuun, vaan annamme tilaa innovaatioille, yrityksille ja alueellisille vahvuuksille. Näin syntyy työpaikkoja myös kasvukeskusten ulkopuolella. Arvoisa puhemies! Tämä selonteko on askel oikeaan suuntaan. Se yhdistää ilmastotavoitteet talouskasvuun, tunnistaa alueelliset erot ja rakentaa Suomen vahvuuksien varaan. Siksi pidän selontekoa perusteltuna ja kannatettavana osana Petteri Orpon hallituksen linjaa: puhdasta energiaa, vahvaa huoltovarmuutta ja ilmastopolitiikkaa, joka ei unohda ihmisiä eikä elinkeinoja. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Olemme kuulleet lukuisia hyviä puheenvuoroja tänään, ja jos niistä tehdään yhteenveto, niin voisi tiivistää niin, että kannabis on huume ja huumeet ovat Suomessa kiellettyjä eikä tätä peruslinjaa ole syytä murentaa. Kannabiksen laillistamista perustellaan usein sillä, että kielto ei ole toiminut. Mutta jos joku sääntö ei toimi täydellisesti, ratkaisu ei ole luopua siitä vaan tehdä siitä toimivampi. Kannabis ei ole harmiton aine, kuten täällä jo on monesti todettu. Se heikentää nuorten aivojen kehitystä, altistaa mielenterveysongelmille ja lisää psykoosiriskiä. Suomessa on jo nyt nuorilla paljon pahoinvointia, koulupudokkuutta ja mielenterveyspalvelut ruuhkautuvat. Ei siis ole vastuullista lisätä uutta laillista päihdettä tähän kokonaisuuteen. Laillistamista perustellaan myös verotuloilla, mutta julkisen talouden paikkaaminen päihteillä on moraalisesti ja yhteiskunnallisesti arveluttava tie. Alkoholin ja tupakan kohdalla tiedämme jo, että haittavaikutuskustannukset syövät merkittävän osan verotuloista. Kannabis ei olisi poikkeus. Usein sanotaan, että laillistaminen veisi pohjan rikollisuudelta. Kansainväliset kokemukset ovat kuitenkin ristiriitaisia. Laiton kauppa ei ole kadonnut maissa, joissa kannabis on laillistettu. On myös ymmärrettävä, että kun jokin aine laillistetaan, yhteiskunta samalla normalisoi sen käytön. Nuorille tällaista hyväksyttävää viestiä en ole valmis antamaan. Päihdepolitiikan tavoitteena tulee olla haittojen vähentäminen ja ihmisten auttaminen irti riippuvuuksista, ei uusien markkinoiden avaaminen. Sisäinen turvallisuus rakentuu myös ennakoinnista, haittojen vähentämisestä ja rikollisuuden torjunnasta, ei uusien päihdemarkkinoiden avaamisesta. Siksi en voi tukea kannabiksen laillistamista, ja kiitän lakivaliokuntaa tekemästään päätöksestä hylätä aloite. — Kiitos.