Lahdenperä Milla

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille hyvän esityksen tuomisesta tänne saliin. On hyvä, että byrokratiaa puretaan, mutta tärkeämpää on huomioida, ettei tupakansavu tunne asunnon rajoja. Erityisesti lapsella ei ole mahdollisuutta valita, kulkeutuuko naapurin tupakansavu hänen kotiinsa. Suomessa ravintoloiden sisätiloissa tupakointi kiellettiin jo lähes 20 vuotta sitten. Silloin pidettiin selvänä, ettei kenenkään pidä joutua altistumaan toisen tupakansavulle. Siksi on oikeastaan aika erikoista, että omassa kodissaan ihminen on voinut joutua kärsimään naapurin tupakansavusta vuodesta toiseen. Kodin pitää olla paikka, jossa saa hengittää puhdasta ilmaa. Tämä esitys vahvistaa asuntoyhteisöjen omaa päätösvaltaa, vähentää kuntien tehtäviä ja suojaa samalla ihmisten terveyttä. Erittäin hyvä uudistus. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Olen täysin samaa mieltä edustaja Kempin kanssa, mutta jos muistetaan, niin ennallistamisasetuksen keskeiset neuvottelut EU-tasolla käytiin keskustan ollessa hallituksessa, ja vielä maa- ja metsätalousministerinä. Suomi ja kokoomustaustainen ministeri vastustivat tätä asetusta. Kyllä nyt lähtökohtanani kokoomuksen näkökulmasta on, että Suomi käyttää täysimääräisesti kaikki asetuksen mahdollistamat kansalliset joustot. Meille on tärkeää yksityisomaisuuden suoja ja omaisuuden kunnioittaminen. Se on toimeenpanon keskeinen reunaehto. Yksityisillä mailla lähtökohtana on vapaaehtoisuus, kannustimet ja korvaukset, jos semmoiseen mennään, mutta me pyritään käyttämään kaikki kansalliset joustot. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa kannattaa muistaa, että maatalouden kannattavuus ja viljelijän heikko asema ruokaketjussa eivät ole syntyneet tämän hallituskauden aikana. MTK ja maatalousyrittäjät ovat tehneet vuosien ajan työtä tilanteen korjaamiseksi. Myös keskusta on ollut pitkään hallitusvastuussa ja vaatinut aivan samoja asioita: viljelijän markkina-aseman vahvistamista, elintarvikemarkkinalain kehittämistä ja ruokaketjun voimasuhteiden korjaamista. Nyt tämä Petteri Orpon hallitus on tehnyt nämä kaikki, mutta niiden vaikutuksethan tulevat viiveellä, kuten me tiedetään. Sato korjataan myöhemmin. Arvoisa puhemies! Suomalaisen maatalouden kannattavuus on huoltovarmuuden, alueiden elinvoiman ja koko Suomen turvallisuuden kannalta ratkaiseva kysymys. Olen itse asunut aina maatilalla, vilja- ja kasvinviljelytilalla, lukuun ottamatta opiskeluvuosia, joten ymmärrän ja haluan edistää maataloutta ihan sisäsyntyisesti. Viljelijät ovat joutuneet kantamaan viime vuosina poikkeuksellisen suuren taakan, kun energian, lannoitteiden, kuljetusten ja rahoituksen kustannukset ovat nousseet, mutta nousseita kustannuksia ei ole voitu siirtää täysimääräisesti tuotteiden hintoihin. Tässä on maatalouden kannattavuusongelman ydin. Tämän päivän maanviljelijä on osaava yrittäjä. Tiloilla hyödynnetään teknologiaa, kehitetään viljelymenetelmiä ja etsitään jatkuvasti uusia keinoja parantaa tuottavuutta ja kestävyyttä. Viljelijät kyllä osaavat työnsä. Eduskunnasta käsin taas pyritään luomaan edellytykset yrittäjän tekemälle työlle. Viime vuosien kriisit ovat osoittaneet, kuinka tärkeää on, että Suomessa pystytään tuottamaan omaa ruokaa myös poikkeusoloissa. Maa, joka pystyy huolehtimaan omasta ruokaturvastaan, on vahvempi ja turvallisempi maa. Siksi meidän on vahvistettava tuottajan markkina-asemaa, vähennettävä riippuvuuttamme tuontipanoksista, edistettävä ravinteiden kierrätystä sekä huolehdittava energian, lannoitteiden ja muiden tuotantopanosten saatavuudesta myös kriisitilanteissa. Keskustan välikysymys nostaa esiin todellisia haasteita, mutta kuva hallituksen toimettomuudesta ei pidä paikkaansa. Luvattua suunnanmuutosta on tehty. Sille emme voi mitään, että Ukrainan sota ja Lähi-idän kriisi ovat aiheuttaneet kustannussokkeja. Hallitus on vahvistanut maatalouden toimintaedellytyksiä muun muassa korottamalla energiaveron palautusta kahdeksi vuodeksi, EU:n kriisitukien kohdentamista maatalouteen, tukimaksatusten aikaistamista, investointien rahoituksen parantamista ja elintarvikemarkkinalain uudistusta. Samalla on edistetty kotimaista lannoitetuotantoa, ravinnekiertoa ja ruokavientiä. Myöskään ruokaa tuottavasta maataloudesta ei ole leikattu, vaikka lähes kaikkialta muilta hallinnonaloilta on jouduttu säästämään. Pitkällä aikavälillä ratkaisu ei kuitenkaan voi perustua uusiin tukipaketteihin. Kestävä ratkaisu syntyy siitä, että ruokamarkkina toimii nykyistä oikeudenmukaisemmin ja viljelijä saa tuotteestaan sellaisen hinnan, joka yhdessä tukien kanssa kattaa kustannukset, turvaa toimeentulon ja mahdollistaa investoinnit. Siksi meidän on vahvistettava tuottajien markkina-asemaa, huolehdittava huoltovarmuudesta ja vähennettävä riippuvuutta tuontipanoksista. Samalla on turvattava suomalaisen maatalouden riittävä rahoitus myös tulevissa EU-neuvotteluissa. Kokoomuksen lähtökohta on selvä: viljelijän työn pitää kannattaa, ja suomalaisella ruuantuotannolla pitää olla tulevaisuus. Tämä hallitus on tehnyt konkreettisia toimia tämän tavoitteen eteen, ja työtä jatketaan edelleen määrätietoisesti. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Keskusta ymmärtänee Suomen taloustilanteen tällä hetkellä. Rahaa ei voida siinä määrin joka paikkaan laittaa kuin esimerkiksi teidän viime hallituskaudella on laitettu. [Välihuuto keskeltä] — Tunnin junatkin ovat aika kriittisessä tilanteessa. Tällä hallituskaudella tullaan päällystämään noin 11 000 kilometriä uutta asfalttia. Tienpidon rahoitusta on ohjattu yli 1,9 miljardia euroa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle elikkä nimenomaan sinne maaseudulle. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Euroopan kuivuus ja kuumuus sekä maailman epävarmuus muistuttavat, että ruoka ei ole itsestäänselvyys. Suomessa meillä on valtava vahvuus: On puhdasta vettä, peltoa ja erittäin osaavia viljelijöitä. Tiloilla toteutetaan viljelykiertoa, huolehditaan maan kasvukunnosta, suunnitellaan lannoitus tarkasti ja hyödynnetään uutta teknologiaa. Mutta osaaminenkaan ei auta, jos tuotantopanoksia ei ole saatavilla tai tuotanto ei ole kannattavaa. Siksi lannoitteiden ja energian saatavuus, ravinteiden kierrätys ja kotimainen ruuantuotanto ovat myös huoltovarmuus- ja turvallisuuskysymyksiä. Maa, joka pystyy tuottamaan oman ruokansa myös kriisin aikana, on vahvempi maa, ja sen vuoksi maatalouden kannattavuuskysymys on koko maan asia. Sen on syytä olla myös kaikkien yhteinen huolenaihe. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tänään käytämme täällä paljon energiaa siihen, kuka viljelijän puolesta puhuu kovimmalla äänellä ja hienoimmilla sanakäänteillä, mutta meidän pitäisi yhdessä ratkaista se, miten viljelijä saa työstään sellaisen hinnan, että suomalainen ruuantuotanto kannattaa myös tulevaisuudessa. Keskustan välikysymys nostaa esiin todellisia huolia, mutta väite hallituksen toimimattomuudesta ei pidä paikkaansa. Hallitus on tukenut alan toimintaedellytyksiä muun muassa energiaveron palautuksella, kriisituella, investointirahoituksella ja vahvistamalla tuottajien asemaa ruokaketjussa. Samalla maataloudesta ei ole leikattu, vaikka säästöjä on tehty laajasti muualta. Oleellista on myös elintarvikevienti, kuten edustaja Kinnari äsken mainitsi. Pitkällä aikavälillä ratkaisu ei ole tukipaketista toiseen siirtymisessä, vaan se, että viljelijä saa työstään reilun korvauksen. Kokoomukselle asia on yksinkertainen: suomalaisen viljelijän työn pitää kannattaa, jotta suomalaisella ruualla on tulevaisuus. Sen eteen me täällä töitä teemme. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ytimenä on kysymys siitä, millä ehdoilla tiedettä saa tehdä Suomessa, millä edellytyksillä tutkija pääsee toteuttamaan tutkimustaan, miten tutkimuseettinen ennakkoarviointi järjestetään ja miten tutkimusaineistoja voidaan hyödyntää. Esitys koskettaa myös laajemmin tiedepolitiikkaa, tutkimusetiikan koulutusta, tutkimusinfrastruktuurin käyttöä ja Suomen kilpailukykyä tutkimusympäristönä. Tämä kokonaisuus kuuluu mielestäni luontevasti sivistysvaliokunnan asiantuntemuksen piiriin. Olisi siis loogista, että esitys lähetetään sivistysvaliokuntaan mietinnön laatimista varten ja lausunnolle sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Tämä ei tarkoita, etteikö StV:n asiantuntemus asian käsittelyn osalta olisi esityksen suhteen tarvittavaa. Toivon kuitenkin sivistysvaliokunnan jäsenenä, että myös SiV kuulee laajasti asiantuntijoita tästä kyseisestä rajapinnasta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esityksen eduskuntaan tuomisesta. Pidän tämän esityksen tavoitetta erittäin tärkeänä. Suomella on poikkeuksellisen hyvät edellytykset korkeatasoiselle lääketieteelliselle tutkimukselle. Meillä on osaamista, on laadukkaat terveys- ja rekisteriaineistot sekä biopankit. Liian usein tutkimuksen tekemistä ovat kuitenkin vaikeuttaneet pirstaleiden sääntely, päällekkäiset menettelyt ja epäselvät tulkinnat. Tällä esityksellä näitä esteitä puretaan. Erityisen tärkeänä pidän biopankkien mahdollisuuksien parempaa hyödyntämistä, tutkimusaineistojen saatavuuden selvittämisen helpottamista sekä eettisten arviointimenettelyjen selkeyttämistä. Tutkittavien oikeuksista, tietosuojasta ja tutkimuksen eettisyydestä ei tietenkään tingitä, mutta vahva tutkimusetiikka ja sujuva tutkimusympäristö eivät ole toisiensa vastakohta. Suomen kannattaa tavoitella paikkaa maana, jossa lääketieteellinen tutkimus on sekä korkeatasoista että turvallista ja sujuvaa tehdä. Se tuo meille tutkimusta ja investointeja, mutta ennen kaikkea uusia hoitoja, parempaa diagnostiikkaa ja terveyshyötyä suomalaisille. Tämä esitys vie meitä oikeaan suuntaan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. Tämän uudistuksen keskeinen tavoite on varmistaa, että taiteen perusopetus säilyy elinvoimaisena myös tulevaisuudessa. Jos pidämme kiinni yli 25 vuotta vanhoista rakenteista muuttamatta mitään, emme vastaa niihin haasteisiin, joita väestönmuutos, alueellinen eriytyminen ja lasten harrastamisen muuttuminen meille asettavat. On hyvä, että opetus säilyy tavoitteellisena ja jatko-opintoihin valmentavana koulutusmuotona. Samalla rahoituksessa huomioidaan jatkossa nykyistä paremmin oppilaat, opetuksen vaikuttavuus ja alueellinen saavutettavuus eikä ainoastaan opetustuntien määrä. Moni on ollut huolissaan yhden oppimäärän mallista, mutta itse näen siinä myös suuren mahdollisuuden: selkeämpi rakenne helpottaa perheiden, oppilaiden ja oppilaitosten toimintaa sekä vahvistaa koulutusmuodon asemaa koko Suomessa. Tärkeintä on, että yhä useammalla lapsella ja nuorella on mahdollisuus päästä laadukkaan taideopetuksen pariin asuinpaikasta riippumatta. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut, ja tällä hetkellä tuntuu, että pysyvästi. Venäjä on käyttänyt välineellistettyä maahantuloa keinona painostaa Suomea, eikä ole mitään syytä olettaa, etteikö sitä voitaisi käyttää uudelleen. Siksi rajaturvallisuuslain jatkaminen on välttämätöntä. Tilanne itärajalla voi muuttua nopeasti, ja viranomaisillamme on oltava riittävät keinot vastata hybridivaikuttamiseen ja turvata Suomen rajat. Kansallinen turvallisuus on asetettava etusijalle. Päätös siitä, ketkä Suomeen saapuvat, kuuluu vain ja ainoastaan Suomen päätösvaltaan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen tavoitteena on selkeyttää asealan elinkeinonharjoittajien velvollisuuksia, parantaa aseiden ja niiden osien jäljitettävyyttä sekä korjata ne puutteet, joihin Euroopan komissio on kiinnittänyt Suomen osalta huomiota. On tärkeää huomioida, ettei tässä olla tavallisen metsästäjän tai ampumaurheilijoiden toimintaa merkittävästi rajoittamassa, vaan esityksessä keskitytään ennen kaikkea valvonnan selkeyttämiseen, lupajärjestelmän johdonmukaisuuteen ja käytännössä havaittujen ongelmien korjaamiseen. Samalla deaktivoituja aseita koskevaa sääntelyä myös kevennetään tarkoituksenmukaisilta osin. Pidän tärkeänä, että aseiden laillinen käyttö, viranomaisten tehokas valvonta ja kansalaisten oikeusturva ovat tasapainossa. Tämä esitys tukee näitä tavoitteita ja varmistaa, että Suomen lainsäädäntö vastaa sekä kansallisia tarpeita että EU-velvoitteita. Tämän vuoksi kannatan hallituksen esityksen hyväksymistä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Järjestäytynyt rikollisuus, vakava jengirikollisuus, huumekauppa ja erilaiset hybridivaikuttamisen muodot ovat uhkia, joihin meidän on pystyttävä puuttumaan nykyistä aikaisemmin, ja juuri se on tämän esityksen keskeinen ajatus. Rikollisuus on entistä kansainvälisempää, verkottuneempaa, ja se toimii yhä enemmän digitaalisessa ympäristössä. Myös rikollisuuden ja ulkoisten turvallisuusuhkien välinen raja voi hämärtyä. Siksi poliisilla ja erityisesti keskusrikospoliisilla on oltava ajantasaiset keinot saada tietoa vakavista uhkista ennen kuin rikos ehtii toteutua. Erityisen tärkeänä pidän mahdollisuutta puuttua vakavaan huumausainerikollisuuteen aikaisemmin. Jos pystymme estämään uusien ja erityisesti vaarallisten huumausaineiden päätymisen Suomeen, estämme samalla rikoksia, riippuvuutta ja inhimillistä kärsimystä. Arvoisa puhemies! Vahvat toimivaltuudet edellyttävät aina vahvaa oikeusturvaa ja tarkkaa valvontaa, mutta lähtökohdan on oltava selvä: viranomaisilla on oltava keinot toimia ajoissa. Kannatan lakiesitystä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Moni viljelijä tunnistaa tilanteen, jossa tuotantokustannukset nousevat, investointeja pitäisi tehdä ja samalla neuvottelupöydän toisella puolella on huomattavasti suurempi toimija. Silloin sopimusvapaus ei aina tarkoita sitä, että osapuolet olisivat aidosti tasavertaisia. Siksi pidän tärkeänä, että elintarvikemarkkinalakia vahvistetaan. Suomalainen viljelijä ei kaipaa erityiskohtelua vaan reiluja pelisääntöjä. Kun kotimainen ruoka on kaupan hyllyllä, sen takana on pitkä ketju työtä, riskejä ja investointeja, ja jos ketjun alkupää ei pärjää, ei pärjää lopulta koko kotimainen ruokajärjestelmäkään. Tämä esitys parantaa tuottajien asemaa, lisää läpinäkyvyyttä ja antaa viranomaisille paremmat mahdollisuudet puuttua epäkohtiin. Tämä on tärkeää viljelijöiden toimeentulon sekä suomalaisen huoltovarmuuden kannalta. Kotimainen ruoka syntyy pelloilla, navetoissa, kasvihuoneissa ja kalastuksen kautta. Siksi on kohtuullista, että myös tuottajan asemaa vahvistetaan siellä, missä hinnoista ja ehdoista päätetään. Haluan myös osaltani kiittää maa- ja metsätalousvaliokuntaa yksimielisestä mietinnöstä. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Tällä esityksellä vahvistamme Suomen kykyä torjua rahanpesua, järjestäytynyttä rikollisuutta ja terrorismin rahoittamista. Rikollinen rahahan ei tunne valtionrajoja, eikä lainsäädäntömme voi jäädä jälkeen kansainvälisestä kehityksestä. Esityksen keskeinen tavoite on saattaa Suomen lainsäädäntö vastaamaan EU:n uutta sääntelyä sekä parantaa viranomaisten mahdollisuuksia havaita ja estää rikollisen rahan liikkeitä. Samalla viranomaisten tiedonsaantia ja yhteistyötä vahvistetaan. Esityksellä ei olla hankaloittamassa rehellisten yrittäjien toimintaa, vaan rikollisilta suljetaan niitä väyliä, joiden kautta rikoshyötyä voidaan naamioida osaksi laillista taloutta. Suomen tulee olla maa, jossa rehellinen yrittäminen kannattaa ja jossa rikollinen toiminta ei saa suojaa puutteellisesta sääntelystä. Siksi pidän hallituksen esitystä tarpeellisena ja kannatettavana. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä korjataan kyllä pitkään tunnistettu ongelma. Valkoposkihanhien ja merimetsojen kannat ovat kasvaneet voimakkaasti, ja niiden aiheuttamat vahingot maataloudelle, kalataloudelle sekä paikoin myös lentoturvallisuudelle ovat lisääntyneet. Merimetsoista myös huomaa, kun tuolla Turun saaristossa kesäisin merellä liikkuu, että kyllä ne aiheuttavat merkittävää paikallista ympäristökuormitusta. Saarten kasvillisuus on tuhoutunut, puusto on tuhoutunut, arvokkaiden saaristoluontokohteiden tila on heikentynyt ravinnekuormituksen seurauksena. Onneksi tällä esityksellä valkoposkihanhi ja merimetso siirretään metsästyslain piiriin ja vahinkojen torjumiseen luodaan nykyistä toimivammat keinot. Vastuullinen suojametsästys on selkein ja käytännössä ainoa toimiva keino vähentää näitä haittoja. Lainsäädännön tulee kyetä huomioimaan sekä luonnonsuojelu että ihmisen elinkeino, ja tässä haetaan tätä tasapainoa. Samalla palautetaan tutkittuun tietoon perustuvaa käytännön järkeä suomalaiseen metsästyspolitiikkaan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esityksen tuomisesta tänne eduskuntaan. Suomessa salmonellaa torjutaan tiukemmin kuin missään muualla Euroopassa, ja tämä on ollut tietoinen valinta, joka näkyy siinä, että suomalainen sianliha on kansainvälisesti poikkeuksellisen puhdasta. Mutta tällä valinnalla on myös hintansa. Jos salmonellatartunta todetaan, seuraukset ovat rajut: koko sikalo voidaan joutua tyhjentämään, tuotanto keskeytyy, ja yrittäjän toimeentulo romahtaa yhdessä yössä. Tällä hetkellä tämä riski on pitkälti yksittäisen yrittäjän harteilla. Vakuutusturva on heikentynyt, eikä julkinen järjestelmä kata näitä vahinkoja riittävästi. Siksi hallitus ehdottaakin ratkaisuksi sika-alan omaa salmonellavahinkorahastoa, joka on pääosin alan itse rahoittama järjestelmä, jossa toimijat maksavat vuosittaisen maksun ja jakavat riskin yhdessä. Valtio mahdollistaa rahaston käynnistymisen alkupääomituksella. Tämä rahasto mahdollistaa sen, että yrittäjä uskaltaa jatkaa, valvonta pysyy tiukkana ja kuluttaja voi luottaa ruokaan. Tämä on myös investointi siihen, että suomalainen ruoka säilyy turvallisena ja kotimaisena myös tulevaisuudessa. Kiitos esityksestä, joka on hyvin kannatettava. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tämä lisätalousarvio on selkeästi priorisoitu työllisyyteen, turvallisuuteen, oikeusvaltioperiaatteeseen ja kasvuun. Samalla huomioidaan julkisen talouden hyvin rajallinen liikkumavara. Tärkeää on nuorten työllistyminen. Nuorten rekrytointituen avulla yli 3 000 nuorta pääsee töihin. Työttömyyden pilotit ja kesätyö- ja harjoittelupaikkojen lisääminen sekä osaamisseteli pitkäaikaistyöttömille mahdollistavat työelämään kiinnittymisen. Turvallisuudessa ja puolustuksessa droonitorjunta, Puolustusvoimien kalusto ja varustus sekä kotimainen puolustustuotanto ovat vastausta muuttuneeseen turvallisuusympäristöön ja prioriteetti rahoituksen osalta. Oikeusvaltiossa oikeuden on toteuduttava ajallaan, ja siksi tuomioistuimet ja syyttäjälaitos saavat rahoitusta ruuhkien purkuun. Kasvun ja infran osalta väylä- ja liikennehankkeet eri puolilla maata jatkuvat edelleen. Satamaradat ja tiet laitetaan kuntoon, ja näin tuetaan yrityksiä ja alueellista elinvoimaa. Erittäin hyvä arvio. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Kalmari äsken ansiokkaasti luetteli, Suomessa eläinten hyvinvointi on hyvällä tasolla ja myös hyvin valvottua. Suomessa tuotanto-olosuhteet poikkeavat monista muista maista, koska sikojen häntiä ei typistetä, ja siksi niitä ei voi suoraan verrata toisten maitten toimintatapoihin. Esimerkiksi Suomen ja Tanskan sianlihantuotannot eivät ole suoraan verrannollisia. Myös muualla Euroopassa häntiä typistetään, kun Suomessa on pitkät hännät. Kastroimattomien karjujen kasvatukseen liittyy tutkimusten mukaan lisääntynyttä aggressiivisuutta, häiriökäyttäytymistä sekä eläinten välisiä konflikteja ja vaurioita. Ja kun sian häntää purraan verille, seurauksena on vakavia tulehduksia, ontumista, halvaantumista. Hännän haava toimii bakteerille sisäänkäyntinä, ja tällöin tulehdus voi levitä verenkiertoon, niveliin, luihin ja sisäelimiin. Tällöinhän tulee suuresti hyvinvointiongelmia ja kipua eikä todennäköisesti kelpaa edes teuraaksi. Tässä täytyy katsoa kokonaisuutena eikä ajatella näitä pistemäisesti. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Sisäisen turvallisuuden selonteko tulee tässä ajan hetkessä tarpeeseen. Turvallisuusympäristö muuttuu nyt nopeammin kuin lakeja ehditään päivittää, vaikkakin kyllä kohtuullisen hyvin olemme pysyneet tässä tahdissa. Tämän selonteon antamisen jälkeen olemme nähneet uusia merikaapelivaurioita Itämerellä, Iranin sodan heijastusvaikutuksia Eurooppaan sekä Ukrainasta harhautuneita drooneja Suomen ilmatilassa. Tämä ei ole enää kaukaista turvallisuuspolitiikkaa uutislähetyksessä vaan koskettaa suoraan myös suomalaisten arkea. Siksi on tärkeää ymmärtää, että sisäinen ja ulkoinen turvallisuus eivät enää ole erillisiä asioita. Suomessa viranomaisten välinen yhteistyö poliisin, Rajavartiolaitoksen, Tullin ja pelastuslaitoksen sekä Puolustusvoimien välillä on sujuvaa. Tiedonkulkua ja yhteistyötä on harjoiteltu. Kun kaapeleita rikotaan merellä, drooni ilmestyy Suomen puolelle tai kriisi osuu siviileihin, viranomaisilla on selkeä työnjako ja yhteistyön toiminnan kulku. Sisäinen turvallisuus on käytännössä koko yhteiskunnan etulinjaa, ja on ymmärrettävä, että viranomaiset voivat turvata suomalaisten arjen vain silloin, kun heillä on riittävät toimintavaltuudet käytössään. Turvallisuus rakennetaan viranomaisten osaamiselle, toimintavaltuuksille ja resursseille. Tilannetta, jossa rikollisilla ja vihamielisillä toimijoilla on käytössään uusin teknologia mutta viranomaiset joutuvat toimimaan vanhentuneella lainsäädännöllä, ei voida hyväksyä. Siksi rikostiedustelun kehittäminen, kyberuhkien torjunta, viranomaisten tiedonvaihdon parantaminen ja miehittämättömiin ilma-aluksiin liittyvä sääntely ovat täysin välttämättömiä toimia. Tässä hallitus on tehnyt oikeita ratkaisuja. Poliisien määrää nostetaan 8 000:een, suojelupoliisin suorituskykyä vahvistetaan, Karhu-ryhmän toimintakykyä parannetaan, itärajan esteaita valmistuu tavoiteltua nopeammin, sekä väestönsuojiin, CBRNE-valmiuteen eli niin sanottujen vaarallisten aineiden aiheuttamiin uhkiin ja pelastustoimeen investoidaan. Selonteko nostaa aivan oikein esiin myös nuoriso- ja jengirikollisuuden kasvun. Suomessa ei saa syntyä kehitystä, jossa väkivaltainen katujengikulttuuri juurtuu osaksi yhteiskuntaa, kuten monessa muussa Euroopan maassa on käynyt. Tarvitaan sekä ennaltaehkäisyä että selkeitä seuraamuksia: perheiden tukemista, harrastuksia ja moniammatillista yhteistyötä mutta myös kovempaa suhtautumista vakavaan rikollisuuteen ja alaikäisten hyväksikäyttöön rikoksenteossa. Samalla on tunnistettava hybridivaikuttamisen ja laittoman maahantulon turvallisuusulottuvuus. Valtion ensimmäinen velvollisuus on huolehtia omien kansalaistensa turvallisuudesta. Arvoisa puhemies! Suomen vahvuus on ollut korkea luottamus yhteiskuntaan ja viranomaisiin. Jotta luottamus säilyy, on ihmisten koettava, että yhteiskunta pystyy suojelemaan heitä myös vaikeina aikoina. Siksi sisäisen turvallisuuden viranomaisista huolehtiminen on yksi tärkeimmistä päätöksistä, joita tässä salissa voidaan tehdä. Lopulta kaiken pohjalla on myös vahva talous. Velkaantunut valtio on aina turvallisuudeltaan heikompi valtio. Turvallisuus, huoltovarmuus ja vakaa talous kulkevat käsi kädessä. Paras vastaus epävarmaan maailmaan on vahva, toimintakykyinen ja luottamusta herättävä suomalainen yhteiskunta: yhteiskunta, joka tuntee ja arvostaa historiaansa, kulttuuriaan, ja ymmärtää, että tämän maan turvallisuus on rakennettu sukupolvien työn, sitkeyden ja yhteisen vastuunkannon varaan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Metsänomistajille oma metsä on usein sukupolvien työn tulos, turva tulevaisuuteen ja osa suomalaista identiteettiä, eli metsä ei ole vain taloudellinen kysymys. Siksi omaisuudensuojasta on pidettävä kiinni myös silloin, kun lainsäädäntöä päivitetään EU-velvoitteiden vuoksi. Tässä esityksessä on tärkeää se, ettei Suomessa lähdetä ylimitoitettuun tulkintaan tai tarpeettomaan hakkuiden pysäyttämiseen. Hallitus on hakenut ratkaisua, jossa luonnonsuojelu ja metsätalous voidaan sovittaa yhteen käytännönläheisesti ja ennakoitavasti. Metsänomistajan pitää voida tietää, millä säännöillä toimitaan. Epäselvä lainsäädäntö on myrkkyä oikeusvarmuudelle, investoinneille ja koko metsäalalle. Suomessa metsänomistajat ovat jo pitkään kantaneet vastuuta luonnosta erittäin hyvin. Se näkyy metsien kasvussa, sertifioinneissa ja kestävän metsätalouden korkeassa tasossa. On myös tärkeää, ettei tavallista metsätaloutta kriminalisoida jälkikäteen tilanteissa, joissa kaikkia luonnon olosuhteita ei voida käytännössä täydellisesti ennakoida. Tahallinen piittaamattomuus on eri asia kuin normaali metsänhoito. Arvoisa puhemies! Metsät tuovat työtä, vientituloja, huoltovarmuutta ja hyvinvointia koko maahan. Siksi lainsäädännön pitää suojella myös omistajan oikeuksia ja uskoa siihen, että suomalainen metsänomistaja on osa ratkaisua, ei ongelma. Tarvitsemme luonnonsuojelua, mutta tarvitsemme myös tervettä järkeä. Molemmat voivat mahtua samaan metsään. — Kiitos.