Limnell Jarno

Arvoisa rouva puhemies! Suomen itäraja on ollut suljettuna perustellusta syystä, ja niin kauan kuin turvallisuustilanne sitä edellyttää, raja on myöskin pidettävä kiinni. Tuen tätä jatkoa vahvasti. Kyllä meidän on varauduttava siihen, että välineellistettyä maahanmuuttoa käytetään edelleen painostamisen, hybridivaikuttamisen välineenä. On syytä huomata, että tilanne itärajalla voi muuttua nopeastikin, ja meidän ei minun mielestäni pidä tehdä turvallisuusratkaisuja vain sen perusteella, miltä rajalla näyttää tänään, vaan sen perusteella, mitä huomenna voi tapahtua. Kun se uhka ja siihen liittyvä poliittinen tahto on olemassa, niin raja on pidettävä edelleen kiinni ja huolehdittava Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta.

Arvoisa herra puhemies! Kiitos edustaja Karille ja monille muille, jotka ovat täällä rakentavia puheenvuoroja käyttäneet. Tämä on myöskin yksi meidän strateginen yhteinen viesti tämän talon ulkopuolelle, että turvallisuudesta pidetään tässäkin huolta. [Mika Kari: Kyllä!] Minä itse uskon vahvasti siihen, että nyt ensi kevättä kohti mennessä kaksi keskeistä teemaa tässä salissa tulevat olemaan talous ja turvallisuus. Tässä lakiesityksessähän nämä yhdistyvät vahvasti toisiinsa. Niin kuin hyvin tiedetään, tällä hetkellä panostetaan, resursoidaan yhä enemmän puolustuksen suorituskykyjen kasvattamiseen, ja me ollaan Suomessa siinä onnellisessa tilanteessa, että meillä on vahva puolustus- ja teknologiateollisuus. Niin kuin puolustusvaliokunnan puheenjohtaja edustaja Autto toi hyvin esille, se tarkoittaa parhaimmillaan merkittäviä puolustustuloja meille Suomeen. Kaikki se, miten me pystymme järkevällä tavalla sujuvoittamaan tätä vientiä, suomalaisia yrityksiä, heidän menestymisen edellytyksiä — kiitos myös ministerille siitä aktiivisesta vientitoiminnasta muihin Nato-maihin, muille globaaleille markkinoille — on aivan avainasemassa, kun edistetään suomalaista osaamista ja ratkaisuja. Uskon samalla, että tämä teknologian kiihtyvä kehitys myöskin vähän haastaa meidät. Nimittäin jos oikein katsoo mutkat oikoen, niin voisi jo tänä päivänä kysyä, mikä teknologia ei ole kaksoiskäyttöteknologiaa, mikä teknologia on puolustusteknologiaa ja mikä ei. Me ollaan siirtymässä yhä enemmän maailmaan, jossa nimenomaan teknologiset kysymykset, innovaatiot ovat aivan keskeisiä tässä turvallisuuskeskustelussa ja sitä kautta viennissä, kun puhutaan vaikka kvanttiteknologiasta tai avaruusteknologiasta. Joka tapauksessa lämpimästi kannatan tätä esitystä, ja tällä tavalla me edistetään sekä suomalaista talouskasvua että suomalaisten turvallisuutta.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että puhumme tiedustelusta, koska silloin me puhumme kansallisen turvallisuuden strategisesta kyvykkyydestä. Niin kuin täällä on tullut hyvin esille, meidän turvallisuus ei rakennu vain sille, että me kykenemme vastaamaan uhkaan. Meidän on kyettävä havaitsemaan uhka, ymmärtämään se ja mahdollisuuksien mukaan ennakoimaan. On aivan totta, että teknologinen kehitys tällä hetkellä maailmassa on kovinta kuin koskaan ihmiskunnan historian aikana, ja tiedustelussa teknologinen jälkeenjääneisyys muuttuu nopeasti turvallisuusvajeeksi. Tämä kehitys, kuten tiedetään, ei odota lainsäätäjää. Siksi myöskään turvallisuuslainsäädäntö ei saa jäädä teknologisen kehityksen vangiksi. Nyt me parannamme — kiitos ministerille hyvästä esityksestä — ennakkovaroituskykyä, ja kannatan lämpimästi lainsäädännön nopeaa voimaansaattamista.

Arvoisa puhemies! Sananvapaus ja erilaiset näkökulmat kuuluvat toki demokratiaan. Minun mielestäni on hyvä, että me olemme täällä tänään keskustelemassa, kun avoimuuden hengessä mennään. Mutta toisaalta täytyy sanoa, että viime viikkojen keskustelua mediassa — sekä virallisessa että epävirallisessa — seuranneena ei voi välttyä ajatukselta, että mittasuhteet ovat keskustelussa ajoittain kadonneet. Nyt kun olemme täällä lähes seitsemän tuntia tätä asiaa käyneet läpi, niin olen kyllä miettinyt, mitä se monesti mainittu tavallinen suomalainen tässä hetkessä miettii, ja luulenpa, että miettii kolmea asiaa. Ensinnäkin sitä, että tuskinpa olisimme täällä, jos ensi vuoden keväänä ei olisi eduskuntavaaleja. Kyllä tästä paistaa vahvasti politiikka läpi, ja veikkaanpa, että oppositiolla on jo vahva suunnitelma siihen, miten tämä keskustelu jatkuu tämän päivän jälkeen. [Välihuutoja vasemmalta] Toinen asia, mitä luulen, että se suomalainen miettii, on se, että hyvä, että avoimesti kansanedustajat ja ministerit keskustelevat siitä, miten julkisesti verovaroja käytetään. Minun mielestäni se, kuten on tullut täällä tänään esille, että hallitus on valinnut avoimuuden linjan, on aivan oikea, se, että me avoimesti näistä asioista keskustelemme. Kuten pääministeri on useaan kertaan vastauspuheenvuoroissaan todennut, niin julkisen rahan käytöstä saa ja pitääkin aina kysyä. Päätösten perusteiden on oltava avoimia, menettelytapojen näkyviä. Ja kyllä poliittisten päättäjien, kuten kaikki me tiedämme, pitää myös vastata vaikeisiin kysymyksiin, eikä tästä saa tinkiä milliäkään. Sen takia minun mielestäni myös se valtioneuvoston tiedonanto siitä, että jatkossa valmistellaan entistä selkeämpää ja läpinäkyvämpää mallia siihen, miten suuria ja kansallisesti merkittäviä hankkeita arvioidaan, on erittäin hyvä asia. Ja se kolmas asia: Ainakin minulle, kuten täälläkin on monesti tullut tänään esille, politiikan ehkä tärkeimpiä sanoja, jollei tärkein, on sana ”luottamus”. Siitä on puhuttu varmasti jokaisen puolueen toimesta tänään. Uskon, että me kaikki myöskin jaamme huolen siitä, että edelleenkin mielipidetutkimusten mukaan kansalaisten luottamus meihin poliitikkoihin on aika alhaalla. Se on luonnollisesti meidän yhteinen tehtävämme, että me politiikan arvostusta suomalaisessa luottamusyhteiskunnassa kykenemme vahvistamaan. Ja kyllä siinä on jokaisella vastuu: hallituksella, pääministerillä, kansanedustajalla, mutta on myöskin oppositiolla. Totta kai pitää haastaa, se kuuluu sananvapauteen ja demokratiaan, mutta minun mielestäni kuitenkaan asialliseen keskusteluun ja luottamuksen rakentamiseen ei liity tarkoituksellinen vihjailu, syylliseksi julistaminen tai ajoittain jopa julkinen ajojahti. Sanoisin tämän aivan samalla tavalla, jos itse olisin opposition kansanedustaja. [Aki Lindén: No sehän aika koittaa kyllä!] Samalla, niin kuin täällä on puhuttu, meidän pitää myöskin puhua kasvusta. Kyllä me tarvitsemme niitä investointeja. Toki se areena voi tulla Espooseenkin, edustaja Lindén, mutta veronmaksajien rahoista on pidettävä tarkasti huolta. Kyllä minä toivon, että kun tämä keskustelu ei tähän todennäköisesti jää, niin emme jatkossa kilpaile siitä, kuka esittää kovimman syytöksen, vaan siitä, kuka pystyy tuomaan tosiasioita esille ja ei revi erimielisyyksiä railoiksi. Kuten tiedämme, kun maailman uutisia luemme, niin kyllä me sellaista yhtenäisyyttä tarvitsemme, sillä turvallisuuspoliittisesti meillä saattaa olla aika haastavat vuodet edessä. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Täällä kun on kohta, no, nyt jo kolme tuntia kuunnellut keskustelua, niin tulee mietittyä, mitä ne suomalaiset, joihin täälläkin vedotaan, tästä keskustelusta miettivät. Luulenpa, että kolmea asiaa: Ensinnäkin sitä, että täällä tuskin olisimme, jollei olisi ensi keväänä vaalit. Politiikka näkyy. [Välihuutoja vasemmalta] Toinen asia, mitä luultavasti suomalaiset miettivät, on se, että on hyvä, että täällä keskustellaan verovarojen vastuullisesta käytöstä. Se on avointa demokratiaa, ja hyvä, että hallitus on valinnut avoimen linjan. Kolmantena asiana on se minun mielestäni tärkein politiikan sana, mihin täältäkin on joka laidalta viitattu, luottamus, ja sitähän meidän pitääkin yhdessä ylläpitää. Mutta sitä minä en kyllä ymmärrä, että esitetään perusteettomia vihjailuja, ajojahtia, syyttelyä ilman faktoja. Miten sillä luottamusta parannetaan?

Arvoisa puhemies! Tässä on käytetty hyviä puheenvuoroja. Nostan kaksi näkökulmaa esille. Ensinnäkin, kun me puhumme turvallisuudesta, joka on luonnollisesti otettava vakavasti, niin se ei ole mikään pysyvä ilmiö. Se on ajanmukaisesti muuttuva ilmiö. Yksi sellainen, mikä tietysti haastaa meitä yhteiskuntana turvallisuudessa laajemminkin, on se, että tämän päivän ongelmat ja uhkat eivät noudata hallinnon rajoja, vaan se, miten viranomaiset pystyvät toimimaan ja harjoittamaan yhteistyötä — mistä me olemme Suomessa myöskin maailmanlaajuisesti kuuluisia — liittyy nimenomaan keskinäiseen yhteistyöhön ja tiedonvaihtoon. Se ongelma ei ole välttämättä siinä, etteikö olisi tietoa, vaan että sitä tietoa ei pystytä jakamaan. Se ei saavuta sitä kohdetta, jolla sitä turvallisuutta tuotetaan. Sitten olen kyllä edellisen puhujan kanssa erittäin vahvasti samaa mieltä, että ollaan tässä sanoissa tarkkoina: ei tässä nyt mitään avointa valtakirjaa olla antamassa turvallisuusviranomaisille, vaan aivan kuten muun muassa edustaja Kiuru nosti aiemmin esille tiedustelulainsäädännön valmistelusta, niin tarkkarajaisesti ja toimintaa seuraten tässä halutaan ajan mukana pysyä. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin kiitokset tästä ajankohtaisselonteosta. Kuten todettu, paljon on kahdessa vuodessa tapahtunut, ja jos tässä selonteossa nyt yritettäisiin päiväntapahtumiin reagoida, niin ajankohtaisselonteko pitäisi eduskunnalle tuoda vähintään kerran kuukaudessa. Sen takia on tärkeämpää päivän uutisten yläpuolella katsoa näitä isompia trendejä, strategisia viestejä, kuten ulkoministeri toi hyvin esille. Minun mielestäni tämä ei ole hyssyttelyselonteko. Olen aikanaan väitöskirjan tehnyt selonteoista, ja silloin hyssyteltiin — ei enää. Nyt puhutaan rehellisesti, realistisesti, kuten esimerkiksi Venäjä-osuudessa tässä selonteossa hyvin tulee esille: Venäjä muodostaa Suomelle pitkäkestoisen uhan. Kiitos myös valtioneuvostolle siitä, että teknologiset panostukset on tuotu selkeästi tässä esille, koska kuten tiedämme, se, joka hallitsee teknologiaa, hallitsee turvallisuuden tulevaisuutta. [Veronika Honkasalo: Mites tämä tekoäly-yhteistyö?]

Arvoisa puhemies! Sitä kun on sodan keskellä ollut ja myöskin upseeriveljen arkun Suomeen viimeistä kertaa saattanut, on oppinut yhden asian: sen, että sota on aivan kamalaa. Sitä me emme kukaan halua. Meidän on kaikin keinoin Suomessa huolehdittava siitä, että rauha säilyy. Kaikkein tärkein asia puolestaan rauhan puolesta on se, että meillä on riittävän uskottava pelote, että esimerkiksi puolustusvoimia ei tarvitsisi koskaan käyttää. Tämä pelote on nimenomaan idän suuntaan, ja tämä ydinenergialain muutos on juuri tätä varten. Edustaja Furuholm, tämä esitys ei tuo lisää ydinaseita maailmaan, se ei tuo lisää ydinaseita Suomeen, mutta se vahvistaa rauhaa, koska se vahvistaa pelotetta. Siksi tämä muutos on ennen kaikkea rauhanteko. Kannatan lämpimästi.

Arvoisa rouva puhemies! Kansalaisaloitteen taustalla oleva näkökulma on minun mielestäni ymmärrettävä ja myös arvokas. On hyvä asia, että kansalaiset haluavat osallistua keskusteluun puolustuksesta, puolustushankinnoista, huoltovarmuudesta ja siitä, millaisiin kumppanuuksiin turvallisuutemme rakentuu. Juuri tällainen keskustelu kuuluu demokratiaan. Haluan myöskin sanoa sen, että ainakin itselläni monesti yksi viesti ulkomaalaisille kollegoille on se, että me pystymme hyvin sivistyneesti Suomessa puhumaan maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta. Omasta mielestäni on hyvä, että tähänkin asiaan löytyy erilaisia näkökulmia, sivistynyttä keskustelua, koska silloin yleensä myöskin ajattelu avartuu. Samalla mielestäni meidän velvollisuutemme tässä salissa on arvioida asiaa ennen kaikkea Suomen turvallisuuden, puolustuskyvyn ja käytännön toimintakyvyn näkökulmasta. Mielestäni puolustusvaliokunnan johtopäätös on selkeä ja perusteltu. Nykyinen järjestelmä antaa riittävät puitteet puolustushankintojen toteuttamiselle, eikä kansalaisaloitteessa esitetylle uudelle lisäsääntelylle ole kestävää perustetta. Arvoisa rouva puhemies! Suomen puolustushankinnat eivät ole tavallisia hankintoja. Niissä ei ole kyse vain tuotteista tai kaupallisista sitoumuksista. Niissä on kyse Suomen puolustuksesta ja puolustuskyvystä kaikissa olosuhteissa, myös niissä kaikkein raaimmissa, elikkä sodan aikana. Siksi kun näitä asioita mietimme, keskeisiä kriteereitä ovat suorituskyky, sotilaallinen huoltovarmuus, elinkaaren aikainen tuki, turvalliset ylläpitoratkaisut sekä yhteensopivuus liittolaistemme kanssa. Juuri näitä asioita nykyinen järjestelmä painottaa. Mielestäni valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden viesti oli hyvin yhtenäinen. Esitetty lisäsääntely voisi kaventaa Suomen hankintavaihtoehtoja, lisätä byrokratiaa, nostaa kustannuksia, viivästyttää päätöksentekoa ja pahimmillaan johtaa sotilaallisesti heikompiin ratkaisuihin. Tällaista riskiä emme voi ottaa tilanteessa, jossa Euroopan turvallisuusympäristö on ihan oikeasti vakava ja nopeasti muuttuva. On myös huomionarvoista, että vastaavaa sääntelyä ei ole verrokkimaissamme, ei EU-alueella eikä muissakaan Pohjoismaissa. Suomen ei pidä rakentaa itselleen sellaista ylimääräistä sääntelykehikkoa, joka heikentäisi juuri meidän omaa puolustuskykyämme suhteessa muihin. Arvoisa rouva puhemies! Valiokunnan mietinnössä on kuitenkin yksi tärkeä viesti, josta täälläkin on jo tänään keskusteltu, ja haluan nostaa vielä tämän esille. Vaikka aloite esitetään hylättäväksi, keskustelu tämän maailman riippuvuuksista, maariskeistä ja huoltovarmuudesta on mielestäni tarpeellinen. Meidän on jatkossakin arvioitava entistäkin syvällisemmin puolustushankintojen elinkaaririskejä. Meidän on vahvistettava kotimaista teollista ja teknologista osaamista. Meidän on lisättävä kotimaisen puolustusteollisuuden osallistumista ylläpitoon, huoltoon ja järjestelmien elinkaaren aikaiseen tukeen. Suomen kaltaiselle maalle tärkeintä ei ole vain se, mitä hankitaan, vaan myös se, että hankittua kyetään käyttämään, ylläpitämään ja korjaamaan kaikissa tilanteissa mahdollisimman itsenäisesti. Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite on siis arvokas keskustelun avaaja, mutta lainsäädännön muuttaminen sen pohjalta ei parantaisi Suomen turvallisuutta, päinvastoin se voisi heikentää sitä. Siksi kannatan puolustusvaliokunnan mietintöä ja sitä, että eduskunta hylkää kansalaisaloitteeseen sisältyvän ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! On hyvä asia, että kansalaiset haluavat osallistua keskusteluun puolustushankinnoista, maanpuolustuksesta — demokratialle tärkeä asia. Omasta mielestäni valiokunnan johtopäätös on selkeä ja perusteltu, kuten edustaja Autto toi esille. Haluaisin kuitenkin tästä valiokunnan mietinnöstä nostaa yhden tärkeän viestin esille tähän hetkeen. Vaikka aloite esitetään hylättäväksi, keskustelu riippuvuuksista, maariskeistä ja huoltovarmuudesta on tarpeellinen, ja näitä meidän on kyllä syvällisemmin jatkossa arvioitava, kun teemme puolustushankintoja ja arvioimme elinkaaririskejä. Tämä sama liittyy siihen, että yksi puolustushaara, oma kotimainen puolustusteollisuus, tänä päivänä on alue, mihin meidän pitää panostaa entistä enemmän.

Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri puhui avauspuheenvuorossaan sisusta, ja kun katsoo tämän vuoden maailmanpolitiikkaa, tämän hetken tilanteita, niin kyllä me sisua tarvitaan. Oikeastaan meillä on tilanne, jossa yllätyksiä on edessä, epävakautta edessä, turvallisuudesta huolehtiminen aivan ykkösasia. Voidaan olla varmoja siitä, että eivät nämä yllätykset tähän lopu. Luultavasti Venäjä tuntee meidän lainsäädännön heikkoudet paremmin kuin me itse hybridivaikuttamisen kannalta, ja siihen me tarvitaan kyllä hallituksen johdolla koko parlamentin vahvaa tukea. Olen vähän eri mieltä edustaja Honkasalon kanssa, että tällaista toiveikkuuden ja optimismin ilmapiiriä ei saisi luoda, kun sitä juuri tarvitaan. [Veronika Honkasalo pyytää vastauspuheenvuoroa] Meillä on oikeasti todella paljon taloudessa hyviä merkkejä, ja kutsun kyllä lämpimästi kaikki halukkaat esimerkiksi Espooseen tutustumaan kvanttiteknologian, tutustumaan avaruusteknologian startupien erinomaiseen pöhinään. Sieltä kannattaa sitä optimismia hakea, koska sitä ihan oikeasti paljon on.

Arvoisa rouva puhemies! Onhan tämä myöskin psykologiaa, niin kuin täällä on todettu. Kyse on siitä, millaista ilmapiiriä me tähän valtakuntaan luomme. Ja kaikella ystävyydellä täytyy sanoa, että kun kuunteli esimerkiksi edustaja Kettusen puheenvuoroa, niin jos tuollaisen motivaatiopuheenvuoron olisi käyttänyt Sveitsi-ottelun toisella erätauolla, niin kyllä olisi Leijonien välieräpaikka jäänyt saamatta. Kun täällä on puhuttu paljon myöskin omista kotialueista, niin nostetaan positiivisia asioita esille. Omassa kotikaupungissani Espoossa startup eilen ilmoitti valuaatiosta kvanttiteknologiassa: melkein kaksi miljardia, aikoo listautua. Sitten me puhutaan avaruusteknologiasta, mikä on Suomessa aivan edelläkävijäalueita, seuraavan sukupolven tietoliikenneverkoista, viestinnästä, puhutaan Bittiumista, puhutaan Nokiasta, puhumattakaan drooneista ja monista muista asioista. Nämä ovat minun mielestäni juuri niitä, mihin pääministerikin viittasi, että kun maailmalla katsotaan Suomeen, niin meillä on oikeasti isoa osaamista ja ennen kaikkea kansainvälistä luottamuspääomaa. Kyllä minä näen ainakin itse sen, että on meidän yhteinen tehtävämme myöskin edistää näiden alojen kansainvälistä, suomalaista osaamista eteenpäin. Se on ihan varmasti kaikkien etu.