Lohikoski Pia

Arvoisa puhemies! Yhdistelmävakuutus on tärkeä uudistus aloille, joilla työllistytään sekä palkansaajana että yrittäjänä. Vakuutukselle on kuitenkin taattava myös riittävä rahoitus, jotta vakuutusmaksut eivät nouse liian korkeiksi. Tätä varmasti valiokunnassa tarkastellaan. Mutta työssäoloehdon kertymisestä haluaisin hieman puhua tässä. Esimerkiksi tieteen, taiteen, muiden luovien alojen työstä saadaan tuloja esimerkiksi apurahan kautta. Kuinka tämä soveltuu tähän malliin? Joustaako malli, että se toimii mielekkäästi useista eri tulonlähteistä epäsäännöllistä tuloa kerryttäville? On varmistettava, että tämä yhdistelmävakuutuksen ottaja lopulta myös varmasti pääsee tämän turvan piiriin. Toivoisin myös, että samalla keskusteltaisiin sivutoimisen yrittäjän käsitteen tulkinnasta. Työvoimaviranomaiset tulkitsevat tätä monesti siten, että henkilö, joka työskentelee palkansaajana ja yrittäjänä, monesti varsinkin luovilla aloilla, on menettänyt oikeutensa etuuteen, ja tätä valitettavasti tapahtuu.

Arvoisa puhemies! Taiteen perusopetus toteuttaa parhaimmillaan lapsen oikeutta osallistua taiteeseen ja kulttuuriin. Kaikki lapset eivät ole kuitenkaan tässäkään samalla viivalla: meillä on alueelliseen saavutettavuuteen ja myös perheiden taloudelliseen tilanteeseen liittyviä esteitä. Siksi vasemmistoliitto on ehdottanut, että taiteen perusopetuksen valtionosuusrahoitukseen olisi lisättävä tasa-arvoraha, jolla vahvistetaan sosioekonomista ja alueellista saavutettavuutta. Myös hallituksen esityksessä yksi tavoite on saavutettavuuden parantaminen, ja todella hyvä näin, mutta ongelmaksi nousee, että tälle tärkeälle tavoitteelle ei ole osoitettu tässä kohdennettua lisärahoitusta, vaikka lakia valmisteleva työryhmä esitti kymmenen miljoonan euron lisäpanostusta. Toinen huolenaihe on, että uudistus kohtelee eri tavoin valtionosuuteen oikeutettuja taideoppilaitoksia ja muita taideoppilaitoksia. On varmistettava, että uudistus ei lisää myöskään VOSien ulkopuolella olevien taideoppilaitosten kustannuksia, koska tämä kustannusten nousu [Puhemies koputtaa] lisäisi painetta korottaa asiakasmaksuja, ja se kääntyisi kyllä tätä saavutettavuustavoitetta vastaan.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja on korotettu tällä hallituskaudella jo useaan otteeseen, ja nyt te olette päättäneet näistä lisäkorotuksista. Terveydenhuollon maksukorotukset ja uudet maksut saivat myös lausuntokierroksella kovaa kritiikkiä siitä, että ne siirtävät palveluita niitä tarvitsevien ulottumattomuuteen. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies piti nousevia maksuja ongelmallisina jopa perustuslain kannalta ja varoitti, että palvelut siirtyvät tarvitsijoiden käsiltä pois, ja te, ministeri Rydman, vetositte nyt äsken maksukattoon. Terveydenhuollon maksukatto on tosiaan noussut tämän hallituskauden aikana 692 eurosta nykyiseen 815 euroon vuodessa. [Keskustan ryhmästä: Toisin kuin ministeri sanoi!] Kysynkin: Vaikka tämä ei ole päätösperäistä vaan indeksiperäistä, niin toisissa asioissa, kuten näissä pienituloisten etuuksissa, hallitus on jäädyttänyt indeksit, mutta näissä maksujen korotuksissa ne ovat teidän mielestänne aivan perusteltuja. Uskotteko, ministeri Rydman, Lääkäriliiton näkemykseen [Puhemies koputtaa] siitä, että palveluita tarvitsevat eivät enää pääse hoitoon?

Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpon ilmoitus Garden Helsinki ‑hankkeen poliittisen tuen päättymisestä ei ollut tyylikäs linjanveto, se oli hätäjarrutus. Se on poikkeuksellinen perääntyminen ja sen suora myöntäminen, että hallituksen ytimessä tehtiin suuria virheitä. Tätä päätöstä ei kuitenkaan peruttu siksi, että hallitus olisi löytänyt moraalinsa. Ei, se peruttiin siksi, että media ja oppositio paljastivat härskin kaverikapitalismin ja viikkoja jatkunut paine kävi sietämättömäksi. Arvoisa puhemies! Tämän sotkun vakavin ja synkin ongelma tiivistyy edelleenkin mielestäni eduskunnan harhaanjohtamiseen. Pääministeri antoi 3.7. eduskunnalle kirjallisen vastauksen. Siinä hän salasi valtiovarainministeriön virkamiesten jyrkän kielteisen kannan, varoitukset vakavista riskeistä ja täydellisen vaikutusarvioiden puutteen. Kun maamme ylin päättäjä pimittää virkamiesten varoitukset ja ajaa miljoonahanketta nojautuen yksinomaan hyvä veli ‑tietoon, liikutaan alueella, joka näyttää rakenteelliselta korruptiolta. Päätöksiä tehtiin pelkkien lobbareiden lukujen pohjalta virkamiesmuistiot sivuuttaen. Luottamus päätöksenteon rehellisyyteen ja demokratiamme instituutioihin on ajettu kriisiin. Kyse on järjestelmällisestä kaverikapitalismista. Miten muuten olisi mahdollista, että valtion kassasta löytyi yllättäen 35 miljoonaa euroa juuri tälle hallihankkeelle samaan aikaan kun kaikesta muusta — sosiaaliturvasta, terveydenhuollosta, koulutuksesta kuten myös kulttuurista ja muilta liikuntahankkeilta — on leikattu surutta? Arvoisa puhemies! Julkisuuteen nousseet viestit paljastavat, miten Vapaavuori kannusti runttaamaan hankkeen läpi ja kiitteli jälkikäteen Orpon avustajia asian junailemisesta. Tämä on oppikirjaesimerkki kaverikapitalismista, jossa veronmaksajien miljoonia suhmuroidaan vaalirahaveljille ohi normaalin valmistelun. Ja jos tämä hanke kerran oli niin mahtava ja työllisyysvaikutukset huikeat, kuten tänäänkin on perusteltu, niin miksi tämä tuki lopetettiin nyt? Miksi se loppui eilen, kun valokeila osui riittävän syvälle hankkeeseen? Pääministeri varmasti tietää, mutta ei vastaa. Kun tähän yhdistyy oikeuskanslerin pöydällä oleva selvitys pääministerin toiminnasta Valmet Automotiven tapauksessa ja kokoomuksen keskeisen vaalirahoittajan roolista, ei voi kuin ihmetellä. Pääministeri kantaa vastuun paitsi omasta toiminnastaan myös avustajiensa suhmuroinnista. Tuen vetäminen hankkeelta juuri eduskunnan luottamusäänestyksen kynnyksellä on mitä ilmeisimmin poliittinen lehmänkauppa. Perussuomalaiset todennäköisesti vaativat hankkeen hautaamista vastineeksi siitä, että he pitävät hallituksen pystyssä. Mutta hätäinen perääntyminen ja rahahanan sulkeminen eivät pyyhi pois tehtyjä virheitä. Ne eivät pese puhtaaksi sitä jälkeä, jonka tämä salailukulttuuri jättää. Arvoisa puhemies! Ulkoministeri Valtonen ei ollut vielä ulkoministeri, mutta hän kirjoitti vuonna 2018, että kokoomuksessa päätökset suhmuroi pieni porukka, joka mahtuisi tilataksiin. Tältä se kieltämättä näyttää jälleen kerran. Kaikkivoipaisuuden keskellä normimenettelyt unohtuivat ja konsultit pääsivät kuskin paikalle. Demokratia ei kestä sitä, että eduskuntaa johdetaan harhaan ja valtion rahoja jaetaan takaoven kautta kabineteissa omille sidosryhmille. Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo kiisti äsken kysymykseeni vastauksessaan, että olisi antanut vääriä tietoja eduskunnalle, mutta katsotaanpa vastausta eduskunnalle 3.7. Siinä lukee näin: ”Hankkeen toimijat ovat hakeneet valtiolta joko suoraa tukea tai valtiontakausta vieraalle pääomalle. Eri vaihtoehtoja on arvioitu esimerkiksi vuonna 2024 valtiovarainministeriössä. Keväällä 2025 Garden Helsinki ‑hankkeen suunnitelmat olivat täsmentyneet noin 850 miljoonan euron kehityshankkeeksi, jossa nykyisen jäähallin peruskorjauksen ja uuden monitoimiareenan osuus olisi 350 miljoonaa euroa. Avustusta pidettiin perusteltuna, koska sillä arvioidaan olevan myönteisiä talous- ja työllisyysvaikutuksia.” Kyllähän tämä virke viittaa [Puhemies koputtaa] valtiovarainministeriön viranhaltijoiden muistioon, joka juuri tätä ennen oli sanottu, joten en osta tätä äskeistä pääministerin vastausta.

Arvoisa puhemies! Runttausta ja junailua, kaverikapitalismia, harhaanjohtamista. Pääministeri kiisti STT:lle valehdelleensa Garden-hankkeen työllisyysvaikutuksista. Hän itse käytti tätä sanaa. Tosiasia on, että pääministeri antoi vääriä tietoja medialle ja eduskunnalle. Arvoisa pääministeri Orpo, te itse vaaditte 2019 pääministeri Rinteen eroamista, jos hän oli antanut eduskunnalle väärää tietoa. Päteekö sama teihin itseenne? Annoitteko väärää tietoa 3.7. kirjallisessa vastauksessanne eduskunnalle? Kysyin tätä kirjallisessa kysymyksessäni 8.7. Faktoista huolimatta, pääministeri, annoitte eduskunnalle ymmärtää, että Gardenin tukemiselle oli virkamiesperusteet. Tämä käy ilmi 3.7. vastauksestanne. Kyse on eduskunnan harhaanjohtamisesta. En ole saanut vielä vastausta kirjalliseen kysymykseen, joten kysyn nyt suullisesti: annoitteko eduskunnalle väärää tietoa?

Arvoisa rouva puhemies! Tämän lakiesityksen myötä hallituksen tekemät suorat leikkaukset sosiaali- ja terveydenhuoltoon kasvavat noin miljardiin euroon vuositasolla. Hallituksen politiikka kaiken kaikkiaan lisää terveyseroja, köyhyyttä, asunnottomuutta ja sosiaalisia ongelmia, ei pakon vuoksi vaan koska tämä hallitus suosii mieluummin rikkaita ja suuryrityksiä, joille rahaa kyllä riittää. Oikeistohallituksen politiikan myötä tarve kolmannen sektorin tarjoamalle tuelle ja palveluille kasvaa vuosi vuodelta, mutta samalla sen resurssit on päätetty viedä. 190 miljoonan euron leikkaukset hallituskauden aikana vievät puolet sosiaali- ja terveysjärjestöjen aiemmasta rahoituksesta. Asiasta vastaavalle sosiaali- ja terveysministeri Rydmanille kyse on poliittisesta pelistä ja profiloitumisesta sillä oletuksella, että vihamielinen suhtautuminen kansalaisyhteiskuntaan toisi hänelle poliittista kannatusta. Vaikka kokoomuksen ja RKP:n johto on linjannut, etteivät syrjivät avustuskriteerit ole hyväksyttäviä, ministeri Rydman on toistuvasti ilmoittanut, että kriteerit ovat ja pysyvät. Mielestäni tästä syystä on tarpeen punnita, nauttiiko ministeri enää eduskunnan luottamusta tehtävässään. Kannatan edustaja Pekosen tekemää epäluottamuslausetta sosiaali- ja terveysministeri Rydmanille. Arvoisa puhemies! Ministeri Rydmanin esittelemien kriteerien mukaan avustusta ei jatkossa myönnettäisi järjestöille, joiden toiminta on keskittynyt yhteiskunnalliseen vaikuttamis- tai neuvontatyöhön. Yksi järjestöjen työn keskeinen osa on kuitenkin nimenomaan osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, jotta esimerkiksi vammaisten, lasten, nuorten ja vanhusten ääni kuuluisi myös päättäjien korviin. Avustusta ei jatkossa myönnettäisi myöskään järjestöille, joiden toiminta kohdistuu pääosin yhteen tiettyyn ei-terveysperusteiseen tausta- tai identiteettiryhmään. Tämä on ilmeistä syrjintää esimerkiksi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä sekä eri maahanmuuttajaryhmiä kohtaan. Se, että järjestöille, joiden toiminta on keskittynyt yhteiskunnalliseen vaikuttamis- tai neuvontatyöhön, ei jatkossa myönnetä avustuksia, heikentää demokratiaa ja kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksia tuoda päätöksentekoon tietoa, kokemusta sekä kriittisiä ja kehittäviä näkökulmia. Käytännössä suuri osa juuri vaikuttamistyötä tekevistä järjestöistä toimii perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen edistämiseksi. Tämä linjaus on ristiriidassa julkiselle vallalle asetetun velvoitteen kanssa turvata ja edistää perus- ja ihmisoikeuksia. Arvoisa puhemies! Samaan aikaan, kun Suomi virallisesti puhuu kansalaisten kriisinkestävyyden lisäämisestä, annetaan sosiaali- ja terveysministeri Rydmanin ajaa alas ja hajottaa koko se sote- ja järjestökenttä, joka nimenomaan toteuttaa ihmisten arjen tasolla sekä ennalta ehkäisevää että myös kriisityötä. Ministerin väite siitä, etteivät leikkaukset osu avun tarpeessa oleviin, on kestämätön. Sotejärjestöiltä ei voida leikata näin paljon ilman, että se romuttaa suoraan ihmisiä kohtaavan työn. Järjestöt tarjoavat elintärkeää tukea ja palveluita, joita kunnat ja hyvinvointialueet eivät pysty järjestämään. Erityisen hälyttävää on se, että Rydmanin päätös on jättämässä sosiaalisen hyvinvoinnin kriteerin tukemisen ulkopuolelle. Jos asunnottomuuden, päihdeongelmien ja yksinäisyyden ehkäisy ei enää jatkossa kuulu avustusten piiriin, edessä on niin vaikea sosiaalinen romahdus ja inhimillinen katastrofi, että on vaikea uskoa minkään hallituspuolueen sitä ihan oikeasti haluavan. Arvoisa puhemies! Suomessa on pitkät perinteet sosiaali- ja terveysalan järjestöillä. Monet niistä on perustettu jo 1800-luvun lopulla tai 1900-luvun alkupuoliskolla. Järjestöt perustettiin auttamaan vaikeimmassa tilanteessa olevia ihmisiä aikana ennen hyvinvointivaltion julkisia palveluita. Järjestöt ovat yli sadan vuoden ajan rakentaneet sitä turvaverkkoa, joka nykyään toimii hyvinvointivaltion julkista sotealaa täydentävänä rakenteena. Lapset, vammaiset, pitkäaikaissairaat, sotaveteraanit, tukea tarvitsevat nuoret, asunnottomat, päihdeongelmaiset ovat saaneet järjestöjen kautta tukea, jota valtio ei ole pystynyt tarjoamaan. Samalla syntyi miljoonia säästävä vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen malli. Järjestörakenne toimii siten, että palkattujen, myös keskusjärjestötasolla työskentelevien järjestöammattilaisten organisoimana pyörii vahva vapaaehtoisten ja kokemustiedon toimintakokonaisuus. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin kohdistuvat leikkaukset ovat ajamassa alas vanhaa ja toimivaa rakennetta, joka hoitaa tärkeän osan niistä tehtävistä, jotka muutoin kuuluisivat kunnille ja hyvinvointialueille, mutta ne on jätetty kolmannen sektorin hoidettavaksi. Suomen hallitus on nyt tekemässä päätöstä, jonka seurauksia se ei tunnu ymmärtävän.

Arvoisa puhemies! Suomessa on paljon, vähintään satojatuhansia, ihmisiä, joille itsenäinen digiasiointi on vaikeaa tai jopa kokonaan mahdotonta. Vanhusasiavaltuutetun mukaan arjen digitalisoituminen ja digitaalinen viranomaisasiointi aiheuttavat suurelle joukolle ikäihmisiä huomattavia ongelmia. Suomessa asuu jopa 500 000—600 000 yli 65-vuotiasta, joilla ei ole taitoja sähköiseen asiointiin, eikä näitä taitoja ole kaikilla nuoremmillakaan. Asioinnin digitalisoituminen voi aiheuttaa haasteita muun muassa vammaisille tai muille, joilla on erilaisia hahmottamisen ongelmia. On ollut varsin erikoista lukea lehdestä sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja, edustaja Laihon kommentteja, joissa hän vaatii muutoksia tähän digitalisaatioon ja puuttumista digisyrjäytymiseen — asiaan, joka on tuotu tänne hallituksen esityksenä ja jonka hän itse on ollut viemässä läpi. Hän on äänestänyt itse näiden esitysten puolesta. [Aino-Kaisa Pekonen: Näin on!] Arvoisa puhemies! Palveluiden digitalisointi on helpottanut monen elämää, mutta samalla digitalisointi kaventaa monien toimintakykyistenkin iäkkäiden mahdollisuuksia hoitaa itse omia asioitaan. Se, että ei osaa käyttää digitaalisia laitteita, ei tarkoita sitä, että on täysin toimintakyvytön, tietenkään. Joten iäkkäilläkin ja muilla, joiden mahdollisuus käyttää digitalisaation tuomia mahdollisuuksia on heikompi, täytyisi olla tosiasialliset, yhdenvertaiset mahdollisuudet hoitaa omia asioitaan riippumatta siitä, minkälaiset laitteet on käytettävissä tai onko digitaitoja. Lainsäädännöllä ollaan nyt tuomassa viranomaisviestinnän osapuoleksi myös yksityisiä toimijoita, ja tämä on kyllä erikoinen käänne. Tämähän ei ole digitaalisen asioinnin helpottamista koskevan tavoitteen kannalta mitenkään välttämätöntä vaan uhkaa päinvastoin sekoittaa jo ennestään vaikeaselkoista järjestelmää entisestään. Kuten edellä esimerkiksi edustaja Heinäluoma juuri totesi, monessa ajanvarausjärjestelmässä saattaa esiintyä tämän seurauksena ongelmia. Ihmisten veroasiat tai jotkut sosiaaliturvaan liittyvät asiat saattavat mennä sekaisin, kun ei tiedetä, että automaattisesti sinne Suomi.fi-kanavaan tulevat jatkossa nämä ilmoitukset, jos on kerran käyttänyt näitä digitaalisia palveluita. Ihminen saattaa odottaa kotiinsa kirjettä eikä osaa mennä katsomaan sieltä, ja tämä kyllä aiheuttaa monenmoista sekaannusta. Vielä, arvoisa puhemies, nostan yhden näkökulman esiin. Tässä on työllisyyspalveluita uudistettu, ja Suomi.fi-viestien laajenevan käytön myötä yhä useamman työnhakijan tulee seurata viranomaisten yhteydenottoja sähköisesti nimenomaan Suomi.fi-palvelun kautta. Tämä vaikuttaa suoraan sekä työnhakuasiakkuuden voimassaoloon että oikeuteen työttömyysetuuteen. Tämä valtakunnallinen uudistus koskettaa monia haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, esimerkiksi nuoria, joilla ei ole näitä laitteita saatavilla vaikkapa pienituloisuuden takia, maahanmuuttajia tai muita, joilla ei välttämättä ole digitaalisia taitoja. He asettuvat eriarvoiseen asemaan. Kaikki eivät todellakaan ole tietoisia näiden Suomi.fi-viestien ensisijaisuudesta, ja tämän palvelun käyttö on jopa velvoittavaa, jos sen on ottanut alun perin käyttöön. Kyllä tässä on erittäin paljon epäkohtia. Suorastaan paheksun tätä edustaja Laihon toimintaa, jolla hän teki täyttä käsienpesua median kautta tässä asiassa, joka on tullut tähän hallituksen esityksenä ja jota hän on itse ollut viemässä läpi. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tuore korkeakoulutuksen visio sisältää vasemmistoliitolle erityisen tärkeän asian: sitoutumisen maksuttomaan koulutukseen. Visio sitoutuu myös koulutustason nostoon siten, että 60 prosenttia nuorista suorittaisi jatkossa korkeakoulututkinnon. Nyt onkin tärkeää pohtia, ponnistavatko oppivelvollisuuden lukioissa ja amiksissa suorittaneet nuoret tasa-arvoiselta pohjalta korkeakouluihin. Ammatillisen koulutuksen ongelmista on puhuttu paljon. Ne johtuvat leikkauksista, epäonnistuneesta amisreformista ja rahoitusmallista, joka kohtelee oppivelvollisia nuoria kuin aikuisopiskelijoita. Tämä on asettanut amisnuoret epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa lukiolaisiin. Kaikille oppivelvollisille on taattava täydet koulupäivät, riittävä lähiopetus ja oppimisen tuki. Korkeakouluvisioon on kirjattu myös ehdotus lukiokoulutuksen lisäämisestä. Kysynkin: lupaatteko, että lukiopaikkojen lisäystä ei maksateta leikkaamalla lisää ammatillisesta koulutuksesta?

Arvoisa rouva puhemies! Nuorisotyöttömyys on noussut jo 22 prosenttiin. Köyhyysriski ja toimeentulotuen tarve ovat kasvaneet yksinasuvilla nuorilla aikuisilla, joiden kuukausibudjeteista on leikattu jopa satoja euroja. Sosiaaliturvan leikkaukset ovat kohdistuneet kaikkein rajuimmin juuri opiskelijoihin ja työttömiksi joutuneisiin nuoriin. Arvoisa puhemies! Ei ihme, että nuorten tulevaisuususko on heikentynyt. Nuoret haluaisivat työtä, mutta tällä hetkellä hallituksella on tarjota vain kasvavaa työttömyyttä. Nuoret haluaisivat koulutusta, mutta tällä hallituksella on tarjota vain koulutuslupausten pettämistä. Nuoret haluaisivat ilmastotoimia, mutta tällä hallituksella on tarjota vain ilmastotoimettomuutta ja turpeen kunnianpalautusta. [Antti Kurvinen: Sekin meni pieleen!] Ei siis ihme, että Uutissuomalaisen tuoreessa kyselyssä yli puolet nuorista sanoo hallituksen onnistuneen tehtävässään erittäin huonosti. Nuorten usko koulutukseen on kuitenkin vahva. Nuorisobarometrin mukaan 81 prosenttia nuorista haluaisi suorittaa korkeakoulututkinnon. Nykyisellään kuitenkin vain 39 prosenttia nuorista aikuisista on suorittanut korkeakoulututkinnon. Tiedämme, että myyjän tai rekkakuskin lapsi etenee korkeakouluun epätodennäköisemmin kuin juristin tai lääkärin, vaikka haluaisi. Tämä luokkayhteiskunnan mekanismi on aina ollut olemassa, mutta nyt se on vahvistunut entisestään. Jos haluamme vastata nuorten toiveisiin ja nostaa koulutustasoa, on katsottava nuoriin, jotka eivät syystä tai toisesta hakeudu opintojen pariin. Yksi merkittävä ryhmä ovat ammattikoululaiset. He ovat kärsineet tämän hallituksen koulutusleikkauksista kaikkein eniten. 120 miljoonaa euroa amisleikkauksia näkyy arjessa karusti: OAJ:n mukaan oppivelvolliset amiksissa saavat keskimäärin jopa lukukauden verran vähemmän opetusta kuin asetus edellyttäisi. Ammatillisen koulutuksen rahoitus on korjattava ja varmistettava opetus jokaisena arkipäivänä. Arvoisa puhemies! Hallitus puhuu paljon velkaantumisesta, mutta nuorten velkaantuminen sitä ei huoleta. Hallitus kasvatti opintotuen lainapainotteisuutta entisestään ja heikensi opiskelijoiden asumisen tukea. Osa nuorista velkaantuu jo toisella asteella oppivelvollisina, ja kasvava velkaantuminen jatkuu korkeakouluopinnoissa. Velkaantuminen saattaa jopa estää opintoihin hakeutumisen varsinkin heikommasta taloudellisesta taustasta tulevilla nuorilla. Tässä kohtaa täytyy muistuttaa hallitusta, että lapsiköyhyyden kasvattaminen on teiltä tietoinen valinta ja se on myös koulutuspoliittinen kysymys. Vasemmistoliitto haluaa velkajarrun opintojen aikaiselle velkaantumiselle parantamalla opintorahaa ja opiskelijoiden asumisen tukea. Meille maksuton koulutus on kynnyskysymys nyt ja aina. Arvoisa puhemies! Tänä keväänä nuoren oli helpompaa päästä lääkikseen kuin Puuiloon kesätöihin. Mitä hallitus on tehnyt? Se on rajannut kuntien palkkatukioikeutta ja korvannut laajamittaiset tuet riittämättömällä työllistymissetelillä, joka auttaa vain pientä osaa työttömistä nuorista. Nuoria tukeviin palveluihin pääsee aiempaa vähemmän nuoria. Nuorten työpajatoiminnan rahoitus ja rakenteet murenevat. Osa-aikatyö on tehty nuorille vaikeammaksi, kun hallitus on poistanut suojaosat työttömyysturvasta, asumistuesta ja toimeentulotuesta. Suojaosat on palautettava pikimmiten. Vasemmistoliitto esittää uutta nuorisotakuuta, jossa jokaiselle nuorelle turvataan tosiasiallinen mahdollisuus työhön, koulutukseen tai nuoren tarpeita vastaavaan palveluun viimeistään kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen. Palkkatukityöllistämistä on lisättävä ja kuntien palkkatukityöllistämiselle asetetut rajoitteet on poistettava. Työllisyyspalveluiden resursseja on vahvistettava ja nuorten palvelut on tarjottava matalalla kynnyksellä yhdeltä luukulta Ohjaamo-mallin mukaisesti. Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen suurimpia epäonnistumisia on nuorten eriarvoisuuden tietoinen kasvattaminen. Onneksi vaihtoehtoja on. Olemme vasemmistoliitossa iloisia, että nuorten mielestä olemme paras vaihtoehto. Nuorten tulevaisuususkoa ja hyvinvointia parannetaan ennen kaikkea yhteiskunnan tasa-arvoa vahvistavilla päätöksillä, joissa nuorten ääni on vahvasti mukana. Teen seuraavan epäluottamuslauseen: [Puhemies koputtaa] ”Hallituksen politiikka ei tuo nuorille työtä tai toivoa. Ehdotan, että eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.”

Arvoisa puhemies! Vielä muutama sana nuorten taloudellisesta toimeentulosta tämän kokeilun aikana. Tosiaan osassa valiokunnan saamista asiantuntijalausunnoista, muun muassa Lukiolaisten Liiton lausunnossa, kiinnitettiin huomiota siihen, että tämä itse hallituksen esitys jättää epäselväksi nuorten mahdollisuuden hyödyntää työttömyysetuutta kokeiluun liittyvien opintojen aikana. Käsittääkseni täällä talossa on ollut sisällä esitys, jossa on ollut tarkoitus, että aikuiset voivat työttömyysetuudella jatkossa paremmin opiskella, mutta nämä alle 25-vuotiaat on siitä rajattu ulos. Kyllä, niin kuin aiemmin, edellisessä puheenvuorossani, totesin, opintoseteli on koulutuspoliittinen kokeilu, ja tietenkään tämän esityksen sisällä ei voida ratkaista tätä toimeentuloa, mutta olennaista kuitenkin on se, että jollain niiden nuorten pitää elää. Eli nuoret hankkivat tietenkin toimeentulonsa tämän avoimen korkeakouluopetuksen suorittamisen aikana kuten tälläkin hetkellä avoimia korkeakouluopintoja suorittaessaan, eli kuka mitenkin. Joku käy osittain töissä, ja joku sitten ei pysty töissä olemaan, kun töitä ei tällä hetkellä ole. Mutta jos nuori nyt on sitten työttömyysetuudella, niin olennaista on se, että tätä opintosetelillä annettua opiskelua ei saa opiskella liian nopeasti, jotta ei sitten käy niin, että häntä aletaan tulkitsemaan päätoimiseksi opiskelijaksi, vaikka hän ei kuitenkaan voi saada opintotukea. Että on tässä asiassa tällainen pieni sisäinen ristiriita, ja tämä oli näissä asiantuntijakuulemisissa aivan oikea havainto. Eli tosiaan avoimessa opiskelu ei oikeuta opintotukeen, opintorahaan, asumislisään eikä tietenkään myöskään opintolainan valtiontakaukseen. Näin ollen mahdollisesti työttömänä työnhakijana oleva nuori voi suorittaa tietyin edellytyksin näitä avoimen korkeakoulun opintoja, mutta hänen täytyy suunnitella tämä suoritettavien opintojen määrä ja aikataulu, jotta sitten ei menetä sitä mahdollisuutta saada työttömyyskorvausta. Ja miksi tästä nuorten toimeentulosta on tämän asian yhteydessä tarpeen puhua? Voi tuntua, että se ei liity asiaan. No, kyllä se liittyy, vaikka se ei juuri tähän hallituksen esitykseen liity. Kaikki nuoret eivät pysty enää olemaan vanhempiensa elätettävinä. He ovat täysi-ikäisiä, eivät ehkä asu enää kotona. Kaikkien vanhemmat eivät pysty tukemaan — kaikilla ei ole varaa tukea — täysi-ikäistä nuorta. Sen takia tästä on tärkeää puhua, kuinka nämä nuoret sitten [Puhemies koputtaa] täysipainoisesti pystyvät tätä uutta hienoa opintoseteliä hyödyntämään, koska sehän on meidän kaikkien etu, että he sitä pystyvät käyttämään. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esittämän opintosetelikokeilun lähtökohdat ovat kannatettavia. On myönteistä, että ilman opiskelupaikkaa jääneille nuorille tarjotaan mahdollisuus tutustua korkeakouluopintoihin avoimen korkeakoulutuksen kautta. Koulutukseen kiinnittymisen merkitys korostuu tilanteessa, jossa nuorten työllistyminen on nyt poikkeuksellisen vaikeaa. Kuten hallituksen esityksessä on todettu, vuosittain noin 21 500 uutta ylioppilastutkinnon suorittanutta jää korkeakoulutuksen ulkopuolelle. Ammatillisen koulutuksen suorittaneita ja korkeakouluun hakeneita mutta ilman paikkaa jääneitä on vuosittain noin 3 200 henkilöä. Siirtymät koulutukseen ja työhön ovat keskeisiä nuorille paineita aiheuttavia tekijöitä. Ehdotettu kokeilu tarjoaa nuorille tilaisuuden perehtyä eri alojen opintoihin ja tukee siten heitä itselleen soveltuvimman alan hahmottamisessa ja vähentää koulutusvalintoihin liittyviä paineita ainakin hieman. Opinnot voidaan myös hyväksilukea mahdollisiin tuleviin tutkinto-opintoihin, mikä voi nopeuttaa tutkinnon suorittamista. Arvoisa puhemies! Osassa valiokunnan saamista asiantuntijalausunnoista on kiinnitetty huomiota siihen, että esityksestä jää epäselväksi nuorten mahdollisuus hyödyntää työttömyysetuutta kokeiluun liittyvien opintojen aikana. Valiokunta sai tähän liittyen selvityksen ja siihen viitaten mietinnössä toteaa, että ehdotettu opintoseteli on vain koulutuspoliittinen kokeilu, siinä ei oteta kantaa muuhun. Opintosetelin laajuus, 30 opintopistettä, ja sen käyttöaika, kaksi vuotta, on mitoitettu siten, että nuoret voivat opiskella myös sivutoimisesti ja hankkia toimeentulonsa työskentelemällä opintojen ohessa. No, ihan hyvä, mutta miten työskentelet, jos töitä ei ole? Tällä hetkellä monella nuorella töitä ei valitettavasti ole. Opiskelu avoimessa korkeakouluopetuksessa ei siis oikeuta opintotukeen. Avoimia korkeakouluopintoja suorittava nuori voi sen sijaan saada kuitenkin yleistä asumistukea siitä säädettyjen edellytysten mukaisesti, ja valiokunta mietinnössä pitää tärkeänä, että opintoseteliä koskevan neuvonnan ja ohjauksen yhteydessä nuorille annetaan tietoa myös opintojen aikaisesta toimeentuloturvasta. Esimerkiksi työttömyysetuutta saavan nuoren voi olla tarpeen suunnitella suoritettavien opintojen määrää tarkemmin ja aikatauluttaa niitä etukäteen yhdessä työllisyyspalveluiden kanssa, jotta oikeus työttömyysetuuteen voidaan varmistaa, mikäli ollaan tässä valitettavassa tilanteessa, että nuori ei ole saanut töitä. Arvoisa puhemies! Hallituksen koulutustason nostamiseen varaama kertaluonteinen 100 miljoonan euron rahoitus on kuitenkin valitettavasti riittämätön suhteessa näihin tavoitteisiin. Sama määräraha nimittäin kohdistuu tämän opintosetelikokeilun lisäksi myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseen. Tämä raha ei riitä. Tässä on niin iso pullonkaula meillä opiskelijoita haluamassa aloittaa opinnot. Mikäli korkeakoulutettujen osuus halutaan nostaa yli puoleen ikäluokasta tai, niin kuin korkeakoulutuksen parlamentaarinen ryhmä on linjannut, jopa 60 prosenttiin ja samalla pitäisi purkaa tätä nykyistä hakijasumaa, tarvitaan huomattavasti mittavampia panostuksia. Korkeakoulut ovat tuoneet esiin huolen siitä, että kokeilussa maksettava 20 euron korvaus opintopistettä kohden ei kata opetuksen ja ohjauksen todellisia kustannuksia. Mikäli rahoitus jää vajaaksi, lisäkoulutuksesta aiheutuvat menot jäävät korkeakoulujen katettaviksi, mikä saattaa heikentää muuta koulutusta ja tutkimusta eikä ole siten tarkoituksenmukaista. Arvoisa puhemies! Tässä vaiheessa, ennen kuin aika juoksee loppuun, ehdotan, että nämä lakiehdotukset hyväksytään vastalauseen mukaisena. Jatkan vielä puheenvuoroani toteamalla, että kokeilun onnistumisen kannalta keskeinen kysymys on myös se, tavoittaako tämä opintosetelikokeilu myös ammatillisen tutkinnon suorittaneet nuoret, koska he ovat välttämätön porukka saada mukaan, jos halutaan koulutustasoa nostaa. Tämä edellyttää riittävää rahoitusta, ohjausta ja lähiopetusta myös ammatillisissa oppilaitoksissa. Tässä esityksessä on tehty rajaus, että opintosetelillä voi suorittaa vain suomen- tai ruotsinkielisiä opintoja. Samoin tästä ovat valitettavasti jääneet ulkopuolelle vapaan sivistystyön oppilaitokset, kuten kesäyliopistot, kansanopistot ja kansalaisopistot, mikä rajaa nyt sillä tavalla toimijoita, että nämä olisivat tahoja, joilla olisi valmius tukea avoimen korkeakoulutuksen alueellisesti parempaa saavutettavuutta ja antaa nuorille opiskelupaikka, jossa saa myös laadukasta ohjausta. Toivottavasti nämä tahot saadaan tämän kokeilun aikana myöhemmin mukaan, jotta tämä verkosto ei keskity vain korkeakoulukaupunkeihin. — Kiitos, tässä vaiheessa taidan siirtyä miettimään, otanko vielä toisen puheenvuoron. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Tuohon äskeiseen on pakko todeta, että nyt ei voi kyllä ihan muunneltua totuutta täällä lähteä puhumaan. Hallituksella olivat rivit täynnä. Tässä kokouksessa olin itse paikalla, ja siellä oli jokainen penkki täynnä. [Krista Kiuru: Yhdeksän hallituspuolueen edustajaa!] — Nimenomaan. — Siellä oli yksi hallituspuolueen edustaja, joka päätyi olemaan toista mieltä kuin hallitus, mutta se ei tee siitä tilapäistä enemmistöä, tiedätte sen kyllä oikein hyvin. Älkää puhuko potaskaa täällä salissa, kiitos. Arvoisa puhemies! Joidenkin mielestä vastuullista alkoholipolitiikkaa ja sen sääntelyä saakin heikentää, mutta minun mielestäni se on lyhytnäköistä. Kyse on kansanterveydestä, viime kädessä myös päihdeongelmista ja joidenkin lasisesta lapsuudesta. Itsekin tiedän siitä jotain. Tässä alkoholilain käsittelyssä ei ole kyse pelkästään alkoholipolitiikasta. Kyse on myös lisäksi siitä, noudatetaanko lainvalmistelussa EU-oikeuden edellyttämiä menettelyjä ja turvataanko eduskunnan päätösten oikeudellinen kestävyys. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuulemisissa asiantuntijat nostivat esiin, että valiokunnan tekemät merkittävät muutokset todennäköisesti edellyttäisivät uutta notifiointia Euroopan komissiolle. Puhemies teki oman ratkaisunsa tänään ja päästi notifioimattomana tämän esityksen tänne saliin. Tämä päätös ei tee tätä notifiointikysymystä olemattomaksi. [Perussuomalaisten ryhmästä: Puhemiesneuvosto oli yksimielinen!] Arvoisa puhemies! EU-notifioinnilla tarkoitetaan menettelyä, jossa jäsenvaltion on ilmoitettava Euroopan komissiolle sellaisista teknisistä määräyksistä, jotka voivat vaikuttaa tavaroiden tai palveluiden vapaaseen liikkuvuuteen sisämarkkinoilla. Tarkoituksena on varmistaa jo lain valmisteluvaiheessa, että sääntely on EU-oikeuden mukaista. Tämä esitys oli hallituksen notifioimana mennyt Euroopan komissiolle kesällä 2025, mutta sosiaali- ja terveysvaliokunta on kuitenkin mietinnössään tehnyt viime viikolla tähän esitykseen olennaisia muutoksia, jotka koskevat muun muassa etämyynnissä sallittujen alkoholijuomien vahvuusrajoja, etämyyjien rekisteröitymisvelvollisuutta sekä uusia tunniste- ja valvontavelvoitteita. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan juuri tällaiset muutokset ovat todennäköisesti sellaisia, jotka edellyttävät uutta notifiointia. Kaikki valiokunnan kuulemat EU-oikeuden asiantuntijat olivat yksimielisiä siitä, että notifioinnin tarkoituksena on varmistaa lain EU-oikeuden mukaisuus jo valmisteluvaiheessa ja tätä velvoitetta ei voida ohittaa kiireeseen vedoten. Me, oppositio, esitimme valiokunnan samaisessa kokouksessa viime viikolla asian käsittelyn keskeyttämistä ja ministeriön velvoittamista varmistamaan valiokunnan tekemien muutosten EU-oikeudellinen kestävyys sekä notifiointimenettelyn asianmukainen toteuttaminen. Toivoimme, että valiokunta olisi päättänyt tämän yhdessä, mutta valitettavasti tästä asiasta jouduttiin äänestämään siten, että tämä esitys hävisi niukasti äänin 9—8. Oppositio esitti tähän vastuullista ratkaisua, että ensin varmistetaan, että EU-oikeuden vaatimukset täyttyvät, ja vasta sitten edetään lopulliseen päätöksentekoon. Arvoisa puhemies! Mielestäni valiokunnan tekemät varsinaiset muutokset mietinnössä hallituksen esitykseen olivat välttämättömiä kansanterveyden, verotulojen ja suomalaisen alkoholijärjestelmän uskottavuuden turvaamiseksi. Valiokunnan keskeisin muutos koski alkoholin etämyyntiä. Hallituksen esityksessä etämyynti olisi mahdollistanut myös nykyisiä vähittäismyyntirajoja vahvempien, jopa 80-prosenttisten alkoholijuomien myynnin Suomeen. Valiokunnan enemmistönä me päätimme kuitenkin rajoittaa etämyyntiä merkittävästi soveltamalla rajoja kotimaan vähittäismyynnin mukaisesti, eli etämyynti sallitaan enintään 5,5-prosenttisille ja 8-prosenttisille juomille. Kansanterveyden kannalta tärkein valiokunnan tekemä korjaus oli se, että etämyyntiin sovelletaan näitä samoja rajoja. Myöskään Alkon yksinoikeusjärjestelmää ei saa lähteä murentamaan takaoven kautta, ja samat pelisäännöt on oltava kaikille toimijoille riippumatta siitä, myydäänkö alkoholia Suomesta vai ulkomailta. Asiantuntijakuulemisissa nousi esiin laajasti huoli myöskin siitä, että verovalvonta saattaisi tässä etämyynnissä heikentyä, eli verkkokaupoista tapahtuva etämyynti vaikuttaa suurestikin siihen, että tuotteista ei välttämättä makseta Suomen lain mukaisia veroja, eivätkä suomalaiset veronmaksajat saa olla tilanteessa, jossa alkoholin haitat jäävät yhteiskunnan maksettaviksi mutta tuotot valuvat ulkomaille. Tästä oli kyse tässä valiokunnan mietinnössä erittäin vahvasti. — Kiitos. [Mauri Peltokangas: Olipa melkoista puhemiehen panettelua! Puhemiesneuvosto oli yksimielinen!]

Arvoisa rouva puhemies! Aivan aluksi kannatan edustaja Sarkkisen tekemää vastalauseen 4 mukaista kannanottoehdotusta. Hallituksen vuosia 2027—2029 koskeva julkisen talouden suunnitelma jatkaa Orpon hallituksen ideologista projektia pohjoismaisen hyvinvointivaltion alasajamiseksi sekä eriarvoisuuden kasvattamiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Suomen työttömyystilanne on EU:n huonoin ja myös työllisyysaste on heikentynyt. Tosiasiassa pienituloisuus, eriarvoisuus, asunnottomuus ja työttömyys ovat, kaikki, kasvaneet tällä hallituskaudella. Hallitus on myös rapauttanut julkisen talouden tulopohjaa ja syventänyt alijäämää keventämällä erityisesti suurituloisten ja yritysten verotusta. Hallitus pitää yhä kiinni päätöksestään alentaa yhteisöveroa noin 800 miljoonalla eurolla vuodessa. Euroopan komissio on todennut yhteisöveroalennusten olevan kallis ja tehoton toimi, ja valtiovarainministeriökin on korjannut arviotaan sen itserahoittavuudesta merkittävästi alaspäin. Suomen yhteisöverokanta on jo nykyisessä tasossaan EU:n keskiarvon alapuolella ja näin ollen erittäin kilpailukykyinen muihin EU-maihin verrattuna. Tässä julkisen talouden tilanteessa Suomella ei ole varaa kokonaisveroasteen laskuun. Suomen veroasteen kolmen prosenttiyksikön lasku viimeisen 25 vuoden aikana on heikentänyt julkisen sektorin tulopohjaa suurin piirtein 8—9 miljardia euroa. Ottaen huomioon, että Suomen velkaantumiskehityksen taustalla on erityisen heikko kasvu, tulisi kyllä sopeutustoimien olla sellaisia, että ne haittaavat talouskasvua mahdollisimman vähän. Mutta mitä tekee hallitus? Leikkaa muun muassa koulutuksesta, joka on kasvun tärkein elementti. Arvoisa puhemies! Hallituksen toimet työttömyyskriisiin vastaamisessa ovat riittämättömiä suhteessa kriisin mittakaavaan. Hallitus on jo aiemmin leikannut työllisyysmäärärahoja, ja nyt kuntiin kohdistetaan jälleen uusi valtionosuusleikkaus. Työllisyyden hoidosta vastaavat kunnat joutuvat tälläkin hetkellä toimimaan kasvavan asiakasmäärän kanssa ja riittämättömin resurssein. Työllisyyspalveluiden jatkuva heikentäminen uhkaa kasvattaa rakenteellista työttömyyttä, kun osa työttömistä syrjäytyy työmarkkinoilta pitkäaikaisesti tai pysyvästi. Pahenevalla pitkäaikaistyöttömyydellä tulee olemaan kauaskantoisia seurauksia. Vasemmistoliiton mielestä kuntien työllisyyspalveluiden resursseja on lisättävä. Myös kuntien palkkatukityöllistämiselle asetetut rajoitteet pitäisi poistaa ja palkkatuen käyttöä lisätä kaikilla sektoreilla. Lisäksi työvoimakoulutuksen tarjontaa voitaisiin lisätä jäädyttämällä kuntien niin sanotut sakkomaksut koulutukseen osallistumisen ajalta. Vasemmistoliitto vaatii myös suojaosien palauttamista työttömyysturvaan, asumistukeen ja toimeentulotukeen, jotta olisi mahdollista ottaa vastaan osa-aikaisia ja lyhytkestoisia töitä. Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto on vaatinut rakennusalan tukitoimia jo kolme vuotta. Hallituksen päätös kohdentaa 110 miljoonaa euroa korjausrakentamisen tukemiseen on myönteinen mutta tulee pahasti myöhässä. Rakennusalan on annettu jo vuosia kyntää taantumassa, mikä on vaikuttanut aivan koko Suomen talouteen. Hallituksen asuntopolitiikka on pienituloisten kannalta tuhoisaa. VARin ja ARAn lakkauttaminen on ollut osa laajempaa kokonaisuutta, jonka myötä valtio on vetäytymässä roolistaan kohtuuhintaisten asuntojen edistäjänä. Leikkaukset yleiseen asumistukeen, erityisryhmien investointiavustusten alasajo, asumisoikeusasumisen uudistuotannon lopettaminen ja niin edelleen vaikuttavat haitallisesti asuntopolitiikkaan. Tämä tulee vaikuttamaan tulevaisuudessa kaupungeissa ja kasvukeskuksissa asumisen hintaan, joka tulee nousemaan. Rakennusala kärsii vaikeimmasta lamastaan sitten 90-luvun, ja olisi syytä edelleen korottaa kohtuuhintaisen asuntotuotannon varauksia ja valtuuksia. Lopuksi totean, arvoisa puhemies, että leikkaukset koulutukseen kuntien valtionosuuksien kautta ovat omasta mielestäni ehkä kaikkein haitallisimpia, mitä voidaan ajatella Suomen talouden kasvuedellytyksille tulevaisuuden osalta. Meidän nuorissa on tulevaisuus, ja on kyllä todella erikoista, että koulutuksesta lähdetään etsimään jälleen lisää säästöjä. Koska koulutuksen, tutkimuksen ja osaamisen merkitys talouskasvulle on täysin kiistaton, niin sen takia erityisesti tämä hallituksen leikkaus ihmetyttää itseäni kovasti. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Orpon hallitus on epäonnistunut kaikissa keskeisissä talouspoliittisissa tavoitteissaan. Näitä tavoitteita olivat muun muassa suomalaisten elintason parantaminen, [Arto Satosen välihuuto] työllisyyden nostaminen vähintään 100 000 työllisellä ja julkisen talouden velkasuhteen kasvun pysäyttäminen. On kyllä aikamoinen floppi tämä hallituskausi näihin tavoitteisiin nähden. Päinvastoin, hallitusohjelman tavoitteisiin nähden Suomessa ovat kasvaneet pienituloisuus, eriarvoisuus, asunnottomuus ja työttömyys. Kaikki nämä ovat kasvaneet tällä hallituskaudella. Suomen työllisyystilanne on EU:n huonoin, ja myöskin työllisyysaste on heikentynyt. Samaan aikaan te olette täällä puhuneet siitä, että velkaantuminen loppuu, ja siinäkin on käynyt päinvastoin: tämä hallitus ottaa enemmän velkaa kuin edeltäjänsä, vaikka toisin väitätte. Hallitus on rapauttanut julkisen talouden tulopohjaa myöskin siirtämällä verotusta siten, että suuryritykset ja suurituloiset hyötyvät. Tässä ei ole kyllä kansantalouden näkökulmasta järkeä.

Arvoisa puhemies! Onnittelut ammattiin valmistuville ja uusille ylioppilaille. — Nuorisotyöttömyyden lisäksi minua huolestuttaa toisen asteen koulutuksen eriarvoistuminen. Äitinä olen seurannut hyvin läheltä amisleikkauksia. Seurasin, kuinka amiksen henkilökuntaa irtisanottiin ja koulupäivät olivat vajaita, kun opetusta oli karsittu. Tämäkin heikentää nuorten tulevaisuususkoa, ja se aiheuttaa epätasa-arvoa oppivelvollisten, lukiolaisten ja amislaisten, välillä. Lukiolaisten Liitto puolestaan vaati tänään, että valtio estää lukioiden hallitsemattoman lakkautuskierteen ja laatisi vision lukiokoulutuksen järjestämisestä 2030-luvulla. Itsekin olen tällä viikolla julkaissut oman pohdintani siitä, mitä tapahtuu toisen asteen koulutukselle 2030-luvulla, kun nuorisoikäluokat pienenevät syntyvyyden vähentymisen seurauksena. Kysynkin opetusministeriltä: pitäisikö meidän katsoa toisen asteen koulutusta kokonaisuutena ja tuoda tulevaisuudessa lukiot ja amikset samoille yhteisille kampuksille, madaltaa raja-aitoja ja nostaa nuorten koulutustasoa?

Arvoisa puhemies! Vuokralla asuminen on yleistä. Vuoden 2024 lopussa Suomessa oli noin miljoona vuokralla asuvaa asuntokuntaa ja yhteensä noin 1,6 miljoonaa asukasta, jotka asuivat vuokralla. Yksityisiä vuokranantajia oli noin 360 000, ja he tarjosivat noin 40 prosenttia kaikista vuokra-asunnoista. Lakiin ollaan nyt lisäämässä aiempaa yksityiskohtaisempia säännöksiä esimerkiksi vakuuden käytöstä ja palauttamisesta. Tämä on oikein hyvä asia, tätä täytyy ilman muuta kannattaa. Itselleni aiemmassa työssäni vuokralaisten neuvonnassa erittäin usein tuli kysymyksiä tästä, kun kohtuuttomalla tavalla moni vuokralainen koki, että vaikka ei ole mitään rikkonut tai mitään sotkenut, niin hän ei saa niitä vakuusrahojansa takaisin, ja on todella tärkeää, että tähän puututaan ja se jatkossa hoituu nykyistä paremmin. Mutta sitten sitä puolta, mitä tässä myös ollaan esittämässä, että vuokrasopimuksen irtisanomisaikaa ehdotetaan lyhennettäväksi vuokranantajan irtisanoessa vuokrasopimuksen, tässä on vaikea kannattaa. Huoneenvuokralain mukaan vuokralaisella on tilanne ollut tähän asti, että jos hän on asunut yli vuoden vuokra-asunnossa, niin vuokranantajan puolelta irtisanomisaika on ollut kuusi kuukautta. Toivon, että tämä säilyisi myös jatkossa, koska vuokranantajan irtisanomisajan lyhentäminen heikentää vuokralaisen asemaa. Näin ollen edellä edustaja Kivelä teki tämän esityksen 52 §:ää koskien, mikä on toimitettu kirjallisesti etukäteen, että vuokrasopimuksen irtisanomisaika vuokranantajan puolelta säilyisi ennallaan, kuten se AHVL:ssä on ollut tähänkin asti. Kannatan tätä edustaja Kivelän edellä tekemää esitystä.

Kiitos, arvoisa puhemies, ja kiitos ministerille esittelystä! On hyvä idea mahdollistaa nuorille, jotka eivät ole päässeet opiskelemaan, avoimia korkeakouluopintoja maksutta, mutta tähän rinnalla käytävään keskusteluun on pakko sanoa, että sitä maksullista korkeakoulujen tutkintoväylää vasemmistoliitto ei tule kannattamaan. Mutta tästä opintosetelikokeilusta muutamia havaintoja, joihin olisi mukava kuulla vastaus: Kuinka pidetään huolta siitä, että ammatillisesta koulutuksesta valmistuvat nuoret sekä myös nuoret pienemmiltä paikkakunnilta saavat tietoa tästä mahdollisuudesta, ettei hyöty keskity vain lukiolaisille ja valmiiksi korkeakoulukaupungeissa asuville nuorille? Opintosetelin käyttöön liittyy vielä tämmöinen epäkohta, että millä näiden nuorten on tarkoitus elää, kun he eivät saa siis opintotukea, nyt on vaikea saada töitä, he eivät saa myöskään ilmeisesti opiskella työttömyysturvalla — vai tuleeko tähän joku poikkeus, joka koskisi myös näitä alle 25-vuotiaita? — Kiitos, jos vastaatte tähän.

Arvoisa rouva puhemies! Nyt käsiteltävänä oleva pätkätyölaki on jatkumoa oikeistohallituksen työntekijävihamieliselle politiikalle, joka on täydellinen floppi. Tämän politiikan seurauksena Suomessa on vähemmän työtä kuin aiemmin, ja samalla työelämän laatu heikkenee ja epävarmuus lisääntyy. Jostain syystä tällä tiellä halutaan nyt jatkaa, vaikka kaikkien eduskuntapuolueiden naisjärjestöt ovat kritisoineet tätä lakia. Tämä laki lisää työelämän epätasa-arvoa sekä lisää raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Hallitus siis lisää pätkätöitä aikana, jolloin ihmiset tarvitsisivat vakautta ja turvaa. Hallituksen mukaan tällä esityksellä on vain vähäisiä vaikutuksia, sillä sen on tutkittu vaikuttavan lähinnä vain naisiin. Arvoisa puhemies! On todella suuri harmi, että tästä asiasta pitää vielä vuonna 2026 vääntää. Olin 20 vuotta sitten töissä Kiljavan opistolla työelämän tasa-arvohankkeessa, vuosina 2006—2007, ja silloin puhuimme työelämän tasa-arvon edistämisestä. En voinut tuolloin kuvitellakaan, että työelämän tasa-arvo ei menisikään eteenpäin vaan että se vielä vuonna 2026 hallituksen esityksellä menee taaksepäin. Kaiken lisäksi tämä esitys ei vaikutusarvioidenkaan mukaan luo uusia työpaikkoja, toisin kuin täällä on hallituksen puolelta väitetty, vaan ennen kaikkea se korvaa vakituista työtä pätkätöillä. Pätkätyölain todellinen tavoite ei olekaan lisätä työllisyyttä vaan muuttaa tulonjakoa omistajien hyödyksi ja työntekijöiden tappioksi. Tämä tulee selvästi esiin myös hallituksen esityksestä, jonka mukaan on tutkimusnäyttöä siitä, että määräaikaisten työsuhteiden sääntelyn keventäminen nostaa pääomatulojen osuutta kansantulosta työtulojen kustannuksella. Tässä on siis kyse johdonmukaisesta politiikasta, jossa varallisuutta pyritään keskittämään kaikkein rikkaimmille ihmisille heikentämällä suomalaisten työntekijöiden asemaa ja myös neuvotteluvoimaa. Tämä, arvoisa puhemies, on mielestäni härskiä luokkapolitiikkaa ja yhteiskunnan kokonaisedun vastaista, eikä tällaista lakia tulisi siksi lainkaan hyväksyä.

Arvoisa puhemies! Kyllä täytyy ihmetellä, kun naisjärjestöt, ay-liike, työelämän juridiikan asiantuntijat, kaikki ovat vaatineet, että tämä hallituksen esitys määräaikaisten työsuhteiden helpottamisesta olisi tullut vetää pois, että hallitus ei sitä ole tehnyt. Ja kuten tässä todettiin, niin todellakin Kokoomusnaiset myöskin, kuten kaikkien muidenkin puolueiden naisjärjestöt, myös Perussuomalaiset Naiset, ovat allekirjoittaneet sen kannanoton, että tätä lakia ei tulisi tehdä. Tämä esitys heikentää työntekijöiden asemaa ja kasvattaa erityisesti naisten syrjintäriskejä, jotka liittyvät perhevapaisiin ja raskaussyrjintään. Valitettavasti ei näytä siltä, että tämä teidän paikkausyrityksenne toisen lain puolelta tätä asiaa miksikään muuttaisi, koska nämä määräaikaisuudet koskettavat erityisesti naisia. Minä kysynkin nyt tässä, edustaja Satonen, kun vetositte, että työpaikkoja tulee: kertokaa nyt, vastoin hallituksen esityksen perusteluita, kun näin sanoitte, montako uutta työpaikkaa tämä pätkätyölaki tuo.

Arvoisa puhemies! Arkistolain päivittäminen on tarpeellista, mutta tässä esityksessä on olennaisia puutteita, jotka liittyvät suoraan tutkimuksen, opiskelun ja opetuksen edellytyksiin. Kansallisarkisto on keskeinen osa suomalaisen yhteiskunnan kansallista muistia. Se, miten Kansallisarkiston aineistot ovat saavutettavissa, vaikuttaa suoraan historiantutkimukseen, arkistoalan koulutukseen, viranomaistyöhön ja sukututkimukseen sekä siihen, miten kansalaiset voivat ymmärtää omaa menneisyyttään ja yhteiskunnan kehitystä. Tärkeää arkistoihin pääsy on myös esimerkiksi historiallisia romaaneja kirjoittaville kirjailijoille sekä näytelmien ja elokuvien käsikirjoittajille ja monille muille. Luotettavaan historiatietoon perustuva julkinen keskustelu on tärkeä vastavoima menneisyyttä koskevalle disinformaatiolle. Kansallisarkiston viimeaikainen kehityssuunta huolestuttaa meitä historia-alan ihmisiä, jollainen itsekin alkuperäiseltä taustaltani olen. Kansallisarkisto on ilmoittanut merkittävistä muutoksista toimipaikkaverkostoonsa, mikä tarkoittaisi useiden toimipisteiden sulkemista eri puolilla Suomea. Muutoksia on perusteltu taloudellisilla syillä ja siirtymisellä digitaalisiin palveluihin. Digitaaliset palvelut ovat varmasti hyvä asia ja palvelevat monia, mutta eivät kaikkia, koska Kansallisarkiston aineistoista on tällä hetkellä digitoitu alle 10 prosenttia. Historiantutkimus perustuu usein fyysisten arkistoaineistojen laajaan käyttöön. Niitä pitää pystyä selailemaan, tekemään löytöjä. Tutkijat joutuvat siis käytännössä vielä pitkään tilaamaan aineistoja, joita ei ole lainkaan vielä digitoitu, ja silloin tulee helposti huti, ei voi tietää, missä se tarvitsemansa aineisto on. Tai vaihtoehtoisesti, mikä olisi todella sääli, tämä digitoinnin saatavuus alkaa rajaamaan sitä tutkimusta, eli tutkija tai opiskelija uskaltaa lähteä valitsemaan tutkimusaineensa ja -aiheensa vain sellaisiksi, mitkä on valmiiksi digitoitu. Tämähän rajaa meidän historianymmärrystä ja -tutkimusta melkoisesti, jos näin käy. Lisäksi tutkija ei voi tosiaan läheskään kaikissa tapauksissa tietää etukäteen, missä nämä kaikki tutkimukselle olennaiset lähteet sijaitsevat, joten ei niitä pysty välttämättä edes tilaamaan, koska pitäisi osata kohdentaa kysymyksensä. Arkistoverkoston leikkaukset vaikuttavat myös historia- ja arkistoalan opiskelijoihin, jos opiskelijoilla ei ole mahdollisuutta tutustua alkuperäisaineistoon ja tehdä arkistoharjoittelukursseja siellä lähellä opiskelupaikkakuntaa. Tämä heikentää opiskelijoiden mahdollisuuksia oppia lähdekritiikkiä ja erottaa luotettava tieto epäluotettavasta. Tämä on erittäin huolestuttavaa, sillä lähdekritiikin merkityshän vain korostuu nyt tekoälyn aikakaudella. Kaikkia asioita ei välttämättä voi luotettavasti kysyä netistä. Sieltä saattaa tulla ihan mitä sattuu. Historian opiskelijat etenkin Oulussa, Joensuussa ja Jyväskylässä ovat joutumassa nyt huonompaan asemaan. Kysymys onkin siis laajasti koulutus- ja tiedepolitiikasta sekä myös alueellisesta tasa-arvosta. Tulee kalliiksi tehdä opinnäytetyötä, jos joutuu monet kerrat tilaamaan digiaineistoja. Aikataulut voivat venyä, ei ehkä pysty etenemään aikataulussa. Mitäs jos opintotukiviikot loppuvat kesken, rahat eivät riitä ja ei ole enää opintotukeakaan jäljellä, kun joutuu moneen kertaan tilaamaan? Laissa olisikin huomioitava tätä nykyistä hallituksen esitystä tarkemmin historiantutkimuksen ja arkistoalan opiskelijoiden tarpeet sekä alueellisen kulttuuriperinnön merkitys. Näistä syistä ehdotan, että nämä lakiesitykset hylätään ja hyväksytään kaksi vastalauseen mukaista lausumaa, ja vastalauseen lausumaehdotuksethan olivat: ”1. Eduskunta edellyttää, että arkistolähteiden alueellisesta saavutettavuudesta tutkimuksen tarpeisiin ja alueellisen kulttuuriperinnön säilyttämiseksi huolehditaan.” ”2. Eduskunta edellyttää, että historian ja arkistoalan opiskelijoilla säilyvät yhdenvertaiset mahdollisuudet opintoihin ja aineistojen käyttöön korkeakouluissa eri puolilla Suomea.” — Kiitos.