Ojala-Niemelä Johanna

Arvoisa herra puhemies! Tunnen jonkinlaista lukkarinrakkautta Kansaneläkelaitosta kohtaan, koska edesmennyt isäni teki siellä pitkän päivätyön Kelan paikallisjohtajana tuolla syrjäseudulla, Muonion toimipisteessä. Muistan, kuinka hän silloin 60-, 70-, 80-luvuilla kiersi talosta taloon auttamassa ihmisiä erilaisten etuuksien hakemisessa, eläke-etuuksien ja perhe-etuuksien hakemisessa. Voi sanoa, että nykypäivään verrattuna se näyttää kyllä aika kaukaiselta, että silloin se asiakaspalvelu oli noin henkilökohtaista, kun olen katsonut tuota syrjäseutujen tilannetta nyt tällä hetkellä. Ensin Kela supisti aukioloaikoja muutamaan päivään viikossa, ja minusta tuntuu, että nyt niitä ei ole enää kuin ehkä muutama tunti päivässä, muutamana päivänä viikossa. Aika paljon on ihmisiä siirtynyt sähköisen asioinnin pariin, mutta täytyy muistaa se, että meillä on kuitenkin arviolta miljoona kansalaista, joilla on puutteelliset digitaidot. Olen kyllä huolissani heistä, miten he saavat nämä etuudet ja pääsevät sen asiakaspalvelun piiriin. Toivonkin Kelassa tästä huolehdittavan. Tuossa edellä myös edustaja Elomaa käytti tästä asiasta hyvän puheenvuoron, siitä, että asiakaspalvelua Kelassa saisi myös jatkossa. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Sotilastiedustelusta annettu laki tuli voimaan 1.6.2019, ja tämä tiedustelulainsäädännön kokonaisuus on toiminut tarkoitetulla tavalla. Lainsäädännön myötä uhkiin liittyvän tilannekuvan voidaan katsoa parantuneen jopa merkittävästi, ja kuitenkin toiminnan käynnistyminen, teknologia ja globaalin toimintaympäristön muutos ovat tuoneet esiin muutostarpeita, joita ei ole pystytty voimassa olevan lain yhteydessä tunnistamaan. Tässä esityksessä on lukuisia muutoksia. Siinä esitetään muutettavaksi sotilastiedustelusta annettua lakia, puolustusvoimista annettua lakia, rajavartiolakia ja rikoslakia sekä viittä muuta lakia. Hallituksen esityksen tavoitteet ovat lähtökohtaisesti kannatettavia, mutta esitys on käytävä huolellisesti läpi valiokuntakäsittelyn aikana myös perustuslakivaliokunnassa, jotta tätä sitten voidaan siellä syynätä perusoikeuksien toteutumisen kannalta.

Arvoisa herra puhemies! Eduskunnan tilintarkastajat ovat antaneet tilintarkastuskertomuksensa Ulkopoliittisen instituutin tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 25. Valiokunta toteaa, että tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Instituutti käytti myönnetyistä määrärahoista 3,5 miljoonaa euroa ja lisäksi edelliseltä vuodelta siirtynyttä erää 0,7 miljoonaa euroa. Seuraavalle vuodelle siirtyi 1,3 miljoonaa euroa. Siirtyvän erän kasvuun vaikutti se, että ulkoista rahoitusta oli käytettävissä poikkeuksellisen paljon vuonna 2025. Vuoden 2025 lopussa Ulkopoliittisen instituutin palveluksessa olevan henkilöstön määrä oli 60, josta tutkijoita oli 39. Valiokunta toteaa, että eduskunnan tilintarkastajien lausunnon mukaan tilinpäätös ja toimintakertomus antavat viraston tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot Ulkopoliittisen instituutin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia. Tarkastusvaliokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy kannanoton kertomuksen K 14/26 vp johdosta, ja valiokunnan kannanottoehdotus on, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Eduskunnan tilintarkastajat ovat antaneet tilintarkastuskertomuksensa Valtiontalouden tarkastusviraston tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2025. Valiokunta toteaa, että tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Tarkastusvirasto käytti myönnetyistä toimintamenomäärärahoista 13,8 miljoonaa euroa ja lisäksi 4 miljoonaa euroa edelliseltä vuodelta siirtynyttä erää. Seuraavalle vuodelle siirtyy 3,7 miljoonaa euroa. Viime vuosina siirtyvän erän suuruuteen ovat vaikuttaneet strategiaan kytkeytyvien kehittämismenojen ja esimerkiksi digitalisaatiokehittämisen siirtyminen. Vuonna 2025 kehittämishankkeet ovat edenneet ja siirtyvä erä pienentyi noin 0,2 miljoonan euron verran. Vuoden 2025 lopussa tarkastusviraston palveluksessa olevan henkilöstön määrä oli 151. Ydintoiminnan osuus tehollisesta työajasta kasvoi edellisvuodesta noin kahdella prosenttiyksiköllä 71,6 prosenttiin. Tarkastusvirasto ei vielä saavuttanut tavoitteeksi asetettua 75 prosentin osuutta, mutta valiokunta pitää hyvänä, että kehitys on oikeansuuntaista. Valiokunta toteaa, että eduskunnan tilintarkastajien lausunnon mukaan tilinpäätös ja toimintakertomus antavat viraston tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot Valtiontalouden tarkastusviraston toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia. Tarkastusvaliokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy kannanoton kertomuksen K 13/2026 vp johdosta, ja valiokunnan kannanottoehdotus on, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta.

Arvoisa herra puhemies! Eduskunnan tilintarkastajat ovat antaneet tilintarkastuskertomuksensa eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 25. Valiokunta toteaa, että tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Eduskunta käytti myönnetyistä määrärahoista 113,3 miljoonaa euroa ja lisäksi 3,8 miljoonaa euroa edelliseltä vuodelta siirtynyttä erää. Siirtyvä erä liittyy tietohallinnon laitehankintoihin ja kehittämishankkeisiin, joihin käytettäväksi siirtyi seuraavalle vuodelle 4,1 miljoonaa euroa. Eduskunnan kanslian sisäisen tarkastuksen yksikkö tarkastaa vuosittain ryhmäkansliarahan käyttöä ja kirjanpitoa. Vuoteen 2024 kohdistuneessa tarkastuksessa ryhmäkansliarahan käyttö oli pääosin hyväksyttyjen periaatteiden mukaista. Merkittävimmät havainnot säädösten ja periaatteiden vastaisesta käytöstä koskivat kansanedustajien tapaamisilmoituksia ja niiden tekstejä sekä julkaisuaikoja. Valiokunta pitää hyvänä, että poikkeamien määrä on pysynyt vähäisenä ja että eduskuntaryhmät ovat sitoutuneet tarkistamaan toimintatapojaan, jotta havaittuja puutteita ei jatkossa esiintyisi. Lopuksi valiokunta toteaa, että eduskunnan tilintarkastajien lausunnon mukaan tilinpäätös ja toimintakertomus antavat eduskunnan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot eduskunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Tarkastusvaliokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy kannanoton kertomuksen K 12/2026 vp johdosta. Valiokunnan kannanottoehdotus on, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta.

Arvoisa puhemies! Valtiontalouden tarkastusviraston lakisääteisenä tehtävänä on valvoa puoluerahoitusta. Tarkastusviraston valvottavia ovat puoluelain perusteella puoluerekisteriin merkityt puolueet, puolueiden lähiyhteisöt sekä puoluetukea koskevassa valtionavustuspäätöksessä mainitut puolueiden piiri- ja naisjärjestöt. Vuonna 2025 tarkastukset kohdistuivat yhteensä 61 valvottavaan. Tarkastusviraston mukaan tarkastetut puolueet ja puolueyhdistykset ovat noudattaneet puoluelain rahoitusta koskevia säännöksiä pääosin hyvin, vaikkakin tarkastusten aikana havaittiin myös puutteita. Vuonna 2025 tarkastetut valvottavat lisäsivät ilmoitusrekisteriin vuosille 21—24 kohdistuneita ajantasaisia ilmoituksia yhteensä noin 189 000 euron edestä. Tarkastusviraston mukaan ajantasaiset ilmoitukset ovat täydennysten jälkeen olennaisilta osin oikein ja ne antavat tarkastettujen yhteisöjen saamasta tuesta olennaisilta osin oikeat tiedot. Tarkastusvirasto toimii myös puoluelain tarkoittaman valtionavustuksen eli puoluetuen valvojana. Valtionavustusta maksetaan eduskunnassa edustettuina oleville puolueille. Tarkastusviraston mukaan valvonnassa havaittiin vain yksittäisiä puutteita valtionavustustilityksissä ja valtionavustusten käytössä yhtä valvottavaa lukuun ottamatta. Kyseinen puolue ei ollut täyttänyt kaikkia valtionavustuspäätöksen ehtojen mukaisia velvoitteitaan, joten sen oli palautettava saamastaan valtionavustuksesta valtioneuvoston kanslialle 4 085 euroa. Puoluetuen sopimusehtoihin on sisältynyt vuodesta 23 alkaen kirjaus siitä, että valtionavustusta saavan tahon tulee varmistua, ettei mitään varoja tai taloudellisia resursseja mene suoraan tai välillisesti pakoteluettelossa lueteltujen tahojen saataville tai hyödynnettäväksi. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä sitä, että tarkastusvirasto on edellisvuoden tavoin myös vuonna 25 kohdentanut valtionavustuksen valvontaa Venäjän ja Valko-Venäjän vastaisten pakotteiden noudattamiseen. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että edelleen on ollut valvottavia, jotka eivät olleet tienneet velvollisuudestaan huomioida pakotteet. Valiokunta painottaa, että puolueiden, puolueyhdistysten, lähiyhteisöjen sekä puoluetoimintaa lähellä olevien tahojen tulee perehtyä puoluelakiin, sitä täydentäviin määräyksiin ja ohjeisiin sekä valtionavustuspäätökseen ja sen ehtoihin ja noudattaa niitä. Tarkastusvirasto nostaa puoluerahoituksen valvontakertomuksessaan esiin myös puoluelain uudistustarpeita sekä valvontavaltuuksiensa rajoituksia. Tarkastusvirasto nostaa muun muassa esiin tarpeen ulkomaisen poliittisen rahoituksen lisäsääntelylle ja katsoo, että olisi perusteltua asettaa täyskielto ulkomaisille lainoille. Lisäksi viraston näkemyksen mukaan sen valvontatehtävää tulisi laajentaa koskemaan myös paikallisyhdistyksiä. Valiokunta on käsitellyt tätä asiaa aiemminkin ja suhtautunut myönteisesti viraston valvontaoikeuden laajentamiseen mutta korostaa laajentamista harkittaessa sitä, että byrokratiaa ei pidä lisätä ja tulee huolehtia myös siitä, että osallistumisen kynnys paikallispolitiikkaan ei nouse. Tarkastusvaliokunnan päätösehdotus: ”Eduskunta hyväksyy kannanoton kertomuksen K 6/26 johdosta. Valiokunnan kannanottoehdotus: ”Eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta.”

Arvoisa herra puhemies! Olemme kokoontuneet näin heinäkuussa vakavan asian ääreen. Kiitän puhemiestä, että hän kutsui eduskunnan koolle keskustelemaan Garden Helsingin valtiontuesta, ja pääministeriä kiitän tästä tiedonannosta. SDP on ollut muun opposition kanssa eturintamassa vaatimassa selvitystä hallitukselta 35 miljoonan euron valtiontuesta ja pääministeri Orpon roolista tuen myöntämisessä. Kokoomus omassa ryhmäpuheenvuorossaan yritti silmänkääntötemppua. Helsinki varmasti koko maan veturina tarvitsee hallinsa, ja sen tarpeellisuutta ei kiistetä. Emme kuitenkaan tulleet tänään tänne keskustelemaan hallihankkeen tarpeellisuudesta vaan salailusta valtiontuen ympärillä. Erikoista on ollut se, että tämän hankkeen ympärillä on vallinnut radiohiljaisuus. Vaikka tavallisesti poliitikot yrittävät kerätä irtopisteitä edistämistään hankkeista, ei tälle hankkeelle ei tahtonut löytyä äitiä tai isää, vaan vaikenemisen muuri nousi kuin seinä vastaan eikä kukaan halunnut tunnustaa omistajuutta asiaan. Kun veronmaksajien rahoja käytetään ylipäänsä yhtään mihinkään, tulee päätöksenteon olla läpinäkyvää ja avointa ja hakuprosessien kunnossa ja kaikkien tiedossa tasavertaisen kohtelun varmistamiseksi. Asiat ovat politiikassa usein sitä, miltä ne näyttävät. Samaan aikaan kun liikuntapaikoilta on valtakunnassa leikattu, yhdelle hankkeelle löytyi rahaa kymmeniä miljoonia euroja ohituskaistalta, kun vähän runtataan ja junaillaan. Asiat yleensä etenevät virkavalmistelun kautta poliittiseen päätöksentekoon, mutta tässä tehtiin päinvastoin. Pääministeri Orpon sanoin tehtiin poliittinen linjaus ja asia lähti sitten virkavalmisteluun. Kun tätä hanketta ja sen taustalla hääriviä henkilöitä tarkastelee, ei voi välttyä ajatukselta, että annetulle vaalirahalle saa kokoomuksessa vastinetta. Hankkeen taustalla olevat henkilöt ovat avokätisesti rahoittaneet sekä pääministeriä itseään että kokoomusta puolueena. Myöskin yhteisesti sovitut pelisäännöt, että lobbausrekisteriin merkitään vaikuttaminen, ovat vaipuneet unholaan, ja avoimuusrekisteriin ei ole merkitty tarvittavia tietoja. On paikallaan, että Valtiontalouden tarkastusvirasto on oma-aloitteisesti tarttunut asiaan ja selvittää tätä kysymystä. Arvoisa puhemies! On hyvä, että tässä yhteydessä syynätään myös omistus- ja rahoitusjärjestelyjä koskien Automotivea. Siihen laitettiin 120 miljoonaa euroa, joista 35 miljoonaa euroa uutta pääomaa. Hallitus perusteli tätä teollisuuden turvaamisella Suomessa, autoteollisuuden ahdingon helpottamisella sekä huoltovarmuuskysymyksillä ja puolustusteollisuuden tarpeilla. Sattumaa tai ei, sama vaalirahoittaja häärii tämänkin hankkeen takana 20 prosentin osuudella, joten yhdyn Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Voutilaisen näkemykseen siitä, että tässä pääministeri olisi mahdollisesti ollut jäävi. Siteeraan suoraan Voutilaista: ”Hallintolain perusteella, jos yksittäisen asian käsittelyssä asianosaisena tai välittömänä hyödynsaajana on vaalirahoittaja, niin silloin tulee tulla heräte siitä, että ministerin pitää tehdä esteellisyysarviointi.” Tätä koskevat hallintolain 27 ja 28 §:t, niin sanottu yleisjääviys, sekä ministereiden osalta valtioneuvostosta annetun lain 17 a §. Summa summarum: vaalirahoitus ei itsessään tee jääviä, mutta pitäisi tehdä arviointi ja sen nojalla arvioida, kumpaan vaaka kallistuu. Kysynkin, pääministeri Orpo: oletteko te omalta kohdaltanne tehnyt tämän arvioinnin? Jos esteellisyys myöhemmin todetaan, niin seuraava kysymys: voidaanko pääministerin todeta toimineen huolimattomasti vai onko kyseessä tahallisuus tai törkeä huolimattomuus? Juristina pääministerin asemassa olisin jäävännyt varovaisuusperiaatteen nojalla itseni. On hyvä, että myös oikeuskansleri on tarttunut toimeen ja ryhtynyt selvittämään asiaa. Harmillista vain, että aikataulullisista syistä meillä ei luottamusäänestyksessä ole vielä käytettävissä kumpaakaan, ei VTT:n tai OKAn selvitystä. Se, että hallitus eilen päätyi perumaan hallihankkeen rahoituksen, ei muuta sitä seikkaa, että nämä asiat on selvitettävä juurta jaksaen.

Arvoisa rouva puhemies! Suomi on joutunut EU:n tarkkailuluokalle, ja Suomen talouden haasteet eivät ratkea yhdessä vaalikaudessa, vaan sopeutustoimia tarvitaan myös tulevalla vaalikaudella. Orpon—Purran hallituksen perintö tulevalle vaalikaudelle on sysimusta. On aivan kohtuutonta, että Purran perintönä Suomelta edellytetään 2,7 miljardin euron sopeutustoimia vuonna 2028, kun tämä hallitus on kyennyt samansuuruisiin säästötoimiin koko vaalikautena eli neljän vuoden aikana. Leikkauksia tältä hallitukselta on riittänyt, mutta verokomponentti on huutanut poissaolollaan. Tulevalla vaalikaudella tarvitaan molempia: paitsi sopeutustoimia myös veronkorotuksia sopivassa suhteessa. Talouden tasapainottamisen rinnalla tarvitsemme toimia, jotka vahvistavat ennen kaikkea työllisyyttä, investointeja ja talouskasvua. Tässä tilanteessa on syytä jättää yhteisöveron alennus tekemättä. Tämä säästäisi 830 miljoonaa euroa. Kansainvälisesti vertaillen Suomessa on jo nykyisellään alhainen yhteisöverokanta, ja se on varsin kilpailukykyinen. Tämä on tehoton toimi, josta on syytä luopua. Lopuksi haluan toivottaa, arvoisa puhemies, sekä toveri Skinnarille että virkakunnalle oikein hyvää juhannusta.

Arvoisa puhemies! Tässä selonteko kuvaa osuvasti turvallisuusympäristön nopeaa muutosta, kuten edustaja Skinnarikin tuossa edellä totesi. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu, suurvaltakilpailu kiristyy, ja Euroopan turvallisuusjärjestys on murroksessa. Näissä oloissa Suomen on pidettävä kiinni vahvasta puolustuskyvystä, kansallisesta yhtenäisyydestä sekä tiiviistä yhteistyöstä liittolaistemme kanssa. Selonteon keskeinen viesti on, että Suomen turvallisuus rakentuu entistä vahvemmin Nato-jäsenyyden, pohjoismaisen yhteistyön, Euroopan unionin sekä oman uskottavan puolustuksen varaan. Samalla meidän on huolehdittava kokonaisturvallisuudesta ja huoltovarmuudesta sekä yhteiskunnan kriisinkestävyydestä, siitä kuuluisasta resilienssistä. Pidän tärkeänä, että Suomi jatkaa vahvaa tukeaan Ukrainalle. Ukrainan menestys on samalla koko Euroopan turvallisuuden puolustamista. Meidän tulee myös aktiivisesti vahvistaa sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää ja puolustaa demokratian, oikeusvaltion, ihmisoikeuden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteita. Arvoisa puhemies! Tämä selonteko antaa realistisen kuvan toimintaympäristön haasteista, mutta samalla se osoittaa, että Suomella on vahvat lähtökohdat vastata niihin. Yhteistyö liittolaisten kanssa, oma puolustuskykymme sekä kansalaisten luottamus yhteiskuntaan muodostavat turvallisuutemme perustan myös tulevina vuosina.

Arvoisa puhemies! Tässä meillä on käsittelyssä ajankohtaisselonteko ulko- ja turvallisuuspoliittisesta toimintaympäristön muutoksesta, ja on hyvä, että se on tuotu meille tänne käsiteltäväksi. Siinä ovat nämä toimintaympäristön muutokset kyllä suuret kaiken kaikkiaan. Sitä kuvaavat minusta hyvin muun muassa nämä arktisen alueen muutokset ja Grönlannin asema. Siltä osin olisin toivonut ne tässä huomioitavan paremmin. Ja tietenkin Palestiinan tunnustaminen on yksi semmoinen asia, mitä tulee tulevalla vaalikaudella edesauttaa.

Arvoisa rouva puhemies! Haluan vielä todeta sen verran, että on selvää, että tämä oli valtava, Suomen suurin, hallinnollinen uudistus, jossa puristettiin nämä palvelut siis yli 200:sta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjästä 21:n järjestämisvastuulle. Tässä rahoituslaissahan laitettiin loppukaneetti, että tätä uudistusta on seurattava ja toimenpiteisiin on ryhdyttävä, jos tämä ei toteudu, mutta valitettavasti näin ei ole käynyt. Eli kyllä tässä voi sanoa, että valtiovalta ja hallitus ovat aikailleet liian pitkään tämän kanssa, niin että tässä suistuttiin sille tielle, mille Lapin hyvinvointialuekin joutui. No, nyt on nimetty kolme uutta aluetta — Etelä-Karjala, Etelä-Pohjanmaa ja Kymi — tähän mukaan. Toivon tietenkin, että tältä osin tähän rahoituslakiin saataisiin seuraavalla vaalikaudella myös semmoinen remontti, että toimenpiteestä tulisi kestävä. On totta, kuten edustaja Laiho tässä edellä totesi, että kyllä tämä taloudenpitoa on jäntevöittänyt, kun ministeriöstä on ollut sitä sparrausapua tässä talouden kuntoon saattamisessa.

Arvoisa rouva puhemies! Itse toimin Lapin hyvinvointialueen valtuuston puheenjohtajana, ja Lapin hyvinvointialue oli ensimmäisiä hyvinvointialueita, jotka nimettiin tähän arviointimenettelyyn Keski-Suomen ja Itä-Uudenmaan kanssa. Siinä suhteessa olen toiminut koko valtuuston kanssa vähän kuin miinanpolkijoina tässä järjestelmässä, että miten tämä arviointimenettely toimii. Lapin hyvinvointialueella arviointiryhmä sai nyt kesäkuussa työnsä päätökseen. Kotoisammin Lapha nimettiin arviointimenettelyyn vuosi sitten vakavien taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Alijäämää oli kertynyt 180 miljoonaa euroa, ja näitten alijäämien syntymisen syynä oli poikkeuksellisen korkea inflaatio ja palkkaratkaisu sekä vuokratyövoiman menojen kasvu. No, laki velvoittaa kattamaan nämä alijäämät tämän vuoden loppuun mennessä, ja Laphalla oli vaikeuksia tehdä tämä lain edellyttämässä aikataulussa. Arviointiryhmä laati toimenpideohjelman ja esityksiä palveluiden turvaamiseksi ja talouden tasapainottamiseksi. Esitykset koskivat erikoissairaanhoitoa, perusterveydenhuoltoa, sosiaali- ja pelastustointa sekä yhteistoiminta-alueen työn tiivistämistä. Päättäjät onnistuivat virkamiesvalmistelun pohjalta tekemään tarvittavat päätökset talouden tasapainottamiseksi ja talouden oikealle uralle saamiseksi hyväksymällä taloussuunnitelman vuosille 26—31. Arviointimenettelyn aikana aluevaltuuston päätösvaltaa oli lain nojalla rajusti kavennettu. Se ei saanut tehdä päätöksiä, jotka olivat arviointiryhmän esitysten vastaisia tai taloudellisia päätöksiä, joilla olisi merkittäviä tai pitkäaikaisia vaikutuksia hyvinvointialueen talouteen tai jotka syventäisivät entisestään Laphan alijäämää. Kun rahat tulevat valtiolta eikä Orpon—Purran hallitukselta ollut lisärahoitusta saatavissa, menot ja tulot oli saatava tasapainoon kotikutoisin toimenpitein. Arviointimenettelyn aikana valtuutetut joutuivat tekemään erittäin raskaita päätöksiä supistaessaan Länsi-Pohjan sairaalan erikoissairaanhoitoa ja lopettamalla vuodeosastoja. Lapissa on vuodeosastoja vähennetty 50 prosenttia siitä, kun hyvinvointialueet aloittivat. Jaoin tätä tuskaa valtuutettujen kanssa, eikä yksikään valtuutettu tehnyt näitä päätöksiä kevein sydämin. Sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla on ollut varmistaa, että perustuslain takaamat riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut tulevat Lapissa turvatuiksi. Johtopäätöksenä arviointiryhmä myönsi Lapille lisäaikaa alijäämien kattamiseen vuoteen 31 saakka. Tämä oli tärkeää, jotta saamme aikaa tehdä sopeutustoimet pitkäjänteisesti eikä palveluja tarvitse leikata hallitsemattomasti. Arviointiryhmä ei myöskään esittänyt valtiovarainministeriölle aluejakoselvittäjän asettamista, vaan sitä, että Lapin hyvinvointialue pystyy nykyisten vastuiden puitteissa jatkamaan itsenäisesti toimintaansa. Arviointimenettely päättyi, mutta ministeriöt seuraavat talouden ja sopeuttamistoimenpiteiden toteutumista, joten tiukka valtionohjaus jatkuu. Muutoin ohjat saadaan arviointimenettelyn jälkeen takaisin valtuuston käsiin. Se, että Lapista muodostui ylipäänsä oma hyvinvointialue, ei ollut itsestäänselvää, vaan se oli poliittinen päätös. Jos Lapha olisi yhdistetty Pohteeseen, sen pinta-ala olisi kattanut 51 prosenttia Suomen pinta-alasta. Tämä olisi todennäköisesti johtanut entistä suurempaan keskittämiseen sekä palveluiden ja päätöksenteon etääntymiseen. Myös nuppilukukohtainen rahoitus olisi alentunut. Menettelyn aikana olen kokenut rahoituslain erittäin epäreiluksi esimerkiksi siirtymätasauksen osalta. Siirtymätasaus leikkaa meiltä kymmeniä miljoonia euroja rahoitusta, ja emme oikeastaan koskaan pääse sitä alijäämää kattamaan, koska tämä siirtymätasaus syö rahat. Orpon—Purran hallitus istui tämän vaalikauden käsiensä päällä eikä ryhtynyt muuttamaan rahoituslakia riittävästi, ja muutokset ovat olleet lähinnä kosmeettisia. Toivottavasti seuraava hallitus korjaa nämä lain valuviat.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä muutetaan hyvinvointialueitten rahoitusmallia tavalla, joka käytännössä vähentää alueiden käytettävissä olevaa rahoitusta tulevina vuosina. Esityksen tavoitteena on hillitä kustannusten kasvua, mutta samalla se siirtää kasvavaa painetta henkilöstöön ja hyvinvointialueen palveluihin. Julkista taloutta on hoidettava vastuullisesti, mutta talouden tasapainottaminen ei kuitenkaan saa tapahtua sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksella. Jokaisella ihmisellä on oikeus saada tarvitsemansa hoito-, hoiva- ja pelastustoimen palvelut asuinpaikasta riippumatta. Esityksessä palvelutarpeen kasvua huomioidaan nykyistä vähemmän hyvinvointialueiden rahoituksessa, ja samalla hallitus tavoittelee kymmenien ja myöhemmin satojen miljoonien eurojen säästöjä alueiden rahoituksesta. Tämä lisää riskiä sille, että alueet joutuvat tekemään uusia leikkauksia palveluihin, pidentämään hoitojonoja ja vähentämään henkilöstöä, ja näitä yt-menettelyjä onkin jo hyvinvointialueilla ympäri maata käynnissä. Hyvinvointialueiden rahoituksen on perustuttava todelliseen palvelutarpeeseen. Ikääntyvä väestö, kasvavat hoidon tarpeet ja alueelliset erityispiirteet eivät katoa säästötavoitteita kirjaamalla. Päinvastoin, jos ongelmiin ei puututa ajoissa, kustannukset kasvavat myöhemmin entistä suuremmiksi. Hyvinvointialueiden rahoitusratkaisujen lähtökohtana tuleekin olla palveluiden turvaaminen ja perusoikeuksien toteutuminen. Talouden kestävyyttä on vahvistettava uudistamalla palveluita ja parantamalla niiden vaikuttavuutta, ei heikentämällä ihmisten oikeutta hoitoon.

Arvoisa rouva puhemies! Valtioneuvoston selonteko liiallisen alijäämän korjaamisesta nostaa esiin vakavan mutta välttämättömän kysymyksen julkisen talouden kestävyydestä. Suomen velkaantuminen on jatkunut parikymmentä vuotta, eikä nykyistä kehitystä voida jättää tulevien sukupolvien kannettavaksi. Orpon—Purran hallitus on täysin epäonnistunut talouspolitiikassa. Hallitus lupasi taittaa velkaantumisen noustessaan valtaan, mutta kehyskauden lopussa valtio ottaa velkaa jopa 17 miljardia euroa lisää. Nyt velkaa otetaan jopa enemmän kuin Marinin kaudella, vaikka silloin syynä oli korona, Ukrainan sota, energiakriisi ja korkea inflaatio. Nyt ei ole näitä ulkoisia tekijöitä, ja siitä huolimatta velkaantuminen kasvaa. Julkisen talouden tasapainottaminen on tärkeää ennen kaikkea siksi, että pystymme turvaamaan hyvinvointiyhteiskunnan palvelut myös tulevaisuudessa. Kestävä talous luo perustan laadukkaalle koulutukselle, sosiaali- ja terveyspalveluille sekä turvallisuudelle. Talouden vahvistaminen ei ole itseisarvo vaan väline näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, mutta samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että se tapahtuu oikeudenmukaisesti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää niihin ihmisiin ja alueisiin, joihin taloudelliset muutokset kohdistuvat voimakkaimmin. Tällä kaudella leikkaukset ovat liikaa kohdistuneet samoille ihmisille, ja tämä kumulaatio on ollut valtaisa sen kohdalla, kenelle se on sattunut. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Kansainvälisesti vertaillen suomalaiset lapset ja nuoret voivat keskimäärin hyvin, mutta samaan aikaan niin alueellinen, sosioekonominen kuin sukupuolten välinenkin eriarvoistuminen on huolestuttavaa. Sadan yläkouluikäisen nuoren joukossa kahdeksan ei pysty juuri koskaan keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan ja neljä näkee vanhempansa humalassa viikoittain. Oikeansuuntaista kehitystä on ollut siinä, että fyysinen kuritusväkivalta ja muu kaltoinkohtelu ovat vuosien myötä vähentyneet, mutta niiden kitkeminen pois vaatii edelleen toimenpiteitä. Suomessa myös sijoitetaan lastensuojelutoimena enemmän lapsia kotinsa ulkopuolelle kuin missään muussa Pohjoismaassa. Ongelmat periytyvät usein sukupolvelta toiselle. Tämän vuoksi on tärkeää, että sen sijaan, että sijoitamme vuosittain satoja miljoonia euroja jälkihuoltoon, saisimme käännettyä kampea niin, että pystyisimme vahvistamaan ennaltaehkäiseviä toimia. Vanhempien saatavilla tulisi olla apua, kun omat voimat ehtyvät. Arjen kiire, työelämän paineet ja stressi aiheuttavat vaikeuksia myös muuten hyvinvoivissa perheissä. Syntyvyys on tällä hetkellä Suomessa historiallisen alhaista, ja perheellistymisen kynnys on korkein heikoimmassa taloudellisessa asemassa oleville. Vanhemmuus koetaan usein liian vaativaksi tehtäväksi. Monilla vanhemmilla ei ole toimivia läheisverkostoja, joilta saa apua ja tukea. Vanhemmuutta onkin pyrittävä tukemaan sekä sivistys‑ että sosiaali‑ ja terveystoimen menetelmillä. Suomessa haettiin mallia joitakin vuosia sitten maailmalla puhuttaneesta Islannin ihmeestä, jolla nuorison hyvinvointi oli parantunut valtavasti ja lapsiperheiden elämä helpottunut. Syrjäytymisen syyt ja oireet vaihtelevat maasta toiseen, eikä malleja tule sellaisenaan kopioida suoraan muualta meille. Myös Suomessa tarvitsemme kuitenkin uudistuksia, jotka lisäävät harrastamisen tasa-arvoa, vähentävät nuorten kokemaa yksinäisyyttä ja helpottavat työn ja perheen yhdistämistä. Tämän innoittamana luotiin harrastamisen Suomen malli, jossa jokaiselle Suomen nuorelle pyritään saamaan yksi harrastus. Tämä on lähtenyt hyvin käyntiin eri puolilla Suomea, ja monet urheiluseurat ovat mukana järjestämässä harrastuksia nuorille ja lapsille koulupäivän yhteyteen. Harrastuksen järjestäminen koulupäivän yhteydessä ehkäisee sitä, että lapsi joutuu viettämään iltapäivän yksin kotona, ja perheille vapautuu yhteistä aikaa iltaisin, kun ei tarvitse lapsia kuljetella eri harrastuksiin. Harrastamisen Suomen malliin on panostettava jatkossakin. Päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten ympärille on luonnollista rakentaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin tuki. Muita lapsiperheiden arkeen myönteisiä päätöksiä on se, että viime hallituskaudella oppivelvollisuus laajennettiin jatkumaan toiselle asteelle 18 ikävuoteen asti. Samalla toisen asteen opinnoista tehtiin maksuttomia. Orpon—Purran hallitus on suunnannut massiiviset 120 miljoonan euron leikkaukset ammatilliseen koulutukseen. Ne ovat johtaneet aloituspaikkojen leikkauksiin, lähiopetuksen karsimiseen, koulutuksen laadun heikkenemiseen ja opettajien irtisanomisiin. Tulevaisuutta rakennetaan erityisesti lapsille ja nuorille. Siksi erityisen huolestuttavaa on, että alle 30-vuotiaita työttömiä työnhakijoita on jo lähes 80 000 tässä maassa. Pitkittynyt nuorisotyöttömyys jättää jäljen koko yhteiskuntaan, osaamiseen, hyvinvointiin, tulevaisuudenuskoon, ja juuri siksi talouspolitiikka ei voi olla pelkkiä leikkauksia. On kysymys siitä, millaista tulevaisuutta me rakennamme. On toteutettava nuorisotakuu, joka ulottuu aina varhaislapsuudesta ensimmäiseen työpaikkaan asti. Nuorisotakuu ei ole vain tukipaketti vaan väline nuorille itselleen heidän etsiessään tietä koulutukseen, työelämään ja yhteiskunnan osallisuuteen. [Pertti Hemmilä: Hyvä puhe oli sekin!]

Arvoisa rouva puhemies! Näkisin niin, että alkoholin saanti ei ole ollut tässä maassa ongelma kyllä tähänkään asti. Meillä on kattava Alkon verkosto, ja syrjäseuduilla alkoholia voi tilata postitse. Lisäksi myös monet Alkot sijaitsevat kauppojen yhteydessä, jolloin kauppareissulla onnistuu se Alkosta juomien hakeminen, jos näin haluaa. Tämä on nyt päinvastaiseen suuntaan menevä esitys, jossa helpotetaan edelleen alkoholin saantia, ja en kauhean ilolla tätä tervehdi. Voi sanoa näin, että alkoholi heikentää harkintakykyä, lisää tapaturmien ja väkivallan riskiä sekä voi aiheuttaa riippuvuutta, ja lisäksi se kyllä kuormittaa meidän jo ennestään kuormittunutta terveydenhoitoa ja vaikuttaa haitallisesti perheisiin ja läheisiin. Lisäksi tässä ovat vielä nämä kansanterveydelliset näkökohdat: pitkäaikainen alkoholin käyttö lisää riskiä sairastua muun muassa maksasairauksiin, sydän- ja verisuonitauteihin sekä useisiin syöpiin, ja haittoja voi myös syntyä silloin kun käyttö ei tunnu omasta mielestä erityisen runsaalta. Olisin toivonut tiukkaa harkintaa tämän lain suhteen.

Arvoisa rouva puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa nostettiin esille merkittäviä verovalvontaan liittyviä ongelmia alkoholin etämyynnissä, ja valtiovarainvaliokunta esittikin yksimielisesti lausunnossaan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle muutoksia, joilla tätä veronkiertoa pyrittäisiin estämään tehokkaammin. Lausunnossa ehdotettiin muun muassa ilmoitusvelvollisuutta ulkomaisille etämyyjille sekä järjestelmää, jossa alkoholilähetyksen luovuttaminen asiakkaalle estettäisiin, mikäli lähetyksestä puuttuu Verohallinnon kuljetustunniste tai veroedustajan valmisteveronumero. Valtiovarainvaliokunta katsoi yksimielisesti, että verovälttelylle on saatava loppu ja hallituksen alkuperäisessä esityksessä ei näitä toimia esitetä. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön mukaan alkoholin etämyynnin suosio on perustunut pitkälti siihen, että tuotteista ei ole maksettu Suomeen kuuluvia alkoholiveroja ja juomapakkausveroa. Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan näiden maksamattomien verojen määrä voi olla vuosittain jopa 61—285 miljoonaa euroa, eli kyse ei ole mistään pienestä yksityiskohdasta, puhumme kymmenien, jopa satojen miljoonien eurojen veromenetyksistä. Jos hallitus todella haluaa avata alkoholin etämyynnin, niin kyllä samalla pitäisi huolehtia siitä, että verot myös maksetaan Suomeen.

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Berner uudisti tuolloin vuonna 2018 järjestelmää, joka ei ollut rikki. Se oli maailman luotettavin taksijärjestelmä. Hintojen piti halpua, mutta kävikin päinvastoin. Ennen uudistusta valtaosa suomalaisista oli tyytyväisiä taksipalveluihin kotipaikkakunnillaan. Syyksi tyytyväisyydelle he ilmoittivat sen, että taksin voi tilata helposti ja milloin tahansa. Suomalaiset arvostavat myös taksien laadukkaita ajoneuvoja ja taksien nopeaa saapumista. Taksiuudistuksen jälkeen tyytymättömien määrä on selkeästi kasvanut. Hinnoittelu on epäselvää, palvelua ei saa enää kaikkialla Suomessa yöaikaan, kun päivystys- ja asemapaikkavelvoitteesta luovuttiin. Taksinkuljettajien alttius palvella erityisryhmiä, kuten näkövammaisia, vanhuksia ja liikuntarajoitteisia asiakkaita, on heikentynyt eikä apua aina saa, vaikka tarvetta olisi. Uusia lupia myönnettiin paljon, ja kun samaan aikaan voimaan tuli hinnoittelun muutos, niin kuskit ovat aiheestakin huolissaan siitä, riittääkö toimeentulo kaikille ja onko ajoja riittävästi. Uuden mallin koettiin myös mahdollistavan harmaan talouden lisääntymisen, mikä on epäreilua asiansa säntillisesti hoitavia yrittäjiä kohtaan. Tervehdin ilolla tätä korjaussarjaa. Siinä on hyviä asioita: esitys tiukentaa luvan saamisen edellytyksiä, palautetaan pakollinen koulutus uusille kuljettajille, valvontaa ja tunnistettavuutta parannetaan eli nämä värilliset rekisterikilvet otetaan käyttöön ja taksamittarin käyttö ehkäisee harmaata taloutta. Tämä on askel oikeaan suuntaan.

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen esitys sisältää muutoksia sakon täytäntöönpanoa koskevaan lainsäädäntöön. Esityksen tavoitteena on selkeyttää sakon muuntorangaistusta ja menettämisseuraamusten täytäntöönpanoa koskevaa sääntelyä sekä parantaa viranomaisten mahdollisuuksia hoitaa näitä tehtäviä tehokkaasti. Lisäksi maksuajan hakemista helpotetaan mahdollistamalla nykyistä laajempi sähköinen asiointi. Tämä toimiva seuraamusjärjestelmä on tärkeä osa oikeusvaltiota. Lainsäädännön tulee olla selkeää sekä viranomaisille että kansalaisille, ja prosessien tulee olla sujuvia ilman tarpeetonta hallinnollista taakkaa. Sähköisten palveluiden kehittäminen on perusteltua, kun se samalla helpottaa asiointia ja parantaa viranomaisten toimintakykyä. On myös tärkeää huolehtia siitä, että seuraamusten täytäntöönpano tapahtuu oikeudenmukaisesti, tehokkaasti ja perusoikeuksia kunnioittaen. Tässä suhteessa tämä esitys vie lainsäädäntöä oikeaan suuntaan.

Arvoisa rouva puhemies! Tämän hallituksen esityksen tavoitteena on sujuvoittaa rikosprosesseja ja nopeuttaa rikosasioitten käsittelyä, ja esityksessä tätä sakkomenettelyn soveltamisalaa laajennetaan, jotta nykyistä useampia lievempiä rikosasioita voitaisiin ratkaista tehokkaasti ilman raskasta tuomioistuinkäsittelyä. Nopea ja toimiva oikeusjärjestelmä on sekä kansalaisten että viranomaisten etu. Kun yksinkertaiset ja selvät rikosasiat voidaan ratkaista nykyistä joutuisammin, voidaan poliisin, syyttäjien ja tuomioistuimien voimavaroja kohdentaa vakavimpien rikosten tutkintaan ja käsittelyyn. Samalla on kuitenkin tärkeää varmistaa oikeusturvan toteutuminen. Menettelyn tulee olla selkeää, läpinäkyvää ja sellaista, että jokaisella on mahdollisuus saattaa asiansa tuomioistuimen arvioitavaksi silloin, kun siihen on tarvetta. Pidän tätä esitystä ja sen tavoitteita kannatettavina, ja näen sen yhtenä keinona tehdä oikeudenhoidosta tehokkaampaa kuitenkaan tinkimättä oikeusvaltion keskeisistä periaatteista.