Pekonen Aino-Kaisa

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Jokaisen suomalaisen tulisi voida luottaa siihen, että hoitoon pääsee nopeasti ja että jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen vanhuuteen lompakon paksuudesta riippumatta. Valitettavasti nyt näin ei kuitenkaan ole. Nykyinen oikeistohallitus on rapauttanut sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta ja laatua tavallisilta suomalaisilta. Sen sijaan hyvätuloisten ohituskaistoja on kyllä vahvistettu ja rahaa kaadettu terveysjättien kasvaviin voittoihin. Tämä politiikka jatkuu tässä talousarviossa, sillä hallitus on tuonut eduskunnalle esityksen merkittävistä korotuksista sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksuihin. Esimerkiksi terveyskeskusmaksujen enimmäismäärä on nousemassa Orpon—Purran hallituskaudella lähes kaksinkertaiseksi. Rydmanin hinnoilla yhä useampi pienituloinen tulee jäämään ilman tarvitsemaansa hoitoa. Oikeistohallituksen ministerit ovat täällä toistelleet, kuinka asiakasmaksujen korotukset eli nämä uudet Rydmanin hinnat ovat parempi vaihtoehto kuin palveluista leikkaaminen — mutta kun tämä hallitus tekee molempia. Pahin esimerkki tästä ovat eilen eduskuntaan tuodut sosiaalihuollon säästöt, jotka koostuvat sekä vanhuspalveluiden asiakasmaksujen korotuksista että leikkauksista erityisesti lastensuojeluun ja lapsiperheiden palveluihin. Toisin kuin täällä on väitetty, nämä asiakasmaksukorotukset eivät kohdistu vain hyvätuloisiin, vaan tämä hallitus nostaa lähes kaikkien kotihoidon asiakkaiden maksuja. Lasku suuryrityksien jättiveronalennuksista on sysätty paitsi suomalaisille vanhuksille myös vaikeimmassa asemassa oleville lapsille. Hallituksen esityksellä yli 5 000 lasta siirrettäisiin lastensuojelusta sosiaalihuoltolain palveluihin, mikä tarkoittaa näiden lasten oikeuksien ja näiden lasten aseman heikkenemistä, ja tämä on täysin käsittämätöntä ja julmaa politiikkaa. Myös hallituksen esityksessä sosiaalihuoltolain muuttamiseksi on ”arvioitu mahdolliseksi riskiksi se, että siirtyvien lasten erityisiä tarpeita ei tunnistettaisi riittävässä määrin sosiaalihuoltolain mukaisessa työskentelyssä”. Väitän kylläkin, että tämä riski ei ole ainoastaan mahdollinen vaan todennäköinen, kun katsotaan, kuinka ahtaalle sosiaalipalvelut on jo ennestään ajettu. Hallituksen käyttämä taikasana on ”joustavoittaminen”, joka kuitenkin on kiertoilmaisu palveluista leikkaamiselle. Tämäkin on esityksessä tuotu melko suoraan esiin, kun tätä lukee: ”On olemassa riski, että joustavampi sääntely yhdistettynä hyvinvointialueiden nykyisiin ja tuleviin säästöpaineisiin johtaisi tosiasiallisesti palvelun liialliseen supistumiseen tai siihen, että palvelun kehittymiseen ei pystytä panostamaan siinä määrin kuin lasten ja perheiden tuen tarpeet edellyttäisivät.” Korusanojen ja kaunistelun sijaan olisikin syytä sanoa asiat niin kuin ne ovat. Tämä hallitus leikkaa haavoittuvassa asemassa olevilta lapsilta ja vanhuksilta, jotta se voi jakaa mannaa suuryrityksille ja rikkaille. Sellaista on oikeistohallituksen politiikka. Tänään täällä salissa on puhuttu orastavasta talouskasvusta. Pääministeri totesi omassa puheenvuorossaan tuossa hetki sitten, että tämän hallituksen toimesta kilpailukykyä on laitettu kuntoon. Mutta kenen kustannuksella tämä on tapahtunut? Tämä on tapahtunut vaikeassa asemassa olevien kustannuksella. Maksajina ovat tärkeää työtä tekevät järjestöt, lastensuojelun asiakkaat, vanhukset ja paljon sairastavat. Tämä hallitus on omilla toimillaan kasvattanut hyvinvointivelkaa, ja sen kurominen umpeen tulee olemaan pitkä ja kivinen tie. Puhemies! Vielä lopuksi: Pääministeri Orpo sanoi vuonna 2023, että ”keneltäkään ei vaadita kohtuuttomuuksia”, ja valtiovarainministeri Purra totesi, että ”pienituloisilta leikkaaminen ei meille käy”. Jos tässä nyt pitäisi nopeasti arvioida Orpon—Purran hallituksen viimeisen budjetin osalta, onko tämä hallitus onnistunut, niin vastaus on helppo: ei ole. [Jaana Strandman: Talous kasvaa ja työllisyys kasvaa!]

Arvoisa herra puhemies! Jos sitä talouskasvua on, niin se ei kyllä näy kaikille. Tässäkin valtion talousarviossa te esitätte korotuksia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin ja leikkauksia palveluihin. Pahin esimerkki tästä ovat eilen eduskuntaan tuodut sosiaalihuollon säästöt, jotka koostuvat sekä vanhuspalveluiden asiakasmaksujen korotuksista että leikkauksista erityisesti lastensuojelun ja lapsiperheiden palveluihin. Toisin kuin täällä on väitetty, nämä asiakasmaksukorotukset eivät kohdistu vain pelkästään hyvätuloisiin, vaan te nostatte lähes kaikkien kotihoidon asiakkaiden maksuja. Lasku suuryritysten jättiveroalennuksista on nyt sysätty paitsi suomalaisille vanhuksille myöskin vaikeimmassa asemassa oleville lapsiperheille. Nämä hallituksen esitykset siirtävät yli 5 000 lasta lastensuojelusta sosiaalihuoltolain palveluihin, mikä tarkoittaa näiden lasten oikeuksien ja aseman heikentämistä. [Puhemies koputtaa] Tämä on täysin käsittämätöntä ja julmaa politiikkaa.

Arvoisa rouva puhemies! Nyt käsiteltävä lakiesitys on yksi oikeistohallituksen tuhoisimmista leikkauspaketeista, sillä se vie lähes 400 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksesta tulevien vuosien aikana. Mitään keinoja säästöjen saavuttamiseksi hallitus ei tietenkään esitä, vaan ne ikävät päätökset sysätään hyvinvointialueiden vastuulle. Käytännössä tällä esityksellä heikennetään suomalaisten hoitoonpääsyä, heikennetään vanhuspalveluiden laatua ja varmistetaan se, että hoitajien ja muun sotehenkilöstön irtisanomiset jatkuvat myös tulevaisuudessa. Suurimman hinnan sosiaali- ja terveyspalveluiden rapauttamisesta maksavat vaikeimmassa asemassa olevat ihmiset, kuten pienituloiset, vanhukset, vammaiset, pitkäaikaissairaat, asunnottomat ja vähemmistöt. Samaan aikaan hallitus jatkaa sosiaali- ja terveysjärjestöiltä leikkaamista siten, että hallituskauden aikana järjestöiltä viedään noin puolet aiemmasta rahoituksesta. Näin koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta elintärkeää ennaltaehkäisevää työtä ja matalan kynnyksen palveluita romutetaan seurauksista piittaamatta. Samalla sosiaali- ja terveysministeri Rydman on tehnyt avustusleikkauksista politikoinnin välineen sanelemalla omavaltaisesti syrjivät avustuskriteerit, joiden tosiasiallinen tarkoitus on vaientaa kansalaisyhteiskuntaa, targetoida tiettyjä perussuomalaisille epämieluisia järjestöjä, joiden toimintaan liittyy vähemmistöjen ja ihmisoikeuksien puolustaminen — näin siitä huolimatta, että sosiaali- ja terveysalan yhdistysten ja säätiöiden rahoituksesta annetun lain mukaan avustettavan toiminnan tulee osaltaan tukea ihmisten yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa sekä perusoikeuksien toteutumista. Luonnollisesti myös perustuslaki ja yhdenvertaisuuslaki edellyttävät viranomaisia edistämään toiminnassaan yhdenvertaisuutta. Julkisuudessa ministeri Rydman on toistuvasti linjannut, ettei syrjivistä avustuskriteereistä enää neuvotella eikä niitä muuteta, jopa vastoin pääministerin kantaa. Ministeri ei kuitenkaan ole oman hallinnonalansa diktaattori, vaan hänen tulee nauttia eduskunnan luottamusta. Arvoisa puhemies! Edellä olevan perusteella teen seuraavan epäluottamusehdotuksen: Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman on toiminut epäasiallisesti ja syrjivästi vuoden 2027 STEA-avustusten myöntämisen kriteereistä päätettäessä ja asiaa koskevaa valmistelua ohjatessaan. Ehdotan, että eduskunta toteaa, ettei ministeri Rydman nauti eduskunnan luottamusta.

Arvoisa rouva puhemies! Tosiaan tässä on nyt käynyt jo ilmi, että tässä hallituksen esityksessä on tarkoituksena siirtää ambulanssikuljetusten rahoitusta ja järjestämisvastuuta hyvinvointialueille osana monikanavarahoituksen purkamista. Kannatan kyllä monikanavarahoituksen asteittaista purkamista, sillä on perusteltua yksinkertaistaa järjestelmää ja koota vastuuta nykyistä selkeämmin hyvinvointialueille. Mutta kun uudistetaan, niin se uudistus on tehtävä tavalla, joka turvaa palvelut, potilasturvallisuuden ja hyvinvointialueiden taloudelliset edellytykset, ja tätä hallituksen esitys ei nyt tee. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijakuulemisissa kävi selväksi, että hallitus ei toteuta sitä mallia, jota esimerkiksi parlamentaarisessa työryhmässä esitettiin viime hallituskaudella. Sen sijaan, että siirrettäisiin ensihoidon kuljetusten rahoitusvastuu, hallitus siirtää hyvinvointialueille myös kiireettömät ambulanssikuljetukset. Näitä kuljetuksia on vuosittain kymmeniätuhansia. Vakava ongelma on se, ettei hallitus samalla kerro, miten tämä toiminta jatkossa turvataan. Esityksestä puuttuvat käytännössä ne rakenteet ja säädökset, joilla varmistettaisiin, että kiireettömät ambulanssikuljetukset säilyvät osana palvelujärjestelmää myös tulevaisuudessa. Asiantuntijat ovat varoittaneet, että osa toiminnoista on vaarassa lakata kokonaan. Silloin ei ole kyse vain yksittäisistä kuljetuksista. Kyse on ennen kaikkea potilasturvallisuudesta, huoltovarmuudesta ja terveydenhuollon valmiudesta vastata häiriötilanteisiin ja kriiseihin. Arvoisa puhemies! Toinen suuri ongelma tässä esityksessä on rahoitus. Hallitus siirtää hyvinvointialueille uuden tehtävän mutta ei siirrä siihen täyttä rahoitusta. Hallituksen omien laskelmien mukaan hyvinvointialueille siirtyy miljoonia euroja vähemmän kuin mitä tehtävän hoitaminen edellyttää. Tämä on ristiriidassa hallituksen omien lupausten kanssa. Hallitusohjelmassa sitouduttiin siihen, että tehtäväsiirrot rahoitetaan täysimääräisesti, mutta nyt tästä periaatteesta poiketaan. Erityisen huolestuttavaa on, että osa rahoitusvajeesta pyritään paikkaamaan oletuksella kasvavista asiakasmaksutuloista. Käytännössä hallitus siis leikkaa hyvinvointialueilta rahaa sillä perusteella, että ihmiset maksaisivat jatkossa enemmän omasta hoidostaan. Arvoisa puhemies! Ambulanssia ei kutsuta huvin vuoksi. Nyt hallitus nostaa ambulanssikuljetuksen maksua 25 eurosta yli 40 euroon ja olettaa saavansa lisää tuloja sairailta ihmisiltä. Tämä osuu pienituloisiin, pitkäaikaissairaisiin, vammaisiin, ikääntyneisiin — samoihin ihmisiin, joihin jo kohdistuvat sosiaaliturvaleikkaukset ja muut asiakasmaksujen korotukset. Kyse on asiakasturvallisuudesta. Jos ihminen epäröi avun pyytämistä maksun takia, niin silloin järjestelmä epäonnistuu. Sairaiden ihmisten laskuja ei pidä kasvattaa julkisen talouden paikkaamiseksi. Siksi vastustamme näitä asiakasmaksujen korotuksia. Tämä hallituksen politiikka on täysin vastuutonta. Arvoisa puhemies! Lopuksi on todettava, että myös alueellinen oikeudenmukaisuus ontuu. Useat hyvinvointialueet ovat tuoneet esiin, että ne menettävät uudistuksessa merkittävästi rahoitusta. Tässä edellä on jo käytetty hyviä puheenvuoroja. Edustaja Polvinen ja edustaja Mattila ovat puhuneet Pohjois-Pohjanmaan tilanteesta, jossa on arvioitu, että tämän esityksen seurauksena voi olla ympärivuorokautisen ensihoitovalmiuden heikentyminen. On kestämätöntä, että eduskunta tekee nyt päätöksen ennen kuin lopullinen kuva rahoituksen alueellisesta kohdentumisesta on edes tiedossa. Tämä esitys sisältää liian paljon avoimia kysymyksiä, liian paljon epävarmuutta ja liian suuren riskin palvelujen heikkenemiselle. Monikanavarahoituksen purkaminen on mahdollista toteuttaa hallitusti ja vastuullisesti, mutta tämä esitys ei siihen kuitenkaan yllä.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä lausuma, mikä suuressa valiokunnassa on jätetty, on ihan hyvä, että seurataan näitä vaikutuksia. Mutta minä haluan muistuttaa, että kun hallituspuolueet jättivät tuolla sosiaali- ja terveysvaliokunnassa viime viikolla oman vastalauseensa tähän mietintöön, siinä vastalauseessa oli lausumaehdotus: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää alkoholin etämyynnin rekisteröitymismenettelyn ja verotunnisteen käyttöönoton toteutumista sekä ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin verovalvonnan tehostamiseksi ja veronkierron ehkäisemiseksi etämyynnissä.” Tässä meidän asiantuntijalausuntojen mukaan Verohallinto on varovasti arvioinut, että vuonna 23 etämyyntinä maahan tuoduista alkoholijuomista on jäänyt maksamatta alkoholiveroa noin 25 miljoonaa euroa, vuonna 24 noin 40 miljoonaa euroa, ja nämä ovat varovaisia arvioita. Mutta niin paljon kokoomus ja suuren valiokunnan enemmistö vihaavat veroja, että nyt tämä lausuma on jätetty tekemättä, ja tätä seurantaa ja tätä tehostamista näiden verojen keräämiseksi ei olla nyt tekemässä. Olen tähän todella pettynyt ja toivoisin, että siellä kokoomuksessa otettaisiin nyt peili käteen ja uusittaisiin tämä lausumaesitys. Mitä tulee tähän veronkiertoon, niin suuren valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Wallinheimo totesi viikonloppuna iltapäivälehden haastattelussa, että Tullin pitää vain tehokkaammin valvoa ja tehokkaammin kerätä näitä veroja. Mutta sosiaali- ja terveysvaliokunta sai myös Tullilta asiantuntijalausunnon, jossa he totesivat, että jotta verovalvonta olisi tehokasta, se vaatii aiempaa enemmän henkilöresursseja Tullille ja Verohallinnolle sekä investointeja Tullin varastotoimintaan. Kun tässä edellä edustaja Valtolakin jo viittasi siihen, että ehkä voitaisiin nyt Tullille edes väliaikaisesti resursseja tähän valvontaan myöntää, niin minä itse olisin toivonut, että siitä olisi myöskin ollut vähän joku ponnekkaampi lausunto esimerkiksi siellä suuren valiokunnan mietinnössä, koska nämä ovat todella mittavia. Jos me esimerkiksi puhutaan näistä järjestöleikkauksista, jotka tänäänkin ovat olleet paljon otsikoissa, niin tällaisilla veroeuroilla kyllä on käyttöä tässä maassa moneenkin kohtaan.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tosiaan suuren valiokunnan enemmistö perustelee nyt näitä alkoholilain muutoksia kuluttajien valinnanvapaudella ja markkinoinnin vapauttamisella. Mutta nyt tässä jää aivan liian vähälle huomiolle se, mitä asiantuntijat sosiaali- ja terveysvaliokunnassa sanoivat, ja se viesti oli erittäin selvä: alkoholin saatavuuden lisääminen kasvattaa kulutusta ja sitä kautta myös haittoja. Korostan, että tämä ei ole nyt mikään ideologinen väite vaan kansainväliseen tutkimusnäyttöön perustuva johtopäätös. Sosiaali- ja terveysvaliokunta kuuli laajasti asiantuntijoita, ja useat terveysalan asiantuntijat, tutkijat, lääkärijärjestöt ja päihdetyön toimijat ovat lausunnoissaan korostaneet, että saatavuuden lisääminen näkyy väistämättä lisääntyvinä terveys- ja sosiaalihaittoina. Silti nyt enemmistö suuren valiokunnan jäsenistä näyttää olevan valmis sivuuttamaan nämä arviot täysin. Suurin osa kuultavista ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntemusta edustavat tahot kuitenkin suhtautuivat tähän esitykseen kriittisesti ja katsoivat, että esityksellä lisätään alkoholin saatavuutta, mikä lisää alkoholin käyttöä ja siten alkoholihaittoja, kuten alkoholiriippuvuutta ja väkivaltaa, sekä yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset muistuttivat valiokuntaa myös siitä, että alkoholihaittojen seuraukset näkyvät lastensuojelussa, päihdepalveluissa, mielenterveyspalveluissa, ikääntyneiden palveluissa ja erikoissairaanhoidossa. Samalla kun hallitus leikkaa hyvinvointialueiden rahoitusta ja vaatii palveluilta säästöjä, niin tämä on esitys, jonka arvioidaan lisäävän näiden palveluiden tarvetta. Tämä on täysin vastuutonta politiikkaa. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa viime viikolla valiokunnan enemmistö päätyi muuttamaan hallituksen esitystä merkittävästi kuultuaan asiantuntijoita. Muutokset perustuivat juuri niihin huoliin, joita asiantuntijat toivat valiokunnan tietoon. Myös valiokunnan keskusteluissa korostui huoli vahvojen alkoholijuomien etämyynnin vaikutuksista kansanterveyteen. Alkoholipolitiikkaa on tehtävä tutkimustiedon ja asiantuntija-arvioiden pohjalta. Kun sosiaali- ja terveysalan asiantuntijat varoittavat haittojen kasvusta, heidän viestinsä on otettava vakavasti. Alkoholipolitiikan tärkein tavoite ei voi olla myynnin lisääminen. Sen on oltava ihmisten terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin turvaaminen. Siksi olen todella pettynyt siihen, millaisena alkoholilaki palasi suuren valiokunnan käsittelystä nyt täysistuntoon. Lisäksi on syytä nostaa esiin toinenkin huoli, nimittäin taloudelliset ongelmat. Hallituksen linja, joka nyt helpottaa alkoholin verkkokauppaa ja etämyyntiä ulkomailta, uhkaa siirtää yhä suuremman osan alkoholikaupasta Suomen rajojen ulkopuolelle. Kun suomalainen kuluttaja tilaa alkoholinsa toisesta EU-maasta, tuotot ja osa verokertymistä valuvat ulkomaille samalla, kun haittojen kustannukset jäävät Suomeen. Tämä on todella erikoinen yhtälö. Suomalainen yhteiskunta kantaa alkoholin aiheuttamat terveys- ja sosiaalikustannukset, mutta yhä suurempi osa kaupallisista hyödyistä päätyy ulkomaisille toimijoille. Hallitus ja suuren valiokunnan enemmistö puhuvat kotimaisen yrittäjyyden tukemisesta, mutta samalla ne rakentavat järjestelmää, joka voi heikentää kotimaisten kauppojen, ravintoloiden ja valtion veropohjan asemaa. Arvoisa puhemies! Erityisen huolestuttavaa on se, että asiantuntijat ovat varoittaneet myöskin valvonnan vaikeutumisesta. Mitä enemmän alkoholin myynti siirtyy rajat ylittävään verkkokauppaan, sitä vaikeammaksi käy ikärajan valvonta, verovalvonta ja kuluttajansuojan toteutuminen. Hallitus näyttää luottavan siihen, että markkinat hoitavat ongelmat, vaikka asiantuntijat ovat esittäneet aivan päinvastaisia arvioita. Tämän uudistuksen suurimmat voittajat eivät välttämättä ole suomalaiset kuluttajat eivätkä suomalaiset yritykset. Voittajia voivat olla kansainväliset alkoholikauppiaat ja suuret toimijat, jotka saavat uusia markkinoita. Häviäjiä voivat puolestaan olla suomalaiset veronmaksajat, hyvinvointialueet ja ne perheet, jotka joutuvat kantamaan alkoholihaittojen seuraukset. Arvoisa puhemies! Kun terveysalan asiantuntijat varoittavat haittojen kasvusta, kun talousasiantuntijat nostavat esiin verotulojen menetyksen riskin ja kun hyvinvointialueet kamppailevat jo nyt resurssiensa kanssa, on perusteltua kysyä, miksi kukaan haluaa edistää tällaista politiikkaa. Puhemies! Aivan lopuksi haluan vielä vastata edustaja Heinoselle, joka ehti jo poistua tuosta, että minusta on aika populistista puhua siitä, että tilataan kotiin pitsa ja kalja ja pitsa tulee tänään ja kalja sitten huomenillalla. Se esitys, minkä suurin osa valiokunnan jäsenistä teki sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, että kotiinkuljetus olisi ollut sallittua mutta siinä olisi ollut se 24 tunnin kuljetuksen raja, estää nimenomaan tällaisten pidempien ryyppyputkien tai ongelmakäyttäjien käytön jatkumisen kotona. Tällä esityksellä itse näen, että suojataan nimenomaan perheitä ja lapsia siellä perheissä. Minusta on naiivia ajatella, että kotiin tilattaisiin vain yksi olut pitsan kyytipoikana, ja jos näin olisi, niin tällaista ongelmaa ei varmasti sitten olisi.

Arvoisa rouva puhemies! Uskon, että me kaikki olemme tässä salissa samaa mieltä siitä, että jokaisen on päästävä ajoissa hoitoon, mutta, arvoisa pääministeri, ette te oikein suostunut tässä myöntämään, että tämä perusterveydenhuollon hoitotakuu ei toimi. Hoitoonpääsy on vaikeutunut. THL:n raportti, joka tällä viikolla on julkaistu, kertoo siitä, että suomalaiset joutuvat odottamaan hoitoonpääsyä entistä pidempään, ja tämä on pitkä aika jokaiselle ihmiselle, joka odottaa omaa aikaansa sinne hoitoon. Tästä me vasemmistoliitossa varoitimme silloin, kun hallitus päätti pidentää tätä hoitotakuuta kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen. Arvoisa ministeri Rydman, te tuossa aikaisemmin puhuitte turhista käynneistä. Nyt haluan kysyä teiltä: mikä teidän mielestänne on se turha käynti sinne terveydenhuoltoon, kun tälläkin hetkellä tulee erittäin paljon viestiä siitä, että ihmisten on erittäin vaikea päästä vastaanotolle?

Arvoisa rouva puhemies! Turvallisuuden takaaminen on yhteiskunnan tärkeä tehtävä. Yhteiskunnan turvallisuus ja toisaalta yksilön kokema turvallisuudentunne syntyvät monen asian summasta. Ne luovat peruskallion kaltaisen pohjan, vakauden, josta Suomi on saanut pitkään nauttia. On tärkeää, että sekä meillä päättäjillä, viranomaisilla että kaikilla Suomessa asuvilla on yhteinen tilannekuva ja ymmärrys turvallisuutta tukevista elementeistä. Vain siten voimme ylläpitää Suomen vakautta sekä valmiutta kohdata kriisejä yhdessä. Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden selonteon lähtökohdat ovat hyvin uhkakeskeiset. Selonteko tunnisti, että sisäisen turvallisuuden politiikan tärkeänä päämääränä on ”varmistaa, että Suomi on luottamuksen yhteiskunta, jossa toteutuvat turvallisuus ja oikeudenmukaisuus kaikissa oloissa”. Siinä missä selonteko epäonnistui tunnistamaan, mistä tuo luottamus syntyy, nyt selonteosta tehdyssä mietinnössä yhteinen tilannekuva pystyttiin luomaan selontekoa paremmin. Selonteosta tehdyssä mietinnössä tuodaan ansiokkaasti esiin kokonaisturvallisuutta vahvistavia tekijöitä. Näihin kuuluvat eriarvoistumiskehityksen, polarisaation ja segregaation ehkäiseminen, palveluiden yhdenvertainen saatavuus sekä kuntien rooli ennalta ehkäisevässä työssä. Vasemmistoliiton näkökulmasta katsoen on toiveikkuutta herättävää, että yhteiseen tilannekuvaamme sisältyy ymmärrys siitä, että yhteiskunnallisen polarisaation ja eriarvoisuuden lisääntyminen voi murentaa myös luottamusta viranomaisiin. Johtopäätöksen on oltava, että koko yhteiskunnan, kokonaisturvallisuuden sekä viranomaisten toimintaedellytysten kannalta on oleellista, että eriarvoistumiskehitys pysäytetään. Vasemmistoliitto pitää tärkeänä, että valiokunnan tunnistama kuntien rooli sisäisen turvallisuuden keskeisinä toimijoina otetaan vakavasti. Kuntien valtionosuuksien ja peruspalveluiden jatkuvat leikkaukset eivät tue sisäisen turvallisuuden ja eriarvoistumisen ehkäisemisen tavoitteita, vaan päinvastoin. Esimerkiksi selonteossakin laajasti käsiteltyä nuorisorikollisuutta voidaan ehkäistä parhaiten tukemalla nuorten hyvinvointia. Resursseja on suunnattava sinne, missä selonteon ja mietinnön peräänkuuluttamaa moniammatillista yhteistyötä voidaan tosiasiassa tehdä, eli kunnissa, kouluissa ja hyvinvointialueilla. Arvoisa puhemies! Suomen sisäisen turvallisuuden tilanne on yleisesti ottaen vakaa. Valitettavasti Euroopan turvallisuustilanne on kuitenkin heikentynyt viime vuosina. Kriisit ovat yhä monisyisempiä ja vaikeasti ennakoitavissa. Ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöt tuovat eteemme ennen näkemättömiä haasteita, joihin viranomaisilla on oltava kyky ja resurssit varautua. Yhteinen tilannekuva on tärkeää myös viranomaisten resurssi- ja osaamistarpeiden hahmottamiseksi. Sisäisen turvallisuuden viranomaisilla on suuri merkitys häiriö-, onnettomuus- ja kriisitilanteiden ensivasteessa. Viranomaisviestinnän merkitys nousi viimeksi esiin viime viikon perjantaina jälleen uuden drooniepäilyn yhteydessä. Viranomaisten sujuva tiedonkulku, selkeä ja monikielinen viranomaisviestintä ja toisaalta Suomessa asuvien vastustuskyky informaatiovaikuttamista vastaan ovat ensiarvoisen tärkeitä aikana, jolloin ilmassa olevat epävarmuudet horjuttavat yhteiskuntamme sosiaalista yhtenäisyyttä ja luottamusta. Kuten mietinnössä todetaan, sisäisestä turvallisuudesta vastaavien viranomaisten tehtävät ja osaaminen ovat lisäksi keskeisessä roolissa perus- ja ihmisoikeuksien täysimääräisen toteutumisen varmistamisessa. Vasemmistoliitto haluaakin peräänkuuluttaa jokaisen sitoutumista siihen, että Suomi on huomennakin jokaiselle ihmiselle turvallinen, demokraattinen ja ihmisoikeuksia kunnioittava hyvinvointivaltio ja oikeusvaltio. Arvoisa puhemies! Perus- ja ihmisoikeuksista on pidettävä kiinni myös ja erityisesti vaikeina aikoina, kun väkivaltaiset konfliktit, pandemiat ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat ilmiöt ravistelevat turvallisuudentunnettamme. Uhkakuvia nähdään valitettavan usein haavoittuvassa asemassa olevissa ihmisryhmissä. Puhemies! Tällä perusteella teen ennalta jaetun kannanottoehdotuksen. Tällä ehdotuksella haluamme täydentää mietintöön sisältyvää kannanottoehdotusta siltä osin, että perus- ja ihmisoikeuksien täysimääräinen toteutuminen maahanmuuttopoliittisen sääntelyn toimeenpanossa ja sen merkitys sisäiselle turvallisuudelle tulee yksiselitteisesti selväksi.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministeri Marttiselle, joka kuuliaisesti kuuntelee täällä opposition viestiä. Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen politiikan seuraukset eivät näy vain budjettikirjojen sivuilla tai talousennusteiden taulukoissa. Ne näkyvät ihmisten kodeissa, ruokapöydissä, terveyskeskusten jonoissa, vanhustenhoidossa ja siinä arjen epävarmuudessa, jota yhä useampi suomalainen joutuu kokemaan. Ennen vaaleja pääministeri Orpo lupasi työtä, kasvua ja vastuullista taloudenpitoa. Kokoomus lupasi lopettaa velaksi elämisen ja vahvistaa Suomea. Ennen vaaleja valtiovarainministeri Purra lupasi, että pienituloisilta ei leikata: ”Se ei meille käy”, hän sanoi. Mutta mitä on tapahtunut? Työttömyys on kasvanut, velkaantuminen jatkuu ja pienituloisten ihmisten toimeentuloa on heikennetty kerta toisensa jälkeen. Arvoisa puhemies! Hyvinvointivaltio on rakennettu sille ajatukselle, ettei ketään jätetä yksin silloin, kun elämässä tulee vaikea hetki. Ei meistä kukaan tiedä tulevasta. Jokainen meistä voi kohdata elämässään sairautta tai työttömyyttä. Mutta nyt tämä hallitus murentaa juuri tätä hyvinvointivaltion lupausta. Puhemies! Asunnottomuuden kasvu on tästä karu esimerkki. Kun ihminen joutuu valitsemaan vuokran, lääkkeiden ja ruoan välillä, kyse ei ole enää abstraktista talouspolitiikasta, kyse on suomalaisista ihmisistä, ihmisoikeuksista ja ihmisarvosta. Kyse on siitä, millaiseksi maaksi Suomi nyt rakentuu. Hallitus on toimillaan kurittanut suomalaisten ihmisten elämää kohtuuttomilla leikkauksilla, vaikka keneltäkään ei pitänyt alun perin vaatia kohtuuttomuuksia. Hallitus on leikannut asumistukea ja sosiaaliturvaa ja heikentänyt pienituloisten asemaa esimerkiksi palveluita karsimalla. Samalla hallitus on ollut valmis keventämään hyväosaisten ja suuryritysten verotusta. Tämä ei ole pakko, toisin kuin täällä ovat useammatkin hallituspuolueen edustajat väittäneet. Tämä on arvovalinta. Hallituksen arvovalinnat tulevat vielä kalliiksi, kun jonain päivänä hyvinvointivelkaa aletaan kuroa umpeen. En tiedä, löytyykö mistään sellaista rahaa, millä kaikki tämä pahoinvoinnin aiheuttama inhimillinen hätä ja kärsimys saadaan maksettua. Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen leikkauslinja ei ole tuonut Suomeen kasvua eikä työpaikkoja. Tämä hallituksen politiikka on lisännyt epävarmuutta. Kun ihmisiltä viedään ostovoimaa ja turvaa, ei sillä talous vahvistu. Kun sairastamisesta tehdään kalliimpaa ja toimeentulosta epävarmempaa, ei sillä yhteiskunta eheydy. Ja on olemassa vaihtoehtoja. Toisin kuin täällä äskenkin edustaja Päivärinta väitti, että oppositio ei ole tuonut vaihtoehtoja, niin uskallan olla edustaja Päivärinnan kanssa eri mieltä. Kaikki me oppositiopuolueet olemme tuoneet viime syksynä vaihtoehtoisen talousarvion tänne saliin keskusteltavaksi, ja niin tulemme tuomaan ensi syksynäkin. Hyvät edustajat, esimerkiksi tämän kevään riihessä hallitus olisi voinut perua yhteisöveron alennuksen. Vasemmistoliitto on myös sitä mieltä, että suurten omaisuuksien verotusta voidaan vahvistaa, listaamattomien yhtiöiden epäoikeudenmukaisia verohuojennuksia voidaan purkaa ja työn vastaanottamista voidaan helpottaa palauttamalla suojaosat.

Arvoisa rouva puhemies! Tosiaan kyllä tämä hallituksen esitys jatkaa sitä samaa linjaa, mitä tämä hallitus on harjoittanut koko vaalikauden ajan. Ja, arvoisa ministeri, kyllä te leikkaatte sieltä hyvinvointialueilta, vaikka te ihan muuta sieltä nyt väitätte, ja samalla te siirrätte sitä vastuuta päätöksistä sinne hyvinvointialueille, valtuutetuille. Otetaan esimerkkinä nämä soteasiakasmaksut. Nyt te leikkaatte alueilta 90 miljoonaa euroa, ja se on se summa, jolla te pakotatte sotealueet korottamaan näitä asiakasmaksuja. Toki siellä alueilla valtuutetut voivat päättää olla korottamatta maksuja, mutta te leikkaatte joka tapauksessa tämän summan sieltä hyvinvointialueilta. Puhemies! Tälläkin hetkellä yli puolen miljoonan suomalaisen sotemaksut ovat ulosotossa, ja tämä herättää minulle kaksi kysymystä: 1) Eikö tämä nyt jo kerro siitä, että maksut ovat sosiaali- ja terveyspalveluissa tälläkin hetkellä aivan liian korkeita? 2) Miten nämä alueet selviävät taloudellisesti, kun te leikkaatte hyvinvointialueilta rahaa [Puhemies koputtaa] mutta alueet eivät tosiasiallisesti saa sitä rahaa [Puhemies: Aika!] näillä sotemaksujen korotuksilla, kun ne ovat ulosotossa ihmisillä?

Arvoisa herra puhemies! Suomessa on käynnissä köyhyyskriisi, josta ei enää voi eikä saa vaieta. Niin kuin tässä salissa on todettu jo useassa puheenvuorossa näiden viimeisten tuntien aikana, lähes miljoona ihmistä elää köyhyys- ja syrjäytymisriskissä, ja tämä suunta on hallituksen päätöksistä johtuen vain huonompaan. Leipäjonot kasvavat, lapsiköyhyys kasvaa, asunnottomuus kasvaa, arki kallistuu. Samaan aikaan hallitus leikkaa perusturvaa ja vaikeuttaa työntekijöiden asemaa. Ja se suojaosien poisto on aiheuttanut sen, että osa-aikatyötä ei kannata ottaa vastaan ja pienestäkin keikasta rangaistaan tukien leikkaamisella ja erittäin vaikealla byrokratiakierteellä. Tällä hallituskaudella pienituloisten asemaa on vaikeutettu askel askeleelta, eikä ole jäänyt epäselväksi, kenen vuoksi hallitus näitä päätöksiä tekee. Ennen vaaleja perussuomalaiset ja puheenjohtaja Riikka Purra lupasivat maat ja taivaat pienituloisille, mutta teidän politiikkanne, teidän verolinjanne... Ei täällä taida olla perussuomalaisia paikalla, mutta joka tapauksessa te olette antaneet suurimmat verohelpotukset kaikkein suurituloisimmille, ja tälläkin hetkellä valmistellaan lähes miljardin euron kokoista lahjaa suuryritysten eduksi. Siksi tämä vasemmistoliiton välikysymys köyhyydestä on välttämätön. Täällä aikaisemmin edustaja Päivärinta, jolle en saanut vastata, sanoi, ettei tämä välikysymys ole ratkaisu köyhyyteen. Vaikka tämä itse välikysymys ei olisi ratkaisu köyhyyteen, niin kyllä minä haluan silti sanoa edustaja Päivärinnalle ja koko kokoomuksen eduskuntaryhmälle, että minusta on todella tärkeää, että me keskustellaan tästä asiasta ja että oikeistohallituksen on nyt vastattava meille, miksi te pahennatte tätä kriisiä, miksi te vaikeutatte jo valmiiksi pienituloisten asemaa — vaikka ei tässä tuntien aikana ole paljon vastauksia saatu. Köyhyyshän ei sinänsä ole mikään luonnonlaki, koska se on seurauksia päätöksistä, muun muassa teidän päätöksistänne, ministeri Grahn-Laasonen. Te olette leikanneet työttömyysturvaa, työttömyysturvan lapsikorotus on poistettu, toimeentulotukea on leikattu, asumistukea on leikattu, suojaosat poistettu. Ja täytyy todeta, että tämä vaikutusten arviointi on ollut täysin puutteellista. Asiantuntijat toteavat, että nämä leikkaukset ovat kasaantuneet samoille jo valmiiksi heikossa asemassa oleville perheille, lapsiperheille erityisesti. Arvoisa puhemies! 31 000 — tämän luvun pitäisi olla jo jokaisen suomalaisen huulilla. 31 000 lasta joutuu kärsimään hallituksen päätöksistä. 31 000 lasta joutuu kokemaan köyhyyttä lapsuudessaan. Lapsiperheköyhyys ei ainoastaan lisäänny, vaan se myös syvenee näillä päätöksillä. Suomessa on jo yli 137 000 köyhyydessä elävää lasta, ja on aivan käsittämätöntä, miksi hyvinvointivaltiolta paljon ja vielä enemmän saaneet suomalaiset päättäjät, hallituksessa istuvat ministerit, päättävät nyt omilla päätöksillään tuottaa ylisukupolvista köyhyyttä. Me kaikki tiedämme, että köyhyys periytyy. Jokainen sosiaaliturvaleikkaus on käytännössä leikkaus suomalaisten hyvinvoinnista, turvallisuudesta, osallisuudesta ja luottamuksesta tulevaisuuteen. Jokainen leikkaus toimeentulotuesta, asumistuesta, suojaosista ja työttömyysturvan lapsikorotuksista tuottaa lopulta vain ja ainoastaan huolta ja ahdistusta pienituloisten arkeen. Jokainen leikkaus hyvinvointialueilta, kuntien peruspalveluista, sosiaalihuollon palveluista ja koulutuksesta tuottaa lopulta pitkällä aikavälillä kustannuksia. Arvoisa puhemies! Lapsi ei voi itse vaatia oikeuksiaan, ja siksi meillä päättäjillä on erityinen vastuu varmistaa, että jokaisella lapsella on pääsy kaikkiin perustarpeisiin sekä yhtäläiset mahdollisuudet elämässään. Siitähän tuo Tulevaisuus-patsas takanani myös muistuttaa. Mutta tämä lisääntynyt köyhyys näkyy kuitenkin nyt jo oppimistuloksissa ja niiden eriytymisessä sekä lasten että nuorten kohdalla. Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi totean edustaja Päivärinnan puheenvuoroon, kun hän moitti vasemmistoliiton vaihtoehtobudjettia ja siinä olleita veropolitiikkaan tehtyjä laskennallisia vaikutuksia työttömyyteen. Me kaikki tiedetään, että nämä laskennalliset työttömyysluvut ovat aina hieman poikkeuksellisia. Esimerkiksi tämä hallitus on laskennallisesti luvannut 100 000 uutta työllistä. Ei ole tullut, on tullut 100 000 uutta työtöntä. Ja, puhemies, haluan vielä todeta, kun edustaja Päivärinta moitti vasemmistoliiton linjaa liittyen verotukseen: kyllä, vasemmistoliiton mielestä verot tulee maksaa maksukyvyn mukaan. Tämä hallitus on tehnyt politiikkaa, jolla suurituloisille on annettu kaikista suurimmat verohyödyt. En minä olisi tarvinnut, rakkaat kollegat, enää yhtään veronkevennyksiä omaan palkkiooni, mutta monelle pienituloiselle lapsiperheelle ne olisivat olleet iso summa siellä tilillä jokainen kuukausi.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos ministerille vastauksesta. Emme kyllä kuulleet tässä vastauksessa mitään uutta. Ministeri vetoaa vaarallisesti velkaantuneeseen maahan ja kertoo, että hallitus on joutunut tekemään vaikeita päätöksiä. Te olette tehneet päätöksiä, joiden myötä köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat. Politiikka on arvovalintoja, ja te olette valinneet tehdä näin. Jo lähes miljoona suomalaista on köyhyys- ja syrjäytymisriskissä. He ovat pienituloisia. He ovat ihmisiä, jotka kokevat vakavaa aineellista ja sosiaalista puutetta. He ovat työttömiä, eläkeläisiä, vajaatyöllisiä tai työkyvyttömiä — ja heidän lapsiaan ja perheenjäseniään. Työelämän murros on myös lisännyt epätyypillisiä työsuhteita. Ja se tarkoittaa sitä, että osa-aikatyöt ja keikkatyöt ovat lisääntyneet ja työssäkäyvien köyhyys on lisääntynyt. Palkka ei enää riitä elämiseen. Kuinka näiden miljoonien ihmisten ääni kuuluu poliittisessa päätöksenteossa tällä hetkellä? Ei mielestäni kovinkaan hyvin. Hallituksen päätökset ovat lisänneet ja syventäneet entisestään suomalaisten köyhyyttä ja erityisesti lapsiperheköyhyyttä. Mutta kun Elinkeinoelämän keskusliitto tai suuryrityksien lobbarit keksivät vaatia uusia veronalennuksia tai uusia tukia, miljoonat ja miljardit lentelevät sinne ja tänne — tästä puoli miljardia terveysjättien uusiin Kela-korvauksiin ja tuosta miljardi rikkaiden ja suuryritysten veronalennuksiin. Ja perintöverokin pitäisi vielä poistaa, jotta miljoonaperijät varmasti pärjäävät. [Oikealta: Niin pitäisi!] Silloin teillä on rahaa eikä valtion velkaantuminen huoleta. Arvoisa ministeri Grahn-Laasonen, te sanoitte puheessanne, että teidän on pakko tehdä vaikeita päätöksiä, mutta eivät nämä päätökset ole vaikeita teille. Ne ovat vaikeita niille pienituloisille suomalaisille, joilta te leikkaatte. Arvoisa puhemies! Hilkka lähetti minulle viestillä kysymyksen, joka on osoitettu teille, arvoisa hallitus. Hilkka kysyy: ”Arvoisa hallitus, mitä haluatte sanoa niille perheille, joilla juuri nyt menee todella heikosti? Niille perheille, joissa juuri nyt on ehkä työtön yksinhuoltaja vastuussa kasvavista lapsistaan, joissa eurot eivät riitä ruokaan, vuokraan, vaatteisiin, lääkkeisiin? Mitä sanotte heille nyt? Eikä mitään liirumlaarumia palkansaajien veronkevennyksistä ja panostuksista talouskasvuun, kiitos. Näillä perheillä, lapsilla, isillä ja äideillä, heillä on hätä juuri nyt, oli eilen ja on myös huomenna. Millä tavalla hallitus huolehtii nyt näistä ihmisistä, ja miksi heidän pitäisi luottaa mihinkään, mitä hallitus puhuu?” Arvoisa puhemies! Suomi on yksi maailman parhaista demokratioista, mutta valitettavasti täälläkin raha määrää ja toisten ääni kuuluu kovempaa kuin toisten. Moni pienituloinen on menettänyt lopullisesti uskonsa politiikkaan, kun miljoonan suomalaisen elämä merkitsee vähemmän kuin rikkaimman promillen. Me vasemmistoliitossa olemme saaneet hallituskauden aikana tuhansia ja tuhansia yhteydenottoja pienituloisilta suomalaisilta: ihmisiltä, jotka tämä miljonäärien hallitus on ajanut yhä syvempään ahdinkoon — työttömyyteen, köyhyyteen, ylivelkaantumiseen, jopa ruuan puutteeseen ja asunnottomuuteen. Näiltä ihmisiltä on todellakin vaadittu kohtuuttomia, toisin kuin te, pääministeri Orpo, lupasitte. He ovat pienituloisia, joilta leikkaaminen sittenkin kävi perussuomalaisille, toisin kuin ministeri Purra lupasi. Ei ministeri Purra hymyillyt sakset kädessä eduskuntavaalien alla, vaan antoi tavallisille suomalaisille katteettomia lupauksia, joilla nousi valtaan. Ja nyt täällä lähinnä uhriudutaan, kun lupauksienne perään kysytään. Me vasemmistoliitossa haluamme tuoda miljoonan suomalaisen äänen tähänkin saliin, ja siksi luen pari sitaattia hallituskauden aikana saamistamme viesteistä: ”Olen yhden teinin totaaliyksinhuoltaja. Käyn pienipalkkaisessa työssä korkeakoulututkinnostani huolimatta. Olen ajautunut ulosottoon. Näemme joka kuukausi nälkää. Arjen pakollisista menoista on vaikea selvitä. Emme pysty ostamaan mitään uutta. Arki on vain selviytymistaistelu, jossa olen vaarassa menettää lopullisesti terveyteni. Työnantaja ei anna lisätöitä tai lisätunteja, vaikka niitä kuinka kysyn. Riikka Purran torihuutelut ’Menkää töihin!’ ovat oman elämäntilanteeni valossa irvokkaita.” ”Aikaisemmin pystyin hengittämään ja osa-aikatyön tekeminen oli jonkinlainen kohennus elämänlaatuun ja taloudelliseen tilanteeseen. Minulle 50 prosentin työaika toimistotyössä on tosiaankin minun 100 prosenttiani, enkä enempään pysty. Saan soviteltua peruspäivärahaa, palkalla ei yksin tule toimeen. Leikkauksien jälkeen olen menettänyt melkein 300 euroa kuussa erityisesti asumistuen ja työttömyysetuuksien suojaosan poiston takia. Orpon hallitus ei välitä meistä sairaista ja osatyökykyisistä tippaakaan.” Arvoisa puhemies! Koko hallituksen työelämäpolitiikka on tähdännyt työntekijöiden aseman ja neuvotteluvoiman heikentämiseen. Näillä niin sanotuilla työllisyystoimilla on ainoastaan lisätty työelämän epävarmuutta ja toimeentulon vaikeuksia. Valtavat asumistukileikkaukset, työttömyysturvan lapsikorotuksen poisto ja suojaosien poisto ovat vieneet pahimmillaan satoja euroja kuukaudessa perheiden toimeentulosta. Teiltä, pääministeri Orpo, on ollut mahdotonta saada suoraa vastausta siihen, onko tämä kohtuullista. Näitä leikkauksia on perusteltu työllisyydellä, mutta monien kohdalla työn tekemistä on ainoastaan hankaloitettu, eikä luvatusta 100 000 työpaikasta näy jälkeäkään. Työttömyys on sen sijaan noussut EU-maiden korkeimmalle tasolle. Niin sanottujen työllisyystoimien tai miljonääreille jaettavien veronalennuksien ”dynaamisia vaikutuksia” odotellessa ihmisillä leipäjonoissa on ehtinyt tulla jo moneen kertaan kylmä. Eikö tämän jos jonkin pitäisi herättää hallitus siihen, että joko politiikan suuntaa on korjattava tai sitten on astuttava sivuun? Selittely ei tuo työtä eikä toimeentuloa. Arvoisa puhemies! Mistä rahat köyhyyden torjuntaan, kysytään. Jos hallituksella on minkäänlaista moraalia ja kohtuullisuutta, sen on peruttava kehysriihessä päätöksensä lähes miljardin euron yhteisöverolahjasta suuryrityksille. Edes osa tästä summasta pitäisi käyttää köyhyyskriisin ratkaisemiseen — siihen, että suomalaisilla olisi töitä, riittävä toimeentulo, riittävästi ruokaa ja katto pään päällä. Nämä eivät ole kohtuuttomia vaatimuksia vaan hyvinvointivaltion peruslupaus, jonka oikeistohallitus on täydellisesti laiminlyönyt, ei taloudellisen pakon vuoksi, vaan koska tämä hallitus on päättänyt suosia rikkaita ja palvella ainoastaan miljonäärejä. Politiikka on arvovalintoja. [Ben Zyskowicz: Tuohon ette usko itsekään!] Arvoisa puhemies! Nyt kun Trumpin aggressiivinen sotapolitiikka nostaa elinkustannuksia ja hintoja, olisi entistä tärkeämpää pitää kaikki suomalaiset mukana. Näyttää kuitenkin siltä, että hallitus priorisoi talouspolitiikassaan jättiosinkoja nostavia miljonäärejä tavallisten suomalaisten ohi. Edellä olevan perusteella ehdotan, että eduskunta hyväksyy seuraavan epäluottamuslause-ehdotuksen: ”Orpon hallituksen politiikka on lisännyt merkittävästi köyhyyttä ja eriarvoisuutta Suomessa. Koska hallitus ei ole osoittanut tahtotilaa korjaaviin toimiin, eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.”

Arvoisa puhemies! Emme me kuulleet tässä pääministerin puheessa yhtään uutta ehdotusta korjata sotea. Oletteko te jo luovuttaneet sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen suhteen? En olisi siitä lainkaan yllättynyt, sillä kokoomus ja perussuomalaiset ovat kyllä pystyneet esittämään populistista ja ristiriitaista kritiikkiä soteuudistusta kohtaan, mutta ette te ole missään vaiheessa tarjonneet meille teidän omaa vaihtoehtoanne. Pääministeri! Se, mitä te olette saaneet aikaan, on massiiviset leikkaukset sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitukseen, minkä te unohditte mainita puheenvuorossanne, sekä toisaalta verorahojen lapiointi suurten terveysfirmojen voittoihin. Sikäli on mielestäni oikein hyvä, että tätä soten uudistustyötä nyt aidosti pyritään jatkamaan parlamentaarisesti. Me vasemmistoliitossa olemme pitkään sanoneet avoimesti, että soteuudistus ei tullut kerralla valmiiksi ja korjattavaa jäi. Sote on meidän kaikkien yhteinen asia, ja sitä se on ollut kaikkien näiden vuosien varrella. Olemme sitä olleet kaikki myöskin yhdessä uudistamassa, ja tätä työtä on syytä jatkaa. Tosiasia on, että alueilla ei ole aitoa itsehallintoa niin kauan kuin verotusoikeus puuttuu, ja tämä on myös lukuisten asiantuntijoiden tunnistama korjaustarve nykyisessä soterahoituksessa. On myös tunnistettava se tosiasia, että sotepalveluiden turvaaminen ikääntyvälle väestöllemme edellyttää lisää henkilöstöä ja lisää resursseja — ja tässä suhteessa nyt on menty väärään suuntaan. Perussuomalaisten suurin kädenjälki tässä hallituksessa on ollut hoitohenkilöstön vähentäminen etenkin vanhuspalveluista, kun hoitajamitoitusta on toistuvasti leikattu. Se näkyy nyt suoraan hoitajien työttömyytenä ja potilasturvallisuuden vaarantumisena. Tämä on ollut perussuomalaisten ja muun oikeistohallituksen arvovalinta.

Arvoisa puhemies! Ministeri Rydman, täytyy todeta, että vanhustenhuolto on ollut kyllä aikamoinen puheenaihe tässä viimeisinä viikkoina. Kolmen viikon aikana on uutisoitu neljä hoivakotikuolemaa, joissa taustalla on ollut tapaturma tai onnettomuus, ja minä toivon, että näihin suhtaudutaan vakavasti. En nyt mitenkään halua uskoa, että siellä hoitolaitoksissa hoitajat suhtautuisivat välinpitämättömästi vanhuksiin, joita he ovat hoitamassa, vaan kyseessä on resurssipula, ja se resurssipula on teidän hallituksenne aiheuttamaa. Te olette kahteen kertaan heikentäneet hoitajamitoitusta, minkä myötä hoitajia on vähennetty hoitolaitoksissa. Nyt teidän aikomuksenne on korvata teknologialla — haluan todeta vielä: korvata teknologialla — noin 800 hoitajaa nimenomaan vanhustenhoitolaitoksissa. Ministeri Rydman: miten te voitte kuvitella, että tähän on varaa, kun hoitajat tekevät jo tällä hetkellä työtä erittäin raskaissa ja vaativissa työoloissa entistä huonokuntoisempien vanhusten kanssa?

Arvoisa herra puhemies! Alkuvuodesta kansaa on puhuttanut toreilla etenkin kaksi asiaa: huoli vanhuspalveluiden tilanteesta ja työttömyyskriisi, joka on Suomessa Euroopan pahin. Nämä asiat puhuttavat myös täällä eduskunnassa, jossa ovat juuri käynnistyneet vaalikauden viimeiset valtiopäivät. Suomessa valtaa pitää miljonäärien hallitus, jota nämä ongelmat eivät hetkauta. Siksi tälläkin hetkellä joudumme eduskunnassa jälleen kerran käsittelemään uusia leikkauksia vanhuspalveluihin. Vanhuspalveluista ollaan perussuomalaisen vastuuministerin esityksellä vähentämässä jälleen yli 800 hoivatyöntekijää, vaikka tilanne on jo ennestään kriittinen. Aina kun miljonäärien hallitus leikkaa köyhiltä, sairailta, lapsilta tai vanhuksilta, kyse on kuulemma ”vaikeista päätöksistä”. Sanotaan nyt suoraan: eivät nämä päätökset ole teille vaikeita. Ne ovat vaikeita niille vanhuksille, jotka eivät saa tarvitsemaansa hoitoa. Ne ovat vaikeita niille suomalaisille, jotka eivät pääse ajoissa lääkäriin. Ne ovat vaikeita niille suomalaisille, jotka ovat menettäneet oman kotinsa hallituksen politiikan seurauksena. Ne ovat vaikeita niille yli 30 000 lapselle, jotka hallitus on pudottanut köyhyyteen. Tämä hallitus on todellakin miljonäärien hallitus, ja heitä se palvelee avokätisesti. Julkisesta taloudesta ja velkaantumisesta välittämättä. Suuryrityksiä hyödyttävä yhteisöveron alentaminen lähes miljardilla eurolla jättää valtavan aukon julkiseen talouteen, mutta se ei tuo kasvua eikä työtä. Kyse on lahjasta, ei mistään muusta. Sattumalta julkisuustietojen mukaan elinkeinoelämä valmistautuu jakamaan ennätyspotin vaalirahaa ensi vuoden eduskuntavaaleissa. Miljonäärien kukkarot ovat vastavuoroisesti auki. Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on miljonäärien hallitus, eikä se välitä suomalaisista työntekijöistä — saati työttömistä. Suomeen ollaan nyt tuomassa perusteettomia määräaikaisia työsopimuksia, vaikka edes hallituksen omassa esityksessä sen ei arvioida lisäävän työllisyyttä. Kun työntekijöiden asemaa heikennetään, tavoitteena on tietysti paisuttaa miljonäärien voittoja. Työpaikkoja sillä vain ei synny — kuten ei ole syntynyt tähänkään mennessä. Kasvava joukko työttömiä on joutunut toimeentulotuen varaan, kun työttömyysturvaa ja asumistukea on romutettu. Kun toimeentulotuen menot käännettiin ensin rajuun kasvuun, niin tietysti siitäkin sitten leikattiin. Vaikeimmassa asemassa olevat suomalaiset maksavat näin hinnan oikeistohallituksen epäonnistuneesta politiikasta. Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on miljonäärien hallitus, eikä se välitä myöskään suomalaisesta luonnosta. Suomalaisen luonnon monimuotoisuus heikkenee jatkuvasti. Suomen metsät ovat ratkaisijan roolissa niin ilmaston, luonnon kuin taloudenkin osalta. On uskallettava etsiä ratkaisuja, joiden avulla arvokkaista metsistämme saadaan arvoa tasaisemmin ja reilummin. Tarvitsemme myös ilmastolain rinnalle luontolain, johon määritellään sitovat, hallituskaudet ylittävät tavoitteet luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Se on meidän velvollisuutemme tuleville sukupolville. Arvoisa puhemies! Suomalainen politiikka tarvitsee käänteen ja nimenomaan vasemmistolaisen käänteen. Kansa on kyllästynyt epärehelliseen vaihtoehdottomuuden politiikkaan, jossa hyvinvointivaltion alas ajaminen on muka ”välttämätöntä”, kun samaan aikaan rikkaille riittää rahaa. Jos niin sanottuja kovia päätöksiä kaivataan, niin aloitetaan sitten näistä: Perutaan järjetön yhteisöveron miljardiale ja terveysjättien voittoihin valuneet Kela-korvaukset. Säädetään Suomeen miljonäärivero ja ratkaistaan sillä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusvaje. Nämä päätökset eivät välttämättä kaikille ole mieluisia tai mukavia, mutta yhteisen edun mukaisia ne ovat.

Arvoisa herra puhemies! Tämä oikeistohallituksen tilannekuva sosiaali- ja terveydenhuollon tilanteesta on ollut täysin harhainen. Hoitohenkilöstöä on jo irtisanottu ympäri Suomea, ja lisää irtisanomisia on tulossa. Terveyskeskuslääkäriin, perusterveydenhuoltoon pääsee entistä huonommin, ja erikoissairaanhoidossa jonot ovat monin paikoin liian pitkiä. Terveyskeskuksia on suljettu, ja palvelut ovat ajautuneet yhä kauemmas ihmisten ulottumattomiin. Vasemmistoliitto ja monet asiantuntijat ovat jo pitkään vaatineet hyvinvointialueille lisäaikaa alijäämien kattamiseen, mutta te olette osoittaneet hallituksessa ylimielisyyttä tätä asiaa kohtaan. Itse asiassa ministeri Juuso on vastannut suoraan aikaisemmin, että lisäaikaa ei ole tulossa. No, nyt tämä esitys alijäämien kattamisen lisäajasta on täällä, mutta se on kaksi vuotta myöhässä ja se on puutteellinen. Edelleen monet alueet jäävät talouden ja toimintansa suunnittelussa täysin tyhjän päälle, [Puhemies koputtaa] kun ei tiedetä, tuleeko sitä lisäaikaa vai ei.