Pitko Jenni

Arvoisa puhemies! Itsekin yhdyn kiittelemään ministeriä tästä esityksestä. Koteihin kulkeutuva tupakansavu on sekä terveys- että asumisviihtyvyyskysymys, ja siihen ei olla vielä toistaiseksi pystytty tarpeeksi tehokkaalla tavalla puuttumaan. Nykyinen sääntely ei todella ole mahdollistanut sellaista puuttumista, että ihmiset voisivat varmistua siitä, että kun he kohtaavat tällaista haittaa, niin siihen löytyy työkalut, vaan usein tähän ei edes olla haluttu lähteä, ja jos siihen on lähdetty, niin prosessit ovat kestäneet monesti niin pitkään, että asukas on jo ehtinyt vaikkapa muuttaa pois asunnosta. Mielestäni koteihin ei kuulu naapureiden tupakansavu, ja kuitenkin näen, että myös näiden tupakoivien asukkaiden oikeuksia tässä pitää punnita. Se, että tässä on velvoitettu tilojen haltijoiden kuuleminen ennen tätä päätöstä ja heille annettu mahdollisuus itse estää savun kulkeminen, on hyvä esitys.

Arvoisa puhemies! Vielä muutama yksityiskohtaisempi nosto aloituspuheenvuoroni jälkeen. Yksi on se, että kun tässä uudessa saamelaiskäräjälaissa on lisätty näitä saamelaiskäräjien tehtäviä mutta kuitenkaan resurssit eivät ole pysyneet sen mukana, niin on selvää, että jos kulttuuri-itsehallintoon kuuluvat varat eivät ole riittävät, niin myös koko kulttuuri-itsehallinto voi silloin vaarantua. Tietenkin me elämme haastavassa taloudellisessa tilanteessa ja joudumme tekemään tässä valtakunnassa lähivuosina menosopeutuksia ja sopeutusta ylipäänsä, mutta ajattelen kuitenkin, että kun kyse on valtion budjetissa suhteellisesti melko pienistä rahoista, niin tällaisten asioiden turvaaminen tulevaisuutta ajatellen olisi äärimmäisen tärkeää, niin että varmistamme sen, että kulttuuri-itsehallinto ja oikeudet toteutuvat tai eivät ainakaan jää resursseista kiinni. Toinen asia on saamelaisten perinteisten elinkeinojen tulevaisuus ja siihen liittyvät haasteet tällä hetkellä saamelaisten kotiseutualueella. Tiedämme, että erityisesti ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt merkittävästi poronhoitoon jopa Ylä-Lapissa asti, ja se haaste tulee tietenkin vain lisääntymään tulevina vuosina. On tärkeää pystyä tekemään tässä, yhteistyössä saamelaiskäräjien ja Suomen valtion kanssa, sellaista ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimintaa, että meidän luonto pystyy parhaalla tavalla sopeutumaan tähän kuumenemisen aiheuttamaan poronhoidon vaikeutumiseen, mutta myöskin niin, että saamelaisten poronhoito voi jollakin tavalla jatkua myös uudessa tilanteessa. Lisäksi ehkä tässä edustaja Auttokin viittasi näihin monenlaisiin hankkeisiin, mitä Lapissa ja saamelaisten kotiseutualueella on käynnissä, ja on syytä todella tiedostaa, että ne voivat olla ristiriidassa saamelaisten oman näkemyksen kanssa siitä, mitä kotiseutualueella, niin sanotuilla perinteisillä saamelaisten mailla, pitäisi voida tapahtua. Esimerkiksi kaivosteollisuus, tuulivoima, energiahankkeet ylipäänsä voivat olla räikeässäkin ristiriidassa poronhoidon kanssa, joten tässäkin on oltava herkkänä ja tarkkana ja tiedettävä, mitä tapahtuu. Kolmanneksi vielä sanon näistä saamenkielisistä palveluista, jotka eivät nykyisin toteudu yhdenvertaisesti. Suuri haaste on tietenkin se, että saamelaisten asuinkunnat ovat hyvin hajanaiset, mutta ajattelisin, että meillä on kuitenkin siinä mahdollisuuksia korjata tilannetta. Esimerkiksi aikuiskoulutustuki on aikaisemmin ollut semmoinen tuki, jonka avulla on myös saamen kieltä jo taitavia ihmisiä pystytty kouluttamaan aloille, tai ihmisille on myös opetettu saamen kieltä sitä kautta. Tietooni on tullut myöskin, että usein edes työnantajat, vaikka sote-puolella, [Puhemies koputtaa] eivät tunnista saamenkielisiä ammattilaisia, jotta heitä voitaisiin ohjata näihin tehtäviin, missä saamenkielisille palveluille olisi tarve. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Olemme siinä mielessä historiallisen hetken äärellä, että tämä saamelaiskäräjien kertomus on nyt ensimmäistä kertaa täällä eduskunnassa lähetekeskustelussa. Tämä kertomus arvioi saamelaisten itsehallinnon, perus- ja ihmisoikeuksien, kielellisten oikeuksien, perinteisten elinkeinojen sekä palveluiden ja kulttuurin tilaa vuonna 2025. Tietenkin merkittävä muutos, mikä saamelaisten osalta on tapahtunut, minkä me täällä salissa olemme toteuttaneet, on se, että pitkään odotettu uudistus saamelaiskäräjälain osalta on saatu maaliin ja se on voimaantullut elokuussa 2025 eli tämän kertomuksen vuonna. Tästä kertomuksesta selviää se, että saamelaiskäräjät pitää tätä uudistusta tärkeänä edistysaskeleena mutta katsoo silti, etteivät saamelaisten itsehallinnon tosiasialliset edellytykset edelleenkään toteudu täysimääräisesti, ja siitä on meidän hyvä eduskunnassa todella olla tietoisia. Tämän kertomuksen mukaan yksi läpileikkaavista ongelmista on ero lainsäädännössä tunnustettujen oikeuksien ja niiden käytännön toteuttamisen välillä. Keskeisiä ongelmia ovat saamelaiskäräjien aliresursointi sekä saamenkielisten palveluiden ja henkilöstön puute sekä viranomaisten vaihtelevat neuvottelukäytännöt sekä puutteet saamelaisten oikeuksiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa. Saamelaiskäräjät esittää tässä kertomuksessa laajan joukon toimenpiteitä, mitä me voisimme toteuttaa. Niihin kuuluvat muun muassa saamelaiskäräjien pysyvän rahoituksen turvaaminen, saamen kielilain uudistaminen, rahoituksen vahvistaminen saamen kielten etäopetukseen saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolelle, saamelaisten sote- ja koulutuspalveluiden vahvistaminen, saamelaisen poronhoidon erityisaseman tunnustaminen sekä saamelaisten oikeuksien nykyistä vahvempi huomioiminen maankäytössä ja ympäristöä koskevassa päätöksenteossa. Meillä eduskunnallahan on tietenkin vastuu huolehtia siitä, että perustuslaissa sekä kansainvälisissä ihmisoikeuksissa turvatut saamelaisten oikeudet myös käytännössä toteutuvat. Se edellyttää meiltä lainsäädännön toimeenpanon aktiivista seurantaa, riittäviä ja ennakoitavia resursseja sekä saamelaisten itsehallinnon johdonmukaista kunnioittamista kaikessa julkisessa päätöksenteossa. — Ehkä muutamia asioita nostan vielä tässä keskustelussa erikseen esille yksityiskohtaisemmin.

Arvoisa puhemies! Haluan huomauttaa, että muun muassa Lääkäriliitto ja HUS ovat suhtautuneet kriittisesti siihen, että nimenomaan näitä tietoja jaettaisiin viranomaisille, [Oikealta: Se lukee mietinnössä!] siihen, että poliisin oikeuksia saada tietoja sosiaali- ja terveydenhuollosta lisättäisiin. He pitävät sitä jopa terveydenhuollon luottamusta horjuttavana toimenpiteenä. Sitäkö te puolustatte täällä? [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvänen aika!] Asiakas- ja terveystiedot ovat lähtökohtaisesti aina salassa pidettäviä asioita, jotka eivät kuulu muille kuin potilaalle ja palveluntarjoajalle, [Mauri Peltokangas: Oletteko lukenut mietinnön?] heidän luottamuksellisiin väleihinsä. Lääkäriliiton mukaan potilaalla ja asiakkaalla on oltava oikeus luottaa siihen, että hänen arkaluontoiset tietonsa pysyvät salassa ja että hän voi hakeutua hoitoon turvallisesti ja luottamuksellisesti kaikissa tilanteissa sitä tarvitessaan. [Mauri Peltokangas: Oletteko te lukenut mietinnön?] Voimme varmasti yhdessä todeta sen, että kun on kyse ihmisten käynnistä lääkärillä tai sosiaalipalveluissa tai terveydenhuollon palveluissa, niin silloin kyse on luottamuksellisista potilastiedoista, oli sitten kyse siitä käynnistä itsestään tai sen sisällöistä. Tämä ei ole pelkästään vihreiden näkemys vaan muun muassa Lääkäriliiton ja HUSin näkemys, joten jos puhun täällä muunneltua totuutta sen osalta, [Mauri Peltokangas: Ei, vaan te sanoitte, että poliisi saa käsiinsä!] niin silloin toki tämä syytös kohdistuu aika paljon laajemmalle kuin vain vihreisiin. Haluan vielä sanoa sen, että myös sosiaali- ja terveysvaliokunta suhtautui kriittisesti tähän tietojen luovuttamiseen. Toisaalta haluan myös korjata edustaja Zyskowiczin väitteen siitä, että vihreät olisivat vastustaneet kännykkäkieltoa kouluun, mikä ei toki liity yhtään millään tavalla tähän asiaan, mutta koska nyt täällä vihreiden syntejä alettiin laajemminkin ruotimaan, niin tämä ei pidä paikkaansa. Me olemme kannattaneet sitä. Mielestäni on hyvä, että näitä lakiesityksiä katsotaan myös perusoikeusnäkökulmasta ja suhtaudutaan aika herkästi siihen, että näillä esityksillä, vaikka myös kännykkäkiellollolla, voi olla vaikutuksia perusoikeuksiin. Mutta kun löydetään oikeanlainen tasapaino, missä yhteiskunnallisia tavoitteita pystytään edistämään niin, että niiden merkitys perusoikeuksien rajoituksiin pystytään pitämään matalana — kännykkäkielto on hyvä esimerkki siitä — niin kyllä me kannatamme sellaisia järkeviä ja asiallisia esityksiä.

Arvoisa puhemies! En tiedä, mihin edustaja Zyskowicz viittasi sillä, että se, mitä sanoin, ei pitäisi paikkaansa. Mutta näihin edustaja Heinosen esimerkkeihin. Kuten sanoin, viranomaistyötä tulee kehittää ja kadonneiden ihmisten etsiminen ei ollut tämän meidän vastalauseen ydin, jos olette sen lukeneet. Emme siis esittäneet tätä viranomaistyön kehittämistä kaiken kaikkiaan, mutta esityksemme koskee näiden tietojen luovuttamista, mitä kohtaan myös asiantuntijakuulemisissa laajasti sosiaali- ja terveysalan asiantuntijat ovat esittäneet kritiikkiä. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]

Arvoisa puhemies! Rikostorjunta ja toimiva viranomaisyhteistyö on tärkeää, mutta perusoikeuksia ei tule rajoittaa ilman välttämättömiä perusteita. Tämä esitys avaa poliisin pääsyn sosiaali- ja terveystietoihin mutta epäonnistuu täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimusten täyttämisessä. Haitat ylittävät esityksessä hyödyt, ja ehdotetut muutokset ovat omiaan vaarantamaan ihmisten luottamusta sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Ihmiset voivat jopa lopettaa avun hakemisen, jos lääkäri- ja sosiaalityöntekijäkäynti voi päätyä poliisin tietoon. Ihmiskaupan uhrit eivät välttämättä enää uskaltaisi asioida esimerkiksi Migrin kanssa. Edellä olevan perusteella esitän lakiesityksen hylkäämistä.

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen tarkoituksena on saattaa asunto-osakeyhtiölaki ajan tasalle eräiden käytännössä ilmenneiden uusien haasteiden osalta. Esityksen tavoitteena on erityisesti helpottaa taloyhtiöiden häiriötilanteisiin puuttumista, osakehuoneiston hallintaanottoa, yhtiön hallittua alasajoa sekä sähköautojen latausmahdollisuuden asentamista taloyhtiöihin. Taloyhtiöiden hallittua alasajoa koskevat ehdotukset, kuten osakehuoneiston käyttötarkoituksen muuttaminen, voivat helpottaa yhtiön päätöksentekoa kiinteistön ja rakennuksen kunnossapidosta, kehittämisestä ja kulujen rajoittamisesta. Ehdotetut muutokset voivat tehostaa yhtiön toiminnan tehokkuutta sekä kiinteistöjen asianmukaista ylläpitoa. Esimerkiksi ehdotetut uudet hallintaanottoperusteet voivat ehkäistä haittoja tehokkaammin, kun yhtiöllä on parempi mahdollisuus puuttua erilaisiin häiriötilanteisiin. Ensin osakkeenomistajan tiedonsaannista hallituksen päätöksistä ja huoneistoa koskevista asiakirjoista: Osakkeenomistajan tiedonsaantioikeutta hallituksen päätöksestä ehdotetaan täydennettäväksi siten, että osakkeenomistajalla on hallituksen päätösten lisäksi oikeus saada viivytyksettä tieto yhtiöllä olevasta osakehuoneistoa koskevasta asiakirjasta, jolla on merkitystä huoneiston käytön ja kunnossapidon tai niistä aiheutuvien kustannusten arvioinnin taikka osakkeenomistajan oikeuksien tai velvollisuuksien toteuttamisen kannalta. Valiokunta pitää ehdotusta erittäin kannatettavana ja katsoo, että kynnyksen olemassa olevan asiakirjan luovuttamisesta kieltäytymiselle on oltava hyvin korkealla. No, sitten lyhytvuokraukseen liittyvien haittojen hallinnasta: Hallituksen esityksen tarkoituksena on varmistaa asunto-osakeyhtiölain puitteissa lyhytaikaisen vuokraustoiminnan edellytykset, mutta mahdollistaa samalla nykyistä parempi puuttuminen havaittuihin ongelmiin. Laissa ei tarpeettomasti rajoiteta sellaista asuinhuoneiston lyhytvuokrausta, jonka vaikutukset eivät vähäistä suuremmissa määrin poikkea tavanomaisesta asumisesta. Ehdotetun lyhytvuokrausta koskevan sääntelyn tavoitteena on, että osakkeenomistaja voi käyttää osakehuoneistoaan haluamallaan tavalla asumiseen sekä pidempi- tai lyhyempiaikaiseen vuokraamiseen siten, ettei siitä aiheudu yhtiölle, osakkaille ja asukkaille asuinkäytöstä poikkeavia lisäkustannuksia tai muuta haittaa. Huomion arvoisena valiokunta haluaa korostaa, että lyhytvuokraukseen liittyvää lainsäädäntöä käsitellään erityisesti myös eduskunnassa käsiteltävänä olevassa rakentamislaissa. Tässä laissa huoneiston hallintaanottoa voidaan käyttää keinona puuttua lyhytvuokrauksesta aiheutuvaan haittaan. Tässä tarkoituksessa asunto-osakeyhtiölain 8 luvun 2 §:n 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 kohta, jonka perusteella asuinhuoneisto voidaan ottaa yhtiön hallintaan lyhytvuokrauksesta aiheutuvien asuinkäytöstä poikkeavien lisäkustannusten tai haitan perusteella. Uusia asunto-osakeyhtiöitä perustettaessa on mahdollista yhtiöjärjestyksessä määrätä, onko tai missä mittakaavassa lyhytvuokraus olisi sallittua, kun taas olemassa olevien yhtiöiden osalta tämä edellyttää jatkossakin kaikkien osakkeenomistajien suostumusta. Osakkeenomistajan voidaan osakkeet hankkiessaan katsoa perustellusti olettaneen, että osakehuoneistoa voidaan käyttää asuinkäyttöön rinnastuvaan lyhytvuokraukseen, eikä tällaista oikeutta voida yhtiöjärjestyksen muutoksella rajoittaa ilman suostumusta. Tämän johdosta lausunnoissa ehdotettu lyhytvuokrauksen kielto yhtiöjärjestyksessä ilman osakkeenomistajan suostumusta olisi ongelmallinen omaisuudensuojan ja osakeomistuksen ennakoitavuuden kannalta. Valiokunta yhtyy hallituksen esityksen perusteluissa esitettyyn näkemykseen siitä, että lyhytvuokrauksen sääntelyä on kehitettävä aktiivisesti ilmiön kehittymisen myötä. Sääntelytarpeet ovat monitahoisia koskien asuntomarkkinoiden hallintaa, naapureiden kokemia häiriöitä lähialueilla ja rakennusten sisällä, kaavoituksen ja rakentamisen järjestelmän sopeuttamista, tietojen antamista kunnallisille viranomaisille sekä sen rajan hakemista, milloin ja millä ehdoilla lyhytvuokrausta voidaan harjoittaa asumisen sivutoimintana ja milloin se muuttuu luonteeltaan omanlaistaan ohjaamista ja sääntelyä vaativaksi majoitustoiminnaksi. Tämän johdosta valiokunta katsoo, että lyhytvuokrausta koskevan eri lakeihin sisältyvän sääntelyn toimivuutta ja riittävyyttä on tarpeen arvioida kokonaisuutena seuraavien vuosien aikana. Tämän lakiehdotuksen mukaan huoneiston toisen käyttöön antaneen osakkeenomistajan on huolehdittava, että hänellä on tarvittavat tiedot huoneiston käyttöoikeuden saaneesta. Hallituksen esityksen mukaan tarkoituksena ei ole laajentaa osakkeenomistajan velvollisuutta vuokralaista koskevien tietojen keräämiseen eikä osakehuoneiston käytön seurantaan ja dokumentointiin yli sen, mihin osakkeenomistajalla jo voimassa olevaan lakiin perustuvan huolellisuusvaatimuksen johdosta on velvollisuus. Valiokunta korostaa, että uusi tietojenantovelvollisuus ei tarkoita osakkeenomistajan vastuun lisäämistä vuokralaisen toiminnasta vaan ainoastaan sanamuotonsa mukaisesti varmistaa yhtiön tiedonsaantioikeuden osakkaan vuokralaisista tarvittaessa. Huoneiston häiriötilanteista on tarkoitus säätää niin, että sääntely mahdollistaa jatkossa puuttumisen sellaiseen osakkeenomistajan tai asukkaan menettelystä johtuvaan vähäistä suurempaan häiriöön tai haittaan, jota yhtiön, osakkaiden ja asukkaiden ei voida katsoa olevan velvollisia sietämään mutta joka jää voimassa olevien hallintaanottoperusteiden soveltamisalan ulkopuolelle. Valiokunta pitää ehdotusta erittäin kannatettavana. Asumishäiriöiden määrä on viime vuosina kasvanut merkittävästi, ja sääntely on asumisrauhan turvaamiseksi tarpeen. Valiokunta toteaa, että kohtuuttoman häiriön määrittely tyhjentävästi laissa on kuitenkin mahdotonta, joten hallintaanottoperusteita on arvioitava tapauskohtaisesti, ja siten vasta oikeuskäytännön myötä saadaan selvyyttä sääntelyn käytännön toimivuudesta. Myös uuden hallintaanottoperusteen soveltamista käytännössä on tärkeää seurata ja arvioida mahdollisia muutostarpeita. Asunto-osakeyhtiölain 8 luvun 2 §:n 1 momentin 5 kohtaa ehdotetaan täydennettäväksi siten, että osakehuoneisto voidaan ottaa yhtiön hallintaan myös silloin kun osakkeenomistaja tai muu osakehuoneistossa asuva ei noudata, mitä terveyden säilymiseksi yhtiön tiloissa on tarpeen. Säännöksestä seuraa, että esimerkiksi tupakkalakiin perustuvan tai lain perusteella määrätyn tupakointikiellon rikkominen voi olla asunto-osakeyhtiölaissa säädetyin edellytyksin huoneiston hallintaanoton peruste. Asuntoyhteisöjen asuinhuoneistoja ja niiden parvekkeita ja ulkotiloja koskevat tupakointikiellot merkitsevät perustuslakivaliokunnan tulkinnan mukaan verrattain syvälle käyvää puuttumista henkilön itsemääräämisoikeuteen ja yksityiselämän suojaan. Arvioitaessa yhtiön mahdollisuutta tupakointikiellosta päättämiseen asuinhuoneistoissa ja niiden parvekkeilla ja ulkotiloissa sen perusteella, että niistä voi rakenteiden tai muiden olosuhteiden vuoksi muuten kuin poikkeuksellisesti kulkeutua savua muiden asukkaiden vastaaviin tiloihin, on huomioitava perusoikeuksien rajoittamisen ohella tupakointikieltopäätöksen tekevä taho. Arvioitavana on siten myös se, voiko tupakointikieltopäätöksen ylipäänsä tehdä muu kuin viranomainen, jos tupakointikiellon määräämisen tulkitaan olevan perustuslain kontekstissa merkittävää julkisen vallan käyttämistä. Näistä syistä mahdolliset lainsäädännön muutokset on katsottu tarkoituksenmukaisimmaksi toteuttaa tupakkalaissa. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan tupakkalain uudistamista. Valiokunta pitääkin välttämättömänä, että tupakoinnista naapureille aiheutuvaan haittaan puututaan nykyistä tehokkaammin. Hallituksen esityksen perusteluista ilmenee, että vuonna 2024 teetetyn kyselytutkimuksen mukaan kerrostaloasukkaista ilmoitti altistuvansa tupakansavulle 62 prosenttia ja rivi- ja paritaloasukkaista 58 prosenttia. Tämä osoittaa, että on olemassa tarve puuttua tupakansavuhaittaan nykyistä tehokkaammin. Valiokunta kiirehtiikin tupakkalain muuttamista koskevan hallituksen esityksen antamista eduskunnalle ja katsoo, että sen ja asunto-osakeyhtiölain muutoksen yhteisvaikutuksia tulee seurata ja arvioida, helpottavatko ne käytännössä riittävästi tupakointikieltojen asettamista asuinyhteisöissä siten, että naapureiden ei enää tarvitse kärsiä tupakansavusta aiheutuvaa haittaa. Tästä valiokunta esittää lausumaa. Sitten vielä häiriöiden näyttötaakasta ja yhdestä pienemmästä asiasta: Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty laajasti huomiota siihen, että häiriöiden määrä on lisääntynyt asumisessa merkittävästi. Kun häiriöiden taustalla ovat huumeet, tilanteisiin liittyy väkivallan uhka, eivätkä naapurit uskalla tehdä häiriöilmoituksia nimellään. Silloin kun naapureita ei pystytä kutsumaan oikeudenkäyntiin todistajaksi, on oltava muita keinoja esittää riittävä näyttö hallintaanottoperusteen tai vuokrasopimuksen purkuperusteen olemassaolosta. Poliisin hätäkeskusraporttien tai vastaavan tiedonsaannin saatavuutta on parannettava, jotta häiriöihin voidaan puuttua riittävällä tavalla ja siten turvata muille asukkaille asumisrauha sekä asumisen turvallisuus. Valiokunta yhtyy näissä asiantuntijalausunnoissa esitettyyn huoleen ja esittää lausumaa tähän liittyen. Vielä lopuksi konkurssiin liittyen: Asunto-osakeyhtiölakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että toimivalta yhtiön omaisuuden luovuttamisesta konkurssiin on lähtökohtaisesti yhtiökokouksella. Muutoksen myötä toimivalta vastaa voimassa olevaa lakia paremmin yhtiökokouksen yleistoimivaltaa päättää yhtiön ja osakkeenomistajien kannalta epätavallisista ja laajakantoisista toimista. Haluan vielä korostaa, että tässä säädetään myös asunto-osakeyhtiön konkurssin vaikutuksista osakkeenomistajien hallintaoikeuteen ja vastikkeenmaksuvelvollisuuteen ja 4 momentissa asuntoyhtiön konkurssin vaikutuksista osakkeenomistajan ja tämän vuokralaisen väliseen vuokrasuhteeseen. Hallituksen esityksen mukaan osakkeenomistajan on viipymättä ilmoitettava vuokralaiselle hallintaoikeutensa lakkaamisesta ja vuokrasopimuksen päättymisestä laissa tarkoitettuna ajankohtana. Valiokunta esittää hyväksyttäväksi kolme lausumaa, ja mietintö on yksimielinen.

Arvoisa puhemies! Esittelen mietinnön sisällön: Näiden ehdotettujen muutosten tarkoituksena on nopeuttaa maanpuolustukselle ja varautumiselle tärkeiden tuotantolaitosten sijoittamista ja lupamenettelyjä. Esityksen tavoitteena on parantaa Suomen sotilaallista huoltovarmuutta sujuvoittamalla maanpuolustukselle tärkeiden tuotantolaitosten sijoittamista. Muutosehdotusten taustalla on heikentynyt kansainvälinen turvallisuustilanne ja tarve vahvistaa Suomen puolustusteollista perustaa. Hallituksen esityksessä esitetyistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella ympäristövaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena sekä puoltaa siihen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä muutettuina. Kemikaaliturvallisuuslakiehdotuksen mukaan maanpuolustukselle tärkeällä tuotantolaitoksella tarkoitetaan muuta kuin Puolustusvoimien hallinnassa olevaa tuotantolaitosta, jolla puolustusministeriö on katsonut olevan maanpuolustukselle olennainen merkitys. Mainittuja laitoksia koskevan poikkeuksen soveltamisen edellytykset ratkaistaan siten, että puolustusministeriö antaa lausunnon tuotantolaitoksen tärkeydestä maanpuolustukselle. Esityksen ja valiokunnan saaman lausuntopalautteen mukaan poikkeusten ennakoidaan koskevan vain harvoja tuotantolaitoksia. Esityksessä ehdotetaan lupa- ja ilmoitusmenettelyä sujuvoitettavaksi siten, että maanpuolustukselle tärkeän tuotantolaitoksen lupahakemus tai ilmoitus asetetaan etusijalle viranomaisten käsitellessä tuotantolaitosten vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn lupahakemuksia tai ilmoituksia. Esityksessä kemikaaliturvallisuuslakiin ehdotetaan säädettäväksi poikkeus koskien maanpuolustukselle tärkeän tuotantolaitoksen toiminnanharjoittajan tiedottamisvelvollisuutta yleisölle. Lisäksi kemikaaliturvallisuuslakiehdotuksen mukaan maanpuolustukselle tärkeän tuotantolaitoksen toiminnanharjoittaja saa poiketa velvollisuudesta toimittaa tiedot tuotantolaitoksessa käsiteltävistä ja varastoitavista suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavista kemikaaleista sellaisille henkilöille sekä sellaisiin lähistöllä sijaitseviin kouluihin, sairaaloihin ja muihin yleisessä käytössä oleviin rakennuksiin sekä tuotantolaitoksiin, joihin turvallisuusselvitystä edellyttävässä tuotantolaitoksessa alkunsa saanut suuronnettomuus voi vaikuttaa, jos tiedot ovat edellä mainitun viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 10 kohdan tai kansainvälisistä tietoturvavelvoitteista annetun lain mukaan salassa pidettäviä. Kemikaaliturvallisuuslakiin liittyen myös talousvaliokunta kiinnitti ympäristövaliokunnan huomiota mahdollisuuteen sujuvoittaa kemikaaliturvallisuuslain sääntelyä myös muiden kuin maanpuolustukselle tärkeiden tuotantolaitosten osalta. Talousvaliokunnan lausunnon valossa ympäristövaliokunta pitää tärkeänä selvittää, miten vastaavaa sääntelyä kuin maanpuolustukselle tärkeille laitoksille ehdotetaan voidaan jatkossa ulottaa erityisesti tapauksiin, joissa laitoksen sijoittaminen voidaan rakentamislain mukaan ratkaista puhtaan siirtymän sijoittamisluvalla. Tästä valiokunta esittää lausumaa. Merkittäviä muutoksia lupaprosesseihin esitetään rakentamislakiehdotuksessa. Rakentamislaissa ehdotetaan säädettäväksi uudentyyppisestä sijoittamisluvasta. Rakentamisluvan hakijan pyynnöstä rakentamislupaan liittyvä sijoittamisen edellytysten olemassaolo on esityksen mukaan ratkaistava sijoittamisluvalla ilman asemakaavaa tai sellaista yleiskaavaa, jossa on määrätty sen käyttämisestä rakentamisluvan myöntämisen perusteena. Edellytyksenä tälle sijoittamisluvan käytölle on, että tuotantolaitoksella on puolustusministeriön lausunnon perusteella olennainen merkitys maanpuolustukselle ja että tuotantolaitos ei sijaitse alueella, jolla on voimassa oleva alue asemakaava. Lisäksi rakentamislakiin ehdotetaan lisättäväksi kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle mahdollisuus myöntää luvan hakijalle oikeus rakentamisen aloittamiseen ennen kuin poikkeamislupa, johon rakentamisluvan myöntäminen on perustettu, on tullut lainvoimaiseksi, kun kyse on maanpuolustukselle tärkeästä tuotantolaitoksesta taikka muusta maanpuolustuksen varautumistarkoituksen edellyttämästä tuotantolaitoksesta. Tässä sijoittamisluvassa on hallituksen esityksen mukaan kyse hankekohtaisesta lupamenettelystä, jossa prosessin vaiheet ovat kaavoitukseen verrattuna suoraviivaisempia. Sijoittamisluvan myöntämiseen ei liity oikeusharkintaa, kuten kaavaprosessissa, eikä kunta voi täten päättää olla myöntämättä sijoittamislupaa, mikäli sen edellytykset täyttyvät. Tämän on ajateltu lisäävän ennakoitavuutta prosessissa. Luonnollisesti myös kaavoitusprosessin kesto on siis pois tästä prosessin kestämisestä, ja se siten sujuvoittaa tätä prosessia. Muutoksenhakuoikeudesta: Maanpuolustukselle tärkeän tuotantolaitoksen sijoittamisluvasta on hallituksen esityksen mukaan valitusoikeus yleisöllä, johon onnettomuus eli tämä kemikaaliturvallisuuslain mukainen onnettomuus vaikuttaa tai todennäköisesti vaikuttaa, ja yleisöllä, jonka etua päätös koskee. Tämän säännösehdotuksen taustalla on Seveso III -direktiivi. Mainitun direktiivin säännöksiä on Suomessa tulkittu siten, että valitusoikeus on yleisöllä, jota asia koskee. Valiokunta esittää tähän muutosta. Lisäksi valiokunnan saamissa lausunnoissa on kiinnitetty huomiota maanpuolustukselle tärkeiden tuotantolaitosten lupamenettelyyn liittyvään mahdolliseen hybridivaikuttamisen riskiin. Talousvaliokunnan lausunnossa on arvioitu tarvetta säätää erikseen maanpuolustuksellisesti tärkeän tuotantolaitoksen sijoittamislupaa koskeva valitus käsiteltäväksi kiireellisenä, ja ympäristövaliokunta on tehnyt tätä koskevan muutosehdotuksen. Nyt kerron hieman tarkemmin näistä ympäristövaliokunnan tekemistä muutosehdotuksista. Tässä on teknisiä muutoksia mutta myös sisällöllisiä muutoksia. Valiokunta ehdottaa 43 c §:n 4 momenttia muutettavaksi siten, että toimivalta poiketa maanpuolustukselle tärkeän tuotantolaitoksen sijoittamisluvan käsittelyssä rakennuspaikkaa ja sen kokoa koskevasta vaatimuksesta säädetään kunnan rakennusvalvontaviranomaisen sijaan kunnalle. 46 b §:n 1 kohdassa ehdotetaan poistettavaksi säännös, jonka mukaan maanpuolustukselle tärkeän tuotantolaitoksen sijoittamisluvan edellytyksenä on, ettei rakentaminen saa aiheuttaa merkittävää haittaa yleiskaavassa annettujen määräysten toteuttamiselle. Merkittävä haitta voisi tarkoittaa esimerkiksi tuulivoimarakentamista yleiskaavan mukaisesti. Muutoksen seurauksena yleiskaavan toteutukselle aiheutuva merkittävä haitta ei siis ole este maanpuolustukselle tärkeän tuotantolaitoksen sijoittamiselle. Pykälän 2 kohdasta ehdotetaan poistettavaksi säännös, jonka mukaan maanpuolustukselle tärkeän tuotantolaitoksen sijoittamisluvan edellytyksenä on, ettei rakentaminen saa aiheuttaa merkittävää haittaa maakuntakaavassa osoitettujen valtakunnallisesti merkittävien liikenteen ja teknisen huollon verkostojen toteutumiselle. Tämäkään siis ei olisi enää este sijoittamisluvan myöntämiselle. Pykälän uutta 3 kohtaa ehdotetaan tarkennettavaksi viittaamalla nimenomaisesti tuotannon kannalta tarvittaviin varoalueisiin. 63 b §:n osalta kuuleminen ja tiedottaminen maanpuolustukselle tärkeän tuotantolaitoksen sijoittamislupahakemuksesta ehdotetaan muutettavaksi siten, että yleisön osallistumista koskeva sääntely vastaa puhtaan siirtymän sijoittamislupaa koskevan rakentamislain 63 a §:n säännöksiä. Myös kiireellisyyteen näiden maanpuolustukselle tärkeiden tuotantolaitosten sijoittamislupaa koskevien valituksien käsittelyssä esitetään muutosta. Merkittävä on tämä 179 b §:n valitusoikeutta koskeva muutos, jonka mukaan maanpuolustukselle tärkeän tuotantolaitoksen sijoittamisluvasta valittaminen rajattaisiin vastaamaan sitä, mitä rakentamislain 179 a §:ssä säädetään puhtaan siirtymän sijoittamisluvan valitusoikeuksista. Näin ollen siis tämä Seveso III -direktiivissä tarkoitettu yleisö, jota asia koskee, määriteltäisiinkin rakentamislain mukaisesti kiinteistön omistajiksi tai haltijoiksi sekä henkilöiksi, joiden oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Täten direktiivissä mainitut ympäristönsuojelua edistävät järjestöt voivat valittaa vain hankkeista, joihin sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia. Valiokunta esittää myös yhtä lausumaa, ja mietintöön on jätetty kaksi vastalausetta. Toinen on hylkäysvastalause, johon sisältyy lausuma, ja toinen on vastalause, jonka mukaan hallituksen esitys hyväksyttäisiin muuttamattomana.

Arvoisa puhemies! Kun teimme viime kaudella soteuudistuksen, oma ajatus oli ainakin silloin, että se seuraava vaihe on palveluiden kehittämisen vaihe, se vaihe, kun otetaan käyttöön uusinta tietoa ennalta ehkäisystä tai vaikka sitä teknologiaa. Mutta moni hyvinvointialue aloittikin hyvin haastavassa taloudellisessa tilanteessa, ja päätökset koskivat pitkälti säästöjä. Muistan itse Pohteen aluevaltuutettuna, kuinka puhuimme siitä, että ehkä vuonna 26 olemme kuivilla ja sitten lähdemme kehittämään palveluita. No, nyt olemme siinä tilanteessa, että hallitus kaavailee seuraavaa säästökierrosta eli taas merkittäviä sopeutuksia hyvinvointialueille. Sen sijaan, että alueet pääsisivät kehittämään palveluiden sisältöä, ovat ne pakotettuja taas leikkaamaan. Pohteelle nämä uudet leikkauskierrokset saattavat tarkoittaa jopa 400 henkilötyövuoden vähennystä keskimäärin vuodessa. Silloin on turha puhua palveluiden parantamisesta tai vaikuttavuuden parantamisesta, jos päätökset pyörivät vain siinä, miten ihmeessä me tästä tilanteesta selviämme. Hyvä hallitus, milloin alkaa se soteuudistuksen tärkein vaihe eli palveluiden kehittäminen?

Arvoisa puhemies! Tässä taloustilanteessa kannattaisi erityisen hyvin varjella niitä toimintoja, joilla on ennalta ehkäisevä vaikutus ja jotka estävät raskaiden palveluiden käyttöä. Monelle järjestölle on tullut huonoja uutisia teidän hallituksenne toimesta, kun olette tehneet merkittäviä järjestöleikkauksia. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Nämä järjestöt ovat tärkeitä, ennalta ehkäisevää työtä tekeviä toimijoita, jotka monesti perustavat toiminnan vapaaehtoisiin ja talkootyöhön. Hallitus, säästöjä ei kannata hakea sellaisista toiminnoista, jotka aiheuttavat vielä suuremmat kustannukset myöhemmin, ja sitä teidän hallituksenne järjestöleikkaukset ovat. Ministeri Rydman, miten te ajattelette, että sotejärjestöjen tekemää työtä voidaan korvata, paikata, ja eikö tätä työtä enää teidän mielestänne tarvita, kun se on leikattu alas?

Arvoisa puhemies! Sanoitte, ministeri, että hyvinvointialueiden taloudessa on tapahtunut käänne parempaan. Näin totta kai on, mutta millä kustannuksella se on tapahtunut? Se on otettu henkilöstön selkänahasta. 1 300 henkilöä irtisanottiin viime vuonna, ja tuskin kukaan voi tässä salissa väittää, että näitä 1 300:aa henkilöstön jäsentä ei olisi tarvittu meidän kriittisen tärkeitä sosiaali- ja terveyspalveluita tuottamaan. Hyvä, että hallitus antaa nyt lisäaikaa näiden alijäämien kattamiseen joillekin alueille. Sitä me olemme täältä pyytäneet, ja tämä on oikea askel. Mutta jos kuitenkin samaan aikaan hallituskin esittää jatkuvasti uusia säästöjä, niin kyllähän me olemme siinä tilanteessa, että hyvinvointialueet eivät koskaan pääse kehittämään niitä palveluita, mikä myös olisi tärkeää. Me kaikki tiedämme, että ensimmäinen askel soteuudistusta oli hallinnollinen uudistus, ja nyt me tarvitsisimme palveluiden kehittämistä. Olen syvästi huolissani tästä, että me vain jatkuvasti säästämme ja asetamme uusia kiristyksiä sen sijaan, että me pystyisimme keskittymään parantamaan palveluita.