Purra Riikka

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Rydman tuossa edellä ja aiemmalla kyselytunnilla useaan kertaan on korostanut sitä, minkä takia, vaikka ikävää on korottaa asiakasmaksuja, se on kuitenkin pienempi paha kuin tämä muu kokonaisuus, mihin palveluihin näitä voitaisiin kohdistaa. Jos katsotaan hyvinvointialueiden kokonaisrahoitusta, niin se on lisääntynyt tällä hallituskaudella yli neljä miljardia euroa. [Timo Harakka: Tulihan se sieltä!] Hyvinvointialueiden rahoituksen kasvu, korkomenot, puolustusmenot, turvallisuusmenot ovat ne kokonaisuudet, jotka selittävät sitä, että me olemme niin kaukana niistä tavoitteista, joihin meidän olisi pitänyt päästä. Vastaavalla tavalla minun on pakko sanoa, edustaja Lindén, että te tuossa kesällä ehdotitte, että hyvinvointialueiltakin pitää tulevina vuosina pystyä säästämään, ja te ehdotitte muistaakseni miljardin euron säästöjä hyvinvointialueille. [Timo Heinonen: Siis leikkausta!] Se toki aiheutti teidän omassa puolueessanne sen, että siellä järjestettiin kriisikokouksia [Jani Mäkelä: Pelisääntökeskustelua!] tästä teidän kuitenkin aika järkevästä ehdotuksestanne, koska kyllä, me olemme sellaisessa tilanteessa, että kaikkia sektoreita valitettavasti pitää pystyä tarkastelemaan, [Puhemies koputtaa] jotta julkinen talous saadaan parempaan jamaan.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia eduskunnalle tämän käsittelystä. Koen jokseenkin irvokkaiksi monet opposition puheenvuorot siitä, että velkasuhde ei vakaudu, velka on edelleen korkealla, alijäämät ovat korkealla, ottaen huomioon, että te olette vastustaneet käytännössä kaikkia, käytännössä joka ikistä sopeutustoimeamme, jonka me olemme tänne saliin tuoneet. Tässä maassa 20 vuotta on käytännössä jätetty monet uudistukset tekemättä, ollaan jätetty tekemättä säästöjä nimenomaan sinne pysyviin käyttötalouden menoihin. Ei ole uudistettu rakenteita. Nyt tämä hallitus tätä tekee. Ensimmäistä kertaa on leikattu pysyviä menoja selvästi. Tämä kokonaisuus ei ihan hetkessä onnistu, varsinkaan kun tuo kansainvälinen ympäristö ylipäätänsä Euroopassa ja Euroopan ulkopuolella on niin haastava. Olemme hallituksessa tehneet paitsi hallitusneuvotteluissa merkittäviä säästöjä myös neljä uutta kierrosta. Meillä ei myöskään ole menossa mikään välivuosi, kuten täällä todettiin, vaan säästöt edelleenkin ovat vuositasolla miljardiluokassa. Tänä keväänä olemme 540 miljoonaa päättäneet myös uusia. Mikäli me olisimme jatkaneet edellisen hallituksen linjalla, kaikki nämä luvut olisivat huomattavasti pahempia, eivät parempia. Se, mikä selittää kansainvälisten tekijöiden ohella tätä meidän heikkoa tilannetta, ovat nimenomaan puolustukseen ja turvallisuuteen tehdyt lisäpanostukset, korkojen kehitys ja myös hyvinvointialueiden lisärahoitus. Arvoisa puhemies! Mennään ensin tähän yhteisöveroon, joka täällä kaikkien oppositiopuolueiden osalta sai kritiikkiä. Mitä jos kysytään niiltä yrityksiltä itseltään? Sitäkin on tänä keväänä kysytty, nimittäin pk-yritystutkimuksessa. Käyn erikseen läpi suuret yritykset ja pk-yritykset. Suurten yritysten mukaan yhteisöveron kevennys lisää investointihalukkuutta huomattavasti tai ratkaisevasti 20,9 prosentilla vastaajista ja huomattavasti, ratkaisevasti tai jonkin verran 65,5 prosentilla, suurissa yrityksissä. No, pk-yrityksissä se lisää kasvu- ja investointihalukkuutta merkittävästi 30,2 prosentilla vastaajista. Mielestäni tämä ei ole lainkaan vähäpätöinen tulos. No, mennään eteenpäin. Saksalaisen tutkimuksen mukaan yhteisöveron keventämisestä jopa puolet siirtyy työntekijöille palkkojen kautta. Tämä koskee erityisesti matalasti koulutettuja, naisia ja nuoria. Saksa muuten aikoo keventää yhteisöveroa myös lisää. Mihinkähän tämä perustuu, arvoisa oppositio? Voisiko se perustua siihen, että Saksankin talous kaipaa todella kasvua? Siellä ilmeisesti sosiaalidemokraatit tulkitsevat näitä asioita kyllä huomattavasti eri tavalla kuin Suomessa. Oletteko huomanneet myös sen, että tällä hetkellä niitä kansainvälisiä investointeja virtaa Suomeen? Se on mielestäni erittäin hieno asia. Se, millä tämänkin saisi varmasti katkeamaan, olisi poukkoileva veropolitiikka, jossa näitä kevennyksiä lähdettäisiin perumaan. Sosiaalidemokraatteja enemmän minua hämmästyttävät kyllä keskustan ryhmäpuheenvuoro täällä ja teidän linjanne näihin asioihin. Se, että te vastustatte työhön ja yrittämiseen kohdistuvia veronkevennyksiä, on minulle jokseenkin erikoista — puolue, joka siis jätti hallitusneuvotteluihin tyhjän paperin ja viime kaudella tuki Suomen pitkään aikaan vasemmistolaisinta hallitusta. Tätä kokonaisuutta on todella vaikea ymmärtää. Arvoisa puhemies! Sosiaalidemokraattien kanta velkajarruun: En oikein havainnut sieltä suurta ymmärrystä. Siellä väitettiin ryhmäpuheessa, että me dramaattisella tavalla putoamme nettomenopolulta ja me viis veisaamme nettomenopolusta. Mistä te oikein keksitte näitä asioita? Kuten puheenvuorossani kerroin ja siellä selonteossa kerrotaan, jos näyttää siltä, että tästä pudotaan — ei näytä siltä muuten tämänhetkisen kasvun mukaisesti — niin silloin me teemme tarpeellisia lisätoimia. Arvoisa puhemies! Minun on pakko arvioida, että tätäkin keskustelua selittää se, että oppositiopuolueita on alkanut hirvittää tämä sopeuttamistarve. Teitä hirvittää se, koska te olette ajaneet itsenne umpikujaan. Joka ikistä toimea vastustamalla, kokonaisia isoja sektoreita etukäteen säästöjen ulkopuolelle jättämällä te olette ajaneet itsenne umpikujaan, ja te tiedätte sen. Vaalit ja äänien saaminen kyllä houkuttavat, mutta te tiedätte, että jos te pääsette hallitukseen päättämään näistä asioista, niin te olette isoissa ongelmissa. Sen on huomannut vasemmistoliitto, jolla on kuitenkin loogisin suhtautuminen näihin asioihin, sen ovat huomanneet vihreät, jotka menneenä viikonloppuna kipuilivat asian kanssa, ja sen ovat aivan erityisesti huomanneet sosiaalidemokraatit, jossa jopa puoluejohdossa kipuillaan näitä asioita vastaan. Arvoisa puhemies! Edustaja Lindénille on kyllä pakko antaa kiitokset. Te nimittäin lehden sivuilla ehdotitte soteen varsin merkittäviä säästöjä. [Aki Lindén: Kyllä!] Hän ymmärsi myös, että tätä kokonaisuutta valtion budjetista, joka on lähes kolmannes, ei voi jättää kaikkien toimien ulkopuolelle. Edustaja Lindén antoi jopa vähän epäsuoraa ymmärrystä hallitukselle, mutta valitettavasti puolueen johdolta ei saatu minkäänlaista kommenttia, ei juuta eikä jaata, näihin edustaja Lindénin säästöehdotuksiin liittyen. [Aki Lindén: Tuli ihan myönteistä!] Arvoisa puhemies! Julkisen talouden tila on ikävä. Se, mitä tarvitaan tulevina vuosina entistä enemmän, on käyttötalouteen kohdistuvia selkeitä menoleikkauksia. Samaan aikaan tarvitaan rakenteiden uudistamista, erilaisia kasvutoimia, jotta pystymme samaan aikaan painamaan kaasua sille talouden kasvulle, ja näitä toimia tullaan tarvitsemaan. Opposition tarinassa toistuu täydellinen sisäinen epäloogisuus sen suhteen, että ensin moititaan velkaa ja alijäämää, sitten luetellaan omia toimia, mutta ehei, ei suinkaan sopeutustoimia vaan hallituksen säästötoimien peruuttamista, siis niiden toimien peruuttamista, jotka sitä velkaa vähentävät. Käytännössä ainoa sopeutuskeino, jonka sieltä poimin, oli yhteisöverotuksen kevennyksen peruuttaminen, koska ideologinen vastustus veronkevennyksiä kohtaan on niin suurta, vaikka ollaan muka kasvusta kiinnostuneita. Veronkiristyksillä valitettavasti sitä kasvua ei tähän maahan saada.

Ensin edustaja Tuppuraiselle: Siis väitittekö te tuossa juuri äsken, että Ecofin-neuvosto eli talous- ja rahoitusasioiden, valtiovarainministerien neuvosto hyväksyy Espanjan väärinkäytökset elpymisrahojen suhteen? Niinkö te väititte? Teidän kannattaa perehtyä siihen, mitä näissä neuvostossa hyväksyttävissä asiakirjoissa sanotaan. Niissä maa kertoo, mihin aikoo käyttää rahaa, minkälaisia uudistuksia aikoo tehdä. Niissä Espanja ei kerro, että mepä aiomme käyttää näitä rahoja eläkkeiden maksuun, kuten sitten tapahtui. Ymmärrän, että tämä Espanja-tilanne teitä kovasti häiritsee, mutta jotakin tolkkua sentään näihin väitteisiin. Arvoisa puhemies! Täällä viikon sisään jo useampaan kertaan olen joutunut kertomaan, mitä tarkoittaa se nettosopeutus, johon edustaja Koskela jälleen viittasi. Eli se tarkoittaa sitä, kun me teemme säästöjä esimerkiksi pysyviin käyttötalousmenoihin, se on se meidän sopeutusten määrä siellä leikkauspuolella. Vastaavasti veronkiristysten puolella on sitten verotoimia. Mutta samaan aikaan, kun me lisäämme vaikka rahoitusta sinne puolustukseen, turvallisuuteen, Ukrainaan, hyvinvointialueille, valtionlainan korkomenoihin, niin sehän tuo sitten sieltä toisesta suunnasta, joten se nettosopeutus, joka lasketaan näiden erotuksena, luonnollisesti vähenee. Tässä ei ole kyse mistään sen ihmeellisemmästä asiasta. Mikäli te vastustatte joitain näitä meidän menolisäyksiä näihin mainitsemiini asioihin, niin kertokaa toki. Edustaja Lohi, siis kuka sen huonon YEL-uudistuksen tänne toi? Eikö se ollut teidän hallituksenne? Oli. [Markus Lohen välihuuto] Menikö oikein ja hyvin? Ei mennyt. Oletteko tekin tällä kaudella vaatinut, että tätä teidän tekemäänne YEL-uudistusta korjataan? [Markus Lohi: Ei sitä, vaan YEL-lakia!] Olette. Toiko tämä hallitus sen korjauksen tänne? Toi. Oletteko te tyytyväinen? Ilmeisesti ette, mutta siinä teille totuutta. Edustaja Malm kysyi, jatkuvatko nämä sopeutustoimet. Kyllä, teidänkin puolueenne on sitoutunut siihen, että noin kymmenen miljardia euroa ensi kaudella tarvitaan sopeutusta. En myöskään ymmärtänyt, miten meidän riihipaketti saattoi olla samaan aikaan sekä näpertelyä että myös vaalibudjetti. [Antti Lindtman: Nimenomaan siksi!] — Kiitos, puhemies.

Arvoisa herra puhemies! Onko hallitus valmis muuttamaan linjaa? Ei ole. Tätä tarvitaan enemmän. Tätä samaa mieltä ovat IMF, luottoluokittajat, komissio, käytännössä kaikki talouden asiantuntijat. Tätä linjaa ei tarvita vähemmän, eikä tarvita muutosta, vaan tätä tarvitaan enemmän ja lisää. Kyllä, alijäämä ja velka ovat rumissa luvuissa. Tosiasia vain on se, että opposition opein ne olisivat vielä huomattavasti rumempia, ja epäilenpä, että edes yksityisen sektorin kasvua ei nähtäisi. Tämä hallitus on tehnyt 10 miljardin kokonaisuuden. Me olemme lisänneet menoja, jos kasvutoimet ja veronkevennykset jätetään huomiotta, vain puolustukseen, turvallisuuteen, Ukrainaan, korkomenoihin ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Me olemme tehneet elvyttävää politiikkaa hankalassa suhdanteessa, olemme edistäneet paljon julkisia investointeja, olemme tehneet useita täsmätoimia sekä laaja-alaisia kasvu-uudistuksia. Mitä tulee veroasteeseen: Palkkatulon veroaste laskee kaikilla tulotasoilla tällä hallituskaudella, siis kaikilla tulotasoilla. [Sosialidemokraattien ryhmästä: Toisilla vähän enemmän!] Tästä vuodesta ensi vuoteen se laskee vielä lisää, ja erityisesti siellä 25 000—55 000 euroa tienaavilla. Kuten pääministeri totesi, talous kasvaa. Ekonomistien mukaan käänne alkoi viime syksynä. Teollisuustuotanto on tässä maassa jopa elpynyt vuoden 2008 jälkeiseen huippuunsa. Korttidata kertoo kulutuksen kasvusta. Siitä kertoo myös valtiovarainministeriön arvonlisäverokertymän tuotto, joka on myös kasvussa. Tämä on varmasti hirveää sosiaalidemokraateille, ymmärrän sen, mutta koettakaa kestää. Sen sijaan sosiaalidemokraatit pelottelevat ja puhuvat hirveyttä ja kauheutta kaikille. Minun on pakko korjata jälleen sitä, mitä te väitätte pienituloisuudesta. Suhteellisen pienituloisuuden kehitys on pysynyt lähestulkoon samalla tasolla vuosina 2010—2024 Eurostatin ja OECD:n käyttämillä pienituloisuusrajoilla. [Juho Eerola: Siinäs kuulitte!] Sen sijaan 2020-luvulla tapahtunut pienituloisuuden kasvu on käytännössä pelkkää maahanmuuton seurausta ja juuri niillä teidän hallituksenne tekemillä päätöksillä. Arvoisa puhemies! Edustaja Tuppurainen tässä avauspuheenvuorossaan sanoi edustavansa koko oppositiota. Hän siteerasi taas Raamattua. Haluaisin kysyä keskustalta, että oletteko todella näiden kaikkien yrittämiseen kohdistuvien veronkiristysten takana, joita edustaja Tuppurainen esitti koko opposition äänenä. Samassa puheenvuorossa yhdessä virkkeessä todettiin, että inflaatio on rauhoittunut. Melkein seuraavassa todettiin, että elinkustannukset ovat nousseet. Tällaisia vastaavia täydellisiä epäloogisuuksia oli tämä koko puheenvuoro täynnä, mutta mitä voi odottaa Espanjan korruptiohallitusta fanittavalta porukalta. [Välihuutoja] Arvoisa puhemies! Aivan loppuun: Keskustan koko linjan absurdia sisältöä alleviivasi se, että edustaja Viljanen arvosteli ryhmäpuheessa hallituksen merkittävän YEL-korjauksen tulevan liian myöhään. Siis minkä korjauksen? No sen, jolla korjataan keskustan tekemää katastrofia. [Välihuutoja] Edellinen hallitus teki YEL-uudistuksen joka oli fiasko. Me korjaamme sitä, ja keskusta sanoo, että liian myöhään. Eivät sanat riitä kuvaamaan tätä teidän pelleilyänne. [Välihuutoja]

Arvoisa rouva puhemies! Keräsin kysymyksiä pitkän listan ja yritän mahdollisimman moniin niistä vastata. Edustaja Lyly, te laskitte ääneen velan määrää ja velkatasoja, mutta te jätitte juuri kertomatta, mihin sitä velkaa on tällä hallituskaudella jouduttu nostamaan. Ne eri menokohteet lähtien sieltä puolustuksesta, turvallisuudesta, korkomenoista, sotesta on täällä jo moneen kertaan hallituksen ja itseni toimesta lueteltu. [Lauri Lylyn välihuuto] Edelleen täällä haluttiin hämmentää näillä eri käsitteillä: nettosopeutus, bruttosopeutus ja niin edelleen. Tehdään vielä selväksi: Nettosopeutus siis tarkoittaa sitä, että meillä on bruttosopeutustoimet, jotka sisältävät suoria menosäästöjä ja veronkiristyksiä, ja näistä vähennetään ne toimet, jotka taas vaikuttavat julkiseen talouteen toisin, eli veronkevennykset, kasvutoimet, lisäykset näihin mainitsemiini kohteisiin ja niin edelleen. Siitä saadaan nettosopeutus. Me olemme tehneet kasvutoimia, me olemme tehneet myös veronkevennyksiä, kaikkein suurimmat sinne työhön ja erityisesti pieni- ja keskituloisille. Tämä on näistä ylivoimaisesti fiskaalisesti kaikkein kallein veronkevennys. En oikein saa logiikasta kiinni, eli siis näitäkö olisi nyt pitänyt jättää tekemättä? Ymmärrän, että velkaluvut ovat suuret, ja niistä saa esittää tämän huomion, mutta mikä näistä sitten olisi pitänyt jättää tekemättä? [Aki Lindén: Luettelin äsken kolme!] No, edustaja Yrttiaho ymmärsi, että puolustus- ja turvallisuusliitännäiset menot ovat se kaikkein suurin, mikä selittää näitä meidän heikkoja lukuja. Sinänsä siis puheenvuorossa faktuaalisesti oltiin oikein oikeilla vesillä, mutta vaikka se tosiasioiden pohjalta piti paikkansa, niin ei sitten ehkä muuten, enkä usko, että sitä myöskään laajemmin vasemmistossa, puhumattakaan muualla täällä salissa, jaetaan. Valitettavasti se maailma, jossa me voisimme rakentaa vain rauhaa, ei aseita, ja sateenkaaria ja kumbayaa, ei ole tämä maailma, jossa me elämme. Sen takia kaikkein tärkeintä on se, että Suomi huolehtii siitä, että meidän kansallinen turvallisuus kaikissa oloissa säilyy. Hallitus on tehnyt panostuksia puolustukseen, turvallisuuteen ja Ukrainan tukemiseen merkittävästi, mutta se on kaikki tarpeen. Edustaja Honkonen puhui asuntorakentamisesta ja myös kiitteli korjausrakentamisen pakettia hyvässä puheenvuorossaan. Mitä tulee finanssisektorin tilanteeseen, niin hallitus kehysriihessä kirjasi nimenomaan, että me selvitämme näitä rahoituksen saatavuuteen liittyviä haasteita. Pääasiassahan kyse on siitä, että haluamme selvittää, onko pankkisääntelyn keventämisessä jotakin sellaista, mitä kansallisesti voitaisiin tehdä. Suurin osahan tästä on EU-tason lainsäädäntöä, ja sillä on hyvä tarkoitus, mutta mikäli se vaikuttaa Suomen tapauksessa myös negatiivisesti, niin haluamme sitä selvittää. Käytännössä kyse on järjestelmäriskipuskurista. Edustaja Lohikoski, arvostelitte meidän t&k:hon tekemiämme pieniä säästöjä. Tosiasiassahan edelleen pidämme kiinni tästä parlamentaarisesta sovusta, mutta koska se on sidottu bkt:hen, niin päivitämme sitä valtiovarainministeriön uuden ennusteen, talousarvioesityksen mukaisen ennusteen, pohjalle. Tämä on mahdollistanut sen, että rahoitusta voidaan 20 miljoonaa vähentää ja lisäksi EU-rahoituksesta 20 miljoonaa luetaan osaksi valtion t&k-panostuksia, mutta edelleen pidetään kiinni tästä sovitusta tavoitteesta. Tämä on tietenkin tarpeellista, jotta tulevaisuudessa sitten olisi sitä kasvua meillä. Mutta samaan aikaan on todella tärkeää, että t&k-rahoituksen lisäyksien vaikuttavuutta seurataan erittäin tarkkaan. Arvoisa puhemies! Investointien osalta, infrahankkeiden osalta, tuli sekä maantieteellisiä kehuja että haukkuja vähän jälleen sen mukaan, sattuiko niitä tällä viimeisellä kierroksella tulemaan omalle alueelle. Infrahankkeet aina koskettavat myös muita hallituksia, koska hankkeet ovat monesti pitkiä. Tälläkin hetkellä erityisesti sotilaallisen liikkuvuuden osalta esimerkiksi nämä pohjoisen raidetarpeet ulottuvat pitkälle. Itä-Suomesta: se oli erittäin isossa roolissa tässä riihessä. Edustaja Eskelinen totesi, että se oli hyvä mutta silti huono. Edustaja Nikkanen, teille haluan sanoa, että palkkatulon veroaste laskee tällä hallituskaudella aivan kaikilla tulotasoilla, kun huomioidaan yleinen ansiotason nousu ja palkansaajamaksujen muutokset. Ja kun katsotaan tämän vuoden ja ensi vuoden välistä eroa, niin se veroaste laskee eniten juuri keskituloisilla, 20 000—55 000 tienaavilla. Edustaja Hoskosen kanssa olen tismalleen samaa mieltä luvittamisesta, siitä, miten se on kriittistä. Aivan loppuun vielä — olen ylittänyt aikani: Edustaja Kaarisalo, sanoitteko te jotain siihen suuntaan, että veroratkaisuilla me olemme siis tuhonneet kasvua? Siis mistä te puhutte? [Riitta Kaarisalon välihuuto] Kuvasin näitä työveron kevennyksiä: 1,8 miljardia pieni- ja keskituloisten verotuksen keventämiseen, lapsiperheisiin, ylimpien marginaalien alentamiseen Mikäli te tarkoitatte yhteisöveron kevennystä, se tulee voimaan ensi vuonna. Sillä emme toivottavasti ole ainakaan vielä tuhonneet mitään. Päinvastoin sillä tavoitellaan tietenkin kasvua ja investointeja. Edustaja Lindén, en usko, että yrittämiseen ja työhön kohdistuvien verojen kiristäminen ainakaan sitä kasvua tuottaa. Ymmärrän, että suurituloisten veroalea sosiaalidemokraatit vastustavat ideologisesti, mutta se on näistä työn verotuksen keventämisistä itse asiassa juuri se paras, siis myös asiantuntijoiden mukaan, koska se oikeasti vaikuttaa fiskaalisesti positiivisesti. [Aki Lindén: En tee yhtään enempää töitä, vaikka sain mittavan veroalennuksen!]

Arvoisa puhemies! Kiitoksia eduskunnalle keskustelusta. Jos aloitan sillä, että sitä aina kuvittelee, kun tänne näitä uusia lukuja tuo, että kun kaikille alkaa olla selvää, että tässä on muutama vuosikymmen julkinen velka kehittynyt väärään suuntaan, talouskasvua ei juuri ole ollut, alijäämäkehitys on se, mikä on, ja samaan aikaan on lisätty puolustukseen, turvallisuuteen, soteen ja erityisesti korkomenoihin merkittävästi menoja, niin se jonkin verran saisi ehkä oppositiotakin jos ei hiljenemään, niin ainakin hieman nöyrtymään. Mutta tästä ei ole kyllä tänään ollut minkäänlaista näkemystä. [Veronika Honkasalo: Sehän kuulostaa demokratialta!] Aloitetaan sosiaalidemokraateista. Edustaja Tuppurainen kertoi, että me otamme enemmän velkaa. Kyllä, se näkyy sieltä luvuista. Mutta jos nyt mennään taas sinne rautalankatasolle: Kun me teemme sopeutustoimia, niin se tarkoittaa sitä, että me vähennämme käyttötalouden menoja. Me olemme vähentäneet, merkittävästi leikanneet, käyttötalouden pysyviä menoja. Me olemme siis tehneet suoria leikkaustoimia. [Veronika Honkasalo: Tämä ymmärretään kyllä!] Se on eri asia sitten taas, mitä te teitte. Te lisäsitte kriisiin kohdistuvia lisätarpeita, kuten syytä olikin, mutta sen lisäksi te lisäsitte kaikkia muita menoja, käyttötalouden menoja. Te lisäsitte eri kohteisiin rahoitusta, jolla, näin ymmärsin, teidän hallituksenne pysyi pystyssä, kun kaikki saivat jotakin. Tämä on tosiasia. Te ette kyenneet tekemään minkäänlaisia säästöjä, ette siinä vaiheessa, kun talous nousi, ettekä missään muussakaan vaiheessa. Sen lisäksi te teitte muun muassa soteuudistuksen, joka on tämän hallituksen käsissä tällä hetkellä. Vaikka te syytätte meitä erilaisista säästöistä sinnekin, me olemme tähän teidän tekemäänne soteuudistukseen lisänneet rahoitusta yli neljä miljardia tällä kaudella, siis enemmän kuin arvelimme. Minä ymmärrän, että silloin kun ei ole linjaa eikä vaihtoehtoa hallituksen politiikalle eikä oikein uskallusta vielä miettiä sitä seuraavaakaan, niin näin käy, kuten edustaja Heinonen täällä totesi, että saman päivän aikana on montaa eri linjaa. No, miksi sitten ne luvut näyttävät hallituksen papereissa tuolta kuin ne näyttävät? Nämä menot puolustukseen, turvallisuuteen ja Ukrainaan ovat ylivoimaisesti se suurin kohde, johon me olemme joutuneet lisäämään. Sen lisäksi ovat ne valtionlainan korkomenot, jotka ovat huomattavasti kasvaneet edellisestä hallituskaudesta ja siitäkin, kun me aloitimme. Itse asiassa koko alijäämästä kehyskauden lopussa 2030 kaksi kolmasosaa selittyy pelkästään puolustusmenoilla ja valtionlainan korkomenoilla. Toivottavasti te ymmärrätte tämän. Arvoisa puhemies! Kuulin, kun vasemmistoliiton puheenvuorossa sanottiin, että viime hallituskauden lopussa julkinen talous oli käytännössä tasapainossa. Haluaisin tähän jonkinlaista lisäselvitystä. Edustaja Koskela aloitti kysymisen näistä sopeutustoimien kokonaisuuksista, ja tätä jatkoi useampi edustaja, viimeisenä edustaja Harakka. Toimenpidekokonaisuutemme, joka on siis yli 10 miljardia: Ensi vuoden tasolla on 5 miljardia euroa julkisen talouden menoja sopeuttavia toimia eli leikkauksia, 1,5 miljardia on verotoimenpiteitä, eli tämä on yhteensä 6,5 miljardia euroa. Sen lisäksi olemme tehneet 0,5 miljardilla eurolla sellaisia velkaa alentavia toimia, joilla ei ole vaikutusta julkisen talouden rahoitusasemaan. Näiden lisäksi on hyvinvointialueiden omat toimet, 0,9 miljardia euroa, jotka edellyttävät hyvinvointialueiden omia päätöksiä. Tämän lisäksi on rakennepoliittisia uudistuksia, jotka pidemmällä aikavälillä valtiovarainministeriön arvion mukaan vahvistavat julkista taloutta jo 2,5 miljardilla eurolla ja lisäävät työllisten määrää pitkälti yli 100 000:lla — eli enemmän kuin hallitusneuvotteluissa sovittiin — ja uusia menoja on todellakin niihin, mistä äsken kerroin. Näiden lisäksi tämä hallitus on tehnyt merkittävästi kasvutoimia. Me olemme kyenneet tekemään veronkevennyksiä, vahvistamaan yrittäjyyden edellytyksiä. Me olemme tehneet vaikeassa suhdannetilanteessa myös voimakkaasti elvyttävää talouspolitiikkaa. Vielä tässä viimeisessä riihessä julkisia investointeja aikaistettiin, laitettiin infrahankkeita eteenpäin, juuri kuten kuuluukin. Arvoisa puhemies! Mennään vielä tähän velkajarruasiaan, josta täällä selvästi on edelleen huomattavan paljon epäselvyyttä. Puheenjohtaja Koskela, te olette sitoutuneet EU-sääntöihin siitä huolimatta, että te ette ole sitoutuneet niin sanottuun kansalliseen velkajarruun. Se tällä hetkellä tarkoittaa ensi kaudelle jo yli kymmenen miljardin sopeutustoimia. Tämä tulee EU-säännöistä, ei kansallisesta velkajarrusta, jonka vaikutus alkaa vasta myöhemmin. Mutta samaa esitettiin keskustasta edustaja Lintilän toimesta ja SDP:stä sekä edustaja Räsäsen toimesta että edustaja Harakan, joka teki tämän vain vielä hieman röyhkeämmin ja suuremmalla arroganssilla. [Vasemmalta: Aika ylimielistä! — Timo Harakka pyytää vastauspuheenvuoroa] Tämä hallitus noudattaa EU-sääntöjä. Me olemme meidän korjaavalla nettomenouralla. Mikäli tapahtuisi niin — me olemme koko ajan hyvin, hyvin lähellä tätä — että komissio vaatii meiltä lisää toimia tässä alijäämämenettelyssä, tämä hallitus tekee niitä. Mutta haluan nyt vielä korostaa: Tämä hallitus noudattaa näitä EU-sääntöjä. Me nimenomaan noudatamme sitä, mihin tässä salissa parlamentaarisesti kaikki ovat sopeutuneet. Kansallinen velkajarru tulee vaikuttamaan vasta myöhempinä vuosina. Arvoisa puhemies! Vielä ihan loppuun: minä ymmärrän kyllä, että koska oppositiolla ei ole vaihtoehtoja, ei hallituksen tekemille toimille eikä seuraavan kauden valtavalle sopeutustarpeelle, niin teidän on pakko silloin hyökätä myös väärin perustein. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä vasemmalta]

Arvoisa herra puhemies! Hallitus antaa eduskunnalle nyt viimeisen varsinaisen julkisen talouden suunnitelmansa vuosille 2027—2030. Talouden tilanne on kahtiajakoinen: Yhtäältä viimeiset arviot tämän vuoden toteutuneesta talouskehityksestä olivat poikkeuksellisen lupaavia. Toisaalta valtiovarainministeriön ennuste ennakoi, että julkisen velan suhde bkt:hen nousee 100 prosenttiin vuosikymmenen loppuun mennessä. Valtiontalouden alijäämä on ennusteen mukaan vuosikymmenen lopulla yli 17 miljardia. Virallisen luottoluokituksemme näkymä vaihtui negatiiviseksi hiljattain. Se ennakoi luokituksen laskua lähitulevaisuudessa. Julkisen talouden luvut ovat hirvittäviä ja tarkoittavat sitä, että säästämiseen ei todellakaan ole tulossa muutosta, toisin kuin politiikan seireenit ovat lupailleet. Ensi kauden yli kymmenen miljardin säästöurakka on valtaisa ja tulee tarkoittamaan sekä vaikeita päätöksiä että muita hankaluuksia mille tahansa hallitukselle. Hallitus on sopeuttanut julkista taloutta vuoden 2027 tasossa suoraan noin 6,5 miljardilla eurolla. Samaan aikaan meidän on ollut pakko lisätä puolustusmenojen momenteille rahaa — edelleen lisää tässä riihessä. Soteen olemme laittaneet lisää rahaa yli neljä miljardia euroa. Korkomenot ovat nousseet rajusti, koska yleinen korkotaso on normalisoitunut ja kymmenien vuosien velkaantuminen alkaa näkyä. Yli kuusi miljardia pelkkiin valtionlainan korkomenoihin vuosikymmenen lopussa on posketon määrä — toivottavasti sen huomioivat kaikki nekin, jotka kertoivat, että velkoja ei tarvitse maksaa takaisin, ja ne, jotka luottivat nollakorkojen ihmeelliseen vetovoimaan. Lisäksi olemme kyenneet alentamaan verotusta ja tekemään kunnianhimoisia kasvutoimia ja uudistuksia. Jatkoimme säästötalkoita ja vastuullista talouspolitiikkaa kehysriihessä. Päätimme noin 540 miljoonaan vuoden 2030 tasolla kasvavista uusista säästötoimista. Nämä korvaavat eli kohdentavat uudelleen yksittäisiä aiemmin linjattuja sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuneita säästöjä sekä tuloihin vaikuttaneita toimia. Uusilla julkista taloutta vahvistavilla toimilla myös rahoitetaan nyt päätettyjä panostuksia ja kasvutoimia. Merkittävimmät säästöt kohdistuvat valtionhallintoon. Menojen tasoja alennetaan, ja lisäksi vuodesta 2027 lähtien otetaan käyttöön asteittain kasvava tuottavuuteen kannustava määrärahavähennys. Säästövaikutus on ensi vuonna 60 miljoonaa euroa ja vuonna 2030 nousee 166,5 miljoonaan euroon. Koko kaudella olemme tehneet valtionhallinnon säästöpäätöksiä jo 700 miljoonalla, mutta on selvää, että näitäkin tullaan ensi kaudella jatkamaan. Kyllä, kun viilaamme valtiota pienemmäksi, sillä on myös jonkinlainen negatiivinen vaikutuksensa kasvuun, nimittäin lyhyellä aikavälillä, mutta toisaalta maan, jonka julkiset menot ovat yli 58 prosenttia bkt:stä, sietääkin kyllä viilata valtiota pienemmäksi. Olemme toki havainneet, että vasemmalla näin ei ajatella. Tämä hallitus tavoittelee kuitenkin kasvua ennen muuta yksityiselle sektorille. Arvoisa puhemies! Suhdanne on ollut poikkeuksellisen heikko tälle hallitukselle. Tullisodat, jatkuva Ukrainan sota, Persianlahti, vaikeuksissa oleva Eurooppa — epävarmuutta riittää. Olemme tehneet hankalissa oloissa kuitenkin myös kasvupolitiikkaa ja tarpeellisia uudistuksia koko kautemme ajan. Vielä viimeisestä kehysriihestä saimme liikkeelle hyviä päätöksiä, joilla pyrimme notkistamaan jähmeää tilannetta: Aloitamme isoja väylähankkeita. Satojen miljoonien tiehankkeiden lista on taas kehysriihen päätösten myötä pidempi. Panostamme erityisesti Itä-Suomeen. Hallitus päätti myös isosta korjausrakentamisen paketista. Taloyhtiöiden korjausrakentamista vauhditetaan yli 100 miljoonalla eurolla tavoitellen yli miljardin sykäystä rakentamiseen. Kotitalousvähennyksen määrää korotetaan väliaikaisesti. Rakentamisen paketissa teemme asiat fiksusti. Tuemme juuri korjausrakentamista, emme uusien, tyhjäksi jäävien asuntojen rakentamista. Ydinvoimassa etenemme samoin. Hallituksen tahtotilana on edistää pienten modulaaristen ydinreaktoreiden nopeaa käyttöönottoa esimerkiksi puhtaan kaukolämmön tuotannossa. Samoin nuorten asunnonhankintaa helpotetaan asp-lainojen ehtoja keventämällä. Otamme viimein käyttöön raskaan liikenteen ammattidieselin. Maanpuolustukseen laitetaan lisää melkein kaksi miljardia ja droonitorjuntaan poliisille ja Rajavartiolaitokselle yhteensä 50 miljoonaa. [Välihuutoja] Arvoisa puhemies! Päätimme myös korjata viime kaudella katastrofaaliseksi säädetyn yrittäjien eläkelain. Uudistuksemme vahvistaa yrittäjyyden edellytyksiä ja antaa yrittäjille tilaa kasvattaa liiketoimintaansa. Yritystoiminnasta tulee houkuttelevampaa, ja valinnanvapaus kasvaa. Yrittäjä voi valita eläkemaksunsa perusteeksi joko yritystoiminnan veronalaiset ansiotulot tai nykyisen laskennallisen YEL-työtulon. Uudistuksemme korjaa merkittävän epäkohdan: se laskee YEL-maksuja valtaosalla yrittäjistä, erityisesti alimpien tulojen kohdalla. Kun eläkeyhtiöiden laskurit eivät enää pakota pienituloisia yrittäjiä ylisuuriin maksuihin, käteenjäävä tulo kasvaa. Uudistus ei ole täydellinen, mutta se on tässä tilanteessa paras mahdollinen ja ennen kaikkea parannus vanhaan. Muitakin yrittämisen hyviä päätöksiä saimme tehtyä: Päätimme nostaa yrittäjävähennyksen viidestä prosentista 5,5 prosenttiin pienempiä yrityksiä tukemaan. Lisäksi teimme startup-kentän pitkään toivoman muutoksen työsuhdeoptioiden verotuksen ajankohtaan. Saimme aikaan myös merkittäviä muita päätöksiä, liittyen esimerkiksi työllisyystoimiin nuorille ja pitkäaikaistyöttömille, liikenteen tukemiseen ja energiahuoltovarmuuden turvaamiseen uudella turvetuotannon kokonaisuudella. Arvoisa puhemies! Hallitus jatkaa siis järkevän talouspolitiikan tiellä. Sopeutamme valtion käyttötaloutta ja toisaalta vauhditamme julkisia investointeja matalasuhdanteessa ja jatkamme kasvutoimia. Vuosi sitten päätimme mittavista veronkevennyksistä työhön ja yrittämiseen. Karsimme edelleen toissijaisia menoja muun muassa järjestöavustuksista ja kehitysavusta. Vasemmisto-oppositio ei sen sijaan ole tuonut yhtä ainoaa uskottavaa vaihtoehtoa julkisen talouden tasapainottamiseen. [Timo Harakka: No joo!] SDP ei ole varma edes itsensä kanssa siitä, pitäisikö vaatia lisää leikkauksia vai vastustaa niitä. Sillä ei ole vaihtoehtoa tämän hallituskauden toimille eikä linjaa seuraavalle. Jopa iltapäivälehdessä kerrottiin, että SDP:n talouspolitiikan linjasta ei ota selvää erkkikään, ja se on jo aika paljon se. [Timo Harakka: Jopa iltapäivälehdessä!] Minä ymmärrän, arvoisa puhemies, tätä opposition eksistentiaalista kriisiä. Nimittäin sitoutuminen näihin parlamentaarisiin velkasääntöihin tarkoittaa yli kymmenen miljardin sopeutusta ensi vaalikaudella. Jos on nyt kolme vuotta vastustanut jokaista hallituksen säästöä ja huutanut kurkku suorana kylmää ja kovaa saksipolitiikkaa, saattaa vähän kylmältä tuntua lähteä tekemään vielä suurempaa ”reilua vaihtoehtoa” ilman yhtään vaihtoehtoa. Siksi oppositio hyökkää niin kovaa. Sillä peitetään täydellinen neuvottomuus. Ja jos ei leikata, sitten verotetaan. Ehkä crémant-sosialismissa halutaan kerätä miljardit työstä, yrittämisestä, innovoivilta ja tuottavilta yrityksiltä ja kansalaisilta, kuten vasemmiston ajatuspaja ehdotti, kun ei sitä EU:ltakaan saada — toisin kuin SDP:n mallivaltiokseen ottamassa sosialistien johtamassa Espanjassa. En usko, että vasemmisto-opposition puolueet kykenevät sopeuttamaan kymmenen miljardin edestä. [Hälinää] Se on käsitteellinen mahdottomuus, jos kerran punainen lanka on ollut aina menojen ja verojen lisääminen, ei vastuullinen talouspolitiikka, jossa mietitään tulevia sukupolvia. Arvoisa puhemies! Ylivelkaantuminen on vaarallista, ja luottoluokituksen tippuminen kertoo siitä, että valtion velkaantumisesta pitää olla aidosti huolissaan. Minulla ja koko maalla olisi helpompaa, jos huoli olisi ymmärretty ajoissa. Niin ei tapahtunut. [Timo Harakka: Teillä on valta!] Nyt me sitten säästämme ja rakennamme kasvua tilanteessa, jossa mitään puskureita ei ole. Eikä kyse ole lopulta edes EU:n alijäämämenettelystä. Kyse on Suomen tulevaisuudesta, luottamuksesta järjestelmään, siitä, että valtio saa lainaa markkinoilta ja kohtuullisella korolla. Suomen valtionvelan korkoero on jo lähtenyt eriytymään Saksan koroista, ja se kertoo siitä, että aikaa ei ole hukattavaksi. [Perussuomalaisten ryhmästä: Se pitää paikkansa!] Oppositio peräänkuuluttaa hallituspolitiikalle suunnanmuutosta. Kuitenkin kaikki kovan tason kansainväliset talousinstituutiot, kuten IMF, pitävät talouspolitiikkamme linjaa lähtökohtaisesti oikeana. Tätä kaikkea ei tarvita siis suinkaan vähemmän, vaan tätä kaikkea tarvitaan enemmän. Sieltä se sitten kovalla työllä aukeaa, parempi tulevaisuus — ei valittamalla, ei huutamalla, vaan kovalla työllä ja rohkealla vastuunkannolla. Suomen ei pidä joutua ulkopuolisten talutusnuoraan, ei ulkopolitiikassa, ei talouspolitiikassa. Suvereniteettimme turvaamiseen tarvitaan vakavasti otettava talouslinja, ei seireenien laulua. — Kiitos. [Välihuutoja]

Arvoisa herra puhemies! Yritän täältä ministeriaitiosta, ja koko hallitus, viestittää, että vaikka meillä on tässä maailmassa ja maassa näitä suuria ongelmia — ei julkisen talouden tilannekaan ole niistä vähäisin, maailmassa on sotia ja niitä käydään aika lähelläkin, on erilaisia haasteita, jotka Suomeenkin vaikuttavat — niin olen halunnut korostaa sitä, että tämä hallitus huolehtii Suomesta ja suomalaisista. Me teemme niitä asioita, jotka ovat meidän käsissämme. Me emme voi vaikuttaa maailman tilanteisiin juurikaan, mutta niitä asioita, jotka ovat meidän käsissämme, me korjaamme. Tämä julkisen talouden tilan vahvistaminen on tulevaisuuteen kohdistuva erittäin tärkeä ja oleellinen toimi, koska ainoastaan sillä me voimme rahoittaa meidän hyvinvointijärjestelmän, pitää meidän ihmisistä ja kansalaisista huolta, hoitaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, sairaanhoidon ja niin edelleen. Julkisen talouden parantamisen pitäisi olla meidän kaikkien yhteinen tavoite siinäkin tilanteessa, että näitä haasteita riittää. [Puhemies koputtaa]

Arvoisa herra puhemies! Kuvasitte lisävelan määrää. Olen tällä kyselytunnilla moneen otteeseen kertonut, mistä se syntyy, mistä se koostuu. Samaan aikaan teidän puolueenne on sitoutunut velkajarruun, ja siinä tilanteessa, mikäli olette hallituksessa päätöksiä tekemässä, se sama budjettikirja on teidän edessänne. Kun katsotaan sitä, mitkä ovat suurimmat kokonaisuudet, ne ovat sosiaaliturva, eläkkeet, sote. Tämä kokonaisuus on valtaosa koko budjetista. Mikäli näihin ei kohdista minkäänlaisia toimia eikä myöskään puolustukseen, budjetin loppuosasta te ette saa kokoon edes lähellekään vaadittavaa säästösummaa. Tämä on budjettitaloudellinen tosiasia. Sen takia koen aika vääristäväksi sen, että oppositiolla on aina tapana ottaa yksi säästöpäätös, kritisoida sitä antamatta omaa vaihtoehtoa. Tämä hallitus on kohdistanut säästöjä valitettavasti käytännössä kaikkialle [Timo Harakka: Suuryrityksiin?] pois lukien puolustuksen. Samaan aikaan me olemme tehneet kasvua ja työllisyyttä tukevia toimia — kyllä, myös veronalennuksia, koska tämä hallitus ei usko, että veronkiristyksillä sitä kasvua ainakaan tullaan saamaan. Tämä on se kokonaisuus, [Puhemies koputtaa] josta me huolehdimme.

Arvoisa herra puhemies! Todellakin ulkoiset šokit ovat viime vuosina olleet yleisiä. Edustaja Lindtman viittasi korona-aikaan, ja silloin jouduttiin tekemään merkittäviä toimia eri sektoreille ja siihen otettiin velkaa, ja sen velan korko on nyt noussut. Silloin viime kaudella se oli vielä matalalla. Juuri siitä syystä se meidän korkokäyrä nousee huimaa vauhtia ylöspäin. [Aki Lindén: Tämä hallitus on ottanut enemmän velkaa! — Pia Sillanpään välihuuto] Nyt ollaan siellä neljässä ja todella kehyskauden lopulla yli kuuden miljardin. Eli ylipäätänsä, pelkästään jos katsotte sitä korkojen osuutta ja lisäätte siihen puolustuksen ja soteen laitettavat lisät, te näette, että nämä selittävät sitä. Kun otetaan huomioon se, että meidän talouskasvumme on kyllä ollut alempaa kuin ennakoitiin, meillä on ollut pitkittynyt taantuma, meillä on näitä erilaisia šokkeja — Ukrainassa käytävä sota ja nyt viimeisimpänä Lähi-idän kriisi, josta pahimmassa tapauksessa voi seurata globaali taantuma — niin nämä ovat niitä tekijöitä, joiden parissa tämä hallitus työskentelee ja käyttää niitä keinoja, joita meillä näihin puuttumiseen on. Samaan aikaan me olemme uudistaneet Suomea tekemällä sellaisia toimia, jotka mahdollistavat kasvun [Puhemies koputtaa] ja yritysten toimintaedellytykset sitten, kun tämä tilanne helpottaa. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä — Tuomas Kettusen välihuuto]

Arvoisa herra puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Harvoin kuulee edustajan puheessa noin monta virheellistä väittämää. Ensinnäkin valtiovarainministeriön arvion mukaan suorat sopeutustoimet ovat vuoden 27 tasossa kuutisen miljardia. Valtiontalouden tarkastusvirasto laskee tämän eri tavalla. [Krista Kiuru: Aa, se laskee väärin!] Se ei huomioi sinne samoja elementtejä kuin valtiovarainministeriö. Toisaalta siinä ei huomioida kasvutoimia, investointeja, hyvinvointialueiden omia menoja. Siinä katsotaan hyvin kategorisesti asioita tietyllä tavalla. Se ei ole väärä laskelma, mutta se on erilainen, mitä valtiovarainministeriössä on aina tehty, myös teidän kaudellanne. Alkuvuonna hyvin perusteellisesti selitin useissa haastatteluissa, mistä tämä ero johtuu. Te kuvasitte meidän kehysriihen päätöksiä ryöstöksi. [Timo Harakka: Kyllä!] Haluaisitteko te kertoa, mitkä näistä merkittävistä kasvu- ja työllisyystoimista, investoinneista, julkisista investoinneista, rakentamisen paketeista ja niin edelleen olivat ryöstöä, ja mitä niistä te vastustatte? [Timo Harakka: Yritysten veroalea!] Arvoisat sosiaalidemokraatit, te kykenette samana päivänä vaatimaan 1,4 miljardia lisää säästöjä aamulla, sen jälkeen juoksemaan Säätytalon eteen vastustamaan leikkauksia. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Tätä linjaa ei pysty ymmärtämään.

Arvoisa herra puhemies! Oleellisin haaste, joka meillä on ollut edessämme, on talouskasvun puute, [Vasemmalta: Juuri näin!] ja sitä me olemme pyrkineet korjaamaan tekemällä sellaisia uudistuksia, reformeja, joita tässä maassa olisi pitänyt tehdä jo aikaa sitten. Koska tilanne on vaikea myös ulkoisten šokkien johdosta, tämä hyvä vahvistuminen, työllisyys eivät vielä tässä tilanteessa näy, mutta toimet eivät mene hukkaan. Kolme suurinta syytä sitten taas täällä menopuolella, mitkä selittävät sen, että velka kasvaa niin paljon: Puolustus ja turvallisuus ovat yksi. Me lisäämme merkittävästi puolustuksen resursseja, yleensä turvallisuusmenoja. Tähän kuuluu myös Ukrainan tukeminen. Toinen: hyvinvointialueet, sote. Niiden rahoitus on kasvanut enemmän kuin ennakoimme. Kolme: valtionlainan korkomenot. Kehyskauden lopulla tässä maassa maksetaan korkoja yli kuusi miljardia euroa. Kun tämä hallitus aloitti, lukema oli noin 800 miljoonaa. [Vasemmalta: Miten menee?] Kuudella miljardilla pystyttäisiin kattamaan useamman sektorin, esimerkiksi sisäisen turvallisuuden ja oikeusministeriön, koko hallinnonala. Nämä ovat valtavia summia. Nämä eivät ole hallituksen tekemiä virheitä. Me emme ole aiheuttaneet tätä tilannetta, jossa me joudumme näitä rahoja näihin kohteisiin käyttämään.

Arvoisa herra puhemies! Olen tainnut puhua toissijaisista menoista. Esimerkiksi toissijaisia valtion menoja on monilla sellaisilla menomomenteilla, joita sosiaalidemokraatit ovat kovasti paisuttaneet ollessaan hallituksessa. Sen sijaan tämä hallitus on kohdentanut säästötoimia käytännössä kaikkialle. Sellaiset sektorit, jotka meillä ovat olleet erityisessä suojeluksessa — toivottavasti ei tarvitse selittää, miksi — liittyvät puolustukseen ja turvallisuuteen. Sen lisäksi hyvinvointialueiden rahoitusta eli sotemenoja on nostettu merkittävästi enemmän kuin ennakoitiin vielä hallitusneuvotteluissa. Ja kolmas asia, mihin me olemme joutuneet lisäämään huomattavasti rahoitusta, on valtionlainan korkomenot. Kun me aloitimme, korkoja maksettiin noin 800 miljoonaa. Nyt arvioidaan jo, että vuonna 2030 niihin menee kuusi miljardia euroa tämän hetken summan ollessa noin neljä miljardia euroa. Vielä viime kaudella sieltä suunnalta kuultiin, että näitä korkoja ei tarvitse edes maksaa tai lainoja ei välttämättä tarvitse maksaa edes takaisin. Me olemme todellakin huomanneet jokapäiväisessä työssämme, mitä tämä tarkoittaa, kun valtio on voimakkaasti velkaantunut. [Puhemies koputtaa] Meillä ei myöskään tähän tämän hetken akuuttiin tilanteeseen ole sellaisia puskureita valmiina, [Puhemies koputtaa] että voisimme tehdä esimerkiksi samanlaisia toimia kuin Ruotsi.

Arvoisa herra puhemies! Todellakin markkinoilla korot liikkuvat kovaa vauhtia ylöspäin, ja tällä hetkellä hinnoitellaan jo Euroopan keskuspankille jopa kolme koronnostopäätöstä tälle vuodelle. Erityisesti näiden vaikutukset euromaihin tulevat olemaan merkittäviä, semminkin kun tämä rahapolitiikka Suomen heikkoon taloustilanteeseen on muutenkin ollut liian kireää. Silloin kun tämä hallitus aloitti, valtionlainan korkoihin taisi mennä sellainen 800 miljoonaa. Nyt kun katsotaan noita tulevan kehyskauden lukuja, niin 2030 jo ennen tätä kriisiä valtionlainan korkomenot ovat kuusi miljardia euroa. Eli kun otetaan huomioon hyvinvointialueiden menot ja puolustukseen ja turvallisuuteen liittyvät menot, niin nämä kolme selittävät ylipäätänsä sen menojen suuren kasvun. Sitten siihen päälle vielä tämän kriisin korkovaikutusten seuraus — kaikki toivottavasti ymmärtävät tässä salissa, minkä takia menoja hillitsevä politiikka on välttämätöntä.

Arvoisa herra puhemies! Kun tällaisiin merkittäviin, sekä taloudellisesti merkittäviin että suomalaisten palveluja koskeviin, asioihin rakennetaan parlamentaarisia ryhmiä, niin ymmärtääkseni lähtökohta on juuri se, että pyritään kaikki saamaan samalle sivulle ongelman suhteen — niin että liittyvät ne sitten hyvinvointialueisiin tai kuntiin, kaikilla olisi tässä talouden raamissa ja tässä yhteiskunnan tilanteessa se kokonaiskuva. Valitettavasti tämän keskustelun perusteella tämä ei juurikaan eronnut normaalista kyselytunnista, jossa näitä soterahoitusasioita käsitellään. Jos mietitään niitä rahoitusmallin kokonaisuuden ongelmia, joihin ministeri Ikonen menee sitten tarkemmin, niin mikäli oppositiopuolueet ovat sitä mieltä, että sinne kokonaisuudessaan tarvitaan enemmän rahaa kuin tämä hallitus on antanut, eli tähän mennessä yli neljä miljardia plus kaksi kertaa jo pidentänyt alijäämien kattamisaikaa, niin olisi suotavaa, että te kertoisitte sen suoraan. Kun tuossa katsoin vaihtoehtobudjetteja, sosiaalidemokraatit ovat tarjonneet tähän kokonaisuuteen 200 miljoonaa euroa enemmän rahoitusta kuin hallitus. Keskustalta edes tällaista konkretiaa ei löydy. Sieltä ei yksinkertaisesti pysty tekemään laskelmaa siitä, paljonko te antaisitte koko maan tasolla hyvinvointialueille enemmän rahoitusta. Vihreät pääsevät selvästi tässä tapauksessa korkeammalle. Mutta kuten tässäkin salissa ja tässä keskustelussa me olemme jo huomanneet, Länsi-Uusimaa ja Helsinki käyttävät hyvin erilaisia puheenvuoroja kuin Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala ja niin edelleen, [Suna Kymäläinen: Ja mistäs se johtuu?] eli niin kauan kuin kyse on eri alueiden välisistä erilaisista intresseistä, ymmärretään, että haaste on poliittinen. Jos te olette sitä mieltä, että kaikille alueille tarvitaan enemmän rahaa, sanokaa se, ja kuinka paljon. Jos te olette sitä mieltä, että hyvinvoivilta alueilta tarvitaan enemmän rahaa huonosti voiville alueille, nuorilta alueilta tarvitaan enemmän rahaa vanhoille alueille tai terveiltä alueilta enemmän sairaille alueille, sanokaa se. Mutta toistaiseksi nämä teidän puheenvuoronne ovat poliittista abstraktion tasolla olevaa keskustelua, jossa te yksinomaan moititte hallitusta sen sijaan, että... Ei tällä kyllä parlamentaariseen keskusteluun päästä. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa]

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin jälleen kiitos lähes koko eduskunnalle, että tämä julkisen talouden vaikea tilanne on ymmärretty ja lähes kaikki puolueet ovat sitoutuneet ylivaalikautisiin ja seuraavaa vaalikautta koskeviin paitsi finanssipoliittisiin sääntöihin myös velkajarruun, koska tämä on kaikista tärkein asia sen hyväksi, että me voimme tässä maassa säilyttää hyvinvointiyhteiskunnan etuudet ja palvelut myös tulevaisuudessa tilanteessa, jossa meidän ikääntyvä yhteiskunta tarvitsee koko ajan esimerkiksi enemmän niitä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Mitä tulee sitten tähän itse kysymykseen, niin kyllä ne seuraavalle kaudelle arvioidut säästötarpeet, tällä hetkellä valtiovarainministeriön arvion mukaan noin 8—11 miljardia euroa, tarkoittavat sitä, että mitään budjetin suuria kokonaisuuksia ei voi jättää huomiotta. Se on yksi syy siihen, että kun täällä puhutaan hyvinvointialueiden kustannusten hillitsemisestä, niin opposition kritiikkiä tätäkin kohtaan [Puhemies koputtaa] on vaikea ymmärtää, koska nämä menot kokonaisuudessaan ovat lähes kolmannes koko valtion budjetista, ja on päivänselvää, että yksikään velkajarruun [Puhemies koputtaa] sitoutunut puolue ei kykene niitä toimia tekemään, [Puhemies: Kiitoksia, ministeri Purra!] jollei ole valmis tarkastelemaan kaikkia sektoreita.

Arvoisa herra puhemies! Kiitos eduskunnalle tästä keskustelusta. Keskityn puheenvuorossani kolmeen asiaan. Ensin tämä 1,4 miljardia, joka tuli puheenjohtaja Lindtmanin vaatimuksissa, kuten on tullut monta kertaa aiemminkin useiden muiden ohella, ja myös keskusta nosti tämän esille. Sen jälkeen puhun palkkaratkaisuiden vaikutuksesta valtion budjettiin. Se on tullut useissa keskusteluissa ja myös tänään esille. Lopuksi hieman valtionvelan koroista. No, ensin tämä 1,4 miljardia, jota olen puheenvuorossani kutsunut puheenjohtaja Lindtmanin keikaukseksi, jota täällä käsiteltiin jo aika laajasti. Sosiaalidemokraatit ovat vastustaneet käytännössä hallituksen jokaista säästötoimea ja veronkiristystä, rakenteellista ja työllisyysuudistusta, mutta nyt kun velkajarrutyöryhmän osalta kaikille alkaa olla selvää, mikä se ensi kauden ja sitäkin seuraavan hallituskauden urakka alkaa olla, niin ymmärrän, että tuntuu houkuttelevalta vaihtoehdolta vaatia tältä hallitukselta edelleen lisää. Epäilemättä te vastustaisitte meidän tekemiämme lisätoimia yhtä suurella voimalla. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Tänä keväänä hallitus on tekemässä uusia toimia. Me etsimme korvaavia ja täydentäviä toimia niille säästöille, joissa emme ole päässeet maaliin. Sosiaalidemokraatit ovat nyt näennäisesti esittäneet uusia sopeutustoimia, mutta minua kiinnostaisivat ne säästöt, joita te perutte. Millä te ne hoitaisitte? Teiltä odotettaisiin siis tässä teidän vaihtoehdossanne vuoden 2027 tasolla kuuden miljardin menosäästöjä ja veronkiristyksiä — ja siihen sitten ilmeisesti tämä 1,4 miljardia vielä lisää. Sekä te että monet muut viittasitte liiallisen alijäämän menettelyyn ja komission vaatimuksiin tämän 1,4 miljardin edestä. Kuitenkin komission tulkinta on tarkentunut: tältä hallitukselta ei vaadita komission suunnalta lisää toimia juuri siksi, että tämä hallitus on komissionkin mielestä tehnyt ne toimet. Hyvät opposition edustajat, te olette tänään olleet kuittaamassa velkajarruryhmän raportin, jossa tämä kerrotaan. [Pia Viitasen välihuuto] En ymmärrä, miksi te ette ole tietoisia tästä asiasta vaan tulette tänne vaatimaan tältä hallitukselta komission alijäämämenettelyn edellyttämiä lisätoimia. Ei sellaisia ole. Komissio on sitä mieltä, että tämä hallitus on todella tehnyt sen osansa, ja viime vuoden 2025 liikkumavaraa tullaan käyttämään vuosina 2026 ja 2027. Ja kun katsotaan seuraavaa hallituskautta, tämä komission tulkinta helpottaa myös tulevan hallituksen ensimmäisen budjetin tekoa. Ensimmäisessä budjetissa ei edellytetä niin suurta säästökokonaisuutta kuin vielä muutama kuukausi sitten näytti todennäköiseltä, [Antti Lindtman: Tuleeko poikkeama?] Joten, arvoisa oppositio, huoli pois. Komissio ei edellytä tältä hallitukselta lisää toimia. Komissio on tyytyväinen niihin toimiin, joita me olemme tehneet. Arvoisa puhemies! Pääministeri nosti puheessaan esille ostovoiman kuroutumisen umpeen tämän vuoden osalta ja erityisesti sen, että naisten ostovoima on parempi kuin kertaakaan kymmeneen vuoteen. Jälleen silloin huudettiin täältä vasemmalta, että kiitos, ammattiliitot, ja myös puheenjohtaja Lindtman käytti tästä puheenvuoron. Sote- ja kunta-alan palkkaratkaisu tosiaan on ylittänyt nyt useampana vuonna palkankorotusten yleisen linjan, mutta siis luuletteko te, arvoisa oppositio, että esimerkiksi nämä suuret hoitoalan palkankorotukset jotenkin automaattisesti siirtyvät sieltä työmarkkinaosapuolten pöydältä hyvinvointialueille? [Aino-Kaisa Pekonen: Tekö sen päätätte?] — Kyllä, tämä hallitus budjetissaan siirtää lisää rahoitusta hyvinvointialueille. Kun palkkaratkaisu on suuri, se edellyttää satoja miljoonia lisää rahaa. Minä ihmettelen, että te ette ymmärrä tätä. [Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa] Entä ymmärrättekö te palkkaharmonisaatiovaikutuksen? Se vaikuttaa juuri samalla tavalla. Palkankorotukset ovat hyvä asia, mutta älkää, hyvänen aika, oppositio, kuvitelko, että nämä julkisen sektorin palkankorotusrahat tippuvat taivaasta tai tulevat seinästä. [Välihuutoja vasemmalta] Ne tulevat valtion budjetista. [Timo Harakka: Miksi sitten kehutte niitä?] Ja kun me pidämme kiinni meidän rajasta, se tarkoittaa, että me etsimme jostain muualta niitä säästöjä, jotta me pystymme siirtämään hyvinvointialueille lisää rahaa. Arvoisa puhemies Aivan loppuun näistä koroista: Kun me aloitimme, valtionlainan korkoja maksettiin sellainen 800 miljoonaa. Nyt ylitetään jo neljä miljardia. Olen juuri päästänyt käsistäni valtiovarainministeriön kehysratkaisupäätöksen, ja siellä valitettavasti tulevien vuosien valtionlainan korkomenot vuodessa ovat jo kuusi miljardia euroa. [Timo Harakka: Ja teillä ei ole tähän mitään osuutta?] Viime kaudella oli nollakorot. Oppositiosta väitettiin jopa, että lainaa ei tarvitse maksaa takaisin. Muutaman vuoden kuluttua tässä maassa maksetaan pelkkiä valtionlainan korkokustannuksia kuusi miljardia euroa. [Välihuutoja vasemmalta]

Arvoisa herra puhemies! Mitä tulee hyvinvointialueisiin, niin tosiaan viime kauden uudistuksella 21 aluetta ja Helsinki — jo silloin saatettiin jostain päin salia päätellä, että alueiden suuri määrä tulee aiheuttamaan eriytymistä, koska jo lähtökohta oli eriytynyt. [Niina Malm: Korjatkaa mallia!] On aivan eri tilanne esimerkiksi läntisellä Uudellamaalla, jossa väestö on suhteellisen nuorta, toisaalta on paljon ulkomaalaisväestöä ja monilla ihmisillä on yksityiset vakuutukset, verrattuna sitten johonkin harvaan asuttuun alueeseen, jossa väestön ikä on paljon korkeampi, josta nuoria ihmisiä muuttaa pois, jossa sairastavuus on korkeampaa. Tämä tulee näkymään eriytymisenä, ja juuri näin on tapahtunut. Mitä tulee hyvinvointialueiden rahoitukseen kokonaisuudessaan, niin tämä hallitus on lisännyt kaudellaan yli neljä miljardia euroa hyvinvointialueiden rahoitusta. [Ben Zyskowicz: Ei uskoisi, kun kuuntelee oppositiota!] Tämä kokonaisuus lähentelee kolmasosaa budjetista. Samaan aikaan me olemme tekemässä merkittäviä sopeutustoimia, jotka tulevat julkisen talouden tilanteen vuoksi jatkumaan myös tulevilla hallituskausilla, [Puhemies koputtaa] niin on hyvä ymmärtää tämä kokonaisuus ja tämä mittakaava.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen vuoden 2026 ensimmäiseksi lisätalousarvioksi. Kyse on mittavasta paketista, joka sisältää kasvutoimia yhteensä 145 miljoonalla eurolla, Laivue 2020 ‑tilausvaltuuden kasvattamista 139 miljoonalla ja Fingridin omistusjärjestelyihin 402 miljoonaa euroa. Samalla tuloarvioita alennetaan verotuloarvioiden tarkentumisen vuoksi joulukuun valtiovarainministeriön ennusteen mukaisesti. Hallitus ostaa kriittistä infrastruktuuria lisää valtion omistukseen. Kriittinen infra on pidettävä omissa käsissä, ja kantaverkko, jos mikä, on kriittistä infraa. Sähköjärjestelmän toimintavarmuus on osa kansallista turvallisuutta. Sen on toimittava kaikissa olosuhteissa. Tämä järjestely vahvistaa valtion omistajaohjausta strategisesti merkittävässä yhtiössä ja tukee pitkäjänteistä varautumista. Päätösten takana olevat periaatteet, perusteet ja myös arvot ovat aivan jotain muuta kuin takavuosien Caruna- ja Uniper-seikkailut. Arvoisa puhemies! Tässä lisätalousarviossa osoitetaan energialaitosten uuden teknologian koehankkeisiin 48 miljoonan euron valtuus. Tämäkään ei ole haaveilua. Tämä on käytännön tukea vetyhankkeille, uusiutuville polttoaineille ja energian varastointiteknologioille. Tämä on sitä uuden energia-alan luomista, joka tuo kasvua ja työllisyyttä. Tukea voidaan kohdistaa joustavasti hankkeisiin, joilla on tulevaisuudessa merkittävä energian tuotanto- ja vientipotentiaali. Hallitus panostaa turvallisuusinvestointeihin, jotta meillä kaikilla olisi tulevaisuudenuskoa. Laivue 2020 -tilausvaltuutta kasvatetaan siis 139 miljoonalla. Turvallisuusympäristö on muuttunut, ja Suomen on vastattava siihen. Tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään momentin määrärahaa muuttamatta, ja valtuuden käytöstä aiheutuvat menot maksetaan Puolustusvoimille jo myönnetyistä määrärahoista. IPCEI-hankkeisiin myönnetään 78 miljoonan euron valtuus ja 20 miljoonan euron määräraha. Kyseessä on valtiontuki-instrumentti, joka mahdollistaa strategisesti merkittäviksi tunnistetuilla teollisuudenaloilla rahoittaa tutkimus- ja kehittämishankkeita ja ensimmäisen teollisen hyödyntämisen hankkeita muita valtiontuki-instrumentteja joustavammin. Osallistuminen näihin hankkeisiin tukee elinkeinorakenteen uudistumista ja tarjoaa yrityksille mahdollisuuden linkittyä eurooppalaisiin arvoketjuihin. Nämä ovat niitä strategisia hankkeita, jotka linkittävät suomalaiset yritykset eurooppalaisiin arvoketjuihin. Lisäksi pienten ja keskisuurten yritysten kehittämis- ja investointihankkeisiin varataan 19 miljoonan euron valtuus ja kuuden miljoonan euron määräraha. Pk-yritykset ovat Suomen selkäranka, ja me ymmärrämme sen. Yrittäjä sitä työtä luo. Länsiradan valtionrahoituksen enimmäismääräksi ehdotetaan enintään 385 miljoonaa euroa edellyttäen, että muut Länsirata Oy:n omistajat rahoittavat hanketta vähintään 385 miljoonalla eurolla. Tämä on vähemmän kuin hallitusohjelman mukainen valtion rahoitusosuus, 460 miljoonaa. Arvoisa puhemies! Määrärahatarve tässä lisätalousarvioesityksessä kasvaa siis 438 miljoonaa. Yhdessä tuloarvion 952 miljoonan euron alenemisen kanssa nettolainanoton tarpeeksi muodostuu vuonna 2026 noin 10,8 miljardia euroa. Ilman Valtion asuntorahaston kassan tulouttamista alijäämä olisi 13,1 miljardia. [Vasemmalta: Järkyttävää!] — Aivan totta, edustaja, se on järkyttävää. — Budjetoidun valtionvelan määrän vuoden 2026 lopussa arvioidaan olevan noin 201 miljardia euroa, mikä on noin 69 prosenttia suhteessa bkt:hen. Nämä ovat ne luvut, joita jokaisen hallituksen uudistuksia ja säästöjä kritisoivan pitäisi tarkasti tarkastella. Totuus on: rahaa ei ole. Sitä ei ole säästöjen peruutuksiin, joita oppositio liukuhihnalta esittää, eikä korjaamaan jokaista sellaista ongelmaa, jonka korjaaminen ei kuulu valtiolle ja veronmaksajalle. Hallituksen talouspoliittinen työ on näissä haastavissa oloissa monimutkaista juuri siksi, että samaan aikaan on kyettävä sekä sopeuttamaan eli ennen kaikkea vähentämään pysyviä menoja että painamaan kaasua uudistuksin, kasvutoimin ja investoinnein. Tätä tarvitaan lisää, ei suinkaan vähemmän, molempia puolia siitä. Arvoisa puhemies! Tiedän, että oppositio on jo valmiina kritisoimaan jokaista euroa ja senttiä ja syyttämään hallitusta asioista, joihin se ei ole syyllinen. Päivästä riippuen oppositio esittää joko lisää säästöjä, joita voisi sitten taas vastustaa, tai sitten entistenkin peruuttamista, yleensä molempia samaan aikaan. Tämä tekee kritiikkiin vastaamisesta hieman vaikeaa. Me hallituksessa puolustamme tätä linjaa ja ymmärrämme aikojen haasteet ja myös vuosikausien tekemättömyyden taakan. Viime viikolla kyselytunnilla täällä oppositio kyseli hallituksen tulostaulun perään. No, meillä ei ole ollut käytössämme sellaista fläppitaulua kuin edellisellä hallituksella, jossa luki, että rahaa on. Oppositiolla ei aikanaan ollut Joosefia, joka olisi koonnut aittoihin viljaa pahojen päivien varalle. Sen sijaan oli valtiovarainministeri, joka jakoi sähkötukia Suomen rikkaimmille ja lisäetuisuuksia sinne tänne. Haluan muistuttaa tämän velan keskellä, mitä täällä vasemmalla sanottiin valtionvelasta: ettei sitä tarvitse maksaa takaisin, että kotitalouden ja valtiontalouden velat ovat eri asia, ikään kuin taloudelliset realiteetit eivät koskisikaan julkista taloutta. Mutta toivon kyllä, kunpa nyt ei menisi neljää miljardia, pian jo viittä miljardia euroa vuodessa valtionlainan pelkkiin korkomenoihin. Ajatelkaa, lähes viisi miljardia euroa muutaman vuoden kuluttua pelkkiin korkomenoihin. Mihin muuhun tarpeelliseen sitä voisi käyttää, tai sitten alijäämää kuromaan. Muut menokohteet, jotka saavat lisää miljardeja tällä hallituskaudella, ovat puolustus ja hyvinvointialueet. Jälkimmäisen kohdalla opposition mantra on kuitenkin siinäkin aivan päinvastainen. — Kiitoksia. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]