Ranne Lulu

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Aloitan oikeastaan jälleen sillä, että meillä on väylien rakentamisessa siirrytty nimenomaan siitä siltarumpupolitiikasta koko Suomen rakentamiseen. Itäisen Suomen osalta voin todeta, että meillä oli tämä määräaikainen iso investointipaketti alun perin infraan eli teihin ja raiteisiin ja ajateltiin, että laitetaan kolme miljardia, mutta tätä infrapakettia on kasvatettu neljään miljardiin. Tästä neljästä miljardista yli 700 miljoonaa kohdistuu itse asiassa itäisen Suomen investointeihin. Tämä on erittäin iso painotus ja hyvin hieno asia. Eli me katsomme koko Suomen investointeja, millä tavalla niitä pitää pistää tärkeysjärjestykseen, ja se on nyt näkynyt myöskin meillä tässä isossa paketissa. Me työllistämme siis kymmeniätuhansia suomalaisia ympäri Suomea, ja tämä on valtavan iso asia. Sitten jos lähtee avaamaan hieman tarkemmin: Täällä kysyttiin Karjalan radasta. Karjalan radan osaltahan aikaisempi hallitus pisti sinne 30 miljoonaa, ja me ollaan nyt päätetty 149 miljoonasta. Tämä summa, joka meillä nyt siellä on, on rakentamisen aikataulun ja kokonaisuuden kannalta aivan asiallinen. Sellainen, johon sitten siellä idässä on pistetty enemmän kuin mitä hallitusohjelmassa alun perin ajateltiin, on se vt 5, eli siellä on painotettu teitä, varalaskupaikkaa, sotilaallista liikkuvuutta, turvallisuutta ja taloutta. Väylien osalta saimme juuri iloisen uutisen myöskin, eli väylien rakentamisessa ja kehittämisessä ollaan ennätyshyvässä näkymässä, kun katsotaan sitä pitkäjänteistä näkymää. Tällaista ei ole ollut pitkään aikaan, ja tämäkin tuo taas niitä työpaikkoja. Siis kymmeniätuhansia äitejä ja isiä täällä Suomessa saa töitä sen takia, että me satsaamme nimenomaan teihin, nykyiseen infraan, ei niihin uusiin, ei-niin-tärkeisiin hankkeisiin vaan nimenomaan näihin suomalaisille kaikkein tärkeimpiin. Hyvältä näyttää, ja tätä suuntaa täytyy tietenkin jatkaa, eli siltarummuista koko Suomen rakentamiseen, työllistetään suomalaisia. [Aki Lindén: Julkisella rahalla, hyvä asia!]

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Totean nyt liikennepolitiikasta sen verran, että siltarumpupolitiikka on vaihtunut koko Suomen liikennepolitiikkaan, [Naurua] ja tämä hallitus on nimenomaan painottanut teitä huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin. [Keskustan ryhmästä: Voi hyvänen aika!] Te olette aikaisemmin harrastaneet nimenomaan siltarumpuja, pyöräteitä, sidoitte meidät EU:n tiukkaan päästökauppaan, viherhumppaan. Tällä hetkellä painotus on nimenomaan teissä. Ja voin todeta, että emme ole edelleenkään käyttäneet yhtään uutta rahaa Turkkusen junaan, jonka yhtiön te perustitte. [Jouni Ovaska: Ja te rahoititte!] Yksityistierahoitusta ollaan jälleen nostamassa, se on jälleen lähdössä ylöspäin. Niitä summia ja hankkeita, joita investointeja tiepuolella tällä hetkellä meillä on menossa, te olette odottaneet kymmeniä vuosia. Meillä on kaksi ja puoli miljardia tiehankkeita käynnistymässä tämän kauden aikana. Me todella vahvistamme koko Suomea. Unohdamme ne teidän siltarumpunne ja satsaamme koko Suomen huoltovarmuuteen, turvallisuuteen. Meillä riittää rahaa, tällä menolla jos jatkamme nyt kun suunta on muuttunut, myös niihin alempiasteisiin teihin.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys, jossa ehdotetaan muutoksia yksityistielakiin. Yksityistiet ovat keskeinen osa Suomen tieverkko- ja liikennejärjestelmää. Niitä on melkein 370 000 kilometriä. Ne muodostavat pituudeltaan selkeästi suurimman tieverkon osan, jos vertaa valtion tieverkkoon, joka on noin 80 000 kilometriä. Yksityistieverkko palvelee kansalaisia ja yrityksiä, kulkuyhteyksiä kiinteistöille, samalla yhteiskunnan kannalta keskeisiä toimintoja, esimerkiksi huoltovarmuutta, palo- ja pelastustoimintaa ja niin edespäin. Etenkin metsä- ja elintarviketeollisuus ja niitä palveleva alkutuotanto hyötyvät toimivasta kuljetusketjusta, jossa tavara liikkuu yksityisteitä ja alempaa tieverkkoa pitkin valtion tie- ja rataverkolle ja lopulta tuotantolaitoksiin kuluttajille ja satamiin. Yksityisteillä on myös liikenteen toimintavarmuuteen liittyvä rooli, kun teitä voidaan tarvittaessa käyttää varareittinä. Niillä on myös suuri merkitys vapaa-ajan asutuksen ja luonnon virkistyskäytön kannalta. Hallituksen esityksessä ehdotetaan muun muassa täsmennyksiä siihen, minkälaisia näkyvyyden rajoitteita saa tiealueelta sekä näkemä- ja suoja-alueelta tieoikeuden nojalla poistaa. Muutoksella parannettaisiin liikenneturvallisuutta yksityisteillä. Tieosakkaiden yhdenvertaisen kohtelun turvaamiseksi yksityistietoimituksen toimivaltaa laajennettaisiin niin, että toimituksessa voitaisiin määrätä tielle laittomasti asetettu sulkulaite, kuten puomi tai veräjä, poistettavaksi. Pienissä sähköistämis- ja tietoliikennehankkeissa yhdyskuntateknisten laitteiden tiealueelle sijoittamiseen liittyvää suostumusmenettelyä kevennettäisiin, mikä vähentäisi sekä yritysten että tiekuntien hallinnollista taakkaa ja nopeuttaisi erityisesti harvaan asuttujen alueiden tietoliikenneyhteyksien kehittämistä. Myös tiekunnan kokouksen koollekutsumiseen liittyviä menettelyjä selkeytettäisiin ja tieosakkaan tiedonsaantioikeuksia vahvistettaisiin. Ehdotuksella sujuvoitettaisiin tiekunnan hallintoa, edistettäisiin tieosakkaiden aktiivista osallistumista päätöksentekoon ja sitä kautta myös tienpidon tehokasta järjestämistä. Lisäksi tieosakkaan oikeusturvan ja tiekunnan hyvän hallinnon turvaamiseksi ehdotetaan muun muassa tiekunnan toimielimille velvollisuutta pitää tieosakasluetteloa. Esityksessä on kyse nykysääntelyn täsmentämisestä ja selkeyttämisestä, joten sillä on vain vähäisiä taloudellisia vaikutuksia kotitalouksiin, yrityksiin, tieosakkaisiin tai muihin tienkäyttäjiin. Myöskään olennaisia vaikutuksia julkiseen talouteen, viranomaisten työtaakkaan tai käsittelyaikoihin taikka perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen ei ole tunnistettu. Esityksessä ehdotetuilla olisi tienpidon tehostumisen myötä välillistä myönteistä vaikutusta eri ihmisryhmien yhdenvertaisiin liikkumismahdollisuuksiin ja osallistumiseen yhteiskuntaan. Erityisesti vaikutettaisiin myönteisesti maaseudulla ja harvaan asutuilla seuduilla asuvien ja toimivien henkilöiden asemaan ja liikkumismahdollisuuksiin. Lisäksi valmistelussa on tunnistettu sekä välittömiä että välillisiä myönteisiä vaikutuksia liikenneturvallisuuteen.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kiitoksia hyvistä puheenvuoroista. Nostan esiin tämän kaupan tärkeyden. Siis niin kuin täällä on nostettu esiin, se on todella yli 95 prosenttia Suomen kaupasta, viennistä ja tuonnista, joka kulkee meriteitse. Suomi on se jäätyvärantainen saari, ja meillä on semmoinen 50 satamaa. Tämä esitys tietenkin tukee tätä kokonaisuutta. Täällä kysyttiin erikseen jäänmurrosta. Totean ensin tämän ison strategisen tilannekuvan. Eli meillähän valmistui alkuvuodesta yhteinen pohjoismainen liikenteen varautumisen strategia, eli kaikki Pohjoismaat, ministeriöt, virastot, laativat yhteisen tilannekuvan siitä, mitkä ovat ne tärkeimmät reitit, joita Suomen ja muiden Pohjoismaiden pitää kehittää. Merireitit — sen lisäksi, että meidän täytyy kehittää niitä pohjoisia maayhteyksiä, merireitit nousivat aivan keskeiseksi: jäänmurto, satamien kehittäminen. Silloin ei puhuttu mistään silloista eikä tunneleista, eikä yksikään viranomainen tai ministeriö virallisesti katso, että tällaisia pitäisi kehittää, vaan nimenomaan jäänmurtoa, niitä nykyisiä reittejä. Meillähän on tietenkin valmistelussa hyvin faktapohjaisesti turvallisuus ja talous edellä tämmöinen oikeastaan linjauskin siitä, millä tavalla niitä kotisatamia pitäisi tulevaisuudessa kehittää. Tämä nykyinen tilannehan ei tietenkään riitä. Meillä täytyy olla useampi kotisatama, ja sitten kun tarkastellaan Ruotsin tilannetta, niin täytyy jotenkin peilata meidänkin kokonaisuutta siihen. Eli jäänmurto, joka on omistajaohjauksessa — sieltä tulee varmasti uusia uutisia tässä. Nythän meillä on iloinen tilanne siinä, että Aino on jo tuolla suunnilleen valmistelussa. Lisää jäänmurtajia ja lisää kotisatamia. — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys, jossa ehdotetaan säädettäväksi uusi alusturvallisuuden valvonnasta annettu laki, jolla kumottaisiin voimassa oleva laki. Esityksellä parannetaan alusturvallisuuden valvontaa koskevaa lainsäädäntöä ja siten turvallisuutta. Uudistetulla alusturvallisuuden valvontaa koskevalla lailla ajantasaistetaan jo 30 vuotta vanhaa lakia ja tehdään siihen lakia selkeyttäviä rakenteellisia muutoksia. Lain ajantasaistaminen mahdollistaa perustuslakiin ja hallinnon yleissääntelyyn tehtyjen muutosten huomioimisen sekä merenkulun EU- ja kansainväliseen sääntelyyn tehdyt muutokset. Ehdotetussa laissa säädettäisiin ensinnäkin Suomen lipun alla purjehtivien alusten lippuvaltiotarkastuksista, toiseksi roll-on/roll-off-matkustaja-alusten ja suurnopeusmatkustaja-alusten tarkastuksista, kolmanneksi ulkomaisten alusten satamavaltiotarkastuksista ja neljänneksi muista alusturvallisuustarkastuksista. Ehdotetussa laissa säädettäisiin uutena asiana lippuvaltiotarkastuksista, joita koskevaa sääntelyä ei voimassa olevassa laissa ole. Tässä yhteydessä pantaisiin täytäntöön päivitetty lippuvaltiota koskeva direktiivi. Ro-ro-matkustaja-alusten ja suurnopeusmatkustaja-alusten tarkastuksia koskevaa sääntelyä täsmennettäisiin vastaamaan kattavammin tarkastusdirektiivin vaatimuksia. Satamavaltiotarkastuksia koskevaa sääntelyä täsmennettäisiin sekä pantaisiin täytäntöön päivitetty satamavaltiotarkastuksia koskeva direktiivi. Lisäksi laki sisältäisi uutena kokonaisuutena muut alusturvallisuustarkastukset. Tämä sisältäisi kotimaanliikenteessä olevien alusten alusturvallisuustarkastukset sekä merenkulun ympäristönsuojeluun liittyvät alusturvallisuustarkastukset. Muut alusturvallisuustarkastukset sisältäisivät myös säännöksiä, jotka mahdollistaisivat valvontaviranomaiselle tapauskohtaisesti alusturvallisuustarkastuksen esimerkiksi onnettomuuden, vaaratilanteen tai muun perustellun syyn johdosta. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi seuraamuksista voimassa olevaa lakia täsmällisemmin. Liikenne- ja viestintävirastolla olisi mahdollisuus puuttua virheelliseen toimintaan uutena keinona hallinnollisen seuraamusmaksun määräämisellä. Seuraamusmaksun täytäntöönpanosta ehdotetaan säädettäväksi sakon täytäntöönpanosta annetussa laissa. Lakiesityksen turvallisuusvaikutukset ovat kokonaisuudessaan myönteisiä. Hallituksen esityksestä seuraa vähäisiä lisätehtäviä viranomaisille, pääasiassa Liikenne- ja viestintävirastolle. Viranomaiset hoitaisivat lisätehtävät nykyisillä resursseillaan, joten esityksellä ei ole vaikutuksia valtiontalouteen.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ensin täytyy todeta, että varmastikin on näin, että tätä nykyistä vaaratiedotusjärjestelmää täydennetään ja korjataan juuri sillä tavalla kuin on Suomelle parasta. Me liikenne- ja viestintäministeriössä ja nimenomaan Traficomin vastuulla olemme koko ajan jatkaneet yhteyksien parantamista yhteistyössä operaattoreiden kanssa. Valvontaa on lisätty ja mittauksia on lisätty, mutta jos ollaan aivan täysin rehellisiä, niin tämä uusi järjestelmä, jota nyt ajetaan ministeri Rantasen mukaan eteenpäin ja hänen johdollaan, tietenkin tulee olemaan kattavampi kuin tämä nykyinen 112. Sillä ei tule olemaan mitään esteitä. 112:n osalta täytyy myöskin todeta, että siinä yhteistyössä turvallisuusviranomaisten kanssa ja nimenomaan koskien näitä katvealueita, joita meillä löytyy näin laajassa maassa, ollaan menty parempaan suuntaan koko ajan. Mehän teemme koko ajan kaikkemme nimenomaan sen eteen, että Suomessa jokainen saa sen avun silloin, kun sen tarvitsee.

Arvoisa puhemies! Täällä peräänkuulutetaan luottamuksen ja tyytyväisyyden palauttamista tekojen kautta, ja voin ilokseni kertoa teille, että tänään on julkistettu uudet selvitykset siitä, kuinka tyytyväisiä meidän kansalaiset ovat meidän teiden kuntoon. Tämä hallitus tekee historiallisen teon siinä, että 15 vuoteen kansalaiset eivät ole olleet näin tyytyväisiä teiden kesä- ja talvikuntoon. Me ollaan urakoitu aivan valtavasti. Me työllistetään suomalaisia, me lisätään sitä luottamusta ja tyytyväisyyttä ja jatketaan tätä myöskin tänä kesänä. Eli kyse ei ole mistään turhasta siltarummusta, vaan kyse on siitä, että me todella rakennamme tätä maata siellä, missä tätä maata pitää rakentaa. Työ on vielä kesken, mutta käppyrät ovat selkeästi oikeaan suuntaan. Kansalaiset ovat tätä mieltä, ja me luotamme kyllä heidän käsitykseensä tilanteesta. Tämä hallitus tekee nimenomaan sitä, mitä tavalliset suomalaiset tarvitsevat. Jokainen tänäänkin täältä aitiosta kerrottu toimenpide on nimenomaan sitä suomalaista varten, ei sitä espanjalaista eikä kreikkalaista, vaan nimenomaan suomalaista varten. Tiet ovat Suomen lattia, meidän teollisuuden lattia, meidän sotilaiden lattia, meidän huoltovarmuuden lattia, ja niihin me satsaamme miljarditolkulla. Tämän suunnan täytyy tietenkin jatkua.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus kirjaimellisesti rakentaa maata. Hallitusohjelmassa oli alun perin kolmen miljardin infrapaketti. Sitä on kasvatettu 3,4 miljardiin. Infra-ala kasvaa edelleen tänä vuonna. Me työllistetään kymmeniätuhansia suomalaisia, ja väylähankkeiden näkymä on paras tällä vuosituhannella, pisin ja paras tällä vuosituhannella. Me painotamme teitä: kahden miljardin määräaikainen tiepaketti. Tämä on juuri sitä, mitä Suomi tarvitsee, eli ei yhtään turhaa, ei sitä, mitä te harrastitte edellisenä kautena, niitä siltarumpuja, vaan nimenomaan sitä, mikä vahvistaa Suomen huoltovarmuutta, Suomen turvallisuutta, kaikkein tärkeimpiä asioita. — Kiitos.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Palaan tähän liikennejärjestelmäsuunnitelmaan, joka todellakin on jalat maassa. Siinä on huomioitu talouden niukat ajat, joihin ei ole helpotusta tulevaisuudessa. Siinä painotetaan nykyistä infraa, perusväylänpitoa, turvallisuutta, kilpailukykyä, huoltovarmuutta, sotilaallista liikkuvuutta. On aivan selvää, että meillä ei ole olemassa mitään taikaseinää, josta saadaan revittyä rahaa kaikille hankkeille, kaikille toiveille, kaikille haaveille. Sen takia on tärkeää, että meillä on yhteinen 12-vuotinen suunnitelma, johon me sitoudumme. Tässä ei ole yhtään turhaa. Tässä on ainoastaan kaikkein tärkein. Raidehankkeiden osalta on selvää, ihan niin kuin useissa puheenvuoroissa onkin käynyt ilmi, että keskitytään nykyisten parantamiseen. Näistä yhtiöistä on pakko todeta tässä, kuten ansiokkaasti edustaja Laaksokin totesi, että siellä on keskustalla ollut hieman skitsofreeninen tilanne. Edellinen hallitus siis perusti länsiradan, itäradan ja Suomi-radan, ja Suomi-rata supistettiin lentoradaksi, mikä oli jo, sanoisin, aika hyvää riskienhallintaa. Nämä on synnytetty edellisen hallituksen aikana. Me pistämme niitä kuriin. Lentoradan ja itäradan osalta on tilanne siis niin sanotusti jäissä, eli mitään uutta investointia ei ole tällä hetkellä suunniteltu. Seuraavassa vaiheessa, kun näitä katsotaan läpi, se on hallitusohjelma-asia. Vuosina 28—29 ehkä jotain tapahtuu, ja sitten kymmenen vuotta rakennetaan, jos rakennetaan. Länsiradan osalta siis odotetaan edelleen nyt päätöksiä, eli siellä on kolme valitusta meneillään. Valitusten käsittelyssä voi kestää kuukausia tai jopa vuosi. Eli tilanne on aika odotustilassa. Jos sitten mietitään valmistautumista ja keskeiseen, tärkeimpään satsaamista, niin muutama asia: Raskas liikenne tällä hetkellä Suomessa on sitä polttomoottoriliikennettä. Se on sitä ammattidieselliikennettä. Ei se ole sitä sähkörekkaa. Sähkörekkoja ei ole näköpiirissä pitkään, pitkään aikaan, ja sen takia meidän on huolehdittava siitä, että meidän ammattikuljettajilla on varaa, että heidän kilpailukykynsä pysyy kunnossa ja pitkien etäisyyksien Suomessa on mahdollista liikuttaa meitä kaikkia. Kyllä me olemme riippuvaisia täällä pääkaupunkiseudulla nimenomaan haja-asutusalueiden teistä ja kuljetusalan ammattilaisista. Eli raskas liikenne on fossiilista. Jos mietitään sitten ihan yksityisautoilua, liikennekäytössä meillä on noin 2,3 miljoonaa polttomoottoriautoa ja ehkä 300 000 ladattavaa. Kehitys, päästöttömään suuntaan meneminen, on hidasta. Tietenkin on selvää, että ostovoiman pitää olla meillä sellainen, että meillä on varaa ostaa niitä uudempia autoja, vähäpäästöisempiä autoja, sellaisia autoja, joita me tarvitsemme arkeen — ei niin, että me väkisin teemme liikkumisesta kalliimpaa, kuten edellinen hallitus halusi tehdä, vaan me nimenomaan haluamme jatkossakin hillitä kustannusten nousua. Markkinoille me emme voi mitään, mutta me voimme omilla päätöksillämme laskea jakeluvelvoitetta kuten olemme tehneet. 270 miljoonaa on itse asiassa hillitty ja leikattu autoilun kustannuksia. Tulevaisuudessa on välttämätöntä saada myöskin se ammattidiesel eteenpäin. En todellakaan ole päättänyt raapsutella niitä asfaltteja pois sorateiltä. Tällaista linjausta ei ole tehty, vaan pidetään nimenomaan mahdollisimman hyvää huolta nykyisestä tieverkosta niillä rahoilla, joita meillä on käytössä. Ne eivät ole runsaat, mutta jatkossa on päätettävä tasonnostoista yhteistuumin. Lentoliikenteestä oli muutama sana. Sen osaltahan olemme linjanneet, että nimenomaan nykyisestä lentokenttäverkosta pidetään kiinni, ja olemme nyt maakuntakenttien tulevaisuudenkin turvanneet. Toivottavasti tämä on myös pysyvä linja. Kolmen tunnin saavutettavuudesta pidetään kiinni. Jos täällä joku jotain muuta väittää, niin lukekaa tuo selonteko. Lukekaa se strategia, suunnitelma. Siellä lukee nimenomaan niin, että kolmesta tunnista pidetään kiinni. Samoin pidämme kiinni siitä, että satamia kehitetään. Itse asiassa painotamme satamia. Satamat ovat Suomen kriittistä infraa. Suomi on riippuvainen merenkulusta niin kuin täällä on moneen otteeseen sanottu. Jopa 96 prosenttia kaupasta kulkee meriteitse. Meillä on noin viitisenkymmentä satamaa, jotka harrastavat ulkomaankauppaa ja joiden kautta kulkee kauppaa pienemmissä tai isommissa määrin. Eli tämä on selvä asia, ja tietenkin tähän liittyy jäänmurto, josta on myöskin tässä suunnitelmassa, Liikenne 12:ssa, selkeät kirjaukset. Eli meidän täytyy uudistaa ja uudistamme kalustoa. Tämä on myös turvallisuuskysymys. Tilannekuva on selvä. Meillä ei ole mitään turhia, ruusuisia kuvitelmia taloudesta eikä turvallisuudesta, ja sen takia keskitymme nimenomaan oleelliseen. Ei mitään turhia. Esitän tähän vielä kysymyksen, kun kriittisyyttä on kohdistettu tätä suunnitelmaa kohtaan: olikos se niin, että keskustalla oli jälleen tyhjä paperi, kun kysyttiin parlamentaarisessa työryhmässä mielipiteitä tästä suunnitelmasta? — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Liikennepolitiikka on toden totta muuttunut tämän hallituskauden aikana. Edellinen hallitus painotti pyöräteitä, autoilun vähentämistä, erilaisia hankkeita, jotka todellakaan eivät olleet Suomelle välttämättömiä. Tämä hallitus painottaa, niin kuin myöskin tässä selonteossa käy ilmi, että kaikkein tärkeintä on se, että meillä on turvalliset liikenneyhteydet, huoltovarmuus pelaa, arjen liikenneyhteydet — ne kaikkein tärkeimmät — ovat kunnossa, olemme varautuneet pahimpaan ja huolehdimme kilpailukyvystä. Liikennepolitiikkamme on saanut erittäin hyvää palautetta sidosryhmiltä ja kentältä, ja tämän suunnan on jatkuttava. Nostan muutaman asian esiin tästä suunnitelmasta ja oikaisen hieman virheitä ja väärinkäsityksiä: Perusväylänpito on asia, johon meidän on välttämätöntä satsata myös tulevaisuudessa, ja tietenkin se puolen miljardin tason nosto, joka vuodesta 30 on tarkoitus saada aikaiseksi, on sellainen, johon pitää pyrkiä, ja siitä täytyisi olla yhteinen ymmärrys. Suomi on kumipyörämaa. Niin kuin tänään onkin monessa puheenvuorossa todettu, yli 90 prosenttia meidän tonneistamme ja henkilöistä liikkuu kumipyörillä. Siitä ei päästä mihinkään. Fakta on tämä. Sen lisäksi olemme esittäneet tässä selonteossa tai suunnitelmassa, että perusväylänpidon määrärahaa nostetaan ja myös yksityistierahaa nostetaan ja painotusta todella tehdään siihen nykyiseen infraan. Meillä ei ole varaa eikä tarvetta rakentaa uusia kiinteitä yhteyksiä esimerkiksi Ruotsiin tai Viroon. Tämä tosiaan todetaan myös yhteisessä pohjoismaisessa varautumisen liikennestrategiassa, joka julkistettiin viime viikolla. Siellä todettiin yhteisesti Pohjoismaiden kesken, että niihin ei ole varaa. Totean myöskin tästä Merenkurkun kiinteästä yhteydestä, että mehän puhumme Unescon maailmanperintökohteesta eli Merenkurkun saaristosta. Tuskinpa sinne mitään jättisiltaa olisi syytä rakentaa. Ainakaan turvallisuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden kannalta siinä ei ole mitään järkeä. Ylipäätäänkin tässä selonteossa todetaan tietenkin se, että kun talouden ajat ovat niukkoja, meidän on pakko priorisoida, ja sitä priorisointia tässä on tehty. On aivan turha kuvitella, että meillä olisi varaa ylläpitää kaikkia teitä viimeisen päälle. Silloin kun se ei ole mahdollista, me nimenomaan painotamme niitä kaikkein tärkeimpiä. Tämä koskee myös sitä alempaa tieverkkoa. On aivan selvää, että niitä teitä, jotka liittyvät meidän teollisiin laitoksiimme maaseudulla ja haja-asutusalueilla tai esimerkiksi metsätalouteen ja metsäteollisuuteen, tietysti pitää priorisoida, mutta jotta tämä olisi edes mahdollista, meidän on karsittava kaikesta toisarvoisesta. Meidän on haettava tietenkin sotilaallisen liikkuvuuden kolmen ja puolen miljardin hankkeille uutta rahoitusta. Meidän on mahdollista saada 50 prosenttiakin EU-rahoitusta, kun me toimimme viisaasti, kun me suunnittelemme ajoissa ja nimenomaan perustamme mielipiteemme ja hankkeemme faktoille. Tässä ei ole kyse ideologiasta. Suomella ei ole varaa lähteä satsaamaan, kuten edellinen hallitus halusi, sähköistämiseen tai ilmastopäästöjen vähentämiseen hinnalla millä hyvänsä. Ihmisillä täytyy olla varaa vaihtaa siihen vähäpäästöisempään autoon. Ihmisillä täytyy olla varaa ajella ympäri Suomea, tietenkin, arjessa ja kriiseissä. Valintoja on tehtävä, ja kaikki me tiedämme, että vuoteen 35 liittyviä ilmastotavoitteita ei saavuteta. Tämä on fakta. Muutamia nostoja vielä näistä isoista summista, joita täällä on nostettu esiin: Eli korjausvelkahan on siis kasvanut parinkymmenen vuoden ajan, ja se malliesimerkki siitä, kuinka asian kanssa pitäisi toimia, oli se vuosi 24, ja näin pitäisi aina olla. Eli silloin kun me pystymme pistämään ylimääräistä satsausta ja ylimääräistä rahaa korjausvelan kurissa pitämiseen ja vähentämiseen, ollaan hyvällä tiellä, mutta tietenkin me kaipaamme tällaista johdonmukaista pitkäaikaista kehittämistä. Tämä hallitus on pistänyt ylimääräisen liikenneinfrapaketin, joka on todella merkittävä, 3,3 miljardia euroa. Jos vertaa aikaisemman hallituksen omaan pakettiin, se oli 700 miljoonaa teihin, ja meillä se on liki kaksi miljardia. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] Me puhumme isoista summista, ja tämän lisäksi meillä on tietenkin vuosittain perusväylänpidon ja yleisestikin noin parin miljardin liikennehankkeet. Huoltovarmuudesta ja sotilaallisesta liikkuvuudesta vielä haluan muutaman sanan sanoa: Fossiilittomia ei voi varastoida. Se on syy, miksi myöskään Puolustusvoimat ei ole siirtymässä mihinkään vetyyn tai sähköön. Kun me puhumme meidän koko liikennejärjestelmästämme, niin on selvää, että meidän täytyy pitää huolta siitä, että kumipyörät liikkuvat ja myöskin meillä raiteet ovat kunnossa kaikissa olosuhteissa ja meillä on myöskin siihen varaa. Investointiohjelmaan viitattiin täällä, että nyt olemme romuttaneet tämän hallituksen aikana jotakin, mitä viime hallitus sai aikaiseksi. No, tässä on kyllä tapahtunut itse asiassa päinvastoin. Viime hallitus ei saanut läpi vt 9:ää, vt 12:ta, vt 15:tä, vt 21:tä, vt 25:tä ja niin edespäin. Niistä on haaveiltu kymmeniä vuosia. Me pistimme nämä Väyläviraston tärkeimmät hankkeet eteenpäin. Tämä on erittäin tärkeää ymmärtää. Ei ole kyse mistään siitä, että me olemme pyyhkineet pöytää Väylän ammattilaisten tekemällä investointiohjelmalla, vaan päinvastoin. Se lista rupeaa olemaan tyhjä, ja teiden korjausvelka on se, johon meidän on satsattava. Sotilaallinen liikkuvuus, huoltovarmuuden investoinnit — nämä ovat välttämättömiä, nämä eivät ole poliittisia. Toivon, että ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja siellä puolustusvaliokunnassa ja muuallakin tietenkin teettekin hyvää työtä ja painotatte näitä kaikkein kriittisimpiä sotilaallisen liikkuvuuden hankkeita. Niistä ei voi luopua, niistä ei voi joustaa. Liikenneinfra kantaa tai se pettää kriiseissä, ja tietysti sen pitää kantaa aina myös arjessa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Valtioneuvosto on antanut järjestyksessä toisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman eli Liikenne 12:n selontekona eduskunnalle. Nyt päivitettiin siis olemassa olevaa suunnitelmaa ensimmäistä kertaa. Kyseessä on siis 12-vuotinen strateginen dokumentti, jossa käsitellään koko Suomen liikennejärjestelmää valtakunnallisella tasolla. Siinä tarkastellaan liikenneverkkoja, liikenteen palveluita, liikenteen tietonäkökulmia. Kyseessä on lakisääteinen päivitysprosessi, ja se alkoi heti, kun hallituskausi käynnistyi. Parlamentaarinen työryhmä asetettiin tukemaan valmistelua ja muodostamaan näkemyksiä kehittämisestä. Haluan kiittää tässä vaiheessa parlamentaarisen työryhmän jäseniä hyvistä keskusteluista. Niitä on huomioitu tässä työn lopputuloksessa. Liikenne 12 laadittiin alun perin hyvin erilaiseen maailmaan kuin mihin nyt olemme joutuneet. Globaalit myllerrykset, myrskyt, mustat joutsenet ovat täällä jatkuvasti. Venäjän hyökkäyssota, kansainvälisen saavutettavuutemme haasteet, korkea inflaatio ja julkisen talouden erityisen suuret ongelmat asettivat reunaehtoja ja haasteita koko liikennejärjestelmälle, ja näitä pyrittiin nyt tämän päivityksen yhteydessä ratkaisemaan. Liikenneväyliemme korjausvelka on ikuisuusongelma, ja korkea inflaatio aiheutti sen kasvun kiihtymisen — huolimatta siis siitä, että hallitus on satsannut äärettömän paljon väylien korjausvelan taklaamiseen. Vuonna 24 onnistuimme jopa pysäyttämään korjausvelan kasvun, ja tähän olisi pystyttävä jatkossa joka vuosi. Me painotamme nykyisen infran rinnalla geopolitiikan ja turvallisuustilanteen muutoksen seurauksena erilaisia uudenlaisia liikennejärjestelmiä, kehittämistarpeita ja sotilaallista liikkuvuutta. Näitä kansalliseen pohjoismaiseen ja Nato-puolustussuunnitteluun perustuvia kriittisempiä tarpeita on seuraavan 12 vuoden aikana lähes kolmen ja puolen miljardin euron verran. Nykyinen infra, turvallisuus, talous — tässä painopisteemme. Kuten äskeisessäkin selontekokeskustelussa todettiin, Itämeren haasteet ovat merkittävä osa meidän tulevaisuuttamme ja nykyisyyttämme, ja nekin on tässä huomioitu. Katseet on kohdistettu pysyvästi länteen. Arvoisa puhemies! Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma on strateginen asiakirja, ei mikään tyhjä, tylsä paperi. Se on kompassi, jonka mukaan teemme päätöksiä ja valintoja tulevaisuuden turvaamiseksi. Se varmistaa myös sen, että toimintamme on pitkäjänteistä, tehokasta ja ennakoivaa. Kaikki me tiedämme, että jokainen liikenneinvestointi kestää sen alkuideoinnista lopulliseen valmistumiseen jopa kymmeniä vuosia. Se, että me pystymme nyt näkemään koko Suomen yhtenä kokonaisuutena, on äärettömän tärkeää. Työn on oltava pitkäjänteistä ja johdonmukaista, ja kuten äsken totesin, Suomen talous ja turvallisuus edellä. Siltarummuille ei ole tarvetta, eikä niihin ole varaa. Liikenne 12 -suunnitelma ja sen toimeenpano mahdollistavat tietoon perustuvan valmistelun ja päätöksenteon. On erittäin tärkeää, että tilanteessa, jossa taloudelliset resurssit ovat tiukalla, valtio tekee järkeviä ja tietoon perustuvia päätöksiä huomioiden tulevaisuuden. Suunnitelman yksi merkittävistä lisäarvoista on se, että se on tehty laajassa yhteistyössä. Hyvin suuri joukko sidosryhmiä on antanut tähän panostuksensa, ja kiitän tästä kaikkia teitä. Ilman teitä lopputulos ei olisi sellainen kuin sen pitäisi olla. Me olemme huomioineet tässä selonteossa eri väylien, liikennemuotojen, tavara- ja henkilöliikenteen tarpeet, liikennejärjestelmää koskevan tiedon, tukitoimet ja myöskin digitalisaation. Arvoisa puhemies! Muuttuneessa maailmassa suunnitelman tavoitteet oli päivitettävä heti prosessin alussa. Eli kun tämä parlamentaarinen työ aloitettiin, niin vaihdoimme kolmen kärjen turvallisuuteen, toimivuuteen ja kestävyyteen. Tietenkin tehokkuus ja saavutettavuus ovat toimintamme ytimessä jatkuvasti, mutta turvallisuus, toimivuus ja kestävyys kestävät tätä aikaa ja ovat välttämättömiä myös tulevaisuudessa. Turvallisuuden osalta on ymmärrettävä, että liikennejärjestelmällä on ratkaiseva rooli kokonaisturvallisuudessa. Infra on sitä kovaa turvallisuutta. Teiden, raiteiden ja siltojen on toimittava ja kestettävä arjessa ja kriiseissä. Joukkoja ja kalustoa on voitava siirtää nopeasti. Kansalaisia on kyettävä evakuoimaan nopeasti. Arjen on pyörittävä mahdollisimman sujuvasti. Yksilöillä ja yrityksillä on oltava hyvät toimintaedellytykset. Vahva infra, joka kantaa arjessa ja kriiseissä, on myös osa pelotetta. Me osoitamme, me lähetämme viestin itään ja muille maille, että toimintakykymme on huipussa, me varaudumme, me valmistaudumme, me rakennamme Suomessa vahvaa infraa. Pitkäjänteinen mutta epärealistinen suunnitelma on tietenkin aina mahdollinen, mutta sellaista emme suostuneet tietenkään tekemään. Sellaista, jossa luvataan kaikille kaikkea, ei voi hyväksyä. Tämä on tyypillistä politikointia, ja siihen emme tässä selonteossa ja suunnitelmassa sorru. Arvioituihin vaikutuksiin pohjautuvassa suunnitelmassa esitetään merkittävää perusväylänpidon rahoituksen kasvattamista vuodesta 30 eteenpäin. Tästä on kaikilla suuri yhteisymmärrys, ja tämä päätös olisi toki pitänyt tehdä jo vuosia sitten. Liikenneverkon kehittämiseen ja liikenteen palveluihin osoitetaan maltillisemmin rahaa. Olemme tehneet valintoja: nykyinen infra, turvallisuus, talous edellä. Arvoisa puhemies! On tärkeää huomioida, että sotilaallisen liikkuvuuden tarpeet ovat maassamme merkittävät ja niiden rahoitus on ratkaistava, jotta pääsemme hyödyntämään EU-rahoitusta vuodesta 28 eteenpäin. Nykyinen investointitaso ei riitä vastaamaan kiireellisimpiin siviili- ja sotilastarpeisiin. On olennaista, että liikenneverkon kehittämisessä laitamme rajalliset resurssit fiksusti sinne, missä tarve on suurin ja vaikutukset parhaita. Siviilihankkeiden osalta Väyläviraston investointiohjelma tulee tunnistamaan uusien tavoitteiden mukaiset vaikuttavimmat hankkeet. Sotilaallisen liikkuvuuden osalta valmistelu pohjautuu tiukasti puolustuksen hallinnonalan määrittelemiin tarpeisiin. Viime viikolla julkaistu Pohjoismaiden yhteinen varautumista koskeva liikennejärjestelmästrategia varmistaa, että kaikilla Pohjoismailla on sama tilannekuva, tavoitteet ja kunnianhimon taso liikennejärjestelmän kehittämisessä. Tässä suunnitelmassa tärkeimmiksi kohteiksi nostettiin jäänmurtokaluston uudistaminen, eurooppalaisen raideleveyden suunnittelu Ruotsin yli Rovaniemelle ja Ouluun asti Suomen puolella, vt 21, satamat, rajat ylittävät sillat ja erikoiskuljetusreitit. Nämä ovat myös niitä hankkeita, joita me olemme yhdessä Puolustusvoimien kanssa valmistelleet. Tehtävämme on siis varmistaa kriittisimpien infrakohteiden toteuttaminen oikeassa järjestyksessä, turvallisuustilanne ja julkisen talouden haasteet huomioiden. Painotus, niin kuin toistan jälleen, on nykyisen infran vahvistamisessa. EU-rahasaanto on nimenomaan mahdollista maksimoida sillä, että meillä on kaikkein vaikuttavimmat, tärkeimmät, kriittisimmät hankkeet haussa, kun vuoden 28 rahat ovat jälleen suuremmin jaossa. 50 prosenttia per hanke on se, mitä Suomi voi saada. Suomen liikennepolitiikassa ja tämän strategian, suunnitelman, myötä valmistaudumme, varaudumme ja vahvistamme koko infrastruktuuriamme. Meillä ei ole varaa, saati aikaa, poukkoilevaan liikennepolitiikkaan tai niihin kuuluisiin siltarumpuihin. Eduskunnan näkemys suunnitelman sisällöstä tullaan huomioimaan suunnitelman toimeenpanossa, ja luotan siihen, että kaikki te osaatte pistää asioita tärkeysjärjestykseen. Kun maailma myrskyää ja Suomen pitää vahvistaa itseään, turvallisuuttaan, tulevaisuuttaan ja talouttaan, niin myöskin liikennehankkeiden ja liikennepolitiikan pitää sitä tehdä. — Kiitoksia.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ensin toistan tuon, mitä esittelypuheenvuorossa totesin, eli tämän hallituksen esityksen luonnos sai erittäin hyvän palautteen arviointineuvostolta. Eli kun siellä viitattiin sitten saatavuuteen tai vaikutusarviointeihin, niin siellä todettiin, että voisi täydentää ja voi olla joitain vaikutuksia, mutta lähtökohtaisesti tämä on todella perusteellisesti ja hyvin valmisteltu. Yritänkin vastata tässä nyt muutamaan kysymykseen, joista te saatte varmasti sitten vielä tarkemmat asiantuntijalausunnot ja vastaukset: Ensin jos katsotaan tätä kokonaisuutta, niin etenkin eniten keskustelua herätti se taksamittari: Taksamittarin osalta nimenomaan nyt varmistetaan se, että se tiedon kertyminen on yhtenäistä kaikissa taksiajoissa, kaikissa ajoneuvoissa, ja tämä on nimenomaan myöskin verottajalle erittäin tärkeää. Taksamittarin keräämiä tietoja ei voi muuttaa, sillä taksamittari on suojattu mekaanisilla sineteillä ja usein myös elektronisilla suojauksilla, eli tämä estää tietojen muuttamisen. Se, että meillä on selkeä, yhteinen kenttä ja samat pelisäännöt kaikille, on todella tärkeää. Palaan oikeastaan heti tähän, mistä edustaja Eerola totesi, eli näihin kokeisiin: Kokeiden valvontaahan jo aikaisemminkin tämän kauden aikana, heti alussa, ruvettiin kiristämään, ja vaatimustasoa on lähdetty nostamaan, eikä siellä ole enää vain yhtä koeversiota, joka liikkuu tuolla ympäriinsä. Kyllähän siellä on narautettu aika paljon vilpistä jo aikanaan, ja nyt sitten kun tulee kunnon karenssikin, kuuden kuukauden kielto, että ei saa yrittää uudestaan, jos narahtaa vilpistä, niin nämä ovat ihan selkeitä kuvioita. Taksamittarien ja kilpien osalta on katsottu se aikataulu niin, että ne nimenomaan pystyy hankkimaan tällä aikataululla, jotta saadaan paitsi se Traficomin pää mutta myöskin kaikki muu ajoissa kuntoon. Tässä on tosi tarkkaan nämä kyllä katsottu ja laskettu. Siinä ei pitäisi olla mitään ongelmaa. Tässä puhutaan aika paljon saatavuudesta, ja voin todeta oikeastaan, että kyllä, nyt on menty turvallisuus edellä. Eli ensisijaisesti ala pitää saada puhdistumaan — aivan selvä asia — jotta sinne saadaan uusia yrittäjiä ja uusia kuljettajia, jotka haluavat lähteä toimimaan siellä ammattilaisina, turvallisina, luotettavina ammattilaisina. Tämä on tietenkin selkeää. Meillä on siis jo nyt valmistelussa tuolla muistio, jossa tarkastellaan tätä saatavuuskysymystä, mutta niin kuin edustaja Vuornoskin totesi tuossa, täällä on Kela-kyydeistä, koulukyydeistä ja aika paljon muunlaisistakin kyydeistä kiinni, millä tavalla tätä sitten katsotaan. Tämän osalta arviointineuvosto tosiaan totesi, että voi olla joitain vaikutuksia, mutta kun ala saa sen kunnianpalautuksen, kun siellä tulee yhteiset pelisäännöt ja kun sinne tulee kunnon koulutus, niin kyllähän se nyt on kaikille ammattilaisillekin huomattavasti parempi. Mutta saatavuutta siis tarkastellaan erikseen, ja siellä sitten katsotaan, mitä siellä mahdollisesti voitaisiin tehdä. Mutta kyllä tässä on nyt menty selkeästi turvallisuus edellä. Valvonnan osalta siis saatiin tämän prosessin aikana hyvää palautetta eri viranomaisilta. Niin taksamittarit kuin kilvetkin nimenomaan helpottavat sitä valvontaa, ja tietenkin seuraamme myöskin tämän lainsäädännön osalta sitä. Jälkiarviointia tehdään ja katsotaan sitten, josko vielä jotain viilausta tulee. Mutta tässä ei mitään ole ruikutettu eikä mitään valitusvirsiä ole veisattu, vaan tässä on tehty kunnon paketti, ja jos tällä ei päästä eteenpäin, niin en tiedä sitten millä. Kielitaidosta totean vielä sen, että nythän siellä on jo tällä hetkellä siis tilanne sellainen, että pitää olla suomeksi ja ruotsiksi ne kokeet tehtynä — sinne ei tullut mitään ylimääräisiä englannin kieliä eikä mitään tämän tyyppisiä — ja siellä on myöskin taksiliikenneluvan haltijalla jo tällä hetkellä se vaatimus ja velvollisuus huolehtia siitä, että kuljettajalla on riittävä vuorovaikutus- ja kielitaito. Tämä ei ole toiminut — ei ole toiminut — mutta nyt kun meillä tulee se täydennyskoulutus, sen myötä voidaan tsekata, ja tietenkin se, että jatkossa tänne alalle ei pääse kuka tahansa eikä siellä pysykään kuka tahansa. Eli kyllä tässä kielitaitovaatimukset liittyvät itse asiassa suoraan tähän vilppiinkin. Kyllä siellä on hyvinkin huonolla kielitaidolla päästy läpi, vaikka ei ole ollut tälle alalle minkäänlaista asiaa. Sitten vielä oikeastaan näistä alustayhtiöistä, kun puhutaan siitä, ollaanko tässä menossa taaksepäin: Ei, vaan tässä ollaan kyllä katsomassa eteenpäin. Me puhutaan palvelualasta. Ei me voida todeta, että juu, nyt on tehty joitain virheitä ja nyt lähdetään vain Boltilla ja Uberilla eteenpäin. Eli nämä muutokset eivät kuitenkaan estä alustayhtiöiden toimintaa tai taksiyritysten mahdollisuuksia tarjota kyytejä sovellusten kautta. Tämä ei estä sitä, mutta kaikille tulee samat pelisäännöt. Tietenkin tämä on hyvin selkeää, että kerralla eivät nopeasti muutokset tule tai ne eivät heti näy, mutta kyllä nämä rupeavat näkymään. Meillä syksystä alkaen pikkuhiljaa tulevat kaikki pykälät voimaan, ja kyllä minä luotan siihen, että kun vielä pistetään tosiaan sitä valvontaa kuosiin ja ala tulee houkuttelevaksi, niin varmasti tässä hyvin käy. Täydellistä ei ole, mutta kyllä minä väitän, että kyllä tästä tulee aika hieno lopputulos, jota kaikki voivat kannattaa. Ja niin kuin totesin, todella perusteellista valmistelua on ollut. [Puhemies koputtaa] Ja eihän me nyt tänne mitään kiinalaisia robottitakseja haluta, vaan ihan kunnon palvelijoita, suomalaisia kunnon kuskeja. — Kiitos. [Jaana Strandman: Juuri näin! Palvelua suomeksi!]

Arvoisa puhemies! Meillä on tänään lähetekeskustelussa hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Suomeksi sanottuna tässä on kyse kauan kaivatusta taksilain perusteellisesta korjaussarjasta. Hallituksen esityksen tavoitteena on parantaa taksipalveluiden luotettavuutta ja turvallisuutta, tehostaa valvontaa ja estää harmaata taloutta. Hallituksen esitys sai erittäin hyvää palautetta arviointineuvostolta, ja siellä todettiin, että kyseessä on hyvin valmisteltu kokonaisuus. Tätä on siis valmisteltu pitkään ja perusteellisesti. Me tarvitsemme toimivan ja tehokkaan lainsäädännön, jotta saamme luotettavat ja turvalliset taksit kaikille ja reilun toimintaympäristön taksiyrittäjille. Asiakkaiden kokemaan turvattomuuteen puututaan. Muutosehdotuksilla parannetaan kuljettajien ammattitaitoa ja alan turvallisuutta muun muassa tiukentamalla taksiliikenneluvan ehtoja, tehostamalla koulutuksen ja kokeiden valvontaa, lisäämällä kuljettajille pakollinen kuljettajakoulutus ja ajoluvan saamisen esteeksi useampia uusia rikoksia. Epämääräiseen hinnoitteluun ehdotetaan seuraamuksia lakiin, jotta ylihinnoittelun ja hintojen ilmoittamisen väärinkäytöksiin voidaan puuttua välittömästi. Väärin toimimisesta määrättäisiin liikennevirhemaksu. Uusille kuljettajille asetetaan 21 tunnin pakollinen koulutus. Jo alalla toimivien tulee käydä kertaalleen pakollinen seitsemän tunnin täydennyskoulutus ajoluvan uusimisen yhteydessä. Täydennyskoulutusvaatimus on voimassa määräaikaisesti. Lisäksi luvan saamisen edellytyksiä tiukennetaan lisäämällä rikoksia sekä taksinkuljettajan ajoluvan saamisen esteeksi että liikenneluvan haltijan hyvämaineisuuden arvioinnissa huomioitavaksi. Taksiliikenneluvan saamisen edellytyksenä oleva hyvämaineisuus vaarantuisi jatkossa myös, mikäli henkilö on syyllistynyt henkeen ja terveyteen kohdistuviin rikoksiin, seksuaalirikoksiin tai petos- ja maksuvälinerikoksiin. Taksinkuljettajan ajoluvan saamisen esteeksi lisätään eräitä vapauteen kohdistuvia rikoksia, veropetoksia, petoksia, maksuvälinerikoksia sekä ampuma-aserikoksia. Molempien lupien myöntämisessä jo nykyisellään huomioidaan useita rikoksia, jotka voivat estää luvan myöntämisen. Taksien valvontaa ja tunnistettavuutta tehostetaan, jotta voidaan estää sellaisten pimeiden taksien toimintaa, joilla eivät ole luvat kunnossa ja jotka eivät maksa veroja. Hallituksen esityksen muutosten myötä taksina käytettävä ajoneuvo tulee rekisteröidä taksiliikenneluvan haltijan omistukseen tai hallintaan ja liittää rekisterissä taksiliikennelupaan. Takseihin otetaan käyttöön erillinen värillinen rekisterikilpi. Luvanhaltijan tiedot asetetaan julkisesti saataville rekisteritunnuksen perusteella, jotta myös kuluttajat voisivat tarkistaa taksiliikenneluvan voimassaolon sähköisesti ja ajantasaisesti. Myös harmaan talouden torjumiseksi ehdotetaan useita muutoksia, jotta voidaan varmistua siitä, että kaikki toimivat samoilla pelisäännöillä ja maksavat veronsa. Kaikista taksimatkoista on kerättävä relevantit tiedot luotettavasti. Taksamittari tulee pakolliseksi kaikissa takseissa, jotta kyydeistä saadaan kerättyä verovalvontaan tarvittavat tiedot. Hallituksen esityksessä tarkennetaan lisäksi sääntelyn rikkomusten seuraamuksia. Jatkossa liikennevirhemaksun voi määrätä hinnaston puutteiden tai taksamittarin käytön laiminlyönnin seurauksena. Monet muutokset parantavat valvontaa, kuten liikenneluvan ja ajoneuvon yhdistäminen, värilliset taksikilvet, kokeiden kameravalvonta ja jälkikäteen havaitun vilpin huomioiminen, julkisen rekisterin laajentaminen ja hinnoittelun laiminlyönnin sanktioiminen. Myös ennakkovalvontaa lisätään taksinkuljettajan ajoluvan ja liikenneluvan edellytysten tiukentamisella. Kaikki esitetyt muutokset lisäävät kuljettajien ammattitaitoa, parantavat viranomaisten tiedonsaantia ja valvontaa sekä estävät harmaata taloutta ja pimeiden taksien toimintaa. Tämä on siis taksilain todellinen korjaussarja, ei mitään näpertelyä. — Kiitos.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tämä on oikeastaan hirveän hyvä esimerkki siitä, miten ripeästi asiat voidaan saada eteenpäin, kun niin halutaan. Eli tosiaan siis maaliskuussa 24 edustaja Mäenpää teki sen toimenpidealoitteen, sitten liikenne- ja viestintävaliokunta lähestyi meitä kirjeellä, ja mehän olimme jo siellä liikenne- ja viestintäministeriössä aika pitkällä, koska meillähän oli jo arvioita ja selvityksiä tämän osalta, ja sitten saatiinkin nopeasti säädöshanke eteenpäin. Eli kiitos tästä kaikille. Ja ennen kuin tuohon Trumpiin jotain sanon, niin totean vielä sen, että meidän liikenne- ja viestintäministeriöhän on todella pieni ministeriö. Meillä on 170 ihmistä töissä, mikä on siis hyvin pieni osa siitä, mitä suurimmassa osassa muista ministeriöistä on. Väitän, että me, meidän hallinnonalamme, niin Liikenne- ja viestintävirasto, Ilmatieteen laitos kuin Väylävirastokin, ollaan varsinainen tehopakkaus myöskin turvallisuusasioissa. Eli oli sitten kyse GPS-häirinnästä, liikenneturvallisuudesta, kyberturvallisuudesta tai sotilaallisesta liikkuvuudesta, niin kaikki tiet vievät liikenne- ja viestintäministeriöön. Senkin takia on hirveän tärkeää, kun meillä on niin valtavan laaja tämä meidän sektori, että kun niitä yksittäisiä epäkohtia on, niin tieto tulee meille ja sitten katsotaan yhdessä, kuinka nopeasti pystytään painamaan kaasua. Trumpin osalta tämä on ehkä toisen tilan keskustelu, mutta varmasti tähän saadaan sinne valiokuntaan sitten vastaus, kuinka siinä sitten mennään eteenpäin. Kiitoksia tästä. Nyt vain kaasu pohjaan ja äkkiä voimaan, 1.7. nyt kuitenkin viimeistään. — Kiitoksia.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Meillä on täällä tänään esittelyssä ja keskustelussa hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähköisen viestinnän palvelusta annetun lain muuttamisesta, eli radiohäirintään tarkoitetuista laitteista on siis kyse, niin sanotuista jammereista. Tässä esityksessä esitetään näitä laitteita koskevaa uutta lainsäädäntöä sekä saatettaisiin laitteiden, jammereiden, oikeudeton hallussapito rangaistavaksi sakon uhalla. Tämän esityksen taustalla on itse asiassa vähän laajempikin keskustelu. Muistelin tuossa, että edustaja Mäenpää maaliskuussa 24 teki tähän liittyen toimenpidealoitteen, ja sitten liikenne- ja viestintäministeriölle tuli valiokunnalta muutama kuukausi tämän jälkeen vielä pyyntö, että me arvioisimme GPS-häirintälaitteita koskevaa nykyistä lainsäädäntöä ja sen muutos- ja täydentämistarpeita. Tästähän tietenkin päästiin hyvin nopeasti eteenpäin, koska liikenne- ja viestintäministeriössä oli jo valmiiksi arvioitu tilannetta, ja tästä sitten paitsi sen selvityksen myöskin säädöshankkeen osalta päästiin ripeästi ja hyvin liikkeelle. Säädöshankkeesta tosiaankin voi todeta, että jatkossa häirintälaitteina pidettäisiin kaikkia laitteita, joiden ensisijainen käyttötarkoitus on haitallisen häiriön aiheuttaminen lailliselle radionavigoinnille tai -viestinnälle, tämä ei siis koskisi pelkästään GPS-häirintään tarkoitettuja laitteita vaan kaikkia radiotaajuiseen häirintään kykeneviä laitteita. Häirintälaitteiden luvaton käyttö on nykyisinkin kiellettyä, mutta uudet säännökset antaisivat viranomaisille laajemmat mahdollisuudet puuttua näiden haitallisten laitteiden hallussapitoon ja maahantuontiin. Esityksellä myös selvennettäisiin mahdollisuutta hyödyntää häirintälaitteita viranomaiskäytössä erityisesti droonien torjunnassa, ja lisäksi esityksellä mahdollistettaisiin nykyistä paremmin puolustusteollisuuden tuotekehitys, esimerkiksi droonien torjuntalaitteiden kehittäminen sekä laitteiden käyttäminen tutkimukseen ja viestintäverkon osien tuotekehitykseen. Tällä esityksellä säädettäisiin myös Pohjois-Atlantin liiton ja sen jäsenmaiden joukkojen osalta tietyistä radio- ja häirintälaitteita koskeviin lupiin, tarkastuksiin ja ilmoituksiin liittyvistä poikkeuksista. Nämä muutokset mahdollistaisivat sujuvamman harjoittelutoiminnan. Voin todeta tähän vielä lyhyesti, että tämä on hyvin ajankohtainen ja hyvinkin tarpeellinen pieni yksityiskohta. Näinä aikoina on äärettömän tärkeää, että me pystymme puuttumaan ja rajoittamaan kaikkea meidän yhteiskunnan turvallisuutta horjuttavaan toimintaan. — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen antamassa ajokorttilain muutosesityksessä ehdotetaan useita muutoksia, joiden pääasiallisena tavoitteena on parantaa nuorten liikenneturvallisuutta. Vaikka liikenneturvallisuus on täällä Suomessa parantunut hyvin pitkään myönteiseen suuntaan, olemme erittäin kaukana tavoitteesta nolla liikennekuolemaa. Me pääsimme jopa onnettomuuksien määrien osalta ennätyksellisen alhaiseen, mutta olemme edelleen hyvin paljon jäljessä esimerkiksi Norjaa ja Ruotsia. Onnettomuustietojen ja -tilastojen mukaan vuonna 25 kuoli 189 ihmistä tieliikenneonnettomuuksissa. Tämä on 189 liikaa. Yhteinen tavoite on meitä vienyt myöskin hallituksessa siihen, että tämä tämän päivän esitys nimenomaan parantaa nuorten liikenneturvallisuutta. Jokaisella nuorella, ihan jokaisella, on oikeus palata sieltä liikenteestä kokonaisena kunnossa kotiin joka päivä. Me puutumme selkeästi poikkeuslupaan. Esityksessä esitetään, että poikkeusluvalla henkilöauton ajokortin voi suorittaa 17-vuotiaana mutta aikaisempaa tiukemmin myöntämisehdoin. Tavoitteena on siis aikaisempaa täsmällisemmin varmistaa se, että poikkeuslupaa haetaan oikeasti tarpeeseen, ja myöskin se, että nuorilla on huomattavasti paremmat riskienhallintakyvyt ja -asenteet, kun he sitten poikkeusluvan alaikäisenä saavat. Uusien kuljettajien valmiutta riskitilanteiden tunnistamiseen ja välttämiseen pyritään parantamaan kuljettajakoulutuksen muutoksilla. Esityksessä ehdotetaan henkilöauton eli B-luokan ajokortin suorittajalta vaadittavan turvallisuuspainotteisen riskientunnistamiskoulutuksen vaatimusten ja keston lisäämistä. Koulutuksen kesto pidentyisi neljällä tunnilla ja olisi jatkossa yhteensä 12 tunnin laajuinen. Simulaattoriopetuksen määrää rajoitettaisiin enintään puoleen riskientunnistamiskoulutuksen ajo-opetuksen määrästä. Esityksessä ehdotetaan alaikäisen B-luokan ajo-oikeuden rajoittamista kieltämällä ajaminen yöaikaan puolenyön ja aamuviiden välillä. Tavoitteena on ehkäistä liikenteen vaaratilanteita ja onnettomuuksia rajoittamalla alaikäisten henkilöauton kuljettajien ajamista riskialttiiseen aikaan. Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien osalta voi todeta, että siellä, missä 17-vuotias kuljettaja on ollut mukana, nämä onnettomuudet ovat tapahtuneet 41-prosenttisesti kello 00:n ja aamuviiden välillä. Esitykset perustuvat faktoihin ja tietoihin. Rajoituksen valvomiseksi alaikäisen kuljettajan olisi käytettävä autoon kiinnitettävää alaikäisen kuljettajan tunnusta. Myöskin poliisi on kannattanut tätä. Esityksessä ehdotetaan lakiin lisättäväksi säännökset uudesta hallinnollisesta seuraamuksesta kuljettajatutkinnon teoriakokeissa vilppiin syyllistyneelle. Tätäkin on hyvä kiristää. Syyllistyneelle voidaan asettaa kuuden kuukauden mittainen kielto osallistua teoriakokeeseen. Uuden kuljettajan ajokieltoon määräämiseen liittyvää koulutusta koskeva vaatimus ulotettaisiin koskemaan moottoripyörän ja henkilöauton ajokorttiluokissa ajokieltoon määrättyjen lisäksi mopon, kevyen nelipyörän ja traktorin ajokorttiluokissa ajokieltoon määrättyjä kuljettajia. Lisäksi vaatimus ulotettaisiin mainituissa ajokorttiluokissa väliaikaiseen ajokieltoon määrättyihin kuljettajiin. Tavoitteena on ohjata ajokieltoon määrätyt tuoreet kuljettajat aiempaa kattavammin heille tarpeellisen, tehokkaaksi todetun lisäkoulutuksen piiriin, mikä ehkäisee ajokieltoon uudelleen määräämisiä ja edistää liikenneturvallisuutta. Lisäksi esityksessä ehdotetaan muun muassa vanhentuneen ajokortin palauttamisvelvollisuudesta luopumista ja eräiden Liikenne- ja viestintäviraston lupien sähköisesti esittämisen mahdollistamista. Ehdotetun lain on tarkoitus tulla voimaan jo ennen kevätjuhlia eli 29.5.2026. Riskientunnistamiskoulutusta koskevien muutosten ehdotetaan tulevan voimaan 1.10.2026. Minä uskon, että tämä esitys saa hyvin laajaa kannatusta ja kaikki kokevat tämän tärkeäksi. Tämän lisäksi tietenkin hallitus myöskin edistää yhteistyössä valiokunnan kanssa ja yli hallitus—oppositio-rajojen esimerkiksi yhteisen liikenneturvallisuusstrategian päivitystä. — Kiitoksia.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ensin totean sen, että me täällä hallituksessa ajamme koko Suomen asiaa, koko Suomen infran asiaa. Meillä on aivan keskeisenä se, että nykyinen tieverkosto, nykyiset raideyhteydet ovat numero yksi. Tiehankkeita käynnistyy tänä vuonna 760 miljoonan edestä, [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho, onpa hyvä!] mikä on todella valtava määrä, myös idässä. Meillä on vt 12:ta, meillä on vt 15:tä, meillä on vt 5:tä. Meillä on valtava määrä hankkeita käynnistymässä. [Hannu Hoskonen: Ei ole Itä-Suomessa!] Meillä ei ole tulossa itäradalle rahoja. Meillä on huomattavasti tärkeämpiä hankkeita kuin itärata tai lentorata tällä hetkellä. Se, mikä on kaikkein tärkeintä, on se, mistä keskustelimme maanantaina komissaari Tzitzikóstasin kanssa, ja se on meillä sotilaallinen liikkuvuus. Tässä puhutaan varalaskupaikoista, tässä puhutaan niistä teistä ja niistä raiteista, jotka ovat Suomen turvallisuuden ja tulevaisuuden kannalta kaikkein keskeisimpiä. Itään satsataan myöskin huomattavasti.

Kiitoksia tästä kysymyksestä. — Iso kuvahan on näin, että tietenkin ohjaamme varmistamaan ne kriittiset, kaikkein tärkeimmät palvelut, jotka ovat koko yhteiskunnan kannalta aivan keskeisiä. Tämä on se ylätason ohjeistus. Virastoilla on täysin oma vastuu ja myöskin asiantuntemus ja velvollisuus katsoa, millä tavalla näitä säästöjä sitten toteutetaan. Eli luotan kyllä siihen, että virasto pystyy tämän tekemään. Ainoastaan on tämä iso liikenne- ja viestintäministeriönkin tavoite, että kun me olemme turvallisuusministeriö, niin me katsomme, oli sitten kyse liikenneturvallisuudesta, oli sitten kyse kyberturvallisuudesta, kansallisesta turvallisuudesta, huoltovarmuudesta ja niin edespäin, että nämä ovat niitä asioita, joita painotetaan. Ja niin kuin valiokunnan puheenjohtaja Ovaskakin tietää, esimerkiksi liikenneturvallisuuden osalta vt 9 tuli sieltä juuri meidän kaudellamme. — Kiitoksia.

Kiitoksia kysymyksistä. — Ensin lyhyesti totean näistä avoimen lähdekoodin ohjelmistovastaavista: Tässähän on nimenomaan punnittu sitä, että näiden vaatimusten osalta näemme kuitenkin, että on parempi, että velvoitteita tulee, kuin että niitä ei tulisi. Toivottavasti myöskin sitten, kun valiokuntakäsittelyssä sitä vielä puitte, saatte tälle vahvistuksen. Kyllä tässä selkeästi kuitenkin turvallisuusvalvontavelvollisuuksia pitää olla laajasti. Sitten palataan tähän, joka on ikuisuuskysymys: Traficomin velvollisuudet ja vastuut. Ensin täytyy todeta, että meillähän kaikilla virastoilla, niin Väylällä kuin Traficomilla kuin Ilmatieteen laitoksella, on säästövelvoitteet, ja siellä tietenkin ollaan kuitenkin onnistuttu pitämään henkilöstömäärä samana, eli se ei ole vähentynyt tässä tämän hallituskauden aikana. Jatkuvasti me tätä pohdimme, ja tänään tapasin itse asiassa Traficomin pääjohtajaakin Jarkko Saarimäkeä, ja heillä siellä operatiivinen johto tietenkin hakee sitä mahdollisimman tehokasta porukan käyttämistä ja työajan käyttämistä. Mutta ei ole helppoa, ja niin kuin tiedetään tämä taloustilanne, niin hyvin vaikeaa on tietenkin mitään uutta, isompaa rahoitusta saada. Mutta toki painotus on turvallisuudessa. Painotus on myöskin Traficomin sisällä sillä tavalla, että kun siellä niitä tehtäviä ja rahoja pohditaan, niin kyllä... Itse asiassa tässä voisi ottaa esiin sen, joka on hieman herättänyt keskustelua, eli nämä palveluverkkosäästöt, joita nyt näihin insseihin ja muihin liittyy. Kun säästöjä on tehtävä, niin me emme ole halunneet säästää kyberturvallisuudesta, vaan sitten näistä harvemmin tarvittavista palveluista. Että kyllä tämä on tämmöistä vaikeaa tasapainottelua. Edelleen voi todeta, että Suomessa ja meidän Traficomilla ja meidän Kyberturvallisuuskeskuksella, joka on siis todellinen timantti, homma on kyllä hanskassa, mutta tämä on yhteinen huoli. Teemme kyllä parhaamme, ja minä uskon, että seuraavakin hallitus tekee. — Kiitos.