Strandman Jaana

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä tehdään useita tärkeitä suoraan suomalaisten arkeen liittyviä veromuutoksia. Kotitalousvähennystä korotetaan määräaikaisesti vuosiksi 2026 ja 2027. Enimmäismäärä nousee 2 100 euroon ja yritykselle maksetuista työkorvauksista tehtävä vähennys 40 prosenttiin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos kotitalous teettää esimerkiksi 3 000 eurolla remontti- tai siivoustöitä, verovähennys kasvaa nykyisestä 900 eurosta 1 050 euroon. Hyötyä tulee siis 150 euroa. Suurimmillaan vähennyksen kasvu voi tarkoittaa 500 euron lisähyötyä kotitaloudelle tavallisen ihmisen arkeen. Määräaikainen korotus tukee kotitalouksien palvelujen ostamista ja samalla rakentamisen ja remontoinnin kysyntää. Talouden epävarmassa tilanteessa tämä tukee kulutusta ja työllisyyttä. Myös matkakuluvähennyksen omavastuun alentaminen 900 eurosta 800 euroon helpottaa työmatkoista aiheutuvia kustannuksia. Tämä on merkittävää erityisesti niille, jotka tarvitsevat autoa työssäkäyntiin. Liikunta- ja kulttuuriedun enimmäismäärä nousee 400 eurosta 540 euroon. Erityisen hyvänä pidän sitä, että edun piiriin tulevat myös metsästys ja kalastus. Metsästyskortin suorittaneita on Suomessa noin 300 000. Kyse on suuresta joukosta suomalaisia. Myös kalastus on monelle suomalaiselle tärkeä harrastus ja tapa liikkua luonnossa. Kokonaisuutena esitys tukee kotitalouksien ostovoimaa, palveluiden kysyntää ja työllisyyttä. Arvoisa puhemies! Erikoista jälleen tässä salissa on, että tämäkään esitys ei SDP:lle käy, vaan pitäisi saada enemmän sitä, tätä ja tuota kertomatta, mistä se raha otetaan. Tämä on hyvin tyypillistä SDP:n toimintaa — suomalaisten veronmaksajien rahoja käytetään vastuuttomasti.

Arvoisa puhemies! Suomen osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä on noin yksi promille. Suomen päästöt ovat laskeneet. Siksi ilmastotoimien pitää olla Suomen kannalta järkeviä, eivätkä ne saa nostaa kansalaisten arjen kustannuksia tai ajaa tuotantoa, työpaikkoja ja investointeja ulkomaille. Maatalous tuottaa ruokaa ja ylläpitää huoltovarmuutta. Ilmastotoimien pitää tukea viljelijöiden työtä ja maatalouden kannattavuutta. Suomalaisen ruuan tuotantoedellytykset on turvattava, eikä ilmastopolitiikka saa lisätä viljelijöiden kustannuksia. Metsienhoidossa on vahvistettava kasvua ja hiilinieluja ilman, että metsätalouden toimintaedellytyksiä heikennetään. Energiassa on turvattava huoltovarmuus. Turpeella on merkitystä kotimaisena ja säästä riippumattomana energialähteenä sekä varautumisessa. Turve on kotimainen luonnonvara, joka on hyödynnettävä. Liikenteessä biopolttoaineiden tuotantoa ja käyttöönottoa tulee edistää eri liikennemuotojen tarpeisiin. Suomen kansan ja kotimaamme edun tulee olla aina ensin kaikessa päätöksenteossa, ja tämä on jokaisen edustajan muistettava.

Arvoisa puhemies! Kehysriihen päätöksiä laitetaan nyt napakasti toimeen, mikä on erinomaisen hyvä asia maamme taloudellisessa tilanteessa. Hallituksen esityksessä tehdään muutoksia, jotka näkyvät tavallisten ihmisten arjessa. Kotitalousvähennystä korotetaan vuosiksi 2026 ja 2027, liikunta- ja kulttuurietua laajennetaan sekä työmatkojen matkakuluvähennyksen omavastuuta alennetaan. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nousee 1 600 eurosta 2 100 euroon. Samalla yritykselle maksetusta työstä saatava vähennys kasvaa ja myös palkatun työn vähennys paranee. Tämä helpottaa remonttien, siivouspalvelujen, hoivapalvelujen ja muiden kotitalouksien tarvitsemien palvelujen ostamista. Kotitalousvähennys tulee voimaan kuluvana vuonna takautuvasti, ja sitä voi hyödyntää myös vuonna 2027. Rakennusala on ollut pitkään vaikeuksissa. Moni yritys ja yrittäjä on joutunut odottamaan töitä, ja kotitaloudet ovat siirtäneet remontteja myöhemmäksi. Korotettu kotitalousvähennys kannustaa tilaamaan työtä juuri nyt, kun talous tarvitsee lisäkysyntää. Kotitalousvähennystä ei palauteta aikaisemmalle tasolle, vaan korotus koskee rajattua aikaa. Tarkoitus on tukea taloutta nykyisessä tilanteessa ja auttaa palvelualoja sekä rakentamista pääsemään vahvempaan vauhtiin. Arvoisa puhemies! Liikunta- ja kulttuuriedun enimmäismäärä nousee 540 euroon vuodessa. Samalla etua voi käyttää aiempaa useampaan harrastukseen, kuten kalastukseen ja metsästykseen, liittyviin palveluihin, kuten vaikkapa eräopaspalveluun. Liikunta ymmärretään usein melko kapeasti, vaikka suomalaisille luonto on tärkeä paikka liikkua ja harrastaa. Kalastus ja metsästys edellyttävät liikkumista, luonnontuntemusta ja aktiivista harrastamista. Ne ovat monelle elämäntapa, joka siirtyy sukupolvelta toiselle. Metsästyksellä on merkitystä myös riistakantojen hoidossa. Kalastus kuuluu Suomen vanhimpiin harrastuksiin, ja sitä harrastetaan eri puolilla maata rannikoilta sisävesille. Luontoharrastusten sisällyttäminen liikunta- ja kulttuurietuun tunnistaa paremmin suomalaiset harrastustavat ja kohtelee erilaisia liikuntamuotoja tasapuolisemmin. Näillä liikunta- ja kulttuurieduilla lisätään myös henkistä huoltovarmuutta. Arvoisa puhemies! Työmatkojen matkakuluvähennyksen omavastuu laskee väliaikaisesti 900 eurosta 800 euroon. Monella paikkakunnalla oma auto on välttämätön työssäkäynnin vuoksi harvaan asutussa ja pitkien välimatkojen maassamme, jossa polttoaineen ja liikkumisen kustannukset vaikuttavat suoraan toimeentuloon. Talouden kasvu on käynnistynyt, ja nämä nykyhallituksen päätökset ja toimet tukevat ja vauhdittavat tätä kasvua. Nyt kannattaa siis suomalaisten hyödyntää nämä esityksen toimet arjessaan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Suomalainen ruoka syntyy pellolla ja navetassa, ja sen merkitys näkyy jokaisen arjessa joka päivä. Kun kotimainen tuotanto toimii, kauppojen hyllyt täyttyvät ja koko maa pysyy liikkeessä. Maatalous kantaa samalla vastuuta huoltovarmuudesta, joka turvaa ruokahuollon myös vaikeina aikoina. Nyt käsillä oleva esitys tukee tätä tärkeää kokonaisuutta. Energiakustannusten nousu on kuormittanut monia tiloja. Lisäpalautus antaa helpotusta tilanteessa, jossa kustannukset ovat kasvaneet nopeasti. Tuki kohdennetaan toteutuneen polttoöljyn kulutuksen perusteella, joten se menee sinne, missä tarve on konkreettinen. Kyseessä on kymmenen miljoonan euron lisämääräraha, joka maksetaan vuoden 2026 aikana ammattimaisille maataloudenharjoittajille ja vesiviljelijöille. Taustalla on tavoite varmistaa, että kotimainen ruuantuotanto säilyy elinvoimaisena koko maassa. Kun tuotanto toimii, myös työpaikat ja yrittäjyys maaseudulla säilyvät. Hallitus on pitänyt kiinni linjasta, jossa alkutuottajien kustannuksia ei kasvateta omilla päätöksillä. Samalla on vahvistettu tuottajien asemaa markkinoilla, jotta oikeudenmukainen tulonmuodostus toteutuu paremmin. Tämä lisää luottamusta tulevaan ja kannustaa jatkamaan työtä, joka pitää Suomen omavaraisena. Velkaa joudutaan ottamaan lisää, ja kokonaisuus on hyvä tiedostaa. Silti panostus kotimaiseen ruokaan ja huoltovarmuuteen tuo turvaa, jota ei voi mitata pelkästään euroissa. Kyse on kyvystä pitää maa toiminnassa kaikissa oloissa. Arvoisa puhemies! Suomalainen maaseutu ansaitsee teot, jotka näkyvät arjessa. Tämä esitys tukee viljelijää, yrittäjää ja koko Suomea.

Arvoisa puhemies! Hallituksen erittäin hyvä esitys koskee alkutuottajan asemaa elintarvikeketjussa. Ruokaketjun toiminta alkaa maatilalta ja päättyy kuluttajalle, mutta neuvotteluvoima ei jakaudu tasaisesti ketjun sisällä. Suomessa päivittäistavarakauppa on keskittynyt harvoille toimijoille. Tämä näkyy alkutuottajan arjessa siten, että sopimusehdot, toimitusvaatimukset ja hinnoittelu määräytyvät ostajapuolella. Tuottajan mahdollisuus vaikuttaa omaan tulokseensa jää rajalliseksi, [Hälinää — Puhemies koputtaa] vaikka vastuu tuotannosta on täysi. Alkutuottaja kantaa keskeiset tuotannon riskit. Sääolosuhteet, energian ja rehujen hinnat sekä maailmanmarkkinoiden vaihtelut vaikuttavat suoraan tilan talouteen. Näihin tekijöihin ei voi vaikuttaa, mutta vaikutus kohdistuu suoraan tuottajan tulokseen. Arvoisa puhemies! Heikko neuvotteluasema siirtää riskit tuotannon alkuun. Tämä heikentää mahdollisuuksia suunnitella toimintaa, tehdä investointeja ja ylläpitää tuotantoa pitkällä aikavälillä. Kotimainen maatalous muodostaa Suomen huoltovarmuuden perustan. Ruokahuolto kriisitilanteissa riippuu siitä, että kotimaista tuotantoa on riittävästi ja tilat pysyvät elinkelpoisina myös normaalissa markkinatilanteessa. Esityksessä puututaan sopimuskäytäntöihin, joissa vahvempi osapuoli määrittää ehtoja yksipuolisesti tai siirtää riskejä heikommalle. Tavoite on lisätä tasapainoa sopimussuhteisiin ja parantaa ennakoitavuutta. Markkinoiden keskittyminen vähentää vaihtoehtoja alkutuottajille. Kun ostajia on vähän, tuottajan asema heikkenee ja riippuvuus yksittäisistä toimijoista kasvaa. Tämä voi ohjata tuotantoja ostajan tarpeiden mukaan, vaikka tuotannon lähtökohdat olisivat toiset. Arvoisa puhemies! Kaupan omien tuotemerkkien kasvu on muuttanut kilpailutilannetta. Se vaikuttaa siihen, millaisia tuotteita markkinoille pääsee ja millä ehdoilla brändituotteet kilpailevat hyllytilasta. Tämä kehitys korostaa selkeitä ja tasapuolisia pelisääntöjä koko ketjussa. Alkutuottajan aseman vahvistuminen tarkoittaa parempaa mahdollisuutta suunnitella tuotantoa, tehdä pitkäjänteisiä investointeja ja kehittää toimintaa ilman jatkuvaa epävarmuutta sopimusehdoista tai niiden muutoksista. Kotimaisen alkutuotannon edellytykset ratkaisevat suomalaisen ruokahuollon tulevaisuuden. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Esitys toteuttaa valkoposkihanhea ja merimetsoa koskevat hallitusohjelman kirjaukset. Tavoitteena on vähentää ja hallita runsastuneiden lintukantojen aiheuttamia vahinkoja maa- ja kalataloudelle sekä turvata elinkeinotoiminta. Keväisin etenkin valkoposkihanhien aiheuttamat vahingot ovat merkittäviä ja nousevat useisiin miljooniin euroihin. Vuonna 2022 viljelysvahingot olivat noin neljä miljoonaa euroa. Lajit lisätään metsästyslain riistalajeihin, ja samalla niiden rahoituksesta säädetään ympärivuotisesti. Poikkeaminen mahdollistetaan suojametsästyksellä kohteiden suojaamiseksi. Saaliin käyttö ravintona sallitaan ei-kaupallisesti. Toisessa lisätalousarviossa vuodelle 2026 esitetään Suomen riistakeskukselle 227 000 euron määrärahaa poikkeuslupien käsittelyyn ja tietojärjestelmiin. Riistakeskuksen rinnalle tuleva ilmoitusmenettely helpottaa käytännön toimintaa ja nopeuttaa toimia vahinkotilanteissa. Tämä esitys on erittäin hyvä.

Arvoisa rouva puhemies, kunnioitettu pääministeri! Suomen tulevaisuus rakentuu osaamisen, toimivien palveluiden ja vastuullisen talouden varaan. Hallitus on vaikeasta taloustilanteesta huolimatta kyennyt tekemään ratkaisuja, jotka vahvistavat suomalaisten arkea, koulutusta, turvallisuutta ja terveyspalveluiden saatavuutta pitkällä aikavälillä. Suomen julkinen talous tarvitsee määrätietoisia ratkaisuja, ja nykyhallitus kantaa vastuunsa. Orpon—Purran hallitus on tehnyt miljardiluokan päätöksiä velkaantumisen hillitsemiseksi, jotta hyvinvointiyhteiskunnan perusta kestää myös tulevaisuudessa. Perussuomalaisille tärkeää on kohdistaa säästöjä toissijaisiin menoihin, jotka eivät kuulu valtion ydintehtäviin. Kehitysapuun, hallintoon ja tehottomiin tukirakenteisiin tehdyt leikkaukset suojaavat suomalaisia palveluita ja työnteon edellytyksiä. Työn ja yrittämisen verotusta on samalla kevennetty kasvun vahvistamiseksi. Tehdään YEL-eläkevakuutusuudistus, joka vahvistaa erityisesti pienyrittäjien arkea. Arvoisa puhemies! Vuonna 2025 perusopetusta on kehitetty selkeästi ja käytännönläheisesti. Koulujen ja virastojen rakennetta on uudistettu, jotta työ sujuu paremmin ja palvelut toimivat yhtenäisesti. Peruskouluun on lisätty opetustunteja lukemiseen ja matematiikkaan, mikä antaa enemmän aikaa oppia perustaidot kunnolla. Oppimisen tukea on parannettu, jotta jokainen oppilas saa apua oikeaan aikaan. Koulupäivien aikana mobiililaitteiden käyttöä on rajoitettu, jotta keskittyminen opetukseen paranee. Varhaiskasvatuksen palveluja on tehty joustavammiksi, ja perheille on enemmän valinnan mahdollisuuksia. Osaamisen vahvistamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota, jotta oppimistulokset paranevat ja erot oppilaiden välillä vähenevät. Tavoitteena on, että jokainen lapsi Suomessa saa hyvät perustaidot ja tasavertaiset mahdollisuudet jatko-opintoihin ja elämään. Kokonaisuus tukee lasten oppimista, arjen sujuvuutta ja koulun laatua koko maassa. Arvoisa puhemies! Myös terveyden palveluiden saatavuutta on parannettu konkreettisilla toimilla. Kela-korvausten valinnanvapauskokeilu on helpottanut yli 65-vuotiaiden pääsyä lääkäripalveluihin kohtuullisilla kustannuksilla, ja kokeilua laajennetaan edelleen. Nykyhallitus uudisti vuonna 2025 keliakiaa sairastavien tukea siten, että yli 16 vuotta täyttäneen keliakiaa sairastavan ylimääräisiä ruokamenoja voidaan huomioida toimeentulotuessa. Uudistuksella turvataan kaikkein pienituloisimmille mahdollisuus saada tukea keliakiasta aiheutuviin kustannuksiin. Hallitus on lisäksi vastannut maaseudun ihmisten pitkäaikaiseen huoleen hyväksymällä suden kiintiömetsästyksen. Tällä turvataan ihmisten turvallisuutta, vähennetään vahinkoja ja vahvistetaan luottamusta suurpetopolitiikkaan erityisesti niillä alueilla, joilla susikanta aiheuttaa jatkuvaa huolta kotieläimille ja ihmisten arjen keskelle. Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee päätöksiä, jotka vahvistavat turvallisuutta, osaamista ja luottamusta tulevaisuuteen. Näitä ratkaisuja hallitus on vienyt eteenpäin vastuullisesti ja määrätietoisesti. Nykyhallituksen toimet ovat alkaneet purra. Monilta sektoreilta on tullut kasvulukuja, ja suomalaisten ostovoima on kohentunut. Tämä on erinomaista.

Arvoisa rouva puhemies, kunnioitettu ministeri! Hallituksen vuoden 2025 kertomus osoittaa laajaa työtä Suomen talouden, turvallisuuden ja palvelujen vahvistamiseksi. Julkista taloutta on sopeutettu, ja samalla on lisätty panostuksia tutkimukseen, kehitykseen ja investointeihin. Puhtaan siirtymän hankkeita sekä teknologian kehitystä ja kilpailukykyä on edistetty. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on vahvistettu hoidon jatkuvuutta ja kehitetty palveluja. Koulutuksessa on lisätty perustaitojen opetusta, uudistettu oppimisen tukea ja parannettu saavutettavuutta sekä parhaillaan käyttöön ollaan ottamassa opintoseteli. Työmarkkinoita on uudistettu, mistä teollisuudenalat jakavat kiitosta. Maahanmuuttoon ja kansalaisuuteen liittyviä linjauksia on tarkistettu ja järjestelmää tehostettu Suomen turvallisuuden parantamiseksi. Liikenteessä ja energiassa on panostettu huoltovarmuuteen, verkkojen kunnossapitoon ja uusiutuviin ratkaisuihin. Maatalous on vahvistanut ruokaturvaa ja alueiden elinvoimaa. Yrittäjien YEL-vakuutus uudistetaan, mikä on erityisesti pienyrittäjille tärkeä ja odotettu päätös. Koko kokonaisuus tukee Suomen pitkän aikavälin kasvua ja vakautta.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme tänään hallituksen esitystä, jolla toimeenpannaan EU:n ennallistamisasetusta, kehitetään luonnonarvomarkkinoita sekä päivitetään suden suojeluasemaa vastaamaan EU:n luontodirektiivin muutoksia. Merkittävä ja tervetullut osa esitystä liittyy suteen. On tärkeää, että suden suojelustatus muuttuu ja että suden kannanhoidollinen sääntely siirtyy selkeästi metsästyslainsäädännön piiriin. Tämä tuo suurpetojen hallintaan enemmän realismia ja huomioi paremmin suomalaiset olosuhteet. Arvoisa puhemies! Suomessa maaseudun ihmiset ovat jo pitkään joutuneet elämään tilanteessa, jossa susikanta on kasvanut paikoin hallitsemattomasti. Se on aiheuttanut vakavaa huolta kotieläimistä, metsästyskoirista, elinkeinotoiminnasta ja ihmisten turvallisuudentunteesta. Kansalaisten luottamus viranomaisiin ja koko susikysymyksen hoitoon on kärsinyt. Siksi on erittäin tärkeää, että menneenä talvena 2026 toteutettu suden kiintiömetsästys tuotti hyviä tuloksia. Se vähensi paikallisia ongelmia, lisäsi hyväksyttävyyttä ja osoitti, että hallittu kannanhoidollinen metsästys toimii käytännössä. Samalla nähtiin, että tavoitteena on tasapaino luonnonsuojelun ja ihmisten arjen välillä. Nykyhallitus erityisesti perussuomalaisten vahvasti vaikuttaessa on onnistunut suurpetoasiassa, ja jatkoa on luvassa karhun kannanhoidollisen metsästyksen osalta. Valkoposkihanhi ja ilves tulee ottaa myös tarkasteluun ja päätöksentekoon pikimmiten. Suurpetokysymyksissä on kuunneltava maaseudun ihmisiä, eikä päätöksiä pidä tehdä yksin Brysselissä tai virastoissa kaukana paikallisesta todellisuudesta. Arvoisa puhemies! Ennallistamistoimissa on lisäksi huolehdittava siitä, etteivät toimenpiteet vaaranna suomalaisten elinkeinojen toimintaedellytyksiä. Metsätalous, maanomistajien oikeudet ja alueellinen elinvoima on turvattava. Talousmetsissä tehtävä monimuotoisuustyö ei saa johtaa pitkällä aikajänteellä kohteiden käytännön suojeluun takaoven kautta. Ennallistamisen tulee perustua ekologisen kestävyyden lisäksi myös taloudelliseen ja sosiaaliseen kestävyyteen. Suomen ei pidä toteuttaa EU-velvoitteita tavalla, joka heikentää maamme kilpailukykyä, investointeja tai maaseudun tulevaisuutta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Edustaja Kettunen täällä nosti esille perussuomalaisten viemän asian tässä suurpetoasiassa ja sudessa, ja haluan vastata, että käytin tässä minuutin debattipuheenvuoron juurikin tähän suden asemaan liittyen ja ihmettelen sitä, että edustaja Kettunen toi täällä esille, että susiasia on jo käsitelty. Luulenpa vaan, että kun tämäkin asia tänne vielä tuodaan toisen kerran, niin täältä tulee taatusti äänestys käyntiin, ja sitten katsotaan, mitä keskustakin tässä asiassa äänestää. — Odotan tässä juuri pidempää puheenvuoroa, niin että pääsen tämän esityksen muihin tärkeisiin kohtiin sitten käyttämään puheenvuoron.

Arvoisa puhemies! Esityksen tärkein osa koskee suden suojeluaseman muuttamista. Suomessa susikannan kasvu on lisännyt huolta ihmisten turvallisuudesta, kotieläimistä ja maaseudun arjesta. Monilla alueilla ihmiset kokevat pelkoa omassa elinympäristössään, ja nämä kokemukset on otettava vakavasti. Tammikuussa 2026 toteutettu suden metsästys onnistui ja toteutui hyvin. On hyvä, että suden suojelua koskeva sääntely siirtyy metsästyslainsäädäntöön. Muutos mahdollistaa joustavamman kannanhoidon ja helpottaa ongelmayksilöihin puuttumista. Suomessa tarvitaan nykyistä enemmän kansallista päätösvaltaa suurpetopolitiikkaan, sillä suomalaiset olosuhteet poikkeavat monista muista Euroopan maista. Suomen metsästäjät toimivat vastuullisesti ja huomioivat kaikessa toiminnassaan suomalaisen luonnon. Susiasiassa on kuunneltava maaseudun asukkaita. Brysselistä ja täältä pääkaupunkiseudulta, kaukana paikallisesta todellisuudesta, on katsottava maaseudun suuntaan.

Arvoisa puhemies, kunnioitettu ministeri! Esityksessä selkeytetään Suomen talousvyöhykkeellä tapahtuvan merituulivoiman verotusta. Tavoitteena on varmistaa, että merellä sijaitsevat tuulivoimalat ja niihin liittyvä toiminta kuuluvat Suomen verotuksen piiriin nykyistä selkeämmin. Samalla merituulivoiman kiinteistöverotusta kevennetään lähemmäs maatuulivoiman tasoa. Näin luodaan tasapainoisempi ja ennakoitavampi verokohtelu eri tuotantomuotojen välille ja parannetaan investointien kannustavuutta. Esityksessä myös määritellään verotulojen jako. Pääosa talousvyöhykkeen kiinteistöverosta ohjautuu valtiolle, mutta osa kohdennetaan rannikkokunnille, joihin hankkeiden käytännön vaikutukset kohdistuvat. Tämä lisää järjestelmän hyväksyttävyyttä paikallisesti. Nykytilanteessa verotukseen liittyy epäselvyyttä, mikä heikentää ennakoitavuutta ja hidastaa investointipäätöksiä. Selkeä sääntely parantaa yritysten toimintaympäristöä ja vahvistaa julkisen talouden veropohjaa. Tuulivoima on miljardiluokan liiketoimintaa. On perusteltua, että Suomen talousvyöhykkeellä harjoitettava toiminta tuottaa myös selkeää verohyötyä Suomelle. Samalla on tärkeää, että järjestelmä on oikeudenmukainen ja ennustettava. Rannikkokunnille kohdennettu osuus tukee hankkeiden paikallista hyväksyttävyyttä ja huomioi niiden alueelliset vaikutukset. Tämä vahvistaa kokonaisuuden tasapainoa. Merituulivoima tarjoaa mahdollisuuksia puhtaaseen energiantuotantoon, mutta siihen liittyy myös haasteita, kuten sääriippuvuus ja infrastruktuurin vaativuus. Siksi on tärkeää, että sääntely tukee sekä investointeja että järjestelmän toimivuutta. Juuri annettu alueidenkäyttölaki tuo tähän esitykseen huomion myös siitä, että tuulivoimaa ei rakenneta liian lähelle asutusta, ja tuulivoimaa kannattaa rakentaa sinne, missä tuulee. Arvoisa puhemies! Esitys vahvistaa Suomen veropohjaa, selkeyttää sääntelyä ja luo vakaamman pohjan merituulivoiman investoinneille, ja tästä hyötyy myös Itä-Suomi.

Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Luonnonvarakeskuksesta annettua lakia sekä ruoka- ja luonnonvaratilastoista annettua lakia. Lakia päivitettäisiin vastaamaan paremmin nykyistä toimintaa muuttamalla tehtäviä, organisaatiota ja johtamista sekä ratkaisuvallan käyttöä koskevaa sääntelyä. Ruoka- ja luonnonvaratilastoista annettua lakia täsmennettäisiin riistatalouden ja metsästyksen tilastoinnin osalta. Kyse on pitkälti nykytilan kirjaamisesta lainsäädäntöön, sillä Luonnonvarakeskus tuottaa näitä tilastoja jo nyt. Esityksen tavoitteena on selkeyttää sääntelyä ja varmistaa, että se vastaa käytännön toimintaa. Esityksessä on myös huomioitu tietosuojaan liittyvät kysymykset. Tietosuojavaltuutetun toimisto on lausunnossaan korostanut henkilötietojen käsittelyn riskejä ja perusoikeuksien turvaamista. Näitä arvioita on täsmennetty jatkovalmistelussa, ja Luonnonvarakeskus on määritelty aineiston rekisterinpitäjäksi. Lisäksi on painotettu, että aineiston keräämiseen osallistuminen on vapaaehtoista. Arvoisa rouva puhemies! Luonnonvarakeskus on valtion tutkimuslaitos, joka tuottaa tietoa maa- ja metsätaloudesta, kalataloudesta, riistasta sekä luonnonvarojen kestävästä käytöstä. Sen tehtävä on tuottaa tutkimustietoa ja tilastoja poliittisen päätöksenteon tueksi sekä yhteiskunnan eri toimijoiden käyttöön. Käytännössä sen tuottama tieto vaikuttaa suoraan siihen, millaisia ratkaisuja tehdään esimerkiksi metsien käytöstä, maataloudesta ja riistapolitiikasta. Kun Luonnonvarakeskuksen roolia vahvistetaan ja sen tuottamaa tietoa hyödynnetään suoraan päätöksenteon pohjana, korostuu erityisesti tutkimustiedon luotettavuus ja avoimuus. Viime vuosina on nähty tilanteita, joissa keskeiset arviot ovat muuttuneet jälkikäteen merkittävästi. Tällaiset muutokset herättävät kysymyksiä siitä, miten arviot on alun perin laadittu ja kuinka hyvin ne ovat kestäneet tarkempaa tarkastelua. Erityisesti riistakantoihin liittyvissä arvioissa kentältä tuleva palaute on ollut toistuvasti ristiriidassa virallisten lukujen kanssa. Metsästäjien ja paikallisten toimijoiden havainnot viittaavat paikoin suurempiin kantoihin kuin mitä tilastoissa esitetään. Kun näihin arvioihin perustuen tehdään rajoituksia ja linjauksia, vaikutukset kohdistuvat suoraan ihmisten arkeen, turvallisuuteen ja elinkeinoihin. Tämä asettaa korkeat vaatimukset tutkimuksen laadulle. Tarvitaan läpinäkyviä menetelmiä, parempaa vuoropuhelua kentän väen kanssa sekä kykyä reagoida nopeasti, jos arviot eivät vastaa todellisuutta. Lisäksi on syytä tarkastella, miten tutkimustyötä ohjataan, ja varmistaa, että se on aidosti riippumatonta ja tieteellisesti kestävää. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Suomessa, pitkien välimatkojen maassa, tarvitsemme yhteydet kuntoon raiteilla ja teillä. Tieverkko mahdollistaa liikkumisen, kuljetukset ja yhteydet koko maassa. Työmatkat, elinkeinoelämän kuljetukset ja palveluihin pääsy edellyttävät sujuvia yhteyksiä, jotta yhteiskunta toimii häiriöttä. Huomio kohdistuu siihen, että yhteydet kattavat koko maan ja säilyvät käyttökelpoisina myös harvaan asutuilla alueilla. Yritystoiminta, maatalous ja paikallinen elinvoima tukeutuvat tieyhteyksien varaan, jotka kestävät sekä raskasta liikennettä että vaihtelevia sääoloja. Liikenteen turvallisuus ja ennakoitavuus paranevat, kun verkkoa ylläpidetään järjestelmällisesti ja korjaukset tehdään oikea-aikaisesti. Tämä vähentää katkoksia ja parantaa liikkumisen sujuvuutta. Arvoisa puhemies! Hyvin toimiva tieverkko vahvistaa alueiden kehitystä, taloudellista toimintaa ja yhteiskunnan toimivuutta pitkällä aikavälillä. Asfaltti on tuoksunut tämän nykyhallituksen, kumipyörähallituksen, toimesta jo useana kesänä, ja hyvä niin. Panostukset ovat olleet merkittävät. Pääväylät, valtatiet, alkavat olla kunnossa. Seuraavaksi tulee toimet kohdentaa alempaan tieverkkoon. Maallakin asutaan, eletään ja yritetään. Metsäteollisuus tarvitsee puut metsästä jalostukseen, ja maatiloilta tarvitaan ruoka pöytiimme. Haluan nostaa esille myös suunnittelun määrärahan, jotta saamme kokonaiskuvan eri alueista ja kehittämistoimenpiteistä. Seuraavalle hallitukselle riittää siis puuhaa.

Arvoisa rouva puhemies, kunnioitettu ministeri! Kotimainen ruoka on tärkein osa Suomen huoltovarmuutta ja tulevaisuutta. Tulen Etelä-Savosta, Euroopan luomumaakunnasta, jossa syödään paljon muikkua, riistaa sekä metsän antimia. Ruoka on maakunnan keskeinen kärkiteema. Kotimainen ruoka on keskeinen osa varautumista kriiseihin ja poikkeusolosuhteisiin. Sen tuotantoedellytyksistä on huolehdittava pitkäjänteisesti. Alkutuottajien asemaa ja kannattavuutta on vahvistettava ja tasapainotettava ruokaketju pellolta pöytään. Samalla meidän on hyödynnettävä paremmin suomalaisia, puhtaissa vesissä kasvavia järvikaloja — mikä onkaan hienompaa kuin kesäillassa istua laiturilla ongella ja yrittää napata ahvenia. Kaupassakin kannattaa valita sen norjalaisen lohen tilalle kotimainen kirjolohi. Se on kestävä, terveellinen ja kotimainen ravinnonlähde, jonka käyttöä voidaan lisätä merkittävästi. Arvoisa ministeri, miten järvikalojen käyttöä voidaan vahvistaa? — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Yhdenvertaisuusvaltuutettu on virallisesti itsenäinen ja riippumaton viranomainen. Sen näkemykset eivät kuitenkaan ole kritiikin yläpuolella, vaan niitä on voitava arvioida avoimesti. Tällä hetkellä meillä on täällä käsittelyssä yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus, ja nyt tässä salissa on paikka sen käsittelylle. Olisin toivonut, että yhdenvertaisuusvaltuutettu olisi ollut paikalla kuulemassa tätä keskustelua. Valitettavasti käsittelyssä olevan kertomuksen näkökulma herättää vakavia kysymyksiä. Kertomuksessa käytetty kieli, kuten ”tosiasiallinen yhdenvertaisuus” ja viittaukset rakenteellisiin ongelmiin, ei ole neutraalia viranomaiskieltä vaan heijastaa tiettyjen poliittisten liikkeiden retoriikkaa. On myös syytä huomata, että vaikka kertomuksessa nostetaan esiin monia aitoja ongelmia, kuten työelämän epäkohtia, kokonaiskuva kallistuu tietyiltä osin poliittisesti painottuneeseen suuntaan. Tämä näkyy erityisesti maahanmuuttopolitiikkaa koskevissa linjauksissa. Arvoisa puhemies! Kertomuksen viesti on tältä osin käytännössä ”raja auki”. Se korostaa turvapaikkaprosessiin pääsyn ehdottomuutta kaikissa tilanteissa ja suhtautuu kriittisesti rajavalvonnan kiristyksiin sekä maasta poistamisten tehostamiseen. Samalla sivuutetaan se, että valtiolla on oikeus ja velvollisuus suojata omia rajojaan ja kansalaistensa turvallisuutta. Kun samaan aikaan kyseenalaistetaan rajamenettelyt, arvostellaan palautusten tehostamista ja vaaditaan lisää velvoitteita viranomaisille, kokonaisuus johtaa siihen, että maahanpääsy helpottuu ja maasta poistaminen vaikeutuu. Arvoisa puhemies! On ristiriitaista, että viranomainen, jonka tehtävä on toimia riippumattomasti, ottaa näin voimakkaasti kantaa poliittisesti kiistanalaisiin kysymyksiin. Samalla suuri osa sen omista yhteydenotoista liittyy muihin teemoihin, kuten vammaisuuteen ja ikäsyrjintään. Juuri näihin kysymyksiin tulisi keskittyä ensisijaisesti. Suomessa yhdenvertaisuutta tulee edistää lain pohjalta tasapuoliset ja yhteiskunnan kokonaisetu huomioiden. Viranomaisen tehtävä on tuottaa tasapainoista ja objektiivista tietoa päätöksenteon tueksi. Arvoisa puhemies! Luottamus viranomaisiin rakentuu puolueettomuudesta ja erityisesti maan kokonaiskuva siinä huomioiden. Siksi on perusteltua arvioida kriittisesti yhdenvertaisuusvaltuutetun toimintaa ja roolia.

Arvoisa puhemies! Kotimaisen sianlihantuotannon jatkuvuuden turvaaminen on keskeistä Suomen ruokaturvan ja kansalaisten hyvinvoinnin kannalta. Vakaa ja ennakoitavissa oleva alkutuotanto varmistaa, että kriisitilanteissakin ruokaa on saatavilla, vienti säilyy mahdollisena ja kansallinen huoltovarmuus vahvistuu. Tämä on yksi merkittävimmistä keinoista ennakoida tulevia haasteita ja varmistaa Suomen elintarvikeketjun kestävyys. Esityksessä ehdotetaan kastraatiokiellon kumoamista. Tämä estää merkittävät kustannukset ja tuotannon esteet, jotka voisivat vaarantaa alan elinkelpoisuuden. Lihateollisuuden arvion mukaan kielto olisi aiheuttanut satojen miljoonien eurojen kustannukset seuraavan 10 vuoden aikana ja vaikeuttanut vientiä Aasiaan ja Yhdysvaltoihin. Samalla eläinten lääkitsemistä koskeva muutos mahdollistaa paikallispuudutteen luovuttamisen myös tiloille, jotka eivät kuulu valtakunnalliseen eläinten terveydenhuolto-ohjelmaan Tämä varmistaa porsaille asianmukaisen kivunlievityksen kirurgisen kastraation yhteydessä ja tukee tuottajien mahdollisuuksia hoitaa alkutuotantoa tehokkaasti. Suomalainen siantuotanto eroaa monista muista maista, sillä sikojen hännät säilytetään. Tämä korostaa kansallisen tutkimuksen ja paikallisten tuotantotapojen merkitystä. Muutokset tukevat alan sopeutumista kansainvälisiin markkinoihin ja varmistavat, että vienti säilyy kilpailukykyisenä. Arvoisa puhemies! Esityksellä toteutetaan hallitusohjelman kirjauksia, jotka vahvistavat maa- ja metsätalouden elinvoimaisuutta, tukevat kotimaisen ruokaketjun kestävyyttä ja edistävät alkutuotannon tehokkuutta. Suomalainen sianlihantuotanto pysyy kilpailukykyisenä, kestävänä ja turvattuna myös tulevaisuuden kriisitilanteissa, ja eläimistä pidetään huolta.

Arvoisa rouva puhemies, kunnioitettu ministeri! Hallitus esittää merkittäviä uudistuksia Rikosseuraamuslaitosta koskevaan lainsäädäntöön. Tärkein muutos liittyy koulutusjärjestelmän uudistamiseen, jonka tarve on selkeä ja kiireellinen. Nykyinen koulutusmalli tuottaa liian vähän osaavaa henkilöstöä vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Vankimäärä on kasvussa, ja samaan aikaan henkilöstön vaihtuvuus ja eläköityminen lisäävät rekrytointipainetta merkittävästi. Tulevina vuosina arvioidaan tarvittavan noin 200 uutta vartijaa vuosittain, kun taas tutkintokoulutuksesta valmistuu keskimäärin noin 154 vartijaa. Tämä näkyy jo käytännössä lisääntyneenä kuormituksena, kouluttamattomien osuutena ja henkilöstön työkuormana. Uudistuksen tärkeä osa on työssäoppimisen väylän käyttöönotto nykyisen tutkintokoulutuksen rinnalle. Sen avulla muun ammatillisen tutkinnon suorittaneet voivat täydentää osaamistaan työn ohessa ja pätevöityä rikosseuraamusalalle. Tämä mahdollistaa olemassa olevan osaamisen tehokkaan hyödyntämisen ja nopeuttaa uusien työntekijöiden kouluttautumista. Samalla nykyistä tutkintokoulutusta kehitetään joustavammaksi ja saavutettavammaksi. Verkko-opintoja lisätään merkittävästi, koulutus alkaa jatkossa kahdesti vuodessa, ja opiskelijoiden aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan nykyistä paremmin. Käytännön taitoja vaativat osa-alueet, kuten tarkastustoiminta, voimakeinojen käyttö, ensiapu ja palo- ja pelastuskoulutus, säilyvät lähiopetuksessa, mikä takaa koulutuksen laadun. Työssäoppimisen ohjausta vankiloissa kehitetään ja opetushenkilöstölle tarjotaan mahdollisuus päivittää käytännön taitoja säännöllisten työskentelyjaksojen avulla. Uudistuksen myötä voidaan varmistaa, että eri puolilla Suomea on riittävästi koulutettua ja pätevää henkilöstöä. Tämä vahvistaa rikosseuraamusalan toimintakykyä, lisää turvallisuutta ja tukee henkilöstön työhyvinvointia. Kyse on käytännön ratkaisuista, jotka turvaavat alan tulevaisuuden ja varmistavat, että tehtävät hoidetaan osaavasti ja turvallisesti. Siksi uudistus on tarpeellinen ja sen toteuttaminen on kiireellistä. Kiitos, oikeusministeri Meri, tästäkin esityksestä koko Suomen parhaaksi. On erittäin arvokasta, että meillä on Suomessa tällä hetkellä oikeusministeri, joka tuo viikoittain lakiuudistuksia sujuvoittamaan ja järkevöittämään oikeudellisia toimia maassamme. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, kunnioitettu ministeri! Liikennejärjestelmäsuunnitelma määrittää pitkälle, miten arki maassamme toimii ja miten saavutettavuus, elinvoima ja turvallisuus toteutuvat pitkien etäisyyksien maassamme. Suomen eri alueiden yritystoiminta, teollisuus, matkailu, maa- ja metsätalous ja palvelut tarvitsevat toimivia ja ennakoitavia yhteyksiä. Kuljetuskustannukset, tieverkon kunto ja yhteyksien jatkuvuus heijastavat suoraan kilpailukykyyn ja työvoiman saatavuuteen. Nykyhallitus on tehnyt merkittävät pääteiden ja ‑ratojen parannukset. Seuraavaksi tulee korostaa alemman tieverkon merkitystä. Suuri osa tavara- ja palveluliikenteestä syntyy haja-asutusalueilla, ja alueiden elinvoima perustuu siihen, että liikkuminen ja kuljetukset toimivat vuoden ympäri. Myös monipaikkainen asuminen ja vapaa-ajan asutus lisäävät tämän verkon käyttöä. Liikennejärjestelmän kehittäminen on osa koko maan tasapainoista kehitystä ja kokonaisturvallisuutta. Yhteyksien toimintavarmuus, saavutettavuus ja asutuksen säilyminen koko maassa vahvistavat huoltovarmuutta ja kriisinkestävyyttä. Erityisen ilahtunut olen liikenneturvallisuuteen panostamisesta niin nuorten kuljettajien kuin taksienkin osalta. Kiitos, ministeri Ranne.

Arvoisa rouva puhemies! Maaseudulta tulee kotimainen ruoka, vahva maatalous, metsätalous, osaaminen ja yrittäjyys, ja ne tukevat Suomen taloutta ja turvallisuutta sekä koko maan varautumista, huoltovarmuutta ja vientiä. Maaseudulla toimii paljon osaavia yrittäjiä. Yrityksiä löytyy maa- ja metsätaloudesta, matkailusta sekä biotaloudesta. On tärkeää, että yrittämisen edellytykset säilyvät kannattavina ja työpaikkoja syntyy eri puolille maata. Suomi menestyy, kun koko maa pidetään asuttuna. Maaseutu on hyvä ja puhdas paikka elää — itsekin olen saanut viimeisen kymmenen vuotta elää keskellä metsää järven rannalla. Maalla asutaan, eletään ja tehdään työtä. Metsät ja luonto ovat lähellä, ja monille metsästys ja luonnossa liikkuminen kuuluvatkin arkeen. Suurpetoasiaa tämä hallitus on vienyt sudenmetsästyksen kautta eteenpäin, ja jatkoa on tulossa karhun ja ilveksen osalta. Myöskin valkoposkihanhien ja merimetsojen suojametsästys on tarkoitus tuoda kevään aikana eduskuntaan. Elinvoimainen maaseutu tukee koko Suomen taloutta. Arvoisa rouva puhemies! Maaseudulla, kansalaisjärjestöillä ja vapaaehtoistoiminnalla on erittäin tärkeä rooli. Väestöön suhteutettuna järjestöjä toimii paljon erityisesti harvaan asutulla ja ydinmaaseudulla. Vapaaehtoiset ylläpitävät monia yhteiskunnalle välttämättömiä toimintoja. Esimerkiksi sopimuspalokunnat ja meripelastus osallistuvat pelastustoimintaan, tieosuuskunnat huolehtivat yksityisteistä ja vesiosuuskunnat turvaavat paikallista vesihuoltoa. Myös riistanhoitoyhdistykset auttavat viranomaisia suurriistatehtävissä. Kyläyhdistykset vahvistavat paikallista turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä esimerkiksi kyläturvallisuus- ja varautumistoiminnan kautta. Lisäksi ne ylläpitävät luontoreittejä, liikuntapaikkoja ja yhteisiä tiloja. Urheiluseurat, nuorisoseurat ja metsästysseurat tarjoavat harrastusmahdollisuuksia ja tukevat hyvinvointia. Maaseudun yhteisöllisyys syntyy ihmisten aktiivisuudesta ja yhteistyöstä. Arvoisa rouva puhemies! Suomi on metsien maa, ja maaseutumme vahvuus on aina ollut metsässä. Metsät tarjoavat työtä, toimeentuloa ja vakautta monille paikkakunnille. Metsäteollisuus on yksi kansantaloutemme tärkeimmistä aloista, ja se pitää maaseudun elinvoimaisena. Puusta valmistetaan monenlaisia tuotteita: paperia, kartonkia, pakkauksia sekä rakennusmateriaaleja. Puu on monipuolinen raaka-aine, jota voidaan käyttää niin teollisuudessa kuin rakentamisessakin. Se on myös tulevaisuuden erinomainen vientituote, ja puun jatkojalostamista tulee vahvasti kehittää maassamme. Metsät ovat siis tärkeä, arvokas resurssi, jota tulee hoitaa järkevästi ja pitkäjänteisesti. Kun panostamme metsäteollisuuteen, varmistamme työpaikkoja, vahvistamme maaseudun taloutta ja hyödynnämme kotimaista raaka-ainetta. Metsät ovat Suomen vahvuus, ja niiden vastuullinen käyttö tukee koko kansakunnan hyvinvointia. Kun puuta jalostetaan pidemmälle kotimaassa, syntyy enemmän osaamista ja lisäarvoa suomalaiselle taloudelle. Metsien kestävä ja pitkäjänteinen käyttö on keskeistä tulevaisuudessa. Metsät kasvavat, uusiutuvat ja tuottavat hyvinvointia, kun niitä hoidetaan vastuullisesti. Arvoisa rouva puhemies! Haluan nostaa esille rehtorina ja erityisopettajana kyläkoulujen merkityksen tässä tulevaisuuden tilanteessa, jossa perusopetusikäisiä vähenee vuoteen 2032 mennessä 90 000 lasta. Kyläkoulujen lopettaminen on virhe, joka tulee muuttamaan yhteiskunnan rakennetta korjaamattomasti. Koko Suomi on pidettävä asuttuna turvallisuuden ja omavaraisuuden vuoksi. Tämä edellyttää, että kuntien tärkein peruspalvelu, koulutus, turvataan, jotta lapsemme ja nuoremme saavat vahvat perustaidot ja -tiedot jatko-opintoihin ja elämään. Kun suomalainen maaseutu elää, Suomikin voi elää.

Arvoisa rouva puhemies! Tulen Etelä-Savosta, Suomen metsäisimmästä maakunnasta ja vapaa-ajan asutuksen Järvi-Suomesta. Monipaikkaisuus tulee huomioida alueen ominaispiirteenä ja kohdistaa toimia muun muassa vapaa-ajan asunnon muuttamiseen vakituiseksi. Perusopetusikäisten lasten määrän väheneminen vuoteen 2032 lähes 90 000 lapsella haastaa koulutuksen. Kyläkouluilla tulee olemaan vielä merkittävä rooli tässä. Kotimainen puhdas ruoka tulee maaseudulta, ja siksi sen on oltava kannattavaa alkutuottajille. Tähänhän onneksi tuleva elintarvikemarkkinalaki vastaa. Maalla asutaan, eletään ja yritetään. Suomi menestyy, kun koko maa pidetään asuttuna, turvallisena ja omavaraisena. Maalla on mukavaa.

Arvoisa rouva puhemies! Kunnioitettu ministeri! Radioviestintä ja satelliittipaikannus ovat nyky-yhteiskunnassa keskeisiä. Niitä käytetään muun muassa liikenteessä, pelastuspalveluissa, viranomaistoiminnassa sekä monissa digitaalisissa palveluissa. Myös metsästyksessä satelliittipaikannus on tärkeä, sillä metsästyskoiria seurataan usein GPS-pannoilla. Jos näitä yhteyksiä häiritään, seuraukset voivat olla vakavia. Käytännössä niin sanottuja häirintälaitteita eli jammereita käytetään esimerkiksi matkapuhelintaajuuksien, GPS-paikannuksen ja jopa lentoliikenteen signaalien häiritsemiseen. Itämeren alueella on viime aikoina havaittu runsaasti tällaisia häiriöitä. Arvoisa rouva puhemies! Nykytilanteessa ongelmana on ollut se, että vaikka häirintälaitteen käyttäminen on laitonta, itse laitteen hallussapito ei ole ollut selvästi rangaistavaa. Tämä on tehnyt viranomaisten työstä vaikeampaa. Esityksen myötä viranomaisilla olisi paremmat keinot puuttua tilanteeseen jo ennen kuin laitteita käytetään. Radioviestintä ja satelliittipaikannus ovat kriittisiä yhteiskunnan toiminnalle. Niiden häiriöt voivat vaikuttaa esimerkiksi liikenneturvallisuuteen, pelastustoimintaan ja kansalaisten arjen turvallisuuteen. On myös tärkeää, että samalla varmistetaan viranomaisten, tutkimuksen ja teollisuuden mahdollisuus käyttää tällaisia laitteita silloin, kun se on laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi välttämätöntä. Esitys parantaa viranomaisten mahdollisuuksia puuttua häirintään jo ennalta ja vähentää laitteiden väärinkäyttöä. Erittäin merkittävä esitys, josta iso kiitos ministeri Ranteelle. On Suomen ja suomalaisten etu, että maassamme on aktiivinen ja ahkera liikenne- ja viestintäministeri.

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä oleva esitys vie Suomea määrätietoisesti kohti sujuvampaa ja nykyaikaisempaa viranomaisasiointia. Tavoitteena on, että viranomaisten tiedoksiannot lähetetään ensisijaisesti sähköisesti niille asiakkaille, joille se on mahdollista. Käytännössä tämä tarkoittaa siirtymistä paperipostista Suomi.fi-viesteihin. Muutos helpottaa kansalaisten arkea. Sähköinen tiedoksianto on nopea, paikkariippumaton ja turvallinen. Viestit ovat saatavilla ajasta ja paikasta riippumatta, eikä tärkeä asiakirja ole riippuvainen postin kulusta. Samalla viranomaismenettelyt tehostuvat, käsittelyajat lyhenevät ja hallinnollinen työ vähenee. Arvoisa rouva puhemies! Esityksen keskeinen sisältö on, että täysi-ikäiselle henkilölle voidaan avata viranomaisaloitteisesti viestinvälityspalvelutili silloin, kun hän tunnistautuu julkishallinnon sähköiseen palveluun. Erillistä suostumusta sähköiseen tiedoksiantoon ei jatkossa aina tarvita. Tämä tekee järjestelmästä selkeämmän ja yhdenmukaisemman sekä vahvistaa sähköisen viestinnän asemaa ensisijaisena kanavana. Samalla turvataan oikeus paperipostiin. Jos henkilö ei käytä sähköisiä palveluita tai ei halua asioida verkossa, viestit toimitetaan edelleen perinteisesti. Uudistus huomioi erilaiset elämäntilanteet ja varmistaa, että palvelut säilyvät kaikkien saavutettavissa. Lainsäädäntöä päivitetään laajasti vastaamaan digitaalista toimintaympäristöä. Muutoksia tehdään sähköistä asiointia, digitaalisia palvelu- ja useita oikeudenkäyntimenettelyjä koskeviin lakeihin. Sähköinen tiedoksianto mahdollistetaan entistä laajemmin myös esitutkinnan ja poliisitutkinnan yhteydessä. Lisäksi tarkennetaan määräaikoja, ilmoitusmenettelyjä ja viranomaisten velvoitteita viestinvälityspalvelun käytössä. Arvoisa rouva puhemies! Julkisen hallinnon toimijoiden on varauduttava siihen, että tämä sähköinen tiedoksianto muodostuu pääsäännöksi. Tämä edellyttää teknisiä ratkaisuja, henkilöstön koulutusta ja toimivia prosesseja. Hyvin toteutettuna uudistus parantaa tiedonkulkua, vähentää kustannuksia ja vapauttaa resursseja varsinaiseen palvelutyöhön. Digitaalisten palvelujen ensisijaisuus tukee julkisen talouden kestävyyttä ja vahvistaa hallinnon tuottavuutta. Samalla se vastaa kansalaisten odotuksiin ajanmukaisista ja sujuvista palveluista. Kyse on hallinnon kehittämisestä niin, että se palvelee paremmin sekä ihmistä että yhteiskuntaa kokonaisuutena. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Nuoruudessa työskentelin turvesuolla. Aamut alkoivat varhain, ja työpäivät rytmittyivät sään mukaan. Siellä oppi, kuinka paljon osaamista, sitkeyttä ja investointeja tämä elinkeino vaatii Suomen lyhyellä kesäkaudella. Edellisellä hallituskaudella turve ajettiin alas keskustan, SDP:n ja vihreiden toimesta väärillä perusteilla ja ideologialla. Turpeella on tärkeä strateginen rooli Suomen huoltovarmuudessa ja omavaraisuudessa. Se on kotimainen uusiutuva varastoituva polttoaine, jota voidaan käyttää silloin, kun tarve on. Se tukee lämmön ja sähkön tuotantoa kylminä talvina ja tasapainottaa järjestelmää tilanteissa, joissa muut tuotantomuodot eivät riitä. Samalla turve on keskeinen ja kriittinen raaka-aine kasvuturpeissa ja kuivikkeissa, joilla on suora yhteys maa- ja metsätalouteen ja kotimaiseen ruuantuotantoon. Turve merkitsee työtä, omavaraisuutta ja varautumista, ja se tulee ottaa käyttöön kaikissa muodoissaan ja kasvattaa sitä kautta Suomen vientiä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Perustuslain mukaisesti eduskunnan oikeusasiamies antaa vuosittain kertomuksen toiminnastaan sekä lainkäytön tilasta eduskunnalle. Vuoden kertomus tarjoaa kattavan kuvan kansalaisten oikeusturvan toteutumisesta ja niistä haasteista, joita viranomaistoiminnassa edelleen esiintyy. Tilastojen perusteella kehitystä on tapahtunut myönteiseen suuntaan. Kanteluiden määrä on vähentynyt aiemmasta. Asioita on ratkaistu paljon, ja käsittelyajoissa on saavutettu asetettu tavoite. Tämä kertoo toiminnan tehostumisesta ja sitoutumisesta oikeusturvan toteuttamiseen. Samalla on perusteltua arvioida lainsäädännön mahdollisia muutostarpeita, jotta oikeusasiamiehelle ja apulaisoikeusasiamiehille vapautuisi enemmän aikaa oikeudellisesti vaativimpien asioiden käsittelyyn. Arvoisa puhemies! Koulutusta koskevissa kanteluissa korostuvat oppimisen tuen riittävyys, turvallinen opiskeluympäristö, kiusaamiseen puuttuminen sekä yhteistyö huoltajien kanssa. Puutteita hyvässä hallinnossa ja päätöksenteossa havaitaan edelleen erityisesti erityistä tukea ja yksilöllisiä opetusjärjestelyjä koskevissa asioissa. Nämä kysymykset koskettavat suoraan lasten ja nuorten perusoikeuksia. Jokaisella oppijalla tulee olla oikeus turvalliseen koulupäivään, asianmukaiseen tukeen ja oikeudenmukaiseen kohteluun. Nykyhallitus on osoittanut perusopetuksen oppimisen tukeen 200 miljoonaa euroa, ja tämä on kohdentunut kunnille yleiskatteellisena rahoituksena. Kuntien päättäjien tuleekin huolehtia siitä, että rahoitus kohdentuu kuntien tärkeimpään tehtävään, koulutukseen. Tulevaisuuden osaamisen pohja tehdään perusopetuksessa. Arvoisa puhemies! Oikeusasiamiehen omat aloitteet ja tarkastukset nostavat esiin myös haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien tilanteen, kuten alaikäisten vankien ja huostassa olevien lasten mahdollisuudet koulunkäyntiin. Tällaiset havainnot muistuttavat, että oikeusvaltion toimivuutta mitataan erityisesti siinä, miten heikoimmassa asemassa olevien oikeudet toteutuvat. Arvoisa puhemies! Kertomus osoittaa, että laillisuusvalvonta toimii ja tuottaa tuloksia, mutta kehittämistyölle on edelleen tarvetta. Havaittuihin epäkohtiin tulee reagoida viivytyksettä, lainsäädäntöä tarkastella avoimesti ja viranomaisten osaamista vahvistaa, jotta perusoikeudet toteutuvat jokaisen arjessa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kunnioitettu ministeri! Sakkomenettelyn laajentaminen tuottaa merkittäviä hyötyjä oikeusjärjestelmälle kokonaisuutena. Tuomioistuimien ja syyttäjien työmäärä kevenee, käsittelyajat lyhenevät, ja resurssit voidaan kohdentaa monimutkaisimpiin tapauksiin. Menettelyn nopeus hyödyttää myös asianosaisia, jotka saavat ratkaisun selkeämmin ja nopeasti ilman monimutkaista oikeusprosessia. Tämä esitys on harkittu ja perusteltu uudistus, jonka tavoitteena on juurikin sujuvoittaa rikosprosessia, vahvistaa oikeusvaltion toimivuutta ja varmistaa, että resurssit käytetään tehokkaasti. Sakkomenettelyn laajentaminen on konkreettinen keino nopeuttaa ja helpottaa monien pienempien rikosten käsittelyä. Kiitän jälleen arvoisaa ministeri Merta hyvästä esityksestä.

Arvoisa rouva puhemies! Suomen hyvinvointi lepää vahvan teollisuuden varassa. Erityisesti metsäteollisuus on monen alueen elinehto. Metsät ovat Suomen talouden perusta, Suomi on Euroopan metsäisin maa ja Etelä-Savo Suomen metsäisin maakunta. Hakkuumäärien merkittävistä vähennyksistä on käyty paljon keskustelua, ja on syytä tiedostaa, että niiden vaikutukset heijastuvat suoraan teolliseen puunkäyttöön, työpaikkoihin ja kansantalouteen eri puolilla maata. Energiaratkaisujen ei pidä ohjata jalostuskelpoista puuta poltettavaksi vaan turvata teollisuuden raaka-aineet ja vientitulot. Ilmastotoimet eivät saa kurittaa sinivalkoisen Suomen elinvoimaa, ruoantuotantoa eivätkä vaarantaa kotimaista työtä, yrittämistä ja alueiden elinvoimaa. Päätösten on perustuttava realismiin, kokonaisvaikutusten arviointiin ja kansallisen edun johdonmukaiseen puolustamiseen kaikissa olosuhteissa. Tästä on esimerkkinä metsien hiilinielujen tutkimus. Suomen metsät ovat hiilinieluja ja nuoret hoidetut metsät niistä parhaimpia. Arvoisa ministeri, kuinka tämä metsien hiilinielun veivaaminen saadaan luotettavalle ja totuudenmukaiselle tasolle? [Hannu Hoskonen: Se vaatii päätöksiä eikä mitään muuta!]

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva esitys sisältää useita teknisiä ja käytännön kannalta merkittäviä muutoksia maataloustukien toimeenpanoa koskevaan lainsäädäntöön. On tärkeää, että tukijärjestelmä on viljelijälle selkeä, ennakoitava ja hallinnollisesti mahdollisimman kevyt. Samalla järjestelmän toimivuus tukee suomalaisen ruuantuotannon kannattavuutta ja kotimaisen ruokaturvan varmistamista. Suomalainen ruoka on keskeinen osa kansallista varautumista, ja sen tuotannon turvaaminen edellyttää selkeitä ja toimivia tukijärjestelmiä, jotka eivät aiheuta epävarmuutta viljelijöille. Esityksen mukaan kuntien tehtäviin kirjataan nimenomaisesti toimivalta päättää pinta-ala- ja eläinperusteisten tukien hakemusten yhdistämisestä tilanteissa, joissa hakija katsotaan yhdeksi tilaksi useista hakemuksista huolimatta. Tämä selkeyttää hallintoa ja vähentää epäselvyyksiä, jotka voisivat viivästyttää tukien maksamista viljelijöille. Hallinnon johdonmukaisuus koko maassa on keskeistä, jotta viljelijät voivat suunnitella toimintansa luotettavasti. Arvoisa puhemies! Hallinnollisten tarkastusten aikataulujen selkeyttäminen vähentää byrokratiaa ja vahvistaa viljelijöiden oikeusturvaa. Tukikelpoisen alan hallintaa koskeva täsmennys selkeyttää aktiiviviljelijän vastuuta ja varmistaa, että säännökset vastaavat EU-lainsäädäntöä ilman tarpeetonta tulkinnanvaraa. Pysyvien nurmien ennallistamismenettelyn kynnysarvon muuttaminen 5:stä 10 prosenttiin tuo joustoa hallintoon ilman, että ympäristötavoitteesta tingitään. Arvoisa puhemies! Kokonaisuutena esitys parantaa tukijärjestelmän ennakoitavuutta ja toimivuutta, vahvistaa viljelijöiden oikeusturvaa ja tukee erityisesti maaseudun elinvoimaisuutta. Se turvaa suomalaisen ruuantuotannon jatkuvuuden ja kotimaisen ruokaturvan myös kriisitilanteissa edistäen kansallista huoltovarmuutta ja varmistamalla, että suomalainen ruoka pysyy turvallisena, laadukkaana ja riittävänä koko kansalle. — Kiitos.