Elo Tiina

Arvoisa puhemies! Suomalainen ruuantuotanto on vakavalla tavalla kannattavuuskriisissä, ja se näkyy monen viljelijän ahdinkona. Jotta kestävä kotimainen ruuantuotanto voi jatkua, meidän on pystyttävä tähän kriisiin vastaamaan — siitä tänään on täällä pitkään keskusteltu. Samaan aikaan elämme keskellä syveneviä ympäristökriisejä, joihin myös ruuantuotannon pitää kyetä vastaamaan ja sopeutumaan. Olenkin tosiaan huolissani niistä puheista, joissa korostetaan, että kannattavuuskriisissä meillä ei olisi varaa maatalouden ympäristötoimiin, kun asia on juuri päinvastoin. Kestävää ruuantuotantoa on vain, kun huolehdimme maaperän viljavuudesta, luonnon monimuotoisuudesta, siitä, että ravinteet pysyvät kierrossa eivätkä valu rehevöittämään vesistöjämme, ja siitä, että ohjaamme maataloustuet niin, että ympäristötoimet ovat viljelijöille kannattavia. Arvoisa puhemies! Keskeinen ongelma on, että Orpon hallitus ei ole kyennyt rakentamaan uskottavaa suunnitelmaa siitä, miten me voimme turvata olosuhteet tuottaa ruokaa Suomessa kannattavasti, turvallisesti ja kestävästi luonnon tilaa sekä eläinten oikeuksia parantaen. Vaikka tieto ruuantuottajien ja luonnon ahdingosta on ollut saatavilla, Suomi ei ole valmistautunut ekokriisien vaatimaan murrokseen riittävän nopeasti. Siitä maksavat hintaa sekä suomalaiset viljelijät että suomalainen luonto. Vaikka kriisi on akuutti, ratkaisuja pitää hakea kestävästi myös pitkällä tähtäimellä. Pysyvät verohelpotukset tai ympäristötoimien jarruttaminen eivät ratkaise kannattavuuden rakenteellista ongelmaa vaan lykkäävät sitä eteenpäin. Arvoisa puhemies! Kestävää ruuantuotantoa ei ole ilman tehoeläintuotannon ongelmiin puuttumista. Julkisuuteen on noussut viime viikkojen aikana karuja esimerkkejä siitä, millaista tuotantoeläinten elämä Suomessa on. Tuhannet sairaiksi jalostetut broilerit elävät kylki kyljessä suurissa halleissa näkemättä koskaan auringonvaloa tai pystymättä kunnolla liikkumaan. Suomessa broilereita kasvatetaan niin ahtaasti kuin EU-lainsäädäntö suinkin sallii. Siat puolestaan joutuvat makaamaan karsinoissaan ulosteen peitossa, emakot pitkiä aikoja ilman mahdollisuuksia edes kääntyä kunnolla. Kirurgisen kastraation kielto kumottiin liha-alan painostuksesta, vaikka kirurginen kastraatio aiheuttaa pienille porsaille kipua ja kärsimystä. Ongelma on, että tässä ei ole periaatteessa mitään laitonta. Se osoittaa, että eläinten hyvinvointilaissa riittää paljon parannettavaa. Kestävä ruokamurros edellyttää, että lihan kulutusta vähennetään merkittävästi ja siirrytään kohti kasvipohjaista ruuantuotantoa. Se edellyttää panostamista koko arvoketjuun, niin viljelykasvien jalostukseen kuin raaka-aineiden jatkokäsittelyyn ja uusiin ruokainnovaatioihin, juuri niin, että voimme syödä kotimaista kasvipohjaista ruokaa. Julkisen sektorin hankinnoilla voimme merkittävästi ohjata siihen, että kotimaista kasvipohjaista ruokaa on tarjolla. Minulle on vakuutettu, ja näin kyllä todella uskonkin, että viljelijät kyllä tuottavat, kun raaka-aineille on markkinat ja hinnat ovat kohdillaan. Arvoisa puhemies! Kotimainen ruuantuotanto on huoltovarmuuskysymys mutta myös kysymys elävästä maaseudusta, omavaraisuudesta ja suomalaisesta työstä. Maatalouden suunta on ollut pitkään tehostaminen, keskittäminen ja suuruuden ekonomia, mutta kaikesta keskittämisestä huolimatta kannattavuus ei ole parantunut. Huoltovarmuutta, omavaraisuutta ja kestävää ruuantuotantoa tukisi se, että ruokaa voisi tuottaa kannattavasti myös paikallisemmalla ja hajautetummalla mallilla, joka perustuu maatilarakenteen monipuolistamiseen, uudistavaan viljelyyn, viljelykiertoihin ja ravinteiden kierrätykseen. Tällainen malli toisi tuottajan ja kuluttajan lähemmäs toisiaan, mahdollistaisi laajemmin aidon lähiruuan tuottamisen ja todella pitäisi myös maaseutua elävänä. Arvoisa puhemies! Vihreät haluavat uudistaa maataloutta luonnon kantokyvyn ehdoilla. Maataloustukia on kohdennettava nykyistä vaikuttavammin ratkaisuihin, jotka vahvistavat luonnon tilaa ja vähentävät päästöjä. Maatalouden ympäristötuet tulisi muuttaa tulosperusteisiksi, jotta tuottajilla olisi kannusteet tehdä vaikuttavia toimia. Suomen tulee pyrkiä siihen, että EU:n maatalouspolitiikan ja tukien lähtökohtana on maatalouden kestävyysmurroksen vauhdittaminen. Samalla tulisi vähentää maatilojen riippuvuutta tuontienergiasta ja lannoitteista vauhdittamalla biokaasun tuotantoa ja kierrätyslannoitteiden saamista markkinoille. Ruuantuotannon pitää pystyä vastaamaan myös ilmastokriisin ja luontokadon tuomiin haasteisiin, jotta tuotanto on aidosti kestävällä pohjalla, ja tätä tulee tehdä tiiviissä yhteistyössä yhdessä viljelijöiden kanssa. Tässä hallitus ei ole onnistunut, ja siksi kannatan edustaja Sofia Virran tekemää epäluottamuslause-ehdotusta.

Arvoisa puhemies! Ilmastokriisin ja luontokadon vaikutukset maataloudelle ovat todellisuutta jo myös Suomessa, ja siksi on huolestuttavaa, miten vähän siitä tässä salissa puhutaan. Jopa annetaan ymmärtää, että meillä ei olisi varaa tässä tilanteessa maatalouden ympäristötoimiin, kun asia on juuri päinvastoin. Me tarvitsemme viljelijät mukaan ekokriisien ratkaisemiseen. Maatalouden suunta on ollut pitkään tehostamisen, keskittämisen ja suuruuden ekonomia, mutta kaikesta keskittämisestä huolimatta kannattavuus ei ole parantunut. Huoltovarmuutta, omavaraisuutta ja kestävää ruuantuotantoa tukisi se, että ruokaa voisi tuottaa kannattavasti myös paikallisemmalla ja hajautetummalla mallilla. Tällainen malli toisi tuottajan ja kuluttajan lähemmäs toisiaan, mahdollistaisi aidon lähiruuan tuottamisen luonnon ehdoilla ja pitäisi maaseutua elävänä. Kysynkin: mitä, hallitus, aiotte tehdä, jotta tällainenkin polku olisi tulevaisuuden Suomessa mahdollinen kestävän ruuantuotannon osalta ja erityisesti sen osalta, että voidaan tämä kestävä ruokamurros Suomessa toimeenpanna?

Arvoisa puhemies! Eilen YK:n ympäristöohjelma UNEP julkaisi ilmastoraporttinsa, ja sen johtopäätös on karu. Tieteellisesti uskottavaa polkua lämpötilan nousun pysäyttämiseen alle kriittisen 1,5 asteen ei enää ole. Tämä raja tullaan ylittämään, ja nykyisillä politiikkatoimilla maailma on matkalla noin 2,6 asteen lämpenemiseen vuosisadan loppuun mennessä. Jokainen viivytelty vuosi ja jokainen asteen kymmenys kasvattavat riskejä ja tekevät ilmastokriisin hillitsemisen vaikeammaksi. Mutta tämä ei ole luonnonlaki. Suuntaa voidaan muuttaa, mutta se edellyttää laajaa yhteistä tahtotilaa siitä, että Suomen ja EU:n ilmastotavoitteista pidetään kiinni. Tänään me käsitellään vuoden 2026 ilmastovuosikertomusta, joka kertoo vuoden 25 päästötilanteesta. Tällä ilmastovuosikertomuksella on tärkeä rooli Suomen ilmastopolitiikassa. Se kertoo eduskunnalle ja myös kaikille kansalaisille, miten Suomi on onnistunut ilmastotoimissaan suhteessa asetettuihin tavoitteihin eli riittävätkö hallituksen päättämät ilmastotoimet hiilineutraaliuden saavuttamiseen vuoteen 2035 mennessä, kuten lakiin on kirjattu. No, tämän kertomuksen viesti tosiaan on sama kuin viime vuonna ja sitä edellisenä vuonna: hallituksen toimet eivät riitä, hiilineutraaliuden saavuttaminen edellyttää vaikuttavia lisätoimia. Vuosi toisensa jälkeen Orpon hallitus on saanut tämän saman viestin, ja vuosi toisensa jälkeen se on vastannut täysin riittämättömillä keinoilla. Kuten täällä ministeri aiemmin esitteli ja vuosikertomuksesta toki käy ilmi, niin päästöt kyllä vähenivät viime vuonna. Merkittävin lasku tapahtui päästökauppasektorilla, jonka toimintaan hallituksen päätökset suoraan eivät niin suuresti vaikuta. Tietenkin nyt täytyy todella toivoa, että tätä päästökauppaa ei lähdetä EU:ssa vesittämään, kun se on meillä tutkitusti ja tiedetysti tehokas keino päästöjen vähentämiseen. Taakanjakosektorilla laskua selittää ennen kaikkea liikenne, mutta sen osalta on tosiaan syytä muistaa, että hallitus itse on kääntänyt vastuuttomalla polttoaineveropolitiikallaan ja ‑veronkevennyksillä liikenteen päästöt nousuun eli päätösperusteisesti saanut päästöt nousemaan ja nyt sitten siitä taas laskemaan. Eli hyvin tempoilevaa on ollut tämä hallituksen ilmastopolitiikka liikenteen osalta, ja sillä tavalla ei olla päästy eteenpäin niin paljon kuin olisi pitänyt. No, tässä edustaja Kallio edellä nosti maatalouden päästöt, ja itsekin nostin ne tuossa debatissa. Siellä debatissa käytiin keskustelua myös tästä maatalouden päästöjen laskennasta. Toki on tärkeää, että päästölaskenta on tarkkaa ja sitä tarkennetaan. Tässä edustaja Kallio viittasi siihen, että toimintaympäristön pitäisi olla selkeä, ja tästäkin olen täysin samaa mieltä. Mutta ajattelen, että meidän on pystyttävä viemään maatalouden kestävyysmurrosta eteenpäin nimenomaan pitkäjänteisesti ja selkeästi ohjaamalla tukia ja kannusteita esimerkiksi kasvipohjaisen ruuan tuotannon lisäämiseen Suomessa, jotta me voidaan sitä kotimaista ruuantuotantoa ja huoltovarmuutta tältäkin osin vahvistaa, samoin uudistavaa viljelyä, hiilensidontaa. Tätä työtä on tärkeätä tehdä hyvässä yhteistyössä viljelijöiden kanssa. Moni viljelijä näitä toimia jo tekeekin, ja ainakin itse olen huomannut, että myös mediassa on nostettu näitä positiivisia esimerkkejä siitä, miten näillä sektoreilla voidaan edetä. Edelleen keskeinen ongelma on maankäyttösektori, joka on muuttunut nielun sijasta päästölähteeksi. On suuri pettymys, että Orpon hallitus ei ole kaudellaan esittänyt uskottavia keinoja nielujen vahvistamiseksi. Yksittäisenä esimerkkinä nostan tämän kosteikkoviljelyn, koska on jäänyt mieleen, että sille hallitus suorastaan naureskeli tässäkin salissa ja leikkasi ensi töikseen rahoituksen kokonaan pois, ja nyt se kautensa lopuksi sitten esittää, että seuraava hallitus ottaisi kosteikkoviljelyn tuen ohjelmaansa. Eli tässäkin on nyt sitten vetkutettu neljä vuotta tämän asian kanssa. Arvoisa puhemies! Lisää vaikuttavia ilmastotoimia tarvitaan, ja keinovalikoima on kyllä tiedossa. Vihreät ovat tähän mennessä ainoa puolue, joka on julkaissut oman kokonaispaketin siitä, miten tämä vuoden 2035 hiilineutraalius on edelleen saavutettavissa, ja se on saavutettavissa kustannustehokkaasti ja oikeudenmukaisesti. Esimerkkeinä siellä ovat ympäristölle haitallisista yritystuista luopuminen, se, että helpotetaan uusiutuvan energian investointeja, edistetään joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä, vauhditetaan liikenteen sähköistymistä, vahvistetaan maankäyttösektorin hiilinieluja hakkuutasoja maltillistamalla ja vetetään turvemaita. Keinoja kyllä on, niitä on syytä nyt ottaa käyttöön. Haluan vielä muistuttaa tähän loppuun, että ilmastolain 16 § ei ole suositus vaan velvoite, eli valtioneuvoston on päätettävä lisätoimista, jos tavoitteita ei saavuteta. Nyt Orpon hallitus ei näin ole tehnyt. Valitettavasti tämä viimeinen budjettiriihikin osoitti, että hallitus sysää taloudellisen ja luontovelan ohella myös ilmastovelan nyt seuraavalle hallituskaudelle ja kasvattaa sitä painetta sitten sinne tilanteessa, jossa jokaisella asteen kymmenyksellä on väliä ja jossa meillä ei todellakaan olisi ollut varaa hukata neljää vuotta ilmastotoimien kanssa vetkutteluun.

Arvoisa puhemies! Tällä hallituksen esityksellä todella ehdotetaan, että ydinaseiden tuominen Suomeen sekä niiden kuljettaminen, hallussapito ja varastointi maaperällämme tulisivat mahdollisiksi. En itse päässyt tämän asian ensimmäiseen käsittelyyn, mutta koska asia on tärkeä, haluan käyttää puheenvuoron nyt. Kyse on historiallisesta muutoksesta Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkään linjaan, ja silti esityksen valmistelu on tehty poiketen pitkästä perinteestämme, kuten täällä jo aiemmissa puheenvuoroissa tuotiin ilmi. Tämän perinteen mukaan keskeisistä ulko- ja turvallisuuspoliittisista linjauksista keskustellaan ennalta yhdessä yli hallitus—oppositio-rajan. Suomi on jo nyt täysimääräisesti Naton ydinpelotteen suojassa. Kuulumme ydinsateenvarjon piiriin ja osallistumme Naton ydinasepolitiikan suunnitteluun. Liittyessämme Natoon nykyinen ydinenergialakimme ei ollut tälle minkäänlainen este, eikä sellaista estettä ole ilmennyt liittymisen jälkeenkään. Naton ydinaseet suojaavat tarvittaessa Suomea ihan niiden sijainnista riippumatta. Hallituksen esityksessä keskeinen peruste muutokselle on, että esityksellä parannetaan pelotetta ja ennaltaehkäistään sotilaallisen voiman käyttöä Suomessa sen liittolaisia ja koko liittokuntaa vastaan. Hallituksen esityksessä ei kuitenkaan ole arvioitu lainsäädäntöön tehtävien muutosten tuomaa riskiä ja mahdollisia heikennyksiä Suomen turvallisuuspoliittiseen asemaan. Puolustusvaliokunnan saamissa useissa asiantuntijalausunnoissa todetaan, että Suomen turvallisuuden lisäämisen sijaan esitetty muutos toisi mukanaan merkittäviä riskejä, joita ei ole hallituksen esityksessä arvioitu. Valiokunnan saamissa asiantuntijalausunnoissa kyseenalaistetaan esityksen tausta-ajatuksena oleva ydinaseiden hajautuksen tuoma turvallisuushyöty ja esitetään hajautussuunnitelmien pikemminkin altistavan entistä suuremman osan Eurooppaa Venäjän iskuille konventionaalisilla tai ydinaseilla ja lisäävän ydinsodan riskiä. Arvoisa puhemies! Tätä muutosta on perusteltu myös sillä, että sen myötä Suomi lähentyisi muiden Pohjoismaiden linjaa. Kuitenkin on niin, että Suomen lähtökohdat, kuten maantieteellinen sijainti, poikkeavat merkittävällä tavalla muista Pohjoismaista, ja esitystä pitäisi siksi arvioida Suomen omista ulko- ja turvallisuuspolitiikan intresseistä käsin. Lisäksi muissa Pohjoismaissa ydinaseita koskevat sitoumukset ovat Suomen selontekokirjausta vahvempia. Erityisen huolestuttavaa on esityksen väljyys. Se, että puolustusyhteistyö ilman tarkempaa määrittelyä ja sitomista nimenomaisesti Suomen puolustamiseen on sisällytetty osaksi lakiesitystä, tarkoittaa käytännössä, että lakiesityksellä halutaan mahdollistaa ydinaseiden kuljettaminen Suomen alueella ja maaperällä myös rauhan aikana, mikäli se liittyy puolustusyhteistyöhön — tästä edustaja Honkasalo edellä hyvin puhui. Eli kyseeseen voi tulla myös tilanne, joka ei olisi suoraan Suomen sotilaallista puolustusta. Lakiesityksessä on myös tosiaan jätetty spesifioimatta rauhanajan määrittely, ja se käytännössä menee siten ydinaseiden sallimisen suhteen pidemmälle kuin on annettu ymmärtää lain tarpeellisuutta perusteltaessa. Arvoisa puhemies! Tämä muutos olisi Suomen pitkän ydinaseriisuntaa edistäneen linjan vastainen. Kuten Suomen Punainen Risti muistuttaa, ydinaseiden laaja-alaiset ja hallitsemattomat vaikutukset huomioiden on äärimmäisen epätodennäköistä, että niitä voitaisiin koskaan käyttää kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaisesti. Tämä esitys on omiaan kasvattamaan ydinaseisiin liittyviä riskejä eikä edistämään ydinaseriisuntaa, jonka täytyisi olla Suomen kirkas tavoite. Siksi tulen äänestämään tämän hylkäysesityksen puolesta, kun sen aika tulee.

Arvoisa puhemies! Rikostorjunnan tehostaminen ja viranomaisten välisen tiedonvaihdon parantaminen ovat kannatettavia tavoitteita. Tämä esitys kuitenkin laajentaa viranomaisten tiedonsaantioikeuksia tavalla, joka kajoaa perusoikeuksiin ja jää monelta osin epätarkaksi. Arkaluontoisten tietojen luovuttamista koskeva sääntely ei täytä niitä välttämättömyyden ja tarkkarajaisuuden vaatimuksia, joita perusoikeuksiin puuttuvalta lainsäädännöltä on edellytettävä. Kaikkein huolestuttavinta tässä on, mitä esitys merkitsee sosiaali- ja terveydenhuollolle. Hoito- ja asiakassuhteen luottamuksellisuus on koko tämän järjestelmän perusta. Ihmisten on uskallettava hakea apua ja kertoa lääkärille tai sosiaalityöntekijälle vaikeimmistakin asioista pelkäämättä, että tiedot päätyvät eteenpäin. Asiantuntijalausuntojen ja myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnon perusteella tästä esityksestä aiheutuvat haitat olisivat suurella todennäköisyydellä sen hyötyjä merkittävämmät. Lähtökohtaisesti tässä hallituksen esityksessä asetetaan osin vastakkain turvallisuus ja yksityisyydensuoja tavalla, joka antaa virheellisen kuvan siitä, että perusoikeuksista olisi väistämättä tingittävä turvallisuuden lisäämiseksi. Turvallisuutta ei kuitenkaan rakenneta rapauttamalla kansalaisten luottamusta viranomaisiin tai sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin vaan vahvistamalla sekä turvallisuutta että perusoikeuksia samanaikaisesti. Nämä mietinnön mukaiset lakiehdotukset eivät selkeytä sääntelyä, vaan jäävät osin epätarkoiksi ja tulkinnanvaraisiksi. Senpä takia tämä esitys olisi kaikkein parasta valmistella uudelleen yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja alan toimijoiden kanssa ja tuotava sitten kokonaisuutena uudelleen valiokuntien käsittelyyn.

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva sisäisen turvallisuuden selonteko on hyvin rikos- ja uhkakeskeinen, mikä on täällä aiemminkin todettu. Se poikkeaa olennaisesti edellisestä sisäisen turvallisuuden selonteosta. Olin mukana selontekoa valmistelleessa parlamentaarisessa työryhmässä, ja siellä kävi selväksi, että hallitus haluaa rajata selonteon juuri näin. On selvää, että turvallisuusympäristömme on muuttunut ja se haastaa uudella tavalla myös sisäisen turvallisuuden viranomaisia. Uudet turvallisuusuhkat on tärkeää ottaa selonteossa huomioon, ja näin on tosiaan tehty, ja samoin hallintovaliokunta on omassa mietinnössään näihin keskittynyt. On kuitenkin myös niin, että turvallisuusympäristön koventuessa puhe on keskittynyt voimakkaasti kovaan turvallisuuteen. Kuten edustaja Alametsä vihreiden ryhmäpuheessa totesi, vihreiden mielestä sisäistä turvallisuutta on kuitenkin syytä tarkastella laajemmin ja sen ylläpidon tulee perustua ensisijaisesti ennaltaehkäisyyn. Haluan korostaa, että nämä eivät ole ristiriidassa keskenään vaan tasapainoinen sisäisen turvallisuuden politiikka pitää sisällään nämä molemmat näkökulmat. Siksi nostamme esiin sitä, että selonteossa jää liian ohuelle se yhteiskunnallinen näkökulma, että köyhyyden, syrjäytymisen ja eriarvoisuuden torjuminen vähentävät epävakautta, kun taas polarisaatio- ja segregaatiokehitys ruokkivat yhteiskunnallista levottomuutta. Valitettavasti Orpon hallituksen leikkaukset muun muassa sosiaaliturvasta, järjestöiltä ja kotoutumisesta ovat vieneet väärään suuntaan, kun köyhyyttä on syvennetty ja eriarvoisuuden annetaan kasvaa. Jaan näkemyksen, että poliisin ja muiden turvallisuusviranomaisten riittävien resurssien turvaaminen on tärkeää. Sitäkin tärkeämpää on kuitenkin se, että emme anna pahoinvoinnin ja näköalattomuuden kasvaa ja erilaisten ongelmien kriisiytyä. Silloin ei mikään määrä poliiseja riitä. Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston hyväksymän yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaan sisäinen turvallisuus pohjautuu ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian sekä vapauden, vakauden, hyvinvoinnin, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon turvaamiseen kaikessa toiminnassa. Siksi olisi perusteltua, että perus- ja ihmisoikeusnäkökulma näkyisi myös selonteossa, varsinkin kun siinä käsitellään asioita, joissa on merkittäviä perus- ja ihmisoikeusherkkyyksiä. Myös maahanmuuton osalta selonteko keskittyy vahvasti maahanmuuttojärjestelmän väärinkäytöksiin ja laittoman maahantulon torjumiseen, vaikka suuri osa maahan tulevista ei väärinkäytä järjestelmää. Sisäisen turvallisuuden kannalta on olennaista, että onnistumme kotouttamisessa. Siihen on myös varattava riittävät resurssit, ja näitä Orpon hallitus on leikannut. Yhdyn hallintovaliokunnan mietinnön näkemykseen, että keskeistä on, että viranomaisilla on kyky hoitaa maahantulon valvonta tehokkaasti ja laadukkaasti myös tilanteessa, jossa hakijoiden määrä kasvaa nopeasti. Valiokunnan mietinnössä tunnistetaan tarve turvata Maahanmuuttoviraston resurssit, sillä hakemusten käsittelyajat uhkaavat pidentyä, jollei hakemusten käsittelyyn kohdenneta riittävästi resursseja. Eli olennaista on, että me pystytään laadukkaasti tekemään maahanmuuttopolitiikkaa eikä keskitytä luomaan siitä uhkakuvia. Haluan myös korostaa, että poliisin ihmiskauppaan erikoistuneen toiminnan resurssit on turvattava ja on varmistettava, että ihmiskaupan uhrit saavat tarvitsemaansa apua kaikissa prosessin vaiheissa. Viime aikoina olemme saaneet lukea järkyttäviä uutisia siitä, että Suomen työmarkkinoilla harjoitetaan monilla aloilla törkeää työvoiman riistoa. Tähän pitää määrätietoisesti puuttua. Arvoisa puhemies! Haluan nostaa vielä sivistysvaliokunnan lausunnosta yhteisöllisyyden merkityksen. Valiokunta korostaa, että selonteon toimenpiteiden ja linjausten kokonaisuus on mahdollista saada turvallisuusuhkiin monipuolisemmin vastaavaksi, jos sisäinen turvallisuus ymmärrettäisiin siten, että se kattaa myös yhteisöllisyyden ja osallisuuden. Turvallisuuden kokemus syntyy ihmisten välisestä luottamuksesta, osallisuudesta ja yhteenkuuluvuudesta. Kun nämä sosiaaliset sidokset vahvistuvat, yhteiskunta kykenee ehkäisemään uhkia, sietämään kriisejä ja palautumaan niistä nopeammin. Edelleen valiokunta korostaa, että erityisesti nuorten yhteisöihin kuuluminen ja osallisuuden vahvistaminen on keskeistä. Arvoisa puhemies! Vihreät tulevat jatkossakin pitämään esillä sitä, että sisäisen turvallisuuden keskeinen perusta on, että pidämme kaikki mukana ja rakennamme yhteiskuntaa, johon jokainen voi kokea kuuluvansa ja jota jokainen pitää vaalimisen ja puolustamisen arvoisena. Kannatan edustaja Alametsän tekemää vastalauseen mukaista kannanottoehdotusta.

Arvoisa puhemies! Luontokato on yksi aikamme vakavimmista kriiseistä. Olemme menettäneet yli puolet kaikista maailman villieläimistä vuosien 1970 ja 2012 välisenä aikana. Suomessa joka yhdeksäs laji on uhanalainen, lintulajeista joka kolmas. Lajien uhanalaisuuden tärkein syy on niiden elinympäristöjen häviäminen. Suomessa tämä koskee erityisesti metsiä, joiden käsittely on luonnon kannalta kestämätöntä ja hakkuumäärät liian korkealla tasolla. Sen lisäksi, että lajien katoaminen on aina lopullinen menetys itsessään, uhkaa luonnon köyhtyminen myös taloutta, ruoantuotantoa ja ihmisten terveyttä, oikeastaan ihan kaikkia ihmiselämän ja talouden perusedellytyksiä. Siksi on tärkeää, että Suomi on sitoutunut pysäyttämään luontokadon ja kääntämään luonnon monimuotoisuuden kehityksen myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä. Näiden tavoitteiden saavuttamisella on jo kiire. Tämän hallituksen esityksen tärkein kokonaisuus on luonnonarvomarkkinoiden kehittäminen. Vapaaehtoisuuteen perustuville luonnonarvomarkkinoille on laaja tuki yhteiskunnassamme. Tämä on tärkeä keino tarjota yrityksille ja yksityisille mahdollisuus luontotoimien tekemiseen ja kanavoida luontotyöhön yksityistä rahaa. Tärkeää on myös se, että näin tarjotaan maanomistajille ansaintakeino, joka perustuu luontoarvojen parantamiseen. Toinen kokonaisuus tässä hallituksen esityksessä liittyy EU:n ennallistamisasetuksen kansalliseen toimeenpanoon. Ennallistamisasetuksen toimeenpanossa onnistuminen on aivan keskeistä, jotta Suomi etenee kohti luontotavoitteitaan. Pelkillä vapaaehtoisilla luonnonarvomarkkinoilla se ei onnistu. Onkin tärkeää, että ennallistamistyölle rakennetaan Suomessa selkeä ja oikeudellinen ja hallinnollinen kehikko. Esityksen kolmas kokonaisuus, suden aseman heikentäminen luonnonsuojelulaissa, on puolestaan surullista jatkumoa viime vuoden metsästyslakifarssille, jossa suden kiintiömetsästys runnottiin läpi tutkitusta tiedosta ja asiantuntijalausunnoista riippumatta. Asiantuntijat, kuten Luontopaneeli ja Suomen luonnonsuojeluliitto, ovat lausuntokierroksella vedonneet suden statuksen säilyttämisen puolesta, koska susi on Suomessa edelleen erittäin uhanalainen. Arvoisa puhemies! Luonnonarvomarkkinoita tosiaan tarvitaan osaksi luonnonsuojelun keinovalikoimaa. Siksi tämä hallituksen esitys on hyvä ja tarpeellinen. Julkinen raha ei yksin riitä luontotavoitteiden saavuttamiseen, vaan me tarvitsemme myös yksityistä rahoitusta elinympäristöjen ennallistamiseen ja luonnontilan vahvistamiseen. On ollut hienoa huomata, että yrityksillä on tahtotila tehdä luontotekoja ja kompensoida aiheuttamiaan luontohaittoja, vaikka hallituksen politiikka ei aina siihen erityisesti kannusta. Tämä esitys kuitenkin kannustaa, ja siitä kiitos. On myös tärkeää, että luontotekojen lisäisyys ja pysyvyys varmistetaan, jotta vältetään viherpesun mahdollisuus, ja hyvä oli, että ministerikin sitä tänään täällä aiemmin korosti. Nyt on kuitenkin kyse vapaaehtoisuuteen perustuvasta luontoarvokaupasta, joten emme voi varmuudella tietää, miten markkinat lähtevät syntymään ja kasvamaan sillä tavalla ja tasolla, että vaikutus on todellinen. Kysynnän synnyttämiseen tehokas keino olisi velvoittava ekologinen kompensaatio, ja se olisi perusteltua ottaa käyttöön mahdollisimman pian. Se loisi markkinoille ennakoitavuutta ja vauhdittaisi investointeja samalla, kun se varmistaisi, että aiheuttaja maksaa -periaate toteutuisi myös luontohaittojen osalta. Tärkeä lähtökohta ekologisessa kompensaatiossa kuitenkin on, että luontohaittojen estäminen ja minimointi on aina ensisijaista ja kompensaatio vasta täydentävä toimi, kun haitan aiheuttamista ei voida välttää. Arvoisa puhemies! Ennallistamisasetuksen onnistunut kansallinen toimeenpano on tosiaan ratkaisevan tärkeää sille, eteneekö Suomi aidosti kohti omia luontotavoitteitaan. Ennallistamissuunnitelman valmistelu on vietävä maaliin tavalla, joka kunnioittaa suomalaista luontoa, turvaa arvokkaat elinympäristömme ja perustuu tutkittuun tietoon, ei lyhytnäköiseen poliittiseen paineeseen. Luontokadon pysäyttäminen ei onnistu puolivillaisilla toimilla, vaan vaatii pitkäjänteistä sitoutumista luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen kaikkialla Suomessa. Tässä pääministeri Orpon hallituksen teot, esimerkiksi vanhojen metsien määritelmän vesittäminen, hakkuupaineen kasvattaminen valtion metsissä ja luonnonsuojelurahoituksen riittämätön taso, ovat vieneet kehitystä väärään suuntaan. Sellaisenkin johtopäätöksen tästä voi vetää, että EU on suomalaisen luonnon paras puolustaja, kun maan hallitus ei siihen riittävällä tavalla kykene. Arvoisa puhemies! Lopulta niin luontokadon kuin ilmastokriisinkin torjunnassa on kyse siitä, olemmeko valmiita asettamaan oman toimintamme luonnon kantokyvyn rajojen sisälle. Siksi ennallistamis- ja suojelutoimet eivät koskaan yksin riitä, jos emme kykene asettamaan rajoja ylikulutukselle. Nyt tehtävä luonnonarvomarkkinoista säätäminen on tärkeä askel oikeaan suuntaan, mutta se ei riitä. Tarvitsemme Suomeen ilmastolain kaltaisen luontolain, joka velvoittaa kaikkia yhteiskunnan toimijoita luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen. Tämä on ollut vihreiden pitkäaikainen tavoite, ja toivottavasti se saadaan kirjattua seuraavaan hallitusohjelmaan.

Arvoisa puhemies! Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma on keskeinen väline, jolla Suomen tulisi uskottavasti edetä kohti ilmastolain tavoitteita. Nyt käsittelyssä oleva suunnitelma ei kuitenkaan tätä tehtävää täytä. Sen sijaan se osoittaa, että Orpon hallituksen ilmastotoimet ovat täysin riittämättömiä taakanjakosektorin päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteiden ja suunnitelmassa esitettyjen keinojen välinen päästökuilu on kymmeniä miljoonia tonneja samalla, kun suunnitelman esittämien toimien yhteisvaikutus jää alle yhteen miljoonaan tonniin. Tämän päälle tulee vielä riski maankäyttösektorin alijäämän siirtymisestä taakanjakosektorille. Liikenteen osalta hallitus on tosiaan tehnyt toimia väärään suuntaan, kun se on omin päätöksin jopa lisännyt liikenteen päästöjä. Myös turvepeltojen osalta olisi ollut tehokkaita toimia käytettävissä, mutta koko hallituskausi on mennyt ilman niiden käyttöön ottamista. Yhä uudet kriisit maailmalla alleviivaavat sitä, että fossiilisista irtautuminen on aivan keskeinen keino myös huoltovarmuuden kasvattamiseksi. Tähän meidän olisi nyt keskityttävä, mutta hallitus katsoo tiukasti peräpeiliin muun muassa ylpeilemällä tosiaan turpeen käytön lisäämisellä ja uskottelemalla, että Suomen energiapolitiikkaa voisi rakentaa turpeen varaan. Arvoisa puhemies! Haluan vielä nostaa maataloussektorin tilannetta. Viljelijöiden akuuttiin ahdinkoon on syytä suhtautua vakavasti, mutta samalla meidän on määrätietoisesti vahvistettava ruuantuotannon kestävyyttä. On todella surullista, miten tässäkin salissa usein ruuantuotanto ja maatalouden ympäristötoimet asetetaan vastakkain. Kestävässä ruuantuotannossa ne kulkevat tiiviisti käsi kädessä. Maatalouden ilmastopäästöjen vähentämiseen tässä suunnitelmassa on liian vähän uusia vaikuttavia toimia, eikä keskeisiä ja kustannustehokkaita ratkaisuja, kuten turvepeltojen vettämistä, edelleenkään edistetä riittävästi. Samalla tosiaan jätetään hyödyntämättä mahdollisuus vahvistaa ruuantuotannon kestävyyttä ja viljelijöiden toimeentuloa kasvipohjaiseen ruuantuotantoon siirtymällä ja siihen koko ruokaketjuun aktiivisesti investoimalla. Arvoisa puhemies! On tosiaan niin, että me tarvitaan ilmastosuunnitelma. Me tarvitaan sellainen ilmastosuunnitelma keskipitkälle aikavälille, joka perustuu tutkittuun tietoon, on linjassa Suomen ilmastotavoitteiden kanssa ja jonka toimenpiteille on osoitettu myös riittävä rahoitus. Tämä Orpon hallituksen suunnitelma ei nyt täytä mitään näistä tavoitteista. Tässäkin asiassa hallitus nyt sysää vastuun seuraavalle hallitukselle, ja tämä on vastuutonta, koska ilmastokriisi etenee, uutiset kertovat yhä uusien keikahduspisteiden ylittyvän, ja täällä käytiin jo keskustelua tästä AMOCista. Eli riskejä on, ja niihin pitää varautua, mutta sen lisäksi meidän pitää todellakin tehdä osamme ilmastopäästöjen vähentämisessä, jotta ilmastokriisi saadaan torjuttua tai sitä saadaan hillittyä. Päästövähennykset tulevat sitä kalliimmaksi, mitä pidemmälle niitä lykätään, ja sekin on tärkeä syy toimia ennemmin kuin myöhemmin. Ilmastokriisin aiheuttamien vahinkojen korjaaminen se vasta kalliiksi tuleekin.

Arvoisa puhemies! Perustuslain tehtävä on suojata sekä ihmisiä että yhteiskunnan turvallisuutta. On totta, että turvallisuusympäristömme on muuttunut, ja siksi pidän tärkeänä, että uusiin turvallisuusuhkiin haetaan ratkaisuja. Jokainen ehdotus perustuslaissa turvattujen perusoikeuksien rajaamiseksi vaatii kuitenkin erityistä huolellisuutta ja tarkkaa punnintaa. Edustaja Harjanne tässä edellä kuvasi hyvin tämän lakikokonaisuuden ongelmallisuutta. Suhtaudun myös erittäin kriittisesti esitettyihin muutoksiin uhkaperusteisen rikostiedustelun osalta. On periaatteellisesti todella iso muutos, jos rikostiedustelu ei enää jatkossa edellyttäisi konkreettista rikosepäilyä. Perustuslakia ei tulisi muuttaa tavallisen lain tarpeista käsin, kuten nyt ollaan tekemässä, ja on todella ongelmallista, että periaatteellisesti näin merkittävä asia pyritään viemään läpi kiireellisenä ilman riittävän painavia perusteita. Sen takia en tätä kokonaisuutta voi kannattaa.

Arvoisa puhemies! Ydinaseet ovat ihmiskunnan tuhoisimpia aseita, eikä niiden käyttöä voi hyväksyä missään olosuhteissa, eikä niiden roolia tule vahvistaa myöskään epäsuorasti lainsäädäntöä höllentämällä. Suomen nykyinen linja on ollut selkeä: ydinräjähteet on alueellamme kielletty, ja tätä linjaa ei tule murentaa. Suomen Nato-jäsenyys ei edellytä ydinaseiden kauttakulun sallimista. Me voimme olla sitoutunut ja vastuullinen liittolainen samalla kun pidämme kiinni ydinaseettomuuden periaatteesta omalla alueellamme. Suomen tulee vahvistaa rooliaan ydinaseriisunnan edistäjänä. Meidän tulee toimia aktiivisesti kansainvälisillä foorumeilla ja myös Natossa ydinaseiden roolin pienentämiseksi ja ydinaseettoman maailman rakentamiseksi. Tämä hallituksen esitys käytännössä avaisi oven ydinaseiden kauttakululle Suomessa, enkä voi sitä kannattaa.

Arvoisa puhemies! Pakettiralli kiinalaisista krääsäkaupoista on saanut aivan järjettömät mittasuhteet. Tämä krääsätulva uhkaa niin ympäristöä, ihmisten terveyttä kuin kotimaisten vastuullisten yritysten toimintaedellytyksiä. Se, että tänne tilataan kiinalaisilta verkkokauppa-alustoilta tuotteita, joiden alkuperästä ei ole mitään tietoa, jotka eivät täytä EU:n turvallisuusstandardeja ja jotka ovat pahimmillaan vakava terveys- ja turvallisuusriski, ei ole millään muotoa kestävää. On selvää, että sääntelyä ja valvontaa on vahvistettava reilun kilpailun, kuluttajansuojan ja vastuullisuuden turvaamiseksi. Niinpä haluan tässä nyt alkuun kiittää ”Krääsätalous kuriin — suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta” ‑kansalaisaloitteen tekijöitä ja allekirjoittajia siitä, että tämä julkisuudessakin varsin paljon keskustelua herättänyt asia saatiin eduskunnan käsittelyyn. Haluan myös kiittää talousvaliokuntaa tässä kohtaa jämäkästä mietinnöstä ja lausumista, jotka edellyttävät hallitukselta nyt konkreettisia toimia krääsäkaupan saamiseksi kuriin. Arvoisa puhemies! Talousvaliokunnan varapuheenjohtaja Pauli Aalto-Setälä tässä kävi valiokunnan mietinnön varsin seikkaperäisesti läpi, mutta koska asia on itselleni tärkeä ja olen myös osaltani paljon tehnyt töitä krääsäkaupan suitsimiseksi, niin haluan tässä vielä nostaa muutamia näkökulmia esiin. Tuoteturvallisuuden osalta tilanne on todella huolestuttava. Selvitysten mukaan merkittävä osa EU:n ulkopuolelta tulevista tuotteista ei tosiaan täytä turvallisuus- ja kemikaalivaatimuksia. Tehostetuissa EU-tarkastuksissa jopa yli puolet testatuista tuotteista on todettu vaatimusten vastaisiksi. Mediasta me ollaan kaikki voitu lukea muun muassa vakavista iho-oireista, joita temukrääsän kemikaalit ovat aiheuttaneet. Nämä suuret kansainväliset verkkoalustat on saatava vastuuseen velvoitteistaan samalla tavoin kuin EU:ssa toimivat maahantuojat. No, pieni askel oikeaan suuntaan on se, että EU:ssa on nyt tehty päätökset alle 150 euron arvoisten lähetysten tullittomuuden poistamisesta. Tämä tullimaksu ja käsittelymaksu tosiaan nostavat paketin hintaa noin viisi euroa. Voidaan miettiä, onko viisi euroa sinänsä riittävä summa muuttamaan ihmisten ostokäyttäytymistä, mutta se on askel oikeaan suuntaan. Muutamissa EU-maissa on otettu käyttöön tai selvitellään kansallista käsittelymaksua pakettitulvan patoamiseksi, ja pidän tärkeänä, että myös tämä mahdollisuus Suomessa nyt ripeästi selvitetään. Olennaista on saada krääsäverkkokaupat maksamaan aiheuttamastaan jäteongelmasta, joka tosiaan jää nyt sekin kotimaisten yritysten vastuulle. Temukrääsällä ei ole mitään jälleenmyyntiarvoa, ja sen lajittelu esimerkiksi kierrätyskeskuksissa tuottaa lisätyötä ja hävittäminen lisäkustannuksia. Kuten valiokunnan varapuheenjohtaja totesi, esimerkiksi Latviassa krääsäkauppatuotteen tuottaja joutuu jo nyt maksamaan tuottajavastuukustannusten osalta veron tullissa, ellei kuulu tuottajayhteisöön. Toivottavasti tosiaan tällainen vastaava maksu otetaan Suomessakin käyttöön viipymättä. Tässä kansalaisaloitteessa esitetään ja itsekin siinä toimenpidealoitteessa esitin ultrapikamuodin ja krääsäkaupan mainonnan kieltoa. Tässä on hyvin tullut selväksi sekin, että tämmöinen aggressiivinen ja koukuttava mainonta valheellisine väitteineen on valtava ongelma, joka saa ihmisiä tekemään näitä ostoksia, ja siihen on pystyttävä puuttumaan. Lähtökohtaisesti tällainen mainonta on jo kiellettyä, kuten tässä mietinnössä todetaan, mutta ongelma on, etteivät nämä krääsäverkkokaupat tätä sääntelyä noudata. Eli kaikki kivet on käännettävä, jotta tälle saadaan stoppi. On hyvä, että talousvaliokunta korostaa omassa mietinnössään tarvetta selvittää perusteellisesti, miten kolmansista maista tulevaa markkinointia olisi mahdollista säännellä kansallisesti. Toivon, että tässä uskalletaan olla myös rohkeita siellä hallituksen päässä nyt. Samaan aikaan toki tulee vaikuttaa siihen, että markkinoinnin kiellosta ja rajoituksista säädetään EU-tasolla nykyistä tiukemmin. Arvoisa puhemies! Olisin tietysti toivonut, että talousvaliokunta olisi voinut päätyä johtopäätökseen tämän kansalaisaloitteen hyväksymisestä, mutta tärkeintä on, että toimet krääsäkaupan suitsimiseksi nyt todella etenevät, ja nämä mietinnön painavat lausumat kyllä velvoittavat hallitusta. Tosiaan olen itsekin jättänyt sen toimenpidealoitteen tätä asiaa vauhdittamaan, ja se tulee tässä samalla käsitellyksi. Aloitteessa nostamani esitykset on myös tässä talousvaliokunnan mietinnössä kattavasti käyty läpi, ja kiitos myös siitä valiokunnalle. Tietysti olisi ollut hienoa, jos hallitus olisi jo eilisessä kehysriihessä edistänyt joitain näitä asioita krääsäkaupan suitsimiseksi. Näin ei valitettavasti käynyt, mutta todella toivon, että nyt hallitus tämän painavan mietinnön vauhdittamana ryhtyy ripeästi toimiin. Me tarvitaan määrätietoista EU-vaikuttamista, kotimaista sääntelyä sekä tarvittavia resursseja Tullille ja markkinavalvontaan, jotta tämä tässäkin salissa varsin yksituumaisesti ongelmalliseksi tunnistettu ilmiö saadaan kuriin. Arvoisa puhemies! Vielä loppuun: Nämä valiokunnan lausumat todella velvoittavat hallitusta jatkamaan työtä ja saamaan aikaan myös tuloksia. Kehotankin tässä myös kansalaisaloitteen tekijöitä ja kansalaisia pitämään tätä ongelmaa esillä ja jatkamaan paineen luomista hallituksen suuntaan niin kauan, että pakettiralli saadaan suitsittua. Eduskunta edellyttää tämän mietinnön hyväksyessään myös, että toimenpiteiden etenemisestä raportoidaan talousvaliokunnalle, ja myös tätä lausumaa pidän erittäin tärkeänä, jotta asia pysyy myös eduskunnan agendalla. On arvokasta, että tämä mietintö on yksimielinen, siitä myös kiitos koko talousvaliokunnalle. Se osoittaa, että tässä talossa vallitsee varsin yhteinen näkemys siitä, että krääsäkauppa tulee saada kuriin.

Arvoisa puhemies! Ruoka koskettaa meitä kaikkia. Se on välttämättömyys, mutta myös asia, joka tuottaa paljon iloa, kokoaa ihmisiä yhteen sekä luo kansallisia perinteitä ja ylpeydenaiheita. Samaan aikaan ruoka aiheuttaa noin viidenneksen meidän suomalaisten hiilijalanjäljestä. Erityisen kuormittavaa ympäristölle on eläinperäisen ruuan tuotanto. Jotta saamme pysäytettyä ilmastokriisin ja luontokadon, meidän on muutettava koko ruokajärjestelmäämme. Se tarkoittaa siirtymistä kohti kasvipohjaista ruuantuotantoa, joka edistää samaan aikaan ihmisten terveyttä ja planeetan hyvinvointia. Uusissa kasvipohjaisissa ruokainnovaatioissa piilee myös valtava mahdollisuus. Luonnonvarakeskuksen mallinnusten mukaan yli puolet ruokasektorimme kasvupotentiaalista liittyy kasviproteiineihin, solumaatalouteen ja kasvimeijerituotteisiin. Kyse on myös huoltovarmuudesta. Lisäämällä valkuais- ja öljykasvien viljelyä sekä jalostamalla satoa eläinten rehun sijaan suoraan ihmisten ruuaksi voimme vahvistaa omavaraisuutta, monipuolistaa maataloutta ja kasvattaa kotimaista arvonlisää. Kansallisen ruokastrategian visiona on tehdä Suomesta kestävien ruokajärjestelmien johtava kehittäjä vuoteen 2040 mennessä. Valitettavasti kasvipohjaisen ruuan mahdollisuuksiin hallitus ei kuitenkaan halua tarttua.

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys porsaiden kirurgisen kastraation kiellon kumoamiseksi on kaikessa karuudessaan räikeä osoitus Orpon hallituksen piittaamattomuudesta eläinten hyvinvointia kohtaan. Kun vastakkain ovat eläinten oikeus hyvään elämään ja jonkun eturyhmän taloudelliset intressit, eläinten hyvinvointi jää jalkoihin siitä huolimatta, että tutkimus osoittaa kiistattomasti nykymuotoisen tehoeläintuotannon aiheuttavan eläimille monenlaista kärsimystä. Syytä olisi siis kiristää eläinten hyvinvointia koskevaa lainsäädäntöä, ei heikentää sitä. Porsaiden kirurgisen kastraation kielto osana uutta eläinten hyvinvointilakia oli yksi viime hallituskauden tärkeistä parannuksista eläinten hyvinvointilakiin — toki pienten porsaiden kannalta aivan liian pitkällä siirtymäajalla, mutta tuolla siirtymäajalla juuri haluttiin varmistaa sitä, että ala pystyy tähän tilanteeseen sopeutumaan. Tämä hallituksen esitys kirurgisen kastraation kiellon perumiseksi osoittaa, että Orpon hallitus toimii eläinten oikeuksien puolustamisen sijaan suurten lihatalojen edunajajana ja on valmis painostuksen alla heikentämään vasta voimaan saatua lainsäädäntöä. Arvoisa puhemies! Suomessa kastroidaan joka vuosi noin 850 000 karjuporsasta. Asia koskettaa siis suurta määrää eläimiä. Karjuporsaiden kirurginen kastraatio on erittäin kivulias ja vahingollinen toimenpide. Siinä sikatilallinen viiltää pikkupossun ihon auki, vetää kivekset ulos ja katkaisee siemenjohtimet. Tämä toimenpide aiheuttaa vakavan kudosvaurion, ja kipu jatkuu kastraation jälkeen vielä useita päiviä, eikä possuille annettava kipulääkitys riitä sitä turruttamaan. Kastroituja porsaita kuolee muita sikoja enemmän muun muassa haavan tulehtumisen takia. Vuonna 2021 julkaistun maa- ja metsätalousministeriön tilaaman selvityksen mukaan myöskään sianlihan tuottajat eivät pidä porsaiden kastroimisesta, koska se on heille työlästä ja se tuottaa porsaille kärsimystä. Arvoisa puhemies! On syytä muistaa, että kirurginen kastraatio ei ole millään tavalla välttämätöntä. Se tehdään, jotta sianlihaan ei jäisi karjunhajua, jonka tosiaan sanotaan vaikeuttavan sianlihan vientiä, kuten tässä kuultiin. Mutta vaihtoehtoja kirurgiselle kastraatiolle on olemassa. Possut on mahdollista jättää kastroimatta — se onnistuu muissa Euroopan maissa — tai hoitaa kastraatio kemiallisesti rokotteen avulla, jota sitäkin tehdään muualla. Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että kiellon säilyttäminen olisi perusteltua porsaiden hyvinvoinnin parantamiseksi. Edelleen todetaan, että kiellon säilyttäminen myös edistäisi kirurgiselle kastraatiolle korvaavien menetelmien kehittämistä, ja tätä kehittämistyötä on todellakin jatkettava, ja sitä olisi edistänyt se, että olisi tämä määräaika kastraation kiellolle. Hallituksen esityksessä vedotaan siihen, ja ministerikin siihen vetosi, että porsaiden kirurgisen kastraation kielto ei tällä hetkellä etene EU:ssa, mutta tämä ei kuitenkaan ole syy peruuttaa eläinten hyvinvointia parantavasta lainsäädännöstä Suomessa. Hallituksen esityksen mukaan Suomi tulee jatkossakin aktiivisesti edistämään sitä, että porsaiden kirurgisesta kastraatiokiellosta saataisiin aikaan yhteinen ratkaisu EU:n lainsäädännön tasolla. Tähän ministerikin viittasi. Jos tämmöinen mahdollinen lainsäädännön muutos vaatii kansallista lainsäädäntöä, niin sitten Suomessakin ryhdytään tällöin viipymättä valmistelemaan kansallista lainsäädäntöä ja sen toimeenpanoa. Mutta siis meillä on jo nyt se lainsäädäntö, ja Suomi voi ajaa asiaa EU:ssa huomattavasti uskottavammin, kun me toimimme itse edelläkävijöiden joukossa porsaiden hyvinvoinnin edistämisessä. Arvoisa puhemies! Lihateollisuus vetoaa lobbauksessaan sikatilojen kilpailukykyyn maailmalla. Kirurgisen kastraation kiellon seurauksena lihanvienti kärsisi, kuten tässä kuulimme. Tähän totean, että meidän ei ylipäänsä tule tavoitella eettisesti kestämättömän lihantuotannon kasvattamista viennin nimissä tai ylipäänsä. Toiseksi totean, että argumentti ei ole pitävä, sillä maa- ja metsätalousministeriön tilaaman selvityksen mukaan eurooppalaiset verrokkimaat voivat viedä ongelmitta myös kastroimattomien sikojen lihaa. Suomen maatalousvientiä ei pidä rakentaa tehotuotetun lihan varaan vaan keskittyä uusien kotimaisten kasvipohjaisten ruokien kehittämiseen. Niissä meillä on tutkitusti merkittävää potentiaalia myös vientinäkökulmassa. Me voimme olla eläinten hyvinvoinnin edelläkävijä ja kasviproteiini-innovaatioiden suurvalta, jos valitsemme tehdä niin, mutta nyt hallitus vie Suomea tässäkin asiassa jääräpäisesti väärään suuntaan. Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys sivuuttaa eläinten hyvinvoinnin parantamisen, eikä sitä voi missään nimessä hyväksyä. Vetoankin ministeriin, joka tosin nyt jo lähti, että vetäisi tämän vastuuttoman hallituksen esityksen pois eduskunnan käsittelystä. Toissijaisesti vetoan eduskuntaan, että tämä esitys vielä voitaisiin täällä eduskunnassa torpata.

Arvoisa puhemies! On tärkeätä, että me tarkastellaan maaseudun tulevaisuutta täällä nimenomaan ratkaisujen ja mahdollisuuksien kautta. Maa- ja metsätaloudella on tärkeä rooli niin huoltovarmuuden turvaamisessa kuin ilmastokriisin ja luontokadon torjunnassa. Ymmärrän nämä maatalouden kannattavuusongelmat, ja niitä meidän pitää yhdessä kyetä täällä ratkomaan, jotta meillä on kotimaista ja kestävästi tuotettua ruokaa myös tulevaisuudessa. Mutta on tärkeätä, että me kyetään uudistamaan niin maataloutta kuin metsätalouttakin niin, että me pystytään pysäyttämään luonnon köyhtyminen ja saavuttamaan ilmastotavoitteet eivätkä kannattavuus ja ympäristötavoitteet ole ristiriidassa keskenään. Maatalouden tukijärjestelmää on uudistettava niin, että se ohjaa kasvipohjaiseen ruuantuotantoon, uudistavaan viljelyyn ja vesistöpäästöjen vähentämiseen. Metsäteollisuuden on kyettävä uudistumaan nimenomaan jalostusarvoa nostamalla, jonka ministerikin täällä nosti, ja metsänomistajille on saatava muitakin ansaintakeinoja kuin puiden hakkaaminen. Velvoittava ekologinen kompensaatio ja luonnonarvomarkkinat olisivat yhdessä toimiva ratkaisu.

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi niin sanottua palomuurisääntelyä eli sääntelyä siviilitiedustelun aikana saadun tiedon luovuttamisesta rikostorjuntaan. Esityksessä arvioidaan, että se voisi parantaa viranomaisten kykyä reagoida kansallisen turvallisuuden uhkiin. Tätä tavoitetta voidaan pitää lähtökohtaisesti kannatettavana. Muuttuneessa turvallisuusympäristössä kansallisen turvallisuuden uhkiin reagointia voidaan pitää välttämättömänä. Kansallisen turvallisuuden puolustamisessa on kuitenkin ensisijaisen tärkeää kiinnittää huomiota sääntelyn perus- ja ihmisoikeusnäkökohtiin ja huolehtia kansalaisten oikeusturvasta. Esityksessä puhutaan sääntelyn täsmentämisestä, mutta termi on harhaanjohtava. Kyse on melko perustavanlaatuisista muutoksista, joilla laajennettaisiin mahdollisuutta luovuttaa siviilitiedustelun tietoja rikostorjuntaan. Ongelmalliseksi asian tekee se, että siviilitiedustelumenetelmiä ei ole lähtökohtaisesti tarkoitettu rikostorjuntaan. Tietojen luovuttamisessa rikostorjuntaan onkin siten aina kyse poikkeamisesta tietojen käyttötarkoitussidonnaisuudesta. Rikostorjuntaan tietoja voidaan sen sijaan hankkia muun muassa salaisilla tiedonhankintakeinoilla ja pakkokeinoilla. Erona rikosten torjuntaan käytettävien poliisin salaisten tiedonhankintakeinojen ja siviilitiedustelumenetelmien käytön välillä on se, että käytännössä samoja keinoja tai menetelmiä voidaan käyttää tiedustelussa paljon väljemmin edellytyksin kuin salaisessa tiedonhankinnassa. Perustuslakivaliokunta onkin palomuurisääntelyä koskevassa aiemmassa lausuntokäytännössä kiinnittänyt huomiota siihen, että tiedustelutoimintaa ei pidä säännellä siten, että se avaisi tosiasiallisen mahdollisuuden kiertää tai väljentää salaisille tiedonhankintakeinoille tai salaisille pakkokeinoille asetettuja edellytyksiä. Arvoisa puhemies! Tiedustelumenetelmillä saadun tiedon luovuttamiseen rikostorjunnan käyttöön tulee suhtautua hyvin pidättyväisesti. Tiedustelutoimivaltuuksien laajempi käyttömahdollisuus on katsottu hyväksyttäväksi nimenomaan tiedustelutoiminnan kohteena olevan toiminnan vakavuuden ja rikostorjunnan kohteista poikkeavan luonteensa vuoksi. Palomuurisääntelyn heikentämisessä vaarana on tiedustelun ja rikostorjunnan erottelun murentaminen. Perustuslakivaliokunta kiinnitti esitystä koskevassa lausunnossaan huomiota siihen, että ehdotettu sääntely tiedon luovuttamisesta muodostuu varsin väljäksi perusoikeuksien rajoittamista koskevan täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimuksen kannalta. Sisäministeriö on täsmentänyt esitystä perustuslakivaliokunnan lausunnon pohjalta, mutta täsmennykset vastaavat nähdäkseni vain osittain perustuslakivaliokunnan esittämään kritiikkiin. Esityksen käsittelyä ja arviointia on osaltaan vaikeuttanut se, että sisäministeriö on valiokuntakäsittelyn aikana esittänyt useita jopa päinvastaisiin suuntiin vieneitä muutoksia. Arvoisa puhemies! Esitetyt muutokset eivät ole välttämättömiä ja oikeasuhtaisia tavalla, jota perusoikeusrajoituksilta on syytä edellyttää. Vaikka tässä esityksessä olevat perusoikeusrajoitusten täsmällisyyteen liittyvät ongelmat korjattaisiin, tulisi lisäksi esittää konkreettisia perusteita muutokselle, kun ehdotetaan näin syvälle käyviä muutoksia. Pelkästään kansalliseen turvallisuuteen vetoamista ei voi pitää riittävänä, vaan muutosten välttämättömyyden tueksi olisi syytä esittää tietoja konkreettisista ongelmista, joita voimassa oleva laki ja palomuurisääntely ovat aiheuttaneet. Tällaisia esimerkkejä ei kuitenkaan ole riittävässä määrin esitetty. Arvoisa puhemies! Edellä mainituista syistä esitän, että tämä lakiesitys hylätään.

Arvoisa puhemies! Tällä hallituksen esityksellä esitetään muutoksia poliisilakiin ja pakkokeinolakiin yksinomaan tietoverkossa tapahtuvan peitetoiminnan yhdenmukaistamiseksi Rajavartiolaitoksen ja Tullin toimintavaltuuksien kanssa. Kyse on sinänsä melko pienestä toimivaltuuksien laajentamisesta, jota perustellaan säännösten yhdenmukaistamisella. Tässä hallituksen esityksessä arvioidaan, että koska esitetyt muutokset eivät laajenna peitetoiminnan aineellisia edellytyksiä vaan täsmentävät niiden soveltamista, niin esityksellä ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia yksityiselämän suojaan tai muihin perusoikeuksiin verrattuna voimassa olevaan sääntelyyn. Haluan kuitenkin nostaa tähän keskusteluun näkökulman, että pakkokeinolainsäädäntö on aina itsessään perus‑ ja ihmisoikeusherkkä sääntelykohde. Tällaisten muutosten tekeminen vaatii lainsäätäjältä tasapainottelua perus‑ ja ihmisoikeuksien ja toisaalta painavien yhteiskunnallisten intressien välillä. Perusoikeuksien rajoittamisen edellytykset on aina arvioitava huolella. Totean, että perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että pakkokeinojen ja esitutkinnan sääntelylle on ollut ominaista kehitys, jossa toimivaltuuksia lisätään ja niitä laajennetaan vähittäin ja pikkuhiljaa. Kun lainsäädäntöä tehdään näin sirpaleisesti, voivat yksittäiset muutokset näyttäytyä vähäisinä mutta kokonaisuus muodostua ongelmalliseksi. Kannan huolta siitä, että lukuisten hallituksen esitysten osalta kokonaisuutta ei nyt arvioida riittävästi erityisesti perusoikeuksien rajoittamisen välttämättömyyden ja oikeasuhtaisuuden näkökulmasta ja ylipäänsä arvioida riittävästi muutosta suhteessa toimivaltuuksien muodostamaan kokonaisuuteen. Arvoisa puhemies! Oikeuskansleri on esittänyt harkittavaksi poliisilakiin kohdistuvien lainsäädäntöhankkeiden yhdistämistä mutta vähintäänkin edellyttänyt niiden selkeää yhteen nivomista ja vaikutusarvioiden tekemistä kokonaisuudesta. — Tähän kuulisin mielelläni ministerin näkemyksen, kun täällä paikalla olette.