Valtola Oskari

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on ollut tänä iltana salissa erittäin hyvää keskustelua tähän lakiesitykseen liittyen. Muutamia korjauksia tähän alkuun: Hallituspuolueiden vastalauseessa, joka nyt on suuren valiokunnan käsittelynkin perusta, on vaatimus ikärajatarkastuksesta aina, kun alkoholia kotiinkuljetuksesta luovutetaan. Eli ikärajatarkastus on aina olemassa. Sitten tähän EU-kehikkoon etämyynnin osalta. Täällä puhuttiin, että pystyttäisiin asettamaan jonkinlaisia määrällisiä rajoitteita. Tämähän ei todennäköisesti pidä paikkaansa. Sanon ”todennäköisesti”, kun tätä nyt ei olla EU-oikeudessa käsitelty ja lopullista päätöstä ei ole. Mutta esimerkiksi Ruotsissa, joka on laillistanut etämyynnin Suomea aikaisemmin, ei ole olemassa mitään rajoja. Siinä vaiheessa, jos Ruotsiin ruvetaan tilaamaan olutta tai väkeviä juomia lavoittain, herää epäilys, tulevatkohan nämä nyt omaan käyttöön, ja siinä vaiheessa voivat sitten viranomaiset siihen puuttua. Mutta mitään litrallisia rajoja ei tähän etämyyntiin ole Ruotsissa asetettu. Myöskin tämä prosenttiraja on siellä 80:ssä, niin kuin tässä hallituksen esityksessä oli olemassa. Edelleen muistutan tästä, että etämyynti ja etäosto ovat tälläkin hetkellä Suomessa oikeuskäytännön mukaan sallittuja, ja nyt on tärkeää, että nämä saadaan myös meidän lainsäädäntöön. Seuraava askel onkin se, että pidetään huoli, että verotus saadaan kohdilleen etämyynnin ja etäoston osalta. Siitä aiheutuu meille valtavia taloudellisia menetyksiä tällä hetkellä, ja se vääristää kilpailua meidän rajojemme sisällä [Aki Lindén: Miksei sitä sisällytetty tähän?] niin Alkon kuin sitten päivittäistavarakaupan osalta. Hallituksen esitys notifioitiin EU-komission toimesta ja EU:n toimesta sen laatuisena kuin se tänne eduskuntaan tuotiin. Käsitykseni on, että jos tätä verokäytäntöä olisi oleellisesti muutettu, se olisi vaatinut taas uuden notifikaation ja se kestäisi puoli vuotta ja tämä etämyyntilainsäädäntö jäisi sitten tulematta voimaan. Sen vuoksi on erittäin hyvä, että täällä on esitetty lausuma, joka on tosiaan samansisältöinen kuin hallituspuolueiden vastalauseessa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, eli tämä verotus pitää hoitaa keinolla tai toisella kuntoon tulevaisuudessa. Sitten vielä lääkärinä haluan nostaa esille muutaman asian alkoholismiin, alkoholiriippuvuuteen ja alkoholinkäyttöön liittyen. Tällä hetkellä ei ole tietoa, että alkoholista nyt ihmiselle olisi muuta hyötyä kuin ehkä käsidesinä, eli pärjäämme ilman sitä, ja koko ajan tulee tietoa yhä selkeämmin alkoholin haitoista. Mutta jo tuhansia vuosia sitten joku nerokas keksi maistella auringonpaisteeseen jääneitä marjoja, ja niistä sai hyvän olon. Tästä alkoi alkoholin ja ihmiskunnan yhteinen taival myös päihteenä. Mutta oikeastaan tästä, miten me näemme alkoholiongelmaiset ihmiset yhteiskunnassamme: Se ei ole asunnoton rappiojuoppo, joka tarvitsee Minnesota-hoitoa, vaan hän voi aivan yhtä hyvin olla ihminen, joka käy töissä, hoitaa perheen, ei ole kertaakaan juonut alkoholia aamuisin, ei ole rattijuopumustuomioita eikä ole katkaisuhoitoja taustalla. Hän on ihminen, joka tästä huolimatta juo kuitenkin päivittäin, juo stressiinsä, ei voi lopettaa sovitusti tai suunnitellusti alkoholinkäyttöä, juo enemmän kuin aikoo illan aikana, tarvitsee alkoholia rentoutukseen, kaipaa alkoholia loppuviikkoa kohti ja jatkaa käyttöä, vaikka lähipiiri nämä haitat huomioisi. Eli alkoholismi on salakavala sairaus, jonka havainnointi terveydenhuollossa on vaikeaa. Ja sen takia, niin kuin Käypä hoito -suosituksessakin on, on tärkeää, että terveydenhuollossa kysytään alkoholinkäytöstä, tehdään AUDIT-C-seuloja. Jos siellä on korkeita pisteitä tai alkoholinkulutus vaikuttaa korkealta, niin käydään motivoivaa keskustelua, esitellään hoitovaihtoehtoja, etsitään motivaatio mennä eteenpäin, tarvittaessa sitten katkaisuhoidot ja psykososiaalinen kuntoutus eri muodoissaan, mistä ehkä raskaimpia voivat olla Minnesota-hoito tai muut tämmöiset laitoskuntoutukset, joita osa alkoholiongelmaisista tarvitsee. Kiitoksia hyvästä keskustelusta. Varmasti jatkamme tätä sitten, kun palataan verotusasioissa tähän aihepiiriin. — Kiitoksia.

Arvoisa herra puhemies! Edelleen on hämmentävää, miten vähän oppositiolla on käsitystä tästä vaikeasta taloustilanteesta, missä me tällä hetkellä olemme ja joudumme näitä säästöjä tekemään. Seuraavalla hallituskaudella näitä säästöjä joudutaan jatkamaan, ja silloin onkin mielenkiintoista nähdä, jos eri puolueet ovat hallitusvastuussa, että mitkä ne keinot viedä asioita eteenpäin ovat. Haluaisin korjata hieman keskustelua yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksista. Vain pieni osa tästä noin 100 miljoonasta menee esimerkiksi tähän yli 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeiluun. Käytännössä suuri osa menee yksityislääkärin kahdeksan euron korvaukseen vastaanottokäynnistä. Gynekologien ja psykiatrian käynneistä korvaukset ovat sitten suurempia. On huomioitava, että nämäkään korvaukset eivät mene sille yksityiselle terveysjätille, vaan nämä menevät niille ihmisille, jotka maksavat niistä palveluista, joita yksityiseltä puolelta hakevat. Nämä palvelut ovat myös niitä, joita julkisella puolella on vähemmän tällä hetkellä tarjolla. Sitä kautta hallitus on tätä koettanut tukea. Muistutetaan vielä, että tämä koko 500 miljoonaa euroa, joka näihin Kela-korvauksiin on varattu, ei ole kaikki valtion rahaa, vaan siellä valtion kirstusta tulee menemään noin 350 miljoonaa, jos sitäkään. Nyt ainakin näyttää, että yli 65-vuotiaiden Kela-kokeilussa on menossa vähemmän rahaa kuin on ennakoitu. Alueiden yhteenlaittamisesta keskusteltiin. Tämä tosiaan ei ole missään tapauksessa säästökeino. En ole semmoisia keskusteluja kuullut tai ainakaan mitään vahvoja puheenvuoroja, että tämä yhdistäminen toisi säästöjä. Sitten edelleen käydään keskustelua siitä, että on alueita, jotka ovat hoitaneet hyvin asiansa, ja on alueita, jotka ovat hoitaneet huonosti asiansa. Jos katsotaan, että esimerkiksi Helsinki olisi hoitanut asiansa hyvin, ja heillä nyt on jopa niin hyvin, ettei ole tarvetta periä asiakasmaksuja perusterveydenhuollon käynneistä, niin otamme sitten esimerkiksi niin sanotusti huonosti asiansa hoitaneen Etelä-Karjalan, joka on irtisanonut 6,6 prosenttia henkilökunnastaan ja supistanut ja muokannut toimintojaan erittäin vahvasti. Onko tämä alue sitten niin sanotusti asiansa huonosti hoitanut? Ei ole, vaan se alla oleva rahoitusmalli ei kerta kaikkiaan toimi, ja sen korjaaminen on äärettömän vaikeaa tässä tilanteessa, niin kuin ensimmäisessä puheenvuorossa toin esille. — Kiitoksia.

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! On hyvä katsoa edeltävää puheenvuoroa ja edustaja Kososen ansiokasta luetteloa siitä, mikä kaikki tässä rahoituslaissa, jonka Marinin hallitus edellisellä kaudella sääti voimaan, on pielessä. Tämä lakipakettihan on niin sanottu kolmas lakipaketti, jolla näitä virheitä pyritään korjaamaan. Tämä on myös selkeä säästölaki, jossa toteutetaan 390 miljoonan euron säästöt hyvinvointialueille. Näihin säästöihin joudutaan siitä syystä, että valtion taloudellinen tilanne on aivan karseassa vaiheessa ja tilanteessa. Tämä on tässä keskustelussa täysin oppositiolta kyllä unohtunut. Yhdessäkään puheenvuorossa tähän ei ole tähän mennessä viitattu. On hyvä ottaa huomioon, että vaikka tähän rahoituslain kolmanteen pakettiin on sisällytetty tämä 390 miljoonan euron säästö, niin siitä huolimatta vuoteen 29 mennessä hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa noin 7 prosentilla. Ilman tätä leikkausta kasvu olisi ollut 8,3 prosenttia. Kun täällä on keskustelussa tuotu esille se, että hallitus käyttää runsaasti rahaa yksityisen terveydenhuoltobisneksen pönkittämiseen, niin tässä on hyvä muistaa se, että tämä noin sata miljoonaa euroa vuodessa on käytännössä investointirahoitusta, jota ei sinällänsä voi ohjata hyvinvointialueille. Kun tätä vertaa sitten siihen hyvinvointialueiden ensi vuoden 27 miljardin euron rahoitukseen, niin tällä yksin ei asioita korjattaisi. On hyvä muistaa, että hyvinvointialueitten toiminta on mennyt hyvinvointialueitten aloittamisen jälkeen selkeästi eteenpäin. Hoitojonot esimerkiksi erikoissairaanhoidossa ovat selkeästi lyhentyneet. Perusterveydenhuollossa hoitoonpääsy on parantunut siinä mielessä, että erot hyvinvointialueitten välillä ovat selvästi tasoittuneet. Vaikka nyt mennään tällä kolmen kuukauden hoitotakuulla, niin kuitenkin suuri osa potilaista pääsee hoitoon oikeaan aikaan. Mutta niin kuin täällä puheenvuoroissa on tuotu esille, erittäin suuri ongelma on tämä alueiden eriytyminen erityisesti rahoituksen suhteen, mikä toden totta tulee varmasti johtamaan aikaa myöten myös siihen, että palvelut eriytyvät yhä lisääntyvästi. Siinä mielessä oli varsin mielenkiintoista kuulla tuolla sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijakuulemisissa, miten eri tavalla alueet näkevät rahoituksen kohdentumisen, rahoituksen oikeudenmukaisen jakautumisen ja tarpeet, ja miten puhuttiin monesti alueista, jotka ovat tehneet toimenpiteitä ja saaneet taloutensa kuntoon, ja joita rokotetaan. Kuitenkin näyttää, että lähtökohtaisesti ongelma on ollut alkuvaiheen rahoituksen jakautumisessa. Monesti puhutaan siitä, että osa kunnista olisi siirtänyt rahoitusta enemmän itselleen, ja sitä kautta hyvinvointialueitten budjetit lähtivät alijäämäisenä liikkeelle. Sitten nämä kriteerit, joilla tämä rahoitus nyt tällä hetkellä jakautuu, eivät välttämättä ole se kaikista oikeudenmukaisin ja ehkä kansantaloudellisesti kaikista järkevinkään jakautumistapa. Esimerkiksi sen uudistuksen jälkeen, kun tähän lisättiin tämmöinen perälauta, että minkään alueen rahoitus ei voi lähteä pienenemään vuodesta toiseen, hyvinvointialueiden rahoitus vuoteen 29 mennessä on kasvultaan pienimmillään nolla prosenttia Kymenlaaksossa, ja sitten useiden, erityisesti kasvualueilla olevien hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa yli kymmenen prosenttia tuonne vuoteen 29 mennessä. Eli johtopäätös, joka ainakin itselleni tulee, on se, että jos alue on rahoitusongelmissa, niin se ei välttämättä johdu siitä, että siellä ei ole toimenpiteitä tehty. On totta, että kaikilla alueilla toimenpiteitä ei ole lähdetty määrätietoisesti alusta saakka tekemään, mutta kyllä nyt varsin hyvä tahti on tähän. Täällä kysyttiin vaihtoehtoja tähän alueiden velkasaneeraukseen, tai nyt en ihan tarkkaan muista, mikä se termi on, mutta tämä arviointimenettely on tietynlainen velkasaneeraus. Nythän meillä on kolme aluetta tässä ollut, ja esimerkiksi Keski-Suomesta voi sanoa, että hehän saavat alijäämien kattamiseen selvästi pitemmän ajan kuin nyt lainsäädännön mahdollistama vuoteen 29 mennessä. Eli alijäämien kattamisaika menee pitkälle vuoden 2030 jälkeiseen aikaan. Tosiaan tuotiin esille, että tällä hetkellä alueita on kolmessa eri portaassa: ne, joilla menee taloudellisesti hyvin, ne, joilla on pää juuri pinnalla, ja sitten ovat nämä alijäämämenettelyssä olevat alueet, ja tietysti tämä alijäämäarviointimenettely sitten mahdollistaa erilaisia toimenpiteitä alueen tukemiseksi. Sinällänsä hallitus ei tässä mitenkään peittele, että kyseessä on säästölaki ja pieni korjaus tähän hyvinvointirahoituksen jakautumiseen. Tuli myös esille tämä Kelan matkakustannuksen siirto alueelle. Jos tästä keskustellaan, on hyvä muistaa, että tämä ei ole missään tapauksessa minkäänlainen säästötoimenpide. Todennäköisesti yhteiskunnan kustannukset tulisivat tämän myötä kasvamaan.

Arvoisa rouva puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuulemisissa saimme tiedon siitä, että syksyllä vuonna 24 on tullut voimaan valmisteverolain 80 §, jonka mukaan etämyyjän on ilmoitettava Verohallinnolle Suomeen toimitettavista alkoholijuomista ennen niiden lähettämistä sekä asetettava vakuus valmisteverojen maksamisen varmistamiseksi. Sitten siellä verottaja antaa yksilöllisen tunnisteen tälle juomalähetykselle. Eli käytännössä meillä on tällä hetkellä uutta valmisteverolainsäädäntöä, jolla tähän verokatoon pyritään vaikuttamaan. Asiantuntijatkin totesivat, että ehkä tätä kannattaa seurata, ja sen takia siellä nyt on nämä lausumat olemassa, että jos tämä järjestelmä ei toimi, niin tehostetaan sitten toimintaa. Mutta on erittäin hyvä, että tämä vastalauseessa ollut lausuma otetaan tulevaisuudessa huomioon. Kannatan ehdottomasti.

Arvoisa rouva puhemies! Kävin jo edellisessä puheenvuorossa asiaa läpi ja muistutan tämänkin puheenvuoron alkuun tämän, että etämyynti ja etäosto ovat tälläkin hetkellä Suomessa sallittuja. Verianin tutkimuksen mukaan jopa 67 miljoonaa litraa alkoholia tulee tälläkin hetkellä rajojemme yli tänne. Eli tämä hallituksen esitys etämyynnin laillistamisesta ei sinällänsä lisää alkoholinkäyttöä. Tässä voi käydä jopa päinvastoin. Miksi? Sen käyn seuraavaksi lävitse. Vielä prosenttirajoihin ennen tähän pihviin menoa. Prosenttiraja asettuu etämyynnissä siihen 80 prosenttiin sen takia, että käytännössä muita vaihtoehtoja EU-oikeuden mukaan ei ole. Ruotsi on asettunut tähän samaan 80 prosenttiin, mihin Suomi on nyt asettumassa. Se, että meille nyt tulee lainsäädäntöön tämä etämyynti selkeästi määritettynä, tulee johtamaan siihen, että toivottavasti myös lailliset ja lakia noudattavat toimijat EU-alueella uskaltavat myydä Suomeen etämyynnillä tai etäostolla alkoholia mutta ottavat siellä huomioon jo myydessä nämä verot, jotka nyt jäävät monelta maksamatta. Tämä tuli meidän sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuulemisissa esille. Siellä tuli esille myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä nostama vaihtoehto verotulojen paremmasta keräämisestä myyjien ennakkorekisteröitymisen kautta. Esimerkiksi Ruotsissa tämä ei valitettavasti ole toiminut. Sen sijaan Tulli toi esille sen, että kun sille aiemmin annettiin resurssit valvoa etäostoa ja etämyyntiä paremmin rajoillamme, niin se vähensi sitä toimintaa, vähensi niitä ostoja, koska ihmisille tuli riski, että lasti takavarikoitaisiin tai siitä joutuisi maksamaan ne verot. Tosiasia on nimittäin se, että jos ihminen ostaa alkoholia EU-alueelta etämyynnin tai etäoston kautta ja maksaa siitä lailliset verot, niin voi olla monessa tilanteessa niin, että Alkosta saat sen alkoholin halvemmalla kuin tuolta EU:n verkkokaupoista. Sen takia olisikin tärkeää, että nytten kun tämä laki tulee voimaan, niin hallitus oikeasti katsoisi, pitäisikö Tullille myöntää vaikka määräaikaisia resursseja tehostettuun valvontaan niin kuin tehtiin muutama vuosi sitten. Tosiaan tämä on nyt lainsäädäntöä, joka tuo meidän lakiin ”etämyynti”-käsitteen — ei sinällänsä lisää etämyyntiä — ja tuo kotiinkuljetuksen vastuullisesti, selkeästi säänneltynä tähän. Meillä on mukana suuren valiokunnan lausuma, joka velvoittaa valtioneuvostoa, hallitusta, seuraamaan tätä tilannetta tarkasti. Meidän on täällä eduskunnassa pidettävä huoli, että sitten myös toimenpiteisiin ryhdytään, jos näyttää esimerkiksi siltä, että verotulot eivät nouse ylöspäin sille tasolle, mitä halutaan. Yhden asian nyt vielä haluan tähän loppuun lisätä. Sitten lupaan, etten enää alkoholista tässä salissa ainakaan tänään puhu. Se on se, että kun me keskustellaan meidän alkoholiverotuksesta tällä hetkellä, niin siinähän me olemme tulleet siihen pisteeseen, että mitä korkeammaksi alkoholiverotusta Suomessa nostamme, sitä enemmän tänne tuodaan alkoholia ulkomailta joko laillisesti siitä tarvittavat verot maksaen tai sitten laittomasti ilman veroja. Sinällänsä valtion verotulot ovat nyt alkoholiveron suhteen selkeästi kääntyneet alenevalle linjalle, jos verotasoa nostetaan. — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! On tärkeää, että puhumme alkoholista tässä salissa. Itse olen työterveyslääkärinä saanut työskennellä alkoholihaittojen parissa urani ajan ja lisäksi olen toiminut noin 12 vuotta päihdekuntoutusta antavassa laitoksessa lääkärinä, joten tiedän nämä alkoholihaitat. Tässä laissahan on kyse kahdesta asiasta: alkoholin kotiinkuljetuksesta ja etämyynnistä — ja tämän oikeustilan selkeyttämisestä. Alkoholin kotiinkuljetuksen osuus on hyvin vastuullinen. Siellä on tietyt ajat, milloin alkoholia voi kotiin toimittaa, 9—21. Siellä on hyvin selkeät säännöt siihen, miten kotiin kuljettava henkilöstö on koulutettava, minkälaiset luvat heillä on oltava, missä tilanteissa alkoholia saa luovuttaa. Vastalauseessa, mikä nyt on käsittelyn pohjana, myös nostettiin uutena se, että ikä on aina todistettava, kun alkoholia kotiin luovutetaan. Arvio on se, että tämä kotiinkuljetus tulee jäämään hyvin pieneen rooliin meidän väestön alkoholinkulutuksessa. Näin on käynyt myös Ruotsissa. Tämä ei tule olemaan iso ongelma. Toinen iso asia on sitten tämä etämyynti-/etäostokokonaisuus, mikä ei siis ole tälläkään hetkellä Suomessa kielletty. Jokainen teistä täällä salissa olevista edustajista voi nyt mennä tietokoneella, pädillä tai puhelimella EU:ssa sijaitsevaan verkkokauppaan ja tilata sieltä lastin alkoholia kotiin kuljetettuna joko etäoston tai etämyynnin kautta riippuen siitä, miten tämän alkoholierän kuljetus on järjestetty. Mutta meidän lainsäädännössä tällä hetkellä etämyyntiä ei ole tarkennettu, ja nyt tämä lainsäädäntö tekee tämän tilanteen. Se, minkä verran nyt etämyynnin tai etäoston kautta alkoholia Suomeen tulee, on hyvä kysymys. Verianin selvityksen mukaan, jonka Alko viime viikolla julkaisi samana päivänä, kun alkoholilakia täällä salissa käsiteltiin, ja joka on tehty siis kyselytutkimuksella, tämän etämyynti-/etäostokokonaisuuden litramäärä olisi jopa 67 miljoonaa litraa alkoholia. Ja kun huomioi, että Alko myy Suomessa noin 66 miljoonaa litraa alkoholia, niin tämähän vastaa jopa Alkon myyntiä. Sanon vielä kerran, että tämä tapahtuu jo nyt nykyisen lainsäädännön aikana ja tämä on täysin laillista Suomeen. Tämä on iso ongelma, että siitä ei veroja makseta. Jopa 98 prosenttia tästä määrästä saattaa tulla ilman veroja tänne. No, miksi hallitus on sitten päätynyt tähän ratkaisuun, että se etämyyntiraja asetetaan 80 prosenttiin? Talousvaliokunta omassa lausunnossaan totesi yksimielisesti, että hallituksella ei ole muuta vaihtoehtoa. EU-oikeuden asiantuntijat olivat todenneet, että sitä rajaa ei voi alentaa alle 80 prosenttiin. Sosiaali- ja terveysvaliokunta kuuli kolmea EU-oikeuden asiantuntijaa, joista kaksi oli sitä mieltä aivan selkeästi, että matalampia rajoja tälle etämyynnille ei voida asettaa. Yksi valiokunnan kuulemista asiantuntijoista totesi, että EU-oikeuden arviossa voisi olla kapea mutta kenties mahdollinen säätelypolku etämyynnin rajoittamiseksi 5,5/8 prosenttiin. Olen käynyt läpi sitä kapeaa polkua. Se olisi tarkoittanut sitä, että myös Alkon kotiinkuljetus olisi pitänyt rajata niihin 5,5/8 prosentin vahvuisiin alkoholijuomiin kotiinkuljetuksessa. Eli käytännössä tämä nyt olisi ollut ihan mahdollinen ehto. Sitten toinen asia olisi se, että etäoston olisi pitänyt olla laillista, eli käytännössä etäoston kautta olisi pystynyt edelleen ostamaan Suomeen 80-prosenttista alkoholia. Kolmanneksi sääntely olisi sitten pitänyt pystyä perustelemaan SEUT 36:n valossa. Tämä on tosiaan hyvin kapea ja epärealistinen polku toimittaa. Ehkä esimerkin tästä antaa huomattavasti Suomea tiukempaa alkoholipolitiikkaa noudattava Ruotsi, joka on selkeyttänyt oman etämyynti- ja etäostolainsäädäntönsä. Ruotsi tiukemman alkoholipolitiikkansa myötä on kuitenkin joutunut etämyynnissä rajoittamaan rajan 80 prosenttiin niin kuin tämä hallituksen esitys tekee. Herää kysymys: miksi Ruotsi ei ole pitänyt alempia rajoja etämyynnissä? Todennäköisesti siitä syystä, että EU-oikeuskäytännöt eivät sitä sallisi. Tässä on hyvä esittää toinen kysymys: miksi edellinen hallitus ei selkeyttänyt etämyynnin lainsäädäntöä 5,5 tai 8 prosenttiin. Kysyin tätä jo aiemmassa käsittelyssä, mutta en tähän saanut vastausta. Tässäkin arvaan, että kysymys on siitä, että EU:n kanssa ei olisi päästy muuhun kuin tähän 80 prosentin tasoon etämyynnissä. — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! Hieman täytyy ihmetellä tätä keskustelun lähtökohtaa, että ihanko me lähdettäisiin tässä etämyynnissä ja etäostossa jostain nollatilanteesta. Me ollaan keskusteltu täällä jo usean tunnin ajan siitä, miten etämyynti/etäosto on merkittävä väylä alkoholille Suomeen, ja tämän lakiesityksen tarkoitus on selkeyttää tätä tilannetta. Niin kuin edellisessä puheenvuorossa sanoin, Ruotsi on taipunut tähän samaan järjestelyyn, mihin Suomi on nyt menossa. He eivät EU-komissiolta toisenlaista lopputulosta saaneet. Jos tämä opposition, tai sanotaan nyt sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön malli tulisi esille eli etämyynti rajoitettaisiin 5,5/8-prosenttiseen ja se notifioitaisiin ja EU-komissio sen jopa hyväksyisi, niin siellähän on ehtona, että etäosto ei ole kielletty. Ja kun täällä on sanottu, että etäosto on suuri osa tällä hetkellä ulkomailta ostetusta nettimyynnistä, niin käytännössähän se tarkoittaa, että tämä tilanne ei muutu mitenkään. Siinä mielessä on todella tärkeää, että me saamme tämän etämyyntilainsäädännön kuntoon. Ulkomaiset nettikauppiaat uskaltavat laittaa sinne suomalaiset verot esille, mikä sitten helpottaa myös sitä verojen maksua. Mutta oikeastaan se, minkä takia tämän puheenvuoron otin, niin hallituksen esitys ei ole tuomassa... Kun täällä puhutaan siitä, että verot maksetaan vain yhdessä tai kahdessa prosentissa kuljetuksista, niin meillä kuitenkin on lainsäädäntö niitten verojen maksuun. Etämyynnissä myyjä on verovelvollinen Suomeen valmisteverojen eli alkoholi- ja alkoholijuomaveron sekä juomapakkausveron osalta. Lisäksi Suomeen tapahtuvassa etämyynnissä myyjän on maksettava arvonlisäverot Suomeen. Meillä syyskuussa 24 voimaan tulleen valmisteverolain 80 §:n mukaan etämyyjän on ilmoitettava Verohallinnolle Suomeen toimitettavista alkoholijuomista ennen niiden lähettämistä sekä asetettava vakuus valmisteveron maksamisen varmistamiseksi. Verohallinto antaa tämän jälkeen etämyyjälle lähetyksen yksilöivän tunnisteen, joka etämyyjän on toimitettava tuotteiden kuljetuksesta vastaavalle yritykselle. Jos etämyyjällä on Suomessa puolestaan veroedustaja, etämyyjän on toimitettava veroedustajan valmistenumero tuotteiden kuljetuksesta vastaavalle kuljetusyritykselle. Jos etämyyjä ei anna tunnistetta kuljetusyritykselle, kyse on laiminlyönnistä, josta on lain mukaan määrättävä etämyyjälle laiminlyöntimaksu. Kuljetusyrityksen tai kuljettajan on puolestaan esitettävä tunniste toimivaltaiselle viranomaiselle, käytännössä Tullille tai Verohallinnolle, jos tämä sitä pyytää. Syyskuussa 24 valmisteverotuslain 79 §:ään on lisätty myös säännös, jonka mukaan etämyynnissä ostaja on yhteisvastuussa valmisteveron suorittamisesta etämyyjän kanssa silloin, jos etämyyjä on jättänyt ilmoittamatta Verohallinnolle tuotteista ja asettamatta vakuuden ennen tuotteiden lähettämistä Suomeen. Eli kyllä verotulot hallituksen esityksessäkin kiinnostavat, ja meidän lainsäädännössä on lait näiden verotulojen keräämiseksi. Nyt se vain pitää saada myös ostajille tietoon, että etämyynnissä ostettavasta alkoholista on verot maksettava Suomeen.

Arvoisa rouva puhemies! Olen liikuttavan samaa mieltä opposition edustajien kanssa, että meillä ei todellakaan ole tähän varaa. Niin kuin edustaja Berg tuossa toi esille, niin Verianin kyselytutkimuksessa, jonka Alko tänään kello 14 julkaisi, tuli selkeästi esille, että etämyynnin — joka on Suomeen sallittua, mutta meillä ei ole lainsäädäntöä sille — kautta noin kymmenen prosenttia meidän väestöstä ostaa 67 miljoonaa litraa alkoholia, alkoholituotteita, kun Alko myy niitä 66 miljoonaa litraa. Tämä on se suuri ongelma, minkä takia tämä etämyyntilainsäädäntö on äärettömän tärkeä saada nyt eteenpäin, jotta me pystymme niitä verotuloja täältä saamaan. Me saimme valiokunnan kuulemisissa kuulla sen, että esimerkiksi tämä ehdotettu malli, joka on käsittääkseni Ruotsissa käytössä, ei siellä täysin toimi. Sen takia onkin tärkeää, että tämä hallituksen esitys tulisi nyt voimaan ja sitä seurattaisiin ja tarvittaessa tiukennettaisiin verotusta tai Tullin resursseja siihen valvontaan, jotta ne verotulot saataisiin tänne Suomeen.

Arvoisa rouva puhemies! Alkoholinkäytön sääntely herättää Suomessa aina paljon keskustelua, eikä syyttä. Alkoholin liikakäytöstä aiheutuvat haitat ovat todellisia, siksi jokainen alkoholilainsäädännön muutos on arvioitava huolellisesti ja vaikutuksia seuraten. Suomessa alkoholin kokonaiskulutus on ollut jo pitkään laskussa. Erityisesti nuoret käyttävät alkoholia aiempia sukupolvia vähemmän. Alkoholin kulutuksen arviointia tietysti vaikeuttaa etämyynnin määrän arviointi, ja siksi onkin tärkeää, että nykyisinkin sallitun etämyynnin tilanne selkeytetään lainsäädännöllä. Tämä kehitys antaa mahdollisuuden tarkastella alkoholipolitiikkaa myös luottamuksen näkökulmasta. Kysymys kuuluu: miten voimme päivittää sääntelyä vastaamaan muuttunutta yhteiskuntaa samalla, kun huolehdimme tehokkaasta valvonnasta, alaikäisten suojelusta ja alkoholihaittojen ehkäisystä? Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen esitys on notifioitu Euroopan komissiolle avoimuusdirektiivin 2015/1535 mukaisesti. Komission ilmoitus ei aiheuttanut muutoksia hallituksen esitykseen. Uudelleennotifiointi tässä vaiheessa ei ole tarkoituksenmukaista, eikä sen tarpeen arviointi edes itse asiassa eduskunnalle kuulu. Vastuu olisi esitystä valmistelevalla ministeriöllä, tässä tapauksessa sosiaali- ja terveysministeriöllä. Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan 65/2018 todennut: ”Päätöksessä notifioida on sinänsä kyse perustuslain 3 §:n 2 momentissa ja 65 §:ssä tarkoitetun hallitusvallan alaan kuuluvasta asiasta.” Arvoisa rouva puhemies! Vastalauseessa esitetään hallituksen esitykseen useita muutoksia, joilla vastuullisuutta ja valvontaa vahvistetaan entisestään. Alkoholijuoman vastaanottajan olisi todistettava ikänsä jokaisen luovutuksen yhteydessä. Lisäksi alkoholin toimittaminen kiellettäisiin päiväkotien ja peruskoulujen lisäksi myös ammatillisiin oppilaitoksiin ja lukioihin. Lisäksi vastalauseessa esitetään, että Alkon aukioloajat uudistetaan vastaamaan nykyistä toimintaympäristöä siten, että Alko voisi halutessaan olla avoinna kello 9—21 viikon jokaisena päivänä. Vastalauseessa korostetaan myös sitä, että sääntelyn uudistamisen rinnalla valvonnan on pysyttävä ajan tasalla. Siksi eduskunta edellyttäisi valtioneuvoston selvittävän alkoholin etämyynnin rekisteröitymismenettelyä ja verotunnisteen käyttöönottoa [Krista Kiuru pyytää vastauspuheenvuoroa] sekä ryhtyvän tarvittaviin toimiin verovalvonnan tehostamiseksi ja veronkierron ehkäisemiseksi. Lisäksi uudistuksen vaikutuksia alkoholinkulutukseen, alaikäisten suojaan ja alkoholihaittoihin seurattaisiin tarkasti ja tarvittaessa sääntelyä voitaisiin myöhemmin korjata. Arvoisa puhemies! Kyse ei siis ole hallitsemattomasta vapauttamisesta vaan maltillisesta uudistuksesta, jossa kuluttajien palveluita kehitetään samalla, kun valvontaa vahvistetaan. Vastalause rakentuu ajatukselle, että vastuullinen sääntely, tehokas valvonta ja luottamus suomalaisiin voivat kulkea käsi kädessä. Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseen mukainen lakiehdotus. — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! On ollut ilo pelata squashia samassa joukkueessa opetustoimen ylitarkastaja emeritus Kari Lehtolan kanssa vuosien ajan. Monesti kisareissulla aiemmin näistä kouluista keskustelimme. Siinä mielessä olen eri mieltä siitä, mitä täällä salissa on sanottu, että pieni koulu automaattisesti olisi parempi kiusaamisen suhteen. Kyllä se enemmän riippuu siitä, miten koulussa suhtaudutaan kiusaamiseen, minkälainen henki siellä on, minkälaiset järjestelmät ovat siihen puuttumiseen. Meillä varmasti on isoja kouluja, joissa kiusaamiseen puututaan hyvin ja sitä ei esiinny, mutta on myös semmoisia isoja kouluja, joissa sitä esiintyy. Mutta sama on pienissä kouluissa. Siinä mielessä en allekirjoita myöskään tätä edustaja Hopsun esille tuomaa kuvaa, että tämä hallitus olisi merkittävästi leikannut perusopetuksesta. Jos nyt rehellisesti sanotaan, miten hankalassa taloudellisessa tilanteessa hallitusohjelmaa jouduttiin tekemään ja miten vaikeassa taloudellisessa tilanteessa tätä hallituskautta on menty eteenpäin, niin OKM:n budjetti on kasvanut selkeästi, perusopetukseen on panostettu lisärahoitusta. Myös kuntien rahoitus, jos katsotte koko kautta, on ollut kasvava. Sillä tavalla näissä uudistuksissa, vielä jos katsotaan perusopetukseen, kyllä tämä hallitus on tehnyt erittäin koulutusmyönteistä politiikkaa tässä vaikeassa tilanteessa. — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! Orpon hallitus sai käsiinsä vaarallisesti velkaantuvan valtion, [Aki Lindén: Edelleenkin se on vaarallisesti velkaantuva!] ja hallituskauden alkuvaiheessa tehtiin voimakkaita sopeutustoimenpiteitä. Vuosi 2025 itselleni jäi erityisesti mieleen puoliväliriihestä, jota nimitettiin kasvuriiheksi, ja sen aikana tehdystä tahdinmuutoksesta, kun nähtiin, että talouskehitys edelleen junnaa, suurelta osin ulkoisten tekijöiden johdosta. Tehtiin merkittävästi panostuksia kasvuun, mutta toisaalta pidettiin huolta sopeutuksesta. Olisin kysynyt arvoisalta pääministeriltä: mitkä ovat olleet merkittävimpiä kasvun ja luottamuksen palautuksen suhteen tehtyjä toimenpiteitä, jotka vievät Suomen kasvua sitten pitkälle tulevaisuuteen eteenpäin?

Arvoisa rouva puhemies! Itsekin ehkä osallistun tähän tulevaisuuden visiointiin palveluvalikoimaan liittyen ja siihen, miten meidän pitää tulevaisuudessa meidän terveydenhuoltoa kehittää. Jos me katsotaan näitä vähähyötyisiä hoitoja tai hoitoja, joista voi olla hyötyä, mutta tietyissä tilanteissa ne ovat jopa hengenvaarallisia: Otan esimerkiksi vaikka tekonivelleikkauksen ylipainoisella potilaalla, mitä ei pidä lähteä tekemään kuin aivan poikkeustapauksissa. Tällä hetkellä tiedän ainakin muutamia tapauksia, joissa ortopedi on todennut, että polvea ei leikata vaikean ylipainon takia. Sitten potilas hakeutuu toiselle hyvinvointialueelle leikkaukseen, ja siellä rima on asetettu matalammalle. Leikkaus tehdään, ja sen jälkeen alkaakin sitten monen kuukauden komplikaatioitten hoito, joiden hintalappua mitataan kymmenissä- tai sadoissatuhansissa euroissa sille kotihyvinvointialueelle, joka on tehnyt sen järkevän päätöksen, että ei leikkausta tehdä, ja naapurihyvinvointialue tai joku toinen toimija on tämän leikkauksen sitten tehnyt. Tämä vaatii just sitä kansallista koordinaatiota, josta edustaja Väyrynen puhui ja johonka suuntaan ehkä tämä lakiesityskin tulee meillä tulevaisuudessa viemään, mutta siinä on paljon tehtävää vielä siihen, että kriteerit olisivat samat alueilta ja tätä kautta myös sitten kustannuksia pystyttäisiin alentamaan ja samalla sitten pitämään ehkä paremmin huolta ihmisten terveydestäkin.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksella on hyvin määrätietoinen ote taloudenhoitoon ja talouspolitiikkaan tällä hetkellä. Olemme tehneet sopeutustoimenpiteitä, olemme tehneet kasvutoimenpiteitä, rakenteellisia uudistuksia, joilla Suomea viedään kohti edustaja Kempin kuvaamaa hyvää tulevaisuutta. Jo hallituskauden alkuvaiheessa todettiin, että yksi hallituskausi ei suunnanmuutokseen riitä, ja toivottavasti seuraavalla hallituksella on myös malttia mennä eteenpäin. Pitää muistaa sekin, että meillä on koko tämän hallituskauden pyörinyt mörkönä tämä EU:n alijäämämenettely, mikä on estänyt sen, että olisimme pystyneet jatkamaan edellisen kauden ”rahaa on” ‑politiikkaa. Nyt ollaan menty vastuullisesti eteenpäin, ja toivottavasti myös seuraava hallitus jatkaa tällä polulla.

Arvoisa herra puhemies! Hallitushan tekee juuri toimenpiteitä pitkän aikavälin kasvun aikaansaamiseksi. Nämä rakenteelliset uudistukset, mitä ollaan tehty koko hallituskauden ajan, verouudistukset, työmarkkinauudistukset, kaikki tähtäävät nimenomaan pitkän ajan kasvun luomiseen ja Suomen kasvupotentiaalin kasvattamiseen. Olisi tietysti hyvä, että tulokset tulisivat nopeammin, mutta tämä suhdanne on vaikuttanut siihen, että nyt vasta näyttää kasvu lähteneen liikkeelle. Nordean tänään tulleessa ennusteessa vuonna 27 talouskasvu on noin 1,5 prosenttia, ja se on pikkaisen alle keskustan tavoitteen. Kun olette sanoneet, että tuplaatte talouskasvun, niin olette sanoneet, että se on kaksi prosenttia, mihin sitten keskusta on tyytyväinen. Keskustan yhteisöverouudistus Viron mallin mukaan on varsin kallis rakenne, ja kun sitä on analysoitu, niin näyttää, että erityisesti siinä nousee ongelmaksi osinkoverotuksen kasvu niin korkeaksi, että se ei kannusta kasvuun. Siitä olen huolissani, että SDP on esittänyt varsin voimakasta uudistusta listaamattomien yhtiöiden osinkoverotukseen, mikä ei ole kasvun kannalta kyllä hyvä ratkaisu. Minulla myös on tiedossa, että Migri on evännyt opiskelijoiden lupia tulla Suomeen opiskelemaan, mutta nämä on tehty siitä selkeästä syystä, että opiskelijat eivät ole pystyneet näyttämään sitä, että heillä olisi tarvittava rahoitus olemassa opiskeluun Suomessa. Minusta se on pelkästään hyvä, että opiskelijoiden tulo tänne on estetty eikä heille luoda tilannetta, jossa he joutuvat täällä hankalaan taloudelliseen tilanteeseen, kun rahavarat eivät sitten riitä opiskeluun ja elämiseen. Tämä lisää hyväksikäytön riskiä heidän osaltaan.

Arvoisa herra puhemies! Olen varma, että täällä Eduskuntatalon marmorikäytävillä tunnetaan talouspolitiikan paino ja tuska joka päivä. Nämä päätökset, mitä hallituksessa ja eduskunnassa jouduttu tekemään, eivät todellakaan ole olleet helppoja, mutta on muistutettava erityisesti oppositiopuolueille siitä, että tämä hallitus ei saanut aloittaa työtään nollatilanteesta tai tyhjiössä. Meillä oli edellinen hallitus rikkonut kehykset, talouskasvua oli puuttunut jo yli 10 vuoden ajan, olimme vaarallisesti velkaantuneita, ja jouduimme siitä tilanteesta lähtemään korjaamaan taloutta. Se tietysti tarkoitti sitten sopeutustoimenpiteitä, ja sopeutustoimenpiteiden lisäksi oli tehtävä myös sitten toimenpiteitä, joilla talouskasvua saataisiin aikaan. Ajattelinkin tässä puheenvuorossa tuoda enemmän näitä talouskasvua tuovia toimenpiteitä esille, kun aiemmissa puheenvuoroissa on käyty läpi sitten näitä sopeutustoimia. Veropuolella Orpon hallitus on alentanut pieni- ja keskituloisten työn verotusta. Tämä on ollut tärkeä ratkaisu siihen, että olemme pystyneet lisäämään työn kannattavuutta ja sitä kautta myös ostovoimaa ihmisille. Nyt viimeisten kahden vuoden aikana on nähtävissäkin selvä ostovoiman kehittyminen suomalaisilla, ja tässä tietysti ovat olleet mukana myös palkankorotukset ja inflaation rauhoittuminen. No, sitten nämä korkeimmat marginaaliverot, joita vasemmisto-oppositio kutsuu hyvätuloisten veronalennukseksi: Nämä ovat selkeä kasvutoimi. Taloustieteellinen kirjallisuus tällä hetkellä sekä malli Ruotsista näyttävät, että tämä ylimpien marginaaliverojen lasku rahoittaa itse itsensä ja lisää itse asiassa valtion käytössä olevia verotuloja tulevaisuudessa. Tämän uudistuksen vastustaminen on käytännössä ideologista ja, voisi sanoa, jopa tyhmää. Sitten yhteisöveron lasku, josta hallitus on sopinut ja joka tulee voimaan ensi vuoden alussa, tehdään myös kasvun parantamiseksi. Tämä koskee kaikkia yhtiöitä, ei vain suurimpia yhtiöitä, niin kuin keskusta on monesti täällä salissa puhunut. Yhteisöveron alentaminen antaa yrityksille mahdollisuuden investoida enemmän myös tulevaan kasvuun ja erityisesti tuo investointiympäristöön luottamusta ja kannattavuutta. Myös monikansallisten yhtiöiden kannattaa näyttää tuloksestaan enemmän täällä Suomessa yhteisöveron laskun myötä. Varmasti yksi osa on esimerkiksi Vaasaan tänään ABB:n julkaisemasta 200 miljoonan investoinnista datakeskustuotteiden kapasiteetin tuplaamisesta: en ole varma, olisiko tätä tullut ilman tietoa tästä yhteisöveron alennuksesta. Tiedän, että nämä suuryhtiöt joutuvat käymään jatkuvasti keskustelua ulkomaisten omistajiensa kanssa siitä, että Suomi on ympäristö, johon kannattaa tulevaisuudessa investoida. Sitten koulutuksesta ja tutkimuksesta: Siihen hallitus on satsannut voimakkaasti. Tki-rahoitus nousee tämän hallituksen kautena tuhat miljoonaa euroa, ja tämäkin raha on jouduttu etsimään kehysten sisällä. Eli siinä mielessä, kun tätä tilannetta katsoo, sopeutustoimenpiteet sekä sitten kaasua kasvulle painavat kasvutoimenpiteet ovat hallituksen toimissa olleet hyvässä tasapainossa, ja huomenna luottamusäänestyksessä hallitus nauttii luottamustani.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä kun nyt keskustellaan hallituksen toimenpiteistä, sopeutuksista, mitä hallituksen alkutaipaleella tehtiin, niin pitää huomioida, että suuressa kuvassa, vasemmisto-oppositiopuolueet, olette käytännössä kuitanneet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta nämä sopeutustoimenpiteet, vaikka olette niitä täällä salissa kyllä vastustaneet, mutta vaihtoehtobudjeteissanne ne on otettu sinne sisälle. Sen lisäksi olette tuoneet kyllä veronkorotuksia työlle, yrittämiselle, jotka olisivat sitten haitallisia esimerkiksi talouskasvulle, jos näitä toimenpiteitä olisi noudatettu. Siinä mielessä tämä keskustelu ja linjattomuus koko opposition suunnalta näkyy tänne hallituksen suuntaan, että olemme turhautuneita ja moitimme nimenomaan opposition linjaa, kun hallitusta haastetaan tässä tilanteessa.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on parissa edellisessä puheenvuorossa kysytty hallituksen talouspolitiikan tuloksia. Kaikki varmaan ovat tänään lukeneet esimerkiksi Nordean talousennusteen ja viimeisimmät tilastot. Meillä on tämän vuoden alussa käynnistynyt talouskasvu. Esimerkiksi ostovoima on parantunut viimeisen kahden vuoden ajan selkeästi, ja sen syistä ollaan täällä keskusteltu. Teollisuuden tilaukset ovat kasvaneet viime vuoden lopulta, ja teollisuustuotanto on nyt ylittänyt ensimmäistä kertaa vuoden 2008 tason, siis vuoden 2008 tason, ollaan menty siitä yli. Teollisuustuotannon kasvussa puhutaan siis seitsemästä prosentista ilman työpäiväkorjausta ja työpäiväkorjauksen kanssa lähes kuudesta prosentista. Rakennusteollisuus on kasvussa infrarakentamisen ja datakeskusrakentamisten suhteen. Alkuvuoden aikana bkt on kasvanut 0,9 prosenttia. [Puhemies koputtaa] Tietysti tässä nyt on uhkakuvia tämän Iranin tilanteen takia ja öljyn hinnan takia, mutta näyttää tällä hetkellä erittäin hyvältä talouden suhteen. [Niina Malm pyytää vastauspuheenvuoroa]

Arvoisa rouva puhemies! Oppositio väittää, että Orpon hallitus olisi epäonnistunut talous- ja työllisyyspolitiikassaan. Se on kova mutta myös väärä väite, varsinkaan kun itse ei ole esitetty mitään vaihtoehtoa hallituksen linjalle. Kumoan nyt tämän väitteen kolmella selkeällä seikalla: Ensinnäkin talouspolitiikka on aivan oikeanlaista tähän äärettömän vaikeaan tilanteeseen. Toiseksi hallituksen työllisyys- ja rakenteelliset uudistukset ovat tarpeen Suomen tulevaisuuden takia, ja Suomessa ei ole 90-luvun kaltaista työttömyyskriisiä. Kolmanneksi hallitus on panostanut vahvasti koulutukseen ja tulevaisuuden osaamiseen, joiden kautta rakentuu Suomen menestys myös tulevaisuudessa. Aloitetaan taloudesta. Suomen talous ei ole kasvanut reaalisesti 18 vuoteen. Olemme velkaantuneet vaarallisesti, ja valtiontalous on ollut kroonisesti alijäämäinen. Meitä ovat lisäksi ravistelleet pandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, energiakriisi ja korkojen nopea nousu, Trumpin aiheuttamat tullisekoilut ja nyt viimeisenä Iranin sota ja Hormuzinsalmen sulku. Nämä eivät ole hallituksen aiheuttamia ongelmia, mutta ne on hallituksen vastuulla ratkaista. Orpon hallitus on tehnyt talouspolitiikassa juuri niitä päätöksiä, joita vastuullinen hallitus tekee vaikeina aikoina. Se on lähtenyt määrätietoisesti vakauttamaan julkista taloutta. Velkaantumisen kasvu on tunnistettu ongelmaksi, eikä sitä ole lakaistu maton alle. On tehty päätöksiä, jotka eivät ole helppoja mutta jotka ovat välttämättömiä: menojen sopeutusta, rakenteiden tarkastelua ja julkisen talouden kestävyyden vahvistamista. Kehyksiä ei ole rikottu tai hallituksen sisäisiä riitoja ei ole ratkottu jakamalla lisärahaa, kuten edellinen hallitus teki. Samalla hallitus on panostanut kasvuun. Yritystoiminnan edellytyksiä on parannettu, investointeja on pyritty houkuttelemaan Suomeen ja verotuksen rakennetta on kehitetty työhön ja yrittämiseen kannustamiseksi. Työn verotusta ollaan alennettu kaikilla tulotasoilla. Nyt kehysriihessä tehtiin vielä täsmätoimia muun muassa rakennusalan ahdingon helpottamiseksi ja kotitalouksien kulutuskysynnän lisäämiseksi. Orpon hallitus on tehnyt oikeita valintoja sen puolesta, että Suomi pärjää myös huomenna ja tulevaisuudessa. Toinen pointti, työllisyys: Usein työllisyyspolitiikkaa arvioidaan lyhyellä aikavälillä, katsotaan tämän kuukauden lukuja ja tehdään johtopäätöksiä, mutta todellinen työllisyyspolitiikka on pitkän aikavälin työtä, se on rakenteiden uudistamista. Juuri tässä Orpon hallitus on toiminut määrätietoisesti. Työmarkkinoita on uudistettu joustavammiksi, kannustinloukkuja on purettu, jotta työn vastaanottaminen olisi aina kannattavaa. Sosiaaliturvaa on uudistettu niin, että se tukee paremmin siirtymistä työelämään. Lisäksi on tehty toimia, joilla lisätään paikallista sopimista ja yritysten mahdollisuuksia työllistää. Kun yrityksillä menee paremmin, syntyy myös uusia työpaikkoja. Nämä eivät ole nopeita ratkaisuita. Ne eivät näy otsikoissa heti ainakaan positiivisesti, mutta ne rakentavat perustaa tulevaisuuden työllisyydelle. Työttömyystilanne on Suomessa vaikea, mutta työllisyys ei ole juuri laskenut. Meillä on edelleen lähes sama määrä ihmisiä töissä kuin Marinin hallituskauden lopulla. Mistä sitten työttömyys johtuu, jos ei se johdu työpaikkojen määrän vähenemisestä? Se johtuu työvoiman tarjonnan kasvusta muun muassa maahanmuuton ja hallituksen työllisyystoimien takia. Elämme siis hyvin toisenlaista aikaa kuin 90-luvun lamassa. On helppo vaatia nopeita tuloksia. On vaikeampi tehdä päätöksiä, joiden hyödyt näkyvät vasta vuosien päästä. Orpon hallitus on valinnut tämän vaikeamman mutta vastuullisemman tien, tien, jonka myötä yhä useammalla suomalaisella on tulevaisuudessa työtä. Kolmas ja ehkä kaikkein tärkein pointti: koulutus. Suomen menestys ei ole koskaan perustunut halpaan työvoimaan tai luonnonvaroihin. Se on perustunut osaamiseen. Edelleen Suomessa koulutus on paras tae työllistymiselle ja pohja hyvän elämän rakentamiselle. Orpon hallitus on tunnistanut tämän. Koulutusjärjestelmää on kehitetty kaikilla asteilla varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen on panostettu niin, että jokainen lapsi saa vahvan perustan. Perusopetukseen on lisätty tunteja perustaitojen oppimiseen. Oppimisen tukea on vahvistettu. Toisen asteen koulutuksessa on kehitetty sekä lukiokoulutusta että ammatillista koulutusta, jotta nuorilla olisi aidosti vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia. Ammatillisessa koulutuksessa on käynnistetty toiminnanohjauskokeilu, jossa annetaan mahdollisuuksia ohjata koulutusta nopeammin tarvealoille. Lisäksi ammatillisen koulutuksen rahoitusta on uudistettu enemmän oppilaiden työllistymistä palkitsevaksi. Korkeakoulutuksessa on panostettu laatuun, tutkimukseen ja kansainvälisyyteen. Orpon hallitus on tehnyt päätöksiä, jotka eivät ole miellyttäviä, mutta ne ovat vastuullisia päätöksiä ja vievät Suomea oikeaan suuntaan. — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! Eduskunnassa vaikutusarviot tehdään eduskunnan tietopalvelun myötä, ja hallituksen esityksiin tietysti VM laskee esimerkiksi työllisyysvaikutukset. Tällä hetkellä, jos me katsomme, kun äskeisessä puheenvuorossa tuotiin esille, että oppositiopuolueet ovat vaihtoehtobudjeteissaan tuoneet nämä vaikutusarviot esille, niin samalla tavalla hallituksen esityksessä on VM:n laskemat vaikutusarviot hallituksen päätöksille, jotka nyt näyttävät tämän vuoden helmikuussa sitä, että näiden päätösten myötä keskipitkällä, pitkällä aikavälillä nämä johtavat työllisyyden paranemiseen noin 105 000 henkilöllä. Nämä samantyyliset vaikutusarviot, joita oppositiopuolueet ovat teettäneet vaihtoehtobudjetteihinsa, tietysti kertovat niitten budjettien tilanteesta. Mutta eniten minua tässä keskustelussa myös korpeaa se, että SDP on esimerkiksi yhdet vaihtoehtobudjetin työllisyysvaikutukset salannut, vaikka puolueen puheenjohtaja on täällä luvannut ne tuoda. Mutta vieläkään emme tiedä sen vaihtoehtobudjetin työllisyysvaikutuksia, jota olemme täällä kuulleet.

Arvoisa rouva puhemies! Orpon hallitus on tarttunut tähän vaikeaan taloustilanteeseen erittäin määrätietoisesti, tehnyt talouden sopeuttamistoimia, tehnyt uudistuksia työmarkkinoille, niitä uudistuksia ja niitä toimenpiteitä, joita olisi pitänyt jo aikaisemmin lähteä tekemään. Tämä vaikea taloussuhdanne aika isolta osin johtuu ulkoisista tekijöistä, ja kukaan ei voi väittää, että ne olisivat Euroopassa kaikki samanlaisia. Suomen talousrakenne on semmoinen, että me todella kärsimme tästä Venäjän rajan sulkeutumisesta. Se, mikä tässä keskustelussa välikysymyksessä numero 18 turhauttaa, on se, että me emme pääse keskustelemaan vaihtoehdoista, mikä on opposition vaihtoehto, koska sitä ei ole käytännössä esitetty. [Piritta Rantanen: Mikä on kokoomuksen vaihtoehto?] Kertaakaan ei ole esitetty realistista vaihtoehtoa, jossa ottaisitte vastuun mahdollisesti teidän vaihtoehtonne lisääntyvistä esimerkiksi työttömyysluvuista.

Arvoisa herra puhemies! Alkuviikosta paljastuneet epäkohdat suomalaisessa palvelutalossa ovat järkyttäviä. Tällaista ei saa tapahtua Suomessa. Kokoomuksen viesti on selvä: jokaisella on oikeus turvalliseen vanhuuteen ja hoivaan omalla kielellään. Samalla tiedämme, että hyvää hoivaa saa päivittäin suuri joukko ihmisiä. Epäkohdat on korjattava, tarvitaan parempaa johtamista, valvontaa ja perehdytystä. Pelkkä hoitajamitoitus ei yksin ratkaise hoivan ongelmia, jos työntekijöitä ei ole saatavilla. Tämän myöntää nyt myös SDP, vaikka se aiemmin vastusti hallituksen linjaa. Vain vahva julkinen talous turvaa sen, että suomalaiset saavat laadukasta hoivaa myös tulevaisuudessa. Sen eteen Orpon hallitus tekee määrätietoisesti työtä. Kysyn sosiaali- ja terveysministeri Rydmanilta: mihin konkreettisiin toimiin hallitus ryhtyy, jotta vanhustenhoivan valvonta, lääkehoidon turvallisuus ja perehdytys saadaan kuntoon, jotta jokainen vanhus saa elää [Puhemies koputtaa] arvokkaasti elämänsä loppuun asti?

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on moneen kertaan tänään kuultu, miten vasemmisto-opposition vaihtoehdot taloustilanteen korjaamiseen, työttömyyden hoitoon ja sosiaalitukiin lisäisivät työttömiä Suomessa. Hallitus on tähän mennessä tehnyt VM:n arvion mukaan päätösperusteisesti yli 100 000 uutta työpaikkaa — siis VM:n laskelmien mukaan — ja nämä työpaikat realisoituvat sitten, kun suhdanne muuttuu ja korjaantuu normaaliksi. Me ollaan nyt Suomessa kärsitty todella pitkään huonosta suhdannetilanteesta johtuen siitä, että Euroopassa on ollut poikkeuksellisen pitkä vaikea suhdannetilanne. Meidän rakennusala ajoi tosi kovasti päin seinää ylikuumenemisen jälkeen ja inflaation jälkeen, ja maksamme nyt niitä kuluja. Tässä on puhuttu työn verotuksesta ja sen vähentämisestä. Pitää muistaa — ministeri Multala erittäin hienosti avasi tänään tässä välikysymyskeskustelussa tätä — mitä ylimmän marginaaliveron lasku merkitsee. Sehän on kasvutoimi. Taloustieteellinen kirjallisuus näyttää, että se rahoittaa itse itsensä. Ruotsin esimerkki näyttää, että se rahoittaa itse itsensä. [Markku Siponen: Yhteisövero!] — Myös yhteisöverosta on arvioitu, että sillä on talouskasvuun vaikuttavia tekijöitä ja se tulee nostamaan meidän verotuloja. Niinhän meillä kävi silloin, kun sitä viimeksi laskettiin. Silloin tosin nostettiin osinkoverotusta samalla, eli nyt lasku on hieman pienempi, mutta nyt onneksi ei olla tekemässä osinkoveroon nousua. Eli hallitus koettaa kovasti luoda työtä Suomeen. Se on aivan oikea linja siinä, kun me koetetaan vähentää köyhyyttä. Meillä Suomessa siis lähtökohtaisesti rakennetyöttömyys on yksi Euroopan korkeimpia, ja se on pakko saada alaspäin, jos me meinataan olla menestyvä hyvinvointiyhteiskunta myös tulevaisuudessa. [Aki Lindén: Lääkkeiden täytyy olla väärät, kun potilas ei parane!]

Arvoisa puhemies! Köyhyyden vähentämisessä kaikkein kestävin ratkaisu on työ. Siksi hallituksen politiikan ytimessä on ollut yksi selkeä periaate: työn pitää aina kannattaa, ja yhä useammalle suomalaiselle on oltava mahdollisuus elättää itsensä omalla työllään. Vain siten voimme ajatella vähentävämme köyhyyttä. Siihen nähden vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetin vaikutukset, yli 65 000 uutta työtöntä, ovat surullinen esimerkki politiikasta, joka ei välitä pienituloisista tai köyhistä — tai SDP:n aiempi vaihtoehtobudjetti, jonka työllisyysvaikutukset salattiin, [Timo Suhosen välihuuto] eikä tämän harjoituksen tuloksia ole vieläkään julkaistu, vaikka puolueen puheenjohtaja Antti Lindtman näin pyhästi lupasi. Nuorten pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut vuodesta 2008 alkaen merkittävästi. Kehityksessä on ollut monia kasvupiikkejä nimenomaan heikomman talouskasvun vaiheisiin. Tosin iso kuva näyttää, että kun talouskasvua ei meillä Suomessa ole ollut reaalisesti 18 vuoteen, on myös nuorten pitkäaikaistyöttömyys noussut korkealle tasolle. Meidän on siis aivan välttämätöntä rikkoa tämä kehä, jossa Suomen talous ei realistisesti kasva. Hallituksen tavoitteena on ollut lisätä työllisyyttä ja vähentää työttömyyttä Suomessa. Tavoitteen eteen hallitus on tehnyt merkittäviä uudistuksia. Olemme purkaneet sosiaaliturvan kannustinloukkuja, lisänneet työnteon velvoittavuutta ja parantaneet työn vastaanottamisen kannustimia. Työttömyysturvaa on kehitetty niin, että työn vastaanottaminen myös osa-aikaisesti on aina taloudellisesti järkevää. Samalla olemme helpottaneet yritysten mahdollisuuksia työllistää. Paikallisen sopimisen lisääminen, lupaprosessien sujuvoittaminen ja palkkaamisen kynnyksen madaltaminen ovat konkreettisia toimia, joilla syntyy uusia työpaikkoja. Kun yritykset uskaltavat kasvaa ja palkata, syntyy myös mahdollisuuksia ihmisille päästä kiinni työelämään. Arvoisa puhemies! Vaikka suhdanne on ollut todella vaikea, vaikein Euroopassa pitkän itärajamme takia, työllisyys on pysynyt korkealla tasolla. Samalla sosiaaliturvauudistukset ovat aktivoineet ihmisiä työnhakuun työvoiman ulkopuolelta. Tämä on tärkeä askel kohti korkeampaa työllisyyttä ja pienempää köyhyyttä, kunhan suhdannetilanne kääntyy. Olemme myös vahvistaneet työnteon kannustimia keventämällä verotusta erityisesti pieni‑ ja keskituloisilta. Tämä parantaa suoraan ihmisten ostovoimaa ja tekee työn tekemisestä entistä kannattavampaa. Arvoisa puhemies! Köyhyyden vähentämisessä keskeistä on myös lasten ja perheiden tukeminen. Hallitus on kohdentanut parannuksia erityisesti niihin perheisiin, joissa köyhyysriski on suurin. Lapsilisiin on tehty korotuksia, yksinhuoltajien asemaa on vahvistettu, ja tulonvähennykseen on lisätty lapsikorotus. Samalla olemme suojanneet kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Toimeentulotuki, vammaisetuudet ja elatustuki on jätetty indeksijäädytysten ulkopuolelle ja asumistuen muutoksissa on huomioitu erityisesti lapsiperheiden tilanne. On selvää, että julkisen talouden sopeutustoimilla on vaikutuksia, mutta hallitus on tehnyt ratkaisuja, jotka ovat mahdollisimman oikeudenmukaisia ja kohdentuvat vaikeassa tilanteessa oikein. Arvoisa puhemies! Nuorten tilanne on meille erityisen tärkeä. Siksi olemme panostaneet nuorten työllisyyteen ja koulutukseen. Nuorten työllistymisseteli, koulutuspaikkojen lisääminen ja uudet mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen auttavat nuoria kiinnittymään työelämään. Koulutus on edelleen paras keino ehkäistä köyhyyttä ja rakentaa parempaa tulevaisuutta, ja siksi siihen panostaminen on keskeinen osa hallituksen politiikkaa. Nuorisobarometrin mukaan edelleen yli 80 prosenttia nuorista haluaa rakentaa tulevaisuutensa korkeakoulutuksen varaan. Arvoisa puhemies! Hallituksen linja on selkeä: köyhyyttä vähennetään parhaiten lisäämällä työtä, vahvistamalla talouskasvua ja tukemalla ihmisten mahdollisuuksia pärjätä omillaan. Samalla pidämme huolta niistä, jotka tarvitsevat apua eniten. Näin rakennamme Suomea, jossa jokaisella on mahdollisuus työhön, toimeentuloon ja parempaan huomiseen. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Suomi on hyvinvointiyhteiskunta, jonka perusta on vahva. Me huolehdimme toisistamme ja kannamme vastuuta yhteisestä tulevaisuudesta. Eilen Finlandia-talolla järjestettiin NUORI-messut, ja siellä kannettiin hyvin paljon huolta siitä, miten politiikassa puhutaan meidän nykyisestä tilanteesta. Samalla meidän on kuitenkin katsottava totuutta silmiin. Suomi on velkaantunut pitkään, eikä tätä kehitystä voi enää sivuuttaa. Siksi hallitus on tehnyt vaikeita mutta välttämättömiä päätöksiä talouden tasapainottamiseksi, kasvun vahvistamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi. Näiden päätösten tavoitteena ei ole ollut heikentää hyvinvointiyhteiskuntaa, päinvastoin. Niiden tarkoitus on turvata suomalaisille tärkeät palvelut myös tulevaisuudessa: laadukas koulutus, toimiva terveydenhuolto, arvokas vanhuudenhoiva sekä vahva maanpuolustus epävarmassa maailmassa.

Arvoisa puhemies! Välillä tämä fakta unohtuu: keskimäärin Suomessa sote toimii; ihmiset saavat tarvitsemaansa hoitoa ja he ovat siihen tyytyväisiä. Hyvinvointialueiden henkilöstö on tehnyt määrätietoista työtä, ja tulokset näkyvät. Perusterveydenhuollon hoitoonpääsy on nopeutunut, lastensuojelun toimintamalleja on kehitetty, hoidon jatkuvuus on parantunut, ja alueet tekivät viime vuonna yli 600 miljoonan euron ylijäämän. Tämä ei ole tapahtunut itsestään. Se on seurausta oikeista päätöksistä ja siitä kovasta työstä, jota alueilla on tehty. Mutta rehellisyys velvoittaa myös sanomaan: yhdeksän aluetta teki edelleen tappiota, ja vanhaa alijäämää on yhä jäljellä noin kaksi miljardia euroa. Alueiden eriytyminen jatkuu väestön ikääntymisen, palvelutarpeen kasvun ja muuttoliikkeen seurauksena. Vinoon rakennettua perustusta eli viime hallituksen soteuudistusta on vaikea korjata pienellä pintaremontilla. Tähän työhön tarvitaan mukaan myös ne puolueet, jotka ovat tämän vinon pohjan muuranneet. Siksi onkin hyvä, että pääsemme parlamentaarisesti miettimään sotea perusteellisesti. Arvoisa puhemies! Opposition ehdottamat sotetoimet ovat kerta toisensa jälkeen osoittautuneet haavekuviksi. Esimerkiksi SDP on aiemmin esittänyt vaihtoehtobudjeteissaan valtavia satojen miljoonien eurojen lisämenoja hallituksen vaihtoehtoon verrattuna. Velkajarrutyön ansiosta meillä on vihdoin yhteinen tilannekuva siitä, että tällaista ylimääräistä rahaa ei ole eikä tule. Toivonkin, että oppositio muistaa yhteiset lupauksemme. Kokoomus haluaa, että hoidot ja palvelut priorisoidaan vaikuttavuuden perusteella niin sosiaali- kuin terveydenhuollon puolella. Siis resurssit sinne, missä niillä on todellinen vaikutus ihmisten arkeen ja toimintakykyyn. Teknologian laajempi käyttöönotto esimerkiksi tekoälypohjaisen kirjaamisen, lääkerobottien tai älylattioiden ja muiden ihmisten hyvinvointia seuraavien sensoreiden [Puhemies koputtaa] muodossa varmistaa, että ammattilaiselle jää enemmän aikaa sille työlle, jota ei voi koneella korvata. — Kiitoksia.

Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! On harmittavaa, että oppositio lähes jokaisessa puheenvuorossa kääntää tämän yhteisöveron alennuksen täysin tehottomaksi toimenpiteeksi. Taloustieteen kirjallisuuden yleinen johtopäätös on, että yhteisöveron alennus lisää investointeja ja siirtää kansainvälisten yritysten voiton raportointia veroa alentavaan maahan. Tämän johtopäätöksen Suomessa ovat tehneet muun muassa VATT ja Valtiontalouden tarkastusvirasto jo vuonna 2014, eikä tuoreempi kirjallisuus ole tätä johtopäätöstä käytännössä kumonnut. Nämä ja muut vaikutukset lisäävät talouden aktiviteettia ja verotuloja jopa siinä määrin, että veronalennus voi olla itsensä rahoittava julkiselle sektorille useamman vuoden horisontilla.

Arvoisa rouva puhemies! Oppositio on monesti maininnut, että Suomessa eivät tällä hetkellä kasva kuin konkurssit ja työttömyys. Ajattelinkin tässä puheenvuorossa puhua enemmän tästä tämänhetkisestä konkurssien tilanteesta Suomessa. Viime vuonna Suomessa laitettiin vireille 3 900 konkurssia. Konkurssien lukumäärä on noussut vuosittain, ja on koholla, mutta lukema on aika kaukana siitä, mitä se on ollut 1990-luvulla. Vuonna 92 Suomessa laitettiin vireille 7 400 konkurssia, eli lähes kaksi kertaa enemmän. Tilastokeskuksen viime vuoden julkaisun perusteella henkilökuntaa näissä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli yhteensä 14 300 henkilöä. Meillä on ollut muutamia vuosia 2000-luvulla, jolloin tämä konkurssissa irtisanottujen henkilöiden määrä on ollut suurempi: 2009, 2013 ja 2023. Kauppalehdessä reilu viikko sitten Suomalaisen työn toimitusjohtaja Juhana Brotherus hyvin arvioi, että konkurssimäärän nousun taustalla, tietysti taloustilanteen lisäksi, voi olla se, että vuosina 2018—2019 käynnistyi uusi yrittäjäaktiivisuuden lisääntyminen ja yritysten määrän kasvun nousu, ja 2015—2016 Suomeen perustettiin alle 30 000 yritystä vuodessa, kun viime vuonna näitä yrityksiä perustettiin sitten jo 41 000. Eli siinä on jo yli 3 000 yritystä enemmän kuin edellisenä vuonna eli vuonna 2024. Eli tämä yrityskenttä meillä on muuttunut, ja yritysaktiivisuus on selvästi noussut, mikä on hyvä asia. Edellisessä puheenvuorossa tuotiin esille keskustan Viron yritysveromallia. Jos olen ymmärtänyt oikein, se olisi tarkoitus tehdä niin sanotusti kustannusneutraalisti, eli yrityksen sisälle jätettäviä voittoja verotettaisiin vähemmän, ja sitten se, minkä siinä valtio menettää verotuloja, otettaisiin osinkotuloina pois — tai osinkoverotusta nostettaisiin sitten saman verran, muutenhan sitä ei saataisi kustannusneutraalisti. Mutta tämähän nostaisi osinkojen verotuksen aivan hurjalle tasolle. Miten se kannustaisi yrittämiseen ja yritysten perustamiseen?

Arvoisa herra puhemies! Suomen työttömyys on noussut, se on totta, mutta on myös totta, että julkisessa keskustelussa maalaillaan kuvaa työmarkkinoiden romahduksesta, mikä ei vastaa kokonaiskuvaa. Suomen työllisyysaste ei ole Euroopan heikointa, se on keskitasoa. Työllisten määrä on edelleen korkeammalla kuin ennen koronakriisiä. Työllisyys on kääntymässä kasvuun, joskin hitaasti. Me emme elä 1990-luvun kaltaisessa kriisissä. Mistä työttömyyden nopea nousu sitten johtuu? Ensinnäkin suhdanteesta. Kuplaan ajautuneen rakennusalan romahdus vuosina 22—23 veti yksityisen sektorin työllisyyttä alas. Julkinen sektori kannatteli työllisyyttä, mutta kun säästötoimet käynnistyivät, myös siellä kasvu pysähtyi. On kuitenkin huomioitava, että julkinen sektori työllistää edelleen tällä hetkellä enemmän ihmisiä kuin Marinin hallituskaudella. Tämä on klassinen suhdannetilanne, ei niinkään järjestelmän romahdus. Toiseksi — ja tämä on keskeinen asia — työvoima on kasvanut voimakkaasti. Työllisyys ja työttömyys kasvavat nyt yhtä aikaa. Miksi? Koska työmarkkinoille on tullut ihmisiä, jotka aiemmin olivat työvoiman ulkopuolella. Erityisesti 55—64-vuotiaiden osallistuminen työmarkkinoille on kasvanut. Eläkeiän nousu ja ikäsidonnaisista työttömyysturvan poikkeuksista luopuminen ovat aktivoineet työnhakuun. Myös nuorten osallistuminen on kasvanut. Tämä ei ole epäonnistuminen vaan osaltaan uudistusten seuraus. Jos työvoiman osuus olisi vuoden 2017 tasolla, työttömiä olisi tilastollisesti jopa puolet vähemmän. Osa työttömyysasteen noususta johtuu siis siitä, että ihmiset ovat aktivoituneet, ei siitä, että työpaikkoja olisi kadonnut samassa suhteessa. Kuten aiemmin debattipuheenvuorossa toin esille, TEMin selvitysten mukaan yllättävän vähän työpaikkoja meillä tällä hetkellä katoaa tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt vaikeita mutta välttämättömiä päätöksiä. Työttömyysturvan porrastus, työnhakuvelvoitteen tiukentaminen, kannustusloukkujen purkaminen: nämä uudistukset lisäävät työvoiman tarjontaa. Juuri tätä Suomi tarvitsee, jos haluamme saavuttaa 80 prosentin työllisyysasteen. VM:n arvioima työllisyysvaikutus rakenteellisille toimille on tällä hetkellä noin 105 000 henkilöä ja julkista taloutta vahvistava vaikutus lähes kaksi ja puoli miljardia euroa. Vaikutukset eivät synny yhdessä kvartaalissa, mutta ne syntyvät ajan myötä. Kuten ministeri Marttinen aiemmin sanoi, ei työpaikkojen määrä ole Suomessa vakio. Hallituksen tavoite on, että työpaikkoja ja työtä tekeviä ihmisiä olisi tulevaisuudessa huomattavasti enemmän. Entisellä tavalla jatkamalla olisi lopputulos kaikkien tiedossa: se olisi Kreikan tie. On myös syytä puhua maahanmuutosta rehellisesti. 2020-luvulla käytännössä koko työllisten nettokasvu on tullut ulkomaalaistaustaisista työntekijöistä. Ilman maahanmuuttoa työllisten määrä olisi laskenut merkittävästi. Maahanmuutto kasvattaa työvoimaa, ja siksi se kasvattaa myös työllisten ja työttömien määrää. Valtaosa työttömyyden kasvusta selittyy kuitenkin suomalaisten työttömyyden kasvulla, ei maahanmuutolla, ja ukrainalaisten tilapäinen suojelu selittää suuren osan ulkomaalaisten työttömyyden kasvusta. Siksi yksinkertainen syyllistäminen ei vie Suomea eteenpäin. Arvoisa puhemies! Tilanne on vakava mutta ei toivoton. Suurin riski ei ole tällä hetkellä työttömyysaste. Suurin riski on se, että suhdanteen pitkittyminen muuttaa tilapäisen työttömyyden pysyväksi rakenteelliseksi ongelmaksi. Siksi meidän on samanaikaisesti vahvistettava kasvua ja investointeja, pidettävä kiinni työn kannustavuudesta ja varmistettava, että työvoiman kasvu muuttuu työllisyyden kasvuksi. Hallitus ei ole valinnut helppoa tietä. Olemme valinneet vastuullisen tien. Kun suhdanne kääntyy, ja se kääntyy, on Suomi vahvempi kuin ilman näitä päätöksiä. Sitten vielä nosto aiemmasta puheenvuorosta: Helsingin pörssin yhtiöiden kurssit ovat nousseet vuonna 25 yllättävän vahvasti. Toisaalta lähtötaso oli todella matala. Nousua on vetänyt erityisesti yhtiöiden arvostuskertoimien kasvu, kun taas yhtiöiden tulosten odotetaan laskevan vuonna 25 hieman vuodesta 24. Toivottavasti tämä ennakko-odotusten kasvu on myös merkki talouskasvun alkamisesta. Markkinathan ovat aina oikeassa. — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! On tärkeää, että keskustelemme täällä työttömyydestä. Työttömyys on jokaiselle työttömälle henkilökohtainen tragedia. On totta, että työttömyysaste on ollut viime aikoina EU:n korkeimpia. Työllisyysaste on kuitenkin aika lailla tasan EU:n keskitasoa. Keskeisin syy työttömyyden kasvulle on suhdanne. Työttömyysjaksojen alku tuotannollisista ja taloudellisista syistä on ollut kuitenkin varsin vähäistä. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen voimakas työttömyyden kasvu johtuu erityisesti työvoimaosuuden kasvusta eli työttömien ja työllisten summan kasvusta. Tämä on tarkoittanut sitä, että meillä on Suomessa nyt ollut outo tilanne, jossa sekä työllisten että työttömien määrä on lisääntynyt. Hallitus on tehnyt määrätietoisesti kasvu- ja työllisyystoimia, ja nämä toimet jatkuvat edelleen, kuten pääministerikin totesi. Nämä toimenpiteet tulevat muuttumaan talouskasvuksi ja työpaikoiksi tulevaisuudessa, kunhan suhdanne muuttuu.

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme kansalaisaloitetta, jossa esitetään kannabiksen laillistamista, sääntelyä ja verotusta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on arvioinut aloitetta huolellisesti ennen kaikkea kansanterveyden, lasten ja nuorten suojelun sekä yhteiskunnallisten kokonaisvaikutusten näkökulmasta. Johtopäätös on selkeä: valiokunta ei kannata lainvalmisteluun ryhtymistä kannabiksen laillistamiseksi. Ensinnäkin on syytä tarkastella terveyshaittoja. Kannabis ei ole harmiton aine. Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan riippuvuus kehittyy noin 17 prosentille niistä, jotka aloittavat käytön nuoruudessa, ja jopa 25—50 prosentille päivittäiskäyttäjistä. Erityisen huolestuttavaa on vaikutus nuorten aivojen kehitykseen. Nuoruusiässä aloitettu runsas käyttö heikentää kognitiivista suoriutumista, lisää mielenterveyden häiriöiden riskiä ja altistaa syrjäytymiselle. Kannabiksen säännöllinen käyttö on yhteydessä ahdistuneisuuteen, masennukseen ja psykooseihin. Tutkimusnäyttö osoittaa, että kannabikseen liittyvät psykoosit ovat lisääntyneet ja psykoosiin sairastuneista jopa joka kolmas sairastuu myöhemmin skitsofreniaan. Kanadassa laillistamisen jälkeen kannabiksen ongelmakäyttöön liittyvien skitsofreniatapausten osuus lähes kolminkertaistui. Tämä ei ole vähäinen signaali, tämä on vakava kansanterveydellinen varoitus. On myös huomioitava, että tutkimuksen mukaan kannabiksen käyttö ei korvaa alkoholia vaan tulee sen rinnalle. Laillistaminen ei siis poistaisi muita päihdehaittoja vaan todennäköisesti lisäisi kokonaiskuormaa terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa. Toiseksi, kokemukset maista, joissa kannabis on laillistettu, eivät anna perusteita optimismille. Käyttö on valtaosan tutkimuksista mukaan lisääntynyt laillistamisen jälkeen. Alaikäisten käyttö ei ole vähentynyt. Sairaalahoidon tarve ja myrkytykset ovat kasvaneet. Lisäksi asiantuntija-arvioiden mukaan laillinen säätely ei ole poistanut laittomia markkinoita, vaan ne toimivat rinnakkain. Kolmanneksi ja aivan keskeisesti: Kansalaisaloitteessa ehdotettu malli olisi kansainvälisten velvoitteidemme vastainen. Suomi on sitoutunut YK:n huumausaineyleissopimuksiin, jotka eivät tunnista kannabiksen tuotantoa päihdekäyttöön. Lisäksi EU-lainsäädännön mukaan kannabis on huumausaine eikä sen myynti ole sallittua. Laillistaminen aloitteen mukaisesti olisi ristiriidassa sekä YK-velvoitteiden että EU-oikeuden kanssa. Oikeusvaltiona emme voi näitä sitoumuksia sivuuttaa. Arvoisa rouva puhemies! On tärkeää erottaa toisistaan kaksi asiaa: kannabiksen laillistaminen ja käyttäjien hoitoon ohjaaminen. Valiokunta on korostanut, että hoitoonpääsyn tulee olla ensisijaista rikosoikeudellisiin seuraamuksiin nähden. Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa jo lievissä käyttörikoksissa syyttämättä jättämisen ja hoitoon ohjaamisen. Tätä linjaa meidän tulee edelleen kehittää. Ratkaisu ei ole markkinoiden avaaminen uudelle päihteelle. Ratkaisu on ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen, päihde- ja mielenterveyspalveluiden vahvistaminen sekä nuorten suojeleminen. Kannabiksen laillistamista on perusteltu yksilönvapaudella, mutta lainsäätäjän velvollisuus on arvioida myös heikompien suojaa, nuorten tulevaisuutta ja kansanterveyden kokonaisuutta. Vapaus ei voi tarkoittaa välinpitämättömyyttä seurauksista. Huumausainelaki ei estä huumausainetta, kuten kannabista, sisältävien lääkkeiden tutkimusta tai käyttöä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tähän liittyen haasteena niin Suomessa kuin muuallakin on ollut ensisijaisesti tasalaatuisten lääkevalmisteiden puute. Kannabiskasvissa on yli 140 erilaista yhdistettä, ja tasalaatuisen sekä turvallisen tutkimusvalmisteen tuottaminen tällaisesta edellyttää huomattavasti enemmän työtä kuin yksittäisten synteettisten vaikuttavien aineiden tutkiminen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan olemassa olevan tutkimustiedon perusteella kannabispohjaisilla valmisteilla ei kuitenkaan ole lääkkeeltä edellytettävää tehoa minkään kiputilan lievityksessä. Arvoisa rouva puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntija-arvio on selvä: laillistaminen todennäköisesti lisäisi käyttöä, lisäisi haittoja ja kasvattaisi palvelutarvetta. Se olisi ristiriidassa kansainvälisten velvoitteidemme kanssa. Siksi meidän tulee hylätä tämä kansalaisaloite ja jatkaa päihdepolitiikan kehittämistä keinoin, jotka aidosti vähentävät haittoja. — Kiitoksia.