Valtola Oskari

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia tosiaan ministerille ja ministeriölle lain valmistelusta ja esittelystä. Tämä on kentän toivoma muutos, jota pidetään kentällä todella tärkeänä. Näyttää, että tosiaan tämä, että vedetään oppimäärä yhteen tähän 50 opintopisteeseen, on hyvä uudistus. Kysyisinkin oikeastaan kahta asiaa: Miten nähdään laajempien oppimäärien suorittaminen tässä muutoksessa? Miten pystytään varmistamaan, että tämä on sitten mahdollista myös jatkossa? Ja toinen kysymys tähän varhaisiän opetukseen: miten varmistetaan, että edelleen varhaisiän oppilaat saavat tarpeellisen opetuksen, jolla turvataan varmasti meidän huippulahjakkuuksiemme eteenpäinmenoa? Sitten ehkä kommentti vielä näihin soitinakatemioihin, jotka varmistavat meidän ihan huippumusiikkiosaajiemme kouluttautumisen: [Puhemies koputtaa] onko ministerillä näkemystä näiden tilanteeseen?

Arvoisa puhemies! Koulutus on Suomen kasvun ja sivistyksen sekä tulevaisuuden kivijalka. Tällä viikolla julkaistut Pisa-tulokset kuitenkin muistuttavat, että suomalaisnuorten osaaminen on heikentynyt jo pitkään. Suunnan kääntäminen vaatii määrätietoisia päätöksiä, ja niitä me olemme täällä nyt tehneet. Kokoomuksen johdolla perusopetuksessa on parannettu työrauhaa ja annettu tilaa oppimiselle ja opettamiselle. Olemme kieltäneet kännykät oppitunneilta, lisänneet perustaitojen opetusta ja uudistaneet oppimisen tuen. Osaamistakuu varmistaa, että jokainen oppilas saavuttaa riittävät perustaidot ennen opinnoissa etenemistä. Kysynkin opetusministeriltä: miten nämä uudistukset näkyvät tällä hetkellä koulujen arjessa, ja kuinka niiden arvioidaan vaikuttavan oppimistuloksiin tulevaisuudessa?

Arvoisa rouva puhemies! On tärkeää, että puhumme alkoholista tässä salissa. Itse olen työterveyslääkärinä saanut työskennellä alkoholihaittojen parissa urani ajan ja lisäksi olen toiminut noin 12 vuotta päihdekuntoutusta antavassa laitoksessa lääkärinä, joten tiedän nämä alkoholihaitat. Tässä laissahan on kyse kahdesta asiasta: alkoholin kotiinkuljetuksesta ja etämyynnistä — ja tämän oikeustilan selkeyttämisestä. Alkoholin kotiinkuljetuksen osuus on hyvin vastuullinen. Siellä on tietyt ajat, milloin alkoholia voi kotiin toimittaa, 9—21. Siellä on hyvin selkeät säännöt siihen, miten kotiin kuljettava henkilöstö on koulutettava, minkälaiset luvat heillä on oltava, missä tilanteissa alkoholia saa luovuttaa. Vastalauseessa, mikä nyt on käsittelyn pohjana, myös nostettiin uutena se, että ikä on aina todistettava, kun alkoholia kotiin luovutetaan. Arvio on se, että tämä kotiinkuljetus tulee jäämään hyvin pieneen rooliin meidän väestön alkoholinkulutuksessa. Näin on käynyt myös Ruotsissa. Tämä ei tule olemaan iso ongelma. Toinen iso asia on sitten tämä etämyynti-/etäostokokonaisuus, mikä ei siis ole tälläkään hetkellä Suomessa kielletty. Jokainen teistä täällä salissa olevista edustajista voi nyt mennä tietokoneella, pädillä tai puhelimella EU:ssa sijaitsevaan verkkokauppaan ja tilata sieltä lastin alkoholia kotiin kuljetettuna joko etäoston tai etämyynnin kautta riippuen siitä, miten tämän alkoholierän kuljetus on järjestetty. Mutta meidän lainsäädännössä tällä hetkellä etämyyntiä ei ole tarkennettu, ja nyt tämä lainsäädäntö tekee tämän tilanteen. Se, minkä verran nyt etämyynnin tai etäoston kautta alkoholia Suomeen tulee, on hyvä kysymys. Verianin selvityksen mukaan, jonka Alko viime viikolla julkaisi samana päivänä, kun alkoholilakia täällä salissa käsiteltiin, ja joka on tehty siis kyselytutkimuksella, tämän etämyynti-/etäostokokonaisuuden litramäärä olisi jopa 67 miljoonaa litraa alkoholia. Ja kun huomioi, että Alko myy Suomessa noin 66 miljoonaa litraa alkoholia, niin tämähän vastaa jopa Alkon myyntiä. Sanon vielä kerran, että tämä tapahtuu jo nyt nykyisen lainsäädännön aikana ja tämä on täysin laillista Suomeen. Tämä on iso ongelma, että siitä ei veroja makseta. Jopa 98 prosenttia tästä määrästä saattaa tulla ilman veroja tänne. No, miksi hallitus on sitten päätynyt tähän ratkaisuun, että se etämyyntiraja asetetaan 80 prosenttiin? Talousvaliokunta omassa lausunnossaan totesi yksimielisesti, että hallituksella ei ole muuta vaihtoehtoa. EU-oikeuden asiantuntijat olivat todenneet, että sitä rajaa ei voi alentaa alle 80 prosenttiin. Sosiaali- ja terveysvaliokunta kuuli kolmea EU-oikeuden asiantuntijaa, joista kaksi oli sitä mieltä aivan selkeästi, että matalampia rajoja tälle etämyynnille ei voida asettaa. Yksi valiokunnan kuulemista asiantuntijoista totesi, että EU-oikeuden arviossa voisi olla kapea mutta kenties mahdollinen säätelypolku etämyynnin rajoittamiseksi 5,5/8 prosenttiin. Olen käynyt läpi sitä kapeaa polkua. Se olisi tarkoittanut sitä, että myös Alkon kotiinkuljetus olisi pitänyt rajata niihin 5,5/8 prosentin vahvuisiin alkoholijuomiin kotiinkuljetuksessa. Eli käytännössä tämä nyt olisi ollut ihan mahdollinen ehto. Sitten toinen asia olisi se, että etäoston olisi pitänyt olla laillista, eli käytännössä etäoston kautta olisi pystynyt edelleen ostamaan Suomeen 80-prosenttista alkoholia. Kolmanneksi sääntely olisi sitten pitänyt pystyä perustelemaan SEUT 36:n valossa. Tämä on tosiaan hyvin kapea ja epärealistinen polku toimittaa. Ehkä esimerkin tästä antaa huomattavasti Suomea tiukempaa alkoholipolitiikkaa noudattava Ruotsi, joka on selkeyttänyt oman etämyynti- ja etäostolainsäädäntönsä. Ruotsi tiukemman alkoholipolitiikkansa myötä on kuitenkin joutunut etämyynnissä rajoittamaan rajan 80 prosenttiin niin kuin tämä hallituksen esitys tekee. Herää kysymys: miksi Ruotsi ei ole pitänyt alempia rajoja etämyynnissä? Todennäköisesti siitä syystä, että EU-oikeuskäytännöt eivät sitä sallisi. Tässä on hyvä esittää toinen kysymys: miksi edellinen hallitus ei selkeyttänyt etämyynnin lainsäädäntöä 5,5 tai 8 prosenttiin. Kysyin tätä jo aiemmassa käsittelyssä, mutta en tähän saanut vastausta. Tässäkin arvaan, että kysymys on siitä, että EU:n kanssa ei olisi päästy muuhun kuin tähän 80 prosentin tasoon etämyynnissä. — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! Tosiaan tässä kokeilussa on aika selkeä kohderyhmä, eli opintoseteli voidaan myöntää heille, jotka ovat suorittaneet ensimmäisen toisen asteen tutkintonsa viime joulukuun alun ja 31.7.2028 välillä Suomessa alle 29-vuotiaana. Nyt jos meillä on yleinen oppivelvollisuus käytännössä sinne toisen asteen loppuun, niin käytännössähän nämä ovat juuri menneet sen opintopolun mukaan ja valmistuvat siellä 18-, 19-, 20-vuotiaina ja eivät sillä tavalla mene sinne yli 25-vuotiaisiin. Eli tietynlaista sekoittumismahdollisuutta tässä ei ole. Ja sitten kun saa tämän oikeuden opintoseteliin, niin se on otettava käyttöön kahdessa vuodessa, eli tässä ei ole käytännössä sitä mahdollisuutta, että yli 25-vuotiaat tätä käyttäisivät. Tietysti kaikkia poikkeustapauksia voi tulla, mutta pääasiassa tämä on hyvin selkeä. Ehkä isoin asia, mikä itselleni tässä tämän lakiesityksen käsittelyssä tuli muistutuksena, oli se, että meidän toisen asteen oppilaitoksilla on tämmöinen vuoden takuu opinto-ohjaukseen. Eli lukiosta valmistunut pystyy edelleen olemaan sinne lukion opinto-ohjaajiin yhteydessä ja saa sieltä apua korkeakouluihin tai muuten jatko-opintoihin hakeutumisessa. Tämä on hyvä muistaa ja on myös asia, mitä pitää rummuttaa näille meidän nuorille, että he käyttävät tätä tarvittaessa hyväkseen. — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä nyt puhutaan tästä nuorten toimeentulosta. On huomioitava, että esimerkiksi lukiolaisella, joka valmistuu, on valmistumisen jälkeen viiden kuukauden odotusaika tähän nykyiseen yleistukeen tai työttömyystukeen ja sitten on kolme kuukautta mahdollista avoimessa opiskella yhtäjaksoisesti. Sitten siellä pitää olla taukoja. Tässä korostuu se ohjauksen merkitys, eli siinä vaiheessa, kun näitä avoimen yliopiston koulutuksia suunnittelee, se ohjaus siihen, että jos on työttömänä, miten se toteutetaan. Tämä on erittäin hankala kokonaisuus, jos me mietitään työttömyysturvaa esimerkiksi alle 25-vuotiaille. Kun nyt tuodaan tämä edustaja Lylyn mainitsema toinen lakiesitys, joka mahdollistaa avoimen korkeakouluopiskelun yli 25-vuotiaille, niin siinä nämä insentiivit opiskeluun ja se, opiskellaanko opintotuella vai opiskellaanko työttömyystuella, ovat hankalia ratkaisuita. [Pia Lohikoski: Olisipa perustulo!] — Näin juuri. Oikeastaan puheenvuoroni oli tarkoitus koskea tätä vapaan sivistystyön roolia. On hyvä muistaa, kun tätä kokonaisuutta katsotaan, että avoin korkeakouluopetus on yliopisto- ja ammattikorkeakoululainsäädäntöön perustuva korkeakoulujen tehtävä. Kun vapaan sivistystyön oppilaitos tarjoaa tätä avointa korkeakouluopetusta, se tekee sen korkeakoulun kanssa tehdyn sopimuksen perusteella. Vapaan sivistystyön oppilaitosten kokeiluun mukaan ottamista on hankaloittanut se, että niiden opintotarjontaa ei ole tällä hetkellä mahdollista saada Opin.fi-palveluun, joka valikoitui tämän opintosetelikokeilun toteuttamistavaksi myös osittain tämän nopean aikataulun suhteen, miten tämä lakiesitys halutaan nyt voimaan. Hallituksen esityksessä todetaan myös, että Opin.fi-palvelun tai tarjontatietojen siirtoon liittyviä integraatioita koskevia sopimuksia näitten vapaan sivistystyön kentän toimijoiden kanssa ei ole tehty. Sitten nykyinen korkeakoulupohjainen sopimusrakenne ei myöskään mahdollista sitä, että opintosetelikokeilun aikataulussa nämä sopimukset saataisiin aikaan. Mutta mikäli vapaan sivistystyön oppilaitos osallistuu opintosetelikokeiluun — se ei ole siis mahdotonta — niin korkeakoulun kanssa on tehtävä sopimus, ja sen perusteella pystytään tätä opintoseteliä käyttämään ja tarjoamaan niitä opintoja, suoritusmahdollisuutta, opiskelijoille maksutta. Siinä sitten rahoitus ohjautuu näitten suoritettujen opintojen suhteessa yliopistolle, ja vapaan sivistystyön oppilaitoksen ja korkeakoulujen tulee sitten sopia keskenään siitä, miten se rahoitus kulkee. Valiokuntanakin korostimme sitä, että vapaan sivistystyön oppilaitoksilla on vakiintunut rooli avoimen korkeakoulutuksen järjestämisessä osana korkeakoulujen kanssa tehtävää yhteistyötä. Sillä on myös laaja alueellinen verkosto, joka parantaa oleellisesti koulutuksen saavutettavuutta ja mahdollistaa opintojen suorittamista myös alueilla ja tilanteissa, joissa osallistuminen korkeakoulujen omaan opetukseen olisi muutoin vaikeaa. Tässä tietysti on huomioitava se, että monesti vapaan sivistystyön oppilaitosten tarjoaman avoimen korkeakoulutuksen opintomaksut ovat huomattavasti korkeampia, eli tämä pitää ottaa tässä järjestelyssä huomioon. On tärkeää, että toivottavasti jo tämän kokeilun aikana tämä vapaa sivistystyö pääsisi mukaan paremmin tähän kokeiluun. — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä opintosetelikokeilu on erinomainen uudistus. Laajoissa kuulemisissa saimme kyllä hyvän käsityksen siitä, mihinkä kohtaan koulutusjärjestelmää tämä tuo apua: nimenomaan niille nuorille, jotka ovat jääneet yhteishaussa ulos korkeakoulutuksesta. Tämähän on erinomainen lisä tutustua korkeakouluun ja tutustua erilaisiin aloihin ja sitä kautta tuo apua. Tämä ei tosiaan, niin kuin edustaja Lohikoski totesi, ole toimeentuloon liittyvä uudistus vaan nimenomaan tuo mahdollisuuksia korkeakouluopintoihin. Tästä suomen- ja ruotsinkielisiin opintoihin rajaamisesta: Meillähän käytännössä lähes kaikki maksuttomat korkeakouluopinnot ovat joko suomen- tai ruotsinkielisiä, ja siihen nähden tämä ei poikkea siitä linjasta. Käytännössä Opin.fi-portaalissa tullaan selkeästi näyttämään, missä opinnoissa voit tätä opintoseteliä käyttää. Käytännössä lakiesitys mahdollistaa sen, että suoritettaviin opintojaksoihin tai ‑kokonaisuuksiin voi suomen tai ruotsin kielen lisäksi sisältyä myös muunkielistä opetusta ja oppimateriaalia. Eli ei tarvitse pelätä, että englanninkielisiä kirjoja ei tämän kokeilun aikana pääsisi lukemaan. Toinen asia, mikä nousi esille, on nämä korkeakouluille korvattavat kustannukset. Niistä 15 euroa on tähän opetukseen ja käytännössä 5 euroa sitten olisi ohjaukseen, eli yhteensä 20 euroa olisi tämä opintosetelin koko. Sen lisäksihän korkeakoulujen kustannuksiin osallistutaan yliopistoissa 107 eurolla opintopistettä kohti sekä ammattikorkeakouluissa 76 eurolla opintopistesuorituksiin perustuvien kannustimien kautta, jotka yliopistot sitten saavat. Esimerkiksi kun Jyväskylän yliopisto tälläkin hetkellä tuottaa noin 100 000 opintopistettä avoimen yliopiston opintoja suurimpana avoimen yliopiston opintoja tarjoavana korkeakouluna, niin ei kai me voida ajatella, että he tekisivät sitä niin sanotusti tappiolla? Ei tämä uudistus myöskään yliopistojen tilannetta vaikeuta. — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä laissa on kaksi kohtaa, joiden muutoksia käsitellään, eli tämä alkoholin kotiinkuljetus ja sitten tämä valtava etämyyntikokonaisuus, jonka kuljetusmääriä me tällä hetkellä arvailemme. Jos mennään tähän kotiinkuljetukseen, niin siinähän hallituksen esitys oli jo alkuperäisessä muodossaan varsin vastuullinen. Siinä on tietyt aikarajat, milloin alkoholia saa kotiinkuljettaa, 9:n ja 21:n välillä. Kuljetuksesta huolehtivilla työntekijöillä on oltava tähän koulutus ja siitä oleva lupa. Heidän pitää vastalauseenkin muutosesityksen mukaan kysyä aina ikä, kun luovuttavat tämän alkoholin ostajalle kotiinkuljetuksen päätteeksi, vaikka tämä... [Krista Kiuru: Ei tarvitse kysyä hallituksen mukaan aina! Sen takia se muutettiin!] — Niin kuin sanoin, vastalauseessakin tämä on muutettuna, ja vaikka tämä henkilö olisi 60-vuotias mies, niin se ikä on sieltä kysyttävä. Tämä 24 tunnin rajoitus näihin kotiinkuljetuksiin tuntuu hieman ylimitoitetulta. Jos me mietitään kotiinkuljetusta, niin meillä on Mikkelissä yksi Suomen parhaita pitserioita, ja siellä on myös olutta myynnissä, ja jos haluaisin tulevan lainsäädännön mukaan tilata sieltä pitsan ja ehkä jos ottaisin siihen mukaan oluen — yleensä tilaan kyllä laittikolaa — niin pitsan saisin perjantai-iltana työviikon päätteeksi ja olut tulisi sitten lauantai-iltana perässä. [Krista Kiuru: Ei, olut ei tule! Sen voi ostaa sitten samassa!] En tiedä, mikä järki tässä valiokunnan tämänhetkisessä esityksessä on. Sitten jos mennään tähän etämyyntiin eli hypätään nyt siihen toiseen isoon kokonaisuuteen, niin täällä on paljon keskusteltu näistä promillerajoista, ja on hyvä tiedostaa, että hallitus jo valmisteluvaiheessa arvioi sitä, pystytäänkö etämyynnin prosenttirajoja rajaamaan siihen 5,5:een/8:aan. Arvioitiin, että se ei ole EU:n perussopimukseen perustuvaa tavaroiden vapaata liikkuvuutta yhtä hyvin toteuttava kuin tämä 80 prosentin raja. Meillä kävi valiokunnassa mielestäni kolme EU-oikeuden asiantuntijaa, joista kaksi oli selkeästi sitä mieltä, että tämä rajoitus alhaisempiin prosenttirajoihin ei ole mahdollista. Yksi asiantuntija totesi, että EU-oikeuden arviossa oli yksi näkemys, jonka mukaan Suomella on olemassa kapea mutta kenties mahdollinen säätelypolku etämyynnin rajoittamiseksi 5,5/8,0 prosentin vahvuisiin alkoholijuomiin. Siinä on kuitenkin todella paljon ehtoja Alkon toimintaan liittyen, eli tämä Alkon kotiinkuljetus pitäisi säätää samalle tasolle. Toiseksi pitäisi ottaa huomioon tämä korkeimman oikeuden päätös, johon edustaja Junnilakin täällä viittasi. Eli käytännössä etäostot pitäisi siinä tilanteessa sallia 80 prosenttiin saakka, eli niitä ei voisi kiertää. Kolmanneksi, säätely pitäisi pystyä perustelemaan SEUT 36:n valossa. Eli kyllähän tämä valiokunnan mietinnössä esittämä vaihtoehto, että se etämyynti rajattaisiin siihen 5,5:een/8,0:aan, on EU-oikeudellisesti hyvin kevyellä pohjalla. — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! On ollut ilo pelata squashia samassa joukkueessa opetustoimen ylitarkastaja emeritus Kari Lehtolan kanssa vuosien ajan. Monesti kisareissulla aiemmin näistä kouluista keskustelimme. Siinä mielessä olen eri mieltä siitä, mitä täällä salissa on sanottu, että pieni koulu automaattisesti olisi parempi kiusaamisen suhteen. Kyllä se enemmän riippuu siitä, miten koulussa suhtaudutaan kiusaamiseen, minkälainen henki siellä on, minkälaiset järjestelmät ovat siihen puuttumiseen. Meillä varmasti on isoja kouluja, joissa kiusaamiseen puututaan hyvin ja sitä ei esiinny, mutta on myös semmoisia isoja kouluja, joissa sitä esiintyy. Mutta sama on pienissä kouluissa. Siinä mielessä en allekirjoita myöskään tätä edustaja Hopsun esille tuomaa kuvaa, että tämä hallitus olisi merkittävästi leikannut perusopetuksesta. Jos nyt rehellisesti sanotaan, miten hankalassa taloudellisessa tilanteessa hallitusohjelmaa jouduttiin tekemään ja miten vaikeassa taloudellisessa tilanteessa tätä hallituskautta on menty eteenpäin, niin OKM:n budjetti on kasvanut selkeästi, perusopetukseen on panostettu lisärahoitusta. Myös kuntien rahoitus, jos katsotte koko kautta, on ollut kasvava. Sillä tavalla näissä uudistuksissa, vielä jos katsotaan perusopetukseen, kyllä tämä hallitus on tehnyt erittäin koulutusmyönteistä politiikkaa tässä vaikeassa tilanteessa. — Kiitoksia.

Arvoisa herra puhemies! Oppimistuloksia meidän peruskoulusta on tämän eduskuntakauden aikana tutkittu ja selvitetty nyt esimerkiksi tämän tarkastusvaliokunnan perusopetuksen oppimistuloksia koskevan selvityksen pohjalta. Teimme myös sivistysvaliokunnassa omana asiana tästä selvitystä liittyen Pisa-tuloksiin. Eli varmaan tässä myös tulevaisuutta ajatellen olisi hyvä olla jonkinlaista koordinaatiota valiokuntien välillä siinä, mitä katsotaan. Meillä on todella paljon tietoa kansallisesti olemassa, ja lainsäädäntökin ohjaa siihen, että meidän Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi toteuttaa sitä omaa tehtäväänsä, mikä on arvioida varhaiskasvatuksen ja koulutuksen laatua sekä oppimistuloksia Suomessa, kehittää arviointia, tukea opetuksen ja koulutuksen järjestäjiä laadun hallinnassa ja tuottaa tietoa koulutuspolitiikan ja kehittämisen tueksi. Eli ihan siis lakisääteinen tehtävä tähän. Sen lisäksi meillä on erilaisia tietovarantoja, Koski ja Vipunen, missä on tietoa meidän koulutusjärjestelmään liittyen. THL tekee kouluterveyskyselyn. Opetuksen järjestäjillä on erilaisia itsearviointikyselyitä ja ulkoisia arviointeja. Eli kyllä meillä on valtavasti tietoa meidän koulutusjärjestelmän toimimisesta. Sen lisäksi on Pisa-arvioinnit ja muut. Tämän tarkastusvaliokunnan selvityksen esittämä tämmöinen datainfrastruktuurin rakentaminen olisi ehkä tämmöinen tårta på tårta toimenpide tässä esityksessä. On tärkeää, että oppimistuloksista keskustellaan ja pohditaan asioita. Niin kuin aikaisemmin sanoin, kyllä Orpon hallituksella on ollut keskeisenä tavoitteena oppimistulosten parantaminen ja kääntäminen kasvuun näiden toimenpiteiden osalta, mitä nyt esimerkiksi perusopetukseen on tehty.

Arvoisa herra puhemies! Haluan puheenvuoroni alussa kiittää hallitusta ja ministeriötä tämän lain valmistelusta sekä kaikkia siihen osallistuneita, samoin kuin valiokuntaa, joka tosiaan käsitteli tämän lain hyvin perusteellisesti ja lopulta toi yksimielisenä tämän mietinnön tänne eduskunnan suureen saliin, ja siellä oli vielä mukana sitten yksi lausumakin. Tosiaan laki on tarkkaan katsottu läpi ja jatkaa käytännössä tämän Orpon hallituksen hyviä peruskoulun kehittämistoimenpiteitä. Meillä on Suomessa vuosien aikana selvästi huomattu osaamistason lasku Pisa-tutkimusten perusteella. Meidän taso on siellä laskenut selvästi vuosien aikana, mutta samalla arvosanat kotimaisessa koulutusjärjestelmässä ovat kärsineet inflaatiosta, ja siellä tätä arvosanojen laskua ei ole tapahtunut. Tämä on tosiaan yksi osa hallituksen toimenpiteistä, joilla pyritään parantamaan tätä osaamistasoa. Hallitus on lisännyt lisätunteja perusopetukseen ilman, että opetettavaa sisältöä on lisätty, oppimisen tuki on uudistettu, on tuotu kännykkäkielto, ja nyt on tosiaan tämä osaamistakuu. Tänään vielä sivistysvaliokunnassa naulasimme valmiiksi opintosetelikokeilun, mikä sitten taas auttaa meidän toiselta asteelta valmistuneita eteenpäin. Osaamistakuussa tärkeintä on se, että se tuo opettajille tiettyjä kriteerejä arvosanojen antamiseen, yhtenäistää näitä käytäntöjä, ja sitten valiokunnassakin lausumassa edellytimme, että selvitetään tätä tehtäväpankin laatimista, millä sitten voitaisiin edelleen selkeästi selkeyttää arvosanoja ja arviointia. Tämä tuo myös vähimmäistason sille osaamiselle, millä pystyy seuraavalle vuosiluokalle siirtymään. Sitä minä pitäisin ehkä nimenomaan siinä osaamistakuussa... Meillä on ongelma, että lähes viidennes tai joidenkin arvioiden mukaan yli viidennes peruskoulusta valmistuneista ei omaa riittäviä perustaitoja esimerkiksi lukemisen osalta siten, että pärjäisi jatko-opinnoissa. Tämä on selkeä asia, mihin meidän pitää puuttua ja mihin Orpon hallitus on päättänyt hallituskaudellaan puuttua. Tämä on tosiaan yksi toimenpide tätä parempaa tilannetta kohti.

Arvoisa rouva puhemies! Minäkin yhdyn kiitoksiin sekä ministerille että ministeriölle tämän lain nopeasta valmistelusta. Tämä lakiesitys jatkaa hallituksen hyviä panostuksia Suomen koulutustason nostamiseksi. Tähän on varattu nyt 55 miljoonaa euroa, jolla tätä opintosetelikokeilua nyt sitten viedään eteenpäin. Yhden asian olisin ministeriltä kysynyt: Esitystä muutettiin lausuntokierroksen jälkeen, mutta edelleen siellä hieman nousee huolia tämän vapaan sivistystyön ottamisesta mukaan tähän opintosetelikokeiluun. Miten ministeriössä ollaan tätä arvioitu?

Arvoisa herra puhemies! Olen varma, että täällä Eduskuntatalon marmorikäytävillä tunnetaan talouspolitiikan paino ja tuska joka päivä. Nämä päätökset, mitä hallituksessa ja eduskunnassa jouduttu tekemään, eivät todellakaan ole olleet helppoja, mutta on muistutettava erityisesti oppositiopuolueille siitä, että tämä hallitus ei saanut aloittaa työtään nollatilanteesta tai tyhjiössä. Meillä oli edellinen hallitus rikkonut kehykset, talouskasvua oli puuttunut jo yli 10 vuoden ajan, olimme vaarallisesti velkaantuneita, ja jouduimme siitä tilanteesta lähtemään korjaamaan taloutta. Se tietysti tarkoitti sitten sopeutustoimenpiteitä, ja sopeutustoimenpiteiden lisäksi oli tehtävä myös sitten toimenpiteitä, joilla talouskasvua saataisiin aikaan. Ajattelinkin tässä puheenvuorossa tuoda enemmän näitä talouskasvua tuovia toimenpiteitä esille, kun aiemmissa puheenvuoroissa on käyty läpi sitten näitä sopeutustoimia. Veropuolella Orpon hallitus on alentanut pieni- ja keskituloisten työn verotusta. Tämä on ollut tärkeä ratkaisu siihen, että olemme pystyneet lisäämään työn kannattavuutta ja sitä kautta myös ostovoimaa ihmisille. Nyt viimeisten kahden vuoden aikana on nähtävissäkin selvä ostovoiman kehittyminen suomalaisilla, ja tässä tietysti ovat olleet mukana myös palkankorotukset ja inflaation rauhoittuminen. No, sitten nämä korkeimmat marginaaliverot, joita vasemmisto-oppositio kutsuu hyvätuloisten veronalennukseksi: Nämä ovat selkeä kasvutoimi. Taloustieteellinen kirjallisuus tällä hetkellä sekä malli Ruotsista näyttävät, että tämä ylimpien marginaaliverojen lasku rahoittaa itse itsensä ja lisää itse asiassa valtion käytössä olevia verotuloja tulevaisuudessa. Tämän uudistuksen vastustaminen on käytännössä ideologista ja, voisi sanoa, jopa tyhmää. Sitten yhteisöveron lasku, josta hallitus on sopinut ja joka tulee voimaan ensi vuoden alussa, tehdään myös kasvun parantamiseksi. Tämä koskee kaikkia yhtiöitä, ei vain suurimpia yhtiöitä, niin kuin keskusta on monesti täällä salissa puhunut. Yhteisöveron alentaminen antaa yrityksille mahdollisuuden investoida enemmän myös tulevaan kasvuun ja erityisesti tuo investointiympäristöön luottamusta ja kannattavuutta. Myös monikansallisten yhtiöiden kannattaa näyttää tuloksestaan enemmän täällä Suomessa yhteisöveron laskun myötä. Varmasti yksi osa on esimerkiksi Vaasaan tänään ABB:n julkaisemasta 200 miljoonan investoinnista datakeskustuotteiden kapasiteetin tuplaamisesta: en ole varma, olisiko tätä tullut ilman tietoa tästä yhteisöveron alennuksesta. Tiedän, että nämä suuryhtiöt joutuvat käymään jatkuvasti keskustelua ulkomaisten omistajiensa kanssa siitä, että Suomi on ympäristö, johon kannattaa tulevaisuudessa investoida. Sitten koulutuksesta ja tutkimuksesta: Siihen hallitus on satsannut voimakkaasti. Tki-rahoitus nousee tämän hallituksen kautena tuhat miljoonaa euroa, ja tämäkin raha on jouduttu etsimään kehysten sisällä. Eli siinä mielessä, kun tätä tilannetta katsoo, sopeutustoimenpiteet sekä sitten kaasua kasvulle painavat kasvutoimenpiteet ovat hallituksen toimissa olleet hyvässä tasapainossa, ja huomenna luottamusäänestyksessä hallitus nauttii luottamustani.

Arvoisa rouva puhemies! Oppositio väittää, että Orpon hallitus olisi epäonnistunut talous- ja työllisyyspolitiikassaan. Se on kova mutta myös väärä väite, varsinkaan kun itse ei ole esitetty mitään vaihtoehtoa hallituksen linjalle. Kumoan nyt tämän väitteen kolmella selkeällä seikalla: Ensinnäkin talouspolitiikka on aivan oikeanlaista tähän äärettömän vaikeaan tilanteeseen. Toiseksi hallituksen työllisyys- ja rakenteelliset uudistukset ovat tarpeen Suomen tulevaisuuden takia, ja Suomessa ei ole 90-luvun kaltaista työttömyyskriisiä. Kolmanneksi hallitus on panostanut vahvasti koulutukseen ja tulevaisuuden osaamiseen, joiden kautta rakentuu Suomen menestys myös tulevaisuudessa. Aloitetaan taloudesta. Suomen talous ei ole kasvanut reaalisesti 18 vuoteen. Olemme velkaantuneet vaarallisesti, ja valtiontalous on ollut kroonisesti alijäämäinen. Meitä ovat lisäksi ravistelleet pandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, energiakriisi ja korkojen nopea nousu, Trumpin aiheuttamat tullisekoilut ja nyt viimeisenä Iranin sota ja Hormuzinsalmen sulku. Nämä eivät ole hallituksen aiheuttamia ongelmia, mutta ne on hallituksen vastuulla ratkaista. Orpon hallitus on tehnyt talouspolitiikassa juuri niitä päätöksiä, joita vastuullinen hallitus tekee vaikeina aikoina. Se on lähtenyt määrätietoisesti vakauttamaan julkista taloutta. Velkaantumisen kasvu on tunnistettu ongelmaksi, eikä sitä ole lakaistu maton alle. On tehty päätöksiä, jotka eivät ole helppoja mutta jotka ovat välttämättömiä: menojen sopeutusta, rakenteiden tarkastelua ja julkisen talouden kestävyyden vahvistamista. Kehyksiä ei ole rikottu tai hallituksen sisäisiä riitoja ei ole ratkottu jakamalla lisärahaa, kuten edellinen hallitus teki. Samalla hallitus on panostanut kasvuun. Yritystoiminnan edellytyksiä on parannettu, investointeja on pyritty houkuttelemaan Suomeen ja verotuksen rakennetta on kehitetty työhön ja yrittämiseen kannustamiseksi. Työn verotusta ollaan alennettu kaikilla tulotasoilla. Nyt kehysriihessä tehtiin vielä täsmätoimia muun muassa rakennusalan ahdingon helpottamiseksi ja kotitalouksien kulutuskysynnän lisäämiseksi. Orpon hallitus on tehnyt oikeita valintoja sen puolesta, että Suomi pärjää myös huomenna ja tulevaisuudessa. Toinen pointti, työllisyys: Usein työllisyyspolitiikkaa arvioidaan lyhyellä aikavälillä, katsotaan tämän kuukauden lukuja ja tehdään johtopäätöksiä, mutta todellinen työllisyyspolitiikka on pitkän aikavälin työtä, se on rakenteiden uudistamista. Juuri tässä Orpon hallitus on toiminut määrätietoisesti. Työmarkkinoita on uudistettu joustavammiksi, kannustinloukkuja on purettu, jotta työn vastaanottaminen olisi aina kannattavaa. Sosiaaliturvaa on uudistettu niin, että se tukee paremmin siirtymistä työelämään. Lisäksi on tehty toimia, joilla lisätään paikallista sopimista ja yritysten mahdollisuuksia työllistää. Kun yrityksillä menee paremmin, syntyy myös uusia työpaikkoja. Nämä eivät ole nopeita ratkaisuita. Ne eivät näy otsikoissa heti ainakaan positiivisesti, mutta ne rakentavat perustaa tulevaisuuden työllisyydelle. Työttömyystilanne on Suomessa vaikea, mutta työllisyys ei ole juuri laskenut. Meillä on edelleen lähes sama määrä ihmisiä töissä kuin Marinin hallituskauden lopulla. Mistä sitten työttömyys johtuu, jos ei se johdu työpaikkojen määrän vähenemisestä? Se johtuu työvoiman tarjonnan kasvusta muun muassa maahanmuuton ja hallituksen työllisyystoimien takia. Elämme siis hyvin toisenlaista aikaa kuin 90-luvun lamassa. On helppo vaatia nopeita tuloksia. On vaikeampi tehdä päätöksiä, joiden hyödyt näkyvät vasta vuosien päästä. Orpon hallitus on valinnut tämän vaikeamman mutta vastuullisemman tien, tien, jonka myötä yhä useammalla suomalaisella on tulevaisuudessa työtä. Kolmas ja ehkä kaikkein tärkein pointti: koulutus. Suomen menestys ei ole koskaan perustunut halpaan työvoimaan tai luonnonvaroihin. Se on perustunut osaamiseen. Edelleen Suomessa koulutus on paras tae työllistymiselle ja pohja hyvän elämän rakentamiselle. Orpon hallitus on tunnistanut tämän. Koulutusjärjestelmää on kehitetty kaikilla asteilla varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen on panostettu niin, että jokainen lapsi saa vahvan perustan. Perusopetukseen on lisätty tunteja perustaitojen oppimiseen. Oppimisen tukea on vahvistettu. Toisen asteen koulutuksessa on kehitetty sekä lukiokoulutusta että ammatillista koulutusta, jotta nuorilla olisi aidosti vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia. Ammatillisessa koulutuksessa on käynnistetty toiminnanohjauskokeilu, jossa annetaan mahdollisuuksia ohjata koulutusta nopeammin tarvealoille. Lisäksi ammatillisen koulutuksen rahoitusta on uudistettu enemmän oppilaiden työllistymistä palkitsevaksi. Korkeakoulutuksessa on panostettu laatuun, tutkimukseen ja kansainvälisyyteen. Orpon hallitus on tehnyt päätöksiä, jotka eivät ole miellyttäviä, mutta ne ovat vastuullisia päätöksiä ja vievät Suomea oikeaan suuntaan. — Kiitoksia.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia erinomaisista puheenvuoroista tähän sotekaksoistutkintoja koskevaan lakiesitykseen. Tämä on ollut varsin mielenkiintoinen käsitellä valiokunnassa, kun olen päässyt käsittelemään tätä sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa että sitten sivistysvaliokunnassa. Ehkä keskustelu on erityisesti kiinnittynyt kätilökoulutukseen ja sen pituuteen. Tämä ensihoitaja-, kätilö- ja terveydenhoitajakoulutusrakenne on meillä käytännössä muotoutunut ajan myötä ilman tarkempaa säätelyä tuonne nykyiseen muotoonsa. Tuossa 2010-luvulla SOTEKO-hankkeessa eli sosiaali- ja terveysministeriön yhteisessä sosiaali- ja terveysalan koulutuksen kehittämishankkeessa tätä asiaa pohdittiin, kun ammattipätevyysdirektiivi oli kuitenkin tullut voimaan jo 2005 ja tämän eteenpäin vieminen oli ollut vaikeaa. Tuolloin todettiin työmarkkinatoimivuuden kannalta parhaimmaksi se ratkaisu, että Suomessa ensihoitajat, kätilöt ja terveydenhoitajat valmistuvat ensiksi sairaanhoitajiksi ja sitten niin sanotusti erikoistuvat eteenpäin. Nytten tämä sotekaksoistutkinto luo tähän pohjan, joka täällä monessa puheenvuorossa on hyvin kerrottu. Haluan vielä nostaa erityisesti sen, miksi tämän lakimuutoksen yhteydessä ei kätilökoulutusta nostettu ylemmäksi ammattikorkeakoulututkinnoksi, joka oli joillakin lausunnonantajista suurena ja isona tavoitteena. On tosiaan sillä tavalla, että kätilökoulutuksen toteuttaminen ylempänä ammattikorkeakoulututkintona rikkoisi meidän tämänhetkistä ammattikorkeakoulututkintojärjestelmää ja hämärtäisi tutkintotasojen välistä selkeää työnjakoa. Lisäksi tämä muutos ylemmäksi ammattikorkeakoulututkinnoksi pidentäisi tutkinnon keston yli seitsemään vuoteen työelämäharjoittelun ja työelämäjaksojen myötä ja sitä kautta varmasti vähentäisi koulutuksen haluttavuutta. Siinä mielessä tämä uudistus oli käytännössä pakko tehdä, ja olen erittäin tyytyväinen tähän rakenteeseen, millä se nyt saatiin eteenpäin, ja tällä täytämme tämän EU-ammattipätevyysdirektiivin jatkossa.

Arvoisa rouva puhemies! Valtion aluehallintoa on uudistettu vuoden 2026 alusta lukien. Uudistuksella on perustettu valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto sekä kymmenen alueellista elinvoimakeskusta. Samalla aiemmin toimineiden kuuden aluehallintoviraston, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ja viidentoista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toiminta on päättynyt. Aiemmin aluehallintouudistusta käsitellessään sivistysvaliokunta on pitänyt tärkeänä, että uudistuksessa huolehditaan alueellisen asiantuntemuksen säilyttämisestä, riittävästä toimipaikkaverkostosta ja valtion aluehallinnon mahdollisuuksista toimia kehittäjäkumppanina kunnille ja maakunnille. Ennen aluehallintouudistuksen voimaantuloa liikuntalaissa säädettiin siitä, että liikunnan aluehallinnon tehtävistä vastaavat aluehallintovirastot ja että aluehallintovirastossa on asiantuntijaelimenä alueellinen liikuntaneuvosto, jonka maakuntaliitto asettaa. Tällä hetkellä voimassa olevassa liikuntalaissa säädetään, että liikunnan alueellisesti hoidettavista valtionhallinnon tehtävistä vastaa Lupa- ja valvontavirasto ja että asiantuntijaelimenä on alueellinen liikuntaneuvosto, jonka maakunnan liitto asettaa. Alueellisten liikuntaneuvostojen lakkauttamisen ei arvioida heikentävän Lupa- ja valvontaviraston mahdollisuuksia huomioida alueellisia olosuhteita ja liikuntapoliittisia tavoitteita. Saadun selvityksen mukaan liikuntatoimen viranhaltijat sijoittuvat Lupa- ja valvontavirastossa ympäri Suomea monipaikkaisesti ja heillä on vankka alueellinen asiantuntemus, jota hyödynnetään viranomaistyössä. Alueellisen asiantuntemuksen ylläpidossa hyödynnetään viraston alueellisia monialaisia tiimejä, joissa on edustus varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja kulttuurin osaston eri toimialoilta. Monialaisissa tiimeissä kuullaan tarvittaessa erilaisia alueellisia toimijoita, ja tiimien avulla saadaan kerättyä eri toimialoilta kattavaa alueellista tietoa, jota hyödynnetään liikuntatoimen eri tehtävissä. Hallituksen esityksen liitteenä olevan asetusluonnoksen mukaan liikunnan edistämisestä annettua valtioneuvoston asetusta on tarkoitus täydentää siten, että siitä ilmenee alueellisen näkökulman huomioon ottaminen myös uudessa virastorakenteessa. Asetuksessa tullaan säätämään siitä, että Lupa- ja valvontaviraston on pyydettävä ja saatava maakuntien liitoilta lausunto kunkin maakunnan alueen kuntien liikuntapaikkarakentamisen hankkeista ennen kuin virasto antaa lausuntonsa opetus- ja kulttuuriministeriön toimivaltaan kuuluvista liikuntapaikkarakentamisen perustamiskustannuksiin myönnettävistä avustuksista. Sivistysvaliokunnassa kannatimme näitä muutoksia, joilla alueellisen näkökulman huomioon ottaminen on tarkoitus turvata. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Köyhyyden vähentämisessä kaikkein kestävin ratkaisu on työ. Siksi hallituksen politiikan ytimessä on ollut yksi selkeä periaate: työn pitää aina kannattaa, ja yhä useammalle suomalaiselle on oltava mahdollisuus elättää itsensä omalla työllään. Vain siten voimme ajatella vähentävämme köyhyyttä. Siihen nähden vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetin vaikutukset, yli 65 000 uutta työtöntä, ovat surullinen esimerkki politiikasta, joka ei välitä pienituloisista tai köyhistä — tai SDP:n aiempi vaihtoehtobudjetti, jonka työllisyysvaikutukset salattiin, [Timo Suhosen välihuuto] eikä tämän harjoituksen tuloksia ole vieläkään julkaistu, vaikka puolueen puheenjohtaja Antti Lindtman näin pyhästi lupasi. Nuorten pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut vuodesta 2008 alkaen merkittävästi. Kehityksessä on ollut monia kasvupiikkejä nimenomaan heikomman talouskasvun vaiheisiin. Tosin iso kuva näyttää, että kun talouskasvua ei meillä Suomessa ole ollut reaalisesti 18 vuoteen, on myös nuorten pitkäaikaistyöttömyys noussut korkealle tasolle. Meidän on siis aivan välttämätöntä rikkoa tämä kehä, jossa Suomen talous ei realistisesti kasva. Hallituksen tavoitteena on ollut lisätä työllisyyttä ja vähentää työttömyyttä Suomessa. Tavoitteen eteen hallitus on tehnyt merkittäviä uudistuksia. Olemme purkaneet sosiaaliturvan kannustinloukkuja, lisänneet työnteon velvoittavuutta ja parantaneet työn vastaanottamisen kannustimia. Työttömyysturvaa on kehitetty niin, että työn vastaanottaminen myös osa-aikaisesti on aina taloudellisesti järkevää. Samalla olemme helpottaneet yritysten mahdollisuuksia työllistää. Paikallisen sopimisen lisääminen, lupaprosessien sujuvoittaminen ja palkkaamisen kynnyksen madaltaminen ovat konkreettisia toimia, joilla syntyy uusia työpaikkoja. Kun yritykset uskaltavat kasvaa ja palkata, syntyy myös mahdollisuuksia ihmisille päästä kiinni työelämään. Arvoisa puhemies! Vaikka suhdanne on ollut todella vaikea, vaikein Euroopassa pitkän itärajamme takia, työllisyys on pysynyt korkealla tasolla. Samalla sosiaaliturvauudistukset ovat aktivoineet ihmisiä työnhakuun työvoiman ulkopuolelta. Tämä on tärkeä askel kohti korkeampaa työllisyyttä ja pienempää köyhyyttä, kunhan suhdannetilanne kääntyy. Olemme myös vahvistaneet työnteon kannustimia keventämällä verotusta erityisesti pieni‑ ja keskituloisilta. Tämä parantaa suoraan ihmisten ostovoimaa ja tekee työn tekemisestä entistä kannattavampaa. Arvoisa puhemies! Köyhyyden vähentämisessä keskeistä on myös lasten ja perheiden tukeminen. Hallitus on kohdentanut parannuksia erityisesti niihin perheisiin, joissa köyhyysriski on suurin. Lapsilisiin on tehty korotuksia, yksinhuoltajien asemaa on vahvistettu, ja tulonvähennykseen on lisätty lapsikorotus. Samalla olemme suojanneet kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Toimeentulotuki, vammaisetuudet ja elatustuki on jätetty indeksijäädytysten ulkopuolelle ja asumistuen muutoksissa on huomioitu erityisesti lapsiperheiden tilanne. On selvää, että julkisen talouden sopeutustoimilla on vaikutuksia, mutta hallitus on tehnyt ratkaisuja, jotka ovat mahdollisimman oikeudenmukaisia ja kohdentuvat vaikeassa tilanteessa oikein. Arvoisa puhemies! Nuorten tilanne on meille erityisen tärkeä. Siksi olemme panostaneet nuorten työllisyyteen ja koulutukseen. Nuorten työllistymisseteli, koulutuspaikkojen lisääminen ja uudet mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen auttavat nuoria kiinnittymään työelämään. Koulutus on edelleen paras keino ehkäistä köyhyyttä ja rakentaa parempaa tulevaisuutta, ja siksi siihen panostaminen on keskeinen osa hallituksen politiikkaa. Nuorisobarometrin mukaan edelleen yli 80 prosenttia nuorista haluaa rakentaa tulevaisuutensa korkeakoulutuksen varaan. Arvoisa puhemies! Hallituksen linja on selkeä: köyhyyttä vähennetään parhaiten lisäämällä työtä, vahvistamalla talouskasvua ja tukemalla ihmisten mahdollisuuksia pärjätä omillaan. Samalla pidämme huolta niistä, jotka tarvitsevat apua eniten. Näin rakennamme Suomea, jossa jokaisella on mahdollisuus työhön, toimeentuloon ja parempaan huomiseen. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Suomi on hyvinvointiyhteiskunta, jonka perusta on vahva. Me huolehdimme toisistamme ja kannamme vastuuta yhteisestä tulevaisuudesta. Eilen Finlandia-talolla järjestettiin NUORI-messut, ja siellä kannettiin hyvin paljon huolta siitä, miten politiikassa puhutaan meidän nykyisestä tilanteesta. Samalla meidän on kuitenkin katsottava totuutta silmiin. Suomi on velkaantunut pitkään, eikä tätä kehitystä voi enää sivuuttaa. Siksi hallitus on tehnyt vaikeita mutta välttämättömiä päätöksiä talouden tasapainottamiseksi, kasvun vahvistamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi. Näiden päätösten tavoitteena ei ole ollut heikentää hyvinvointiyhteiskuntaa, päinvastoin. Niiden tarkoitus on turvata suomalaisille tärkeät palvelut myös tulevaisuudessa: laadukas koulutus, toimiva terveydenhuolto, arvokas vanhuudenhoiva sekä vahva maanpuolustus epävarmassa maailmassa.