Elomaa Ritva

Arvoisa puhemies! Ensin kiitos valtuutettujen puheenjohtaja Mira Niemiselle esittelystä ja myös kaikille valtuutetuille. Ollaan oltu koko vuosi monessa kokouksessa, ja keskustelu on ollut hyvää. Kela toimeenpani sosiaaliturvaan useita muutoksia: kansaneläkkeen maksaminen ulkomaille päättyi, yleiseen asumistukeen palautettiin varallisuusharkinta, ja opiskelijat siirrettiin yleisestä asumistuesta opintotuen asumislisän piiriin. Julkisen talouden sopeutustoimet kohdistuivat myös Kelaan. Kelalta edellytettiin vuosina 2025—2027 yhteensä 45 miljoonan euron säästöjä toimintamenoista, minkä lisäksi valtionrahoitusta leikattiin kertaluontoisesti 50 miljoonalla eurolla. Säästöistä huolimatta Kelan kyky hoitaa asiakkaidensa palvelut ja suomalaisten sosiaaliturvaa on säilynyt melko hyvänä. Sosiaaliturvaetuuksien menot olivat vuonna 2025 yhteensä 17,5 miljardia euroa. Vuonna 2024 korvattavia lääkkeitä hankittiin noin 2,5 miljardilla eurolla, joista Kela maksoi lääkekorvauksina noin 1,9 miljardia. Lääkekorvausmenojen kasvua on pyritty hillitsemään useilla eri toimilla. Myös Kelan hallintoa koskevaa lainsäädäntöä uudistettiin: pääjohtajan ja johtajan virkojen nimitykset rajattiin Suomen kansalaisiin, eräiden rutiininomaisten tukitehtävien siirtäminen yksityiselle toimijalle mahdollistettiin, ja Valtiontalouden tarkastusvirastolle annettiin oikeus tarkastaa Kelan toiminnan ja taloudenhoidon tarkoituksenmukaisuutta, tuloksellisuutta ja laillisuutta. Vuonna 2025 Kelan laaja Eepos-muutosohjelma eteni toteutusvaiheeseen. Ohjelmassa uudistetaan etuuskäsittelyä, asiointipalveluja sekä niitä tukevia tietojärjestelmiä ja alustoja vuoteen 2032 mennessä. Toteutus painottuu kuitenkin seuraavalle vaalikaudelle. Yhteydenottoja meille valtuutetuille tulee varmasti kaikille aika paljonkin tuolta kentältä. Henkilökohtaisesti itse olen saanut palautetta Kela-takseista. Osa on ollut tyytyväisiä, ja osalla on ollut hankaluuksiakin. Varsinkin nyt, kun ne on kilpailutettu — kaupungeissa on yleensä kaksi firmaa, jotka hoitavat tämän asian, ja heidän allaan sitten Kela-taksit liikkuvat — niin jotkut liikkeellä olevat taksit ovat sanoneet, että kilpailutus on ollut niin kova, että heidän viivansa alle ei juuri tuloja enää saa, kun tämä kilpailu on mennyt niin tiukaksi. Tällaista palautetta on tullut. Sitten asiakaspalvelusta: Yleensä ollaan oltu pääosin tyytyväisiä. Sitä, että on mahdollisuus asioida toisen puolesta, laajennettiin OmaKannassa — tämä helpotti monen arkea. Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakasmäärät ja kustannukset ovat kasvaneet kyllä merkittävästi, mutta silti on tärkeää, että kansalaiset saavat tulevaisuudessakin tarpeellisen palvelun. On myös mainittava, että on tärkeää, että myös Kelan henkilökunnan — kun joskus on aina paineitakin asiakaspisteissä ja työssä — jaksamiseen kiinnitetään huomiota ja huolehditaan, että heillä on hyvä tehdä töitä. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Esittelen seuraavaksi maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön eläinten hyvinvoinnista annetun lain sekä eläinten lääkitsemisestä annetun lain muuttamisesta. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä vähäisin muutoksin. Käsittelyn aikana valiokunta kuuli laajasti asiantuntijoita viranomaisista, tutkimuslaitoksista, eläinlääkärikunnasta, tuottajajärjestöistä, elintarviketeollisuudesta sekä eläinsuojelujärjestöistä. Keskustelu oli perusteellista ja osoitti, että kyse on yhtä aikaa eläinten hyvinvointiin, kotimaiseen ruuantuotantoon, huoltovarmuuteen ja kansainväliseen kilpailukykyyn liittyvästä kokonaisuudesta. Valiokunta pitää tärkeänä todeta aivan selkeästi, että porsaiden kirurginen kastraatio on eläimelle kivulias toimenpide. Vaikka kipua voidaan vähentää, kaikkea kipua ei nykyisin käytettävillä menetelmillä voida poistaa. Tästä syystä eläinten hyvinvoinnin jatkuva parantaminen on ollut valiokunnan työn keskeinen lähtökohta. Suomi on jo pitkään ollut eläinten hyvinvoinnin edelläkävijä Euroopassa. Suomessa porsaat kasvatetaan pitkähäntäisinä, vaikka monissa muissa maissa saparoiden typistys on edelleen yleistä. Suomessa on myös rajoitettu ritilälattioiden käyttöä ja edistetty virikkeellisempiä kasvatusolosuhteita. Nämä ratkaisut osoittavat, että eläinten hyvinvointia voidaan parantaa määrätietoisella lainsäädännöllä ja koko tuotantoketjun yhteistyöllä. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä sitä, että porsaiden kivunlievitystä vahvistetaan edelleen. Tulehduskipulääkitys on jo nykyisin pakollinen kastraation yhteydessä, ja vuodesta 2027 alkaen myös paikallispuudutus tulee pakolliseksi. Valiokunta korostaa, että kivunlievityksestä on huolehdittava parhaalla mahdollisella tavalla uusimpaan tutkimustietoon nojautuen. Samalla valiokunta pitää tärkeänä sitä, että puudutuksen käyttö toteutetaan asianmukaisesti ja turvallisesti. Puudutuksen saa antaa vain koulutettu henkilö, ja toimintaan liittyvät lääkitsemissuunnitelmat sekä eläinlääkärin valvonta muodostavat tärkeän osan eläinten hyvinvoinnin varmistamisesta. Valiokunta käsitteli perusteellisesti myös vaihtoehtoja kirurgiselle kastraatiolle. Erityisesti immunokastraatio nähtiin eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta lupaavana vaihtoehtona tulevaisuudessa. Myös tutkimus täyskarjukasvatuksesta ja karjunhajun tunnistamisesta etenee Suomessa parhaillaan. Valiokunta katsoo, että eläinten hyvinvointia tulee kehittää pitkäjänteisesti tutkimukseen perustuen ja tavalla, joka on käytännössä toteuttamiskelpoinen. Samalla on tunnistettava suomalaisen sianlihan tuotannon toimintaympäristö. Suomalainen tuotanto toimii EU:n sisämarkkinoilla, jossa kilpailu on kovaa ja tuotantokustannukset Suomessa jo nykyisin korkeammat moniin muihin kilpailijamaihin verraten. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan yksipuolinen kansallinen kastraatiokielto voisi aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia suomalaiselle tuotantoketjulle ja heikentää alan kilpailukykyä tilanteessa, jossa vastaavaa sääntelyä ei ole muualla Euroopassa. Tämän vuoksi valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi vaikuttaa aktiivisesti yhteisen eurooppalaisen ratkaisun aikaansaamiseksi. Valiokunta korostaa, että eläinten hyvinvoinnin edistäminen ei saa pysähtyä tähän, päinvastoin. Tarvitsemme lisää tutkimusta, uusia menetelmiä ja markkinaehtoisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat eläinten entistä paremman hyvinvoinnin ilman, että kotimainen tuotanto siirtyy maihin, joissa eläinten suojelun taso on heikompi. Suomalaiset kuluttajat arvostavat korkeaa eläinten hyvinvoinnin tasoa, ja tämä on myös suomalaisen ruuantuotannon vahvuus. Valiokunta pitää tärkeänä, että tätä vahvuutta kehitetään edelleen yhteistyössä tuottajien, teollisuuden, tutkijoiden, eläinlääkäreiden ja eläinsuojelutoimijoiden kanssa. Näillä perusteilla maa- ja metsätalousvaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy hallituksen esitykseen sisältyvät lakiehdotukset valiokunnan tekemillä vähäisillä muutoksilla sekä hylkää lakialoitteen 27/2024. Valiokunta ei ollut yksimielinen, vaan SDP jätti oman vastalauseensa ja vasemmistoliitto ja vihreät yhdessä omansa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Opintosetelikokeilu on osa hallituksen hallitusohjelmaa, jossa pyritään koulutustason nostoon. Tämä on yksi osa tätä toimenpidekokonaisuutta. Tavoitteena on se, että se osa opiskelijoista, joka on jäänyt ilman korkeakouluopiskelupaikkaa, voisi käyttää välivuoden suorittamalla korkeakouluopintoja maksuttomasti, vaikka olisi esimerkiksi osa-aikaisessa työssä. Korkeakoulutuksen saavutettavuus lisääntyisi, ja sosioekonominen tausta ei olisi esteenä opiskelulle. Vuosittain noin 21 500 uutta ylioppilastutkinnon suorittanutta jää korkeakoulutuksen ulkopuolelle ja eri syistä. Juuri tälle joukolle opintoseteli on tarkoitettu. Ammatillisen tutkinnon suorittaneita ja korkeakoulutukseen hakeneita mutta ilman opiskelupaikkaa jääneitä on noin 3 250. Myös tämä ryhmä olisi oikeutettu opintoseteliin. Tämä kokeilu tarjoaa matalan kynnyksen mahdollisuuden opiskella. Eli tällä voidaan vähentää opiskelijan epävarmuutta ja henkistä kuormitusta, mitä tulee tulevaisuudensuunnitelmiin. Arvoisa puhemies! Lausuntopalautetta on tullut tietysti seuraavasti: Suhtautuminen oli pääosin positiivista. Koulutuksellinen yhdenvertaisuus nähtiin suurena plussana. Samoin plussana oli mahdollisuus tutustua korkeakouluopintoihin ilman ensikertalaisaseman menettämistä. Ammatillisen koulutuksen suorittaneiden tukeminen siirtymisessä opiskelemaan nähtiin kaikkein vaikuttavimpana. Nuorille opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti verkkokuulemisen opintosetelistä. Tulos oli erittäin positiivinen, ja halukkuutta sen käyttämisestä puollettiin vahvasti. Tämä kokeilu olisi vuoden 2026 elokuusta vuoden 2030 heinäkuun loppuun. Vielä toteaisin loppuun, että opintosetelin käyttöönotossa on tärkeää, että ohjeet ovat selkeät ja ohjausvastuu on samoin selkeä. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Esittelen hallituksen esityksen 30, josta maa- ja metsätalousvaliokunta on tehnyt mietinnön. Tässä mietinnössä ehdotetaan muutoksia metsälakiin, luonnonsuojelulakiin sekä Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annettuun lakiin. Hallituksen esityksen tavoitteena on selkeyttää lintudirektiivin kansallista toimeenpanoa erityisesti pesimäaikaisten metsähakkuiden osalta Euroopan unionin tuomioistuimen niin sanotun Voore Mets -ratkaisun johdosta. Valiokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Samalla valiokunta on tehnyt siihen eräitä täsmennyksiä, joilla pyritään parantamaan sääntelyn selkeyttä, käytännön toteutettavuutta ja oikeusvarmuutta. Esityksen keskeinen tavoite on sovittaa yhteen lintujen suojelu ja metsätalouden harjoittaminen tavalla, joka turvaa sekä lintudirektiivin velvoitteiden toteutumisen että metsätalouden toimintaedellytykset. Valiokunta korostaa, että luonnonsuojelulain mukainen lintujen suojelujärjestelmä säilyy edelleen sääntelyn perustana. Metsälakiin lisättävillä säännöksillä puolestaan täsmennetään niitä käytännön edellytyksiä, joilla metsänkäsittelyä voidaan toteuttaa lintujen pesimäaikana. Valiokunta pitää tärkeänä sitä, että sääntely kohdistuu erityisesti niihin tilanteisiin ja alueisiin, joissa riski pesien vahingoittumiselle tai häirinnälle on suurin. Tämän vuoksi esityksessä säädetään rajatusta puunkorjuun kiellosta rehevissä, lehtipuuvaltaisissa metsissä, korvissa ja rantametsissä lintujen pesimäaikana. Valiokunta ehdottaa täsmennystä, jonka mukaan rehevän lehtipuuvaltaisen metsän ja korven vähimmäispinta-alan tulee olla yli 0,5 hehtaaria. Tällä pyritään siihen, että kiellon kohteet ovat maastossa tunnistettavissa ja metsätalouden käytännöissä tarkoituksenmukaisesti rajattavissa. Valiokunta on kiinnittänyt huomiota myös metsätalouden käytännön toimivuuteen. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa, että puunkorjuukiellon piirissä olevan alueen läpi voidaan kulkea ja kuljettaa puuta aiemmin käytössä ollutta ajouraa pitkin. Lisäksi uusi ajoura voidaan tehdä silloin, kun se on välttämätöntä metsänhoidon tai puunkorjuun toteuttamiseksi eikä pesiä vahingoiteta. Näillä muutoksilla pyritään ehkäisemään tilanteita, joissa sääntely aiheuttaisi kohtuuttomia tai tarkoituksettomia käytännön esteitä metsätaloudelle. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä myös ennakkoarviointia ja ennaltaehkäiseviä toimia koskevaa sääntelyä. Metsänhakkaajan tulee arvioida käsittelyalueen linnustoa ja toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet vesien vahingoittamisen sekä haitallisen häirinnän estämiseksi. Samalla valiokunta korostaa, että käytännön toimeenpano edellyttää selkeää ohjeistusta, toimivia paikkatietoaineistoja sekä metsäalan toimijoiden koulutusta ja neuvontaa. Valiokunta pitää välttämättömänä, että käytännön opas linnuston huomioon ottamisesta laaditaan viipymättä lain toimeenpanon tueksi. Arvoisa puhemies! Merkittävä osa esitystä liittyy myös salassa pidettävien lajitietojen käyttöön. Valiokunta pitää tärkeänä, että maanomistajilla, hakkuuoikeuden haltijoilla ja metsätalouden toimijoilla on riittävän varhaisessa vaiheessa käytettävissään ne tiedot, jotka ovat välttämättömiä lain velvoitteiden toteuttamiseksi. Samalla valiokunta korostaa, että salassa pidettävien tietojen suojaamisesta on huolehdittava asianmukaisesti. Valiokunnan näkemyksen mukaan nyt ehdotettu sääntely muodostaa tasapainoisen kokonaisuuden, jossa huomioidaan sekä luonnon monimuotoisuuden turvaaminen että metsätalouden toimintaedellytykset. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä mietinnössä esitetyin muutoksin. Valiokunta ei ollut yksimielinen, sillä vihreät ja vasemmistoliitto jättivät eriävän mielipiteen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kun sanotaan sana ”maataloustuki”, niin monella karvat nousevat pystyyn ja ajatellaan, että voi kauheata, niitä ei pitäisi maksaa. Mielestäni meille kuluttajille ei ole tarpeeksi hyvin selvitetty, miksi maataloustukia maksetaan. Niitä maksetaan sen takia, että me saadaan ostaa edullista ruokaa — hyvää, kotimaista, edullista ruokaa —, ja sitä tarvitsisi tuoda vähän enemmän esille. No, sitten minä kysyisin ministeriltä näistä maataloustuista. Monet kasvi- ja viljatilat ovat esittäneet, että tukien tarvitsisi tulla tietysti ajoissa ja mielellään osa voitaisiin maksaa vähän aikaisemmin. Tässä kovassa kriisissä se olisi valtavan tervetullutta. Onko mitään mahdollisuutta, että niitä voisi maksaa vähän aiemmin? Sitten turpeesta vielä: kun ei kasvu- ja kuiviketurpeen tilalle ole tullut mitään, niin silloin niitä on pakko saada nostaa, ja silloin se tarkoittaa, että turvetta pitää saada nostaa tulevaisuudessakin. Lindén ja Sillanpää ottivat esille tämän kouluruokailun — erittäin arvokas asia. Suomi on siinä edistyksellinen, ja pitää jatkossakin turvata se.

Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja Jukkolaa tästä puheenvuorosta. Nimittäin on tosi arvokasta saada sieltä tietoa siitä, kuinka toimitaan, ja aina jos joku täältäkin siellä käy, niin on tärkeää saada tätä faktaa. Myös edustaja Kallio nosti tämän alueellisen huoltovarmuuden esille, ja totta kai meidän pitää pitää huolta siitä, että meidän huoltovarmuus on tulevaisuudessakin — ja tällä hetkellä — erittäin korkealla tasolla. Kentältä on tullut myös sellaista palautetta joiltakin tilallisilta, että he haluaisivat vielä enemmän semmoista konkreettista ohjausta ja infoa, miten menetellä, jos tulee kriisitilanne. Se ei ole vielä ihan hanskassa, miten esimerkiksi yksittäiset tilat voisivat toimia, kun puhutaan ruokaturvasta ja ruuan tuottamisesta. Tämmöinen info, on se sitten koulutuksen nimellä tai millä vaan, pitää kehittää, koska meillä on nyt siihen aikaa, kun vielä ei ole tapahtunut sitä pahinta — ja voi olla, ettei tapahdukaan, mutta varautua pitää.

Arvoisa puhemies! Ensin kiitos, edustaja Suhonen: äärettömän tärkeä keskustelualoite. Lastensuojelu on yhteiskuntamme turvaverkko kaikkein haavoittuvimmille lapsille, jotka eivät voi itse valita olosuhteitaan. Tämän päivän tilannekuva on huolestuttava: asiakasmäärät kasvavat, työntekijät kuormittuvat ja alueelliset erot palveluissa syvenevät. Samalla riskinä on, että lapsen etu jää resurssipaineiden varjoon. Hyvinvointialueiden vastuulla on varmistaa, että lastensuojelu toteutuu lain edellyttämällä tavalla, oikea-aikaisesti, laadukkaasti ja yhdenvertaisesti. Tämä edellyttää riittävää rahoitusta, toimivaa johtamista sekä pysyviä, koulutettuja ammattilaisia. Ennaltaehkäisyyn panostaminen on avain. Perheiden varhainen tuki vähentää raskaampien toimenpiteiden tarvetta. Samalla on vahvistettava valvontaa, jotta lasten oikeudet toteutuvat kaikkialla Suomessa. Kyse ei ole vain järjestelmästä, kyse on lasten elämästä ja tulevaisuudesta. Meillä ei ole varaa epäonnistua. Jokaiselle ihmiselle, jokaiselle lapselle, eritoten jokaiselle lapselle, on tärkeätä, [Puhemies koputtaa] että on läheisen turva ja välittäminen.

Arvoisa puhemies! Aivan kuten edustajat Kilpi ja Immonen tässä puhuivat, on tärkeää tietysti ymmärtää sitä nuorta, ja pitäisi olla se tilanne, että ei koskaan ala se vankilakierre. Sen takia kaikkia niitä ennaltaehkäisytoimia, mitä vain nyt keksitään, täytyy kehittää, koska kun nuori joutuu vankilaan, niin aika monelle se tarkoittaa sitä, että se vankilakierre voi tulla sitten myöhemmin elämässä niin, että sinne joutuu useammankin kerran. Pitää saada sitä tukea, totta kai, ja ymmärrystä, tiukkuutta kuitenkin, ja sitten tietysti pitää ne juurisyyt miettiä, minkä takia tämä nuori nyt on tähän tilanteeseen joutunut. Eli ennen on pystyttävä vaikuttamaan. Se alkaa ihan jo sieltä kodista, päiväkodista, varhaiskasvatuksesta, koulusta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Nuorisorikollisuus ja jengiytyminen ovat olleet valitettavasti kasvussa. Useimmiten maahanmuuttajanuoret joutuvat jengeihin, ja usein syynä on se, että he eivät aina opi kieltämme tai muuten sopeudu suomalaiseen yhteiskuntaan, ja siinä tulee vaikeuksia. Näköalattomuus ja sosiaalinen tilanne ylipäätään ajavat liian monia nuoria jengirikollisuuden piiriin. Nuorisorangaistuksen määräämisen helpottaminen ja sen enimmäiskeston pidentäminen ovat yksi keino muiden joukossa, jotta tätä tilannetta voitaisiin saada parannettua. Ruotsissahan jengirikollisuus on johtanut siihen, että varsinkin alaikäisiä maahanmuuttajanuoria on käytetty vakavien väkivaltarikosten tekijöinä, jopa murhien. Osa on niin nuoria, etteivät he ole rikosoikeudellisesti itse vastuussa teoistaan. Tämä kehitys rantautuu pikkuhiljaa Suomeenkin, ja sen estämiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen. Haluan tässä yhteydessä kiittää erityisesti ministereitä Meri ja myös Rantanen. Heidän työnsä on ollut hyvin johdonmukaista ja päättäväistä varsinkin maahanmuuttopolitiikassa ja sen ongelmiin puuttumisessa. Ylipäätään jengeihin liittyy kaikenlaisia ihmisiä, varsinkin nuoria, ja se on se valtava ongelma. Tässä on tullut Ylellä monta dokumenttia viime aikoina sieltä Ruotsista. On ollut aivan järkyttävää nähdä nämä videot ja todeta, kuinka pitkälle tämä asia on mennyt. 12-vuotias voi olla pyydettynä, palkattuna murhaamaan joku ihminen, niin että hän saa siitä jonkun, jopa rahapalkkion. Se on aivan käsittämätöntä. Näissä dokumenteissa on haastateltu jopa sitä tilaajaa, joka on ollut hyvin peitettynä, että ei tunnisteta. Hän ihan kylmästi vain sanoi, että on helppo saada varsinkin koulujen läheltä, ja tuolta kadulta, näitä nuoria tekemään näitä asioita. Myös näitten tekijöitten, nuorten, lasten, vanhempia on haastateltu, ja heillä ei ole oikein mitään keinoja estää tätä. He ovat myös hädissään. On tärkeää, että tämä asia ei rantautuisi nyt tänne Suomeen vahvasti eikä ollenkaankaan. Pääasia on tietysti se, että me pystyttäisiin ennalta ehkäisemään tämä kehitys, ja niitä toimia pitää nyt keksiä ja miettiä tarkkaan ja kehittää, niin että me saataisiin tämä rikollisuus, jengi- ja nuorisorikollisuus, aisoihin. Se on tärkeää meidän yhteiskunnan kannalta. Se on kaikkien ihmisten kannalta eduksi, että lapset ja nuoret pystyvät kasvamaan sellaisessa ympäristössä, jossa ei rikollisuus kuki. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kun kansalaisaloitteita tulee tänne eduskuntaan, niissä on yli 50 000 allekirjoitusta, ja on tärkeää, että ne käsitellään täällä salissa ja kansan ääni näin tulee kuuluviin. Sieltä voi syntyä hyviäkin asioita, jotka viedään eteenpäin. Mutta tästä kannabiskansalaisaloitteesta sanon nyt heti aluksi, että tätä en kannata. Kannabiksen käyttöä ei missään nimessä pidä laillistaa. Ainoa poikkeus on nykymalli, jossa lääkekannabis on laillista erikoislääkärin määräämällä reseptillä. Tämä voi olla perusteltua yksittäisten potilaiden kohdalla, joilla on esimerkiksi harvinainen epilepsian muoto, johon muut lääkkeet eivät tehoa. Lakivaliokunnan mietinnössä käydään tarkasti ja johdonmukaisesti läpi perustelut kansalaisaloitteeseen sisältyvän lainvalmisteluun ryhtymistä koskevan ehdotuksen hylkäämiselle. Usein kuulee sanottavan, että kannabis on vähemmän haitallista kuin nykyisin pääosin lailliset päihteet eli nikotiini ja alkoholi. On mahdollista, että tämä on osin totta, mutta oleellista kuitenkin on se, että kannabiksen käyttö harvoin korvaa näiden päihteiden käyttöä — pikemminkin kannabista käytetään niiden ohessa. On myös vaikea verrata yhteismitallisesti eri päihteiden aiheuttamia haittoja. Kannabiksen säännöllinen käyttö on yhteydessä erilaisiin psyykkisiin häiriöihin, kuten ahdistuneisuuteen, masentuneisuuteen ja psykoosiin, mikä lisää myös terveydenhuollon kustannuksia. Kanada on pitkälti laillistanut kannabiksen viime vuosina, joten sieltä saadaan tutkimustuloksia laillistamisen vaikutuksista, yhteiskunnasta, joka on monilta osin kaltaisemme. Mietinnössä todetaan, että tuoreen tutkimuksen perusteella Kanadassa kannabiksen käytön häiriöön liittyvät skitsofreniatapaukset kolminkertaistuivat tutkimusjakson aikana — siis kolminkertaistuivat — mikä kattoi kannabiksen lääkkeellisen käytön sääntelyn lieventämisen ja kannabiksen laillistamisen. Kannabiksen laillistaminen ei poistaisi laittomia markkinoita. Aloitteessa esitetty sääntelymalli pikemminkin lisäisi merkittävästi järjestäytyneen rikollisuuden toimintaedellytyksiä kannabiksen ja samankaltaisten aineiden kaupassa. Kansalaisaloitteessa on tuotu esiin myös hampun käyttö maataloustoiminnassa. Päihdyttävän hampun eli kannabiksen viljely on kielletty, öljy- ja kuituhampun viljely on kuitenkin ollut laillista jo pitkään. Viljeltyjen hamppulajikkeiden THC-pitoisuus ei saa ylittää 0,3:a prosenttia. Maataloushampun viljelyyn liittyy paljon EU-sääntelyä, jota on uudistettu viime vuosina. Päihdyttävän hampun viljelyn sallimista ei tule edistää. Erityisen huolestunut pitää olla huumeiden käytön ja kaupittelun laajentumisesta jopa pieniin maaseutukuntiin — ihan sinne meidän pikku Maskuunkin ovat huumeet jo rantautuneet. Houkuttelijoita koulujen lähistöllä riittää. Ei pidä myöskään unohtaa tosiasiaa, että osa käyttäjistä ei pysty vastustamaan siirtymistä niin sanottuihin kovempiin aineisiin. Arvoisa puhemies! Meistä varmaan aika monet ovat joko nähneet tai kokeneet lähipiirissään heitä, jotka ovat jääneet huumeiden koukkuun, tai ainakin me tiedämme tai tunnemme ihmisiä, jotka kamppailevat huumeiden käytön kanssa. Se on karmeaa tragediaa. Kaikin tavoin meidän pitää vastustaa sitä ja tehdä asioita, jotka estävät huumeitten leviämisen ja niiden käytön. Ja aivan kuten edustaja Rasinkangas, siviiliammatiltaan poliisi, on nähnyt oman työnsä ohessa ennen eduskuntaan tuloaan näitä tapauksia ja tragedioita, ne ovat aivan kauheita. Meidän pitää tehdä täällä eduskunnassa myös niitä päätöksiä, joilla voidaan estää huumeiden leviäminen ja käyttö. — Kiitos.