Garedew Kaisa

Arvoisa puhemies! Suomen kasvu on alkanut, ja toivottavasti se tulee myös jatkumaan. Viimeisen lähes 20 vuoden kitukasvuisuuden jälkeen bruttokansantuotteen arvioidaan tänä vuonna kasvavan 1,6 prosenttia ja ensi vuonna 1,8 prosenttia. Tuoreen uutisen mukaan tämä alkaa nyt näkyä myös työmarkkinoilla. Tilastokeskuksen mukaan jo elokuussa työttömien määrä hieman laski ja työllisten määrä kasvoi. Tätä me ollaan odotettu. Nyt ollaan viimein saatu kauan odotettu käännös oikeaan suuntaan. On siis todella tärkeää, että yksittäisten ihmisten tilanteen ja valtiontalouden helpottamiseksi saadaan työttömille töitä ja tienestejä. Valtion menoissa nimittäin on paljon sellaista, mistä on mahdotonta tai lähes vastuutonta karsia. Siellä vaikuttavat erityisesti velkojen kasvavat korot, jotka ovat ensi vuonna jo 4,4 miljardia eli 1,2 miljardia enemmän kuin vuoden 2026 varsinaisessa talousarviossa, sekä välttämättömät panostukset puolustukseen ja sotepalveluihin. Arvoisa puhemies! Tällä kaudella menokehyksistä on pidetty kiinni. Turvallisuus on priorisoitu, rakenteellisia uudistuksia on tehty pitkän aikavälin muutosten varmistamiseksi ja historiallisia leikkauksia ja kiristyksiä on kohdistettu esimerkiksi kehitysapuun ja maahanmuuttoon, maalaisjärkisempää ilmastopolitiikkaa ja suomalaisten etua unohtamatta. Tämä on ainoa oikea linja myös tulevaisuutta ajatellen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Oikeusasiamiehen vuosittainen kertomus kuvaa sitä, miten ihmisoikeudet toteutuvat täällä Suomessa. Suurimpien ongelmien lista on pysynyt melko samana jo vuodesta 2013 lähtien. Yksi listan kohdista on lastensuojelun epäkohdat. Kertomuksen mukaan lastensuojelun palveluiden laatua ovat heikentäneet yleinen voimavarojen puute ja pätevien työntekijöiden huono saatavuus. Myös monialaisten palveluiden järjestämisessä on ollut puutteita esimerkiksi sijaishuollon ja psykiatrisen hoidon välillä. Lapsille ei ole ollut saatavilla lastensuojelulaitoksia, joissa he voisivat saada tehokasta apua päihde- ja mielenterveysongelmiin. Tällä kaudella onneksi tähän epäkohtaan nyt viimein puututaan. Lastensuojelulain uudistuksen ensimmäinen osa astuu voimaan nyt lokakuun alussa. Siinä lakiin lisätään viittaukset hybridiyksiköihin. Lisäksi yhteistoiminta-alueita ohjeistetaan perustamaan jokaisen yliopistosairaalan lähistölle vähintään yksi hybridilaitos, jonne yliopistosairaalan tulee tarjota psykiatrista palvelua ja tukea. Näiden laitosten perustamiseen on osoitettu tälle vuodelle puolen miljoonan valtionavustus. Arvoisa puhemies! Kaikkein heikoimmassa asemassa olevien eli juuri näiden lastensuojelun piirissä olevien lasten perusoikeudet on saatava paremmalle tolalle täällä Suomessa. Sama koskee toki laitoshoidossa olevia vanhuksia ja vammaisia, joihin kohdistuvat epäkohdat ovat olleet oikeuskanslerin huolilistalla jo toistakymmentä vuotta. Erityiskiitos meidän perussuomalaiselle sosiaali- ja terveysministerille Wille Rydmanille sekä lastensuojelun välttämättömien korjausten edistämisestä että toimista, joita on vielä tällä kaudella tulossa myös vanhusten paremman hoivan turvaamiseksi esimerkiksi hoitajien kielitaitovaatimuksia kiristämällä ja luomalla järeämpiä työkaluja valvontaan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Äitiysloma, vanhempainvapaat ja hoitovapaa ovat kaikki yhtäläisen tärkeitä lapseen ja perheellistymiseen liittyviä poissaoloja työelämästä. Kenenkään ei tule joutua pelkäämään oman työpaikkansa puolesta perheellistymisen vuoksi. Siksi lakiin tullaan nyt vahvistamaan erityinen suoja raskaus- ja perhevapaasyrjintää vastaan. Samoin kuin perhemyönteisyyttä, olisi hyvin tärkeää luoda imetysmyönteistä ilmapiiriä äideille ja koko yhteiskuntaan. Raskaussyrjintään puuttumisen ohella tulisi varmistaa, ettei Suomessa enää tapahtuisi myöskään imetyksen syrjintää, sillä sitä on ollut pitkään valloilla ja on edelleenkin. Yksi esimerkki tästä on se, että Suomessa annettu imetyssuositus on paljon Maailman terveysjärjestön suositusta lyhyempi. Suomessa täysi-imetystä suositellaan 4—6 kuukauden ikään asti ja tämän jälkeen imetystä yksivuotiaaksi. WHO taas suosittelee täysi-imetystä kuuden kuukauden ikään saakka ja sen jälkeen jatkamaan imettämistä kaksivuotiaaksi tai pidempään. Tämä on erittäin iso ero pienen vauvan elämässä. Näillä suosituksilla on suuri vaikutus erityisesti nuorten äitien toimintaan. Monet heistä kokevat epävarmuutta eivätkä saa tukea imetyksen jatkamiseen esimerkiksi omilta vanhemmiltaan, vaikka sitä haluaisivat. Suosituksien johdosta neuvolan tädit puheillaan ohjaavat uusia äitejä imetyksen lopettamiseen, vaikka moni haluaisi imettää pidempään ja tarvitsisi kannustusta näiden tärkeiden valintojen tekemissä. WHO edellyttää vahvaa kansallista sitoutumista imetyksen suojeluun ja tukemiseen. Suomessa imettämisen hyviä puolia ei nosteta riittävästi esiin. Imetyksen hyödyistä tulisi uskaltaa puhua enemmän. Imetys tuottaa lyhyt- ja pitkäkestoisia terveydellisiä ja taloudellisia hyötyjä lapsille, naisille ja koko yhteiskunnalle sekä myös ympäristölle. Rintamaito on parasta, täydellistä ravintoa vastasyntyneelle sekä hyvää vähän vanhemmallekin vauvalle. Imetyksellä on valtava määrä kiistattomia hyötyjä, joiden vuoksi siihen tulisi tukea ja kannustaa nykyistä vahvemmin, sillä se vähentää vauvojen sairastumisia ja kuolleisuutta myös täällä länsimaissa. Imetys pienentää kätkytkuoleman vaaraa, edistää suoliston hyvän bakteerikannan kehittymistä ja ehkäisee 72 prosenttia ripulitaudeista ja 57 prosenttia hengitystieinfektioista johtuvista sairaalahoidoista. Imetys antaa vauvoille infektiosuojan keuhkokuumetta, korvatulehduksia ja virtsatieinfektioita vastaan. Imetys tukee suun alueen motoriikan kehittymistä. Imetyksellä on myönteisiä vaikutuksia vauvan keskushermostoon, ja sillä on todettu hyvä vaikutus vuorokausirytmin vahvistamisessa. Imetys suojaa myöhemmällä iällä ylipainoa sekä useita vakavia sairauksia kuten atopia- ja aineenvaihduntasairauksia, leukemiaa, diabetesta, korkeaa kolesterolia, kohonnutta verenpainetta ja keliakiaa vastaan. Lisäksi on tehty tutkimuksia, missä on havaittavissa pitkän imetyksen lisäävän älykkyyttä. Lisäksi imetys vahvistaa vuorovaikutusta ja antaa läheisyyttä ja ihokontaktia. Hyvä kiintymyssuhde vauvana on tasapainoisten ihmissuhteiden perusta ja pohja koko psyykkiselle terveydelle, mutta on huomioitava, että vaikka imetys ei olisikaan onnistunut, se ei estä vahvan kiintymyssuhteen kehittymistä eikä vauvan tervettä kasvua. Imetys helpottaa koko perheen elämää, koska vauvan ruoka on aina valmiina, puhtaana, oikean lämpöisenä ja tuoreena. Imetys lisää äidissä oksitosiinia, joka vähentää pelkoa ja ahdistusta. Imetys tuo äidille vahvan äitiyden ja onnistumisen tunteen, joka vahvistaa vanhemmuutta. Pitkä imetys suojaa äitejä rintasyövältä, munasarjasyövältä sekä tyypin 2 diabetekselta. Pitkällä imetyksellä on vaikutus äitien vähäisempään masennusoireiluun. Imetettyjen vauvojen vanhempien on todettu olevan öisin lyhyempiä aikoja hereillä ja nukkuvan enemmän syvää unta. Tämä helpottaa perheen jaksamista pikkuvauva-arjessa. Imetys on ekologista ja taloudellista, sillä äidinmaidonkorvikkeet eivät ole ilmaisia. Imetyksessä saatu infektiosuoja vähentää imeväisen sairaalahoidon tarvetta, millä saadaan siis taas suuret säästöt. Imetyksen kuuluisi olla vahva osa suomalaista äitiyttä ja siten vahvistaa perheiden yhteenkuuluvuutta. Arvoisa puhemies! Perhe on yhteiskunnan perusta. Siksi perheitä ja parisuhteita tulisi tukea tehokkaammin. Tutkimuksen mukaan lapsiperheiden taloudellinen tukeminen lisää syntyvyyttä. Avioerojen määrä tulisi saada laskuun, sillä turvallinen biologinen perhe on lapsen paras kasvualusta. Hyvinvoiva parisuhde ja tasapainoinen taloustilanne antavat mahdollisuuden perheille toteuttaa toivomansa lapsien määrä. Lapsiperhemyönteinen politiikka sekä päätökset lasten ja perheiden tukemiseen maksavat itsensä pitkällä tähtäimellä moninkertaisesti takaisin. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Laittomasti maassa olevien karkotusten tehostaminen jatkuu. Suomessa ei kerta kaikkiaan voi asua kuka tahansa ja tehdä mitä tahansa. Tänne tullaan vain laillisilla hakemuksilla, ja jos oleskelulupaa ei myönnetä tai täällä vaarantaa suomalaisten hengen ja terveyden, siitä seuraa pikainen palautus takaisin lähtömaahan. Nyt käsittelyssä oleva hallintovaliokunnan mietintö 9 liittyy sekä hallitusohjelmakirjausten että Euroopan unionin muuttoliike- ja turvapaikkapaktin toteuttamiseen. Karkotuksia on tehostettu jo aiemminkin, ja sen seurauksena niiden määrä on saatu kasvamaan merkittävästi. Tällä esityksellä karkotusten toimeenpanoa nopeutetaan. Lisäksi, jos henkilö tekee poistamispäätöksen valitusprosessin aikana uuden turvapaikkahakemuksen, se hakemus lähtökohtaisesti hylätään. Ei uusintahakemusrallia. Lakimuutoksilla poistetaan myös tarvetta moninkertaisille maastapoistamispäätöksille. Toinen erittäin tärkeä lakimuutos, joka sisältyy tähän esitykseen, on ennakollinen maahantulokielto. Se voidaan määrätä kolmannen maan kansalaiselle, jonka arvioidaan muodostavan vakavan uhan yleiselle järjestykselle tai kansalliselle turvallisuudelle. Tällaisia henkilöitä voivat olla tunnetut terroristit tai väkivaltaisiin ääriliikkeisiin kuuluvat henkilöt. Vastaavia ennaltaehkäiseviä maahanmuuttotulokieltoja on säädetty muissakin EU-maissa, joten on aika saada ne voimaan myös täällä Suomessa. Kyse on myös koko Euroopan yhteisestä turvallisuudesta, koska nämä henkilöt usein pyrkivät siirtymään EU:n sisällä maasta toiseen. Arvoisa puhemies! Ilman toimivaa ja tehokasta maastapoistamisjärjestelmää koko luvanvarainen maahantuloprosessi romahtaa. Suomessa asumiseen vaaditaan ihan syystä oleskelulupapäätös. Meidän on tiedettävä, keitä täällä on ja millä perusteella he ovat maassa. Tällä taataan Suomen turvallisuuden ja järjestyksen säilyminen.— Kiitos.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiselta oikeusministeri Mereltä on jälleen saatu eduskuntaan esitys, jolla järjestäytynyttä rikollisuutta päästään estämään tehokkaammin. Nyt pakkokeinolakia uudistetaan vastaamaan nykyrikollisten toimintatapoihin. Lakiin tehdään neljä erittäin tärkeää muutosta: Ensinnäkin poliisille lisätään oikeus suorittaa salainen kotietsintä, niin että esimerkiksi huumekauppiaiden käyttämät Airbnb-kämpät pystytään käymään tutkimassa ennen kuin rikolliset saavat mahdollisuuden hävittää todistusaineet. Toiseksi rikollisten joukkoon soluttautuville poliisien peitehenkilöille annetaan laajemmat oikeudet tehdä jopa pieniä rikoksia, jotta henkilö voisi saavuttaa huumepomon luottamuksen. Sillä tavalla poliisi saa tietoja, joiden perusteella nämä rikolliset voidaan ottaa kiinni. Kolmas lakimuutos liittyy tietoihin, joita salaisilla pakkokeinoilla on saatu. Aiemmin tietoa on saanut hyödyntää lähinnä vain rikoksen ratkaisemiseen, jota varten kuuntelulupa on saatu, poikkeuksena jotkin hyvin vakavat ilmi tulleet rikosaikeet. Jatkossa tietoa saa käyttää hyödyksi myös ampuma-aserikosten selvittämisessä. Tämä on hyvin tärkeää, koska aseet ja varsinkin laittomat aseet ovat yleistyneet todella paljon. Neljäs muutos parantaa mahdollisuuksia pitää vaarallinen henkilö vangittuna. Vangitsemisperusteisiin lisätään epäily siitä, että henkilön oletetaan vaarantavan jonkun toisen ihmisen hengen tai terveyden. Arvoisa puhemies! Maailma on muuttunut, ja siksi myös lainsäädännön on muututtava. Kiitos ministeri Merelle näistäkin lakimuutoksista, jotka parantavat mahdollisuuksia selvittää rikollisverkostojen tekemiä rikoksia ja pitää suomalaiset tavalliset ihmiset paremmin turvassa.

Arvoisa puhemies! Suomen tulee pyrkiä olemaan mahdollisimman lapsi- ja perheystävällinen maa. On hienoa, että nyt puututaan raskaus- ja perhevapaasyrjintään. Se on jälleen yksi erittäin tärkeä askel kohti parempaa perheystävällisyyttä, jota on jo aiemmin tällä kaudella edistetty muun muassa palauttamalla lapsivähennys työtulon verotukseen, korottamalla tiettyjä lapsilisiä ja äitiyspakkauksen arvoa sekä alentamalla vaippojen arvonlisäveroa. Tämän esityksen tavoitteena on varmistaa, ettei ketään syrjitä työelämässä sen perusteella, että hän on raskaana tai jäänyt perhevapaalle. Syrjintäkielto koskee selväsanaisesti myös määräaikaisia työsuhteita. Yksi hallitusohjelman tärkeistä tavoitteista on perheen ja työn yhteensovittamisen mahdollistaminen. Pienen lapsen äitien kannalta imettämisen mahdollistaminen on yksi tärkeimmistä siihen vaikuttavista teemoista. Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee täysimetystä kuuden kuukauden ikään saakka ja sen jälkeen jatkamaan imettämistä kiinteän ruuan rinnalla kaksivuotiaaksi tai sitä pidempään. Imetyksen hyödyt ovat kiistattomat. WHO:n mukaan imetetyt lapset menestyvät paremmin älykkyystesteissä, heillä on pienempi riski ylipainoon sekä pienempi alttius sairastua diabetekseen myöhemmin elämässään. Imettäneillä naisilla puolestaan on pienempi riski sairastua rinta- ja munasarjasyöpään. Tavoitteena tulisi olla, ettei töihin paluu sanele imetyksen lopettamisen ajankohtaa. Työnantajien tulisi pyrkiä mahdollistamaan imetys- tai maidonpumppaustauot töissä tai mahdollisesti etätyöt pienen lapsen äidille. Pidän erittäin surullisena, että THL lopetti sairaaloiden imetysmyönteisyysohjelman koordinoimisen vuodenvaihteessa. THL vetosi säästösyihin, vaikka työryhmä työskenteli osittain omalla ajallaan ja oman työnsä ohessa. Vauvamyönteisyyden edistäminen, eli esimerkiksi perhehuoneiden lisääminen synnytyssairaaloihin sekä vauvan varhaisen ihokontaktin ja imetyksen tukeminen, jää nyt käytännössä hyvinvointialueiden oman halukkuuden varaan. Toivottavasti alueet ymmärtävät jatkaa tätä äärimmäisen tärkeää perheiden hyvinvoinnin edistämistä ilman ulkopuolista koordinaattoria. Arvoisa puhemies! Vuonna 2025 Suomessa syntyi 45 832 lasta, mikä on vajaat viisi prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Suunta on nyt siis oikea, joten tehdään kaikkemme, että se myös pysyy sellaisena. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Saattohoito on aitoa vanhuksista ja kärsivistä välittämistä toisin kuin mikään eutanasia, joka on ihmisen murhaamista. Kiitos perussuomalaisten ministeri Wille Rydmanille, joka on antanut eduskunnalle tämän saattohoidon saatavuutta ja potilaiden valinnanvapautta parantavan esityksen. Lakia täsmennetään niin, että palliatiivinen hoito ja saattohoito lisätään selkeästi hyvinvointialueiden lakisääteisiin tehtäviin. Lakiesityksen mukaan palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan parantumattoman ja etenevän sairauden aktiivista hoitamista, jolla vähennetään kipuja, rauhoitetaan psykologista kärsimystä, turvataan sairaan henkilön ihmisarvo sekä annetaan tukea hänen läheisilleen. Saattohoito puolestaan on tämän palliatiivisen hoidon viimeinen vaihe, jossa erityisesti keskitytään kärsimyksen lievittämiseen ja elämän viimeisen vaiheen arvokkuuden turvaamiseen. Samassa hallituksen esityksessä potilaille annetaan oikeus valita oma hoitopaikkansa, eli käytännössä tietty terveyskeskus, kolmen kuukauden välein, kun aiemmin mahdollisuus siihen oli vain kerran vuodessa. Elämä on arvokas lahja, jota tulee kaikin puolin vaalia. Jokaisen sairauksia ja oireita tulee hoitaa parhaan kyvyn mukaan, myös silloin, kun elämä lähestyy loppuaan. Nykylääketieteessä kärsimyksiä pystytään lievittämään monin keinoin. Psykologisen ja sosiaalisen tuen merkitys siinä rinnalla on valtava. Ihminen ei myöskään missään tapauksessa saa kokea, että hän olisi taakka, josta on päästävä eroon. Jokaisella elämällä on merkitys ja tarkoitus, ihan elämän loppuun asti. Näistä syistä juuri palliatiivisen ja saattohoidon laadun varmistaminen on paras ja ainoa oikea tie. Missään nimessä en kannata eutanasiaa, jota koskeva kansalaisaloite on täällä eduskunnassa myös vireillä. Eutanasian salliminen on vakava virhe, joka on kaikissa sen laillistaneissa maissa avannut tien sen soveltamiselle yhä laveampiin kohderyhmiin, esimerkiksi lapsiin ja masentuneisiin. Arvoisa puhemies! Suomessa kuolee vuosittain noin 60 000 ihmistä, joista moni tarvitsee palliatiivista hoitoa, käytännössä siis jokainen, jolla on esimerkiksi jokin kuolemaan johtava sairaus, syöpä, tai joka kuolee vanhuuden vaivoihin. Laadukas saattohoito on osa sairaanhoitoa, jonka kuuluu olla jokaisen suomalaisen saatavilla riippumatta siitä, millä hyvinvointialueella asuu. Nykytilanne on valitettavasti ollut hyvin vaihteleva eri alueiden välillä, joten tämä lakimuutos tulee nyt erittäin tarpeeseen. Hyvä, että tämäkin tällä kaudella nyt korjataan ja suomalaisten alueellista tasa-arvoa parannetaan tämän osalta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Lastensuojelulain korjaamisen ensimmäisen vaiheen mietintö on nyt vihdoin valmis, ja samalla käsiteltiin neljä tekemääni toimenpidealoitetta: hatkanuorten kiinniotto-oikeuksista, ruutuajan rajoittamisesta laitoksissa kansallisten suositusten mukaisesti, nikotiinituotteiden pois ottamisesta sekä käyttövarojen eli sijoitusnuorille maksettavien viikkorahojen keskeyttämisestä hatkan ajalta. Olen iloinen, että jokainen näistä tärkeistä teemoista on jollain tasolla huomioitu lakimuutoksissa. Esimerkiksi lasten ruutuajan rajaamista koskevan tavoitteeni osalta mietinnön yksityiskohtaisiin perusteluihin saatiin viittaukset THL:n ja Opetushallituksen kansallisten älylaitteiden käyttösuosituksien käytöstä. Lisäksi nämä hyvät ja tarpeelliset digisuositukset tullaan kirjaamaan myös lastensuojelun kansallisiin suosituksiin. Mietinnössä korostetaan valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden kannan mukaisesti, että näitä digitaalisten laitteiden vapaa-ajan käytön kansallisia suosituksia voidaan soveltaa myös lastensuojelun sijaishuollossa. On erittäin tärkeää, että näitä älylaitesuosituksia tullaan noudattamaan kaikissa lastensuojelun sijaishuoltopaikoissa, laitoksissa sekä perhehoidossa yhdenvertaisesti. Lisäksi mietintöön kirjattiin, että laite eli puhelin tai tabletti voidaan ottaa pois, mikäli tavanomainen sanallinen rajaaminen ei riitä. Toinen hyvä lisäys on se, että laissa tullaan huomioimaan, että nuori saattaa oman puhelimensa välityksellä vaarantaa jonkun toisen sijoitusnuoren terveyden, esimerkiksi hankkia tälle päihteitä, ja myös sen perusteella puhelin voidaan takavarikoida, ei pelkästään siis nuoreen itseensä kohdistuvien haittojen perusteella. Nämä lakimuutokset ovat erittäin tärkeitä ja ajankohtaisia, sillä kaikki me tiedämme kännyköiden kautta tulevat somen vaarat ja sen, miten paljon ne heikentävät lasten yleistä oppimiskykyä ja hyvinvointia, sekä sen, miten nuoret saavat kännyköiden kautta somesta huumeita ja voivat järjestää näitä hatkamatkoja. Kansalliset suositukset ovat asiantuntijoiden paras arvio siitä, mikä määrä ruutuaikaa on vielä terveellistä eikä vahingoita näitä lapsia. Juuri heikoimmassa asemassa olevien ja monin tavoin oireilevien eli sijoitettujen lasten kohdalla näiden suositusten noudattaminen on siis erityisen tärkeää. Arvoisa puhemies! Tupakkatuotteiden osalta haluan todeta vielä, että perustuslakivaliokunnan lausunnon vuoksi niiden absoluuttisesta pois ottamisen vaatimuksesta jouduttiin valitettavasti peruuttamaan. Hallitus oli esittänyt, että tupakka- ja alkoholituotteet tulee ottaa pois. Tämä oli tietenkin lähtökohta myös omassa aloitteessani, sillä tupakan ja alkoholin hallussapito on laissa alaikäisiltä kiellettyä. Kun se on rikos laitoksen ulkopuolella, niin sen on oltava rikos myös laitoksen sisäpuolella. Perustuslakivaliokunta kuitenkin valitettavasti vaati muuttamaan pykälän muotoon ”voidaan ottaa pois”. Nyt olisikin tärkeää, että tästä huolimatta käytännöksi muodostuisi se, että tupakkatuotteet otetaan lähtökohtaisesti aina pois. Parannuksena nykytilaan saatiin kuitenkin se, että vain epäily mistä tahansa tupakkalaissa lapsilta kielletystä tuotteesta, eli myös nämä vapet, lisättiin selväsanaisesti perusteeksi suorittaa lapselle henkilöntarkastus. Arvoisa puhemies! Lapset tarvitsevat elämäänsä turvalliseen kasvatukseen kuuluvia rajoja ja ohjausta. Siksi lastensuojelulain on oltava selkeä sen suhteen, että näitä rajoja voidaan ja kuuluu asettaa myös näissä sijaishuoltopaikoissa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tuulivoimaloille tulee vihdoin suojaetäisyys. Nyt säädetään uusi alueidenkäyttölaki, johon sisällytetään kauan kaivattu kansallinen etäisyysvaatimus tuulivoimaloiden ja asutuksen välille. Etäisyyspäätöksen mitta oli valitettavasti pettymys ja kompromissi. Perussuomalaiset ainoana hallituspuolueena ymmärsi sen merkityksen ja vaati siitä pidempää. Kansallinen etäisyysvaatimus saatiin siis perussuomalaisten ansiosta viimein lakiin, mutta ei ihan sellaisena, jota alun perin vaadimme, riittävän pitkänä. Lopullisessa, nyt käsiteltävässä hallituksen esityksessä vaadittava minimietäisyys on 1,25 kilometriä. Vielä luonnosversiossa ennen lausuntokierrosta etäisyydeksi oli ehdotettu kahdeksan kertaa pyyhkäisykorkeus, mikä olisi ollut hieman pidempi välimatka, vähän alle tai vähän yli kaksi kilometriä voimalasta riippuen. Omassa toimenpidealoitteessani etäisyydeksi ehdotetaan kymmenen kertaa pyyhkäisykorkeus tai minimissään kaksi ja puoli kilometriä, eli kaksinkertaista mittaa tästä esityksestä. Pyyhkäisykorkeus tarkoittaa sitä korkeutta, mihin voimalan lavat korkeimmillaan ulottuvat. Suojaetäisyyden linkittäminen voimalan pyyhkäisykorkeuteen ottaisi huomioon voimaloiden koko ajan kasvavan korkeuden. Tällä hetkellä suuret tuulivoimalat ovat noin 200 metriä korkeita, mutta suunnitteilla on jopa 300-metrisiä jättiläisiä. Kahden ja puolen kilometrin suojaetäisyysehdotus perustuu myös eurooppalaisiin tutkimuksiin, joiden perusteella voimalan etäisyys vaikuttaa negatiivisesti kiinteistön arvoon erityisesti 2,5—3 kilometriin saakka. Pidemmälle suojaetäisyydelle olisi siis ollut erittäin vahvat perusteet. Surullista, että niitä ei nyt kuunneltu. Erittäin tärkeä seikka on, että kunnille jätetään edelleen jatkossakin vapaus päättää pidemmästä etäisyydestä tai kieltää tuulivoiman rakentaminen kokonaan. Kuntapäättäjillä on nyt siis suuri vastuu varmistaa omien kuntalaistensa oikeuksien toteutuminen tässä asiassa. Kunnat ovat siis jo aiemminkin saaneet tehdä omia linjauksiaan vähimmäissuojaetäisyyksistä. Suurimmassa osassa kuntia se on kaksi kilometriä, Evijärvellä jopa järkevät neljä kilometriä, joka on tosi hyvä. Näistä ei nyt kannata lähteä yhtään peruuttelemaan, vaan pitää rohkeasti kiinni laajemmista suojavyöhykkeistä, koska tuulivoiman haittavaikutukset eivät todellakaan rajoitu siihen, että kiinteistöjen arvo laskee. Massiiviset tuulivoimalat näkyvät ja kuuluvat kauas ja vaikuttavat niin ihmisiin, eläimiin kuin ympäristöönkin. Tuulivoiman tuottama ääni on laajakaistaista ääntä. Korvin kuultavan äänen lisäksi se sisältää myös pieniä taajuuksia ja infraääniä. Pyörivien lapojen aiheuttama ääni voi häiritä lähellä asuvien unta, vähentää asukkaiden viihtyvyyttä ja aiheuttaa huolia mahdollisista terveysvaikutuksista. Arvoisa puhemies! Alueidenkäyttölain tuulivoimaa koskevilla muutoksilla tavoitellaan hallitusohjelman mukaista tuulivoiman hyväksyttävyyden vahvistamista. Etäisyyden säätäminen oli tärkeä askel oikeaan suuntaan, mutta pidemmällä etäisyysvaatimuksella tavoitteeseen oltaisiin päästy paremmin. Kuitenkin tässä hallituksen esityksessä on paljon hyvää. Suomeen tulee joka tapauksessa nyt yksi Euroopan kireimmistä sääntelyistä. Etäisyysvaatimuksen myötä tuulivoimaloiden etäisyys kasvaa 50 prosentilla nykyisin keskimäärin toteutuneesta 800 metristä. Ympäristövaikutuksen arviointivelvollisuuden rajaa suunnitellaan laskettavaksi kymmenestä viiteen voimalaan. Lisäksi maisemavaikutusten huomioimista vahvistetaan. Onneksi perussuomalaiset ovat hallituksessa muistuttamassa, että suomalaisten etu on laitettava myös ulkomaisten tuulivoimayritysten tuottohaaveiden edelle. — Kiitos.

Tukien varassa elämisen syyt ovat monet. On työttömyyttä, on työkyvyttömyyttä, sairautta, päihderiippuvuutta ja mielenterveyden haasteita — pahimmillaan myös ideologisia syitä. Siksi pelkkä tukisummien nostaminen ei aina ole pitkällä tähtäimellä toimivin ratkaisu köyhyyteen, vaan Suomeen on saatava kasvua, joka luo lisää työpaikkoja ja työkykyisille kansalaisille sitä oikeaa työtä. Samalla sosiaali- ja terveyspalvelut on järjestettävä niin, että ne kykenevät jatkossakin auttamaan heikoimmassa asemassa olevia. Kaikkien haasteidenkin keskellä on hyvä tietää, että toimeentulotukea saavien lapsiperheiden määrä oli viime vuonna selvästi pienempi kuin viime vuosikymmenellä ja itse asiassa myös pienempi kuin vielä vuonna 2021. Suomen perusturva on hyvällä tasolla verrattuna moniin muihin eurooppalaisiin maihin. Eurostatin tilaston mukaan Suomessa köyhyys- ja syrjäytymisriski on lähellä Euroopan matalimpia, eikä Suomessa onneksi esiinny absoluuttista köyhyyttä eli sitä, että elämän vähimmäisedellytykset eivät täyttyisi. Arvoisa puhemies! Myös tulevat hallitukset joutuvat etsimään sopeutuskohteita valtion budjetista. Vaaleihin on vielä vuosi aikaa, eikä oppositio ole esittänyt mitään järkeenkäyviä vaihtoehtoja nykyiselle linjalle, vaikka vastustaakin kaikkia toimia, mitä nyt on tehty. Toivon todella, että lapsiperheiden kokonaistilanteen eteen tullaan silti tekemään vaikuttavia toimia myös tulevaisuudessakin. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Usein joudun miettimään, onko ilmastohulluudella mitään rajoja. No, eipä taida olla. Esimerkiksi silloin, kun lehmän pierujen ja hengityksen vuoksi kielletään ja rajoitetaan kotimaista naudanlihaa ja maitoa — aivan älytöntä. On älyttömyyden huippu pelotella sillä, että Suomen lehmät pilaisivat globaalin ilmaston. Ilmasto on aina muuttunut ja tulee aina muuttumaan, olipa Suomessa sitten naudanlihan tuotantoa vai ei. Kaikki me täällä varmasti tiedämme ja ymmärrämme, että Suomen päästöt ovat alle promillen koko maailman päästöistä eikä niillä ole yhtään mitään merkitystä millekään ilmaston lämpenemiselle. Onneksi perussuomalaiset ovat nyt hallituksessa, niin että ilmastopolitiikka ei ole ihan yhtä vauhkoa kukin vihervasemmiston valtakaudella. Toivottavasti tulevatkin hallitukset ymmärtävät laittaa Suomen edun, omavaraisuuden ja huoltovarmuuden ideologioiden edelle. Haluan nostaa tämän ruokapoliittisen selonteon käsittelyn yhteydessä esiin kouluruokailun. Monella paikkakunnalla, valitettavasti myös Jyväskylässä, on päätetty vähentää lihan osuutta kouluruuasta, aivan järkyttävää. [Pia Sillanpää: Sairasta!] Eli on alettu tehdä päätöksiä lasten ruokailusta ensisijaisesti ilmastoideologia edellä sivuuttaen lasten todelliset tarpeet ja terveyden. — Tämä on kyllä oikeasti sairasta toimintaa. — Kouluruokailun ensisijainen tehtävä olisi ravita lasta. Sen tulee tukea lapsen kasvua, oppimista, jaksamista ja terveyttä. Tosiasia on, että eläinperäiset tuotteet, kuten liha, kala, kananmuna ja maitotuotteet, ovat monipuolisia ja tehokkaita ravintolähteitä. Niistä saadaan korkealaatuista proteiinia, B12-vitamiinia, rautaa, D-vitamiinia, kalsiumia ja omega-3-rasvahappoja — niitä ravintoaineita, joita kasvava lapsi tarvitsee aivan joka päivä. Ne vaikuttavat suoraan lapsen kehitykseen, vointiin, koulumenestykseen ja terveyteen. Näiden ravintoaineiden saaminen yksinomaan kasvisruokavaliosta on vaikeaa ja usein edellyttää tarkkaa ruokasuunnittelua ja lisäravinteita, joihin usein ei ole kotona mahdollisuuksia. Kannatan monipuolisuutta ja valinnanvapautta enkä sitä, että vähennetään eläinperäisten ruokien tarjoamista ja vaarannetaan lasten ja nuorten ravintoaineiden saanti. Jokaisella lapsella olisi oikeus syödä myös lihaa ja maitoa koulussa niin kuin kotona on totuttu — ilman syyllistämistä, leimaamista tai pakkoa. Monelle lapselle kouluruoka on päivän ainoa lämmin ateria. Meillä on hyvin tiedossa, että jos kouluruoka ei maistu, se jää syömättä. Hyväksi todettu keino on osallistaa oppilaat ruokalistan suunnitteluun. Makuraadit, toiveruokapäivät ja palautekanavat lisäävät ruuan menekkiä, vähentävät ruokahävikkiä ja tekevät ruokailusta myönteisen kokemuksen. Arvoisa puhemies! Lapsille tulee opastaa suomalaisen ruuantuotannon arvostamista, ei hiilidioksidi- ja ilmastoideologiaa. Suomalainen liha ja suomalainen lehmä ovat ilmasto- ja huoltovarmuustekoja. Soijan rahtaaminen ulkomailta ei todellakaan ole mikään ilmastoteko. Ruuan omavaraisuus kertoo siitä, miten hyvin valtio kykenee itse tuottamaan tarvittavan määrän ravintoa väestölleen. Meillä ei ole varaa tehdä sitä koskevia päätöksiä ideologia edellä, sillä olemme riippuvaisia siitä, että myös tulevilla sukupolvilla on lapsia, jotka haluavat isona maanviljelijöiksi. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Huoltovarmuus on sisäisen turvallisuuden ja yhteiskuntarauhan säilyttämisen kannalta yksi tärkeimmistä osatekijöistä. Jos kriisi iskee, meillä on oltava ratkaisut ja raaka-aineet jo valmiina. Huoltovarmuuslain muutoksilla luodaan parempaa vakautta kriisinkestävyyteen sekä vahvistetaan ja selkeytetään Huoltovarmuuskeskuksen asemaa viranomaisena. Samalla huoltovarmuustoimenpiteiden rahoitusmallia uudistetaan. Huoltovarmuus koostuu monesta eri osa-alueesta. Kriittinen infra, kuten kaapelit, vesi, energia ja tärkeimmät kulkuväylät, on suojattava ja kyettävä tarvittaessa korjaamaan nopeasti. Huoltovarmuusvarastojen ylläpitäminen puolestaan on materiaalista varautumista: esimerkiksi sairaanhoidon tarvikkeita, viljaa ja polttoaineita. Tässäkin yhteydessä on tarpeen nostaa esiin turve, joka on määritelty strategisesti tärkeäksi raaka-aineeksi. Jos turpeen käyttö on kannattamatonta, silloin sitä ei nosteta riittävästi, sen saatavuus heikkenee ja sen myötä riittävien varmuusvarastojenkin ylläpitäminen vaikeutuu entisestään. Turpeen tärkeys ja monipuolisuus on tunnustettava ja Suomen ajettava EU:ssa sellaista politiikkaa, jolla turpeen kannattavuus saadaan palautettua, koska iso osa ongelmista on peräisin EU:sta ja päästölaskelmatavoista, joilla ei ole mitään tekemistä tosiasioiden kanssa. Samalla Suomessa on varmistettava, että yhtään turpeenpolttokattilaa ja turvekonetta ei enää poisteta käytöstä tai romuteta. Sellainen politiikka on ollut erittäin vaarallinen virhe. Arvoisa puhemies! Suomessa tehdään esimerkillistä työtä niin puolustuskyvyn kuin huoltovarmuudenkin eteen. Silti emme voi tuudittautua sen varaan, mitä on joskus tehty, vaan koko ajan on oltava kartalla siitä, mitkä ovat juuri tässä ajassa todennäköisimmät riskit. Samalla tavalla lainsäädännön on pysyttävä ajan tasalla ja reagoitava muuttuvaan maailmaan. Siksi tämäkin lakimuutos on nyt saatu maaliin ja sen myötä Huoltovarmuuskeskuksen tärkeälle työlle lisää selkeyttä ja vahvuutta osana viranomaiskenttää. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Lastensuojelun päätehtävä on suojella lapsia ja varmistaa heidän hyvinvointinsa. Tästä huolimatta tammikuussa alle 16-vuotias hatkanuori kuoli Pirkanmaalla. Kolmasosa tytöistä tulee raiskatuksi hatkan aikana. Tällä hetkellä lastensuojelun tavoite ei hatkanuorten kohdalla toteudu. Lastensuojelulain uudistuksen myötä lastensuojelun työntekijöiden ja viranomaisten toimivaltuuksiin saadaan merkittäviä parannuksia. Jatkossa hatkanuoren saa sentään ottaa kiinni. Kannan kuitenkin edelleen huolta poliisin avunantovelvollisuuden jäämisestä puutteelliseksi. On riski, että tilanteita saatetaan esimerkiksi arvioida hitaamman virka-apuprosessin kautta, vaikka lapsen turvallisuuden takaaminen vaatisi poliisilta ripeitä kiinniottotoimenpiteitä. Jokaisen hatkanuoren henki ja terveys ovat akuutissa vaarassa. Lakiin ei saa jäädä porsaanreikiä.

Arvoisa puhemies! Ehdottoman tärkeä lakialoite edustaja Seppäseltä tämä sosiaalisen median kieltäminen alle 16-vuotiailta. Olen myös jättänyt sosiaalisen median kieltämistä koskevan toimenpidealoitteen eduskunnalle yli vuosi sitten. Lasten ja nuorten älylaitteiden käytön rajoittamistarve on vihdoin noussut yhteiskunnalliseen keskusteluun. Olen iloinen, että keskustelemme siitä myös täällä, ja toivon, että lakialoite käsitellään huolellisesti. Valitettavasti pelit, some ja sen algoritmit ovat jo saaneet yliotteen kokonaisesta sukupolvesta, joten lakimuutoksilla on jo kiire. Tutkimustieto ja kokemukset kertovat, että liiallinen ruutuaika on haitallista. Jatkuva informaatiotulva vahingoittaa aivoja ja keskittymiskykyä. TikTokin runsaan käytön on todettu aiheuttavan muutoksia nuorten aivorakenteessa. Lapsilla korkean näyttöajan on todettu olevan yhteydessä muun muassa suppeampaan sanavarastoon, heikompiin verbaalisiin kykyihin sekä heikommin järjestäytyneisiin aivoratoihin alueilla, jotka liittyvät kieleen, kirjallisiin taitoihin ja toiminnanohjaukseen. Lasten sosiaalisen median käyttö heikentää myös ystävyyssuhteiden muodostumista. Tuntikausien istuminen lisää liikkumattomuutta. Koukuttavat algoritmit ja näytön sininen valo iltaisin vaikeuttavat nukahtamista ja sekoittavat vuorokausirytmin. Nukkumisvaikeudet puolestaan voivat laukaista ahdistus‑ ja masennusoireita sekä heikentää immuunipuolustusta. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Tämän lisäksi sosiaalinen media on täynnä ahdistavaa ja haitallista sisältöä: kiusaamista, huijauksia, huumekauppaa ja seksuaalista hyväksikäyttöä. Lapset altistuvat julman väkivallan ja sairaan pornografian näkemiselle, mistä voi seurata pitkäaikaisia traumoja ja ajattelun vääristymiä. Nuori ei ainoastaan ole riskissä joutua rikoksen uhriksi, vaan hän saattaa päätyä ja tulla värvätyksi tekemään rikoksia, esimerkiksi ostamaan tai myymään huumeita tai toteuttamaan väkivaltarikoksia. Myös ääriryhmät levittävät aatettaan ja rekrytoivat somessa uusia jäseniä. Somekieltoja on jo asetettu esimerkiksi Australiassa. Siitä keskustellaan EU-tasolla. Myös Suomessa on käynnissä selvitys lasten suojelemiseksi sosiaaliselta medialta. Lisäksi Suomessa on hiljattain julkaistu 0—13-vuotiaiden kansalliset ruutuaikasuositukset. Suosituksiin sisältyy se, että alle 13-vuotiaille ei tulisi hankkia älypuhelinta laisinkaan. Tämä on erittäin kannatettava kehotus, ja toivon, että Suomessa se otetaan valtakunnallisesti vakavasti. Arvoisa puhemies! Algoritmit ohjailevat käyttäytymistä ja vaikuttavat mielipiteisiin. Vanhempien ote lastensa kasvattamisesta on jo mennyt somejäteille. Siksi kannatan lämpimästi edustaja Seppäsen aloitteen mukaista somekieltoa alle 16-vuotiaille. Samalla on kehitettävä myös ratkaisut siihen, miten lasten pääsy sosiaaliseen mediaan tosiasiallisesti estetään, esimerkiksi jonkinlaista tunnistautumista vaativalla tavalla. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Elinvoimaiset kylät ja niissä säilytettävät kyläkoulut ovat vetovoimatekijöitä varsinkin lapsiperheille. Sen sijaan, että kouluverkkoa karsitaan ja lapset pyritään säästöjen nimissä keskittämään keskustojen jättikouluihin, tulisi kuntien kääntää ajattelunsa toisin päin ja järjestää kaupunkilaislapsille koulukuljetukset kyläkouluihin. Tämä olisi kaikille paljon järkevämpi ratkaisu. Kyläkouluissa lapset voivat paremmin, ja pienempien luokkakokojen ansiosta jokainen tulee nähdyksi. Näissä pienemmissä kouluissa henkilökunta tulee lapsille tutummaksi, ja jos kiusaamista sattuisi tapahtumaan, siihen olisi helpompi puuttua. Myös herkempien lasten aistikuormitus pysyy kyläkouluympäristössä maltillisempana kuin suurissa, hälyisissä megakouluissa. Samoin kaavoituksessa ja tonttisuunnittelussa kuntien tulisi uskaltaa miettiä järkevämpiä ratkaisuja kuin tiiviisti tungettuja, korkeita kerrostaloja täynnä tyhjiksi jääviä yksiöitä. Tontteja ja monipuolista asuinrakentamista pitäisi suunnitella kyläkoulujen lähistölle. Maalla ei aina tarvitse olla kyse isoista omakotitaloista, niitäkään eivät kaikki tarvitse. Niiden lisäksi tarvitaan kohtuukokoisia ja -hintaisia erillistaloja ja vaikkapa senioreille soveltuvia asumismuotoja. Palveluiden osalta joillain alueilla on jo lanseerattu fiksuja ja kustannustehokkaita liikkuvia sotepalveluita, jotka voidaan viedä kauempana asuvien ihmisten luokse. On sanomattakin selvää, että myöskään kohtuuhintaisen autoilun ja hyväkuntoisen tiestön merkitystä ei tule aliarvioida. Hallitus on omilla toimillaan laskenut polttoaineiden hintoja useaan otteeseen: perunut ja kohtuullistanut Marinin hallituksen suunnittelemia jakeluvelvoitteen hirmunostoja sekä alentanut veroja. Vuosien 2024 ja 2025 aikana teitä on päällystetty jo noin 7 000 kilometrin edestä, mutta samalla linjalla on jatkettava myös tulevaisuudessa, koska tiestö kuluu jatkuvasti. Arvoisa puhemies! Tämän nyt käsiteltävän maaseutupoliittisen selonteon mukaan Suomen pinta-alasta yli 95 prosenttia määritellään maaseutualueiksi. Kuitenkin jo 72 prosenttia väestöstä asuu kaupunkialueilla. Selonteon mukaan tämä osittain selittyy sillä, että maahanmuuttajat tulevat kaupunkeihin ja päätyvät vain hyvin harvoin maaseudulle. Suomen Kylät ry:llä on itseasiassa tällä hetkellä meneillään kaksivuotinen EU:n rahoittama hanke maahanmuuttajiin liittyen. Sillä pyritään edistämään maahanmuuttajien asettumista maaseudulle sekä yrittäjäksi ryhtymistä siellä. Siihen liittyy verkostoitumisen tukemista, koulutuksia sekä toimintamallien kehittämistä. Näin pyritään saamaan maahanmuuttajia kotoutumaan maaseudulle ja elättämään itsensä. Samalla tällä edistetään maaseutualueiden elinvoimaa sekä toivottavasti löydetään jopa maaseutuyrittäjille toiminnanjatkajia. Arvoisa puhemies! Maaseutu peltoineen, metsineen ja järvineen on kuitenkin edelleen suomalaisuuden ja suomalaisen kulttuurin sydämessä. Tätä yhteyttä meidän tulee vaalia myös tulevaisuudessa ja ehkäistä siitä vieraantumista, sillä maaseudun merkitys hyvinvoinnin luojana, puhtaan ruoan tuottajana ja monipuolisena huoltovarmuuden varmistajana on Suomelle korvaamaton. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Mitä on eheytyshoito? Kuka sen määrittää? Jos eheytyshoitokielto kirjattaisiin lakiin, sinne pitäisi määritellä yksiselitteisesti, mitä on eheytyshoito. Tämä taas on mahdoton tehtävä ilman että sillä kajottaisiin hyvin perustavanlaatuisesti uskonnonvapauteen. Miten voidaan kieltää jotain, mitä ei voida edes määrittää? Varoittava esimerkki kriminalisoinnin seurauksista löytyy Maltalta, missä entinen homoseksuaali joutui kriminalisoinnin seurauksena oikeuteen syynä eheytyshoitojen ”mainostaminen”. Häntä uhkaa nyt vankeus tämän vuoksi, kun hän kertoi julkisesti eheytymisestään. Myös häntä haastatelleet toimittajat saivat syytteet. Tuon kaltaista kontrollia ja sananvapauden rajoittamista ei missään tapauksessa voi hyväksyä. Uskonnonvapauden lisäksi eheytyshoitojen kieltäminen vaarantaisi myös transklinikoille hakeutuvien ihmisten oikeuden saada tarvitsemaansa apua mielenterveysongelmiinsa. Kun henkilö hakeutuu hoitoihin, soteammattilaisten täytyy uskaltaa selvittää sukupuolenmuutostoiveen taustalla vaikuttavat mielenterveystekijät. Jos potilas ei saa toivomaansa diagnoosia eikä pääse sukupuolenmuutoshoitoihin, hän voisi kriminalisoinnin myötä helposti syyttää psykiatriaan eheyttämisyrityksestä. Näin on jo käynyt ainakin Australiassa ja Yhdysvalloissa. Psykologit ja terapeutit eivät kenties enää uskaltaisi ottaa näitä seksuaalisuuttaan pohtivia asiakkaikseen tai arvioida heidän mielenterveyttään asianmukaisesti, koska voisivat tulla syytetyksi rikoksesta. Näin ollen tämä laki romuttaisi sukupuoli- ja seksuaalikysymysten kanssa kamppailevien ihmisten auttamisen ja hoitoonpääsyn mahdollisuuksia. Arvoisa puhemies! On täysin järkyttävää väittää, että eheytyshoidoksi kutsuttu toiminta olisi haitallista, kun se tehdään oikein. On paljon ihmisiä, jotka ovat saaneet apua elämäänsä. Henkistä ja tai hengellistä väkivaltaa ei tietenkään hyväksytä. Se on jo kriminalisoitu. Siksi emme tarvitse tällaista laittomaksi julistamista, uskonnon harjoittamisen kieltämistä ja yksilönvapauden rajoittamista. Suomessa tulee säilyttää sananvapaus. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Vuonna 1995 porvoolainen mies murhasi vaimonsa ja yritti samalla tappaa kaksi muuta henkilöä. Mies sai elinkautisen tuomion, jonka jälkeen pääsi koevapauteen. Vain puoli vuotta vapautumisensa jälkeen mies ampui kylmäverisesti kolme ihmistä kuoliaaksi pikaruokaravintolan autokaistalla. Tämä ei voi jatkua näin — eikä jatkukaan, kun perussuomalaiset ovat hallituksessa. Vihdoin saadaan vaaralliset vangit pysyvästi lukkojen taakse: elinkautinen voi jatkossa olla aidosti elinkautinen. Perussuomalainen oikeusministeri Leena Meri on tehnyt äärimmäisen hienoa työtä rikoslain uudistusten parissa. Monta todella isoa uudistusta on jo viety tällä kaudella maaliin aina naisten sukuelinten silpomisen kriminalisoinnista jengi- ja aserikosten rangaistusten kiristämiseen. Nyt eduskuntaan on saatu tämä varmuusvankeutta koskeva esitys, mikä on jälleen yksi lisäkeino suomalaisen yhteiskunnan turvallisuuden lisäämiseksi. Nyt siis esitetään, että muiden hengen, terveyden tai vapauden suojelemiseksi Suomessa otettaisiin käyttöön varmuusvankeus. Tämä koskisi sellaisia rikollisia, joiden kohdalla on ilmeinen riski sille, että henkilö syyllistyisi vapautumisensa jälkeen uuteen henkeä, terveyttä tai vapautta loukkaavaan rikokseen. Ihmisellä, joka kykenee esimerkiksi murhaamaan toisen ihmisen, on usein päihderiippuvuutta ja psyykkisiä ongelmia. Hallituksen esityksen mukaan vakavan rikoksen uusineista rikoksentekijöistä 93,7 prosentilla oli persoonallisuushäiriö. Persoonallisuushäiriö ei kuitenkaan ole mahdollistanut pakkohoitoon määräämistä, minkä vuoksi heidät on pakko vapauttaa takaisin yhteiskuntaan vankeusrangaistuksen päättymisen jälkeen. Tyypillisesti elinkautisen pituus on nykyään 14,8 vuotta. Tuona aikana, tai sen paremmin minään muunakaan aikana, persoonallisuushäiriö ei katoa mihinkään. Sen vuoksi todennäköisyys vakavien rikosten uusimiselle on ilmeinen ja varmuusvankeus ainoa keino suojella muita ihmisiä tällaisilta henkilöiltä. Varmuusvankeuteen sisältyisi myös kuntoutusta, joka voi osalle vangeista mahdollistaa vapautumisen jossain vaiheessa elämää, sitten kun se katsotaan riittävän turvalliseksi ratkaisuksi. Arvoisa puhemies! Turvallisuus on kaiken hyvinvoinnin perusta. Tässä ollaan siis täsmälleen oikealla linjalla, kun rikoslakia kiristetään ja rangaistuksia tiukennetaan sen varmistamiseksi, että kaduillamme voisi jatkossa kävellä entistäkin turvallisemmin. Jatkossa siis sarjamurhaajat ja muut vaaralliset rikolliset saavat pysyä telkien takana, mihin he kuuluvatkin. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Olisin tullut vastaamaan edustaja Tynkkyselle tästä hyvästä huomiosta ja kiittämään hänen huomioistaan erityisesti alkoholin haitoista. Tässä asiassa olen hänen kanssaan samaa mieltä. Itse ajattelen niin, että jos alkoholi tulisi nyt markkinoille, se olisi todennäköisesti tarkasti säännelty tai jopa kielletty aine. Se on vaarallinen tuhoava aine, sillä etanoli on solumyrkky, ja se todella voi aiheuttaa myrkytyksiä, vaurioittaa maksaa, ja tiedetään, että nämä vieroitusoireetkin ovat hengenvaarallisia. Eli nämä haitat yhteiskunnalle ja terveydenhuollon kustannukset ovat merkittäviä. Ilman tätä historiallista hyväksyntää alkoholi tuskin olisi ruokakauppatuote ja olisi kielletty, mutta kun se on historiallisesti hyväksytty, niin enää emme voi tehdä sitten takaperoisia päätöksiä. Mutta ollaan viisaita, katsotaan tulevaisuuteen eikä päästetä kannabista meidän lasten ja nuorten elämää tuhoamaan. Itse en kannata huumeiden enkä alkoholin vapauttamista millään määrin. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Lakivaliokunta niittasi eduskunnan kannan: kannabista ei laillisteta — ainoa oikea päätös. Kannabis on vaarallinen huume, jonka käyttöä ei tule edistää millään tavoin. Kannabiksen käyttö on yleistynyt räjähdysmäisesti. Osittain tämä voi johtua siitä, että kannabiksen polttamisesta saa helposti median välityksellä sellaisen kuvan, että se olisi harmitonta tai jopa hyödyllistä touhua. Laillistaminen antaisi saman signaalin. Tämä on täysin väärä käsitys, joka tulisi tehokkaasti saada kitkettyä varsinkin nuorten mielikuvista. Mietinnössä kerrotaan, että kannabiksen aiheuttamat psykoosit ovat lisääntyneet. Näistä psykoosiin joutuneista joka kolmas sairastuu myöhemmin skitsofreniaan. Sairauteen liittyvä harhaisuus, vainotuksi tulemisen tuntemus ja olemattomien äänien kuuleminen ovat oireita, joita kukaan ei varmasti haluaisi kokea. Nuoruudessa kannabis vaikuttaa aivojen kehitykseen ja mielenterveyteen. Kannabiksen käyttö suurentaa myös keuhkosyövän ja keuhkoputkentulehduksen riskiä. Se voi laskea kehon lämpötilaa sekä nostaa sydämen sykettä ja verenpainetta. Kannabiksen käyttö raskausaikana on yhteydessä komplikaatioihin ja voi aiheuttaa lapselle myöhemmin tarkkaavuus- ja käytösongelmia. Kannabis heikentää huomiokykyä, työmuistia, motorista koordinaatiokykyä ja reaktionopeutta. Liikenneonnettomuuksien riski luonnollisesti näiden myötä kasvaa, mikäli liikenteeseen lähdetään kannabista käytettyään. Kannabiksen käyttö voi aiheuttaa myös ahdistusta, vainoharhaisuutta, levottomuutta ja kuolemanpelkoa. Kannabiksen käytön tiedetään olevan yhteydessä myös sosiaaliseen eristäytymiseen, koulunkäynnin ja työelämän ulkopuolelle jäämiseen sekä muihin sosiaalisiin haasteisiin. Tämä ei siis todellakaan ole mikään leikin asia — tai siis leikitään lasten ja nuorten terveydellä ja heidän tulevaisuudellaan. Kannabis aiheuttaa tietysti myös riippuvuutta. Kaikkein alttiimpia sekä haittavaikutuksille että riippuvuuden kehittymiselle ovat tietenkin nuoret. Arvoisa puhemies! Kiitos lakivaliokunnalle kannabiksen laillistamista ajaneen kansalaisaloitteen hylkäämisestä. Kannabis on huumausaine, eikä Suomi kaipaa yhtään enempää huumeongelmia. — Kiitos.