politiikka.app

Garedew Kaisa

Perussuomalaisten eduskuntaryhmäKeski-Suomen vaalipiiriEduskunnan sivu
Lisää vertailuunNäytä kartalla

84 puheenvuoroa

01020helmikuu 2026: 9helmaaliskuu 2026: 13maahuhtikuu 2026: 20huhtoukokuu 2026: 8toukesäkuu 2026: 19kessyyskuu 2026: 15syy

Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite turpeen puolesta on täsmälleen asian ytimessä. Turvetta koskevassa sääntelyssä ilmastohulluus eli ideologia on ajanut terveen järjen edelle. Kansalaisaloitteessa esitetään, että turve siirrettäisiin uusiutuvien veroluokkaan ja että huoltovarmuuslakiin turve määriteltäisiin strategiseksi kotimaiseksi ja uusiutuvaksi varmuusenergialähteeksi. Turve on käytännössä uusiutuvaa, koska sitä muodostuu koko ajan lisää. Lisäksi Suomessa turvetta muodostuu koko ajan enemmän kuin sitä nostetaan. On siis täysin pähkähullua, ettei sitä ole pystytty luokittelemaan uusiutuvaksi luonnonvaraksi. Turvetta tarvitaan sekä energiakäyttöön että paljon muuhunkin, kuten turvallisen ja puhtaan suomalaisen ruuan tuotantoon. Turpeen saatavuus kaikkeen muuhun välttämättömään on täysin riippuvaista siitä, että energiaturpeen nostaminen on kannattavaa. Siksi kyse ei ole vain siitä, kuinka suuri osa Suomen lämmöntuotannosta on turpeesta. Se on vain yksi osa, mutta juuri se elintärkeä osa, turpeen säilyttämisen kokonaisuudessa. Olen jättänyt jo aiemmin eduskunnalle toimenpidealoitteen turveveron poistamisesta sekä SGEI-järjestelyn valmistelemisesta. Hallitus on ryhtynyt toimiin turpeen huoltovarmuusroolin vahvistamiseksi. Toisessa lisätalousarviossa Huoltovarmuusrahastolle myönnettiin kymmenen miljoonaa euroa turpeen varmuusvarastointiin, ja uusi turpeen tukimalli on nyt valmisteilla. Arvoisa puhemies! Kiitos tämän toimenpidealoitteen tekijöille ja allekirjoittajille. Tämä kannattaa nyt käsitellä valiokunnassa huolellisesti. — Kiitos.

Talous: sääntöpohjainen osuma (vero)Energia: sääntöpohjainen osuma (energia)Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (huoltovarmuus)Ympäristö: sääntöpohjainen osuma (ilmasto)Pöytäkirja
16.9.2026Nopeatahtinen puheenvuoroVK 5/2026 vpKoulutusYmpäristöMaa- ja metsätalous

Arvoisa puhemies! Suomalainen ruoka on suomalaisille elinehto. Sen tuotanto täytyy turvata ja maaseutu pitää asuttuna. Omavaraisuus on kultaakin arvokkaampaa kriisin sattuessa. Maatalous ja maanviljely on raskasta työtä, jota tehdään säiden armoilla. Ruoka-ala työllistää Suomessa suoraan tai välillisesti jopa 320 000 henkeä. Työpaikkojen säilymisen sekä riittävän ja monipuolisen ruuantuotannon kannalta on todella tärkeää jatkaa työtä maatalouden kannattavuuden parantamiseksi. Suomen pohjoiselle sijainnille ja lyhyelle satokaudelle emme voi mitään, mutta esimerkiksi kilpailulainsäädännön ja elintarvikelainsäädännön keinoin alan kannattavuutta voi parantaa, kuten tällä kaudella on jo tehtykin, [Anne Kalmari: Missä kilpailulaki?] ja alkutuottajien asemaa on parannettu. Hiljattain hoidettiin kuntoon myös kaksi akuuttia viljelijöiden minullekin esittämää ongelmaa. Ensinnäkin viljelijöiden perustulotuen ja uudelleenjakotulotuen maksatusta aikaistettiin joulukuulta syys—lokakuulle. Tämä parantaa maksuvalmiutta ostaa muun muassa lannoitteita. Toisena Euroopan alhaisimpiin kuulunutta kadmiumrajaa nostettiin elokuun alusta, mikä ratkaisee fosforilannoitteiden saatavuus- ja hintaongelmia. Myös ruokaviennin lisääminen on todella tärkeää, ja on hieno uutinen, että se onkin kasvussa. Suomen tulisi aina suosia suomalaista. Tätä periaatetta tulisi noudattaa myös julkisissa ruokahankinnoissa. Esimerkiksi kouluruuan tulisi olla mahdollisimman paljon rehtiä suomalaista perinteistä lähiruokaa. Tällä vahvistetaan sekä kotimaista tuotantoa että suomalaista ruokakulttuuria. Arvoisa puhemies! Lopuksi muistutan erityisesti vihervasemmistoa, että Suomen maataloutta ei saa tappaa pähkähulluilla, kalliilla ja merkityksettömillä ilmastovaatimuksilla. Suomalaisten lehmien pieruilla ei ole mitään vaikutusta globaaliin ilmastoon, eikä lihan ja maidon demonisoinnista ole muuta kuin haittaa. Suomalaisten on syötävä joka päivä. Jos Suomi ei tuota ruokaa itse, sitä tuotetaan ja tuodaan tänne jostain, missä ympäristön kunnioittaminen, eläinten hyvinvointi ja ruuan puhtaus ovat kaukana siitä korkeasta tasosta, jolla Suomessa toimitaan. Se ei ole kenenkään etu. — Kiitos.

Koulutus: sääntöpohjainen osuma (koulu)Ympäristö: sääntöpohjainen osuma (ympäristö, ilmasto)Maa- ja metsätalous: sääntöpohjainen osuma (maatalous)Pöytäkirja
15.9.2026Varsinainen puheenvuoroHE 109/2026 vpTalousMaahanmuutto

Arvoisa puhemies! Vihdoin saatiin suunta kohti maahanmuuttajien sosiaaliturvan eriyttämistä ja veronmaksajien kannalta oikeudenmukaisempaa Suomea: nyt maahanmuuttajille säädetään yleistukea matalampi kotoutumistuki. Lakimuutoksen myötä alle 3 vuotta Suomessa oleskellut työtön työnhakija, jonka työssäoloehto ei ole täyttynyt, ei enää saisi täyttä yleistukea, vaan pienempää kotoutumistukea, jonka taso vastaa toimeentulotuen perusosaa. Poikkeuksen muodostavat ne henkilöt, jotka ovat opetelleet suomen kielen. Heille maksetaan jatkossakin normaalia yleistukea, ei tätä alempaa uutta kotoutumistukea. Perussuomalaisille ei sovi, että Suomeen tullaan hyvän sosiaaliturvan perässä näkemättä vaivaa oman toimeentulonsa ja sopeutumisensa eteen. Koska kotoutuminen tapahtuu käytännössä pitkälti kielen oppimisen ja työnteon kautta, niin kannuste niihin on oltava tuntuva. Maahanmuuttajien omaa vastuuta on lisätty tällä kaudella monella muullakin tavalla, ja myös kansalaisuuden saamisen ehtoja on kiristetty esimerkiksi niin, että kansalaisuutta ei voi saada, jos hakijan toimeentulo ei ole turvattu työn tai yrittämisen kautta. Arvoisa puhemies! Vuonna 2025 Kelan maksamista työttömyyskorvauksista kolmasosa maksettiin vieraskielisille, siis kolmasosa. Toimeentulotuesta maksetaan yli 40 prosenttia vieraskielisille. Yhteensä maahanmuuttajien sosiaaliturvaan kului noin 2 miljardia euroa. Siis aivan käsittämätöntä. Summa on yhtä paljon kuin koko sisäministeriön budjetti. Kun nämä kuluerät ovat näin merkittäviä ja taloustilanteemme on mikä on, olisi tietenkin järkevintä muuttaa koko sosiaaliturva kansalaisuusperusteiseksi, jotta pystyisimme tulevaisuudessakin turvaamaan suomalaisten tarvitsemat hyvinvointiyhteiskunnan palvelut. — Kiitos.

Talous: sääntöpohjainen osuma (talous, vero, budjetti)Maahanmuutto: sääntöpohjainen osuma (maahanmuutto, kansalaisuus, kotoutuminen)Pöytäkirja
8.9.2026Varsinainen puheenvuoroHE 148/2026 vpTurvallisuusKoulutusMaahanmuutto

Arvoisa puhemies! Rajojemme koskemattomuus ja valta päättää, ketkä niiden yli tänne saavat tulla ja millä perusteella, ovat äärimmäisen tärkeä osa Suomen itsenäisyyden kivijalkaa. Rajaturvallisuuslaki tuli voimaan kesällä 2024 sen jälkeen, kun Venäjä oli edellisenä syksynä aloittanut Suomea vastaan hybridioperaation ja työntänyt suuren joukon kolmansien maiden kansalaisia itärajallemme. Silloin emme valitettavasti vielä olleet varautuneet siihen riittävästi, minkä seurauksena osa yli tuhannesta Suomeen päässeestä ulkomaalaisesta katosi turvapaikkaprosessin aikana ties mihin, eivätkä viranomaiset pystyneet seuraamaan, millaisen turvallisuusriskin he Suomelle muodostavat. Venäjä ei ole muuttunut, ja jos se katsoo uuden hybridioperaation aloittamisen omaksi edukseen, sen on mahdollista järjestää kolmansista maista ihmismassat Suomen rajalle jo muutamassa vuorokaudessa. Siksi rajanylityspisteet on edelleen pidettävä suljettuina, turvapaikanhaku lentokentille keskitettynä, ja erityisesti tämä rajalaki on pidettävä voimassa myös jatkossa, kuten perussuomalainen sisäministerimme Mari Rantanen nyt esittää. Myös itärajalle valmistunut 200 kilometrin pituinen esteaita, rajavartijoiden kouluttaminen sekä teknisen valvonnan lisääminen ja droonit ovat tärkeä osa tätä turvallisuuskokonaisuutta, johon olemme tällä kaudella paljon panostaneet. Arvoisa puhemies! Rajavartiolaitos on täysin riippuvainen siitä, että lainsäädäntö antaa sille riittävät toimivaltuudet tilanteessa kuin tilanteessa. Emme saa sallia sitä, että turvapaikkajärjestelmäämme käytettäisiin hyväksi meitä vastaan. Siksi Suomen kansallisen turvallisuuden vuoksi kaikkiin pahimpiinkin skenaarioihin on varauduttava ja riittävä keinovalikoima pidettävä viranomaistemme käytettävissä. Sen takia Suomen turvallisuuden on oltava kaikista tärkein ja rajat on pidettävä kiinni. — Kiitos.

Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (turvallisuus, rajaturvallisuus, rajavartio, itäraja)Koulutus: sääntöpohjainen osuma (koulutus, koulu)Maahanmuutto: sääntöpohjainen osuma (turvapaikka)Pöytäkirja
8.9.2026VastauspuheenvuoroHE 148/2026 vpTurvallisuusMaahanmuutto

Arvoisa puhemies! Venäjä ei ole muuttunut, eikä tilanne rajalla. Jos Venäjä katsoo uuden hybridioperaation aloittamisen omaksi edukseen, sen on mahdollista järjestää kolmansista maista ihmismassat Suomen rajalle jopa muutamassa vuorokaudessa. Emme saa sallia sitä, että turvapaikkajärjestelmäämme käytettäisiin hyväksi meitä vastaan. Suomen turvallisuuden on oltava kaiken etusijalla, ja siksi raja on pidettävä kiinni.

Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (turvallisuus)Maahanmuutto: sääntöpohjainen osuma (turvapaikka)Pöytäkirja
8.9.2026Varsinainen puheenvuoroHE 122/2026 vp

Arvoisa puhemies! Ampuma-aselakia on tällä kaudella kiristetty ja päivitetty. Tällä kertaa siihen tehdään maalaisjärjen mukainen lievennys. Jatkossa kaappiin ei enää tarvitse lukita sellaisia aseita, jotka on tehty pysyvästi ampumakelvottomiksi. Tähän asti siis täällä byrokratian ihmemaassa myös sellaiset ampuma-aseet, joilla ei enää pysty ampumaan tai jotka ovat käytännössä ainoastaan koriste- ja muistoesineitä, on pitänyt lukita asekaappiin yhdessä toimintakuntoisten pyssyjen kanssa. Onneksi tähän saadaan nyt järki ja jatkossa sellaisen voi ripustaa vaikka kotinsa seinälle. Arvoisa puhemies! Normien purkaminen on osoittautunut loputtomaksi työmaaksi, mikä ei sinällään ole yllätys. Maaliskuuhun mennessä olemme saaneet purettua 243 turhaa, ihmisten ja yritysten toimintaa täysin perusteettomasti hankaloittavaa normia. Tällaista ylikireää sääntelyä kuitenkin edelleen riittää, joten sen korjaamiseen ei valitettavasti yksi hallituskausi riitä. Toivottavasti tätä samaa järkevää työtä päästään jatkamaan myös tulevalla hallituskaudella. — Kiitos.

8.9.2026Varsinainen puheenvuoroHE 121/2026 vpTalousTurvallisuus

Arvoisa puhemies! Poliisin tehtävät ovat muuttuneet erityisesti järjestäytyneen ja kansainvälisen rikollisuuden yleistymisen myötä. Siksi myös poliisilain on nyt muututtava. Poliisien ja muiden viranomaisten toimintavaltuuksia on päivitetty jo lukuisin eri tavoin, mutta työ jatkuu edelleen. Nyt on vuorossa tiedustelun tehostaminen. Lakiin lisätään uusi luku, jossa säädetään rikostiedustelun keinoista ja niiden käytöstä uhkaperusteisessa rikostiedustelussa. Lisäksi salaisia tiedonhankintakeinoja käsittelevään lukuun tulee rikostorjuntaa vahvistavia muutoksia. Nämä muutokset ovat tärkeä painotus ennakoivaan työhön: poliisi ei voi ainoastaan reagoida jo tehtyihin rikoksiin, vaan sen on pystyttävä puuttumaan jo pelkkään vakavan rikoksen uhkaan, ennen kuin jotain kamalaa pääsee tapahtumaan. Ruotsissa peli on jo pitkälti menetetty, koska rikollisten rakenteet ja vaikutukset ovat jo niin laajoja. Suomessa vastaavaa kehitystä pyritään nyt näilläkin keinoilla estämään, ennen kuin se vakiintuu tännekin. Poliisille annettavan rikostiedusteluoikeuden kohde tulee tietysti olemaan tarkasti rajattu. Mitään valvontayhteiskuntaa tänne ei tietenkään olla luomassa, vaan kyse on oltava vakavasti turvallisuutta uhkaavasta rikoksen uhasta. Arvoisa puhemies! Poliisin työ on muuttunut yhä haastavammaksi. He kohtaavat jatkuvasti huumeiden vaikutuksen alaisuudessa olevia sekä terä- tai ampuma-asein varustautuneita rikollisia, ja monet heistä ovat ulkomaalaisia, joiden kanssa ei pysty kommunikoimaan suomeksi. Siksi myös poliisien resursseista ja toimintavaltuuksista on pidettävä huolta vaikeassakin taloustilanteessa, koska he kannattelevat katujemme ja kotiemme rauhaa. — Kiitos ministeri Rantaselle tästä hyvästä esityksestä.

Talous: sääntöpohjainen osuma (talous)Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (turvallisuus)Pöytäkirja
8.9.2026Varsinainen puheenvuoroHE 130/2026 vpTalousTurvallisuus

Arvoisa puhemies! Eläimiä on kohdeltava hyvin, joten jatkossa laiminlyönneistä seuraa tiukempi rangaistus. Minkä vihreät tekemättä jättää, sen perussuomalaiset edestään löytää ja korjaa. Vihreät kyllä puhuvat paljon eläinten puolustamisesta ja ovat ehdottaneet jopa toimeentulotuen, eli ihmisen viimeiseksi hätäoljenkorreksi tarkoitetun, muiden veronmaksajien pussista maksettavan tuen, myöntämistä eläinlääkärilaskuihin, mutta hallituksessa ollessaan eivät he silti saaneet perustavanlaatuisiakaan eläinten hyvinvointiin liittyviä epäkohtia korjattua. Sen sijaan perussuomalaisten oikeusministeri Leena Meri toimii eikä vain puhu ja on antanut eduskunnalle nyt esityksen, jolla eläinten oikeuksia saadaan parannettua. Jatkossa perusmuotoisesta eläinsuojelurikoksesta seuraa aina eläintenpitokielto, ellei ole painavia syitä jättää kieltoa määräämättä. Aikaisemmin näin on ollut vasta törkeän rikoksen kohdalla. Samalla kieltojen vähimmäiskestoja pidennetään: Perusmuotoisesta rikoksesta seuraa jatkossa kolmen vuoden eläintenpitokielto, kun se on ollut vain yksi vuosi. Törkeän rikoksen jälkeen kielto on jatkossa vähintään viisi vuotta. Aiemmin maksimirangaistus on ollut pelkät sakot. Nyt lakia tiukennetaan niin, että rangaistuksena voi olla enintään vuosi vankeutta. Eläintenpitokiellon noudattamisen valvominen on ollut vaikeaa, koska kotirauhan suoja on niin vahva. Perustuslakivaliokunnan linja on ollut, että jos kyseessä on rikos, josta voi saada vain sakkorangaistuksen, ei se riitä perusteeksi tehdä tarkastusta kotirauhan piirissä oleviin tiloihin. Nyt kun enimmäisrangaistus kiristetään vankeusrangaistukseksi, mahdollistuu myös kieltojen parempi valvonta. Toisaalta lakiin lisätään myös ihmisten oikeusturvaa parantava mahdollisuus kumota eläintenpitokielto tarvittaessa. Arvoisa puhemies! Väkivaltaisesti eläimiä kohtaan käyttäytyminen osoittaa selkeää empatiakyvyttömyyttä. Tutkimustieto osoittaa myös, että eläimiä pahoinpidelleet kohdistavat herkemmin väkivaltaa myös ihmistä kohtaan. Hyvinvointivaltion ja inhimillisen käyttäytymisen periaatteisiin kuuluu sekä ihmisten että eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen. Siksi tällä kaudella myöskään eläinten oikeuksia ei olla unohdettu. — Kiitos.

Talous: sääntöpohjainen osuma (vero)Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (puolustus)Pöytäkirja
8.9.2026Varsinainen puheenvuoroHE 103/2026 vpTalousTurvallisuusMaahanmuutto

Arvoisa puhemies! Turvapaikkahakemusten tehtailu ja valituskierrokset sekä ulkomaalaisten tekemät rikokset ovat vakava ja kasvava ongelma paitsi suomalaisten turvallisuudelle myös oikeuslaitoksen kuormittumiselle. Vuosina 2000—2025 ulkomaalaisasiat ovat muodostaneet jopa puolet korkeimman hallinto-oikeuden asiakaskunnasta. On aivan käsittämätön vääryys suomalaisia kohtaan, että näin suuri osa yhteiskunnallisista resursseista kuluu aivan muuhun kuin suomalaisten asioiden hoitamiseen. Siksi nyt laajennetaan korkeimman hallinto-oikeuden kahden jäsenen kokoonpanon käyttöä kaikkiin ulkomaalaisoikeudellisiin asioihin, kuten turvapaikkapäätösten valituksiin. Tämä vähentää ulkomaalaisten tapauksiin tarvittavia resursseja ja nopeuttaa asioiden käsittelyä. Arvoisa puhemies! Veronmaksajien rahojen käytön tulee olla vastuullista, tehokasta ja vaikuttavaa. Nyt annettu lakiesitys on yksi hyvä esimerkki siitä, miten monin eri tavoin tehostamme julkisten rahojen käyttöä. Tämä on juuri oikea linja. Kiitos siitä oikeusministeri Merelle.

Talous: sääntöpohjainen osuma (vero)Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (turvallisuus)Maahanmuutto: sääntöpohjainen osuma (turvapaikka)Pöytäkirja
8.9.2026Varsinainen puheenvuoroHE 149/2026 vpTurvallisuus

Arvoisa puhemies! Puolustustarvikkeiden vientiä koskevaa lakia päivitetään vastaamaan nykyaikaa. Valitettavasti tässä esityksessä on eräs erittäin huolestuttava piirre: siinä on jostain syystä lähdetty vasemmistolaiselle ideologiselle linjalle. [Vasemmalta: Hienoa!] Lakiesityksen mukaan ”Puolustusteollisuuden yritysten vastuu ihmisoikeuksien ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden toteutumisesta on nähty viime vuosina yhä olennaisemmaksi erityisesti kansainvälisessä vienti‑ ja asevalvontakeskustelussa.” Valvonnan osalta todetaan seuraavasti: ”Vientivalvonnassa on tärkeää tunnistaa, milloin viennissä olisi mahdollinen kansainvälisen tai humanitaarisen oikeuden loukkaamisen riski.” Ja edelleen sanotaan: ”Vaara ihmisoikeusloukkauksista tai humanitaarisen oikeuden rikkomisesta velvoittaa vientiluvan epäämiseen.” Nyt kun tällaisia lakimuutoksia näköjään kokoomusvetoisessa ministeriössä tehdään, on Suomen kannalta äärimmäisen tärkeää, ettei tässä lähdetä juuri sille linjalle, josta selväsanaisesti irtisanouduttiin silloin, kun käsiteltiin kansalaisaloitetta puolustushankintojen sääntelystä humanitäärisin perustein. Israel on Suomelle äärimmäisen tärkeä puolustustarvikekumppani. Toki sieltä tuodaan enemmän puolustustarvikkeita Suomeen kuin Suomesta viedään sinne, mutta näinkin päin kauppaa käydään. Suomi saa siitä kipeästi tarvitsemiaan tuloja ja vahvistaa maidemme hyviä välejä. Nyt kun tällaisia perusteita ollaan sittenkin näköjään viemässä osaksi lupaprosesseja, niin on varmistettava, ettei vientiä Israeliin rajoiteta ideologisin ja vääristellyin perustein. Esimerkiksi mitkään YK:n päätöslauselmat ja syytöskirjeet eivät saa vaikuttaa vientilupien myöntämiseen, koska on vuosikymmeniä ollut päivänselvää, että YK ja kansainvälinen yhteisö ovat ottaneet Israelin silmätikukseen eivätkä tunnusta sen oikeutta puolustaa kansalaisiaan ja sen turvallisuutta joka puolelta jatkuvasti hyökkääviltä terroristeilta. Arvoisa puhemies! Suomen uusima puolustusyhteistyösopimus Israelin kanssa on tehty vuoteen 2034 saakka. Nyt on varmistettava, etteivät tällaiset epämääräisesti muotoillut vientivalvontavaatimukset pysty vaikuttamaan tämän yhteistyön jatkumiseen ja kehittämiseen tulevaisuudessa. — Kiitos. [Jouni Ovaska pyytää vastauspuheenvuoroa — Johannes Koskinen: Vasemmiston puheenvuoro! — Timo Heinosen välihuuto]

Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (turvallisuus, puolustus)Pöytäkirja

Arvoisa puhemies! Vaikka ilmastotavoitteissa ja koko päästövähennystouhussa ei ole yhtään mitään järkeä, olemme loukussa kansainvälisten sitoumusten ja Marinin vihervasemmistohallituksen, jossa on keskusta ollut mukana, säätämien vaatimusten kanssa. Vuoden 2026 ilmastokertomuksen luku 3 listaa nämä Suomea sitovat ilmastotavoitteet. Niistä kaikista Suomen tulisi ehdottomasti irtaantua pikimmiten, koska ne ovat suomalaisille haitallisia, kalliita ja ilmastollekin täysin turhia ja tehottomia. Ensimmäinen ja pahin on Pariisin ilmastosopimus eli sitova kansainvälinen sopimus pysäyttää koko maapallon lämpeneminen. Tämä on aivan hulluuden huipentuma. Ihminen ei voi sitä tehdä. On hyvä huomioida, että Pariisin sopimuksen ovat allekirjoittaneet käytännössä kaikki valtiot, myös kaikki Aasian ja Afrikan maat, joiden päästöt kasvavat edelleen jatkuvasti. Millään näillä ilmastotoimilla ei ole mitään vaikutusta globaaliin ilmastoon, mutta kun nyt valitettavasti suurin osa täälläkin olevista päättäjistä tähän ideologiaan uskoo, niin siitäkin uskomuksesta käsin Suomen on täysin turhaa ja järjetöntä jatkaa mitään ilmastotoimia, ennen kuin nämä muut isot päästömaat ovat päässeet samoihin lukuihin Suomen kanssa, mikä ei siis tietenkään koskaan tule toteutumaan. Lisäksi Pariisin sopimuksessa on toinenkin Suomelle haitallinen puoli: ilmastosopimuksen osapuolena Suomi on sitoutunut rahoittamaan ei vain omia vaan myös kehitysmaiden ilmastotoimia. Hukkaan ovat menneet nekin rahat, pois suomalaisilta tarvitsevilta. Pariisin ilmastosopimuksesta irtaantuminen olisi helppoa, kuten Amerikan presidentti Trump on osoittanut, jos sille vain saataisiin täällä eduskunnassa enemmistön kannatus. Toinen sitoumus on Marinin hallituksen — keskusta mukana — säätämä ilmastolaki, joka tietenkin tulisi välittömästi perua ja kumota. Siihen kirjattu vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoite on täysin epärealistinen ja reippaasti EU:nkin tavoitetta kireämpi. Ammumme silläkin omaan nilkkaamme, ja kilpailukykymme kärsii. Kolmas kertomuksessa listattu sitoumus on EU:n taakanjakoasetus. EU on siis asettanut jäsenmailleen vuosittaiset pienenevät päästökiintiöt ja vahtii niiden noudattamista. Tästä vaatimuksesta on valitettavasti vaikea päästä eroon, jos emme pääse eroon koko EU:sta, mitä minä kyllä todellakin kannatan, ja toivon, että tässäkin asiassa silmät aukeavat ja päästään EU:n hulluudesta eroon. Neljäntenä kohtana on maankäyttösektorin oma ilmastosuunnitelma, joka siis perustuu ilmastolakiin ja EU:n vaatimuksiin. Maankäyttösektoriin sisältyvät esimerkiksi metsät, pellot ja suot. Suomi on Euroopan metsäisin maa, joten on täysin naurettavaa vaatia meitä vähentämään hakkuita ja olemaan hyödyntämättä niitä elintärkeitä luonnonvaroja, joita maallamme on ja teollisuutemme ja huoltovarmuutemme vaatii, mukaan lukien turve. Arvoisa puhemies! Siinäpä kerrakseen vaatimuksia, joista kaikista pitäisi päästä eroon. Onneksi edes nyt perussuomalaisten kaudella hallitusohjelmaan kirjattiin, ettei tämä hallitus omilla ilmastotoimillaan heikennä yritysten kilpailukykyä tai lisää arjen kustannuksia. Ilman tätä kirjausta olisimmekin aivan mahdottomassa suossa. — Kiitos.

Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (huoltovarmuus)Ympäristö: sääntöpohjainen osuma (ilmasto, ilmastolaki, päästö)Maa- ja metsätalous: sääntöpohjainen osuma (metsä)Pöytäkirja

Arvoisa puhemies! Päästöjen laskentakaavat ovat täysin hatusta temmattuja sekoiluja. Varsinkin maankäyttösektorin eli muun muassa metsien ja peltojen isoin ongelma näissä ilmastotavoitteissa ja ‑vaatimuksissa on se, että päästöjen ja hiilinielujen laskenta on täyttä huuhaata ja vaihtelee eri maissa. Otetaan nyt esimerkki: Suomessa kivennäismaametsä sitoo muka kolme kertaa vähemmän hiiltä kuin täysin sama maaperä Ruotsin puolella. Siis miksi? Koska suomalaiset käyttävät erilaista laskentamallia. Sekä Ruotsin että Suomen laskentamallit ovat hyväksyttyjä virallisissa laskentatavoissa, mutta lopputulos on täysin eri. Päästöjen arvioiminen on pelkkää arvailua ja kikkailua, ja silti tavoitteista lipsumisesta voivat seurata miljardien kustannukset. Siis tämä on aivan pähkähullua toimintaa. No, nyt on vähän valopilkahduksia. Onneksi 2.9. Helsingissä vieraillut EU:n ilmastokomissaari Wopke Hoekstra tosin lupaili, että Suomen hiilinielulaskentaan olisi nyt tulossa joustoa, koska joudumme kaatamaan enemmän omaa metsää Venäjän tuonnin pysähdyttyä. Tämä on se valonpilkahdus kaiken tämän todella epäloogisen sekoilun keskellä. Arvoisa puhemies! Nyt on hyvä erottaa toisistaan kaksi eri asiaa. On eri asia maltillinen luonnon suojeleminen. Me emme tietenkään halua meidän luontoa tuhota oikeilla saasteilla, viedä sinne hirveästi tuulivoimaa, vaan se on meille rakas isänmaan perintö, Suomen luonto ja metsät, sitä suojelemme maltillisesti. Sitten taas on globaali ilmasto, mihin ihmisen päästöt eivät voi vaikuttaa millään tavalla. Ilmasto on aina muuttunut ja tulee aina muuttumaan. Ilmastoon vaikuttavat aurinko, valtameret, pilvet ja vaikka mitkä muut, monet tekijät. Nyt tästä hiilidioksidista on tehty valheellisesti päävihollinen ja lanseerattu se nimellä ”saaste”, vaikka todellisuudessa hiilidioksidi on elämälle välttämätön kaasu. Kysyin jo aikaisemminkin, ymmärtävätköhän täällä kaikki sen, että ilmakehään vapautuvasta hiilidioksidista 96 prosenttia on suoraan luonnosta, siis 96 prosenttia, ja ihmisen toiminnasta on vain neljä prosenttia. Nyt tämä neljä prosenttia tästä hiilidioksidista on sitten muka tämän ilmastonmuutoksen syy ja kaiken pahan alku ja juuri. Sen takia ainoat järkevät ja hyödylliset ilmastotoimet olisivat sellaisia, että me täällä varaudutaan sopeutumaan näihin maapallon keskilämpötilan muutoksiin, joita tapahtuu ja aina on tapahtunut, joita tapahtuu joka tapauksessa täysin ihmisten toiminnasta riippumatta ja täysin meidän päästöistä riippumatta. — Kiitos.

Energia: sääntöpohjainen osuma (tuulivoima)Ympäristö: sääntöpohjainen osuma (ilmasto, hiilinielu, luonto, päästö)Maa- ja metsätalous: sääntöpohjainen osuma (metsä)Pöytäkirja
3.9.2026Varsinainen puheenvuoroK 19/2026 vpTalousYmpäristö

Arvoisa puhemies! Tämä ilmastoagenda on täynnä ideologiaa, rahanmenoa ja laskelmia vailla mitään logiikkaa. Joka vuosi ilmastovuosikertomus kertoo, miten Suomen päästöt ovat kyllä vähentyneet mutta edelleen lisätoimia vaaditaan. Huh huh, ei mikään rahasumma tule riittämään, koskaan. [Mai Kivelän välihuuto] Tämä ilmastouskonto määrää myös uskomattomia katumusharjoituksia, jotka eivät koskaan tule loppumaan. Sehän onkin koko ilmastoidean juoni: kurjistaa tavallisen ihmisen elämää. Suomen hiilidioksidipäästöt ovat 0,8 promillea maailman päästöistä. Koska näin pienillä päästöillä ei ole mitään vaikutusta globaaliin ilmastoon, niin vaikka me täällä lakkaisimme kokonaan olemasta, silti varmasti vaadittaisiin vieläkin lisää toimia. Muutenkin koko ilmastoideologian agenda on todellisuudessa varainsiirto rikkaille, koska sen maksajiksi joutuvat tavalliset veronmaksajat ja yritykset ja taas hyötyjiä ovat lähinnä uusia teknologioita kehittävät ja valmistavat ulkomaiset yhtiöt, kuten kiinalaiset aurinkopaneelifirmat. [Aki Lindénin välihuuto] Hyvä esimerkki tästä on EU:n F-kaasuasetus, joka tämänhetkisessä muodossaan vaatii kaikkia kauppoja vaihtamaan vuoteen 2030 mennessä kylmälaitteensa sellaisiin, jotka toimivat ympäristöystävällisemmillä kylmäaineilla kuin nykyisin käytössä olevat. Tämä vaatimus on kuolinisku kyläkaupoille. Päivittäistavarakauppa ry:n selvityksen mukaan kustannus tulee olemaan noin 190 000 euroa per kauppa. Maaseudun pienten myymälöiden tulos on keskimäärin alle 10 000 euroa, ja osaan näistä kaupoista jouduttaisiin tekemään jopa kalliita peruskorjauksia ennen kuin uusien laitteiden asentaminen olisi edes mahdollista. Niillä ei ole mitään mahdollisuuksia selvitä tämän sekoiluilmastotoimen kustannuksista, joten monien kyläkauppojen toiminta tulee loppumaan. Arvoisa puhemies! Tämä on todella järkyttävä isku maaseutujen elinvoimalle. Suomen tulisi tehdä kaikkensa, että tämä järjettömyys saataisiin peruttua. Tämä ilmastoagenda iskee koviten maaseutuun, kyliin ja siihen, että maalla voisi vielä asua. — Kiitos.

Talous: sääntöpohjainen osuma (vero)Ympäristö: sääntöpohjainen osuma (ympäristö, ilmasto, päästö)Pöytäkirja
3.9.2026VastauspuheenvuoroK 19/2026 vpYmpäristö

Arvoisa puhemies! Ilmasto on aina muuttunut ja muuttuu tulevaisuudessakin. Ilmastoon vaikuttavat aurinko, valtameret, pilvet ja vaikka mitkä muut, monet tekijät. Hiilidioksidista on tehty valheellinen päävihollinen, vaikka se on elämälle välttämätön kaasu. Ymmärtävätköhän täällä kaikki, että ilmakehään vapautuvasta hiilidioksidista 96 prosenttia on peräisin suoraan luonnosta ja ihmisten toiminnasta vain 4 prosenttia? Nyt tämä 4 prosenttia olisi muka syy ilmastonmuutokselle. Siksi ainoat järkevät ja hyödylliset ilmastotoimet olisivat sellaisia, joilla varaudutaan sopeutumaan näihin maapallon keskilämpötilojen muutoksiin, joita tapahtuu joka tapauksessa ja täysin ihmisten toiminnasta riippumatta. — Kiitos.

Ympäristö: sääntöpohjainen osuma (ilmasto)Pöytäkirja
1.9.2026Varsinainen puheenvuoroK 15/2026 vpSoteKoulutus

Arvoisa puhemies! Oikeusasiamiehen vuosittainen kertomus kuvaa sitä, miten ihmisoikeudet toteutuvat täällä Suomessa. Suurimpien ongelmien lista on pysynyt melko samana jo vuodesta 2013 lähtien. Yksi listan kohdista on lastensuojelun epäkohdat. Kertomuksen mukaan lastensuojelun palveluiden laatua ovat heikentäneet yleinen voimavarojen puute ja pätevien työntekijöiden huono saatavuus. Myös monialaisten palveluiden järjestämisessä on ollut puutteita esimerkiksi sijaishuollon ja psykiatrisen hoidon välillä. Lapsille ei ole ollut saatavilla lastensuojelulaitoksia, joissa he voisivat saada tehokasta apua päihde- ja mielenterveysongelmiin. Tällä kaudella onneksi tähän epäkohtaan nyt viimein puututaan. Lastensuojelulain uudistuksen ensimmäinen osa astuu voimaan nyt lokakuun alussa. Siinä lakiin lisätään viittaukset hybridiyksiköihin. Lisäksi yhteistoiminta-alueita ohjeistetaan perustamaan jokaisen yliopistosairaalan lähistölle vähintään yksi hybridilaitos, jonne yliopistosairaalan tulee tarjota psykiatrista palvelua ja tukea. Näiden laitosten perustamiseen on osoitettu tälle vuodelle puolen miljoonan valtionavustus. Arvoisa puhemies! Kaikkein heikoimmassa asemassa olevien eli juuri näiden lastensuojelun piirissä olevien lasten perusoikeudet on saatava paremmalle tolalle täällä Suomessa. Sama koskee toki laitoshoidossa olevia vanhuksia ja vammaisia, joihin kohdistuvat epäkohdat ovat olleet oikeuskanslerin huolilistalla jo toistakymmentä vuotta. Erityiskiitos meidän perussuomalaiselle sosiaali- ja terveysministerille Wille Rydmanille sekä lastensuojelun välttämättömien korjausten edistämisestä että toimista, joita on vielä tällä kaudella tulossa myös vanhusten paremman hoivan turvaamiseksi esimerkiksi hoitajien kielitaitovaatimuksia kiristämällä ja luomalla järeämpiä työkaluja valvontaan. — Kiitos.

Sote: sääntöpohjainen osuma (terveys)Koulutus: sääntöpohjainen osuma (yliopisto)Pöytäkirja
15.6.2026Varsinainen puheenvuoroHE 74/2026 vpMaahanmuuttoMaa- ja metsätalous

Arvoisa puhemies! Kotoutumisen perusta on kielitaito, työn tekeminen ja suomalaisen yhteiskunnan periaatteiden ja sääntöjen ymmärtäminen. Kotoutumislaki uudistetaan vahvistamaan näiden periaatteiden toteutumista. Tähän mennessä kotoutuminen ei ole ollut menestyksekästä, joten tarve linjanmuutoksille on ilmeinen. Esimerkiksi Suomessa suurempi osa ulkomaalaisista on työttömänä kuin muissa Pohjoismaissa. Kolmasosa valtion maksamista takuueläkkeistä maksetaan jo nyt ulkomailla syntyneille — siis aivan järkyttävää. Kotoutumispalveluiden ei kuulu mahdollistaa mahdollisimman helppoa elämää ilman vastuita vaan tarjota tulijoille tehokkaat keinot, joilla heidät saadaan nopeasti ja täysipainoisesti mukaan suomalaisen yhteiskunnan elämään. Maahanmuuttajilla on oltava vastuu omasta elämästään. Tämän tulisi olla tietenkin itsestään selvää, mutta selvästikään se ei ole ollut. Kieli on opeteltava, jos täällä haluaa asua. Sitä helpommin ja paremmin täällä pärjää. Se vaatii omaa vaivannäköä ja sitä, että hakeudutaan tekemisiin kantasuomalaisten kanssa sen sijaan, että vietetään suurin osa ajasta omissa porukoissa ja järjestöissä, saatikka sitten joissain jengeissä. Samoin myös työtä on haettava, niin että myös maahanmuuttajat voivat elättää itsensä. Kotoutumiskoulutuksessa tullaan siksi jatkossa painottamaan enemmän työelämäkoulutusta ja tavoitellaan työllistymistä. Se, että pääkaupunkiseudun kaupungeissa jo noin puolet toimeentulotuesta maksetaan vieraskielisille, on täysin kestämätön tie. Siis puolet toimeentulotuesta maksetaan vieraskielisille. Suomella ei kerta kaikkiaan ole tällaiseen varaa. Sosiaaliturva tulisi muuttaa täysin kansalaisperusteiseksi, koska sitä on jo liian pitkään käytetty hyväksi näiden tulijoiden toimesta. Tosiasia on myös se, ettei yksikään Euroopan maa ole onnistunut kotouttamaan muslimimaista tulleita. Siksi meidän on tehtävä kaikkemme sen eteen, että saamme kiristettyä maahantulon kriteereitä, kuten nyt hallitus tekee, ja että jokainen tänne tulija ymmärtää yhteiskuntamme arvot ja pelisäännöt ja että me itse pidämme kiinni omasta kulttuuristamme emmekä lähde mukautumaan tulijoiden mukanaan tuomiin epätasa-arvoisiin, rikollisiin kulttuureihin, jotka eivät sovellu tänne länsimaihin, ja piilottelemaan omaa arvopohjaamme ja kulttuuriperintöämme. Arvoisa puhemies! Suomi ei kerta kaikkiaan voi olla koko maailman elättäjä ja laskujen maksaja — ei Suomen rajojen sisällä eikä myöskään kehitysavun kautta. Nyt on pakko keskittyä suomalaisten tarpeisiin ja lakisääteisten palveluiden turvaamiseen ensin. Loputon määrä rahojen lappamista kotoutumispalveluihin ei ole tuottanut toivottua tulosta, joten nyt laitetaan kotouttamiskulut kuriin ja maahanmuuttajien velvoitteet kohdilleen. — Kiitos.

Maahanmuutto: sääntöpohjainen osuma (maahanmuutto, kotoutuminen)Maa- ja metsätalous: sääntöpohjainen osuma (tuottaja)Pöytäkirja
15.6.2026Varsinainen puheenvuoroHE 93/2026 vpKoulutus

Arvoisa puhemies! Ilmainen opintoseteli avoimiin korkeakouluopintoihin on tärkeä väylä tulevaisuuteen niille toisen asteen opiskelijoille, jotka yrityksistään huolimatta jäivät yhteishaussa ilman jatko-opiskelupaikkaa. Itselle sopivimman työn ja koulutuksen löytäminen ei aina ole helppoa. Ja vaikka jo nuorena tietäisikin, mitä haluaa tehdä työkseen, niin ei aina opiskelupaikka aukea ensimmäisellä yrittämällä. Tähän avuksi hallitus on tuonut alle 29-vuotiaille tarkoitetun opintosetelin, jolla on mahdollista päästä tekemään 30 opintopisteen verran ilmaisia kursseja avoimessa yliopistossa tai avoimessa ammattikorkeakoulussa. Opintoseteli on voimassa kaksi vuotta, ja sitä voi käyttää suomen- ja ruotsinkielisiin kursseihin. Opintomahdollisuus ehkäisee väliinputoamisia ja auttaa hahmottamaan, mikä olisi itselle se sopivin ala, ilman että tarvitsee aloittaa kokonaisen tutkinnon suorittaminen heti. Kun jatko-opintoihin pääsee käsiksi heti lukion tai ammattikoulun jälkeen, niin opiskelumotivaatiokaan ei pääse yhtä helposti lopahtamaan siinä välissä. Arvoisa puhemies! Korkeakoulutus on monille väylä monipuolisempiin työmahdollisuuksiin, innostaviin ja itselle sopiviin työtehtäviin sekä toki parempaan palkkatasoon. Jokainen nuori ansaitsee parhaan mahdollisen perustan elämälleen, ja sujuva koulutuspolku on tärkeä osa sitä. — Kiitos.

Koulutus: sääntöpohjainen osuma (koulutus, koulu, korkeakoulu, yliopisto)Pöytäkirja
15.6.2026Varsinainen puheenvuoroHE 182/2025 vpTurvallisuusMaahanmuutto

Arvoisa puhemies! Maailma muuttuu vauhdilla ja rikolliset ovat valitettavasti usein askeleen edellä, ja siksi myös rikosten torjunnan tapoja on päivitettävä. Poliisille tullaan nyt turvaamaan tiedonsaantioikeudet, joita tarvitaan rikosten ratkaisemiseen. Poliisilakiin saadaan pian voimaan muutokset, jotka tulevat tehostamaan poliisin ja muiden viranomaisten välistä tietojenvaihtoa. Muutos on tarpeen rikosten ennalta estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi. Rikollisjengit liikkuvat helposti Euroopan maiden rajojen yli. Ruotsalaiset järjestäytyneen rikollisuuden ryhmät pyörittävät pian Suomen huumekauppaa lähes täysin. Lisäksi osa rikollisuudesta ja huumekaupasta on jo siirtynyt verkkoon. Jotta poliisi pystyy seuraamaan, ennaltaehkäisemään ja ratkaisemaan näitä rikoksia, on poliisille ensiarvoisen tärkeää taata pääsy tarvittaviin tietoihin esimerkiksi Rajavartiolaitokselta ja Tullilta. Ja tietenkin myös toisin päin: poliisien tiedoista voi olla merkittävää hyötyä rajavalvojille. Lisäksi Maahanmuuttovirastolle tulee oikeus saada tieto eräistä etsintäkuulutuksista sekä velvollisuus ilmoittaa poliisille, jos etsintäkuulutettu henkilö ilmaantuu Migrin toimitiloihin. Arvoisa puhemies! Tässä, kuten lukemattomissa muissakin perussuomalaisten sisäministeri Rantasen erinomaisissa lakimuutoksissa, on pohjimmiltaan kyse kansallisen turvallisuuden ja kriisinkestävyyden parantamisesta. Suomalaiset todellakin ansaitsevat turvallisen maan. Tällä hetkellä olemme maailman turvallisimpien maiden listalla numero yhdeksän, yhtä pykälää korkeammalla kuin vuonna 2025. Pohjoismaista ainoastaan Islanti on meitä edellä. Ruotsi puolestaan on sijalla 40 — arvatkaapa, minkä takia? Täysin epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan takia, ja meillä on Ruotsin kanssa avoin raja. Siksi jokainen viranomaisten toimintaedellytysten parannus, rikoslain tiukennus ja maahanmuuttopolitiikan kiristys on tässä ajassa aivan välttämätöntä. — Kiitos.

Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (turvallisuus, rajavartio)Maahanmuutto: sääntöpohjainen osuma (maahanmuutto)Pöytäkirja

Arvoisa puhemies! Kehysriihen päätöksiä laitetaan nyt vauhdilla voimaan. Tämä hallituksen esitys sisältää kolme kansalaisten arjen kannalta erittäin tärkeää lakimuutosta: Kotitalousvähennystä korotetaan tälle ja ensi vuodelle. Työmatkakulujen verovähennyksen omavastuu alenee tälle vuodelle. Virkistyssetelien käyttömahdollisuudet laajenevat metsästykseen ja kalastukseen, ja samalla niiden arvo nousee. Kotitalousvähennys siis nousee tämän ja ensi vuoden ajaksi 500 eurolla 1 600 eurosta 2 100 euroon. Suomalaiset siivous-, remontti- ja hoivayrittäjät tekevät tärkeää työtä. Kotitalousvähennystä parannetaan, jotta heille saataisiin paremmin kysyntää, nyt kun suomalaisten ostovoima on onneksi alkanut kasvamaan. Työmatkakulujen omavastuualennus puolestaan on yksi keino kompensoida työmatkailijoille korkeita bensan hintoja. Vähennyksen omavastuuosuus laskee 900 eurosta 800 euroon. Oman kodin ja työpaikan välisistä matkakustannuksista saa siis tälle vuodelle vähentää verotuksessa nykyistä suuremman osan. Töissä käymisen on oltava kannattavaa ja autoilun kulujen pysyttävä kohtuullisina. Siksi hallitukselta on saatu jälleen tämä uusi toimenpide autoilijoiden hyväksi, sen lisäksi, että aiemmin ollaan muun muassa kohtuullistettu jakeluvelvoitteen nousua sekä laskettu bensaveroa ja ajoneuvoveroa. Sen jakeluvelvoitteen, senkin olisi saanut poistaa kyllä poistaa aivan kokonaan. Se on täysin ilmasto-huuhaa-vaatimus. Siitä ei ole muuta kuin haittaa eikä mitään vaikutusta mihinkään ilmastoon, varsinkaan mitkään suomalaisten minimaaliset päästöt eivät vaikuta mihinkään globaaliin ilmastoon millään tavalla. Kolmas tähän hallituksen esitykseen sisältyvä parannus on liikunta- ja kulttuurietuun tehtävät muutokset. Edun enimmäisarvoa korotetaan 400 eurosta 540 euroon vuodessa. Tällä huomioidaan hintojen kehitys, sillä tuen määrään ei ole koskettu kertaakaan vuoden 2009 jälkeen. Erittäin hienona asiana pidän sitä, että virkistysseteleitä saa jatkossa käyttää myös fyysistä aktiivisuutta edellyttäviin luontoharrastuksiin, siis käytännössä esimerkiksi kalastus- tai metsästysluvan hankintaan tai eräoppaiden palveluihin. Arvoisa puhemies! Tärkeitä lakimuutoksia nämä kaikki, ja hyvä, että ne saadaan nyt voimaan ja vaikuttamaan heti tämän vuoden verotuksessa. — Kiitos.

Talous: sääntöpohjainen osuma (vero)Liikenne: sääntöpohjainen osuma (jakeluvelvoite)Ympäristö: sääntöpohjainen osuma (ilmasto, luonto, päästö)Maa- ja metsätalous: sääntöpohjainen osuma (metsästys, metsä)Pöytäkirja

Arvoisa puhemies! Tulevina vuosina Suomen budjettivajetta selittää vahvimmin kaksi teemaa: välttämättömät turvallisuusmenot, koska meidän on yksinkertaisesti pakko varautua puolustautumaan vihamielistä rajanaapuriamme vastaan, ja velkojen korot, jotka osittain johtuvat siitä, että aiemmat hallitukset ovat ottaneet surutta lisää velkaa tasapainottamatta valtion menoja. Vuonna 2030 pelkästään nämä kaksi osa-aluetta kattavat kaksi kolmannesta alijäämästä. Tärkein talouspoliittinen kysymys on siis pohjimmiltaan se, mitä teemme kaikille muille menoille, jotta saamme säilytettyä Suomen itsenäisyyden ja taloudellisen itsemääräämisoikeuden. Tällä hallituskaudella on viimein aloitettu sopeuttaminen ja rakenteelliset uudistukset, jotka olisi pitänyt, ja tietenkin kannattanut, tehdä jo aikoja sitten. Niiden rinnalla tarvitsemme kipeästi kasvua. Onneksi merkit ja arviot näyttävät nyt tällä hetkellä siltä, että kasvu on todellakin alkanut. Alkuvuonna 2026 Suomen kasvu oli nopeampaa kuin EU-maissa keskimäärin: investoinnit kasvoivat, vienti kasvoi ja myös yksityinen kulutus kasvoi. Arvoisa puhemies! Julkisen talouden suunnitelma on nyt tehty vuoteen 2030 saakka, mutta siihen liittyvät yksityiskohtaiset päätökset jäävät pitkälti seuraavan hallituksen toimeenpantaviksi. Vasemmistopuolueiden rakastamat veronkorotukset eivät millään tapaa ole järkevä ratkaisu valmiiksi korkean verotuksen maassa, koska työn tekemisen on oltava kannattavaa ja kannustavaa ja arjen kulujen tulee olla kohtuulliset. Arvoisa puhemies! Siksi myös ensi kaudella tulisi jatkaa toissijaisista menoista, kuten kehitysavusta, pähkähulluista ilmastotoimista ja maahanmuuton kuluista, leikkaamista ja laittaa suomalaisten pitkän aikavälin etu ensimmäiselle sijalle. — Kiitos.

Talous: sääntöpohjainen osuma (talous, vero, velka, budjetti, leikkaus)Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (turvallisuus, puolustus)Maahanmuutto: sääntöpohjainen osuma (maahanmuutto)Ympäristö: sääntöpohjainen osuma (ilmasto)Pöytäkirja
Näytä lisää (64)