Heinonen Timo

Arvoisa puhemies! Hyvät ministerit, edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! ”Teot ovat kauneinta puhetta”, totesi aikanaan yksi päättäjämme — samanlaista viisautta kuin Paasikiven tosiasiain tunnustamisessa. Pääministeri Orpon hallitus päättikin keväällä 2023 toimia näin: tunnustaa vaikean taloustilanteen ja puheiden sijaan ryhtyä toimeen. Kolmen ja puolen vuoden aikana hallitus on uudistanut Suomea vahvemmaksi. Teot ovat sellaisia, mitä Ruotsi teki jo parikymmentä vuotta sitten. Meillä ei tehty, ja nyt näemme, että vaikeina aikoina Ruotsi pärjää meitä paremmin. Päätimme uudistaa työmarkkinoita joustavammiksi. Tavoitteenamme on tukea työllisyyttä, talouskasvua, kilpailukykyä ja tuottavuuden kehitystä. Teimme mittavan määrän uudistuksia. Jos ensi vaalikaudella ei päätöksistä lähdetä pakittelemaan, niin meillä on hyvät mahdollisuudet, että entistä useampi hankkii toimeentulonsa työnteolla. Hyvinvointiyhteiskunnan yhtälö toimii nimittäin vain, kun riittävän moni työikäinen ja työkykyinen on töissä. Olemme myös määrätietoisesti halunneet keventää työn verotusta, ja kyllä, pääpaino on ollut pieni‑ ja keskituloisten verotuksen keventämisessä: se kevenee yli miljardilla tällä kaudella. Meidän mielestämme ei myöskään ole väärin, että paljon vastuuta kantavat ja hieman enemmän ansaitsevat saavat myös pitää lisätulostaan edes hieman isomman siivun. Me emme usko, että kireä verotus olisi ratkaisu maamme ongelmiin, ja jos näin olisi, niin ei tähän maahan koskaan olisi ongelmia syntynytkään. Hyvä on muistaa sekin, että edelleen reilut 5 000 euroa ja sitä enemmän tienaavat eli noin kymmenesosa kaikista palkansaajista maksaa lähes puolet maamme ansiotuloveroista. Kysynkin teiltä, edustaja Lindtman: eikö tämä teille riitä? Olette kertoneet, että ensi vaalikaudella työn, yrittämisen ja kotitalouksien verotusta aiotte kiristää viidellä miljardilla eurolla. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] Aikamoinen veromoukari. Tämän jälkeen kaikki demarien kasvupuheet voi kuitata pelkkinä puheina. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kriisikokous!] Sanon suoraan: kokoomukselle ei käy suomalaisten työntekijöiden verotuksen kiristäminen. [Arto Satonen: Oikein!] Kun työpaikat syntyvät yrityksiin, niin yritysten toimintaedellytyksiä tulee parantaa eikä demareiden esityksin kurjistaa. Näyttää siltä, että eduskuntaan pian palaava Antti Rinne ja hänen aikanaan yrittäjille jakamansa suklaalevyt ovatkin parasta, mitä SDP on yrittäjille koskaan tarjonnut. Me päätimme keventää yhteisöveroa. Kerroimme sen ajoissa, ja nyt jo näemme, miten se vaikuttaa tähän maahan: maahamme on tulossa historiallisen suuria investointeja. Tehty työ tuottaa siis tulosta. Taloudessamme on tapahtunut kauan odotettu käänne. Vienti ja yksityiset investoinnit toimivat nyt vetureina. Pitkään jatkunut varovaisuus on väistymässä. Kuluttajien luottamus on palaamassa. Kasvuennusteita on nostettu kilpaa, ja taloutemme taitaa kasvaa jo noin kaksi prosenttiyksikköä. Edustaja Lindtman, edelleenkö te vaaditte suunnanmuutosta? Talous kasvaa nyt kovinta vauhtia lähes kymmeneen vuoteen. Se on kova juttu. Ja toivottavasti myös yhteinen ilon aihe. Eikö näin, puheenjohtaja Lindtman? Vähän hymyä nyt. [Naurua] Nimittäin voimistunut talouskasvu tuo myös helpotusta työmarkkinoille. Työllisten määrä on nyt tuoreen tiedon mukaan kasvanut 34 000 hengellä, työttömyys on kääntymässä laskuun, ja hyvä kehitys jatkuu ensi ja seuraavana vuonna. Nämä ovat niitä hyviä uutisia, joita suomalaiset ovat kaivanneet. Ja kokoomus edellyttää, että tätä kasvua ei nyt tukahduteta omin toimin. Tehdään kaikki, jotta nuoremme ja myös pitkään työttöminä olleet esimerkiksi pääsevät töihin. Me voimme vaikuttaa moneen mutta emme kaikkeen. Nyt tarvitaankin, hyvät kollegat, malttia hyväksyä ne asiat, joita emme voi muuttaa, rohkeutta muuttaa niitä asioita, joita voimme, ja viisautta erottaa nämä toisistaan. Arvoisa puhemies! Minua kiinnostaa tulevaisuus, sillä aion elää silloin. Menoista säästäminen ei ole helppoa, mutta meidän on väistämättä näin tehtävä. Aiemmat vaalikaudet ovat osoittaneet, miten helppo rahaa on jakaa, ja nyt sitten valtion budjetissa joka kahdeksas euro on velkarahaa. Se ei ole reilua eikä kestävääkään, ja siksi tällä vaalikaudella olemme tehneet noin kymmenen miljardin sopeutustoimet, ja hyvästä kasvusta huolimatta ensi vaalikaudella tarvitaan toinen mokoma. Kokoomus pitää tärkeänä yhteisesti sovittua velkajarrua, mutta painamme samaan aikaan myös kasvun kaasua. Meidän pitää laittaa taloutemme kuntoon ja jatkaa työtä määrätietoisesti. Se on reilua, että me maksamme itse oman aikamme kulut emmekä elä velaksi lapsenlapsiemme piikkiin. Ilmaista velkarahaa ei, arvon vasemmisto, ole. Uskokaa se nyt viimein. [Mika Lintilä: Näin sanoitte ennen viime vaalejakin!] — Arvoisa puhemies, täällä on niin kova mekkala, että täällä on vaikea edes puhua. [Mika Lintilä: Kenen syy? — Välihuutoja] Arvoisa puhemies! Tulevaisuus on tehtävä. Orpon hallitus on vaikeinakin aikoina lisännyt rahoitusta kahteen tärkeään paikkaan: Käytämme neljä miljardia Marinin hallitusta enempi ensi vuonna soteen. Jokaisen on päästävä lääkäriin ja saatava tarvitsemansa hoiva, ja omalääkärimalli on meidän reseptimme tässä. Varmistetaan yhdessä, ettei kukaan joudu pelkäämään vanhenemista — annetaan siitä yhteinen lupaus. Myös peruskouluun on viimeinen panostettu: 200 miljoonaa euroa lisää lukemiseen ja laskemiseen. Kiitosta tulee myös kännykkäkiellosta ja erilaisten oppijoiden tuen uudistamisesta. Kun itse toimin aikanaan opettajana, periaatteeni oli, että jokainen lapsi saisi oppia joka päivä jotain uutta, ja se on hyvä tavoite jatkossakin. Kiitosta myös tulevaisuutemme ja turvallisuutemme eteen tehdystä työstä. Itärajan turvallisuus on varmistettu. Rajaturvallisuuslaki saa jatkoa. Panostukset maanpuolustukseen ovat mittavia, ja myös vapaudestaan taistelevan Ukrainan tukemiseen. Kotimainen puolustusteollisuus tuo maahamme työtä ja vahvistaa huoltovarmuutta. Meidän pitää olla maa, jossa kenenkään ei tarvitse pelätä, ei arjessa, ei kodissa, ei kaduilla. Olen iloinen siitä, että tämä hallitus panostaa turvakoteihin ja tämän vaalikauden jälkeen jokaisella hyvinvointialueella on vähintään yksi turvakoti. Poliiseja on pian luvatusti 8 000. Olemme kiristäneet rangaistuksia, ja ulkomaalaisia vakaviin, toistuviin rikoksiin syyllistyneitä karkotetaan. Arvoisa puhemies! Talous kasvaa, investointeja virtaa, yritysten tilauskirjat täyttyvät, ja työllisyyden elpyminen antaa merkkejä. Suomi tarvitsee nyt kasvua, toivoa ja luottamusta. Olemme kansakuntana selvinneet vaikeammastakin. Selviämme tästäkin, kunhan nyt emme käännä tätä suuntaa ja paina jarrua. [Puhemies koputtaa] Arvoisa puhemies! Luotetaan suomalaisiin, luotetaan kotimaisiin yrityksiin ja annetaan lupa tehdä. Me pyydämme tulevissa vaaleissa luottamusta jatkaa työtä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi. [Välihuutoja]

Arvoisa herra puhemies, hyvä puolustusministeri, edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Haluan kiittää puolustusministeriä tämän lainsäädännön eduskuntaan tuomisesta. Kyse on siis puolustustarvikkeiden viennistä annetun lain muuttamisesta, eli päivitämme lakia vastaamaan maamme Nato-jäsenyyttä ja kansainvälisiä velvoitteita. Esityksessä siis muutetaan puolustustarvikkeiden vientiin, siirtoon ja kauttakulkuun liittyviä säännöksiä, ja tavoitteena on ajantasaistaa lainsäädäntöämme vastaamaan muuttunutta turvallisuusympäristöä, tiivistynyttä kansainvälistä puolustusyhteistyötä sekä Suomen Nato-jäsenyyttä. Lakiin lisätään uutena lupatyyppinä yleinen vientilupa, joka yksinkertaistaisi erityisesti ei-kaupallisiin ja väliaikaisiin vientitilanteisiin liittyvää lupamenettelyä. Myös valvontaa tehostettaisiin tarkentamalla puolustustarvikkeiden viejille asetettavia vaatimuksia ja kirjanpitovelvoitteita. Lisäksi mahdollistettaisiin myös viennin jälkeiset tarkastukset, ja tiettyjen teknologioiden kohdalla luotaisiin puolustushallinnon sisäinen vapautusmenettely. Meidän hallituksen tavoite ja uskoisin, että aika laajasti tässä salissa — ei ehkä ihan kaikkien, mutta aika laajasti — yhteinen näkemys on ollut se, että meidän kannattaa myös puolustusteollisuudessa ja tällaisessa korkeassa teknologiassa hakea sellaisia asemia maailmassa, että me olemme mielenkiintoinen ja kiinnostava kumppani, ja sitäkin tällä haetaan. Vuonna 2024 puolustusministeriöhän myönsi puolustustarvikkeiden pysyville vieneille ja siirroille yhteensä 432 vientilupaa yhteensä 52 maahan. Viime vuonna myönnettiin lupia vielä enempi, 479. Puolustustarvikkeiden vienti kasvoi 241 prosenttia. Näiden myönnettyjen pysyvien vienti- ja siirtolupien yhteenlaskettu arvo oli viime vuonna 930 miljoonaa euroa ja vuonna 2024 itse asiassa 1,4 miljardia euroa. Viime vuoden arvo on siis toiseksi suurin arvo koskaan. Alueellisesti tarkasteltuna eniten lupia myönnettiin Euroopan alueelle, missä näkyy tämä meidän syvenevä Euroopan puolustusyhteistyö. Euroopan alueelle myönnettiin yhteensä 395 lupaa, jotka vastasivat siis 90 prosentista myönnettyjen lupien kokonaisarvosta. Varsinaiset viennit toteutuvat lähtökohtaisesti muutaman seuraavan vuoden aikana vientiluvan myöntämisestä, eli näin aina näissä kaupat sitten toteutuvat. Maittain tarkasteltuna arvollisesti eniten lupia myönnettiin Tanskaan, Ruotsiin ja Espanjaan, ja näissä näkyy merkittävällä tavalla tämä syvenevä pohjoismainen mutta myös eurooppalainen puolustusyhteistyö. Meiltä löytyy Suomesta lukuisia hienoja yrityksiä, jotka ovat viime vuosina vahvistuneet merkittävällä tavalla. Voisi mainita esimerkiksi Patrian, josta on erittäin monesti tullut myönteisiä uutisia eri puolilta Eurooppaa, ja tietysti Sakon merkittävänä toimijana, kuten myös Forssassa toimivan CPE Productionin, joka toimittaa tällä hetkellä suojakypäriä, suojaliivejä ja muita eri puolille maailmaa. Meillä on siis korkeaa osaamista, puhumattakaan sitten avaruusosaamisesta, droneteknologiasta ja monesta muusta, missä olemme ottaneet merkittäviä askelia eteenpäin. Itse pidän äärimmäisen tärkeänä sitä, että näissä lupakysymyksissä meillä on Euroopassa yhtenevät lupakäytänteet. Olen tästä käyttänyt aiempien hallituksien aikana lukuisia puheenvuoroja. Silloin meillä oli toisenlainen lupamenettely. Emme antaneet lupia niille maille, joihin monet muut Euroopan maat antoivat, ja se tarkoitti sitä, että Suomesta ulosliputettiin merkittävä määrä erilaisia tuotantoja. On tärkeää, että Euroopassa toimitaan samoilla pelisäännöillä. [Pauli Kiuru: Kyllä!] Erittäin tärkeää on myös se, että me olemme luotettava kumppani näissä kysymyksissä. Kun esimerkiksi Sanna Marinin hallitus päätti ostaa Daavidin linko ‑järjestelmän, niin totta kai — kiitos siitä Marinin hallitukselle: usein syytetään, ettemme koskaan kiitä Marinin hallitusta, mutta kyllä me kiitämme silloin, kun on aihetta, [Mika Kari: Oikein!] ja Daavidin lingosta on — me odotimme silloin, että myös huolto toimii tulevina vuosina, vuosikymmeninä. Ne ovat isoja päätöksiä, isoja sitoutumisia. Ja samalla lailla, kun me teimme päätöksen — kiitos siitäkin Marinin hallitukselle, nyt tämä menee ihan mahdottomaksi kiittelemiseksi — F-35-hävittäjistä, niin siinäkin sitouduimme siihen, että me haluamme myös vakavimmalla hetkellä, että näiden hävittäjien huolto ja ylläpito toimivat. Tätä myös odottavat tietysti maat, joiden kanssa me teemme kauppaa tai suomalaiset yritykset tekevät kauppaa. Arvoisa puhemies! Pidän tätä lainsäädäntöä tervetulleena ja hyvänä. Meidän pitää olla luotettava kumppani niin niissä tilanteissa, kun Suomeen hankitaan meidän puolustustamme vahvistavaa materiaalia, kuin myös niissä tilanteissa, kun Suomesta ulkomaille myydään.

Arvoisa herra puhemies! Kiitos puolustusministeri Häkkäselle tämän asian esittelystä. Meidän täytyy tehdä kaikki ne tarvittavat toimet, mitä meidän turvallisuuden takaaminen vaatii ja edellyttää. Tämän esityksen taustallahan on 2019 voimaan tullut tiedustelulainsäädäntö ja sen soveltamisen aikana tunnistetut lainsäädäntömme kehittämistarpeet. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että tämän lainsäädännön ympärille ei voi jäädä sellaisia kuplia, joissa voidaan toimia esimerkiksi yksityisen asunnon sisällä ilman, että meillä on mahdollisuus näissä tilanteissa toimia sotilastiedustelunkin osalta. Pysyväluonteinen asuminen, joka tässä nousee nyt esille ja jota halutaan ratkoa, on tämänkaltainen, vähän kuin turvahuone näille toimijoille. Meillä on akuutit Saksan tapahtumat nyt tällä hetkellä päällä, ja monet muut. Pidän tärkeänä, että tämä asia saataisiin nyt käsiteltyä.

Arvoisa puhemies, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Hän oli yksinäinen optimisti. [Aki Lindén: Tuo äskeinen vai? — Naurua] Maamme talous on nyt toipumassa. Edelleen ilmassa on kuitenkin kysymysmerkkejäkin, ja toipumista varjostavat Lähi-idän kriisi, kohonneet energiahinnat ja talousnäkymiin liittyvä epävarmuus. Talouskehitykseen liittyy siis edelleen huomattavaa epävarmuutta, ja toivottavasti nyt ensi tiedot Lähi-idästä, Hormuzinsalmelta ja Iranista realisoituisivat kohti pysyvämpää rauhaa. Toivomme myös rauhaa Ukrainaankin, ennen muuta Ukrainan ja ukrainalaisten takia, mutta toki tämänkin pitkittyneen sodan vaikutukset näkyvät koko maailmassa. Valtiovarainministeriön tuoreessa raportissa todetaan nyt, että talouskasvu on alkuvuonna ollut odotettua vahvempaa. Itse asiassa maamme talous on jo kasvanut kolmatta vuotta. Tarkentuneet luvut kertovat, että pääministeri Petteri Orpon hallituksen toimet toimivat. Tilastokeskuksen tarkentuneet ennakkotiedot kertoivat, että maamme bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 0,8 prosenttia, aiempi arvio viime vuodelta oli 0,2. Kasvu siis nelinkertaistui, en muista tällaista nähneeni ainakaan 20 vuoteen, ja tämä Tilastokeskuksen korjattu oikea luku vaikuttaa myös kaikkiin tehtyihin ennusteisiin. Eli maamme talous on kasvanut hyvin jo pidempään ja vahvistaa sen, että hallituksen talouspolitiikka toimii. Voisi tiivistäen todeta, että Orpon hallituksen talouspolitiikka on vaikeassa maailmanpoliittisessa tilanteessa toiminut varsin hyvin. [Tuomas Kettusen välihuuto] Nyt tuoreimpaan kasvuun vaikutti erityisesti viennin hyvä vire. Taloutemme kasvoi siis viime vuonna 0,9 prosenttia ja 0,9 prosenttia jo vuonna 24 ja viime vuonna 0,8 prosenttia, ja nyt alkuvuosi on ollut hyvässä nosteessa. Merkittävä huomio on sekin, että samaan aikaan on tehtyjen työtuntien määrä laskenut, eli tuottavuus on siis kasvanut aika lailla reippain askelin. Kuka muistaa, kun pääministeri Petteri Orpoa kutsuttiin yksinäiseksi optimistiksi, kun hän viime syksynä nosti esiin talouden positiivisia merkkejä? Orpoa parjattiin optimismista, vasemmisto-oppositio toitotti, että kasvu on aina jäänyt nurkan taakse, [Pia Viitanen: No niin se onkin!] ja haluttiin oikein yhdessä synkistellä. Arvoisa vasemmisto-oppositio keskustan kanssa: nyt tarkentuneiden tietojen mukaan maamme talous kuitenkin kääntyi hyvään kasvuun jo vuonna 24, ja viime vuonna talouskasvu jatkui. Itse asiassa vuosittaisten bkt-lukujen tarkentuminen on kokoaan suurempi muutos: Suomi onkin painellut noin prosentin kasvussa viimeiset pari vuotta. Tarkentuneet luvut kertovat, että Orpon hallituksen toimet toimivat. Mitä tarkoittaa tämä? Ennusteita nostetaan taas syksyllä. Taloudessa on lähtenyt hyvä kierre jo aikaa sitten käyntiin, ja se on tämän vuoden alun tietojen perusteella voimistumassa. Taisi joku ekonomisti jo puhua, että edes kahden prosentin kasvu ei ole poissuljettua. Suomella menee nyt siis jo paremmin kuin uskommekaan, ja tällä luodaan siis parempaa, vaurasta, kasvavaa ja itsevarmempaa Suomea. Se on hyvä uutinen ihan jokaiselle suomalaiselle. [Aki Lindén: Ja velka kasvaa!] Arvoisa puhemies! Tehtävää kuitenkin riittää, ja tekemättä ei voi jättää. Valtiovarainministeriön ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander totesi tämän ennusteen julkistamisen yhteydessä, että näkymä, josta Suomen talous ponnistaa seuraavalle hallituskaudelle, odottaa vielä sumun hälvenemistä. Sen sijaan julkisessa taloudessa näkymä on selkeä: rakenteellisen epätasapainon oikaiseminen vaaditusti edellyttää maaltamme mittavia, nopeasti vaikuttavia, suoria sopeutustoimia myös ensi vaalikaudella. Mutta haluan nostaa esille sen, että meillä on erittäin vaikea työttömyystilanne edelleen. Pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys vaivaavat maatamme, ja julkisen talouden tila ei kohene tulevina vuosina ilman uusia sopeutustoimia, sillä puolustusmenojen kasvu jatkuu tulevina vuosina merkittävästi, korkomenot ovat korkeat ja niin poispäin. Myös velkasuhde tulee nousemaan merkittävästi jatkossakin. Maamme talous siis kasvaa vaikeasta ympäristöstä huolimatta, vaikka energian hinta, korkotaso ja geopoliittinen epävarmuus painavatkin taloutta, ja VM nosti tämän vuoden omaakin kasvuennustettaan. Myönteistä on sekin, että maahamme uskalletaan jälleen investoida. Vientikin vetää jälleen epävarmuudesta huolimatta, ja lopputulemana voisin todeta, että velkaantumisen hillintää tulee jatkaa määrätietoisesti myös ensi ja ehkäpä vielä sitäkin seuraavalla vaalikaudella. Tehtävä on massiivinen mutta toki meidän kaikkien suomalaisten yhteinen. Tämä on lopulta edellytys vakaudelle, luottamukselle ja matalammille koroille tulevaisuudessa, ja vaikeinta tässä tulee olemaan se, että talouden sopeuttaminen on pyrittävä toteuttamaan siten, että se ei haittaa alkanutta ja vahvistuvaa talouskasvua paljoakaan, toivottavasti ei yhtään. Nyt olisi myrkkyä esimerkiksi keskustan esittämät miljardien veronkiristykset tuleville vuosille. Nyt tarvitaan enemmän talouskasvua tukevia toimia ja ennen muuta samalla rakenteellisia, kestävää kasvua tukevia uudistuksia.

Arvoisa rouva puhemies, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! En ole tämän lainsäädännön käsittelyyn itse eduskunnassa osallistunut, mutta tämän aiheen parissa olen pidempäänkin saanut täällä töitä tehdä ja aiempiinkin keskusteluihin osallistua, ja aina näissä jollain tavalla tulee mieleen vanha toteamus, että niin muuttuu maailma, Eskoseni. Tuli mieleen oman kansanedustajaurani aika alkuvaiheilta, kun eduskunnassa käytiin keskustelua postin jakeluvelvoitteesta ja kuinka kiivaasti silloin käytiin varsin napakkaakin keskustelua siitä, pitääkö postin tulla viitenä päivänä viikossa, ja siitä pidettiin silloin tiukasti kiinni, vaikka Posti ilmoitti jo itse, että se ei ole muuttuvassa maailmassa ja muuttuvassa tilanteessa mahdollista eikä myöskään järkevää, mutta poliitikot silloin päättivät, että viitenä päivänä ne jaetaan, ja niin toimittiin, kunnes, jos oikein muistan, viime hallituskaudella muutettiin tätä yleispalveluvelvoitetta ja varmistettiin nyt sitten jako hieman harvemmalla jaolla. Näin se vain tapahtuu. Jos katsotaan, mitä meidän kirjepostille, lehdille ja kaikelle muulle on tapahtunut, niin jakelumääräthän ovat merkittävällä tavalla vähentyneet, ja voi hyvin todeta myös, että tekemättäkään ei voi jättää. Toki olisimme varmaan voineet määrätä, että posti viedään viitenä päivänä viikossa. Mitä se olisi hinnoissa sitten tarkoittanut, niin se olisi tietysti ollut kovinkin massiivinen, ja kohtuuhyvin olemme pärjänneet tämän muutoksen myötä. Tässä on käyty hyvää keskustelua nyt siitä, että maailma digitalisoituu ja sen myötä myös julkiset palvelut muuttuvat, ja itse yhdyn niihin huomioihin ja toteamuksiin, että tällainen Suomi.fi-palvelu on tervetullut ja se varmasti parantaa näiden palveluiden löydettävyyttä ja sitä, että ne ovat yhdessä, mahdollisimman turvallisessa paikassa. Toisaalta myös minua itseäni aika ajoin harmittaa, kun tulee viesti, että on tullut viesti Suomi.fi-palveluun, ja siinä viestissä ei kerrota, mitä se koskee. No, se on kai turvallisuussyy, että se ei siinä tekstiviestin matkassa tai sähköpostin matkassa ole vaan vasta sen jälkeen, kun sinne kirjautuu, tiedon siitä saa, eli joskus nämä ovat myös näitä turvallisuuskysymyksiä. Mutta yhdyn myös niihin huomioihin, että miten varmistamme perille menon. Se on oleellinen osa, mutta toisaalta pitää muistaa sekin, että ei kirjepostikaan sataprosenttinen ole, eli meillä kirjepostissakin tapahtuu hukkumisia tänäkin päivänä, ehkä enempikin kuin aikanaan, ja aina kirjepostikaan ei ole se takuuvarma tiedonvälittämisen keino. No, itse yhdyn huomioihin näistä, mitä ongelmia tässä digitalisaatiossa on. Yhtenä on tietysti saavutettavuus. Niin kuin täällä on todettu, meillä kaikilla ei Suomessa ole kattavaa edes mobiiliyhteyttä saatavana, ja se on oma ongelmansa sähköistyvässä maailmassa. Toisena on sitten aihe, josta olen eduskunnassa puhunut lukuisia kertoja, verkkoesteettömyys. Tässä on kyllä paljon tehtävää myös ihan julkisilla palveluntarjoajilla. Tämähän ei koske pelkästään niitä 500 000:ta ihmistä, joilla ei ole taitoja käyttää, vaan siellä on joukossa myös ihmisiä, joilla on jokin muu rajoittava tekijä käyttää, esimerkiksi näkö tai joku muu, mikä tekee tästä toimimisesta vaikeaa. Kannustan kaikkia, niin julkisia kuin myös yrityksiä, panostamaan verkkoesteettömyyteen. Sitten digisyrjäytyminen, joka on näille sukua ja jolla on yhteys ilman taitoja oleviin kansalaisiin, ja sitten nostan esille vielä saavutettavuuden rinnalla huoltovarmuuskysymyksen, miten varmistamme erilaisissa tilanteissa, että nämä palvelut sitten toimivat, jos esimerkiksi sähkö on huonommin saatavissa kuin normaalissa tilanteessa. Arvoisa puhemies! Loppuun: Itse olen samaa mieltä tätä keskustelua kuunneltuani, että tämä vapaaehtoisuus on tärkeä tässä, mutta myös siihen on helppo yhtyä, että tätä pysyvää valintaa olisi ehkä tarpeen jatkossa miettiä, että se ruksi säilyisi siellä senkin jälkeen, jos on vaikka niin kuin edustaja Lindén tässä esimerkkikeississä kävi läpi, että joku lähiomainen tai ystävä auttoi yhden kerran käymään ja sen jälkeen kaikki lähtikin sähköisenä tulemaan. Toivon, että tämä on kysymys, jota erityisesti seurataan ja katsotaan, millä tavalla sitä voidaan tehdä. Ei tämä varmastikaan jää viimeiseksi muutokseksi digitalisoituvassa Suomessa, vaan meillä tulee näitä muutoksia tapahtumaan, niin kuin tuossa kuvasin, miten postinjakelu on muuttunut viisipäiväisestä pikkuhiljaa postin vähentyessä, ja toisaalta tällä puolella mennään sitten kehityksessä eteenpäin. Mutta niin kuin totesin, niin muuttuu maailma, Eskoseni.

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Itse pidän tätä poliisilain uudistusta perusteltuna ja itse asiassa sitä, mitä hallitus esitti, jopa vielä parempanakin. Tähänhän on tiettyjä muutoksia jouduttu eduskunnassa tekemään. Niidenkin myötä tämä vie ainakin omasta mielestäni tilannetta parempaan suuntaan. Halusin oikeastaan tämän puheenvuoron käyttää sen takia, että hämmästelen sitä, että vihreät esittävät tämän lainsäädännön hylkäämistä. Jos otan muutaman esimerkin, niin tämän hylkäämisen esittäminen tuntuu entistä kummallisemmalta. Esimerkissä raiskaaja menee sairaalaan piiloon ja on sairaalassa. [Aki Lindén: Ei sairaaloihin voi mennä piiloon!] — Sairaalaan voi mennä esimerkiksi tilanteessa kertoakseen, että on jokin vaiva, niin pääsee kyllä sairaalaan. Lääkärinä toimiessaan edustaja Lindénkin vastaanotti eikä varmastikaan sanonut, että en ota vastaan, jos ihminen tuli valittamaan huonoa oloa tai muuta. — Eli raiskaaja menee sairaalaan piiloutuakseen, ja poliisi soittaa ja kysyy, onko raiskaaja sairaalassa. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Tällä hetkellä sairaala ei voi kertoa, että tämä henkilö on siellä sairaalassa. Tämän lainsäädännön voimaan tultua voidaan kertoa ja antaa viranomaiselle tieto, että kyllä raiskaaja on täällä sairaalassa. Näin voidaan toimia. No, otetaan toinen esimerkki, mikä on minun mielestäni vielä hullumpaa. Meillä on muistisairas mummo, joka katoaa marjametsään, ja häntä ryhdytään etsimään. Sinne ensimmäisenä kutsutaan poliisi, todennäköisesti useita partioita, jotka lähtevät etsimään muistisairasta marjanpoimijaa. Seuraavaksi sinne kutsutaan ehkä sopimuspalokuntalaiset. He lähtevät haravoimaan sitä metsää. Tämän jälkeen virka-apuna Puolustusvoimista varusmiehiä. He ovat siellä illat, yöt, viikonloput, juhannukset, joulut — no, marjassa ei jouluna olla mutta kadoksissa voidaan olla — [Timo Harakka: Hyviä esimerkkejä!] etsimässä virka-apuna tätä kadonnutta ihmistä, olkoon hän sitten marjassa kadonnut tai talvella pakkaseen kadonnut. Äärimmäisen tärkeää löytää nopeasti, vaikka edustaja Harakkaa naurattaakin. Siinä puhutaan tämän henkilön elämästä ja kuolemasta useissa tilanteissa. Todennäköisesti sinne kutsutaan vielä, jos ei henkilöä löydy, myös Vapaaehtoinen pelastuspalvelu tekemään tätä työtä. Ja kun poliisi soittaa ja kysyy, onko tämä henkilö sairaalassa, niin sairaala ei saa tällä hetkellä kertoa, että kyllä, hänet on jo tuotu tänne sairaalaan jonkun toisen toimesta, joka hänet oli löytänyt tienposkesta tai muualta, vaan poliisin, sopimuspalokunnan, virka-avun, varusmiesten, vapaaehtoisen pelastuspalvelun tulee jatkaa etsimistä, vaikka tämä kadonnut henkilö on jo hoidossa ja saatu pelastettua pakkasesta tai sieltä marjametsästä. On aivan käsittämätöntä, että tästä ei viranomainen voi toiselle viranomaiselle edes kysyttäessä antaa tietoa. Kun poliisi kysyy, onko tämä henkilö sairaalassa, niin sairaala ei voi sitä kertoa. Itse pidän tätä tiedonvaihtoa viranomaisten välillä erittäin tervetulleena. Tai sitten näissä erilaisissa tilanteissa hoivakodeissa, sairaalan päivystyksissä, joissa on kyse vaikkapa lievästä pahoinpitelystä, voisi poliisille kertoa, kuka tekijä on, eikä ainoastaan tapahtunutta. Sen takia ihmettelen, että vihreät vastustavat tätä lainsäädäntöä, joka siis merkittävällä tavalla lisää suomalaisten ihmisten turvallisuutta, niin kuin esimerkiksi edustajat Hänninen ja Vornanen tuossa edellä äsken kuvasivat. [Timo Harakka pyytää vastauspuheenvuoroa: Nimi mainittu!]

Arvoisa puhemies! Tässä on käyty hyvää keskustelua. Kyllä itse ajattelen niin, että näissäkin kysymyksissä tietyllä tavalla se pakko on toiminut hyvällä tavalla myös ratkaisujen löytäjänä. Ei Euroopassa olisi varmasti vuosikausiin esimerkiksi otettu tällaisia askelia irti fossiilisista polttoaineista ilman Venäjän raakalaismaista hyökkäyssotaa. En sano, että se oli hyvä, että näin tapahtui, mutta se on hyvä, että olemme Eurooppana irtaantuneet. Itse asiassa varmasti Suomessakin moni ajattelee nyt niin, että osittain ehkä arvosteluakin saaneet uusiutuvan energian hankkeet tai irtaantuminen fossiilisista ovat näyttäytyneet nyt huoltovarmuuskysymyksinä. Me olemme näissä kysymyksissä pärjänneet osaa Euroopan maista paremmin, kun emme ole olleet kytköksissä sillä intensiteetillä venäläiseen fossiiliseen polttoaineeseen kuin osa Euroopan maista on ollut. Tämä riippuvuussuhde on itse asiassa vaikeuttanut myös Ukrainan itsenäisyys-, puolustussotaa, kun osa Euroopan maista on sitten omaa napaansa tuijottaen ja toki lämpimiä kotejaan ajatellen lähtenyt vastustamaan tiettyjä toimenpiteitä sen takia, että ovat tarvinneet fossiilista polttoainetta Venäjältä. Tähän lannoitekysymykseen, jonka edustaja Kalmari nosti esille ja toi rehellisesti myös sen esille, että siellä on ollut myös omia haasteitaan: Uskoisin niin, että tässäkin kysymyksessä olisi hyvä laittaa jonkunlainen panos siihen, että lähdetään etsimään ratkaisuja yhdessä. On se sitten suomalainen ratkaisu, pohjoismainen ratkaisu tai Euroopan laajuinen ratkaisu, tärkeintä on se, että se ei ole ainakaan venäläinen ratkaisu.

Arvoisa herra puhemies! Kuten edustajakollega Hänninen totesi, tämä on ennen muuta turvallisuuskysymys, ja tämä on ihan sen ytimessä. Kuitenkin joudun itse toteamaan tässä — aika harvoin hallituspuolueiden rivistä tätä kuulee sanottavan, yleensä tämä on opposition toistama toteamus, ja taisimme sen tänäänkin jo aiemmassa asiakohdassa kuulla — että mielestäni tämä esitys on oikeansuuntainen mutta riittämätön. Tämä ei vie näitä pakotteita tarpeeksi pitkälle vaan jättää edelleen niiden ulkopuolelle tiettyjä tuotteita, mitä en itse voi ymmärtää. Ulkoministeriö on siis valmistellut kansallisen asetuksen, jolla keskeytetään poikkeuslupien myöntäminen vientiin Suomesta Venäjälle. Tämä asetus on nyt tänään meillä käsittelyssä ja etenee eduskunnassa sitten eteenpäin. Tämä päätös siis koskee joukkoa lääketieteellisiä ja farmaseuttisia tavaroita ja teknologiaa. Tuotteet ovat EU:n pakotteiden alaisia, mutta niiden vienti Venäjälle on ollut sallittua ulkoministeriön myöntämillä poikkeusluvilla. Perusteena ovat olleet lääketieteelliset ja farmaseuttiset syyt. Katsoin tuossa vähän tämän asian taustoja: tämän liikkeelle panevana voimana on ollut se, että on käynyt ilmi ja ulkoministeriössä on vakavat epäilyt siitä, että näitä tuotteita on päätynyt myös vääriin käsiin. On tullut tietoon, että lääketieteellisiä ja farmaseuttisia tuotteita on päätynyt jopa sotilaalliseen tarkoitukseen Venäjällä, ja tämän vuoksi on siis ryhdytty näihin toimenpiteisiin kansallisesti. Toki itse toivoisin, että kyllä olisi syytä hoitaa ihan koko EU:nkin tasolla tällainen asia, miksi Euroopan unionista tällaista poikkeuslupakäytäntöä yleensäkään Venäjälle sallitaan. Muille kuin lääketieteellisille tavaroille voi tämänkin asetuksen jälkeen hakea poikkeuslupaa niin kutsutuista humanitäärisistä syistä, jos EU:n pakoteasetuksen edellytykset täyttyvät. Edellisten lisäksi on lääketieteellisiä ja farmaseuttisia tavaroita, jotka eivät ylipäätään ole EU:n pakotteiden alla. Näiden vientiin ei tällä hetkellä tarvitse edes erityistä lupaa. Yleisradio oli selvittänyt näistä poikkeusluvista, mille niitä oli haettu. Vähän itse ihmettelin, kun tätä uutista luin, että aika monessa yrityksistä ei oikein edes kehdattu vastata, että kyllä meiltä tällaista kauppaa käydään. Vastaukset olivat aika ylimalkaisia, kun Yle selvitti hakijayhteisöjä. Sitten esimerkiksi yksi näistä yrityksistä, joka voi edelleen tämän tiukennetun asetuksen jälkeen jatkaa kauppaa, on sairaalasänkyjä valmistava yritys, joka vie Venäjälle sairaalasänkyjä. No miksi ihmeessä Suomesta pitää sairaalasänkyjä Venäjälle viedä? Ei tällaisessa tilanteessa minun mielestäni mistään syystä. Ei ole meidän tehtävä käydä kauppaa Venäjän kanssa, on sitten kyse suklaasta, aseista, sängyistä, hirsirakennuksista tai mistään muusta. On parempi, että tämä kauppa on nyt niin kauan seis, kun Venäjää hallitsee diktaattori Vladimir Putin ja hänen Kremlin hallintonsa. Tämä osoittaa nyt vakavalla tavalla sitä, että erilaiset poikkeusluvat kuitenkin aiheuttavat sitä, että vuotoa tapahtuu koko ajan. Itse pitäisin tärkeänä, että tämä asetus ja lainsäädäntö laajennettaisiin niin, että se koskee kaikkea vientiä Venäjälle. Kyllä itse ihan hivenen ihmettelen sitäkin, että Eurooppaan päin vielä neljänkin vuoden jälkeen tulee sellaisia tuotteita, joita meidän täytyy Venäjältä tuoda. Bitumista me taisimme päästä onneksi jo eroon. Olemme kehittäneet siihen omaa tuotantoamme ja pystyneet tekemään sen nyt huoltovarmuuden kannalta järkevällä tavalla. Olen varma, että näissä muissakin asioissa, kun vain olisi tahtoa, löytyy kyllä ratkaisuja. Mielestäni Suomen itärajan pitäisi olla kiinni ihmisiltä mutta myös tavaralta sataprosenttisesti.

Arvoisa puhemies! Ymmärrän, että keskustalla on edelleen tuskaa viime vaalikauden rahaa on -politiikasta, mutta tänään me puhumme kotimaisesta ruuantuotannosta. Oli muuten mielenkiintoista kuulla, kuinka MTK:n riveistä todettiin, että tämä pääministeri Petteri Orpon hallitus on historian maatalousmyönteisin hallitus. [Välihuutoja] Se on kova viesti sieltä maanviljelijöiden keskusjärjestön riveistä ja tunnustus tälle. [Anne Kalmarin välihuuto] — Ja ymmärrän, että edustaja Kalmari ei malta kuunnella ja olla hiljaa silloin, kun muut puhuvat, sillä omatunto kolkuttaa pahalla tavalla. — Jos homma olisi hoidettu — siellä oli maatalousministeri Kurvista ja kumppaneita, kaikki jäi tekemättä — [Anne Kalmari: Ei jäänyt] niin silloin tilanne olisi tietysti toisen näköinen. Venäjän hyökkäyssotaa on nyt käyty viidettä vuotta täysimittaisena valloitussotana. Toistakymmentä vuotta Venäjä on hyökännyt, ja tämä on näkynyt merkittävällä tavalla energiakustannuksissa. Nyt sitten tuoreimpana Lähi-idän tapahtumat, Hormuzinsalmi, josta täällä on puhuttu. Edustaja Hemmilä esimerkiksi tuossa alussa nosti esille juuri sen, miksi tässä pääministeri Petteri Orpon hallitus nyt toimii. Kotimainen ruuantuotanto on totta kai ruuan puhtauskysymys, se on ruuan laatukysymys, se on työllisyyskysymys, mutta se on myös huoltovarmuuskysymys, ja olen tyytyväinen, että tällä hetkellä tässä salissa käytännössä lähes kaikki tämän tunnustavat ja tunnistavat, että näin se on, ja sen eteen pitää tehdä toimia. Välillä tuntuu siltä, että osalle sähkö tulee edelleen pistorasiasta ja maito purkista, mutta kyllä ne tulevat sieltä maaseudulta suurin osa, ja näin ollen meidän pitää huolehtia siitä omasta ruuantuotannosta. Olen tyytyväinen siihen, että pääministeri Petteri Orpon hallitus ja maatalousministeri Sari Essayah toivat tämän lisätalousarvion täydennyksen kiireellisenä eduskuntaan. Tänään verojaosto on puheenjohtaja Janne Heikkisen johdolla tämän jo aamukokouksessaan käsitellyt ja valtiovarainvaliokunta edustaja Lohen johdolla sitten päivän ylimääräisessä kokouksessaan. Näin halusimme varmistaa sen, että tämä maksatus saadaan liikkeelle nyt eikä vasta vuoden päästä, eli nyt kun vielä verotukset ovat auki, niin tämä saadaan eduskunnassa hoidettua maaliin. [Juha Mäenpää: Onko demarit samaa mieltä?] Energiaveron lisäpalautus on neljä senttiä litralta kevytpolttoöljyssä, ja en oikein ymmärtänyt — kun olen ymmärtänyt, että edustaja Kalmari maatalouden tuntee — kun edustaja Kalmari sanoi, että tämä on oikean suuntainen. [Anne Kalmarin välihuuto] Tämä on, edustaja Kalmari, maksimi, minkä EU mahdollistaa. Tämä on maksimi, minkä EU mahdollistaa, ja me otamme nyt tämän hallituksen toimesta tämän maksimin käyttöön. Eli tuki on EU:n sallimassa maksimissa. Tähän käytämme tuon 20 miljoonaa: 10 miljoonaa tänä vuonna ja 10 miljoonaa ensi vuonna. Mutta on totta, että meillä on kotimaisessa ruuantuotannossa pitkään jatkunut kannattavuusongelma, ja itse ainakin näen sen niin, että ei sitä ratkaista pelkästään tukipaketeilla tai tämäntyyppisilläkään tuilla vaan se ratkaistaan ennen muuta markkinoilla, ja siksi olen tyytyväinen, että tämä nykyhallitus esimerkiksi elintarvikelain uudistuksen vei maaliin. Se jäi ministeri Kurviselta hoitamatta. Sitten Finnveran takausvastuut laajennettiin myös maatalouteen. Ei sitäkään keskusta hoitanut silloin, kun oli maataloudesta vastaavana ministerinä, ja taitaa olla, että meidän historiastakin valtaosan ovat keskustaministerit tätä sektoria hoitaneet. Ja kun täällä edelleen keskustasta vastustettiin yhteisöveron alentamista, niin kyllä sekin avittaa meidän kotimaista maataloutta ja maa- ja metsätaloustoimijoita. Eli en oikein ymmärrä tätä kritiikkiä, jota sieltä kuuluu. Arvoisa puhemies! Pidän erittäin tervetulleena, että tässä hallitus toimii ripeästi ja myös eduskunta on osoittanut sen, että kun on aika toimia, tarve toimia, niin talosta löytyy yhteistä tahtoa asiat viedä reippaasti maaliin.

Arvoisa herra puhemies! En edes muista, kuinka monta kertaa olen oikeusministeri Leena Merta kiittänyt tässä salissa tämän vaalikauden aikana, ja jälleen tänään haluan kiittää. Tämä on erittäin tervetullut uudistus. On sen taustalla sitten mikä syy tahansa, niin tämä on perusteltu muutos, puuttua järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan mutta myös tähän, jonka edustaja Zyskowicz nosti esille, eli siihen, miten vangitsemisen edellytyksiä arvioidaan. Meillä on lukuisia merkkejä siitä, että ennen tuomiota rikoksentekijä on sitten paennut maasta ja päässyt kuin koira veräjästä. On tärkeää varmistaa, että heidät saadaan tuomiolle ja että he myös tuomionsa, rangaistuksensa suorittavat, ja sitten niissä tilanteissa, missä olette myös ollut erittäin ansiokas, rikollisten karkottaminen. Ne ovat olleet tervetulleita ja lisänneet meidän arjen turvallisuutta.

Arvoisa puhemies, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Me pidämme kokoomuksessa kyllä erittäin tervetulleena ja tärkeänä tätä yrittäjien YEL-järjestelmän uudistamista. Se on odotettu ja tarpeellinen korjaus, joka nyt on lopulta saatu eteenpäin. Tämä nyt käsittelyssä oleva esitys perustuu siis pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan huoltosuhteen heikkenemisen sekä talouden kehitykseen, eläkevarojen sijoitustuottoihin ja tulevaan maksukehitykseen liittyvän epävarmuuden takia valmisteltiin kolmikantaisesti tarvittavia työeläkelainsäädännön muutoksia rahoituksellisen kestävyyden varmistamiseksi ja riittävän etuustason turvaamiseksi. Näiden nyt käsittelyssä olevien muutosten tavoitteena on siis työeläkejärjestelmän rahoituksellisen kestävyyden parantaminen pääosin sijoitustuottoja lisäämällä. Nämä tehtävät muutokset pienentävät myös julkisen talouden kestävyysvajetta noin 0,8 prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Säännöksiä rahoitustekniikkaan muutetaan siis siten, että se mahdollistaa paremmin osakeriskin lisäämisen, ja vakavaraisuussäännöksiä muutetaan taasen niin, että sijoitusriskiä voidaan ottaa enemmän kaikissa sijoituslajeissa. Lisäksi esityksessä laajennetaan myös luotonottomahdollisuutta koskemaan tytäryhteisöjen kiinteistösijoituksia. Rahastointia vahvistetaan siis jatkossa niin, että vuosittain rahastoidaan enemmän vanhuuseläkkeitä varten tulevien eläkkeiden rahoittamiseksi. Tällä uudistuksella siis vastataan myös talouden tilanteeseen. Totta se on: Suomen talouden käännettä on odotettu pitkään ja hartaasti, ja Tilastokeskukselta saimme tänään hyviä uutisia. Ilta-Sanomat otsikoi oman uutisensa näin: ”Nyt se tapahtuu: Suomen talous kääntyy kasvuun. Kasvu on nyt jopa vauhdikkaampaa kuin Euroopassa.” [Oikealta: Loistavaa!] Suomen bruttokansantuote kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä tänä vuonna 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä ennakkotietojen mukaan, mikä on voimakkain kasvu lähes viiteen vuoteen — lähes viiteen vuoteen voimakkain kasvu. Kasvua tapahtui siis kautta linjan: investoinneissa, yksityisessä kulutuksessa ja viennissä. Yksityisessä kulutuksessa mitattiin itse asiassa jo kolmas peräkkäinen kasvuneljännes, ja nousutahti näytti vain kiihtyvän. Teollisuuden hyvän tilanteen lisäksi rakentamisen alalla on kasvun merkkejä nähtävillä jo kahden peräkkäisen vuosineljänneksen ajalta, ja bruttokansantuotteen tasoa nostivat myös puolustusinvestoinnit. Eli meillä on onneksi nyt pitkän odotuksen jälkeen taloudessa erittäin paljon myönteisiä merkkejä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz otti esille tämän parveketupakoinnin, ja siitähän toisen lainsäädäntöesityksen yhteydessä kävimme keskustelua, joka nimenomaan siihen nyt puuttuu. Silloin taisin käyttää siitä nimeä — se on vaikea lausua — Lex Zyskowicz, kerran edustajakollegani on hyvin pitkään ajanut sitä lainsäädäntöä, että asunto-osakeyhtiöissä pystyttäisiin puuttumaan tähän häiritsevään tupakointiin, joka tapahtuu sisällä, liesituulettimien lähellä tai sitten parvekkeilla, ja nyt tässä aiemmin käsittelyssä olleessa esimerkiksi vuokrasopimuksiin tämä mahdollisuus sitten tulee. No, nyt on kyse Airbnb-lainsäädännön tuomiin ongelmiin puuttumisesta, ja pidän erittäin tervetulleena sitä, että näihin häiriöihin pystytään puuttumaan. Mutta haluan ottaa esille, että eduskuntaan on tullut käsittelyyn myös tämä laajempi kokonaisuus Airbnb-lainsäädännöstä, ja siihen kyllä sisältyy minun mielestäni ihan aitoja ongelmia. Eli en itse kannata koko Airbnb-toiminnan kieltämistä, en. Me tarvitsemme sitä erilaisissa suurtapahtumissa: Esimerkiksi Suomen MM-ralli Secto Rallyssa Jyväskylässä ei hotellikapasiteetti riitä, Seinäjoella on lukuisia isoja tapahtumia, tarvitaan... [Antti Kurvinen: Kauhavalla myös!] — Ja Kauhavalla myös. — ...yksittäisiin päiviin, yksittäisiin tapahtumiin. Esimerkiksi Suviseurat on yksi tällainen iso tapahtuma, [Antti Kurvinen: Kauhava!] joka tarkoittaa sitä, että tarvitaan tämmöistä väliaikaista vuokraustoimintaa. Mutta nyt on tämä esitys, missä on minun mielestäni pieniä huolia, että me emme tekisi tai laillistaisi tällaista ihan säännöllistä, että monet asunnot ovat kokonaan lyhytvuokrauskäytössä. Toivon, että kun se lainsäädäntö eduskuntaan tulee, huolella vielä läpikäydään, sillä hotelli- ja matkailualaa koskevat aivan toisenlaiset turvallisuusmääritykset esimerkiksi palamattomien verhojen, petivaatteiden, huonekalujen ja kaiken muun osalta. Ja kun talo rakennetaan pääasiassa — tai on tarkoitus — normaaliin asumiskäyttöön, niin nämä vaateet eivät siellä ole, ja jos sitä Airbnb-käytössä sitten pyöritetään niin kuin hotellia konsanaan, niin kyllähän siitä tulee omat haasteet muille alueen asukkaille tai niille, jotka samassa talossa asuvat. Haluan tämän nostaa jo tässä vaiheessa esille, että itse olen vähän kriittinen tätä esitettyä mallia kohtaan ja toivon, että siitä vielä kevään aikana käydään hyvää keskustelua täällä asiantuntijoidenkin kanssa.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Hänninen laajasti kuvasi tätä tilannetta, muuttunutta tilannetta, Venäjän suhteen, ja edellä valtiovarainvaliokunnan jäsen, edustaja Vähämäki toi esille sen, millä tavalla me valtiovarainvaliokunnassa tämän käsittelimme ja totesimme, kuten Vähämäki edellä, että tilanne on jo Venäjän yksipuolisella toimella muuttunut, ja tämä muutos nyt sitten toimeenpannaan tätäkin kautta. Tällä aikaa eduskunnassa on käsittelyssä myös ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon päivittäminen, ja myös siinä Suomen ja Venäjän suhde asemoidaan vähän uudella tavalla, tai vähän enemmänkin uudella tavalla, ja myös viitoitetaan sitä tilannetta, kun jossain vaiheessa Venäjän raakalaismainen hyökkäyssota Ukrainassa loppuu. No, se loppuu joskus, ja mikä on sitten lopputulos, sitä emme tiedä. Toivottavasti Ukraina pystyy vielä tuota taistelua jatkamaan, josta nyt viime aikoina olemme saaneet myös hyviä, myönteisiä signaaleja. Toinen asia, jota itse toivon, että Suomessa vakavasti kyllä pohditaan, on tämä vanhan YYA-sopimuksen jatko, naapuruussopimus, joka olisi nyt sopivasti kesällä tulossa katkolle. Mielestäni sen voisi hyvin myös jättää jatkamatta ja todettaisiin niin, että tulevaisuudessa kun joskus Venäjän hyökkäyssodan päätyttyä tulee aika normalisoida tai lähteä luomaan uusia suhteita Venäjään, ne tehtäisiin muuten kuin YYA-aikakauden ja naapuruussopimuksen kautta ja ne tehtäisiin, kuten UTP-selonteossakin linjataan, yhdessä EU:n kanssa.

Arvoisa puhemies! Minä en syytä edellistä, Marinin hallitusta, vaan haluan kiittää. Kiitän siitä, että Marinin hallitus muun muassa vasemmistoliiton tuella päätti viedä meidät Natoon. Meidän kokoomuksenkin pitkäaikainen tavoite toteutui näin. [Juho Eerola: Ja hävittäjiä hankittiin!] Kiitos myös siitä Marinin hallitukselle, että se päätti hankkia Daavidin lingon Israelista, maailman parhaan suojan maallemme. Sen takia se päätettiin hankkia, ja kiitos siitä Marinin hallitukselle. Ostamme myös maailman parhaat hävittäjät. Ne löytyvät Yhdysvalloista. Sen takia F-kolmevitoset hankitaan sieltä. Meillä on myös paljon maailman parasta osaamista puolustusteollisuudessa Suomessa, korkeaa osaamista avaruusteknologiassa, perinteistä Patriaa, Sakoa ja muita. Kysyn teiltä, puolustusministeri Häkkänen: millaisia toimia hallituksella on kotimaisen puolustusteollisuuden vahvistamiseksi ja tukemiseksi?

Arvoisa herra puhemies! Kiitos ulkoministeri Valtoselle. — On tervetullutta, että vahvistamme edelleen meidän koulutustukea Ukrainalle Puolassa annettavalla koulutuksella. Uskon, että näistä koulutustoimenpiteistä hyödymme myös itse ja saamme merkittävää kokemusta ja tietotaitoa myös siitä, mitä rintamalla tapahtuu ja miten siellä pärjätään. Olemme antaneet paljon, mutta Ukrainalla on myös paljon osaamista ja varmasti annettavaa myös meille, drooniosaamisessa ja myös tässä hälytys- ja varoitusjärjestelmässä, cell broadcast- eli pakkosyöttöjärjestelmässä. Toivon, että niitäkin kokemuksia hyödynnetään. Edustaja Werning puolustusvaliokunnan jäsenenä nosti esille tärkeän asian, että tähän operaatioon ei kohdistu niin suoraa korkeaa uhkaa tai vaaraa kuin moneen muuhun operaatioon, mutta välillisiä uhkia kyllä. Siksi pidän tärkeänä, että veteraanikeskusasiaa viedään eteenpäin, mutta myös esimerkiksi tätä PTSD:n, posttraumaattisen stressihäiriön, rajauksen poistamista, joka on meillä hallitusohjelmaankin kirjattu.

Arvoisa puhemies! SDP:tä tuntuu vaivaavan vakava espanjantauti. Ymmärrän, että Lindtman ihannoi Espanjan sosialistipääministeriä ja näkee itsensä jo vastaavassa asemassa. [Vasemmalta: Ala-arvoista!] Espanjan taloudenhoidon ihannointi on vaarallista. Tämä nyt demareita vaivaava espanjantauti voisi olla kyllä tarpeen julistaa Suomessa yleisvaaralliseksi taudiksi. Mutta kun asia on vakava ja Lindtman on nämä esityksensä vakavalla mielellä tehnyt: Toimet, joita Espanjassa on tehty, on tehty EU:n velkarahalla. Mutta yksi on jäänyt pienemmälle huomiolle: Espanja myös tinkii rajusti puolustuksesta, Naton yhdessä päättämistä määrärahoista. Sosialistipääministeri anoi joustavampaa kaavaa Natolta, ja kuulemma vähempi riittää. Tekisi mieli kysyä puheenjohtaja Lindtmanilta, haetteko te mallia myös puolustuspolitiikkaan Espanjalta, mutta kysyn valtiovarainministeri Purralta: [Puhemies koputtaa] miten te näette tämän Espanjan ihannoinnin puolustus- ja talouspolitiikassa Suomen kannalta? [Timo Suhonen: Ala-arvoista! — Vasemmalta: Pohjakosketus!]

Arvoisa puhemies, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Edustaja Hänninen hyvin kuvasi tuossa edellä tätä vahvasti turvallisuuskysymystä, joka nyt lopulta toteutetaan pääministeri Petteri Orpon hallituskaudella. Viime vuosituhannen lopulla Suomessa oli käytössä tällainen täydennyspoliisijärjestelmä. Käytännössä heitä ei kuitenkaan koskaan käytetty, vaikka osa odotti kutsua jopa yli 16 vuotta ja oli valmiina vahvistamaan tämän maan poliisiturvallisuutta. Sipilän hallituskaudella otimme tämän asian uudelleen esille, ja silloin tämä kaatui perustuslakiongelmiin. Emme periksi antaneet kuitenkaan tämänkään jälkeen, ja nyt tällä hallituskaudella sisäministeri Mari Rantasen johdolla tämä asia maaliin saatetaan. Suomeen perustetaan nyt siis sisäministeri Mari Rantasen esityksestä niin sanottu poliisireservi. Poliisin reservi koostuu tietyssä opintojen vaiheessa olevista poliisiopiskelijoista sekä poliisikoulutuksen saaneista henkilöistä, jotka eivät työskentele poliisin tehtävässä vaan ovat jossain muussa tehtävässä tai ovat eläköityneet poliisin normaalista tehtävästä. Tähän niin sanottuun poliisin valmiusjoukkoon otetaan nyt alkuun siis poliisiksi koulutettuja henkilöitä. Hallitusohjelmaneuvotteluissa tämä itse asiassa kirjattiin vielä niin, että tässä kokonaisuudessa olisi voitu hyödyntää myös esimerkiksi sotilaspoliiseja. Huomasin, että tässä jälkeeni puhuu puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Heikki Autto. On mielenkiintoista kuulla ja nähdä myös se, voisimmeko jatkossa laajentaa tätä koskemaan myös sotilaspoliiseja, jotka ovat saaneet ja saavat sellaisen koulutuksen, jota olisi helppo hyödyntää näissä tehtävissä. Reserviin ilmoittautuminen on siis jatkossakin vapaaehtoista. Tavoite on, että noin 400—500 naista ja miestä tähän joukkoon saadaan mukaan. Tämän avulla tullaan varmistamaan osaltaan poliisin riittävät voimavarat kaikissa olosuhteissa, eli myös silloin, kun poliisin omat resurssit ja muista poliisiyksiköistä saatavat lisäresurssit eivät riitä eikä myöskään muiden viranomaisten virka-apu ole riittävää. Voisi ajatella, että tämäntyyppinen olisi käytössä esimerkiksi nyt paljon esillä olleessa äärioikeiston mielenosoituksessa, jossa pahoinpidellyksi joutui vastamielenosoittaja, tai sitten toisaalta näissä tilanteissa, kun olemme nähneet esimerkiksi, miten itsenäisyyspäivän aikaan äärivasemmistolaiset ovat esimerkiksi hakanneet poliisihevosia ja häiriköineet sotiemme veteraanien tuloa esimerkiksi itsenäisyyspäivän juhlaan ja moneen muuhun. En muista, mikä sen nimi on, mutta edustaja Zyskowicz muistaa sen. [Ben Zyskowicz: Olisiko ollut Kuokkavieraat?] — Kuokkavieraat, kyllä, kiitos, edustaja Zyskowicz. — Eli Kuokkavieraat, äärivasemmistolainen mellakointiryhmä. Tällaisissa tilanteissa voidaan tätä poliisin reserviä käyttää. Valtiovierailujen ja suurten yleisötapahtumien yhteydessä siirrellään jatkossakin poliisin henkilöstöä alueelta toiselle, ja Puolustusvoimat voi tarjota virka-apua, jos kyse on esimerkiksi uhasta, jonka torjumiseen poliisin suorituskyky ei yksin riitä. Tämä reservi olisi siis osa poliisiorganisaatiota, ja reservi otettaisiin käyttöön vain, jos se olisi välttämätöntä poliisin voimavarojen turvaamiseksi. Päätöksen käyttöönotosta ja käytön päättämisestä tekisi siis sisäministeri poliisin ylijohtajan esityksestä. Reservipoliisin tehtävät olisivat poliisin tehtäviä, ja reservipoliisi voisi käyttää poliisin toimivaltuuksia. Poliisiopiskelijat toimisivat kuitenkin vakinaisessa virassa olevan poliisin valvonnassa ja reaaliaikaisessa johdossa. Reservipoliisin koulutus ja osaamisen ajantasaisuus ovat tärkeä osa toimivaa reserviä ja sitä, että tätä nyt jatkossa myös käytettäisiin. Tämä esitys sisältää myös reservistä erillisenä asiana muutoksen, joka koskee poliisin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kelpoisuusvaatimuksia, mutta en siihen nyt puheenvuorossani mene, vaan tervehdin tyytyväisyydellä sitä, että sisäministeri Mari Rantanen tämän odotetun uudistuksen nyt maaliin vie.

Arvoisa puhemies, hyvä puolustusministeri, edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! ”Aikooko hallitus esittää ylimääräisen lisäeläkkeen maksamista kaikille Puolustusvoimain supistamisen johdosta eroamaan joutuneille virkamiehille sekä vastaavan ylimääräisen perhe-eläkkeen järjestämistä mainittujen virkamiesten leskille?” Näin kysyi kansanedustaja Georg C. Ehrnrooth perjantaina 6.5.1966 eduskunnan istuntosalissa. Tästä alkoivat nuo suulliset kysymykset ja kyselytunnit. Hetki sitten päättynyt kyselytunti oli siis tietyllä tavalla 60. juhlavuoden kyselytunti. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hieno mies!] Ensimmäisen kysymyksen esitti siis edustaja Georg C. Ehrnrooth, ja sen aiheena oli Puolustusvoimissa palvelleiden virkamiesten lisä- ja perhe-eläkkeet. Kysymykseen vastasi kokoomuslainen ministeri Erkki Huurtamo. Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys 73 valtiopäiviltä 2023 liittyy myös sotilaiden asemaan. Pääministeri Petteri Orpon hallitus esittää puolustusministeri Antti Häkkäsen johdolla Suomessa toimivien kansainvälisten sotilasesikuntien toimintaedellytysten vahvistamista Pariisin pöytäkirjaa täydentävällä valtiosopimuksella. Pariisin pöytäkirjaa täydentävä valtiosopimus koskisi siis muun muassa ympäristönsuojelua, kansanterveyttä, televiestintää, ajoneuvoja, koulutusta ja myös verotusta. Sopimuksen periaatteena on, että Naton sotilasesikunnilla olisi siis käytännössä samat toimintamahdollisuudet ja -ehdot kuin Puolustusvoimilla on maassamme. Niin kuin tuossa puolustusministeri Häkkänen kertoi, meidän maassa nämä Nato-toiminnot tulevat nyt keskittymään Mikkeliin, Rovaniemelle ja Hämeeseen Riihimäelle. Tätä nyt käsittelyssä olevaa sopimusta sovellettaisiin yleisesti kaikkiin maassamme toimiviin Naton sotilasesikuntiin ja muihin sotilasorganisaatioihin. Kuten edustaja Georg C. Ehrnrooth 60 vuotta sitten kantoi huolta Puolustusvoimien henkilöstöstä, niin haluan tänään tämän puheen tapaan nostaa saman asian esille myös tässä käsittelyssä — nyt nimittäin monen kohdalla myös työmäärä on kasvanut merkittävästi. Työ ei ole vähentynyt, niin kuin 60 vuotta sitten, vaan kasvanut merkittävästi. Suomesta tuli puolustusliitto Naton jäsen vuonna 23, ja jäsenyyden myötä Puolustusvoimien palkattua henkilöstöä, siis omaa henkilöstöä, sijoitetaan myös Naton sotilaalliseen komentorakenteeseen sekä Naton joukkorakenteeseen ja virastoihin — puhutaan kaiken kaikkiaan alussa noin sadasta upseerista, opistoupseerista, erikoisupseerista ja aliupseerista. Naton tuoma lisätyömäärä ja harjoitustoiminnan kasvu ovat koetelleet myös meidän oman henkilöstön jaksamista, ja tilannetta on kuvattu myös uuvuttavaksi. Maaliskuussa Yleisradio teki puhuttelevan reportaasin otsikolla ”Myös sotilas voi väsyä”. Nato-jäsenyyden myötä suomalaisia työskentelee siis Naton rakenteissa mutta myös virastoissa, ja henkilöstön kohdentamista sekä palvelussuhteen ehtoja on mielestäni tarpeen kehittää määrätietoisesti vastaamaan tätä uutta tilannetta. Silloin on kyse työehdoista, palkkauksesta ja muista tähän liittyvistä kysymyksistä, esimerkiksi nyt yleistyvien Nato-komennusten myötä. Nostan loppuun, arvoisa puhemies, esille myös sen, että Natoon liittymisen takia osana puolustusliittoa myös kansainvälisten tehtävien määrät tulevat nousemaan. Aiemmin olemme puhuneet kriha-veteraaneista, tänä päivänä kansainvälisten tehtävien veteraaneista, ja pidän tarpeellisena, että pystymme myös vahvistamaan tätä turvaa eteenpäin. Meillä on hallitusohjelmassa kirjattu tämän kriisinhallintaveteraanikeskuksen tai veteraanikeskuksen perustaminen, joka nyt on etenemässä, mutta myös kirjaus siitä, että tällaisten henkisten vammojen, posttraumaattisten stressireaktioiden, kohdalla hoitoonpääsyn aikaraja poistetaan lainsäädännöstä. Nämä ovat tärkeitä juttuja, lupauksia niille naisille ja miehille, jotka lähtevät näihin tehtäviin, ovat ne sitten Nato-tehtäviä tai perinteisempiä rauhanturvaamistehtäviä, joita toivottavasti myös pystymme jatkossa tekemään. [Mikko Savola: Tämä hanke pitää saada eteenpäin!] Arvoisa puhemies! Näillä sanoilla tervehdin tyytyväisyydellä tätä esitystä. Tämä vahvistaa tilannettamme turvallisuuden saralla. [Mikko Savola: Hyvä puheenvuoro!]

Arvoisa rouva puhemies! Pidän viisaana, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tehdään ajassa — kiitos tästä, ulkoministeri Valtonen. Se edellyttää tosiasioiden tunnustamista ja myös valmiutta reagoida, sillä ystävät onneksi voimme valita, kun naapuria emme. Elämme arvaamattoman ja aggressiivisen Putinin Venäjän naapurissa, ja meidän on syytä varautua kaikkeen ja kantaa myös Natossa antamamme lupaus muille Nato-maille. Venäjä muodostaa pitkäkestoisen turvallisuusuhan, eikä Venäjä ole muuttunut eikä muutu, ja on selvää, että paluuta aiempaan ei ole, kuten tässä selonteossakin Venäjä-suhteesta hyvin kuvataan. Myös Euroopan on otettava vahvempi vastuu omasta turvallisuudestaan. Tämän selonteon viesti on minun mielestäni varsin selvä: turvallisuus ei ole mikään itsestäänselvyys, se ei ole ylhäältä tai mistään annettu, vaan se on asia, jota meidän pitää rakentaa joka päivä.

Arvoisa puhemies! Tässä on saanut keskustelussa vähän sellaisen kuvan, että nykyhallituksella olisi toisenlainen linja kuin esimerkiksi edeltävällä, pääministeri Sanna Marinin hallituksella. Silloin Marinin hallitus, johon myös vasemmistoliitto ja vihreät kuuluivat, teki F-35-hankinnan Yhdysvalloista, ja Israelista Daavidin lingot päätettiin hankkia tuolloin. Haluankin kiittää pääministeri Marinin hallitusta siitä, että näissä kysymyksissä edettiin Suomen turvallisuus edellä. Tuossa edellä edustaja Kiljunen vähän jotenkin ihmeellisesti kuvaili tuota minun puheenvuoroani. Totta kai sellainen kukkien täyttämä maailma olisi parempi kuin se, missä varaudutaan siihen, että joku hyökkää, mutta, edustaja Kiljunen, jos olisitte salissa, olisin halunnut kysyä teiltä, ettekö te näe eroja diktatuurien ja demokraattisesti toimivien maiden välillä. Me asumme aggressiivisen diktatuurin naapurissa, ja kun naapuria emme voi valita, niin valitettavasti meidän on silloin varauduttava myös pahimpaan.