politiikka.app

Aittakumpu Pekka

Perussuomalaisten eduskuntaryhmäOulun vaalipiiriEduskunnan sivu
Lisää vertailuunNäytä kartalla

31 puheenvuoroa

048helmikuu 2026: 4helmaaliskuu 2026: 8maahuhtikuu 2026: 7huhtoukokuu 2026: 5toukesäkuu 2026: 2kessyyskuu 2026: 5syy
17.9.2026Varsinainen puheenvuoroHE 147/2026 vpSoteMaa- ja metsätalous

Arvoisa rouva puhemies! Kun tästä valiokuntatyöskentelystä puhutaan, niin en tällä hetkellä ole sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, mutta olen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa varajäsenenä. Täytyy sanoa, että olen iloinnut siitä, miten valiokunnassa asiat pystytään hyvin hoitamaan. Meillä on ollut tällä kaudella todella paljon merkittäviä hallituksen esityksiä ja muitakin asioita, joita on hoidettu, ja niihin ei jäädä jankkaamaan asioita, vaan hoidetaan ne ripeästi mutta kuitenkin huolellisesti ja otetaan se aika, mikä niihin tarvitaan. Arvoisa rouva puhemies! Haluan vielä todeta tämän, kun ministeri puheenvuorossaan jo aluksi totesi, että tämä sopimus on yritysten kannalta tärkeä ja erityisesti metsäteollisuudelle. Uruguay ja Suomihan molemmat ovat siinäkin mielessä samankaltaisia valtioita — vaikka etäisyys on pitkä — , että metsät ovat meille tärkeitä. Molemmat valtiot saavat merkittävän osan tuloistaan nimenomaan metsistä. Edustaja Lundén hyvin myöskin toi esille sen, että nykypäivänä ihmiset liikkuvat yhä enemmän maiden välillä ja yritykset tarvitsevat työntekijöitä ja tarpeet vaihtelevat. Siksi on tärkeää, että koko ajan tätä lainsäädäntöä tältäkin osin pidetään ajan tasalla. Varmasti tämäkin esitys kertoo hallituksen yritysmyönteisestä politiikasta. Me haluamme kasvua Suomeen, ja me haluamme, että yritykset menestyvät.

Sote: sääntöpohjainen osuma (terveys)Maa- ja metsätalous: sääntöpohjainen osuma (metsä)Pöytäkirja
17.9.2026Varsinainen puheenvuoroHE 147/2026 vp

Arvoisa rouva puhemies! Kiitän ministeriä tämän tärkeän asian esittelystä. Tässä esityksessä on tosiaan kyse Suomen ja Uruguayn välisestä sosiaaliturvasopimuksesta. Kuten ministeri totesi, Suomella ja Uruguaylla on yhä enemmän taloudellisia suhteita ja maiden välillä liikkuu työntekijöitä, ja siksi on tärkeää, että sosiaaliturvaan liittyvät käytännöt toimivat sujuvasti. Tämän sopimuksen tavoitteena siis on helpottaa maiden välillä työskentelevien asemaa ja estää kaksinkertaiset eläkevakuutusmaksut. Jatkossa työntekijä kuuluisi pääsääntöisesti vain yhden maan eläkevakuutuksen piiriin. Tämä sopimus helpottaa myös eläkeoikeuksien saamista, sillä Suomessa ja Uruguayssa kertyneitä vakuutuskausia voidaan tietyissä tilanteissa laskea yhteen. On tärkeää, että päällekkäisiä maksuja vähennetään ja samalla huolehditaan työntekijöiden eläketurvasta. Arvoisa rouva puhemies! Tässä on tosiaan kyse Suomen ja Uruguayn itäisen tasavallan välisestä sopimuksesta. Kiintoisa seikka on se, että usein puhumme Uruguaysta, mutta kuten tästä hallituksen esityksestä ilmenee, kyse on virallisesti Uruguayn itäisestä tasavallasta. Joku kansanedustaja tai istuntoa seuraava kansalainen saattaa miettiä, onko jokin muukin Uruguay, kun tässä on kyse itäisestä Uruguaysta, mutta tämän taustalla on historiallisesti se, että on puhuttu Uruguayjoen ja Río de la Plata ‑joen itäpuolisesta alueesta, ja siitä on sitten muodostunut tämä tasavallan nimi.

17.9.2026VastauspuheenvuoroHE 145/2026 vp

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä on tosiaan kyse siitä, kuka päättää taloyhtiön tupakointikiellosta. Ja niin kuin jo on todettu, nykyinen järjestelmä on aivan liian raskas. Taloyhtiön on täytynyt hakea tupakointikieltoa kunnalta, ja tämä on voinut kaikkiaan kestää jopa yli vuoden. Nyt hallituksen esityksessä luovutaan byrokratiasta ja päätösvaltaa siirretään taloyhtiölle itselleen, mikä on erittäin hyvä ja järkevä muutos. Kaikkiaan tämä esitys vaikuttaa hyvin kannatettavalta.

17.9.2026Varsinainen puheenvuoroHE 144/2026 vp

Arvoisa puhemies! Kiitän hyvästä keskustelusta. Ministerillä oli aivan erinomaisia näkökulmia. Juuri näin, että tämä ei todellakaan ole yksinkertainen asia, ja tätä on nyt huolellisesti päästy valmistelemaan. Olen erittäin iloinen tosiaan siitä, että meillä kun työelämä on muuttunut, niin me olemme tällä kaudella pystyneet tekemään paljon sellaisia työelämän uudistuksia, jotka helpottavat niin palkansaajan kuin yrittäjänkin asemaa. Monesti kuulee aivan turhanpäiväistäkin vastakkainasettelua palkansaajien ja yrittäjien välillä, kun kyse on kuitenkin kaikkiaankin sellaisista ihmisistä, jotka haluavat omalla työllään ansaita oman elantonsa ja tehdä merkityksellistä työtä elämässään. Tosiaan yhä useammat tekevät nykyään töitä myöskin yrittäjinä ja palkansaajina. Työelämä on yhä repaleisempaa, ja siksi on tärkeää, että meidän lainsäädäntö pysyy jatkuvasti ajan tasalla, ja hallitus on kyllä tässä todella kiitettävästi toiminut.

17.9.2026VastauspuheenvuoroHE 144/2026 vp

Arvoisa puhemies! Me perussuomalaiset olemme aina suomalaisen kulttuurin ja suomalaisen taiteen puolella ja pidämme myös erittäin tärkeänä sitä, että työ ja yrittäminen on aina mahdollisimman kannattavaa. Tätä yhdistelmävakuutusta ovat taiteilijat ja luovan alan ihmiset ylipäätäänkin toivoneet pitkään, mutta sitä ei ole saatu aikaan, ja nyt vihdoin tällä hallituksella, arvoisa puhemies, tämä saadaan. Tämä on todella tärkeää. Ja aivan niin kuin edustaja Satonen tuossa totesi, tämä pitää valiokunnassa tietenkin katsoa vielä tarkkaan, jotta saadaan mahdollisimman hyvää. Asiahan on niin, että työelämä on muuttunut, ja etenkin luovien alojen työntekijät aivan erityisesti saavat tuloja hyvin monista lähteistä. Sitä voi tulla yrittäjyydestä, palkkatyöstä, apurahoista, toimeksiannoista ja niin edelleen. On tärkeää, että työttömyysturvassa kyetään nykyistä paremmin tämä huomioimaan. Tämä esitys on todella tärkeä ja tukee suomalaista kulttuuri- ja taide-elämää ja työelämää muutenkin.

Arvoisa rouva puhemies! Suomalainen maatalous ja kotimainen ruoka ovat elintärkeitä. Ilman ruokaa kuolemme nälkään. Hallitus auttaa suomalaista viljelijää korvaamalla 20 miljoonalla eurolla kuluja, jotka ovat aiheutuneet polttoaineiden hinnannoususta. Tämä energiaveron lisäpalautus maksetaan viljelijälle polttoöljyn ja sitä korvaavien biopolttoöljyjen kulutuksen perusteella. Tämä on oikeanlaista politiikkaa. Arvoisa rouva puhemies! Mutta mitä ihmettä? Kun katselin tuota valtiovarainvaliokunnan pöytäkirjaa, niin siellä tuotiin esille, että vasemmistoliitto on jättänyt vastalauseen, jossa esitetään hylättäväksi tätä hallituksen esitystä, ja SDP:n edustaja on valiokunnassa kannattanut tätä vastalausetta. Mutta sitten äänestyksessä tämä vastalause kuitenkin hävisi. Maanviljelijöiden ja kaikkien suomalaista ruokaa arvostavien kannattaa kyllä pysähtyä hetkeksi miettimään sitä, että meillä on tällä hetkellä gallupjohdossa puolue, joka koettaa viedä leipää suomalaisten suusta montaa eri kautta. Sosiaalidemokraatit esittivät vaihtoehtobudjetissaan tälle vuodelle jopa leikkauksia suomalaiseen maatalouteen. Arvoisa rouva puhemies! Tässä vasemmiston vastalauseessa tätä hallituksen esitystä vastustetaan siksi, että tässä on kyse fossiilisten polttoaineiden käytön tuesta. Ehkä, arvoisa rouva puhemies, kaikki eivät ymmärrä sitä, että esimerkiksi traktorit ja puimurit ja monet muutkin koneet siellä maataloudessa eivät toimi ilman polttoaineita. Niiden ansiosta meillä täällä eduskunnan pöydissäkin on viljaa, kasviksia, lihaa, maitotuotteita. Ehkä sekin voi olla joidenkin vaikea ymmärtää, että ylipäätäänkin kotimaista ruokatuotantoa kyllä kannattaa vaalia ja edistää, koska voi olla tilanne, että ulkomailta ruokaa ei yksinkertaisesti saa. Meidän on aivan välttämätöntä pitää kotimainen ruuantuotanto kunnossa. Pahimmassa tapauksessa, jos kaikki rajat ovat kiinni ja Itämeri on kiinni ja meille ei ulkomailta voi ruokaa tuoda, arvoisa rouva puhemies, täällä voisi käydä sillä tavalla kuin mitä olemme kuulleet karmaisevia kuvauksia suurista nälkävuosista, kun suomalaiset kulkivat kerjuulla, kerjäsivät ruokaa ja ihmisiä joukoittain kuoli nälkään. Ei ruoka ole itsestäänselvyys. Emme missään tapauksessa voi tuudittautua ulkomailta tuotujen ruokien varaan. Jos tänne suurella rahtilaivalla tuodaan avokadoa tai riisiä Aasiasta, niin kyllähän se näin on, että tämmöinen iso rahtilaiva jo yksin kuluttaa polttoöljyä saman määrän, minkä tuhannet suomalaiset maatalouskoneet ehkä kuukausien aikana kuluttavat. Jos sitä hiilijalanjälkeä nyt lasketaan ruuan osalta, niin kun se ruoka tuodaan ulkomailta, on aivan selvää, että se on myöskin ympäristön kannalta huomattavasti huonompi valinta. Meidän täytyy suosia kotimaista lähiruokaa. Suomalainen ruoka ylipäätäänkin on tutkitusti hyvin laadukasta, se on hyvin ympäristöystävällisesti tuotettua, verrataanpa sitä minkä tahansa muun maan ruuantuotantoon. Meillä maanviljelijät ovat jo tähän mennessä tehneet todella paljon sen eteen, että suomalainen ruoka on puhdasta ja ympäristöystävällisesti tuotettua. Niin kauan kuin näitä fossiilisia polttoaineita on välttämätöntä käyttää, niin kauan niitä pitää sitten käyttää. Emme me voi lyödä kotimaista maataloutta alas sen takia, että vaikka muualla käytetään näitä fossiilisia polttoaineita, niin me emme ikään kuin sitten niitä käyttäisi — sitten toisimme kuitenkin sen ruuan ulkomailta, missä ruoka on tuotettu fossiilisten polttoaineiden avulla. Tämän takia ja näiden seikkojen takia tämä hallituksen esitys on erittäin hyvä ja kannatettava. Perussuomalaiset puolustavat suomalaista ruokaa ja suomalaista viljelijää aina, ja siksi tuemme tätäkin hallituksen esitystä erittäin jyrkästi.

Talous: sääntöpohjainen osuma (leikkaus)Energia: sääntöpohjainen osuma (energia)Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (puolustus)Liikenne: sääntöpohjainen osuma (polttoaine)Ympäristö: sääntöpohjainen osuma (ympäristö)Maa- ja metsätalous: sääntöpohjainen osuma (maatalous)Pöytäkirja
2.6.2026Varsinainen puheenvuoroHE 100/2026 vp

Arvoisa puhemies! Passin voimassaolon pidentäminen viidestä vuodesta kymmeneen vuoteen on perussuomalaisten pitkäaikainen tavoite. Tämä säästää kansalaisten rahaa ja vähentää ruuhkia poliisin lupahallinnossa. Juuri tällaisia tervejärkisiä uudistuksia me tarvitsemme.

28.5.2026VastauspuheenvuoroSKT 90/2026 vpKoulutusMaahanmuutto

Arvoisa puhemies! Koulu on tärkeä osa nuorten elämää. Viime aikoina on uutisoitu merkittävistä epäonnistumisista suomalaisessa koulumaailmassa. Ensin kerrottiin, että Opetushallituksen kustantamissa islamin oppikirjoissa oli opetussuunnitelman vastaista sisältöä. [Krista Kiuru: Miten liittyy työllisyyteen?] Seuraavaksi paljastui, että pääkaupunkiseudulla jopa sadat muslimitaustaiset oppilaat ovat korvanneet koulun uskonnon opinnot moskeijoiden opetuksella ilman minkäänlaista valvontaa. Tämä haittaa maahanmuuttajien sopeutumista suomalaiseen kulttuuriin ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Perussuomalaiset ovat jo kauan varoittaneet tällaisesta kehityksestä, jossa Suvivirrestä sakotetaan ja monikulttuurinen myyräntyö jatkuu. Eihän tämä näin voi mennä. Suomalaisia perinteitä on vaalittava, kuten opetusministeri äsken hienosti kertoi. Lisäksi maahanmuuttajien on sopeuduttava Suomeen. Se on kaikkien etu. Kysynkin opetusministeriltä: mihin toimiin hallitus ryhtyy koulumaailman ongelmien korjaamiseksi, ja olisiko itse asiassa aika palauttaa koulutarkastajat takaisin? [Timo Harakka: Näin paljon perussuomalaisia kiinnostaa nuorison työttömyys! — Hälinää — Puhemies koputtaa] — Olipa ala-arvoinen kommentti.

Koulutus: sääntöpohjainen osuma (koulutus, koulu)Maahanmuutto: sääntöpohjainen osuma (maahanmuutto)Pöytäkirja
7.5.2026Varsinainen puheenvuoroHE 69/2026 vpTalous

Arvoisa puhemies! Me perussuomalaiset olemme hyvin tyytyväisiä siihen, että nyt vihdoin saimme tämän ajamamme uudistuksen lasten kotihoidon tuen muuttamisesta. Jatkossa siis, kuten ministeri tuossa äsken kertoi, kotihoidon tuen saamiseksi vaaditaan vähintään kolmen vuoden asumisaika Suomessa tai EU-alueella. Tämä on järkevä Norjan malli, joka lopettaa sen, että maahamme muutetaan ja saman tien aletaan nostaa suomalaisten veronmaksajien kustantamaa kotihoidon tukea. Me perussuomalaiset haluamme tukea äitien ja isien valinnanvapautta, niitä äitejä ja isiä, jotka haluavat hoitaa lapsensa kotona. Äideillä ja isillä tulee olla valinnanvapaus lastensa hoitomuodon suhteen. Toisille sopii kotihoito, toisille päivähoito, toisille ehkä perhepäivähoito. Tämän takia kotihoidon tukea kaikkiaan tulee vahvistaa, mutta järjestelmän hyväksikäyttöä emme hyväksy. Siksi ulkomailta tulleiden oikeutta kotihoidon tukeen tulee muuttaa. Tällainen muutos voi aidosti edistää kotoutumista, kuten ministeri äsken kertoi, ja myöskin säästää suomalaisten verorahoja. Kun ulkomailta muuttaneet sopeutuvat paremmin yhteiskuntaamme ja oppivat suomen kielen, se hyödyttää sekä maahantulijaa että koko yhteiskuntaa. Meidän, arvoisa puhemies, on oltava suomalaisten perheiden puolella. Kotihoidon tuki jatkossakin kuuluu suomalaisille perheille.

Talous: sääntöpohjainen osuma (vero)Pöytäkirja
7.5.2026Varsinainen puheenvuoroHE 73/2026 vpTurvallisuus

Arvoisa puhemies! Kiitän puolustusministeriä tämän asian esittelystä. Tässä on kyse tosiaan siitä, että hallitus esittää sopimusta, joka mahdollistaa tiettyjen Naton esikuntien toiminnan Suomessa samalla tavalla kuin muissakin Nato-maissa. Tämä sopimus ei tarkoita, että Suomeen sen perusteella automaattisesti tulisi joitakin tiettyjä pysyviä tukikohtia. Oleellista tietysti on, että tällä esityksellä kaikkiaan pyritään lisäämään Nato-jäsenyyden sujuvuutta. Tämä on osa sitä kehitystä, johon Suomi lähti mukaan, kun päätimme liittyä Natoon, ja nyt kun olemme täysimääräisesti liittokunnan jäseniä, eduskunnan on tietysti tehtävä tarvittavat lainsäädännölliset muutokset. On tietysti välttämätöntä myös, että tämä sopimus ei kavenna Suomen päätösvaltaa ulkomaisten Nato-joukkojen sijoittamisesta maahamme. On olennaista, että Suomen puolustusvoimat säilyttävät johtavan asemansa omalla alueellamme ja että kaikki Natoon liittyvät järjestelyt ylipäätäänkin tehdään Suomen kansallisen edun näkökulmasta. Tässä tilanteessa vahva Nato-yhteistyö tuo Suomelle turvaa, ja se tuo ennen kaikkea turvaa itärajaan nähden. Kaikkia järkeviä, tasapainoisia Nato-järjestelyjä kannattaa edistää, kun ne palvelevat Suomen etua.

Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (nato, puolustus, itäraja)Pöytäkirja
5.5.2026VastauspuheenvuoroHE 74/2026 vpTalousMaahanmuutto

Arvoisa rouva puhemies! Perussuomalaisten linja maahanmuuttopolitiikassa on hyvin selvä. Kotoutumisen tulee olla maahantulijan, ei suomalaisen veronmaksajan, vastuulla. Suomen maahanmuuttopolitiikassa on ollut monia asioita pielessä. Nyt suuntaa on perussuomalaisten johdolla muutettu. Kotoutumisen onnistumista ei enää mitata esimerkiksi sillä, kuinka monta kurssia, hanketta tai seminaaria on järjestetty. Kotoutumisen onnistumista ei mitata myöskään sillä, kuinka monta monikulttuurisuuskoordinaattoria tai maahanmuuttoasiantuntijaa verorahoilla on palkattu. Arvoisa rouva puhemies! Nyt rakennamme sellaista yhteiskuntaa, joka kannustaa osallistumaan, tekemään töitä ja ottamaan vastuuta omasta elämästään. Siihen tämäkin hallituksen esitys tähtää, ja tämä on oikeanlainen linja. Se on oikeaa kotoutumista, että kun ihminen tulee Suomeen, hän menee töihin, hän oppii suomen kielen ja hän elättää itsensä ja mahdollisen perheensä.

Talous: sääntöpohjainen osuma (vero)Maahanmuutto: sääntöpohjainen osuma (maahanmuutto)Pöytäkirja

Arvoisa rouva puhemies! Tämä valtioneuvoston selonteko tuo hyvin esille sen, että Suomen turvallisuusympäristö toden totta on muuttunut. Turvallisuushan rakentuu monista asioista. Perussuomalaisille turvallisuus alkaa aivan aluksi siitä, että Suomen valtion tärkein tehtävä on suojella omaa kansaansa, meidän omia rajojamme, meidän omaa yhteiskuntaamme. Nato-jäsenyys vahvistaa Suomen turvallisuutta, mutta se ei poista oman vahvan puolustuksen merkitystä. Siitä on huolehdittava, ja siitä on huolehdittu. Tähän kuuluu myös vahva maatalous ja ruokahuolto, mahdollisimman vahva energiaomavaraisuus. Ne ovat erittäin tärkeitä. EU:sta kun puhutaan, niin on sanottava, että Suomen tulee puolustaa kansallista päätäntävaltaansa myös Euroopan unionissa. Yhteistyö on tärkeää, mutta suomalaisen turvallisuuspolitiikan lähtökohta ei missään asioissa saa olla sinisilmäisyys tai turha riippuvaisuus muista. Verkostoidumme mutta pidämme päätösvallan omissa käsissämme.

Energia: sääntöpohjainen osuma (energia)Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (turvallisuus, nato, puolustus)Maa- ja metsätalous: sääntöpohjainen osuma (maatalous)Pöytäkirja
29.4.2026VastauspuheenvuoroHE 72/2026 vpTurvallisuus

Arvoisa puhemies! Kyllähän tässä siltä nyt alkaa näyttämään, että osa oppositiosta vastustaa tätä esitystä, tätä kansalliselle turvallisuudelle tärkeää esitystä, vain sen takia, että hallitus ei sattuisi jotakin pistettä saamaan siitä, että tämä tärkeä asia nyt viedään läpi. Tämä on kyllä, arvoisa puhemies, aivan käsittämätöntä, että tällaisin perustein vastustetaan, kun kuitenkin tiedämme, että tämä on tärkeää. On todettava se aivan ensin, että Suomihan ei tavoittele ydinaseita alueilleen eikä sellaisia olla Suomeen tuomassa. Suomi edelleen on sitoutunut kaikkiin kansainvälisiin velvoitteisiin, joilla pyritään edistämään ydinaseetonta maailmaa, mutta kun asia vain on niin, että näillä lakimuutoksilla varmistetaan tämän Naton ennaltaestävän pelotteen uskottavuus. Naton ennaltaestävä pelote perustuu ennen kaikkea ydinaseisiin ja kaikkiin muihinkin aseisiin ja niiden muodostamiin kokonaisuuksiin. Arvoisa puhemies! Kyllähän se asia näin on, että Naton on oltava mahdollisimman vahva, jotta se toimii siinä tarkoituksessa, jonka vuoksi Suomi Natoon taannoin liittyi. Me emme kannata ydinaseiden käyttämistä, mutta me haluamme Naton täysimääräisen pelotteen.

Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (turvallisuus, nato)Pöytäkirja

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on joutunut tekemään vaikeita päätöksiä. Suomalaiset tietävät sen, että elämme taloudellisesti haastavia aikoja. Mutta maataloudesta, arvoisa rouva puhemies, ei ole leikattu. Maatalous on ollut aivan erityissuojeluksessa joidenkin toisten alojen ohella, koska on aivan selvää, että huoltovarmuudesta on pidettävä kiinni, ja se on perussuomalaisille äärimmäisen tärkeää. Kyllä keskusta sen on huomannut tällä kaudella, ja sen takia he ovat maatalouden asiaa täällä salissa harvoin esiin nostaneetkaan, koska hekin ovat hyvin tyytyväisiä siihen, miten hallitus on tätä asiaa tällä kaudella hoitanut. Arvoisa rouva puhemies! Haluan nostaa vielä esille ilmastotavoitteet, kun tuolta salin vasemmalta laidalta tuli niihin liittyen äsken kommenttia ja kritiikkiä perussuomalaisia kohtaan. Kaikki suomalaiset kuitenkin tietävät, ja tässäkin salissa jokainen tietää, että Perussuomalaiset on ainoa puolue, jolla on se selkeä linja, että me haluamme näistä ilmastotavoitteista luopua. Se on meille aivan selvä tavoite, mutta kun hallituksessa ollaan, niin aivan kaikkia tavoitteita ei ole saatu läpi. Tärkeintähän, arvoisa rouva puhemies, on se, minkälaista politiikkaa käytännössä tehdään. Bensaveroa on tosiaan alennettu. Jakeluvelvoitetta on laskettu. Monenlaisia muita toimia on tehty sen eteen, että suomalaiset autoilijat voivat edelleenkin autolla ajaa ja kulkea silloin, kun sitä tarvitsevat. Tuossa katselin joitakin otsikkoja mediasta. Siellä on paljon tämäntyyppistä, että perussuomalaiset haluavat luopua ilmastotavoitteesta tai lykätä sitä eteenpäin, ja tätä keskustelua on käyty koko hallituskausi. Ehkä se jonakin päivänä vielä, arvoisa rouva puhemies, kirkastuu muillekin puolueille, myöskin keskustalle, että ei ole mitään mieltä siinä, että me Suomessa kurjistamme omaa teollisuuttamme ja laitamme autoilijoille ja maataloudelle lisää vaatimuksia ja niin edelleen, koska se ei tosiaan ilmastoa hyödytä yhtään millään tavalla. Täällä oli myös tällainen otsikko, jossa todetaan, että kansanedustajilta täyslaidallinen perussuomalaisten ministerille, oppositio kritisoi kovin sanoin hallituksen julkistamaa ilmasto- ja energiastrategiaa. On aivan selvää, että kun vihreät, SDP ja vasemmistoliitto kritisoivat ylipäätään jotakin, niin silloin kyseessä täytyy olla suomalaisia hyödyttävä asia. Näinhän se on, että tämä hallituksen ilmasto- ja energiastrategiakin on toteutettu nyt siitä näkökulmasta, että meidän on pidettävä huolta myöskin kansallisesta edustamme. Se palvelee ilmastoa, että me täällä Suomessa pystymme edelleenkin asumaan, elämään ja yrittämään. Me olemme aina eläneet täällä yhdessä ympäristön ja luonnon kanssa ja osaamme sen aivan eri tavalla kuin monissa muissa maissa. Suomalaiset tekevät vastuullista työtä, myöskin jos puhutaan maataloudesta. Ja siksi ovat aivan turhia ne puheet — Suomessa liian usein kuulee sitä — että pitää esimerkiksi lihasta tai maidosta luopua, kun kyse ei ole siitä vaan siitä, että me suomalaiset tarvitsemme ravintoa myöskin sellaisina aikoina, jos tapahtuu niin, että emme saa ulkomailta vaikkapa riisiä ja hedelmiä. Kyllä meillä pitää aina suomalaista ruokaa olla saatavilla, ja se on ympäristöteko, kun me syömme hyvää, laadukasta suomalaista lähiruokaa.

Energia: sääntöpohjainen osuma (energia)Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (huoltovarmuus)Liikenne: sääntöpohjainen osuma (jakeluvelvoite)Ympäristö: sääntöpohjainen osuma (ympäristö, ilmasto)Maa- ja metsätalous: sääntöpohjainen osuma (maatalous)Pöytäkirja
22.4.2026VastauspuheenvuoroHE 62/2026 vpTalousLiikenneYmpäristö

Arvoisa rouva puhemies! Täytyy tähän edustaja Kettusen puheenvuoroon puuttua, kun hän kertoi semmoista, mikä ei pitänyt paikkaansa. Enhän äskeisessä puheenvuorossa ensinnäkään vertaillut eri hallitusten ilmastopolitiikkoja, vaan totesin, että tällä hallituksella on hyvin järkevä ja käytännönläheinen linja. Toiseksi, edustaja Kettunen varmasti autoilevana ihmisenä tietää hyvin sen ja on huomannut tuolla polttoainetta tankatessaankin, että nykyinen hallitushan on tehnyt historiallisen uudistuksen, laskenut polttoaineiden verotusta, jota ei aikaisemmin Suomessa ole tehty, ja myöskin tätä polttoaineen jakeluvelvoitetta on alennettu. Perussuomalaisten linja tässä ilmastopolitiikassahan on selvä. Kun vain muutkin ymmärtäisivät sen, että meidän on Suomessa ajateltava sitä, että vaikka me täällä laittaisimme täysin pillit pussiin ja emme ajaisi autoilla ollenkaan, niin se ei maapallon ilmastoa hyödytä, ei yhden yhtä. Perussuomalaisten linja on pitkään ollut se, että me haluaisimme siirtää tuon ilmastotavoitteen vähintään samaan, mikä on EU:ssa, vuoteen 2050. Onhan se aivan tolkutonta, rouva puhemies, että meillä on tiukempi ilmastotavoite kuin EU:ssa on, kun siitä ei kuitenkaan ole mitään hyötyä. Siitä on ainoastaan haittaa meille suomalaisille. Tämän toivoisin keskustankin ymmärtävän.

Talous: sääntöpohjainen osuma (verotus, vero)Liikenne: sääntöpohjainen osuma (polttoaine, jakeluvelvoite)Ympäristö: sääntöpohjainen osuma (ilmasto)Pöytäkirja
22.4.2026Varsinainen puheenvuoroHE 62/2026 vpYmpäristö

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on tosiaan kyse EU-säädöksen toimeenpanosta Suomessa, ja tilannehan on jo vuosia ollut se, että hyvin merkittävä osa ilmasto- ja ympäristöpolitiikasta tulee meille eduskuntaan nimenomaan Euroopan unionista. Nykyisellä hallituksella on onneksi hyvin järkevä ja käytännönläheinen linja. Hallituksen kärki ei ole turhassa, Suomea kurittavassa, kunnian himoamisen takia tehtävässä ilmastopolitiikassa, vaan linja on käytännönläheinen ja järkevä. Maapallon ilmastoa kun ei hyödytä, vaan päinvastoin voi jopa haitata, jos esimerkiksi tuotantotehtaat siirtyvät Suomesta ulkomaille. Siksi on tärkeää, että me Suomessa pidämme kiinni myöskin kansallisesta edustamme, koska se palvelee myöskin useimmiten tämän maapallon yhteistä ilmastoa, koska meillä asiat osataan tehdä jo nyt ympäristöllisesti hyvin kestävästi ja laadukkaasti verrattuna mihin tahansa muuhun maahan maapallolla. Arvoisa rouva puhemies! Toivon ja uskon, että tämäkin esitys palvelee nimenomaan tätä tarkoitusta ja että se myöskin valiokunnassa katsotaan näistä näkökulmista vielä huolellisesti läpi.

Ympäristö: sääntöpohjainen osuma (ympäristö, ilmasto)Pöytäkirja
15.4.2026VastauspuheenvuoroVK 2/2026 vpTalous

Arvoisa puhemies! Näiden ryhmäpuheiden jälkeen on kyllä syytä kysyä aivan erityisesti SDP:ltä ja keskustalta, ovatko he todella sitoutuneet tähän velkajarruun ja julkisen talouden tervehdyttämiseen, vai olisiko heidän linjansa holtitonta velkaantumista, jollaista nuo ryhmäpuheet antoivat ymmärtää. Vasemmiston puheessa tuotiin esiin vanha hyvä sanonta, että vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä, mutta miksi ette sitten toimi sen mukaan ja miksi kritisoitte hallitusta, joka nimenomaan toimii tämän mukaan? [Minja Koskela: Te ette toimi!] Me yritämme saada valtiontalouden vahvemmaksi. [Välihuutoja] Hallitus on tosiaan päättänyt, arvoisa puhemies, sijoittaa muun muassa suomalaisten työssäkäyvien lapsiperheiden aseman vahvistamiseen. On tehty monenlaisia toimia, [Veronika Honkasalon välihuuto] esimerkiksi verotuksen lapsivähennyksen palauttaminen ja sen korottaminen, alle kolmevuotiaiden lasten lapsilisien korottaminen, äitiyspakkauksen arvon nostaminen ja tällainen arkeen vaikuttava asia: vaippojen arvonlisäveron madaltaminen. Nämä toimet parantavat, nämä monet toimet parantavat lapsiperheiden taloudellista tilannetta. Haluan kysyä arvoisalta, asianosaiselta ministeriltä: mitä muita toimia hallitus on tehnyt erityisesti lapsiperheiden tilanteen vahvistamiseksi?

Talous: sääntöpohjainen osuma (vero, velka)Pöytäkirja

Arvoisa puhemies! Jututin hiljattain erästä perheenisää. Hän kiitti hallitusta rohkeista uudistuksista yrittäjien tilanteen parantamiseksi. Hän myös totesi, että hallitus ajaa hyvää perhepolitiikkaa, kun taas vasemmisto tekee perhevastaista politiikkaa. Käydään läpi muutamia tosiasioita: Palkansaajien ostovoima on tällä kaudella noussut rotkosta, johon se kaudella 2019—2023 romahti. Työllisyysaste on heikosta suhdannetilanteesta huolimatta yhä kohtuullinen. Työttömyyden kasvusta valtaosa selittyy työvoiman määrän kasvulla. Tuloerot ovat yhä matalat, eivätkä ne ole eri mittareiden mukaan tällä kaudella juurikaan muuttuneet. Välikysymys siis maalaa Suomesta totuudenvastaista kuvaa. Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt lukuisia toimia, jotka pitemmän päälle hyödyttävät kaikkia suomalaisia. Erityisesti haluan korostaa lapsiperheiden hyväksi tehtyjä toimia. Vuonna 2026 valtio käyttää 11,4 miljardia euroa lapsiin ja lapsiperheisiin. Tällä kaudella on korotettu lapsilisää ja äitiysavustusta. Miksi vasemmisto-oppositio ei puhu tästä? Eikä oppositio puhu siitäkään, että työtulovähennyksen lapsikorotus eli niin sanottu verotuksen lapsivähennys palautettiin ja että tämän vuoden alusta sen määrä vielä tuplattiin. Kolmelapsinen perhe maksaa tänä vuonna 630 euroa vähemmän veroja. Jututtamani perheenisä kiitteli tätä: perheet hyötyvät, ja vähennys kannustaa työn tekemiseen. Hallituksen linja on selvä: lapsirikas kansa menestyy. Me perussuomalaiset emme hyväksy ajatusta siitä, että syntyvyys tulisi ulkoistaa ulkomaille. Siksi sanomme ”ei” vihervasemmiston ajamalle halpatyövoiman tuonnille ja sosiaaliturvaperäisen maahanmuuton lisäämiselle. Olemme kiristäneet maahanmuuttoon liittyviä lakeja, jotta kykenisimme huolehtimaan suomalaisista. Elinkustannusten kasvua on hillitty myös autoilun verotusta keventämällä ja ilmastokiihkoista politiikkaa suitsimalla. Suomen ei pidä enää koskaan erehtyä vihreiden ilmastolinjalle, joka ainoastaan siirtää suomalaisten rahaa ulkomaille. Peruskoulu-uudistuksilla hallitus luo pohjaa sille, että entistä useampi välttää syrjäytymisen ja pääsee työelämään. Lisäsimme peruskouluun suomen kielen opetusta ja sovimme osaamistakuusta, joka varmistaa riittävät perustaidot. Arvoisa puhemies! Emme kiellä tosiasiaa, että monella pienituloisella on haastavaa. Ratkaisu ei kuitenkaan ole tukien lisääminen, veronmaksajien rahoilla työllistäminen julkista hallintoa paisuttamalla tai uudistusten tekemättä jättäminen. Suomi ei nouse veroja tai valtioriippuvuutta lisäämällä. Sosialistien opit eivät ole ratkaisu, vaan ne ovat Suomen talouden ongelmien juurisyy. Siksi hallitus on valinnut toisen tien: Suomi kasvaa vain työllä ja yrittämisellä. Tiedämme, että hallituksen uudistukset vaikuttavat pitemmällä aikavälillä. Niitä on kiittänyt muun muassa talouspolitiikan arviointineuvosto. Asiantuntija-arvioiden mukaan hallituksen politiikka parantaa työllisyyttä sadallatuhannella hengellä. Mikäli hallitus ei nyt toimi, maamme tilanne on tulevaisuudessa karmaiseva. Vasemmiston vaihtoehto pelkästään vuodelle 2026 pahentaisi varovaisen arvion mukaan työttömyyttä peräti 65 000 hengellä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] Eikä tässä ole edes huomioitu läheskään kaikkia esittämienne miljardiluokan veronkorotusten vaikutuksia. Arvoisa puhemies! Välikysymyksessä nostetaan esiin pienituloisten määrän kasvu. Kertomatta jää, että lähes kaikki 20-luvulla tapahtunut pienituloisuuden kasvu johtuu maahanmuutosta. Pelkästään vuosina 2020—2024 pienituloisten maahanmuuttajien määrä on kasvanut sadallatuhannella. Suomi ei houkuttele osaajia vaan matalapalkkamaahanmuuttoa, joka kaiken lisäksi joutuu usein työperäisen hyväksikäytön kohteeksi. Hallitus on onneksi tuonut eduskuntaan lainsäädäntömuutokset tämänkin ongelman ratkaisemiseksi. Leipäjonoihin on ilmestynyt kokonaan uusi ihmisryhmä eli kansainväliset opiskelijat perheenjäsenineen. Tämä on vihervasemmiston Suomeen luoma uusi köyhälistön luokka. Te ajoitte politiikkamuutokset, jotka lisäsivät tällaista tuontiköyhyyttä. Viisas oppii virheistään, mutta oppositiossa ette myönnä politiikkanne seurauksia. Olette raivokkaasti vastustaneet hallituksen maahanmuuttopoliittisia toimia. Arvoisa puhemies! Me perussuomalaiset emme sano, että oma kansa ensin -ajattelu on vahingollista. Sen sijaan Suomi ja suomalaiset ovat meille aina tärkeintä. Kannamme huolta pienituloisten tilanteesta. Suomen pitää olla maa, jossa jokaisella on mahdollisuudet parantaa omaa asemaansa. Me torjumme sosialistien keinovalikoiman, joka on historian saatossa lisännyt kurjuutta ja kasvattanut leipäjonoja. Koska rakastamme suomalaisia, emme tarjoa kansalle velkarahaa ja pikavippejä, joista seuraa hetken ilon jälkeen pitkä parku. Emme väitä, että työ paremman tulevaisuuden puolesta olisi aina helppoa. Vain työn ja yrittämisen kautta Suomi voi nousta ja pitää huolta jokaisesta. Se on perussuomalaisten linja. [Miapetra Kumpula-Natri: Olipa siinä lähimmäisenrakkautta!]

Talous: sääntöpohjainen osuma (talous, verotus, vero, velka)Maahanmuutto: sääntöpohjainen osuma (maahanmuutto)Ympäristö: sääntöpohjainen osuma (ilmasto)Pöytäkirja
8.4.2026VastauspuheenvuoroHE 33/2026 vp

Arvoisa puhemies! Nykyinen laki vuokra-asumisesta on tosiaan edelliseltä vuosituhannelta. Tuosta upeasta vuodesta 1995 yhteiskunta on muuttunut aika tavalla, ja on todellakin aika päivittää tätä lakia. Perusperiaatteethan laissa eivät muutu, mutta nyt tehdään tällaista erilaista viilausta, joka tulee hyvin tarpeeseen. Tässä keskustelussa on tullut jo esille, että tämän lain tavoitteena on parantaa niin vuokralaisen kuin vuokranantajan asemaa, esimerkiksi niin, että vuokranantajalle tulee nyt selkeämmät keinot toimia tilanteessa, jossa asunnossa on häiriökäyttäytymistä, ja toisaalta juuri niin, että vuokralaisella tulee sitten olemaan oikeus saada 14 päivässä tämä vuokravakuus takaisin. Nämä ovat hyviä uudistuksia, ja kaikki nämä selkeämmät säännöt tulevat tosiaan hyödyttämään sekä vuokralaista että vuokranantajaa.

25.3.2026Varsinainen puheenvuoroHE 28/2026 vpTalousEnergia

Arvoisa puhemies! Hallinnon tehostaminen säästää veronmaksajien rahaa, ja tämän esityksen tavoitteena on helpottaa sähköistä asiointia Tullissa. Asiointi ei ole enää kiinni fyysisestä paikasta. Tullihan toimittaa jo nyt pääosan tiedoksiannoista sähköisesti, ja yritysasiakkaat ovat tähän olleet hyvin tyytyväisiä. Tiedoksiannot on edelleen mahdollista saada pyydettäessä paperikirjeenä. Tällä muutoksella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia yritysasiakkaiden toimintaan. Kokonaisuutena esitys vaikuttaa oikein hyvältä.

Talous: sääntöpohjainen osuma (vero)Energia: sääntöpohjainen osuma (sähkö)Pöytäkirja
Näytä lisää (11)