Honkasalo Veronika

arvoisa puhemies! Palestiinan tilanne ei koskaan ole ollut näin lohduton. Israelilaisten siirtokuntalaisten väkivalta Länsirannalla ei enää ole kenenkään hallussa. Gazassa tilanne on sietämätön. Samaan aikaan Suomen hallituksen osallisuus kansanmurhaan on entisestään syventynyt. [Välihuutoja oikealta — Juha Mäenpää: Törkeää!] On käsittämätöntä, että Suomen aloitteesta puolustusyhteistyötä tiivistetään, kun palestiinalaisia lapsia teloitetaan israelilaisten sotilaiden toimesta. [Juho Eerola: Ketkäs sen Daavidin lingon ostivat?] On käsittämätöntä, että Suomi ei aio jatkaa rahoitustaan palestiinalaispakolaisjärjestö UNRWAlle. [Perussuomalaisten ryhmästä: Terroristikytköksiä!] On käsittämätöntä, ettei Suomi ole tuominnut muiden eurooppalaisten valtioiden kanssa UNRWAn tiloihin kohdistuvia iskuja. Ulkoministeri Valtonen, minä kiitän teitä julkilausumasta liittyen siirtokuntien pakotteisiin, mutta se on aivan minimi. [Puhemies koputtaa] Siksi kysyn: kuinka uskottavana pidätte Suomen YK:n turvaneuvostokampanjaa, [Puhemies koputtaa] kun Suomi itse ei johdonmukaisesti seiso kansainvälisen oikeuden puolella? [Ben Zyskowicz: Kaikki turvaneuvoston jäsenet seisovat, eikö niin?]

Arvoisa puhemies! Koska kokoomuksen edustajat täällä ovat levittäneet jatkuvasti väärää tietoa Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksistä, niin pakko on kerrata helsinkiläisenä kansanedustajana. Helsinkiläiset päättäjät eivät ole valtuustossa tukeneet Garden Helsinki ‑hanketta. Valtuusto on ainoastaan hyväksynyt kaavan ja tontinluovutusehdot. Tontinluovutusehtojen yhteydessä valtuusto hyväksyi vuonna 2024 vasemmistoliiton apulaispormestari Arhinmäen lisäesityksen, että ennen mahdollisia ehdollisia tonttikauppoja pitää hankkeen rahoitus ja omistus julkaista. Valtuusto hyväksyi äänestyksessä tämän vasemmistoliiton esittämän ehdon, mutta — kiinnostavaa kyllä — kokoomus, perussuomalaiset ja RKP vastustivat tätä esitystä. Mutta on siis täysin harhaanjohtavaa väittää, että Helsingin kaupunginvaltuusto olisi kannattanut Garden Helsinki ‑hanketta. Lähes kaikki kansanedustajat ovat tai ovat ainakin tällä hetkellä valtuutettuja, ja jokainen tietää, että kaava ja tontinluovutusehdot vain mahdollistavat, mutta ne eivät ole kannanotto minkään hankkeen puolesta, [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] oli kysymys asuintalosta, tehdashallista, kaupasta tai monitoimiareenasta, joten lopettakaa, kokoomus, myös tämä spinnaus. Se on luokatonta. Arvoisa puhemies! Minusta on yllättävää, että täällä edelleen pääministeri Orpo ja kokoomuslaiset antavat ymmärtää, että Garden Helsinki olisi kannattava hanke, kun median ansiokkaan työn seurauksena on käynyt täysin ilmi, miten tämä ei itse asiassa lainkaan pidä paikkaansa ja että myös hankkeen lobbaajat ovat antaneet vaikutusarvioista virheellistä tietoa esimerkiksi juuri Helsingin kaupunginvaltuustolle. Sen takia on esimerkiksi erittäin hyvä, että kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma on antanut Kuntalehdelle haastattelun, että Helsingin kaupunginhallitus saisi heti syksyn ensimmäisessä kokouksessa tilannepäivityksen Garden Helsinki ‑hankkeen todellisesta tilanteesta. Arvoisa puhemies! Jos kokoomus nyt haluaa puhua Uniperista eli spinnata Uniperille, niin kannattaa muistaa, kuka oli sen takana: kokoomus ja Jan Vapaavuori. Vapaavuori toimi sähköverkoista vastaavana ministerinä, kun Caruna myytiin. Vasemmistoliitto vastusti kauppaa ja jätti asiasta eriävän mielipiteen. Orpo oli valtiovarainministerinä, kun Fortum näillä Carunan rahoilla osti Uniperin. Silloin täällä eduskunnassa vasemmistoliitto ja vihreät vastustivat Uniper-kauppaa, eli se siitä Uniperista. Kokoomus, teidän spinnaus tästä Uniperista on pelkästään todella noloa, kun ette uskalla rehdisti puolustaa pääministeri Orpon, kokoomuksen ja koko hallituksen toimintaa Garden Helsinki ‑päätöksentekoon liittyen. Arvoisa puhemies! Vielä vaalirahoituksesta muutama sana. Kannatan lämpimästi edustaja Hopsun lakialoitetta näistä pakollisista ennakkoilmoituksista, ja toivon, että jokainen sen allekirjoittaa. Tiedän, että vasemmistoliiton ja vihreiden ehdokkaille on kaikissa vaaleissa ollut kunnia-asia tehdä ennakkoilmoitus aina, ja siitä itse asiassa kilpaillaankin, kumpi puolue on ensimmäisenä valmis niitten ennakkoilmoitusten kanssa. Mutta sen lisäksi olen tehnyt itse lakialoitteen siitä, että kaikkiin vaaleihin tarvittaisiin myös kampanjarahoituksen suhteen vaalikatto. Tällä hetkellä vaalirahoitus vaikuttaa ihan liian paljon siihen, mitä mahdollisuuksia ehdokkaalla on tulla valituksi. Sitten vielä lopuksi korruptiosta. Sen olemassaolo ei välttämättä edellytä, että se olisi rikosoikeudellista, rangaistavaa korruptiota, esimerkiksi lahjuksen ottamista. Tästä on itse asiassa todella hyvä ketju Helsingin Sanomien toimittajan Salla Vuorikosken osalta Threadsissä, ja suosittelen, että luette sen. Nimenomaan rakenteellista korruptiota voi tapahtua myös silloin, kun se ei ole rikosoikeudellisesti tuomittavaa, ja hän sanoo, että itse asiassa tämä Garden Helsinki ‑keissi täyttää rakenteellisen korruption tunnusmerkit. Ja lopuksi, pääministeri Orpo, sydämeen sattui, kun siteerasitte Akseli Koskelaa aivan käsittämättömässä yhteydessä. Katsoin tämän elokuvan sattumoisin viime viikolla, [Puhemies koputtaa] ja on pakko sanoa, että nyt kun toivottavasti kesäloma koittaa, niin lukekaa se kirja, pääministeri Orpo. [Petteri Orpo: Monta kertaa luettu!] On myös niin, arvoisa puhemies, että pääministeriä sitoo perustuslaki [Puhemies koputtaa] — valtioneuvoston on nautittava eduskunnan luottamusta. Eli se siitä luottamuksesta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Ajankohtaisselonteon tarkoituksena on ollut täydentää vuoden 2024 ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa. Tämä tarve on ilmeinen, sillä maailmanpoliittinen tilanne on muuttunut nopeasti ja monin tavoin. Selonteossa tunnistetaan keskeisiä muutoksia: Venäjän hyökkäyssodan jatkuminen, Lähi-idän tilanteen kärjistyminen, arktisen alueen merkityksen kasvu sekä Yhdysvaltojen ulkopolitiikan muutos. Ongelma ei kuitenkaan ole siinä, mitä selonteossa mainitaan, vaan siinä, mitä siinä ei uskalleta sanoa ääneen. Siinä, missä Venäjän toimia kuvataan aivan oikein suorasukaisesti, Yhdysvaltojen osalta kielenkäyttö muuttuu varovaiseksi, jopa kiertäväksi. Puhutaan ennakoimattomuudesta ja koventuneesta retoriikasta, mutta vältetään sanomasta suoraan, että kyse on syvästä ja dramaattisesta muutoksesta Yhdysvaltojen politiikassa. Todellisuudessa Yhdysvaltojen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on Donald Trumpin johdolla muuttunut tavalla, joka vaikuttaa suoraan Euroopan turvallisuuteen, Ukrainan tilanteeseen ja Naton tulevaisuuteen. Asiantuntijat ovat tuoneet tämän esiin valiokunnassa, mutta heidän kriittiset huomionsa on käytännössä sivuutettu mietinnössä. Puhumme politiikasta, jossa Yhdysvallat kyseenalaistaa arvoyhteyden eurooppalaisten liittolaisten kanssa, viivästyttää Ukrainalle tarkoitettua tukea, uhkaa vetäytyä Natosta ja siirtää joukkojaan pois Euroopasta. Puhumme politiikasta, jossa Yhdysvallat on jopa äänestänyt YK:ssa samoin kuin Venäjä. Tämä ei ole pieni nyanssiero. Tämä on valtava suunnanmuutos. Yhdysvaltoihin ei voi enää luottaa. Arvoisa puhemies! Selonteon ongelmat eivät rajoitu Yhdysvaltoihin. Lähi-idän osalta puhutaan iskuista, kun todellisuudessa kyse on hyökkäyksistä, jotka on tehty ilman liittolaisten konsultointia ja kansainvälistä oikeutta kunnioittamatta. Israelin toimista Libanonissa, Gazassa ja Länsirannalla vaietaan käytännössä kokonaan. Samaan aikaan humanitäärinen tilanne pahenee päivä päivältä, siviilit kärsivät, kansainvälisen oikeuden rikkomukset kasaantuvat — ja Suomi vaikenee. Tämä hiljaisuus heikentää uskottavuuttamme. Jos Suomi haluaa puolustaa sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää, sitä on puolustettava johdonmukaisesti, ei valikoiden. Arvoisa puhemies! Selonteossa korostetaan arktisen alueen merkitystä, mutta Grönlannin tilanne sivuutetaan lähes kokonaan. Tämä on erikoista, kun samanaikaisesti on esitetty vakavia uhkauksia Tanskan suuntaan Yhdysvaltojen toimesta. Myös alkuperäiskansojen oikeudet puuttuvat arktisen turvallisuuden tarkastelusta. Tämä on vakava puute. Toinen keskeinen ristiriita liittyy ydinaseisiin. Hallituksen linja hämärtää tarkoituksella sitä, onko Suomessa tulevaisuudessa ydinaseita vai ei. Tämä ei lisää turvallisuutta, päinvastoin. Se lisää epävarmuutta, riskejä ja väärintulkintojen mahdollisuutta. Vasemmistoliiton näkökulmasta kirjaus siitä, ettei Suomi aio sijoittaa ydinaseita rauhan aikana, ei ole riittävä. Samanaikaisesti hallitus on purkamassa ydinaserajoitteita niin kuin tänään eduskunta päätti, mikä mahdollistaa ydinaseiden tuomisen maahan. Tämä kehitys vie Suomea väärään suuntaan. Ydinaseriisunta ei ole menneisyyden projekti. Se on tämän päivän kiireellinen turvallisuuskysymys. Arvoisa puhemies! Turvallisuus ei synny pelkästään puolustusmenoista tai sotilaallisista ratkaisuista. Se on laajempi kokonaisuus. Siihen vaikuttavat myös kehityspolitiikka, eriarvoisuuden vähentäminen, ilmastonmuutoksen torjunta ja kansainvälinen yhteistyö. Nyt Suomi on kulkemassa toiseen suuntaan. Kehityspolitiikan painopiste on siirtynyt köyhyyden vähentämisestä vientiin samalla, kun rahoitusta leikataan. Arvoisa puhemies! Suomen ulkopolitiikan vahvuuksia ovat perinteisesti olleet sen johdonmukaisuus, oikeusperustaisuus ja uskottavuus. Näistä meidän on pidettävä kiinni. Siksi esitän tässä saman vastalauseen, jonka jätin myös valiokunnan käsittelyssä. Lopuksi totean, että ulkopolitiikassa uskottavuus syntyy rehellisyydestä. Meidän on uskallettava sanoa tosiasiat ääneen myös silloin, kun ne ovat epämukavia. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Puhuin lähetekeskustelussa jo tämän lakiesityksen sisällöstä, ja nyt hiukan tästä itse prosessista ulkoasiainvaliokunnan jäsenen näkökulmasta: On tosiaan surullista demokratian näkökulmasta, millä vauhdilla ja kuinka yllättäen tämä ydinase-esitys tuotiin eduskuntaan alun perin nimenomaan kokoomuksen runnomana. Olen useasti miettinyt, kuinka julmaa tämä on myös niitä edustajia kohtaan, joille Nato-jäsenyyden puolesta äänestämisen ehtona nimenomaan oli se, että Suomi pitää voimassa ydinaserajoitteet omassa lainsäädännössään. Näin sovittiin keväällä 2022, ja näin sovittiin uudestaan, kun DCA-sopimus hyväksyttiin. Vasemmistoliitto esitti Nato-jäsenyyden käsittelyn yhteydessä keväällä 2022, että puolueet tekisivät vielä yhteisen poliittisen linjauksen ydinaserajoituksista, mutta muut puolueet olivat sitä mieltä, ettei tällaista poliittista linjausta tarvita, sillä meillä on jo voimassa oleva ydinenergialaki ja siinä olevat rajoitteet, eikä sitä olla muuttamassa. Näin vakuutettiin. Arvoisa puhemies! Minusta on tärkeää tuoda tosiaan esille tähän prosessiin liittyviä ongelmia sisällön lisäksi. Lakiesitys on alun perin todella kiireessä tehty, ja se näkyy. Kriittinen arviointi ydinaseiden ja niiden leviämisen negatiivisista vaikutuksista puuttuu lähes tyystin, eikä näitä näkökulmia haluttu myöskään ulkoasiainvaliokunnassa syvällisesti käsitellä, vaikka juuri tällainen kriittinen arviointi kuuluisi ulko- ja turvallisuuspoliittiseen arviointiin. Ulkoasiainvaliokunnassa kaikki kansalaisjärjestöt ja ydinaseisiin kriittisesti suhtautuvat tutkijat oli sullottu yhteen kuulemiseen, ja kuudelle asiantuntijapuheenvuorolle ja valiokunnan edustajien kysymyksille annettiin kokonaisuudessaan vain 40 minuuttia. Puolustuspoliittisia kuulemisia ei vastaavalla tavalla rajoitettu, ja asiantuntijat saivat puhua laveammin ja pidemmin. Tämä kertoo minusta muutenkin siitä kulttuurista, johon on siirrytty varsinkin tällä kaudella. Ulkoasiainvaliokunnassa usein monilta unohtuu nimenomaan ulkoasiainvaliokunnan toimiala ja substanssi. Minusta tämä kertoo myös siitä, ettei ydinaseisiin liittyviä kielteisiä ja kriittisiäkään näkökulmia yksinkertaisesti haluta kuulla, vaikka kyseessä ovat joukkotuhoaseet, joiden käyttö johtaisi massiiviseen ympäristökatastrofiin, yhteiskuntien romahtamiseen, humanitääriseen katastrofiin. Ajatus ydinaseiden rajatusta käytöstä ilman joukkotuhoa on naiivi. On esimerkiksi arvioitu, että ”Yksi ainoa strateginen ydinase riittäisi tuhoamaan Suomen pääkaupunkiseudun Keravalle saakka. Alue olisi säteilyn vuoksi asuinkelvoton vuosikymmeniä.” — Tämä artikkelista Yliopisto-lehdessä vuonna 2024, ja siihen oli haastateltu lukuisia asiantuntijoita. Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi yhdestä yksityiskohdasta, joka ilmeni vasta ulkoasiainvaliokunnan käsittelyn loppumetreillä: Tämä lakiesitys sisältää tosiaan rikoslain kohdalla lisäyksen puolustusyhteistyöstä ilman määrittelyä siitä, että sen pitää liittyä nimenomaisesti Suomen puolustamiseen. Niin kuin ulkoasiainvaliokunnan eriävässä mielipiteessä todetaan, hallituksen esityksessä rikoslain ydinräjähderikosta koskevaa pykälää muutettaisiin siten, että pykälässä säädettäisiin niistä poikkeusperusteista, jotka oikeuttaisivat ydinräjähteen tuomisen Suomeen taikka sen kuljettamisen, toimittamisen tai hallussapidon Suomessa. Teon tulisi tällöin perustua joko Suomen sotilaalliseen puolustamiseen, jota toteutetaan osana Pohjois-Atlantin liiton yhteistä puolustusta tai puolustusyhteistyötä, Pohjois-Atlantin liiton yhteiseen puolustukseen taikka puolustusyhteistyöhön. Nimenomaan tämä termi ”puolustusyhteistyö” on todella kiinnostava käsite, kun sitä ei tarkemmin rajata eikä määritellä. Eli se, että puolustusyhteistyö ilman tarkempaa määrittelyä ja sitomista esimerkiksi Suomen puolustamiseen on sisällytetty osaksi lakiesitystä, tarkoittaa käytännössä, että lakiesityksellä halutaan mahdollistaa ydinaseiden kuljettaminen Suomen alueella ja maaperällä myös rauhan aikana, jos se liittyy puolustusyhteistyöhön, joka viittaa esimerkiksi sotilaalliseen suunnitteluun, harjoitteluun, suorituskyvyn kehittämiseen. Eli lakiesityksessä on myös tarkoituksella jätetty spesifioimatta rauhanajan määrittely, mikä tekee siitä tarkoituksellisesti hämärää, mutta nyt meillä on epäselvää se, tullaanko Suomessa liikuttelemaan ydinaseita myös rauhan aikana silloin, kun se liittyy puolustusyhteistyöhön. Eli käytännössä lakiesitys menee siten ydinaseiden sallimisen suhteen vielä pidemmälle kuin esimerkiksi julkisuudessa on annettu ymmärtää, kun lain tarpeellisuutta on perusteltu. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Hallituksen hankintalakiesitys vaarantaa todella vakavasti kuntien mahdollisuuksia turvata kansalaisille palveluita, ja esitys ajaa sokean ideologista palveluiden yksityistämisen tavoitetta kuntien ja kuntalaisten edun kustannuksella. Vasemmistoliitto vastustaa tätä kehitystä ja puolustaa järkevää julkista palveluntuotantoa. Kuntien on voitava järjestää kuntalaisten tarvitsemat palvelut parhaaksi katsomallaan tavalla paikallista itsehallintoa kunnioittaen. Vasemmistoliitto myös haluaa, että työntekijöiden oikeudet huomioidaan hankinnoissa kattavammin, myös alihankintojen ja vuokratyön käytön osalta. Julkisilla hankinnoilla ei saa tukea työehtojen polkemista ja hyväksikäyttöä. Näistä syistä kannatan lakiehdotusten hylkäämistä eli edustaja Yrttiahon hylkäysesitystä ja edustaja Yrttiahon tekemiä lausumaehdotuksia.

Arvoisa puhemies! Sitä toivoisi, että voisi faktaperustaisesti puolustaa sitä esitystä ja mietintöä, joka täällä salissa on, eikä levittää täällä disinformaatiota, niin kuin edustaja Savola tässä teki, erittäin vakavalla tavalla. [Mikko Savola pyytää vastauspuheenvuoroa] Me kannatamme sitä, että siirrytään asteittain kestävämpään ruuantuotantoon, ja se tarkoittaa myös silloin tuottajien tukemista. Kukaan ei ole esittänyt, että kielletään lihansyönti. [Pia Sillanpään välihuuto] Aivan turhaa käydä tämmöisiä kulttuurisotia täällä eduskunnan täysistuntosalissa. Sen sijaan voisi lukea ne asiantuntijalausunnot, joita maa‑ ja metsätalousvaliokunta tähän asiaan on saanut. Todella, hyvin laaja määrä asiantuntijoita nimenomaan vastustaa tätä. Suomi kulkee nyt täysin väärään suuntaan myös Euroopan kontekstissa. Esimerkiksi Tanska, joka on iso siantuottajamaa, on menossa kestävämpään suuntaan, mutta Orpon hallitus on eläinvihamielinen hallitus. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei pidä paikkaansa! — Pia Sillanpää: Disinformaatiosta puheen ollen!]

Arvoisa puhemies! Tässä sisäisen turvallisuuden selonteossa, kun luin sen mietinnön, ehkä huomionarvoista oli se, kuinka vähäisen arvon perus- ja ihmisoikeudet siinä saivat, ja maahanmuutto kauttaaltaan kuvastuu siinä erityisesti uhkatekijöiden kautta [Perussuomalaisten ryhmästä: Miksiköhän!] sen sijaan, että olisi käsitelty syvällisesti muun muassa väestöryhmien rinnakkaiseloa ja sitä, miten sitä pyritään edistämään. Lisäksi käsittelemättä siinä selonteon mietinnössä jäi täysin myös se, että kun hallitus on tuonut eduskuntaan tällä kaudella 16 eri lakiesitystä, joilla kiristetään ulkomaalaislainsäädäntöä, ja sen lisäksi vielä tuodaan tämä EU:n maahanmuuttolainsäädäntö ja se toimeenpannaan Suomeen tiukimmalla mahdollisella tavalla, niin tämä kiristää erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien maahanmuuttajien asemaa Suomessa. Olisi ollut syytä tässä selonteon mietinnössä kriittisesti arvioida sitä, minkälaisia uhkatekijöitä nämä muodostavat sisäisen turvallisuuden näkökulmasta. Lisäksi oman asiantuntijataustan vuoksi on pakko todeta myös, että tässä selonteon mietinnössä nuorisorikollisuuden käsittely jäi valitettavan kapeaksi ja ohueksi, ja olisi ollut syytä analysoida syvemmin myös sosiaalipoliittisia ulottuvuuksia nuorisorikollisuuteen liittyen. Kauttaaltaan ajattelisin niin, että sekä tässä selonteossa että tässä mietinnössä jäi myös käsittelemättä nimenomaan se, miten esimerkiksi nyt hallituksen toteuttama leikkauspolitiikka sekä sosiaaliturvaan että myös palveluihin itse asiassa lisää köyhyyden kierrettä, millä on sitten myös suoria vaikutuksia eriarvoisuuden syventymiseen Suomessa ja mikä siten myös vaikuttaa suoraan sisäiseen turvallisuuteen ja luottamuksen rakentumiseen suomalaisessa yhteiskunnassa. Jos me halutaan Suomessa vahvistaa kansalaisten puolustustahtoa ja maanpuolustustahtoa, niin silloin on aivan olennaista se, että ihmiset kokevat, että tämä maa on todella puolustamisen arvoinen asia. Minusta on sääli, että tässä selonteon mietinnössä nämä aspektit, jotka tässä edellä luettelin, jäävät nyt melkein kokonaan käsittelemättä, varsinkin jos sitä vertaa vielä edellisen hallituskauden vastaavaan selontekoon.

Arvoisa puhemies! Iranin sota, Venäjän hyökkäyssota, Saksa, Yhdysvallat, Grönlanti, Lähi-itä, Venezuela, pelottelu, syyllistäminen, epärakentava keskustelu — aina löytyy joku muu syy sille, miksi Orpon hallituksen talouspolitiikka on ollut täysin epäonnistunutta ja miksi eriarvoisuus kasvaa, miksi lapsiperheköyhyys kasvaa, miksi nuorten aikuisten velkataakka kasvaa, miksi asunnottomien määrä kasvaa. Se, mikä minua häiritsee tässä salikeskustelussa, on myös se, että hallituspuolueiden edustajat eivät kerta kaikkiaan pysty puolustamaan Orpon hallituksen surkeaa talouspolitiikkaa, jonka satoa me nyt sitten tässä seuraamme. Mitä tulee nuorten asemaan ja nuorten toivoon ja toiveikkuuteen, niin kyllä se nyt vaan on niin, että Orpon hallitus on leikannut 18—24-vuotiailta nuorilta kaikkein eniten. He maksavat sen laskun, ja he ovat nimenomaan huolissaan työstä ja toimeentulosta tällä hetkellä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Vikman, eivät nämä Yhdysvaltojen toimet ole vain pelkkiä sanakäänteitä. Ne ovat sotilaallista toimintaa kansainvälisen oikeuden vastaisesti, iskuja siviileihin. On uskomatonta, että täällä edelleen käytetään ikään kuin tätä sanapartta, että olisi kyse vain puheista. On sääli, että ministeri Puisto ei ole täällä paikalla, kun Helsingin Sanomat kirjoitti viikonloppuna siitä, että Suomi on nyt liittynyt Yhdysvaltojen tekoälyliittoumaan. Eikö, ministeri Valtonen, tämä ole täysin ristiriidassa sen kanssa, että riippuvuutta Yhdysvalloista nimenomaan pitäisi myös digitaalisella tasolla purkaa? Nyt me tiedämme, että Kela on siirtämässä dataansa yhdysvaltalaisiin pilvipalveluihin. Vaalitiedon osalta peruutettiin jo. Kyllä tässä pitäisi olla nyt joku semmoinen yhtenäinen linja, miten tätä riippuvuutta aidosti puretaan. Jos ministeri Valtonen voisi tähän vastata, koska näen, että tämä on myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvä kysymys.

Arvoisa puhemies! Suomen ulkopoliittinen johto ihan oikein toistaa usein sitä, että sääntöpohjaisen järjestelmän ja kansainvälisen oikeuden puolustaminen on pienen maan etu. Me kaikki tiedetään, että sanat ovat politiikassa myös tekoja, ja tässä se ongelma onkin, koska Suomen ulkopoliittisen johdon viestinnässä on vahvat kaksoisstandardit silloin, kun on kyse kansainvälisen oikeuden räikeistä rikkomuksista: kun asialla on Yhdysvallat tai Israel, niin Suomen ulkopoliittinen johto ei ole valmis tuomitsemaan näitä iskuja. Se, mitä Israel tällä hetkellä tekee esimerkiksi Etelä-Libanonissa, on aivan järkyttävää, ja ihmettelen sitä, että tässäkään ei ole ollut valmiutta tuomitsemiseen. Olisinkin kysynyt ulkoministeri Valtoselta: Mikä on Suomen linja nyt osana EU:ta? Tukeeko Suomi sitä, että tämä assosiaatiosopimus EU:n ja Israelin välillä nyt jäädytetään, ja ajaako Suomi tätä aktiivisesti?

Arvoisa puhemies! Tosiaan tämä hallituksen esitys, joka tänne on tuotu, ei ole mikään vaatimus, mikä Naton osalta olisi tuotu esille. Silloin kun Nato-jäsenyys eduskunnassa hyväksyttiin vahvalla enemmistöllä, vakuutettiin, että ydinasepelote on erittäin vahva ja että se on se keskeinen syy, miksi halutaan liittyä Naton jäseneksi. Nyt herää epäilys siitä, ajattelevatko hallituspuolueiden edustajat, ettei se pelote olekaan sitten niin vahva. Herää myös kysymys siitä, että jos kerran näitä ydinaseita ei tänne olla tuomassa, ei olla täällä liikuttelemassa, ei olla harjoitustoimintaan tuomassa, ei olla kauttakulkua mahdollistamassa, miksi ihmeessä tätä ydinenergialakia sitten pitää avata. Kyllähän on myös täysin selvää, jos me katsotaan Suomen geopoliittista tilannetta, että tällainen hallituksen esitys, joka tuodaan näin pikavauhdilla ja ilman parlamentaarista ennakkovalmistelua, nimenomaan ei ole Suomen turvallisuuden kannalta millään tavalla hyvä asia.

Arvoisa puhemies! Siihen nähden, kuinka valtavan isosta ja periaatteellisesti tärkeästä asiasta tässä on kyse, on ehkä hieman sääli, että meitä edustajia on täällä salissa tässä vaiheessa enää näin vähän ja debattikin oli vain 45 minuuttia. Siksi toivon, että tämän asian käsittelylle uhrataan sitten aikaa valiokunnassa ja me todella saadaan kuulla kaikkia niitä asiantuntijoita, joita me toivotaan, että voidaan kuulla. Arvoisa puhemies! Suomi on tehnyt pitkään tietoisia ja vastuullisia valintoja ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, ja näitä on tehty yli puoluerajojen ja yhdessä. Yksi näistä keskeisistä valinnoista on ollut se, että Suomi on pidetty ydinaseettomana maana. Nykyinen ydinenergialaki kieltää ydinräjähteiden maahantuonnin, valmistamisen, hallussapidon ja käytön, ja tämä ei ole ollut sattumaa vaan tietoinen linjaus suomalaisen turvallisuuden, vakauden ja kansainvälisen vastuun puolesta. Nyt hallitus esittää tämän kiellon purkamista pikavauhdilla ja vailla parlamentaarista yhteisymmärrystä. On tärkeää sanoa tämä selvästi: ydinaserajoitteiden purkaminen ei ole mikään tekninen tai rutiininomainen muutos, eikä Nato meiltä myöskään tällaista päätöstä vaadi. Tämä on poliittinen päätös, joka merkitsisi dramaattista irtiottoa Suomen pitkästä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta linjasta. Arvoisa puhemies! Hallitus perustelee esitystä Nato-integraatiolla, mutta tämä perustelu ei kestä tarkastelua. Nato-jäsenyyttä hyväksyttäessä todettiin nimenomaisesti, ettei Suomelta edellytetä muutoksia ydinaseisiin liittyvään lainsäädäntöön. Myöskään DCA-sopimuksen käsittelyssä ei nähty tarvetta tällaiselle muutokselle. Kyse ei siis ole Naton vaatimuksesta vaan hallituksen omasta poliittisesta linjauksesta. Kokoomus on väittänyt, että ydinaserajoitteiden purkaminen olisi Nato-maalle kuuluva rutiiniasia. Tosiasiassa näin ei ole. Monilla muilla Pohjoismailla on selkeitä poliittisia rajoituksia ydinaseiden suhteen, ja Norjan ja Tanskan DCA-sopimuksissa nämä linjaukset on kirjattu suoraan sopimustekstiin. Pohjoismaissa on ymmärretty, että turvallisuutta rakennetaan myös pidättyvyydellä. Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton mielestä Suomen on oltava jatkossakin ydinaseeton maa. Ydinaseet eivät lisää Suomen turvallisuutta, päinvastoin ne lisäävät sotilaallisen eskalaation riskiä ja tekevät Suomesta entistä merkittävämmän ensi-iskun kohteen kriisitilanteessa. Rauhaa ei rakenneta lisäämällä joukkotuhoaseita, rauhaa rakennetaan vähentämällä niitä. On myös hälyttävää, että hallituksen esityksessä sivuutetaan lähes kokonaan ydinaseisiin liittyvät riskit. Lausuntokierroksella useat tahot — oikeuskansleri, Suomen Punainen Risti, lääkärit, oikeustieteen professorit, rauhanjärjestöt ja kansalaisjärjestöt — kiinnittivät huomiota puutteelliseen vaikutusten arviointiin. Humanitääriset, terveydelliset ja ympäristövaikutukset jäävät lähes kokonaan käsittelemättä. Myös eduskunnan tiedonsaantioikeuteen ja kansalliseen päätöksentekoon liittyvät kysymykset ovat jääneet epäselviksi. Arvoisa puhemies! Ydinaseet ovat ihmiskunnan tuhoisimpia keksintöjä. Niiden käyttö tai edes onnettomuus aiheuttaisi katastrofaaliset seuraukset siviiliväestölle, ympäristölle ja tuleville sukupolville. Juuri siksi Suomi on ydinaseettomana maana sitoutunut ydinsulkusopimukseen ja sen tavoitteisiin, ydinaseiden leviämisen estämiseen ja ydinaseriisunnan edistämiseen. Valitettavasti ydinaseriisunta ei ole edennyt toivotulla tavalla, päinvastoin. Ydinasevaltiot modernisoivat arsenaalejaan, ja ydinasepelote on palannut maailmanpolitiikan keskiöön. Tässä tilanteessa Suomen tulisi olla osa ratkaisua, ei osa ongelmaa. Siksi vasemmistoliitto katsoo, että Suomen on jatkossakin toimittava aktiivisesti ydinaseriisunnan edistämiseksi, pidettävä kiinni ydinenergialain ydinkieltoja koskevasta sääntelystä ja varmistettava, ettei Suomeen tuoda ydinaseita, ei pysyvästi eikä väliaikaisesti. Meidän tulee myös liittyä YK:n ydinasekieltosopimukseen ja toimia Naton sisällä sen puolesta, että Pohjola, koko Pohjola, pysyy ydinaseettomana alueena. Arvoisa puhemies! Turvallisuus ei synny siitä, että avaamme oven ydinaseille. Todellinen turvallisuus syntyy ennakoitavuudesta, luottamuksesta ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamisesta ja siitä, että pidämme kiinni linjauksista, jotka vähentävät jännitteitä, eivät lisää niitä. Suomen paikka on ydinaseettomien maiden joukossa, ja siitä linjasta meidän ei pidä luopua. Lopuksi, arvoisa puhemies, tästä itse prosessista, joka ei siis ole kunnioittanut näitä parlamentaarisia perinteitä. Nimenomaan kun keväällä 2022 käytiin keskustelua tästä Nato-jäsenyydestä ja siinä se käsittely oli perusteellinen, niin monille edustajille itse asiassa, arvoisa puhemies, oli erittäin tärkeää se, että Suomi pitää kiinni tästä ydinenergialaista. Se oli monille kansanedustajille silloin myös ehto, että he pystyivät äänestämään tämän Nato-jäsenyyden puolesta. Sama tilanne oli myös silloin, kun tästä DCA-sopimuksesta sovittiin, eli oli nimenomaan todella tärkeätä, että se Suomen linjaus pysyy, että Suomi pitää omasta lainsäädännöstään kiinni. Kyllä minusta on erittäin häpeällistä nimenomaan näitä edustajia kohtaan nyt, että kokoomuksen värisuora tuo pikavauhtia ja epädemokraattisesti tällaisen näin radikaalin esityksen eduskuntaan, ja se on ihan aidosti myös erittäin julmaa näitä edustajia kohtaan, joille Nato-jäsenyyden puolesta äänestäminen ei ollut mitenkään hirveän helppoa ja joille nimenomaan tärkeätä tässä päätöksessä oli se, että Suomi pitää kiinni omasta ydinenergialaistaan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tämä Hormuzinsalmen tilanne osoittaa nimenomaan sen, että kun irtaudutaan fossiilisista, niin se on nimenomaan kestävää huoltovarmuutta. On minusta merkillistä nähdä tämä näin, asettaa vastakkain huoltovarmuus ja ilmastoteot. Ilmastotekoja nimenomaan tarvitaan sen takia, että meidän huoltovarmuutta voidaan vahvistaa, ja tässä esimerkiksi maataloudessa on valtavasti tekemistä. Kasvispohjainen ruuantuotanto on tulevaisuuden avain myös huoltovarmuuden näkökulmasta. Tässä suhteessa on minusta käsittämätöntä, että esimerkiksi maa- ja metsätalousvaliokunnan enemmistö ei suostu tätä myöntämään eikä hallitus myöskään investoi tähän mahdollisuuteen niin paljon kuin pitäisi nimenomaan huoltovarmuuden näkökulmasta.

Arvoisa puhemies! Osallistuin itse näihin kuulemisiin, joita edustajille järjestettiin. En tullut vakuuttuneeksi siitä, että nimenomaan näin järeitä toimenpiteitä tarvitaan, vaikka on totta samanaikaisesti, että kohtaamme yhä viheliäisempiä turvallisuusuhkia ja turvallisuusongelmia. On surullista, että olemme tilanteessa, jossa yksityisyydensuojaa koskevaan perustuslain kymppipykälään ollaan kajoamassa jo toistamiseen lyhyen ajan sisällä. Edellisen kerran saman pykälän rajoitusperusteita laajennettiin vuonna 2018 tiedustelulakien säätämiseksi, ja valitettavasti ei voi välttyä siltä, että yksityisyydensuojaa kiirehditään heikentämään aina, kun kokoomus ja perussuomalaiset pääsevät yhdessä hallitukseen. Yksityisyyden ja kotirauhan rajoittaminen rikostorjunnassa ilman kytkentää yksilöitävissä oleviin rikoksiin tai tekijöihin mahdollistaisi aiempaa huomattavasti heikommin kohdennetut ja väljemmin perustellut viranomaistoimivaltuudet.

Arvoisa puhemies! Kansallinen turvallisuus on niin vakava asia, että se ei koskaan saisi olla taikakortti, johon turvaudutaan silloin, kun sisäpolitiikassa menee huonosti ja gallupluvut näyttävät matalaa kannatusta. Mutta näin näyttää kokoomuksen värisuoran suhteen olevan, ja tuodaan täysin epädemokraattisesti [Sanna Antikainen: Nyt on jo sen verran älytöntä!] ja ilman parlamentaarista keskustelua näin merkittävä periaatteellinen muutos Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Tämä on aivan ennenkuulumatonta. Mutta kokoomuksellahan on tästä kokemusta myös maamiinojen osalta. Suurin piirtein samanlainen prosessi oli se. Täällä ihmeteltiin, mikä se vasemmiston linja ydinaseiden suhteen on ollut tai on. Se on ollut vuosikausia sama. Me olemme ajaneet ydinaseetonta Pohjolaa yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa ja ydinaseetonta Suomea. Tämä päätös on täysin hallituksen oma poliittinen linjaus, jolla ei ole mitään tekemistä Nato-integraation kanssa. [Puhemies koputtaa] Nato ei meiltä tällaista päätöstä vaadi.

Arvoisa puhemies! Olisin vielä tarttunut joihinkin argumentteihin, mitä täällä on esitetty. Monet ovat puheenvuoroissa korostaneet, että eivät kannata tämän kansalaisaloitteen hyväksymistä, koska kansallinen turvallisuus on kaikki kaikessa, ja että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkein tehtävä on Suomen itsenäisyyden puolustaminen. Itse näen niin, että toki nämä ovat erittäin tärkeitä periaatteita, mutta eivät ne ole riippumattomia ihmisoikeuksista ja kansainvälisen oikeuden noudattamisesta. Tässä geopoliittisesti herkässä ajassa nimenomaan ulko- ja turvallisuuspoliittiset kysymykset nivoutuvat monesti yhteen. Olen nähnyt myös vähän semmoista tendenssiä tuolla ulkoasiainvaliokunnassa, että valiokunta on ikään kuin muuttunut tällä tavalla, että puolustuspolitiikka on ottanut siellä valtaa ja se ulkopoliittinen arviointi on jäänyt vähemmälle. Jos me tarkastellaan niitä geopoliittisia konflikteja ja kriisejä, joiden keskellä me nyt esimerkiksi tällä hetkellä eletään, niin todellakaan ei ole Suomen kansallisen turvallisuuden etu, että me sidotaan valtavien puolustushankintojen ja asekaupan kautta itsemme valtioon, joka polkee systemaattisesti ihmisoikeuksia. Se on itse asiassa riski Suomen kansallisen turvallisuuden näkökulmasta. Ihan samalla tavalla kuin se, että kun Israel tällä hetkellä Yhdysvaltojen kanssa käy laitonta hyökkäyssotaa Iranissa, ei ole Suomen kansallisen turvallisuuden näkökulmasta järkevää, että Suomi näihin sotatoimiin millään tavalla sekaantuisi. Sen takia ajattelen, että kaikkia operaatioita, jotka liittyvät nyt esimerkiksi Hormuzinsalmen tilanteen turvaamiseen, pitää arvioida myös Suomen kansallisen turvallisuuden näkökulmasta. On todella tärkeää, että Suomi pysyy etäällä tämmöisistä toimenpiteistä ja sotilaallisesta toiminnasta varsinkin silloin, kun sotatilanne on päällä. Eli tässä puheenvuorossa haluan korostaa sitä, että kansallinen turvallisuus ei ole mikään erillinen entiteetti, joka ei liittyisi ihmisoikeuksiin, sääntöpohjaiseen järjestelmään ja kansainvälisen oikeuden noudattamiseen ilman kaksoisstandardeja.

Arvoisa puhemies! Ehkä kertaan tässä vielä joitakin argumentteja, mitä tässä keskustelussa on esitetty, ja tartun niihin: Täällä monet edustajat, jotka eivät ole kannattaneet kansalaisaloitetta, ovat sanoneet, että he luottavat siihen, että hankintoja tehdään jo nyt vastuullisesti. Samaan aikaan me tiedetään, että ainoastaan kerran vuosina 2001—2025 ulkoministeriöltä tämmöinen arviointi on pyydetty, enkä itse ihan ymmärrä, miksi sitten vastustettaisiin, että vastaavanlainen arviointi tehtäisiin, niin kuin tehdään myös silloin, kun aseita viedään. Ajattelen itse tosiaan niin, että tämän arvioinnin pitäisi koskea myös puolustusyhteistyötä. Me tiedetään tällä hetkellä, että Suomi on tiivistänyt puolustusyhteistyötä myös Israelin kanssa, mikä liittyy koulutukseen ja tutkimus- ja kehitystoimintaan, ja tästä pitäisi minusta puhua paljon enemmän. Sitten täällä on viitattu Israeliin demokraattisena valtiona. Mikä se sellainen demokraattinen valtio on, joka sortaa yhden ihmisryhmän kansalaisoikeuksia jatkuvasti? Mikä se sellainen demokraattinen valtio on, joka mahdollistaa kuolemantuomion palestiinalaisille sekä Israelissa että Länsirannalla, joka suorittaa kansanmurhaa Gazassa ja harjoittaa silmitöntä väkivaltaa näissä siirtokunnissa? Eli minusta kyllä voi kyseenalaistaa sen, onko kyseessä demokraattinen valtio lainkaan. Minusta tällaiset piirteet eivät demokratiaan kuulu lainkaan. Vähän ihmettelen myös näitä lausumia, joita täällä on esitetty. Ne ovat siis toki kannatettavia, mutta en ihan ymmärrä sitten sitä, että jos vastustaa tätä kansalaisaloitetta mutta kannattaa lausumia, niin miksi ei voisi sitten kannattaa myös tätä kansalaisaloitetta. Varsinkin vihreiden kohdalla jää nyt minusta auki se, miten heidän ryhmänsä tähän kansalaisaloitteeseen suhtautuu, eli kannattaako koko vihreiden eduskuntaryhmä tätä kansalaisaloitteen hyväksymistä, koska minusta oli tulkittavissa joistakin puheenvuoroista, että he kannattavat osittain kansalaisaloitetta, ja sitten ei käynyt kaikkien osalta selväksi, kannattavatko he vain näitä lausumia vai myös kansalaisaloitteen hyväksymistä. Ehkä siihen olisi hyvä saada myös selkoa. Kiitän myös kansalaisaloitteen tekijöitä, ja pidän erittäin tärkeänä sitä, että tästä kansalaisaloitteesta tätä aktiivista keskustelua on eduskunnassa käyty ja nämä asiantuntijakuulemiset ovat olleet myös valiokunnissa. Toivon, että tämä keskustelu myös jatkuu nyt aktiivisena tämän jälkeen, koska tässä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa tilanteessa sille todellakin on tarvetta tällä hetkellä.

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton mielestä ihmisoikeusarvioinnin ja humanitäärisen oikeuden tavoitteiden huomioimisen tulisi olla osa kaikkea asekauppaa, ei vain asevientiä. Kansalaisaloite puolustushankintojen sääntelystä tulisi meidän mielestämme hyväksyä, ja koko ryhmä on tämän takana. Kansalaisaloitteen viesti on selkeä ja kannatettava. Meidän on luotava lainsäädäntö, jossa kaikki puolustustarvikehankinnat arvioidaan ihmisoikeuksien ja humanitäärisen oikeuden toteutumisen näkökulmasta. Arviointi vahvistaisi Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisten tavoitteiden toteutumista. Muutos tukisi siirtymää kohti tulevaisuuteen katsovaa riskiperustaista, tehokasta ja yhdenvertaista puolustushankintojen lupahallintoa sekä vahvistaisi Suomen turvallisuutta ja kansainvälistä uskottavuutta. Aloitteen edistäminen eduskunnassa olisi tärkeää tässä ajassa, kun kansainvälisen oikeuden puolustajia on yhä vähenevissä määrin. Arvoisa puhemies! Aloitteen tekijät painottavat, että Suomen puolustuksen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että Suomella on käytössään paras mahdollinen materiaalinen puolustus. Teknisen suorituskyvyn lisäksi puolustushankinnoissa on näin ollen arvioitava monialaisesti toimittajien luotettavuutta, hankintojen kautta syntyviä riippuvuuksia ja niiden ulko- ja turvallisuuspoliittisia ulottuvuuksia. Lisäksi hankintamenettelyn on tarkasteltava puolustushankintojen ihmisoikeusvaikutuksia, jottei Suomen turvallisuus enää vastaisuudessa nojaa epävakaisiin ja kansainvälisistä sopimuksista piittaamattomiin toimijoihin. Puolustushankinnat sitovat Suomen turvallisuuden toimittajamaihin jopa vuosikymmeniksi eteenpäin. Tällaisen riippuvuussuhteen luominen esimerkiksi Israeliin on täysin kestämätöntä. Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien näkökulmasta Israelin valtio on syyllistynyt laajaan joukkoon systemaattisia rikkomuksia, ja sen johtajista on annettu kansainvälisen rikostuomioistuimen pidätysmääräys. Näistä tosiasioista huolimatta Suomi on 2000-luvulla hankkinut aseita ja puolustustarvikkeita Israelista jo yli miljardin euron arvosta. Tämä alleviivaa sitä ongelmaa, joka syntyy, kun Suomen puolustuksen kannalta olennaisia ratkaisuja tehdään nojaten epävakaisiin, aggressiivisiin ja kansainvälisistä sopimuksista piittaamattomiin valtioihin. Arvoisa puhemies! Nykytilanne puolustushankinnoissa on kestämätön sekä Suomen turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta että ulkopoliittisen linjamme kannalta. Siksi kannatankin edustaja Furuholmin tekemiä ehdotuksia. Sitten edustaja Heinonen täällä väitti, että kaikki puolueet olisivat Marinin hallituksen aikana hyväksyneet tämän ilmatorjuntaohjusjärjestelmän hankinnan Israelista, ja nyt haluan korjata tämän virheellisen tiedon, joka täällä on esitetty. Vasemmistoliitto ainoana puolueena ei hyväksynyt tätä hankintaa. Ongelmana tässä prosessissa oli nimenomaan se, että tämä ei tullut demokraattiseen päätöksentekoon, jolloin myös mahdollisuus esittää kirjallisesti se, että vastustaa tätä hankintaa, oli rajallinen, ja se osoittaa laajemmin, mitä ongelmia meillä on asekauppaan liittyen. Tosiaan tämä valmistelu ilmatorjuntajärjestelmän suhteen aloitettiin puolustusministeriössä 2017 alkaen, ja prosessi eteni puolustusministeriön hankkeena ja ministeriön toimivallassa. Lokakuussa Puolustusvoimien logistiikkalaitos lähetti tarjouspyynnöt viidelle yritykselle: saksalaiselle, kahdelle israelilaiselle, norjalaiselle ja sitten isobritannialaiselle. Toukokuussa 2021 vanhempainvapaalla ollut opetusministeri ja puolueemme varapuheenjohtaja Li Andersson vaati edelleen — on vaadittu jo vuosikausia — Suomea lopettamaan asekaupan Israelin kanssa, ja tämä linja toistettiin. Sen jälkeen alustavat tarjoukset saatiin marraskuussa 2021, ja tuolloin puolustusministeri Kaikkonen kertoi ilmatorjuntajärjestelmän hankinnan siirtyvän vuodelle 2023 muun muassa koronapandemian takia. Maaliskuussa 2022 Kaikkonen sitten ilmoitti, että tämä valinta tapahtuisi kahden israelilaisen järjestelmän välillä, ja asiaa ei tuolloinkaan käsitelty valtioneuvoston yleisistunnossa tai muulla poliittisella päätöksentekofoorumilla. Lopulta tämä valinta tosiaan kohdistui Rafael-yhtiön israelilais- ja yhdysvaltalaisyhteistyön tuloksena syntyneeseen Daavidin linkoon. Lopulta valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi rahoituksen myöntämistä tälle kaupalle istunnossaan 5.4.2023, ja tuossa istunnossa vasemmistoliiton ministerit eivät olleet paikalla. Huomionarvoista on myös se, että tämä istunto pidettiin eduskuntavaalien jälkeen, jolloin Marinin hallitus ei enää saanut tehdä mitään uusia poliittisia linjauksia. Tässä on nyt lyhyesti kuvattu se prosessi, miten tämä meni, ja halusin myös pöytäkirjoihin, arvoisa puhemies, korjata tämän väärän tiedon, mitä täällä levitettiin. Vasemmistoliitto tosiaan ei missään vaiheessa ole hyväksynyt tämän israelilaisen ilmatorjuntajärjestelmän puoltamista. Sitten vielä ehkä lyhyesti tästä prosessista, kun istun itse ulkoasiainvaliokunnassa: Arvostan myös sitä, että tämä keskustelu täällä salissa on ollut pääosin rakentavaa ja ihan arvokasta, mutta kyllä minusta asian kokoon nähden ja periaatteellisuuteen nähden oli ulkoasiainvaliokunnassa varsin suppeaa se tapa, miten näitä kuulemisia kiirehdittiin ja millä tavalla myös pyrittiin suoraan vaikuttamaan siihen, että esimerkiksi akateemisia tutkijoita ei kuultaisi tässä kysymyksessä. Se oli minusta melko yllättävää, ja oli myös melko yllättävää se prosessi, jolla tätä ulkoasiainvaliokunnan lausuntoa muokattiin ja kirjoitettiin. Tässä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ajassa tuntuu, että jos mainitsee kansainvälisen oikeuden tai ihmisoikeusarvioinnin, niin se heti ikään kuin koetaan riskinä kansalliselle turvallisuudelle. Tällainen puhetapa, arvoisa puhemies, myös kaventaa sitä liikkumatilaa, jossa me voimme ylipäätään käydä keskustelua ihmisoikeuksista. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kun puhutaan puolustushankinnoista ja kun puhutaan myös puolustusyhteistyöstä, niin on selvää, että esimerkiksi Israelin kohdalla kyse on myös aseteknologian kehittämisestä, tutkimustoiminnasta, jota myös Suomi näillä asehankinnoillaan vahvistaa. Me tiedetään myös näiden asiantuntijalausuntojen pohjalta, joita ulkoasiainvaliokunta sai, että näitä aseita ja tätä aseteknologiaa myös testataan toistuvasti ja on testattu pitkään esimerkiksi Gazassa. Olen täysin samaa mieltä siitä, että jos meidän ulkopoliittinen johto korostaa, että pienen maan etu on sääntöpohjaisen järjestelmän noudattaminen, kansainvälisen oikeuden noudattaminen, niin sitä ei voida tehdä valikoiden. Suomi on nimenomaan viime vuosina kasvattanut ja tiivistänyt riippuvuutta Israelista, ja tämä on myös Suomen oman edun näkökulmasta täysin kestämätöntä. [Timo Heinonen: Sehän tapahtui juuri, kun te olitte vallassa!]

Arvoisa puhemies! Täällä on nyt laajasti tuotu esille, että tätä arviointia tehdään jo nyt, mutta tämä ei puolustushankintojen osalta pidä paikkaansa. Ulkoasiainvaliokunta sai esimerkiksi asiantuntijalausunnon, jossa tuotiin esille, että 2001—2025 vain yhden kerran on ulkoministeriöltä pyydetty ulko- ja turvallisuuspoliittista arviointia puolustushankinnoista. Itse asiassa tämä kansalaisaloitteen esitys ei edes ole kovin radikaali. Siinä esitetään, että kaikkea asekauppaa, mitä Suomi käy, koskisi sama velvoite kuin mikä koskee tällä hetkellä asevientiä. Sinänsä tämä kansalaisaloite ei tähtää siihen, että se eksplisiittisesti määrittelisi, että jonkun tietyn maan kanssa ei sitä asekauppaa tule tehdä. On täysin selvää, että nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa ulko- ja turvallisuuspolitiikka nivoutuvat tiiviisti toisiinsa, ja sen takia tämmöinen ihmisoikeusarviointi olisi ensiarvoisen tärkeätä myös silloin, kun tehdään puolustushankintoja ja myös puolustusyhteistyötä.

Arvoisa puhemies! Kansallinen ruokastrategia ja sitä koskeva ruokapoliittinen selonteko ovat tärkeitä asiakirjoja. Ruokajärjestelmän kestävyysmurros on yksi kokonaisvaltaisimpia siirtymiä, joka meidän tulee tehdä ilmastonmuutoksen etenemisen torjumiseksi ja planeettamme suojelemiseksi. Käydään läpi ruokastrategian tavoitteet. Ne ovat ruokajärjestelmän kannattavuuden ja reiluuden parantaminen, huoltovarmuuden lisääminen, luonnon kantokyvyn ja elinvoimaisen ruokakulttuurin vahvistaminen, joka edistää terveyttä ja hyvinvointia. Mieleen tulee heti keino, joka edistää tehokkaasti näistä aivan jokaisen saavuttamista: nimittäin kasvipohjaisen ruuantuotannon vahvistaminen ja tehoeläintuotannosta pois siirtyminen asteittain siirtymäajan jälkeen. Kasvipohjaiseen ruuantuotantoon siirtyminen on suurin yksittäinen teko, ja itse asiassa välttämätön sellainen, jos haluamme saavuttaa tulevaisuudenkestävän ruokajärjestelmän. Tulevaisuudenkestävä ruokajärjestelmä on sellainen, joka toimii planeetan kantokyvyn rajoissa, joka ei myötävaikuta ilmaston kuumenemiseen ja ympäristön tuhoutumiseen, ja jolla on edellytykset toimia ja tuottaa ruokaa kasvavalle väestölle myös pitkällä aikavälillä. Tulevaisuudenkestävä ruokajärjestelmä turvaa maanviljelijöiden toimintaedellytykset maailmassa, joka muuttuu jo nyt ilmaston kuumenemisen takia. Se tarjoaa maanviljelijöille reilun palkkion työstään ja kompensaation siirtymästä. Tulevaisuudenkestävä ruokajärjestelmä tukee kansanterveyttä. Se mahdollistaa ihmisille kotimaiset, terveelliset ja turvalliset ruokavalinnat. Arvoisa puhemies! Strategian visiona on tehdä Suomesta kestävien ruokajärjestelmien johtava kehittäjä vuoteen 2040 mennessä. Silti strategiassa mainitaan kasvipohjainen ruoka vain kolmeen otteeseen, tässä selonteossa neljään otteeseen. Kasvipohjaisuutta ei edelleenkään nähdä ruokajärjestelmän muutoksen lähtökohtana, vaan se nähdään yhtenä pienenä osasena nykyisen, tehoeläintuotannon varaan rakentuvan järjestelmän sisällä. Kansallinen ruokastrategia jättää siten Suomen kauas kestävien ruokajärjestelmien ”johtavasta kehittämisestä”. Tätä varten tarvitsisimme hallitukselta paljon nykyistä murroksellisempaa ajattelua. Kasvipohjaisen siirtymän olisi pitänyt olla strategian olennaisin pilari, jonka varaan kaikki muu rakentuu. Nyt sitä lähinnä sivutaan. Siirtymä ei tarkoita kaiken eläintuotannon kieltoa, mutta johtaisi laajoihin muutoksiin. Lihantuotantoa perustellaan usein huoltovarmuudella, ruokaturvalla ja omavaraisuudella. Samalla sivuutetaan se tosiasia, että lihantuotantomme on monilta osin riippuvaista ulkomaisista tuotantopanoksista, kuten lannoitteista, rehusta ja fossiilienergiasta. Myös ruokaturvan näkökulmasta tehoeläintuotanto on itse asiassa tehotonta, sillä eläinten kasvattaminen vaatii tuotettuihin kaloreihin nähden erittäin paljon resursseja. Jos oikeasti halutaan saavuttaa ruokajärjestelmän huoltovarmuus, omavaraisuus ja ruokaturva, katse tulee kääntää kasviproteiineihin. Sitran ja Luken selvityksen mukaan Suomen on mahdollista saavuttaa proteiiniomavaraisuus kokonaan kasviperäisesti vuoteen 2040 mennessä niin, että myös ravitsemussuositukset täyttyvät. Jos taas mietitään taloudellista kuvaa, niin ruokasektorin kasvupotentiaalista jopa 53 prosentin arvioidaan tulevan kasviproteiineista, solumaataloudesta ja kasvimeijerituotteista. Kasvipohjainen sektori pitää sisällään aivan valtavasti innovaatiomahdollisuuksia ja kestävän talouskasvun siemeniä. Siihen panostaminen on miljardiluokan mahdollisuus kasvattaa vientiä, luoda uutta työtä ja vahvistaa kansantaloutta. Arvoisa puhemies! Kasvipohjaisen siirtymän puolesta puhumisessa ei ole mitään ideologista. Kasvipohjainen siirtymä on tieteellisen tutkimuksen valossa välttämätön ratkaisu, jolla vastataan ruokajärjestelmämme kohtaamiin haasteihin. Kaikkien näiden luettelemieni faktojen sekä myös jo muuttuvien kulutustottumusten edessä ideologiselta minusta vaikuttaa ennen kaikkea joidenkin pakonomainen pyrkimys pitää tehotuotettu liha ihmisten lautasilla hinnalla millä hyvänsä ja jopa havitella ulkomaalaista lihantuotantoa Suomeen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Trump on tosiaan vedonnut liittolaisiinsa sotilaallisen avun toimittamiseksi Hormuzinsalmen avaamiseksi. Viime viikonloppuna Trump uhkasi Nato-maita huonolla tulevaisuudella, jos ne eivät auta. [Ben Zyskowicz: Trump on hölmö!] Tämä kaikki siitä huolimatta, että Yhdysvallat aloitti laittoman hyökkäyssotansa Iraniin Israelin kanssa ilman että se olisi sen koommin ilmoittanut siitä liittolaisilleen, hakenut mandaattia YK:lta tai piitannut kansainvälisestä oikeudesta. Nyt liittolaisten pitäisi ilmeisesti siivota karmea sotku tilanteessa, jossa Yhdysvallat ei itsekään tunnu tietävän, mikä sen päämäärä ja tavoite ylipäätään tässä operaatiossa on. Kysyisinkin ministeri Häkkäseltä: Mikä Suomen kanta avunpyyntöön on? Miksi Suomen ensimmäinen reaktio oli, että me harkitsemme asiaa? Edustaja Kiuru oli täällä oikeassa, että Naton asia tämä ei ole, enkä näe myöskään järkevänä, ottaen huomioon, mikä meidän geopoliittinen sijainti on, että me osallistuisimme tällaiseen operaatioon.

Arvoisa puhemies! Suomi osallistui vuonna 2024 ensimmäisen kerran Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin, ja vuonna 2027 osallistumista on tarkoitus edelleen jatkaa. Eduskuntaa on kuultu selontekomenettelyllä alusta asti, kuten pitääkin. On tärkeää, että eduskuntaa kuullaan asian suhteen ja sen vaikutusmahdollisuudet turvataan. Selonteon mukaan Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävät ovat tärkeä osa Naton perusajatusta, jonka mukaan kaikki liittolaiset valmistautuvat tukemaan toisiaan pelotteen ja puolustuksen toteutuksessa koko liittokunnan alueella. Venäjän laiton hyökkäyssota ja sen seurauksena Euroopan turvallisuustilanteessa tapahtunut muutos on kasvattanut Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävien merkitystä. Lähes kaikki Naton jäsenmaat myös osallistuvat rauhanajan yhteisen puolustuksen tehtäviin joko pysyvällä kontribuutiolla tai säännöllisellä rotaatiolla. Arvoisa puhemies! Kun ulkoasiainvaliokunta ensimmäistä kertaa käsitteli Puolustusvoimien osallistumista vuoden 2024 Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin, totesi ulkoasiainvaliokunta mietinnössään seuraavaa: ”Valiokunta toteaa, että vaikka ennakkoon tehtävistä tehty uhka-arvio on matala, voi tilanne muuttua nykyisessä turvallisuusympäristössä nopeasti. Riskittömiä tehtävät eivät ole. Mikäli uhka-arvio tehtävien suorittamisen suhteen merkittävästi muuttuu, pyytää valiokunta valtioneuvostoa informoimaan eduskuntaa tästä asianmukaisesti.” Lisäksi ulkoasiainvaliokunta totesi: ”Valiokunta pitää puolustusvaliokunnan tavoin tärkeänä sitä, että näiden tehtävien päättyessä on hyvä arvioida saatuja kokemuksia ennen kuin seuraavasta osallistumiskierroksesta tehdään päätöksiä.” Nämä ovat vasemmistoliiton mielestä keskeisiä asioita myös päätettäessä Suomen osallistumisesta vuoden 2027 tehtäviin. Arvoisa puhemies! On arvokasta, että eduskunnassa käydään myös avointa keskustelua siitä, millainen Nato-maa Suomesta on kehittymässä. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän mielestä on tärkeää, että Suomi Nato-jäsenenä jatkaa laajaan turvallisuuskäsitykseen ja ihmisoikeuksiin perustuvaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja toimii aktiivisena rauhanvälittäjänä ja ydinaseriisunnan edistäjänä maailmalla. Ydinaserajoitteiden purkaminen on täysin hallituksen poliittinen linjaus, jolla ei ole mitään todellisia Nato-integraation edellyttämiä lainsäädännön uudistamisen tarpeita. Nato-jäsenyys ei edellytä Suomelta muutoksia ydinenergialakiin. Suomen on oltava ydinaseeton. Ydinaserajoitusten purkaminen ei lisää Suomen turvallisuutta, ja se antaisi aivan väärän signaalin tässä maailmantilanteessa. Rauhaa ei edistetä lisäämällä ydinaseita vaan vähentämällä niitä. Arvoisa puhemies! Lisäksi arktiseen alueeseen on myös Naton toiminnan osalta kiinnitettävä huomiota muutenkin kuin pelkästään sotilaallisesta näkökulmasta. Suomen on Natossa aktiivisesti edistettävä sitä, että kaiken toiminnan arktisella alueella tulee perustua luonnon kantokykyyn, ilmaston suojelemiseen ja kestävän kehityksen periaatteisiin sekä alkuperäiskansojen oikeuksien kunnioittamiseen.