politiikka.app

Hoskonen Hannu

Keskustan eduskuntaryhmäSavo-Karjalan vaalipiiriEduskunnan sivu
Lisää vertailuunNäytä kartalla

32 puheenvuoroa

048helmikuu 2026: 6helmaaliskuu 2026: 8maahuhtikuu 2026: 5huhtoukokuu 2026: 4toukesäkuu 2026: 6kessyyskuu 2026: 3syy
15.9.2026Varsinainen puheenvuoroHE 158/2026 vpTurvallisuus

Arvoisa rouva puhemies! On aivan erinomaista, että rajavartiolakiin tehdään näitä tarvittavia muutoksia nimenomaan toimivaltuuksien lisäämiseksi. Kuten kaikki tiedämme, virkamiehet eivät voi toimia minkään muun nojalla kuin lain nojalla, ja tässä erinomaista työtä jälleen tehnyt sisäministeri Rantanen on tuonut uuden lakiesityksen tänne, ja tämä on aivan välttämätön Suomen turvallisuuden kannalta. Todellakin tiedämme, mitä tuossa Suomenlahdella on viime aikoina tapahtunut, ja parhaillaankin näitä siellä tapahtuneita asioita oikeudessa tässä maassa käsitellään. Elikkä näiden valtuuksien pitää olla kohdallaan lain muodossa, niin että lait ovat ajan tasalla, ja jos tarvetta tulee, niin totta kai sisäministeri tuo tänne uusia lakiehdotuksia pika-aikataululla. Se on ihan välttämätöntä. Toinen välttämättömyys on se, kun olen keskustellut rajavartijoiden kanssa henkilökohtaisesti, sekä yhden läheisten piirissä olevan rajavartijan että sitten tietenkin näiden esimiesten kanssa, mikä on tilanne rajalla, että aivan oikein, heillä on tänä päivänä tehtäviä todella paljon ja henkilöstöä esimerkiksi vihreällä rajalla on ehdoton minimi, mikä siellä on. Todella niukoilla rajavartijavoimilla sitä työtä tehdään, sisulla ja sydämellä, ja he ovat varautuneet kaikkeen ja valmistautuneet kaikkeen, mitä saattaisi rajalla tapahtua. Sama koskee tätä merirajaakin. Elikkä nyt tällä lailla annetaan mahdollisuus puuttua tilanteisiin, mikäli merivartijat tehtävässä ollessaan havaitsevat, että tässä on jotakin väärää tapahtumassa. Tässä meillä oli se yksi tapaus, mikä meillä oli jo tuolla merellä, kun mentiin siihen laivaan, Rajavartiolaitoksen edustaja ja sotilaita, Puolustusvoimienkin miehiä, taisi olla mukana — joka tapauksessa se osoitti sen, että toimintavalmius on, ja nyt on kohta lakikin ajan tasalla. Toivotaan nyt kuitenkin, että resurssitkin pidämme ajan tasalla, koska ilman toimintakelpoisia resursseja työn tekeminen on vaikeaa, ja ihan sitäkin se on, että se on vaarallista näille virkamiehille, jotka tätä työtä rajavartijoina tai merivartijoina tekevät. Toivotaan, että tämä varustepuolikin saadaan pidettyä hyvin ajan tasalla. Siihenhän eduskunta on antanut riittävästi varoja, ja uskon, että jos tilanne vaatii, niin siihen varmaan palataan.

Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (turvallisuus, puolustus, rajavartio)Pöytäkirja

Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme turvetta koskevaa kansalaisaloitetta, joka on mielestäni tämän eduskuntakauden tärkein asia, mitä minä voin äkkiä kuvitella. Kansantalouden kuntoon laittaminen menee tietenkin ohi, mutta turpeen saaminen takaisin energiapolttoaineeksi ja muutenkin käyttöön mahdollistaa kansantalouden tervehtymisen. Ensinnäkin kun edustaja Oras Tynkkynen täällä lateli totuuksia, niin hän väitti, että turvesuot pilaavat Suomen vesistöt. Tällä hetkellä turveala, mitä on käytössä, on 0,2 prosenttia suoalasta. Väittävätkö edustaja Tynkkynen tai yleensä vihreät, jotka väittävät olevansa kaikkien asioiden yliasiantuntijoita, että se 0,2 prosenttia pilaa Suomen vesistöt? Olette ilmeisesti lukeneet ihan vääriä kirjoja, semmoinen mielikuva nousee. Samoin sitten kun väitätte, että turpeen päästöt ovat isoja — turvetta on vihattu ja se on saatu näillä keinotekoisilla, väärillä tiedoilla pois markkinoilta — niin olisitte voineet edes tutustua oikeisiin mittaustuloksiin: Tilastokeskuksen päästökerrointen mukaan puuta polttamalla tehdään paljon pahemmat ilmastopäästöt kuin turvetta polttamalla. Mutta teillehän ei totuus olekaan mikään työväline. Se on vain sellainen väline, joka voidaan heittää nurkkaan silloin, kun tarvetta on. Ensinnäkin huoltovarmuutemme kannalta turve on aivan välttämätöntä. Viime talvena helmikuussa oltiin jo tilanteessa, siis vajaa vuosi sitten, jossa pienikin voimalaitoksen virhe olisi johtanut siihen, että meillä olisi kaikki kotimaiset energiavarat ajettu loppuun ja viimeisiä turveaumoja oltaisiin ajettu polttolaitoksiin, kun ei enää mitään muuta olisi ollut. Jos ne olisivat loppuneet, niin monessa isossa kaupungissa olisi kärsitty kylmästä. Tätäkö te oikeasti haluatte? Aivan järkyttävää politiikkaa, ja vain sen tautta, että asenne sattuu olemaan kallellaan jyrkästi vasemmalle. Turpeestahan saa sitten tuotettua montaa muutakin ainetta kuin energiaa. Energia on meille välttämätöntä, olemme edelleen pohjoinen valtio, mutta turpeesta pystytään tekemään myös erilaisia erikoisia tuotteita, esimerkkinä tietenkin kasvuturve, joka on erittäin, erittäin arvokasta meidän elintarviketuotannon kannalta. Kasvihuoneiden on ihan välttämätöntä saada turvetta kasvualustaksi. Sitten on totta kai kuiviketurve maatiloilla: navetoissa, kanaloissa, sikaloissa, broilerikasvattamoissa, kaikkialla, missä eläimiä hoidetaan, turve on aivan välttämätöntä. Sillä torjutaan kaikkia vakavia tauteja ja vältytään erilaisten antibioottien käytöltä. Terve eläin tuottaa ja voi hyvin. Se on vanha, iso tosiasia. Sitten tulevat tietenkin erikoisturpeet, kuten Ilomantsissa toimiva aktiivihiilitehdas, joka tekee turpeesta aktiivihiiltä. Se on ainoa aktiivihiili, joka pystyy suodattamaan muun muassa PFAS-yhdisteet, nämä iäisyysmyrkyt, iäisyyskemikaalit, jotka rikastuvat ravintoketjuun. Aktiivihiili, joka tehdään turpeesta, pystyy suodattamaan senkin pois. Nykyisinhän aktiivihiili tulee pääasiassa Kiinasta ja tehdään joko raakaöljystä tai sitten kivihiilestä. Sitten ovat biostimulantit, jotka tulivat jo mainittua tässä, ja sitten tuotetaan eristeitä, erilaisia äänieristeitä, lämpöeristeitä. Pitää muistaa, arvoisat edustajakollegat, että Suomesta viedään kasvuturvetta yli sataan maahan ympäri maailmaa. Haluavatko vihreät ja vasemmisto todella, että maahan tulee nälänhätä, jos kasvihuonetuotanto loppuu — kukat, tomaatit, kurkut ja vaikka mitä? Näillä biostimulanteilla voidaan todellakin parantaa maaperän kasvukykyä, jolloin huonommallakin kasvumaalla saadaan tuotettua ruokaa maailman nälkäisille lapsille. Tätäkö te haluatte? Katsotaan sitten vähän vielä syvemmälle näitä päästökaupan lukuja, mitä vihreät ja vihervasemmisto yleensä rakastavat. Ensinnäkin päästökauppa on Suomessa laskettu aivan väärillä luvuilla, ja te ette missään nimessä halua niitä oikaista. Eikö teille totuus ole enää mikään arvo? Siellä on se 15—20 miljoonaa tonnia vääriä päästöjä tai liian pieniä hiilinieluja, ja sitten on esimerkiksi se totuus, että kun ruotsalaiset ovat mitanneet Ruotsin maaperän päästöt, niin siellä maaperä sitoo hiiltä, mutta suomalainen metsämaaperä onkin päästölähde — aivan huuhaa-juttuja! Jos me halutaan tässä maassa yleensäkään ruokaa syödä, niin meillä turvepellot ovat tämän kansakunnan henki ja elämä. Oikein kuivina kesinä turvepellot tuottavat aina hyvää satoa ja takaavat sen, että Suomessa syödään omia leipiä aina, kun tarve on, vaikka olisi kuinka huono tilanne. Tämän takia, arvoisa puhemies, olisi kyllä hyvä, että kunnioittaisimme toisiamme ja emme sortuisi siihen, mihin Oras Tynkkynen sortui kertomalla ihan puuta heinää — maisterin tutkinnolla ihan puuta heinää. [Eduskunnasta: Ohhoh!] Totuudella pitää kuitenkin tässä talossa joku arvo vielä olla. Senhän me tiedämme, millaiset jäljet väärällä tiedolla on. Ne ovat kovin lyhyet. Jos me haluamme huoltovarmuuden kuntoon, meidän on saatava todellakin kuiviketurvetta varastoon niin paljon, että selviämme kaikissa tilanteissa ja pystymme tukipolttoaineilla polttamaan märät puunkuoret. Kaikki märkä puu palaa, kun pannaan kuivaa turvetta sekaan, ja saadaan maksimiteho. Turpeennostossa on muistettava se, että kun turvetta korjataan valmistelluilta soilta, niin ensin sieltä nousee kuiviketurve, sitten sieltä tulee kasvuturve ja viimeisenä energiaturve. Jos tätä ketjua ei pidetä yllä, niin olemme pulassa. Sitten, arvoisa puhemies, kaikista vakavin juttu on minusta tämä metsäteollisuuden alasajo. Me poltamme tällä hetkellä 5—6 miljoonaa mottia arvokasta runkopuuta pois, eli turve korvataan nyt puulla, kun turvetta ei saa käyttää. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että tällä hetkellä UPM on jo yhtiöittänyt vanerituotantonsa pois ja myy sitä kohta pörssiin. Samoin painopaperituotanto: Sappi, eteläafrikkalainen yhtiö, yhtiöittää painopaperituotannon, ja sekin myydään pois. Ja sitten... [Tuomas Kettunen: No entäpä Joutsenon tehdas?] — Arvoisa edustaja Kettunen, tulen siihen kohta. — Stora Enso on parhaillaan harkitsemassa tiettyjen laitosten lakkauttamista. Siitä en sen enempää uskalla sanoa, mutta aika luotettavalta taholta on tietoja, että siellä on tällaisia hankkeita vireillä, ja monta on jo lakkautettu ennen tätä päivää. Metsä Group ei rakentanutkaan Äänekoskelle uutta tehdasyksikköä, se siirrettiin kokonaan muistojen joukkoon, ja samoin Joutseno-Pulpin tehdas on katkolla aika varmasti. Tämän takia, arvoisat metsäkollegat, metsälliset kansanedustajakollegat — toivottavasti olisitte metsäkollegoita, niin olisi helpompi puhua metsäasioista, mutta kyllä tämä näinkin käy — meidän pitää joka tapauksessa kunnioittaa Suomen metsien kuntoa, että me jalostamme sen tuotteiksi ja myymme sitten arvokkaina tuotteina maailmalle. Onhan nyt jotenkin väärin, että tällä hetkellä meillä on tässä maassa tilanne, että Italiasta tuodaan jätettä, ja kun katselin äsken yhtiön hallituksen päätöksentekoelimiä, niin kas kummaa: Helsingin Energian hallituksessahan istuu vihreiden edustaja komeasti kannattamassa italialaisen jätteen tuontia Suomeen. Siinähän tuhotaan suomalaista ilmastoa valtavat määrät [Puhemies koputtaa] ja osallistutaan rahanpesuun. Onko se oikein? Mielestäni se ei ole oikein.

Energia: sääntöpohjainen osuma (energia)Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (huoltovarmuus)Ympäristö: sääntöpohjainen osuma (ilmasto, hiilinielu, vesistö, päästö)Maa- ja metsätalous: sääntöpohjainen osuma (metsä, tuottaja)Pöytäkirja
2.9.2026VastauspuheenvuoroHE 104/2026 vpTurvallisuus

Arvoisa herra puhemies! On todella välttämätöntä, että tiedustelulainsäädäntö saatetaan ajan tasalle tässä meidän ajassamme, mitä me elämme tällä hetkellä, kun tekoäly painaa päälle ja yhä nopeampia tietojärjestelmiä kehitetään niin, että se, mikä tapahtui ennen päivässä, tapahtuu nyt muutamassa millisekunnissa. Tiedusteluvälineet tuolla verkoissa ovat kehittyneet valtavasti. Senhän me jokainen olemme nähneet vaikka nyt asioidessamme pankkisivuilla, miten paljon varmenteita on lisätty. Elikkä keinot tutkia toisten tietoja tuolla verkossa ovat nopeasti kehittyneet. Tämän takia meidän pitää saada lainsäädäntö ajan tasalle ja ennen kaikkea katsoa — puolustusministeri varmaan tämän asian takia unettomia öitäkin on viettänyt — miten me pysymme ajan tasalla. Me emme saa tässä asiassa olla myöhässä. Meidän pitää olla mieluumminkin vähän etukäteen viisaita siinä, miten me puolustamme isänmaatamme ja myös tietoverkkojen kautta saamme oikean tiedon. Naton kautta totta kai saamme, mutta eduskunnalla on hyvin tärkeä rooli siinä, että pidämme täällä lainsäädännön ajan tasalla. Jos siinä epäonnistumme, niin sehän johtaa hyvin äkkiä siihen, että meitä käytetään hyväksi, kuten tietoverkoissa on tapana. Esimerkiksi vaikka virusten torjunta: jokainen tietää, että omalla tietokoneella tai puhelimella virustorjunnan pitää olla ajan tasalla, muuten ei tule hyvä. [Puhemies koputtaa] Tässä pitää meidän eduskunnassa olla hyvin ajan tasalla ja ennen kaikkea seurata aikaa joka päivä hyvin tarkasti.

Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (nato, puolustus)Pöytäkirja

Arvoisa rouva puhemies! Vielä tähän asiaan lopuksi sen verran, että todellakin tämä valkoposkihanhiongelma on ihan todellinen. Kysymys on Suomen huoltovarmuudesta. Tällaisena aikana, jolloin tuolla rajojemme ulkopuolella naapurimaa käy jatkuvaa sotaa Ukrainaa vastaan — emme tiedä, mitä tapahtuu puolen vuoden päästä, emme tiedä edes, mitä ensi yönä tapahtuu — me täällä keskustelemme siitä, pitääkö meidän turvata maanviljelijöiden mahdollisuus tuottaa tähän maahan omat elintarvikkeet. Kyllä olen hyvin, hyvin pettynyt tähän tilanteeseen, siihen, millaiseksi Suomi on mennyt, ja siihen, mikä on eduskunnan kanta näihin asioihin. Jokaisen Suomen kansanedustajan tulisi puolustaa maanviljelijän oikeutta tehdä yrittäjänä työtä omalla tilalla, tukea hänen työtään niin, että voimme varmistaa ruokahuollon tähän maahan kaikissa olosuhteissa. Olen siihen hyvin pettynyt, että tällaisen päivän joutuu vielä täällä näkemään, että tämä asia, jonka pitäisi olla Suomelle kirkas kuin keväinen päivä, ei sitä vain ole. Kuvitteleeko joku vielä, että jos joku kriisi syttyy, niin me saisimme jostakin ulkomailta tänne elintarvikkeita? Ei varmasti tule yhtään kuormaa. Tuoreessa muistissa teillä varmaan on se korona-aikainen hengityssuojien saanti Suomeen. Se oli enempi kuin kiven alla, ja kysymys oli vain vähäpätöisestä asiasta. Jos elintarvikkeista on pulaa täällä Pohjolan perukoilla, niin kun viimeinen kone tulee tänne, niin siellä ei ole kuin pari tyhjää vehnäjauhosäkkiä ja muutama nahistunut peruna kyydissä, muut on jätetty tuonne matkan varrelle. Tämän toivon, että muistatte. Mitä tulee hanhien vaarallisuuteen, niin muistetaan sekin, että vuonna 2009 Hudsonjokeen tipahti amerikkalainen lentokone ja siellä taitava kapteeni Sullenberger sai pelastettua loistavalla ammattitaidollaan sen matkustajat. Melkein 160 henkeä oli koneessa mukana, ja hän sai sen pelastettua. Kun moottorien läpi menivät hanhiparvet, niin se kone jäi sitten sinne Hudsonjokeen ja ihmiset pelastettiin onneksi. Elikkä kyllä se on ihan oikeasti vaarallinen lintu siellä, missä sen ei tarvitse olla. Sitten kun nyt ruvetaan metsästämään sitä lainmukaisesti, aivan niin kuin Euroopan unionin direktiivi sallii — sama koskee merimetsoja — niin me voimme tällä keinoin turvata sen, että voimme elää edelleen ihan hyvää elämää ja turvata tähän maahan elintarvikehuollon. Toivottavasti ei sitä päivää koskaan tule, että me voimme todeta tuolla elintarvikekaupassa, että hups, hyllyt ovat tyhjät, mitäs me huomenna syödään. Tämä on semmoista rulettia, mitä tässä talossa näköjään vihervasemmisto haluaa pelata, että en jaksa ymmärtää teidän ajatuksen juoksua. Kyllähän se varmaan omaa itsetuntoa hivelee, kun sieltä tulee vihreiltä viestiä teille, että hyvin menee, kun suojelette kaikkea. Sillä tavalla hyvin äkkiä se nälkä tulee. Tuota velkamäärää kun katsoo, sitä, mihin Suomen talous on menossa, niin toivoisin, että ymmärtäisitte senkin, että ne velat, mitä nyt on otettu, ovat meidän lastemme ja meidän lastenlastemme maksettavia velkoja. Siinä kyllä hymy hyytyy isovanhemmilta sitten, kun lapset tulevat sanomaan, että millä me eletään.

Talous: sääntöpohjainen osuma (talous, velka)Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (puolustus, huoltovarmuus)Maa- ja metsätalous: sääntöpohjainen osuma (metsästys, metsä, tuottaja)Pöytäkirja

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Zyskowiczin hyvän puheenvuoron jälkeen totean omalta osaltani vain kadonneen etsinnästä: Esimerkiksi kotikunnassani Ilomantsissa on aivan välttämätöntä, että tieto tulee mahdollisimman nopeasti rajavartijoiden tietoon. Kun ihminen on vaikka marjamatkalla eksynyt, sanotaan vaikka Huhuksen kankaalle, ja tiedetään, että sinne hän on mennyt, missään nimessä sinne ei pidä lähettää 50:tä ihmistä seulomaan sitä aluetta, ei tarvitse. Kun lähetetään rajamiespartio, kaksi miestä ja koira, niin aivan varmasti se koira löytää sen ihmisen sieltä jäljenpäästä alle tunnissa. Ystäväni hävitti autonsa avaimet metsään mustikkamatkallaan. Ja mitä tapahtui? Hän soitti Rajavartiolaitokselle. Sieltä tuli mies koiran kanssa, ja kas kummaa, suon laidasta eräästä kontosta ne Mersun avaimet löytyivät. Elikkä tämä kuvaa sitä, että tällainen järkevä viranomaistoimintahan pitää sallia, ja toisaalta jos jonkun rikollisuuden takia tämä estettäisiin, niin minulle tulee aina mieleen se, että pitääkö meidän suojella näitä yhteiskuntaamme rikoksilla loukkaavia ihmisiä. En jaksa ymmärtää sitä. Jos joku ihminen on vaikka tehnyt toista ihmistä kohtaan törkeän rikoksen ja hän on sairaalassa, niin saako siitä kertoa? Minun mielestäni pitää kertoa poliisille, että täällähän tämä törkeän henkirikoksen yritykseen syyllistynyt henkilö on. Kyllä tavallisia ihmisiä pitää suojata siltä, miltä ovat suojattavissa järkevällä lainkäytöllä. Ja ennen kaikkea, kun oli tuo kertomani esimerkkitapaus eksyneestä ihmisestä metsässä, on aivan varmaa, että kun toimitaan järkevästi, niin säästetään noin sadan ihmisen meno metsään etsimään sitä ihmistä ja iso määrä poliiseja voi jatkaa — niin kuin edustaja Zyskowicz hyvin kuvasi — normaalia työtehtäväänsä siellä, missä se panos tarvitaan. Elikkä toivon, että ymmärretään, että tällaisissa toimenpiteissä... Eikä tämä tarkoita vain rajaseutualueiden ihmisiä. Jokaisessa kunnassa Suomessa on niitä jälkikoiria, niitä löytyy, aivan varmasti löytyy. Järkevästi hoidettuna eksyneen etsiminen metsästä on kovin helppoa, kun pidetään järki päässä ja toimitaan järkevästi ja lähdetään toimimaan mahdollisimman äkkiä. Mitä nopeammin sinne jäljille mennään, sitä varmempaa löytyminen on.

Sote: sääntöpohjainen osuma (sairaala)Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (rajavartio)Maa- ja metsätalous: sääntöpohjainen osuma (metsästys, metsä)Pöytäkirja
17.6.2026VastauspuheenvuoroVNS 2/2026 vpTurvallisuus

Arvoisa herra puhemies! Suomen tilanne turvallisuuspolitiikassa ja ulkopolitiikassa on totta kai muuttunut. Olemme täysivaltainen Nato-jäsen, Euroopan unionin jäsen, ja tärkeintä on huomata se, että kuulumme tähän läntiseen yhteisöön sataprosenttisesti, mikä, aivan kuten näissä alustuspuheenvuoroissa kuulimme, nojaa siihen, että nämä valtiot kunnioittavat kansainvälisiä sopimuksia ja kansainvälistä lakia ja ennen kaikkea toimivat yhdessä sillä keinoin, että voidaan rauha ja hyvä kehitys läntisessä maailmassa säilyttää. On totta, että meillä on uhkakuvia edessämme. Kukaan ei voi sitä kieltää. Parhaillaan Ukrainan sodasta tiedämme kaikki, miten se menee, ja on aivan välttämätöntä, että pysymme yhtenäisenä tässä asiassa, niin että Venäjän käyttäytyminen, mikä onkaan tällä hetkellä, saadaan rauhoittumaan ja sitä kautta pikkuhiljaa yhteistyö sinnekin päin avattua. Mutta välttämätöntä on se, että länsi pysyy yhdessä, ja kun kaikki Pohjoismaat ovat yhtä aikaa Natossa täysivaltaisina jäseninä, niin meidän on paljon helpompi elää täällä kuin pienenä saarekkeena yksinään jossakin keskellä. Kannattaa kaikkien muistaa, että 87 vuotta sitten Suomi oli talvisodan alla täysin yksin, ja sitä päivää enää ei saa tulla.

Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (turvallisuus, nato)Pöytäkirja
9.6.2026VastauspuheenvuoroHE 108/2026 vpTalousTurvallisuus

Arvoisa herra puhemies! On aivan erinomaista, että tämä esitys saatiin eduskuntaan. Vihreiden ja tätä asiaa vastustavien ihmisten kannattaa kiinnittää huomio siihen, että kun puhutaan täyden korvauksen periaatteesta, niin sitä korvausta ei ole olemassa. Kun valkoposkihanhi syö maanviljelijän sadon keväällä, niin se käytännössä tarkoittaa sitä, että se sato on tietysti ihan varmasti menetetty, ja se kaikista karmeinhan tapahtuu sen jälkeen: uuden sadon hommaaminen sen menetetyn tilalle, kun ne korvausrahat eivät korvaa puoltakaan siitä, mitä se vahinko todellisuudessa on. Elikkä moni maanviljelijä tänä päivänä tuolla itärajan pinnassakin pohtii sitä, kannattaako tätä pelleilyä enää jatkaa, kun heiltä sato tuhotaan joka vuosi ja korvaus, minkä siitä saa, on muodollinen. Ajatelkaa, jos joutuu tuorerehua tai viljaa ajamaan kolmensadan kilometrin päästä rekalla. Laskekaapa, hyvät edustajat, paljonko maksaa kilometri. Laskussa näkyy sitten myös kuljetuksen hinta. Että pikkuisen realismia tähän keskusteluun. Kiitoksia ministerille, että tämä tuli. Toivon, että tämä saadaan nopeasti läpi ja ennen kaikkea niin, että maanviljelijöiden muutenkin kurjaan taloustilanteen saadaan helpotusta, koska jos me haluamme kriisin tullen syödä leipää, niin nyt on sen työn aika, että autamme heitä parhaamme mukaan.

Talous: sääntöpohjainen osuma (talous)Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (itäraja)Pöytäkirja

Arvoisa rouva puhemies! Vielä muutama sananen asiasta. Nimittäin semmoinen asia kuin tämän lainanoton takana on sekin kauhea totuus, että ilmastopolitiikan aivan järjettömien, tietoisten virheiden jälkeen näitä lähdetään sitten oikaisemaan. Mutta sehän tapahtuu aivan hurjalla tavalla, kansalaisten kannalta kaikista kammottavimmalla tavalla, mitä voin kuvitella. Nyt kun kustannukset nousevat, korot kasvavat, otetaan velkaa, niin sitten pitää taas toisella puolella sopeuttaa. Miten se sopeutetaan? Leikataan erilaisia palveluja kansalaisilta. Terveyspalveluja on leikattu aivan älyttömän paljon. Tuolla maaseutukunnissa hoitoonpääsy alkaa olla täysin mahdotonta, vaikeaa ellei mahdotonta. Äskeisen kyselytunnin aikana puhuttiin siitä, pääseekö erikoissairaanhoitoon. Se on kuulemma parantunut, mutta esittävä ministeri teki pienen virheen siinä mielestäni. Hän sanoi, että on parantunut — mutta tavallinen kansalainen ei pääse erikoissairaanhoitoon, ellei hän saa terveyskeskuksesta lähetettä terveyskeskuslääkäriltä, ja jos hän ei pääse terveyskeskuslääkäriä tapaamaan, hän ei saa lähetettä eikä pääse sinne keskussairaalaan, missä hänen vammansa ehkä vaikka leikataan pienellä kirurgisella operaatiolla. Suoraan sinne ei kannata mennä, kun sinne ei pääse. Elikkä tämä on se todellinen syy, mihin se johtaa. Kun katsotaan vielä tästä eteenpäin, niin tämä johtaa myös siihen, että kun kustannukset nousevat ja palvelut heikkenevät, niin tämä iskee ennen kaikkea suomalaiseen maaseutuun aivan valtavan kovalla tavalla. Nyt olemme nähneet jo esityksen, jonka mukaan maataloustukia pitää leikata kuulemma. Minkä takia? Euroopan unionista tulee rahaa, en ymmärrä mitä ideaa on siinä, että me tuhoamme nyt jo oman elintarviketuotantommekin. Maailma on menossa kohti suurta kriisiä, ikävä kyllä, ja me olemme tuhoamassa huoltovarmuuttamme, sekä energiapuolella — sen olemme melkein jo tehneetkin — ja sitten vielä ennen kaikkea ruokahuoltopuolella. Suomi on tähän saakka ollut kovin paljon omavarainen ruoantuotannon suhteen, elintarvikkeita on riittänyt omassa tuotannossa. Tällä menolla jos jatkamme, meillä on kohta ruokapulakin tässä maassa. Mitä tehdään sitten, jos Tanskan salmet jostain syystä menevät kiinni? Arvoisa rouva puhemies! Tähän tautiin auttaa vain yksi lääke, ja se on se — niin kuin koripallokentällä tavataan sanoa — että käsi nousee virheen merkiksi. Missä on se virhe tehty? No, Luonnonvarakeskuksen laskelmat... Se on lähinnä arpajaistalo: tänä päivänä ilmastopäästöjen luvut vaihtuvat melkein viikoittain, ja taas tulevat uudet luvut ensi viikolla, ja taas ovat Suomen metsät muuttuneet päästölähteiksi. Eikö sille porukalle kukaan saa tässä maassa kuria? Eikö edes Valtiontalouden tarkastusvirasto pysty puuttumaan tällaiseen höpöhöpöjuttujen levittämiseen? Tämän maksaa suomalainen veronmaksaja menetettyinä palveluina, kalliina palveluina, kalliina tuotteina. Eivät pääse lapset enää kesällä leirille eivätkä pääse vanhempien mukana matkoille, kun matkoja ei ole varaa kustantaa. Tällä menolla kun menemme, niin Suomesta tulee semmoinen banaanivaltio, joka ei pysty edes omista kansalaisistaan huolehtimaan. Mutta kuitenkin ilmastopolitiikkaa muka tehdään. Toivottavasti järki löytyy.

Talous: sääntöpohjainen osuma (vero, velka)Sote: sääntöpohjainen osuma (terveys, terveyspalvelu)Energia: sääntöpohjainen osuma (energia)Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (huoltovarmuus)Ympäristö: sääntöpohjainen osuma (ilmasto, päästö)Maa- ja metsätalous: sääntöpohjainen osuma (maatalous, metsä)Pöytäkirja
3.6.2026Varsinainen puheenvuoroHE 98/2026 vpTurvallisuus

Arvoisa rouva puhemies! On aivan erinomaista, että näitä pakkokeinolain pykäliä viilataan aina parempaan suuntaan ja viranomaiset saavat sitten mahdollisuuden tutkia jo ennakkoon näitä rikoksia, mahdollisesti suunnitteilla olevia rikoksia, ja selvittää keskenään viranomaisyhteistyössä sitä, voisimmeko yhdessä tehdä vielä parempaa tulosta ja saavuttaa sitten sen onnellisen tilanteen, jossa esimerkiksi huumekauppaan pystytään puuttumaan kovalla kädellä etukäteen. On hyvin murheellista se, että tässä yhteiskunnassa erilaisten huumeiden leviäminen on onnistunut erittäin hyvin ja kaikenlaisia huumeita ympäri Suomea myydään ja niillä myrkytetään ja tuhotaan monta, monta ihmisen elämää, voi sanoa, päivittäin. Toivon, että Suomen eduskunta edelleen samalla linjalla jatkaa, ja varmaan jatkaakin, että annamme poliisille ja yleensä viranomaisille — koskee poliisia, Tullia, Rajavartiolaitosta ja kaikkia näitä viranomaisia, jotka tekevät turvallisuutemme eteen jatkuvasti töitä — asianmukaiset työvälineet torjua näitä rikoksia ja, jos rikos tapahtuu, tutkia niitä rikoksia. Nimenomaan nämä pakkokeinot ovat se oikea tapa, jolla pystytään puuttumaan nopeasti ja tehokkaasti vaaratilanteisiin. Siihen liittyy sitten myös se, että on syytä muistaa, että Euroopan unionin mittapuussa se tarkoittaa sitä, että eri maiden välinen yhteistyö Interpolin kautta ja poliisiyhteistyön kautta toteutuu tehokkaasti ja ennen kaikkea ajan tasalla ja tietojen välittäminen tapahtuu nopeasti, koska kansainvälinen rikollisuushan ei tunnetusti tunne rajoja vaan se on pahimmillaan järjestäytynyttä ammattimaista toimintaa, johon puuttuminen vaatii yhteistyötä. Toivotaan, että tämä laki menestyy, ja toivon samalla onnea ja menestystä seuraavillekin lakihankkeille, koska ilman nykyaikaista lainsäädäntöä tämä erittäin vaikea tehtävä, rikollisuuden torjunta, ei onnistu lainkaan. Toivon, että tämä hallituksen esitys etenee nopeasti ja saamme sen jälkeen tulevissa esityksissä vieläkin parempia keinoja, joilla voimme auttaa tätä vakavaa tilannetta.

Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (turvallisuus, rajavartio)Pöytäkirja
20.5.2026VastauspuheenvuoroVNS 4/2026 vpTurvallisuus

Arvoisa herra puhemies! On aivan erinomaista, että Suomi osallistuu ihan täysillä kyvyillään ja voimillaan tähän Ukraina-operaatioon, ja ennen kaikkea äärimmäisen tärkeää on Euroopan valtioiden yhteistyö, varsinkin tänä aikana, jolloin Yhdysvaltain suhtautuminen Eurooppaan on olennaisesti muuttunut. Tosiasiahan Yhdysvaltain tilanteesta on tänä päivänä ainakin minun näkemykseni mukaan se, että ei tiedä, mitä huomenna tapahtuu — tämä päivä on ollut aina vähän yllätyksellinen, mutta huomenna voi olla jotain ihan muuta. Juuri luin lehdestä, mitä suunnitelmia mahdollisesti Yhdysvaltain presidentillä jatkossa on, mutta ne ovat vielä lehtitietoja ja arvailuja. Tärkeää on, että pidämme yhteistyön eurooppalaisten kesken kunnossa eikä missään olosuhteissa hyväksytä Venäjän julmaa hyökkäystä naapurimaahan. Onhan jo spekuloitu silläkin, minne Venäjä seuraavaksi hyökkää. No, toivotaan, että rauha säilyisi ja että se saavutettaisiin Ukrainassa. Suomen kannalta, kuten ulkoministeri on monesti sanonut, tämä yhteistyö Ukrainan kanssa esimerkiksi puolustuskyvyn osalta droonien kehittämisessä tässä maassa on äärimmäisen tärkeää, ja pidämme sen yhteistyön lämpimänä, ja ennen kaikkea kunnioitamme demokratiaa ja oikeusvaltiota.

Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (puolustus)Pöytäkirja
7.5.2026Varsinainen puheenvuoroHE 73/2026 vpTurvallisuus

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ministerille hyvästä esittelystä, ja ennen kaikkea yhtä lailla hyvät kiitokset edustaja Timo Heinoselle, joka esitteli historian siipien havinan myötä meille 60 vuotta sitten tapahtuneita tärkeitä asioita, joita nyt 60-vuotisjuhlana tässä kyselytunnilla juuri juhlimme yhdellä tavalla. Aika oli silloin 60 vuotta sitten sitä, ja nyt elämme tätä päivää. Kuten tasavallan presidentti Sauli Niinistö aikanaan sanoi tämän kriittisen Ukrainan tilanteen takia, kun Suomi lähti hakemaan Nato-jäsenyyttä ja eräs valtionjohtaja oli kriittisesti varmaan, ehkä jopa paheksuen, kysynyt, että miksi tämmöistä tehdään, niin Sauli Niinistön vastaus on kyllä hyvä, että jokainen itsenäinen valtio pyrkii maksimoimaan turvallisuutensa. Sitä ei sen paremmin pysty sanomaan. Se on siinä yhdessä lauseessa kaikki. Jokainen itsenäinen valtio pyrkii maksimoimaan turvallisuutensa. Tässäkin pienessä asiassa, mitä nyt käsittelemme, hallituksen esitystä, on kysymys nimenomaan siitä, että kun suomalaiset sotilaat menevät Nato-operaatioon johonkin muuhun maahan, niin heitä suojaavat nämä samat sopimukset kuin tässä maassa. Ei tämä sen kummempaa ole. Kysymyksessähän on tämän Natoon liittymisen jälkeinen eräänlainen prosessi, joka etenee, ja se ei lopu tietenkään tähän nyt pöydällä olevaan esitykseen, vaan sieltä tulee uusia esityksiä, kun niitä sitten tulee. Todellakin korvissani soivat edelleen Sauli Niinistön viisaat sanat, että meidän on maksimoitava turvallisuutemme, emmekä ole tietenkään minnekään hyökkäämässä, emmekä olemassa aggressiivisia, vaan maksimoimme oman kansamme turvallisuuden. Siitä on kysymys, ja sen kun pidämme mielessä, niin olemme yleensä pikkuisen vahvempia kuin edellisenä päivänä, ja se lienee meille kaikille tärkeää.

Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (turvallisuus, nato)Pöytäkirja

Arvoisa rouva puhemies! Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 27—30 on aika järisyttävää luettavaa. Jotta pääsemme ulos siitä suosta, mitä moni on maininnut, niin ensimmäinen, mikä pitää tehdä, on se, että energian hinta on saatava tässä maassa alas ja hyvin äkkiä. Ensinnäkin sähkön hinta: Huomennahan sähkö maksaa melkein 27 senttiä kilowattitunnilta. Siihen päälle siirtomaksu, arvonlisävero ja sähkövero. Jokainen ymmärtää, että ei tällaisella sähkön hinnalla tässä maassa tapahdu mitään muuta kuin talouden alasajoa. Sama koskee tietenkin myös kaukolämpöä. Kun olemme tämän onnettoman tilanteen luoneet itse omilla virheellisillä päätöksillä, niin poltamme tällä hetkellä arvokasta runkopuuta, tukkipuuta ja kuitupuuta kattiloissa kaasuna taivaalle aiheuttaen valtavat päästöt — pahemmat päästöt muuten kuin turpeen poltosta, vaikka moni ei sitä tunnusta, mutta se on muuten fysikaalinen tosiasia, ihan VTT:n mittaus. Tämän takia olemme luoneet itsellemme sellaisen kannusteloukun, joka aiheuttaa valtiolle ja koko meidän yhteiskunnalle valtavia tappioita joka päivä. Neljästä kuuteen miljoonaa mottia palaa arvokasta puuta vuositasolla. Viime talvi oli meille varoitus. Kova pakkanen aiheutti sen, että olemme polttaneet kaikki ne jäljellä olevat turvevarastot, mitä vielä oli. Huoltovarmuusvarastoissa vielä voi jotakin olla, mutta reserviä seuraavalle talvelle ei ole. Toivottavasti tänä kesänä jotain saadaan ylös. Tämän takia meidän pitää saada hyvin äkkiä turve takaisin energiapalettiimme. Maailman taloustilanne ja ennen kaikkea sotatilanne Hormuzinsalmella on sellainen, että se voi tapahtua vaikka ensi yönä se iso leviäminen, jolloin sota lähtee kasvamaan joihinkin uusiin mittoihin ja olemme todella vaikeuksissa. Meidän hormuzinsalmemme on tuo Itämeri. Kun tämä arvopuun polttaminen on jatkunut jo pitkään, niin se tarkoittaa sitä, että olemme tehneet itsellemme valtavan vahingon: vientitulot pienenevät, verotulot pienenevät, kauppa vähenee. Ja kun päästökaupalla on turve tapettu pois markkinoilta, niin meidän on päästökaupan väärät luvut myös oikaistava. Siellä on kaiken kaikkiaan lähemmäs 30 miljoonan hiilitonnin väärät luvut pelissämme, kun kaikki lasketaan mukaan. Kun ne oikaisemme, niin olemme hiilinegatiivinen maa ja energian hinta laskee alas ja kansantalous elpyy. Mutta kun tästä ei saa tässä talossa edes kunnolla puhua, niin onhan tämä käsittämätöntä. Kun energian hinta laskee, niin suomalainen talouselämä elpyy, kotitaloudet elpyvät, kauppa vilkastuu, asuntokauppa käy ja niin edelleen. Ja mikä tärkeintä, kun teemme tämän uudistuksen viisaasti, niin samalla hoidamme myös huoltovarmuutta. Meillä ei ole energian huoltovarmuusvarastoja tällä hetkellä juuri ollenkaan. Sähkötehoa olemme purkaneet sen yli viisituhatta megaa valtakunnan verkosta pois, ja siitä me kärsimme pitkään. Puheet siitä, että saamme muutamassa vuodessa energiantuotantoa lisää, eivät pidä paikkaansa. Ydinvoimalan rakentaminen lähemmäs kymmenen vuotta kestää. Joku kuvittelee, että se tehdään vuodessa. Ei tehdä, eikä viidessäkään vuodessa, kaikkine luvituksineen. Sitten yksi iso murhe meillä on Euroopan unionin jatkuva byrokratia, joka tunkee Suomeen hurjalla vauhdilla. Itse olemme tehneet valtavan byrokratian tähän maahan, ja julkisen talouden menot koko bruttokansantuotteesta — siinä olemme Euroopan ykkösiä — ovat 57,8 prosenttia. Se on myös otettava huomioon ja ruvettava purkamaan byrokratiaa määrätietoisesti, muuta keinoa meillä ei ole: esimerkiksi kaavoituksen saaminen yksinkertaisemmaksi, valitusoikeuksien karsiminen ja ennen kaikkea kaiken turhan EU-byrokratian poistaminen. Ne ovat direktiivejä, mitkä meille tulevat, ja ne voidaan myös tässä maassa säätää lainsäädäntöön sillä tavalla, että niistä ei Suomelle isoa vahinkoa tule. Lopuksi, arvoisa rouva puhemies, jotta me pystyisimme tästä murheen alhosta nousemaan ylös, niin meidän on tehtävä sellainen päätös tässä talossa jo nyt, että rahoituskehyksessä mainitut Euroopan unionin tavoitteet saada verotusoikeus itselle, samoin tämä tavoite ottaa yhteisvelka enemmänkin käyttöön Euroopan unionin rahoitusta määriteltäessä — niistä pitää sanoutua irti. Minä varoitin tästä silloin elvytyspaketti ykkösen aikana. Sielläkin valtioneuvoston selonteossa näkyi tämä yhteisvelka ja sitten tämä toinen murheenkryyni, verotusoikeus. Ne näkyivät jo silloin siellä. Minulle naurettiin silloin, mutta ei naureta enää. Tämän takia olkoon tämä hallitus se, joka tekee — toivon, että kerkeää — sen päätöksen, että verotusoikeutta ei anneta eikä ikinä tule sitä tilannetta, että yhteisvelkaan lähdetään mukaan. Jos ei tämä hallitus tee, niin tehköön seuraava. Sillä asialla ei saa leikkiä, että luovumme itsenäisyydestä ja täysivaltaisuudesta tässä maassa ja teemme valtavan vahingon elinkeinoelämälle. Sitä ei saa tapahtua. Se on meidän omissa käsissämme vielä toistaiseksi. Jos rupeamme lepsuilemaan taas tässä asiassa, meidän käy huonosti.

Talous: sääntöpohjainen osuma (talous, verotus, vero)Energia: sääntöpohjainen osuma (energia, ydinvoima, sähkö, sähkövero, kaukolämpö)Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (huoltovarmuus)Rakentaminen: sääntöpohjainen osuma (rakentaminen, kaavoitus, kaavoituksen)Ympäristö: sääntöpohjainen osuma (päästö)Pöytäkirja
5.5.2026VastauspuheenvuoroVNS 2/2026 vpEnergiaTurvallisuus

Arvoisa rouva puhemies! Hyvä, että tämä selonteko tuli nyt ja nimenomaan semmoiseen aikaan, jolloin siitä on kansakunnallemme suurin mahdollinen hyöty. Maailma on muuttunut nopeasti, ja tämä Suomen ulkopoliittinen ja turvallisuuspoliittinen asema on nyt kyllä kieltämättä joutunut aivan uuteen tarkasteluun johtuen näistä ympärillä riehuvista erilaisista hyvin kriittisistä asioista. Mutta yksi asia on jäänyt mielestäni liian vähälle huomiolle koko keskustelussa, ja se on tämä huoltovarmuutemme tilanne. Meidän todellinen hormuzinsalmi on tuo Itämeri. Totta kai Hormuzinsalmesta tuleva öljyvirta maailmalle ja kaasuvirta maailmalle on iso, iso ongelma, mutta jos tuo Itämeri menee kiinni, niin silloinhan meillä loppuu öljyn tulo kokonaan, sitten meillä loppuu elintarvikkeiden tulo, kahdeksan miljardia vuoteen. Ja mikä pahinta, meillä itsellämme tämä huoltovarmuuden ylläpito on jäänyt todella hieman sivummalle. Aivan kuten edustaja Kalmari, muistaakseni, mainitsi, meillä energiapoliittisesti turpeen takaisinsaanti on välttämättömyyttä. Nyt jos menee Itämeri kiinni, niin millä me lämmitämme tätä maata? Italiasta loppuu ainakin jätteen tulo Suomeen, ja monta muuta, ja sitten ollaan tilanteessa, että tulee kylmä ja nälkä, ja se ei ole muuten kovin hauska tilanne.

Energia: sääntöpohjainen osuma (energia)Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (turvallisuus, huoltovarmuus)Pöytäkirja
28.4.2026Varsinainen puheenvuoroHE 10/2026 vpTurvallisuusMaa- ja metsätalous

Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että tämä osakaskuntia koskeva lainsäädäntö saadaan nyt tällä hallituksen esityksellä ajan tasalle. Todellakin, kun ihmiset asuvat tänä päivänä ympäri maailmaa ja sen osakaskunnan kokousten koolle kutsuminen ja päätösvaltaisuuden saaminen monesti vaatii paljon työtä, niin nyt tällä nykyaikaisella tietoliikennesysteemillähän pystytään pitämään kokoukset etänä vallan hyvin. Tietysti siinä on pikkuisen tietoturvariskiäkin, mutta eipä taida osakaskunnilla nyt olla mitään maata kaatavan tärkeitä tietoja. Jos joku haluaa istua kuulemassa sitä vaikka kokouksen virallisen edustajan vieressä, niin onko tuo nyt niin iso juttu? Mutta tässäkin yhteydessä pitää vakavasti suhtautua tietoturvaan, totta kai. Monesti niissä osakaskunnissa on kysymys nimenomaan kiinteistönomistajien oikeuksista, siitä, miten niitä käytetään yhteisillä alueilla. Siitähän tässä on käytännössä kysymys. Siihen kuuluu esimerkiksi se, kuka siellä alueella saa kalastaa ja millä hinnalla ja millä ehdoilla. Monesti näitä osakaskuntia on vielä samalla vesialueella useita, ja se taas aiheuttaa semmoista valtavaa ylimääräistä työtä, ja sitten erilaisten muutosten tekeminen, esitysten tekeminen virallisiin rekistereihin maksaa paljon. Nyt kun saadaan tämä osakaskuntien päätöksenteko virtaviivaisemmaksi ja ennen kaikkea saadaan ne osakaskunnat järkevän kokoisiksi, säästetään paljon rahaa ja saadaan sitten tietysti isompia alueita osakaskunnan haltuun. Silloin pystytään yhteiset päätökset tekemään isompaa aluetta koskien. Olen muutamaa osakaskuntaa joutunut tämänkin työn puolesta seuraamaan ja kieltämättä huomannut tämän ongelman, mikä tulee näihin pieniin osakaskuntiin, mutta tällä lainsäädännöllä se pystytään laittamaan kuntoon. On tärkeää muistaa se, että kiinteistönomistajien oikeuksia pitää valvoa ja vahtia, että ne kiinteistönomistajien oikeudet säilyvät. Monestihan näistä oikeuksista käydään kovaa väittelyä. Esimerkiksi kun erilaisilla suojeluohjelmilla pyritään viemään kalastusoikeuksia pois, niin monesti siinä kiinteistönomistajat joutuvat puolustuskannalle ja useimmiten häviävät nämä taistelut, mutta sen jälkeen, kun ollaan riittävän vahvoja, pystytään jotain tekemään. Tämän päivän muotihan on se, että suojeluperusteella voidaan melkein omaisuudensuojakin rikkoa. Ei sillä suojella mitään muuta kuin tietyn pienen joukon, erikoisesti itseään luonnonsuojelijoina pitävien ihmisten tavoitteiden toteutumista. Siitähän siinä on kysymys, että pystytään estämään jonkun toisen elinkeino. Se vanha viisaushan pitää kyllä aika pitkälti paikkansa, että on paljon ihmisiä, jotka ovat valmiita maksamaan satasen, että naapuri ei saa kahtakymppiä. Sama ilmiö näkyy täällä kalastuspuolella. Kuten kaikki tiedämme, jos haluaa varman riidan pystyyn, niin siinä riittää metsästysasiat, kalastusasiat ja yksityistieasiat. Nämä kolme kun pannaan nippuun, niin varmasti on puheenaihetta. Tämä lakiesitys on hyvä, ja kannatan lämpimästi, että nämä muutokset saadaan voimaan.

Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (puolustus)Maa- ja metsätalous: sääntöpohjainen osuma (metsästys, metsä)Pöytäkirja
28.4.2026Varsinainen puheenvuoroHE 11/2026 vpTurvallisuusLiikenne

Arvoisa rouva puhemies! On aivan erinomaista, että tällainen hallituksen esitys on tullut käsittelyyn tänne eduskuntaan, ja todella se, mikä lopputulos tässä mietinnössä on, on erittäin hyvä. Se turvallisuuskoulutus pitää ottaa vakavasti ja todella näille nuorille pitää kertoa se, mitä riskejä on ja miten tuolla liikenteessä tulee toimia. Aika usein, kun on tuolla maantien päällä omalla autolla liikkeellä, joutuu toteamaan näitä hurjia ajon ylinopeuksia. En tiedä, ovatko kaikki sitten nuorten ajamia, tuskinpa vain, mutta olemme omalla esimerkillämme ehkä antaneet siihen tilaa, että nuoret voivat sitten hurjastella miten sattuu. Nuoruuteen totta kai liittyy sellainen yltiöpäinen kokeiluhalu ja näyttämisen halu ja tämä oman jengin tai oman porukan paine tietenkin, että pitää näyttää kovaa kaveria. Se on varmaan niitä vaarallisimpia, koska siinä joukossa sitten yllytetään tekemään ihan ihmeellisiä tekoja. Omasta kokemuksestani kerron sen verran, että olin tuossa yhdessä tilanteessa. Olin lenkillä yhtenä iltana, kesäiltana, ja siinähän niitä nuoria oli kokoontunut. Siellä oli mopoikäisiä, oli joitain traktorimönkijöitä ja muita koolla. Ne olivat vähän laittomalla alueella, ja pikkuisen näytti mopo keulivan aika herkästi, ja olivat semmoisella paikalla, missä ei olisi saanut olla. Minä menin ihan rakentavassa hengessä näiden nuorten miesten ja naisten luokse ja sanoin, kun nämä pojat kysyivät, että aionko soittaa poliisille, että ei tietenkään tässä mitään poliiseja tarvita. Puhutaan nyt niin kuin mies miehelle ja nainen naiselle, että ei lähdetä tässä nyt minnekään leveilemään tai uhkailemaan, vaan puhutaan järkeä: Ajakaa, hyvät ihmiset, rauhallisesti, koska teillä on pitkä, pitkä elämä edessä, on loistavia menestyksiä, onnistumisia, ja saatte jonain päivänä ostettua vaikka sen 700-sarjan Bemarin, mikä ehkä teille on tavoite. Älkää nyt tänä iltana pilatko sitä. Se seitsemänsatanen Bemari, niitä valmistetaan vielä, tai iso Mersu taikka loistava Toyota, sekin on hyvä auto, ja te saatte sen tavoitteen täyteen, kun maltatte nyt vähän. Älkää, hyvät ihmiset, särkekö itseänne, pahimmillaan olette invalideja lopun ikänne. Nauttikaa elämästä, älkää tehkö pahojanne, ja jos on kaveri pulassa, niin auttakaa, koska se yhteishenki pitää kääntää voimaksi eikä siihen, että lähdetään tyhmyyksissä tekemään semmoisia juttuja, joista sitten lopun iän kärsii. Niitäkin tapauksia olen kotikunnassani pari tapausta viime vuosina nähnyt, että on käynyt todella huonosti. Korostan, arvoisa rouva puhemies, sitä kotikasvatuksen merkitystä. Jos isä ja äiti eivät pidä lapsestaan huolta, siitä, että hänelle kerrotaan, miten tämä homma tulee tehdä, taotaan sitä järkeä päähän, niin kyllähän sillä kaikennäköistä sattuu. Hyvä, että laki tuli tähän muotoon nyt mietinnössä, ja pidetään huoli omalta osaltamme, että viedään sitä viestiä eteenpäin, että nuoruus on hienoa aikaa eikä sitä kannata tyrmätä ylinopeusajolla. Nimittäin kun autolla edellisen kerran tänne Helsinkiin ajoin, niin tuossa lähempänä Joensuuta minut ohitti auto. Minulla oli laillinen 100 kilometriä tunnissa nopeus, ja sillä ohittavalla autolla, en pysty arvioimaan, sataviisikymppiä vähintään. Tämä kuvaa sitä, miksi Suomen liikenne on mennyt. Erittäin huolestuttavaa. Mutta toivottavasti nuorilla järki on parempi kuin meillä aikuisilla, että he osaavat varoa, ja tämä laki varmaan on siinä asiassa erittäin hyvä kannustin.

Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (turvallisuus)Liikenne: sääntöpohjainen osuma (liikenne)Pöytäkirja
28.4.2026Nopeatahtinen puheenvuoroVNS 13/2025 vpSoteTurvallisuusYmpäristö

Arvoisa rouva puhemies! Kuten kuulimme valiokunnan puheenjohtaja Johannes Koskisen puheenvuorosta hyvin, nyt kun olemme liittyneet Nato-liittokuntaan, Pohjois-Atlantin puolustusliiton täysivaltaiseksi jäseneksi, niin siinä tulevat tietenkin kaikki nämä velvoitteet, mitä olemme tässä talossa hyväksyneet. Elikkä nyt kun olemme liittokunnan jäseniä ja saaneet sieltä sen suojan, mitä me tarvitsemme, turvan pahaa maailmaa vastaan, niin se edellyttää tietysti myös sitä, että osallistumme näihin rauhanajan operaatioihin, kuten kuulimme Johannes Koskisen puheenvuorosta ne luettelot, mitä se tarkoittaa käytännössä. Meidän on pidettävä huoli tietenkin ensisijassa siitä, että oma puolustuskykymme on mahdollisimman hyvällä tasolla, ja toiseksi on pidettävä huoli siitä, että pystymme pitämään tämän maan talouden kunnossa, koska jos maan taloutta emme saa kuntoon laitettua, niin siinä puolustusmäärärahatkin joutuvat kyseenalaisiksi jossakin vaiheessa. Tämän takia kannustan kaikkia kansanedustajia siihen, että alamme palaamaan reaalipolitiikkaan tämän ilmastohumpan keskellä, että pystymme nämä puolustusasiatkin hoitamaan. Totta kai siinä samalla tulee hoidettua monta muutakin asiaa terveydenhoidosta, sosiaalitoimesta ynnä muusta, mutta jos me emme sitä vapaaehtoisesti tee, se tehdään sitten pakkotilanteessa meidän markkinoilla kotimaassamme, ja sitten se on vähän kipeämpi tie. Mutta se tie on edessä joka tapauksessa, halusimme tai emme. Puolustuksesta meidän on pidettävä huoli. Meidän oma historiamme on osoittanut sen, että meidän on oltava aina joka hetki valmiina. Tänä päivänä Viron presidentin vieraillessa täällä täysistunnossa liput liehuivat tuolla salossa ulkopuolella taloa. Se on muistutus meille sekä Suomen historiasta että Viron historiasta, joka on todella paljon Suomea kipeämpi. Se on vain varoitus meille ja muistutus meille siitä, että puolustuksesta on pidettävä huoli, ja sitten kun pystymme liittoutumaan, niin se kannattaa tehdä, koska yksin jääminen tässä pahassa maailmassa olisi todella vaarallista. Hyvä, että tämä asia on nyt käsittelyssä, ja kuten Johannes Koskinen omassa puheenvuorossaan totesi, liityimme silloin Natoon todellakin demokraattisen, parlamentaarisen järjestelmän kaikkia sääntöjä noudattaen, ja sama homma jatkuu täällä rauhanajan yhteistyössä. Kaikki on eduskunnan valvonnassa, ja hyvä näin.

Sote: sääntöpohjainen osuma (terveyden)Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (nato, puolustus)Ympäristö: sääntöpohjainen osuma (ilmasto)Pöytäkirja

Arvoisa herra puhemies! Aivan erinomaisen tärkeä asia on nyt käsittelyssä, ja todellakin tämä huoltovarmuuden laittaminen ajan tasalle on hyvä nimenomaan aloittaa siitä hallinnollisesta ja taloudellisesta puolesta, niin että se organisaatio pyörii silloin kun sitä tarvitaan. Mutta enemmän kiinnittäisin huomiota siihen, että meillä on ne välineet ja energiavarastot, joilla se huoltovarmuus toteutetaan. Ymmärrän tasan tarkkaan sen, että Huoltovarmuuskeskuksen tehtävänähän on varmistaa se, että todellisen kriisin syntyessä meillä on esimerkiksi polttoaineita varastossa tai ruokaa riittävästi saatavilla. Se on sitten se viimesijainen vaihtoehto, mutta ennen sitä meidän pitää tämä energiahuoltomme panna todella kuntoon. Me olemme vastuuttomasti purkaneet sähköntuotantotehoa tästä maasta pois yli 5 000 megaa. Yli 3 000 megawatin tehon verran olemme purkaneet voimalaitoksia pois aikana, jolloin sähköstä on huutava pula. Sitä on tämä suomalainen ilmastopolitiikka, että tehdään järjettömiä päätöksiä, jotka toteutetaan, ja sitten ihmetellään, miksi tässä näin kävi. Turve kun poistettiin nyt näillä älyttömillä, väärillä päätöksillä, jotka eivät perustu totuuteen, niin se on aiheuttanut CHP-sähköntuotannon loppumisen lähes kokonaan — ei nyt kokonaan, mutta melkein. Kannattaa muistaa, että silloin oikeaan aikaan, jolloin turvetta nostettiin ja poltettiin puun kanssa seospolttona, meillä kovimpina pakkaspäivinä tuotettiin sähköä 3 400 megaa valtakunnan verkkoon, elikkä yli kaksi kertaa Olkiluoto kolmosen verran sähkötehoa tuli valtakunnan verkkoon kovina pakkaspäivinä, ja se oli silloin erittäin kipeään tarpeeseen. Nyt sitä tulee hyvin vähän, ja tämä tarkoittaa sitä, että kovina pakkaspäivinä ja sellaisina aikoina, jolloin tämä nykyajan ihailema ja rakastama tuulivoima ei pyöri, meillä on valtavan kallis sähkö — kun on kova pakkanen, tuulimyllyt eivät pyöri myöskään, kun siellä yleensä on sitten jäätymisongelmia. Arvoisa puhemies! Kun katsoo tämän hetken sähköpörssin hinnat, paljonko tällä hetkellä sähkö maksaa, niin kallein hinta tänään on 16,35 ja keskihinta kuitenkin 11 senttiä kilowattitunti, ja huomenna kallein hinta 20,26 ja keskihinta 13 senttiä — kevätpäivänä, jolloin on lämmin, tämmöinen sähkön hinta. Tässä me näemme suomalaisen energiapolitiikan turhuuden. Arvoisa puhemies! Kun nyt tämä huoltovarmuushomma pannaan kuntoon noin hallinnollisesti ja taloudellisesti, niin eduskunnan pitää nyt pitää huoli siitä, että meillä on todella sitä. Kun kriisi riehuu tuolla maailmalla, kuten tiedetään, ja on todella vakavia kriisejä, meillä voi olla huomisaamuna tilanne, että näitä huoltovarmuustilanteita aidosti tarvitaan. Toivon tässä eduskunnalta suurta myötämielisyyttä ja ymmärrystä sille, mikä on Suomelle parhaaksi.

Energia: sääntöpohjainen osuma (energia, sähkö, tuulivoima)Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (huoltovarmuus)Liikenne: sääntöpohjainen osuma (polttoaine)Ympäristö: sääntöpohjainen osuma (ilmasto)Pöytäkirja

Arvoisa rouva puhemies! Elintarvikkeiden saatavuus tällaisena kriisiaikana on aivan varmasti asia numero yksi. Nälkä on pahin kaveri, ja se alkaa välittömästi, jos ei aamupalaa ja lounasta saa, ja iltaruoan puuttuminen aiheuttaa ison kriisin. Tällä hetkellä keskustellaan niinkin arkisista asioista kuin kuiviketurpeen ja kasvuturpeen saamisesta tiloille ajoissa ja kohtuullisella hinnalla, mutta tämä ilmastopolitiikka on mennyt aivan älyttömiin. Me ajetaan kaiken maailman jätteet ympäri maailmaa, eikä se kuulemma ilmaa pilaa yhtään, mutta kotimaiset raaka-aineet, joita maatalous välttämättä tarvitsee: lihantuotanto, kaikki ruuantuotanto yleensä, kasvupuutarhat ja kaikki Suomen taimet, jotka istutetaan, metsien puuntaimet, kasvavat suomalaisessa turvepotissa, mutta ei vain tätä saa millään. Kun yrität turvetta puolustaa, niin lähes hyvä, ettei selkäänsä saa kerran päivään, mutta pitäähän tässä nyt järki tulla tähän hommaan. Maailma on menossa kohti sellaista kriisiä, hyvät ystävät, että meidän pitää saada energiaturvekin käyttöön. Ensi yönäkin voi tapahtua jotain sellaista, että meidän kansainvälinen kauppa loppuu. Silloin eivät auta strategiat eivätkä hyvät suunnitelmat. Silloin auttaa se, että meillä on eläviä maanviljelijöitä. Olkoot strategiat taikka suunnitelmat millaisia tahansa, mutta elävä, hyvinvoiva maatila on se meidän halvin henkivakuutus.

Energia: sääntöpohjainen osuma (energia)Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (puolustus)Ympäristö: sääntöpohjainen osuma (ilmasto)Maa- ja metsätalous: sääntöpohjainen osuma (maatalous)Pöytäkirja
25.3.2026Varsinainen puheenvuoroHE 28/2026 vpEnergiaTurvallisuusLiikenne

Arvoisa herra puhemies! Tullin työ suomalaisten ihmisten turvallisuuden kannalta on äärimmäisen tärkeää. Siellä valvotaan sitä, millaista tavaraa Suomeen tulee, ja pyritään parhaan kyvyn ja taidon ja osaamisen mukaan torjua niitä haittatekijöitä, mitä maahan tulevissa tavaroissa voisi olla: pahimmillaan huumeita, lievimmillään ehkä vaarallisia työkaluja tai muita aineita, jotka pitää saada torjuttua ennen kuin ne menevät jakeluun. Todellakin Euroopan unionihan on yksi tullialue, ja kuten tiedämme, tämän vuoden 26 alusta tämä sähköinen järjestelmä on koko Euroopassa käytössä. Kun pikkusen katsoo tullausmääriä — ne ovat ihan järkyttävän suuria Suomeenkin, mitä tulee tavaraan ja tullauspäätöksiin ja niihin liittyviin tiedonantoihin — niin vuonna 24 oli tämän tiedon mukaan 26 miljoonaa päätöstä, ja niistä 99,8 prosenttia tehtiin sähköisesti. Se tarkoittaa tietenkin sitä, että nopeasti on edetty tähän sähköiseen järjestelmään. Hyvä näin, koska sehän käytännössä sitten, kun tämä järjestelmä toimii kunnolla, vapauttaa näitä Tullin työntekijöitä valvontatehtäviin ja tarkkailemaan sitä liikennettä ja mitä sieltä tulee. Toivotaan, että Tulli saa jatkaa työtään mahdollisimman suurella teholla ja nämä uudet järjestelmät antavat heille valvonta-aikaa paljon paremmin, jotta he saavat sitä alkuperäistä tehtävää tehdä. Maailma menee yhä kansainvälisemmäksi, ja kun edustaja Heinonen mainitsi nämä Temu-paketit, niin niitähän tulee todella valtavat määrät, ja niihinkin liittyy paljon ongelmia. Uskon, että kaikki me eduskunnassa olemme samaa mieltä, että Tullin henkilöstön työ tänä päivänä on äärimmäisen vaativaa, mutta on myös suomalaisten kannalta äärimmäisen tärkeää, että pystymme turvaamaan suomalaisten ihmisten turvallisen elämän, kun kansainvälistä kauppaa käydään.

Energia: sääntöpohjainen osuma (sähkö)Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (turvallisuus)Liikenne: sääntöpohjainen osuma (liikenne)Pöytäkirja

Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että poliisi varautuu tuleviin mahdollisiin uhkatilanteisiin tällä keinoin reserviä kasvattamalla, ja nimenomaan sitä reserviä, jolla on jonkunasteinen koulutus, elikkä eläkkeellä olevat poliisit ovat valmiita poliisityöhön milloin vain täysillä valtuuksilla, ja sitten Poliisiammattikorkeakoulua käyvät opiskelijat tietyin rajoituksin voivat toimia siellä. Ja tietenkin rajavartijoillahan, niin kuin kotikunnassanikin Ilomantsissa heitä on, on tietysti kaikki aseenkäyttökoulutukset ja voimankäyttökoulutukset, mutta hekään eivät voi poliisitoimen hommia tehdä ilman poliisin lupaa. Tämä PTR-yhteistyöhän toimii, ja se on erittäin hyvä asia. Kotikunnassanikin muutamia tapauksia tiedän tapahtuneen, että poliisi on pyytänyt Rajavartiolaitosta esimerkiksi etsimään, kun ihminen eksyy metsään — ei varmasti löydy tästä maasta parempaa etsintäpartiota kuin Rajavartiolaitoksen rajamiehet ovat. Heillä on osaavat koirat, ja koira kun pääsee jäljille, se ihminen sieltä jäljen toisesta päästä varmasti löytyy. Se on ihan varmaa, että kun koira pääsee jäljille, se ihminen löytyy, jos yleensä löydettävissä on. Sitten tämä toinen asia, mistä esimerkiksi edustaja Mehtälä erinomaisessa puheenvuorossaan mainitsi, on todellakin tämä poliisiasemien lakkauttaminen: Tämä on järkyttävä tehtävä. Te puhutte täällä, miten poliisia varmistetaan, parannetaan ja kohennetaan, mutta tämähän tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi Pohjois-Karjalan maakunnassa kaikki poliisit vetäytyvät Joensuuhun, eikä niitä saa sieltä sitten jos Ilomantsissa jotain sattuu, tai vaikka Nurmeksessa. Edustaja Niemi täällä nostaa vahvaa kättään, juuri näin, mutta tiedän muun muassa tapauksen, jossa muuan kaveri tarvitsi poliisin apua ja soitti ja poliisi oli 75 kilometrin päässä — 75 kilometrin päässä, eikä se tietenkään tullut. [Anne Rintamäki: Lapissa arkea!] — No niin, onhan se arkea, mutta ei se ole perustelu sille, että te vieläkin heikennätte näitä olosuhteita. — Tähän asti olette puhuneet, että te parannatte, kohennatte ja autatte ihmisiä. Nyt teette juuri päinvastoin: kun poliisiasema lakkaa, se käytännössä tarkoittaa sitä, että se palvelukin heikkenee, aivan varmaan, kun lupa- ja monet muut asiat menevät kauas ja ihmiset vieroittuvat siitä tilanteesta. Se on tosiasia myös tilastollisesti, että sinne, mistä poliisit lähtevät pois, pikkuhiljaa vetäytyy erilaista asiatonta toimintaa, suomeksi sanottuna rikollisuutta. Näin on käynyt kotikunnassanikin muutaman kerran. Ne ovat tiedossa olevia tapauksia. Ei poliisi ole kertonut meille mitään, mutta kyllä ihmiset tietävät, kun kylillä tapahtuu. Toivoisin, kun arvostamani ministeri on nyt paikalla, että hän veisi sinne sisäministeriöön valmisteleville toimielimille viestiä, että kyllä me maaseudun ihmiset ollaan samoja suomalaisia ja meillä on se sama turvallisuudentunteen varmistaminen olemassa. Minusta on ihan ihmeellistä, että täällä kuullaan, että parannetaan ja kehitetään. Tällä keinolla jos maaseutua kehitetään, se kuolee kohta kokonaan. Pikkuisen toivoisin varsinkin perussuomalaisilta, jotka ovat tässä olleet kovin aktiivisia aikaisempina aikoina arvostelemaan... Nyt kun te olette vallassa, niin tämmöistä on teidän jälkenne. Eikö yhtään kukaan ihmettele? Minä ainakin ihmettelen syvästi, miksi näin. Ymmärrän toki, että rahasta on pulaa, mutta ei se tarkoita, että se pula tehdään toisten kustannuksella ja sitten jotkut ihmiset joutuvat ylivoimaiseen tilanteeseen.

Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (turvallisuus, rajavartio)Koulutus: sääntöpohjainen osuma (koulutus, koulu)Maa- ja metsätalous: sääntöpohjainen osuma (metsä)Pöytäkirja
Näytä lisää (12)