Kiuru Pauli

Arvoisa rouva puhemies! Talous on myös psykologiaa mitä suurimmassa määrin. Näillä verotuspuheilla ei kannata nyt pelottaa pois sitä hyvää virettä, mikä selvästi talousuutisissa päivittäin, myös tänään, on näkynyt. Älkää pelotelko kansalaisia ja yrittäjiä. Se verotuspuhe on äärimmäisen kovaa, kun sitä katsotaan pienen yrittäjän näkökulmasta, joka työllistää, tekee pitkää päivää, pistää itsensä likoon, perheensä likoon ja säästönsä likoon ja luottaa, että se työ kantaa. Puolustusteollisuudesta, puolustuskuluista on puhuttu paljon, ja se näkyy myös tässä budjettikirjassa. Maailmantilanne on se mikä on, ja lisäyksiä on talousarvioon sen vuoksi pakko tehdä. Mutta siellä on myös se toinen puoli, joka liittyy puolustusteollisuuden lisääntyviin työpaikkoihin, korkean osaamisen insinöörityöpaikkoihin. Puolustusteollisuus kasvaa tällä hetkellä nopeasti. Kysyn sieltä ministeriaitiosta: miten voimme vielä lisätä vauhtia puolustusteollisuuden kasvulle?

Arvoisa rouva puhemies! Metsästyksestä on puhuttu vähän mutta ei riittävästi. Haluan tässä yhteydessä antaa hallitukselle ja asiasta vastaavalle ministerille kiitokset asian hoitamisesta, mikä koskee susia, karhuja, valkoposkihanhia, merimetsoja, ja myös tähän villisikaongelmaan ripeästi puuttumisesta. Tätä kiitosta ja viestiä olen saanut siitä metsästäjäyhteisöstä, jossa itsekin olen mukana. Maatalouden näkökulmasta tuotantoeläimet, jotka laiduntavat, satovahingot johtuen valkoposkihanhista, ovat iso taakka ja iso henkinen taakka myös viljelijöille. Useat viljelijät ovat myös metsästäjiä ja osaavat arvostaa sitä politiikkaa, mitä tässä on harjoitettu. Sanaa ”ylimielisyys” on tässä käytetty. Otan siitä esimerkin siltä ajalta, kun ministeri Ville Niinistö oli ympäristöministeri. Häneltä kysyttiin ministeriaitiosta, miten karhuihin, susiin pitää suhtautua, ja hän sanoi, että niiden kanssa pitää pystyä oppimaan elämään. Siinä aika tyly viesti vanhemmille, jotka laittavat pimeälle koulutielle pienet lapsensa.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille perusteellisesta esityksestä. Kaikki olennainen tässä nyt varmasti tuli seikkaperäisesti esitettyä. Hallituksen esitys Rajavartiolaitoksen uhkaperusteisesta rikostiedustelusta on mielestäni monellakin tapaa kannatettava. Niin kuin tässä esittelyssä tuli ilmi, esimerkiksi järjestäytynyt rikollisuus löytää ja käyttää hyväkseen entistä törkeämpiä keinoja koko ajan, ja yhteiskunnan pitää pystyä niihin vastaamaan, jotta se pystyy turvaamaan laillisen järjestyksen maassamme. Esimerkiksi laiton maahantulo ja ihmiskauppa ovat sellaisia iljettäviä muotoja, joita vastaan tässä pyritään kamppailemaan ja taistelemaan ja antamaan viranomaisille niitä työkaluja, joita viranomaiset tarvitsevat, jotta voidaan ennaltaestää ja torjua tällaisia ilmiöitä. Täytyy myös muistaa, että järjestäytyneen rikollisuuden lisäksi myös valtiolliset toimijat voivat olla niitä pahiksia, jotka tässä toimivat, ja tämä turvallisuusympäristö, jossa elämme, antaa kyllä huolta ja aihetta monenlaisille näkemyksille ja tämänsuuntaiselle esitykselle, mikä tässäkin on käsittelyssä. Hybridivaikuttamisen keinot saavat yhä uusia muotoja. Lopuksi sanon ja toistan hieman sitä, mitä ministerikin nosti tuohon esittelyyn mukaan, että tämä valvonta on aina tärkeää pitää mielessä ja esillä, kun puhutaan tiedustelusta ja tiedusteluvaltuuksien käyttämisestä. Sen pitää olla monipolvista, niin kuin esittelyssänne kerroitte: tiedusteluvalvontavaltuutettu, parlamentaarinen valvonta ja ministeriöiden sisäinen valvonta ja näin poispäin, oikeusasiamies ja oikeuskanslerikin. Kaikki he ovat siellä mukana työtään tekemässä, niin kuin pitääkin.

Arvoisa rouva ministeri, kiitos esityksestä ja esittelystä. — Tämä uhkaperusteisuus on kyllä tässä turvallisuustilanteessa aivan perusteltu, ja niin kuin tässä on moneen kertaan mainittu, rikollisuus on saanut uusia muotoja, entistä kovempia muotoja, ja niin kuin tässä on mainittu, mitä Ruotsin esimerkit ovat kertoneet, niin emme voi jäädä toimettomina katsomaan sivusta, ja meidän on annettava viranomaisille siihen tarvittavat työkalut, mitä viranomaiset tarvitsevat rikollisuuden estämiseen. Tavoitteenahan on tietysti se, että suomalaisilla on turvallinen yhteiskunta. Siitä lähtee myös perustuslaki, että yhteiskunta takaa kansalaisilleen turvallisuuden. Sitten tämä toinen näkökulma, mikä liittyy turvallisuuden toiselle puolelle, on tämä tiedusteluun liittyvä ongelmatiikka. Siitä tietysti aivan aiheellisesti voidaan puhua, mitä riskejä siihen liittyy, ja siihen liittyy tietysti näkökulmia, jotka pitää ottaa tarkkaan huomioon. Tarkoitan tällä sitä, että valvonnan pitää olla tarkkaa, valvonnan pitää olla monipolvista, monella tasolla olevaa. Ministerikin on ollut tiedusteluvalvontavaliokunnassa ja tuntee myös sitä kautta asian hyvin, ja sitä ei voi olla aina näissä yhteyksissä korostamatta. Mutta turvallisuus edellä tässä kuitenkin täytyy mennä, ja sen jälkeen on katsottava, että nämä laillisuusasiat ja valvonta-asiat ovat ajan tasalla.

Arvoisa herra puhemies! Hyvä esitys, ja tuki sille. Jatkan hieman vielä tuosta, mitä edustaja Zyskowicz nosti esiin, tästä sarjavalittaja-asiasta. Jos ja kun sille löytyy todellakin keinot, niin rohkaisen viemään asiaa nopeasti eteenpäin. Kysymyshän ei ole pelkästään siitä, onko valitusoikeus vai ei. Valitusoikeus tietysti pitää olla, mutta on otettava huomioon se toinen näkökulma, ja se liittyy siihen, millä tavalla sarjavalittajan toiminta vaikeuttaa tavallisten ihmisten arkipäiväisiä oikeuksia. Kyseinen sarjavalittaja, mistä tämä keskustelu on lähtenyt liikkeelle, on Tampereella, ja hänen toimintansa takia tavalliset perheet, jotka ovat esimerkiksi rakennusprojektia viemässä eteenpäin, saattavat joutua kerta kaikkiaan toivottomaan tilanteeseen, kun hankkeita ei voi viedä suunnitelmallisesti eteenpäin. Ruuhkavuosia eläville ihmisille tällaiset ovat henkisesti raskaita, mutta ne ovat myös taloudellisesti äärimmäisen kalliita.

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ajantasaistetaan ja päivitetään voimassa olevaa lakia, ja sille kaikki tuki. Kuten valiokunnan puheenjohtaja tuossa mainitsi, käsittelemme sen tietysti huolella. Vaikka se lähtökohtaisesti on kannatettava, niin toki perehdymme ja kuulemme asiantuntijoita. Tässä yhteydessä haluan kiittää ministeriä ja kaikkia asiaan vaikuttaneita, jotka ovat esimerkiksi vieneet eteenpäin yhteistyötä Suomen ja Ruotsin välillä, kun tällä viikolla kuulimme tästä Himars-huoltoyhteistyösopimuksesta. Juuri näin näitä asioita pitää läheisten liittolaisten kanssa hoitaa. Sitten mitä tulee tähän vientiin ja tuontiin puolustustarvikkeiden osalta, niin nämä ovat pitkäaikaisia sopimuksia, jotka tietysti ymmärrettävästi joissakin tapauksissa voivat herättää suuria tunteita, mutta on muistettava, että juoksutusajat näitten sopimusten osalta ovat pitkiä — voidaan puhua viidestä vuodesta, kymmenestä vuodesta tai jopa vuosikymmenistä, kun hankintoja tehdään — ja pitää olla varmuus siitä, että varaosia tulee, ohjelmistoja tulee, huoltoa tulee, kaikkea siihen liittyvää, mitä vientiin tai tuontiin kuuluu, ja silloin ei voi olla niin, että sopimuksia lähdetään milloin mistäkin syystä muuttamaan, ovat ne sitten ideologisia syitä tai jotain muuta. Silloin pitää katsoa laajempaa kokonaisuutta ja Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa nimenomaan siitä turvallisuusnäkökulmasta, joka on meille pienenä maana aivan olennainen. Kuten presidentti Koivisto aikanaan sanoi, pienen maan tehtävä on selviytyä. Sillä on pakko mennä eteenpäin ja yrittää parhaansa.

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos on vahvasti tunnustettu fakta. Siihen täytyy reagoida. Pelkästään ruoantuotantoon tapahtuvat muutokset Afrikassa, Euroopassa vaikuttavat siihen, minkälaiset mahdollisuudet on säilyttää elämän edellytykset, minkälaiset edellytykset ovat tulevaisuudessa. Kysymykseni liittyy näihin paljon esillä olleisiin datakeskuksiin, jotka käyttävät paljon sähköä. Sinänsä ne tuottavat palveluja, joita ihmiset nyt haluavat käyttää aivan selvästi, mutta onko ministerillä mielessä tai ajatusta, mikä on se malli, miten turvataan mahdollisille datakeskuksille Suomessa sähköntuotanto niin, että se ei vaikuta hintoihin niin, että tavalliset ihmiset joutuvat siitä kärsimään? Ovatko esimerkiksi modulaariset pienydinvoimalat kuinka pian tulossa? Sitten näistä edustajien ilmastoteoista yhden positiivisen esimerkin otan: Oras Tynkkysen kiertue Pirkanmaalla tapahtui polkupyörällä. Ottakaa siitä mallia, vihreät.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille hyvästä ja perusteellisesta esityksestä. Niin kuin totesitte, turvallisuusympäristö on muuttunut, ja muun muassa vuoden 22 tapahtumat ja tietysti Nato-jäsenyytemme ovat sellaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat tähän kokonaisuuteen. 2019, kun nämä tiedustelulait sotilastiedustelusta ja siviilitiedustelusta tulivat voimaan, vaikka se oli laaja paketti, kyllähän jo tiedettiin siinä vaiheessa, että laajaan pakettiin liittyy tarkentamistarpeita, kun saadaan kokemusta siitä, miten yksityiskohdat toimivat. On tärkeätä, että valtiojohto saa ajantasaista tietoa ennakoivasti päätöksenteon tueksi. Se on ihan keskeinen edellytys tässä turvallisuusympäristössä. Nostitte esille nämä datakeskukset, ja liikaan luottavaisuuteen tai naivismiin siinä suhteessa ei meillä ole syytä, vaikka niihin tietysti liittyy paljon positiivisiakin piirteitä. Otan vain yhtenä esimerkkinä kiinalaisen TikTokin, jota pidän kognitiivisen sodankäynnin työkaluna ja välineenä, jota kiinalaiset eivät edes itselleen siinä muodossa salli, mutta sallivat sitä kyllä käytettävän länsimaissa niin, että algoritmi koukuttaa ja ohjelma kerää ihmisistä maksimaalisen määrän tietoa, jota voidaan sitten kiinalaisessa toiminnassa ja tiedustelutoiminnassa käyttää hyväksi. Mainitsitte myös nämä perusoikeudet, ihmisoikeudet ja valvonnan. Niistä pitää tietysti aina pitää kiinni, kun tiedustelun kanssa ollaan tekemisissä. Se on se toinen puoli siitä. Toisella puolella on turvallisuus, joka määritellään perustuslaissa, mutta tietysti samalla tavalla nämä ihmisoikeudet ja perusoikeudet ovat siellä perustuslaissa mukana. Valvonta on moniportaista, ja niin sen pitää ollakin, ja parlamentaarinen valvonta on vain yksi osa tätä kokonaisuutta, mitä esimerkiksi tiedusteluvalvontavaliokunta tekee. Sen lisäksi on tiedusteluvalvontavaltuutettu, luvitus Helsingin käräjäoikeudessa, ministeriöiden sisäinen valvonta ja näin poispäin. — Kiitos esittelystä.

Arvoisa puhemies! Kiitos oikeusasiamiehelle esittelystä. Oikeusasiamiehen päätösten ja kannanottojen vaikuttavuus on säilynyt hyvänä. Valvottavat ryhtyvät lähes poikkeuksetta tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin. Se kertoo oikeusasiamiehen työn vaikuttavuudesta oikeusvaltion puolesta. Nostan kertomuksesta kaksi teemaa esille: vammaiset henkilöt ja ikäihmiset. Eduskunnan oikeusasiamies valvoo vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista kaikissa viranomaisissa ja kaikissa julkista tehtävää hoitavissa yksityisissä toimijoissa. Vammaisille ihmisille esteetön ympäristö ja saavutettavuus ovat itsenäisen elämän ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien edellytyksiä. Haluan lisäksi tuoda esille viranomaispuolen ulkopuoliset sektorit vammaisten suomalaisten näkökulmasta. Saamassani kansalaispalautteessa pyörätuolilla liikkuva henkilö toivoo, että myös hänellä olisi maksavana asiakkaana mahdollisuus nähdä festivaaleilla, urheilutapahtumissa ja teattereissa esiintymislava ja esiintyjät kohtuullisen etäisyyden päästä joutumatta lähes aina takariviin. Lainsäädäntö ei yleensä velvoita tapahtumajärjestäjiä osoittamaan tiettyä määrää erillisiä paikkoja liikuntarajoitteisille. Järjestäjien tulee kuitenkin huolehtia palvelujen yhdenvertaisesta saavutettavuudesta. Käytännössä kyse on usein pienistä järjestelyistä ja tahdosta, ei suurista investoinneista. Ennakoivalla suunnittelulla voidaan varmistaa, että myös liikkumisesteiset henkilöt voivat osallistua tapahtumiin yhdenvertaisesti ja saada saman kokemuksen kuin muutkin. Kyse ei ole erityiskohtelusta vaan siitä, että kaikilla ihmisillä pitäisi olla mahdollisuus nähdä, kuulla ja kokea tapahtuma yhdenvertaisesti muiden asiakkaiden kanssa. Arvoisa puhemies! Sitten ikäihmisten oikeuksista ja erityisesti iäkkäiden pariskuntien oikeudesta asua yhdessä. Kun kaksi ihmistä on jakanut yhteisen elämän vuosikymmenten ajan, yhteiskunnan tehtävänä ei ole erottaa heitä toisistaan. Puolisoiden lakisääteisestä oikeudesta yhteiseen asumiseen on kerrottava aktiivisesti, ja määräajoista on pidettävä kiinni. Hyvinvointialueiden on varmistettava, että laki toteutuu myös käytännössä. Eri asumisyksiköihin ohjaaminen on henkistä väkivaltaa. Kyse on ihmisarvosta, rakkaudesta ja oikeudesta viettää elämänsä viimeiset vuodet tutun ja läheisen ihmisen rinnalla. Inhimillinen kohtelu ei saa jäädä sattuman tai omaisten sinnikkään vaatimisen varaan. Myös oikeus liikkumiseen ja ulkoiluun on turvattava. Aivan liian usein iäkkäitä pidetään sairaaloissa useita kuukausia jonottamassa pääsemistä asumispalveluun. Samalla laiminlyödään heidän oikeutensa ja mahdollisuutensa liikkua ja ulkoilla. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Edustaja Skinnari otti esille valtion liikuntaneuvoston roolin, ja kun neuvoston jäsen olen, niin katsoin, mitä pöytäkirjassa asiasta sanotaan. Joulukuulta 23 löytyy kohta, jossa käsitellään myös Garden Helsinkiä, ja siellä sanotaan, että liikuntaneuvosto puoltaa valtakunnallisiksi hankkeiksi rahoitussuunnitelmaan ehdotettuja kohteita. Siellä on Garden Helsinki, sieltä löytyy Kontiolahtea, Puijon hyppyrimäen peruskorjausta ja Hakametsää Tampereelta ja näin poispäin. Valtion liikuntaneuvostossahan on ainakin suurimmasta osasta puolueista edustus, että avoimuutta on siinä mielessä käytetty, ja neuvosto on siitä lausunut. Lyly nosti esiin Helsingin ja Tampereen suhteen. Pidän sitä tärkeänä, että isoissa kaupungeissa on toisiaan tukevia hankkeita, koska se saattaa olla isojen urheilu- ja kulttuuritapahtumien toteuttamisen kannalta aivan keskeistä, että kahdessa tai kolmessa tai jopa useammassa kaupungissa on iso areena, joka pystyy käsittelemään kansainvälisen tason tapahtumia.

Arvoisa rouva puhemies! Liikuntapaikkarakentamisen rahat tässä ainakin edustajat Skinnari ja Kurvinen ovat ottaneet esiin. Täytyy muistuttaa, että tällaisia merkittäviä kansallisia hankkeita ei ole rahoitettu liikuntapaikkarakentamisen avustuksista. Ne ovat aina erillisiä, isoja hankkeita. Näin oli Hartwall-areena, Olympiastadion ja Nokia-areena Tampereella. Mutta kun näihin liittyy kysymyksiä ja epäselvyyttä, niin on aivan hyvä, että nyt tehdään selkeät askelmerkit, miten tämä jatkossa toimii, jotta kaikki voivat olla mukana. Se, mitä tähän mennessä on tehty, on ehdollista. Yhtään euroa ei ole vielä liikkunut yhtään mihinkään. Sitten tästä Uudenkaupungin autotehtaasta: Kysyn sieltä vasemmalta laidalta: Miten se olisi pitänyt hoitaa, että enimmillään 3 000 ihmisen työpaikka olisi voitu estää menemästä konkurssiin, että ne työpaikat voidaan säilyttää, jotta saadaan verotuloa ja sitä kautta hyvinvointia tähän yhteiskuntaan? Olisiko pitänyt jättää kiinalaiset sinne puolustusteollisuuden ytimeen?

Arvoisa herra puhemies! Kannatan lämpimästi rikosten ehkäisemistä, paljastamista ja selvittämistä — se on aivan itsestäänselvä asia. Myönnän, että kun erilaisia oikeuksia viranomaisille annetaan, niin siellä turvallisuuden toisella puolella on toki yksityisyydensuoja ja siihen liittyvät herkkyydet. Luotan kuitenkin suomalaisiin viranomaisiin, siihen, että he käyttävät saamiaan oikeuksiaan vastuullisesti ja tarkkarajaisesti. Mitään ylimääräistä urkintaa ja väärinkäytöksiä ei tietenkään pidä hyväksyä, ja siihen on myös keinot, miten niihin mahdollisiin väärinkäytöksiin voidaan puuttua, ja viranomaiset tietysti tietävät, että sellaiset lait ja mahdollisuudet ovat olemassa. Sitten kun mietitään, ketkä ovat hyvin usein rikosten kohteena, rikosten uhreina, niin he ovat haavoittuvassa asemassa olevia, puolustuskyvyttömiä henkilöitä. Nyt jos tätä lakia lähdettäisiin kaatamaan, se tarkoittaisi käytännössä sitä, että haavoittuvassa asemassa olevia, puolustuskyvyttömiä henkilöitä ei haluta suojella rikoksentekijöiltä — aika kylmää ja kyynistä. Vuonna 2018 eduskunta hyväksyi tiedustelulait, jotka tulivat voimaan 2019, ja siihen keskusteluun liittyi, sinänsä aivan aiheellisesti, kysymys yksityisyydensuojasta. Esitettiin sinänsä aiheellisia huomioita esimerkiksi massavalvonnasta ja siitä, miten sitä voidaan välttää, jotta ihmiset saavat välittää ja vastaanottaa viestejä pelkäämättä sitä, että heitä aiheettomasti seurataan. No, ei seurata, ja sitä varten luotiin hyvin monipolvinen järjestelmä, jolla varmistetaan se, että viranomaiset tekevät vain niitä tehtäviä, joihin heille on laissa annettu mahdollisuus, eivätkä yhtään enempää. Tähän liittyy samantyyppisiä kysymyksiä. Turvallisuus ja yksityisyydensuoja ovat ne vastakkain olevat asiat, ja turvallisuutta kyllä painotan tässä enemmän kuin mitään muuta.

Arvoisa herra puhemies! Välikysymyksen toinen teema on tulevaisuudenusko. Osoitan kysymyksen lähinnä ministeri Poutalalle, joka vastaa nuorisosta ja liikuntasektorista. THL:n tutkimusten mukaan maaseudun nuorilla on enemmän hyvinvointia kuormittavia tekijöitä kuin kaupungin nuorisolla, ja toisaalta kun puhutaan fyysisestä toimintakyvystä nuorten ja lasten osalta, Move-mittaukset osoittavat, että maaseudun nuorilla on heikommat tulokset Move-mittauksissa. Tämä on varmasti kysymys, joka huolestuttaa välikysymyksen tekijöitä siellä keskustassa. Onko tähän joitain selittäviä tekijöitä, ja mitä voisimme tehdä, että keskustan kannatusalueella myös nuoret pääsevät näissä asioissa samalle tasolle kuin millä kaupungissa ollaan?

Arvoisa puhemies! Tuloverolain muutoksilla korotetaan määräaikaisesti kotitalousvähennystä, parannetaan matkakuluvähennystä ja nostetaan verovapaan liikunta- ja kulttuuriedun enimmäismäärää. Kotitalousvähennyksen korotus tekee arjessa tarvittavan avun ostamisesta edullisempaa. Sitä kannattaa hyödyntää esimerkiksi kotona tehtävän siivouksen, remonttien ja fysioterapian ostamisessa. Kotitalousvähennyksen korotus lisää palveluiden kysyntää. Se tukee erityisesti pieniä yrityksiä ja rakennusalaa. Kotitalousvähennystä koskeva muutos tulee voimaan takautuvasti jo vuoden 2026 alusta ja on voimassa vuoden 2027 loppuun asti. Nyt kannattaa siis teettää esimerkiksi remontteja ja piha- ja puutarhatöitä. Työnantajan tarjoaman verovapaan omaehtoisen liikunta- ja kulttuuriedun enimmäismäärä nousee puolestaan 400 eurosta 540 euroon. Jatkossa liikuntaedun piiriin voidaan sisällyttää myös fyysistä aktiivisuutta edellyttäviä luontoharrastuksia, kuten kalastukseen ja metsästykseen liittyviä palveluja. Korotus tukee kulttuuri-, urheilu-, tapahtuma- ja eräalan yrittäjiä. Talouden kasvu on käynnistymässä, ja näillä päätöksillä annetaan lisää vauhtia taloudellisen toimeliaisuuden paranemiselle. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Näistä Metsähallituksen tuloutuksista: Tällä viikolla kysyin ministeriltä, mitä lisätalousarviossa oleva kymmenen miljoonan lisäys Metsähallituksen tuottotavoitteeseen tarkoittaa, mistä se koostuu, ja ministeri vastasi, että se koostuu puun hinnan noususta. Kysymys ei ole lisääntyvistä hakkuista tai tarpeesta lisätä hakkuita, vaan kysymys on puun hinnan nousemisesta ja siitä tulevasta lisätulosta.

Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille hyvästä esittelystä — varmasti tärkeitä, perusteltuja rahoja tässä tilanteessa. Kaksi kysymystä: Edustaja Mikkonen otti esiin Metsähallituksen tuloutuksen kasvamisen kymmenellä miljoonalla eurolla ja sitoi sen kasvaneisiin hakkuumääriin. Kysymyshän voi olla myös muista tekijöistä, muista satunnaisista myynneistä tai sitten esimerkiksi puun hinnan kasvusta. [Timo Harakka: Säästetyistä polttopuista!] Tähän kysyn tarkennusta: mistä tuo summa tulee? Toinen asia koskee sinänsä tarpeellista asiaa. Siellä on kotimaisen puolustusteollisuuden tukemiseen 18,3 miljoonaa euroa. Sitä ei ole tarkemmin avattu, onko se kohdennettu johonkin tiettyyn hankkeeseen vai onko se hakemusten kautta tulossa yritysten saataville. Jos sitä voisitte vielä tarkentaa, niin saamme viestiä kentälle eteenpäin. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Jatkan keskustelua taloudesta hieman toisesta näkökulmasta. Rohkaisevat uutiset taloudesta ovat nyt tärkeitä. Suomen talouskasvu oli alkuvuonna Euroopan kärkeä. Myös yritysten saamat tarjouspyynnöt ja tilaukset ovat kasvussa. Investoinnit ovat lähtemässä liikkeelle. Myös vienti vetää, ja ihmisten luottamus sekä kulutuskysyntä elpyvät. Orpon hallitus on tehnyt vaikeissa olosuhteissa kasvun edellytyksiä vahvistavia päätöksiä. Uudet kansainväliset kriisit voivat toki edelleen häiritä alkanutta kasvua. Se on riski, jolle emme voi mitään. Arvoisa valtiovarainministeri Purra, miten arvioitte hallituksen tähänastisten päätösten vaikutuksia talouskasvuun, ja voivatko suomalaiset luottaa siihen, että talous on nyt kestävämmin oikealla suunnalla?

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä ja hyvästä hallituksen esityksestä. Tämä on hyvä esimerkki byrokratian purkamisesta ja hallinnon keventämisestä — kansalaisten arkeen aivan selkeä vaikutus. Kun voimassaoloaikaa pidennetään kymmeneen vuoteen, niin se totta kai vaikuttaa hallinnolliseen taakkaan ja siihen työmäärään, mitä viranomaiset tekevät, puhumattakaan tavallisille kansalaisille aiheutuvista kuluista ja vaivasta. Ja siihen, mitä asiakirjan julkisuudesta tässä on jo mainittu: on todella varmasti perusteltua, että lasten osalta tämä on viisi vuotta turvallisuusperusteisesti. Viime vaalikaudella passien saamiseen liittyvät asiat oli ehkä yksi eniten palautetta itselleni aiheuttanut asia. Koronaongelmien helpotuttua ruuhkat olivat melkoisia, ja tietysti nyt sitten, kun kymmeneen vuoteen mennään, tämä paine hallintoviranomaisia kohtaan pienenee. Muistan yhden esimerkin: Tuohtunut henkilö Tampereelta sanoi, että hän lähtee ajamaan Seinäjoelle hakemaan passia. Itse hain Pirkanmaalta, lähdin ajamaan Porvooseen tai oikeastaan Helsingin kautta. Mutta jos ajatellaan järkevän ajankäytön kannalta ja ajatellaan vaikkapa ympäristön ja päästöjen kannalta, niin tämä ei ole kovin tehokasta ajankäyttöä. Ja kun työn tuottavuudesta ja tämäntyyppisistä asioista puhutaan, niin aivan oikeaan suuntaan tässä ollaan menossa. Eli kiitos esityksestä.

Arvoisa herra puhemies! Kiitos oikeusministeri Merelle jälleen kerran hyvin tehdystä työstä. Vaarallisten rikollisten paikka ei ole vapaudessa. Suomessa on kuitenkin tällä hetkellä ollut varsin erikoinen tilanne vuodesta 2024 saakka, kun yhä useampi rikollinen on jouduttu päästämään vapaalle jalalle odottamaan tuomiota. No, mitä tekevät rikoksesta epäillyt? Käyttävät tietysti tilaisuutta hyväkseen ja katoavat ulkomaille teille tietämättömille. [Ben Zyskowicz: Ja tekevät uusia rikoksia!] — Ja tekevät uusia rikoksia. Otanpa tässä, edustaja Zyskowicz, muutaman esimerkin teidän pyynnöstänne ja ehdotuksestanne ja kannustuksestanne. Porvoolainen huumeparoni herra Björkendahl päästettiin vuonna 25 vapauteen odottamaan tuomiotaan. Hän sai 10 vuoden tuomion murhan yrityksestä, mutta, kuinka ollakaan, ehti siirtyä ulkomaille, ja herra Björkendahl on Europolin etsityimpien rikollisten listalla tällä hetkellä. Toinen esimerkki: Porilainen herra Kivistö tappoi teloitustyylillä 15-vuotiaan pojan vuonna 2023. Kivistö vangittiin, mutta hän pääsi korkeimman oikeuden linjauksen myötä vapaaksi odottamaan tuomiotaan. Kuten Zyskowicz vähän viittasi tässä siihen, mitä tapahtuu sillä aikaa, tuomiota odottaessaan herra Kivistö teki esimerkiksi pahoinpitelyn, huumausainerikoksia, laittomia uhkauksia ja muita vahingontekoja. Aiemmin Suomessa oli mahdollista pitää kaikkein vakavimmista rikoksista eli niin sanotuista ylitörkeistä rikoksista epäillyt vangittuna jo pelkästään epäillyn rikoksen vakavuuden perusteella. Täten esimerkiksi murhasta epäilty pysyi vangittuna pääkäsittelyyn asti. Ja kuten tässä on käynyt ilmi tämä vuoden 24 päätös, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöön perustuen pelkästään epäillyn rikoksen vakavuudella ei voi perustella vangittuna pitämistä ennen tuomiota. Näin korkein oikeus linjasi. No, kuten nämä ongelmat ovat tässä tulleet ilmi, niin nyt pakkokeinolakiin tehdään tarvittavat, ymmärrettävät ja perustellut muutokset: poistetaan tuomioistuinkäytännön valossa ongelmallinen kohta ja lisätään vangitsemisen edellytyksiin uusi turvallisuusperuste. Sitä voitaisiin siis soveltaa ylitörkeissä rikoksissa, kun epäillyn henkilökohtaisten olosuhteiden tai muiden seikkojen perusteella olisi syytä epäillä, että hän aiheuttaisi vaaraa jonkun hengelle, terveydelle tai vapaudelle. Arvoisa puhemies! Pidän näitä esityksiä erittäin kannatettavina, ymmärrettävinä ja suotavina. Kiitos, ministeri Meri, asian edistämisestä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Vähämäki tuossa luetteli varsin seikkaperäisesti talouden käänteessä olevia osatekijöitä. Nehän ovat tilastofaktoja, ja hyvä niin. Niitä ei todellakaan käy kiistäminen, päinvastoin. Se, mitä itseltäni kysytään ja mihin tässä nyt päivittäin törmää, on se, että no missä se käänne on, kun työttömiä on niin paljon. Sekin havainto on sinänsä aivan totta. Täytyy siinä yhteydessä kuitenkin muistaa ja ikään kuin täydentää Vähämäen listaa ja siitä tulevia seurauksia: ensin otetaan lomautetut töihin takaisin, sitten ruvetaan tekemään ylitöitä, ja vasta viimeisessä vaiheessa, kun nämä keinot on käytetty, lähtee rekrytointi liikkeelle. Yritykset ovat tietysti varovaisia rekrytoinnissaan, jotta ei tule sitten ongelmia sen kanssa, jos tilaukset kuitenkin uudestaan vähenevät. Tämä myös kertoo siitä, minkä takia työelämän rakenteelliset muutokset ovat tarpeen: jotta saadaan dynaamisuutta työmarkkinoille.