Autto Heikki

Arvoisa rouva puhemies! Todella tärkeää, että olemme keskustelemassa tästä isosta suomalaisten turvallisuutta vahvistavasta lakiesityksestä. Aikanaan tosiaan Suomi liittyi Pohjois-Atlantin liiton jäseneksi ilman mitään rajoitteita, eli Suomi on liittynyt Naton jäseneksi täysin oikeuksin ja täysin velvollisuuksin. On varmasti aivan juuri näin, kuten tässä tätä hylkäystä esittäneet edustajat, ainakin osa, ovat tuoneet esille, että sinänsä Nato ei edellytä Suomelta tätä lainsäädännön muuttamista. Tämä lakimuutos tehdäänkin nimenomaan Suomen omasta aloitteesta suomalaisten turvallisuuden vahvistamiseksi osana liittokuntaa. Kolmen vuoden jäsenyyden aikana olemme oppineet, kun aiemmin kumppanimaana emme voineet päästä esimerkiksi ydinasesuunnitteluryhmään elikkä Nuclear Planning Groupiin ja sen alaryhmiin mukaan, miten voimme omalla toiminnallamme ja oman lainsäädäntömme muutoksilla maksimoida tämän Naton yhteisen turvan, jonka se Naton ydinasepelote voi suomalaisille parhaimmillaan tuoda. Siksi tätä lakimuutosta nyt on lähdetty edistämään. Hallituksen esitys lähtee tietysti siitä, että kun havaitaan tässä tapauksessa lainsäädännöllisiä muutostarpeita tai jos havaittaisiin joku toiminnallinen muutostarve, jolla Suomen turvallisuutta voidaan vahvistaa, niin sitä tietysti viipymättä edistetään. No, eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajana en pysty tietenkään vastaamaan muiden instituutioitten prosesseista, en valtioneuvoston prosessista enkä toisaalta esimerkiksi eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan prosessista, jotka ovat tässä saaneet aiemmissa puheenvuoroissa jonkin verran kritiikkiä, mutta mielestäni ainakin puolustusvaliokunnassa, joka on toiminut mietintövaliokuntana, olemme kyllä voineet tätä asiaa tässä yhteydessä hyvin perusteellisesti käsitellä. Varmasti toki puolustusvaliokunta on ollut luonteva mietintövaliokunta, koska siellä on ollut tietysti myös parhaat aiempaan toimintaan liittyvät tiedot tästä kysymyksestä. Mutta olen ymmärtänyt ja tuossa valiokunnan prosessin aikana on käynyt hyvin ilmi, että kaikille kansanedustajille on kyllä puolustushallinnon toimesta tarjottu sitä mahdollisuutta, että jokainen on voinut päästä esimerkiksi niiden turvaluokiteltujen tietojen äärelle, jotka sitten ovat olennaisia sen itse ydinasepolitiikan osalta ja joita ei voida tietenkään julkisuudessa käsitellä. Tämä on siis se olennainen asia tähän lakimuutokseen liittyen, että vaikka sinänsä olemme, totta kai, täysimääräisesti Naton tuoman ydinasesuojan piirissä, niin omalla toiminnallamme voimme vaikuttaa siihen, kuinka vahva tuo pelote on, ja sitä kautta voimme vaikuttaa siihen, että maksimoimme Suomen turvallisuuden nyt sitten tämän lakimuutoksen myötä, kun vahvistamme tätä yhteistä pelotetta ja sen tuomaa turvaa. Arvoisa rouva puhemies! Ehkä vielä lyhyesti tästä puolustusyhteistyöstä, joka ainakin edustaja Honkasalon puheenvuorossa nousi esiin. On tosiaan tärkeää, että myös tämä puolustusyhteistyö mahdollistetaan. Meillä on myös muita eurooppalaisia liittolaisia, jotka ovat ydinasevaltoja, siis muita kuin Yhdysvallat, joka siis tuottaa tämän Naton yhteisen ydinaseturvan yhdessä liittolaisten kanssa — tämä Naton turva perustuu nimenomaan Yhdysvaltain ydinaseeseen. Tärkeimmät pohjoismaiset liittolaisemme, tietysti Ruotsi, Norja ja Tanska, ovat nyt ilmoittaneet olevansa mukana myös tässä Ranskan aloitteessa täydentää tätä Naton ydinaseiden tuomaa turvaa sitten tällä omalla eurooppalaisella suorituskyvyllä tulevaisuudessa. Sen takia on tärkeää, että voimme myös tässä asiassa olla nyt sitten yhteispohjoismaisessa linjassa tulevaisuudessa. Kun lainsäädäntömme muutenkin muutetaan yhteispohjoismaiseksi nyt tällä hallituksen esityksellä ja siitä puolustusvaliokunnassa laatimallamme mietinnöllä, niin voimme myös esimerkiksi tätä yhteistä eurooppalaista suorituskykyä olla tarvittaessa sitten yhdessä viemässä eteenpäin. Sen haluan todeta tässä koko eduskunnan ollessa koolla, että kaikki toimet, joita nyt Suomen puolustuksen vahvistamiseksi tehdään, tehdään vain ja ainoastaan siksi, että haluamme, että rauha säilyy tulevaisuudessakin.

Arvoisa puhemies! Onpa mukava kuulla eduskunnassa näitä edustaja Hemmilän asiantuntevia puheenvuoroja. Hän todella tuntee Suomen maaseutuelinkeinot, niin viljelyksen kuin vaikkapa metsätalouden, ja on todella tärkeää, että tätä asiantuntemusta nyt myös näillä valtiopäivillä jälleen saamme täällä hyödyntää. Itsekin haluan todeta nimenomaan tästä samasta teemasta, kun tässä tätä energiaveron palautusta käsitellään, eli siitä, miten Suomessa voisimme olla vähemmän riippuvaisia suhteessa näihin maailmanmarkkinahintojen heilahteluihin, joihin väistämättä aina törmäämme, kun sodat riehuvat alueilla, jotka ovat energiantuotannon kannalta keskeisiä. Näin ollen oikeastaan ainoastaan tällaisen kotimaisen omavaraisuuden lisääminen on se keino, jolla ihan viime kädessä varmistamme, että meillä on paitsi niitä kotimaisia energialähteitä myös toivottavasti tulevaisuudessa kotimaisia polttoaineita. On selvää, että se, minkä edustaja Hemmiläkin nosti esille viime vaalikauden suurena virheenä, oli se, että kotimainen turvetuotanto käytännössä ajettiin alas. Kun nyt juuri käsittelemme tätä toisen lisätalousarvion täydentämistä, niin onneksi nyt tässä itse lisätalousarviossa on tuotu hienosti esille se, että huoltovarmuuden kannalta turvetuotantoa Suomessa tarvitaan, ja sitä tämän lisätalousarvion toimenpiteillä myöskin edistetään. Mutta kyllä eduskunnan tulisi paneutua siihen, millä tavoin ihan isossa kuvassa energiapolitiikkaa voitaisiin muuttaa siihen suuntaan, että meille aukeaisi myös tulevaisuudessa mahdollisuus kotimaisiin biopolttoaineisiin, jolloin siis saataisiin myös nestemäisiä polttoaineita, joita esimerkiksi näissä maatalouskoneissa käytetään ja joita nyt on tässä keskustelussa käsitelty, jotta meillä olisi kotimaista tuotantoa. Uskon, että aivan keskeinen osa tätä kokonaisuutta on se, että kotimaista turvetta hyödynnetään. Turve voi olla hyvä raaka-aine joko suoraan tällaisten nestemäisten polttoaineiden valmistukseen tai niin, että kun turvetta pystyttäisiin käyttämään yhdyskuntien lämmityksessä, sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, niin sitten taas sieltä energiapuuta vapautuisi niin, että siitä puujakeesta voitaisiin tehdä näitä kotimaisia biopolttoaineita. Kuinka hyvänsä, niin tämä on erittäin tärkeä ulottuvuus siinä, että kaikissa tilanteissa meillä on sitten Suomessa myös nestemäisiä polttoaineita saatavilla niihin toimintoihin, joilla sitten viime kädessä varmistetaan se, että esimerkiksi viljely onnistuu ja sitä kautta sitten kansakunnalla on ruokaa myöskin seuraavana talvena.

Arvoisa puhemies! Pakotepolitiikan tiukentaminen on välttämätöntä, jotta Venäjä saadaan painostettua pois sen jatkuvasta aggressiosta länttä kohtaan. On aivan hirvittävä epäonnistuminen koko kansainväliseltä yhteisöltä, että Venäjä voi jatkaa hyökkäyssotaansa Ukrainassa jo viidettä vuotta, ja valitettavasti loppua ei näy. Pakotepolitiikka ennen kaikkea Venäjän energiavientiä kohtaan on selvää. Mutta vapautta rakastavien länsimaiden täytyy pystyä tiukentamaan pakotepolitiikkaa paitsi suoraan Venäjää kohtaan myös Venäjän kanssa energiakauppaa käyviä kolmansia maita kohtaan, koska muuten nämä Venäjän sotakassaa täyttävät ja sen sotakonetta voitelevat öljytulot eivät lopu. Edustaja Heinonen puhui hyvin siitä, että myös pienemmät kaupan virrat tulee tyrehdyttää. Ei ole mitään perustetta sille, että osaltamme olemme tukemassa venäläistä yhteiskuntaa edes sen arkitoiminnoissa, koska valitettavasti niin kauan kuin venäläisten arjessa ei riittävässä määrin näy se, että heidän hallintonsa toimii täysin laittomalla tavalla, täysin piittaamatta mistään kansainvälisestä oikeudesta tai toisen kansakunnan itsemääräämisoikeudesta, Venäjän hallinto pystyy jatkamaan tätä laitonta toimintaansa. Siksi myös erilaisissa kuluttajatuotteissa tulee tätä pakotepolitiikkaa tiukentaa. Arvoisa puhemies! Samalla täytyy todeta se, että Euroopan tulee myös päästä sellaiseen strategiseen autonomiaan, jossa emme missään nimessä ole nyt tai tulevaisuudessa riippuvaisia Venäjän erilaisista hyödykkeistä. Tällöin meidän tulee huolehtia siitä, että energiantuotantomme on riittävää. Meidän tulee huolehtia siitä, että ruoantuotantomme ja ruoan tuottamiseen tarvittavat tuotantopanokset, tässä tapauksessa varmaan ennen kaikkea lannoitteet, ovat omissa käsissämme. Arvoisa puhemies! Ennen kaikkea se tietyllä tavalla kaikkein akuutein kysymys: Erilaiset teolliset arvoketjut, jotka ovat myös puolustusteollisuutemme pohja, lähtevät liikkeelle omista kaivannaisista. Tämän vuoksi kyllä myöskin Suomessa koko eduskunnan tulee kiinnittää huomiota siihen, että valtioneuvosto todella toteuttaa sen kaltaista politiikkaa, joka edistää kaivosalan investointeja Suomeen. Meillä on osaaminen ja teknologia mutta myöskin maailman tiukin ympäristölainsäädäntö, joiden puitteissa toteutettuina nämä investoinnit vain paitsi hyödyttävät omaa kansantalouttamme myöskin rakentavat pohjaa turvallisuudelle sitä kautta, että edistämme omaa ja maanosamme strategista autonomiaa. Elikkä tällä sektorilla Suomen tulee kyllä mennä voimakkaasti eteenpäin eikä olla riippuvainen Venäjän kaivannaisista.

Arvoisa puhemies! Olin kuulevinani tosiaan välihuutoja sieltä vasemmalta, oppositiosta, että tämä ei olisi tärkeä pääkaupunkiseudulle, [Aki Lindén: Ei kun minä sanoin, että se on tärkeätä!] mutta ainakin näin Lapin edustajana näen, että jokapäiväinen leipämme on valtavan tärkeä nimenomaan varsinkin kaupungeissa, joissa ei ehkä ole senkaltaista omavaraisempaa kotitarvemahdollisuutta siihen ruuan hankintaan ja tuotantoon kuin tuolla harvemmin asutuilla alueilla, elikkä kyllä maatalousasia on nimenomaan kaupunkien kysymys. Siksi onkin hienoa, että pääministeri Orpon hallitus myös tässä asiassa tulee suomalaista ruuantuotantoa vastaan sillä, että tosiaan tämä Lähi-idän sodan aiheuttama ja Hormuzinsalmen sulun aiheuttama energianhintojen nousu pystytään sitten osaltaan — tai no, ei tietenkään kokonaan kompensoimaan mutta osaltaan — kompensoimaan tiloille niin, että tämä energiaveron palautus osuu sinne, missä se varmaan kaikkein vaikuttavimmin auttaa siihen, että sekä kotimainen ruuantuotanto selviää tämän vaikean ajan yli mutta että samalla pystytään vaikuttamaan siihen, että kun kotimaista tuotantoa ja siellä kustannuspaineita pystytään tukemaan, niin myöskin kuluttajahintojen nousupaine on kohtuullisempaa. Ehkä vielä valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Lohen sinänsä varmasti aivan ansiokkaaseen mutta hieman poleemiseen puheenvuoroon toteaisin sen, että on todella tärkeää huomata talouden suhdanteen ja talouden rakenteiden eroja. Pääministeri Orpon hallituksen keskeiset toimenpiteet perustuvat nimenomaan siihen, että talouden rakenteita Suomessa saadaan kuntoon ja että Suomessa päästään tulevaisuudessa sellaiselle työllisyysasteen tasolle, jolla pystymme sitten kestävästi rahoittamaan myös nämä hyvinvointiyhteiskunnan menot sekä muut tarpeelliset menot, joita voi eri tilanteissa tulla tässä levottomassa maailmanajassa. Erityisesti tietysti vaikkapa puolustusmenojen kasvuun meidän pitää pystyä kansakuntana panostamaan. Todella toivon tietysti, että tuo Lähi-idän tilanne rauhoittuisi, mutta sopisi toivoa kyllä myöskin Venäjän hallinnolta rauhantahtoa tulevaisuudessa, että paitsi tämä hyökkäys Ukrainaan, joka on Euroopan unionin arvion mukaan kaikkein voimakkaimmin vaikuttanut nimenomaan Suomen talouteen, loppuisi, mutta että myöskin kaikki muu aggressiivinen käytös länttä ja meitäkin kohtaan loppuisi, koska nämä ovat asioita, jotka aiheuttavat talouteen aivan turhaa epävarmuutta mutta myöskin lisäävät kustannuksia eri sektoreilla. [Markus Lohi pyytää vastauspuheenvuoroa]

Arvoisa rouva puhemies! On hyvä kuulla tämä prosessikritiikki, ja uskon näin, että tämä kuullaan varmasti myös valtioneuvostossa. Olennaista varmasti on se, että tästä itse asiasta taidamme sitten lopulta olla aika yksituumaisia. Ehkä tosiaan vielä tähän edustaja Furuholmin puheenvuoroon totean sen, että hän on täysin oikeassa siinä, että Suomi on siis aiemminkin ollut kyllä täysimääräisesti Naton 5 artiklan tuoman turvan piirissä, ja tuon turvan viimekätinen tuottaja on tietysti se ydinaseen tuoma pelote, ja näin on jatkossakin. Mutta se, mitä olemme oppineet ja miksi tämä lakimuutos on tärkeä, on se, että sillä, että poistamme omasta lainsäädännöstämme nämä ydinaseisiin liittyvät ydinenergialain 4 §:n mukaiset rajoitteet, niin että me voimme kantaa oman kortemme kekoon, että tuosta yhteisestä pelotteesta tulee mahdollisimman vahva. Ja kun yhteinen pelote on mahdollisimman vahva, silloin se tuo myös Suomelle maksimaalisen turvan. Siksi tämä on välttämätöntä tehdä, ja siksi tämä tehdään nyt, jotta Suomen turvallisuus lisääntyy.

Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän Suomessa sillä tavalla tietysti ollaan vakavassa tilanteessa, että kun velkasuhde lähestyy 100:aa prosenttia bruttokansantuotteesta, niin ei olla enää riittävällä turvamarginaalilla esimerkiksi vaikkapa suhteessa siihen, missä Kreikka eurokriisin aikaan oli, kun siellä jouduttiin niin EU:n, EKP:n kuin IMF:n holhoukseen. Ja vaikka Kreikka voi nyt tässä ajassa paistatella sellaisen talouskasvun auringon lämmössä, että he ovat Euroopan parhaan kasvun maita, niin kyllä se tie on ollut todella kivinen. On varmasti kaikkien meidän yhteinen intressi huolehtia siitä, että Suomessa pystymme pitämään asiat omissa käsissämme, ja siksi nämä talouden sopeuttamistoimenpiteet, joita on tehty, ovat tietysti välttämättömiä. On aivan selvää, että on — tai itse asiassa tällä vaalikaudellahan ei kyllä ole — kuultu vaihtoehtoisia esityksiä näille sopeutuksille. Tässä edustaja Kiuru kyseli sen perään, voisiko olla toisaalta vielä vaikuttavampia mutta myöskin paremmin kohdistuvia keinoja tehdä näitä sopeuttamistoimia, jotka sinänsä ovat välttämättömiä. Valitettavastihan niitä keinoja ei ole kuultu eikä ole sillä tavalla voitu käydä keskustelua siitä, mikä se vaihtoehto olisi ollut. Mutta tilanne, jossa siis nyt ollaan, on tämä, ja velkajarrun mukaisesti tietysti tulemme kaikki puolueet varmasti yhdessä tätä samaa työtä sitten jatkamaan. Ehkä jos saan, rouva puhemies, vielä, kun tulen tuolta pohjoisesta, tuoda kuitenkin semmoisen toiveikkaan näkökulman tähän keskusteluun, että kun katsoo naapurimaitamme Norjaa ja Ruotsia, niin siellä kestävällä tavalla ammennetaan omista luonnonvaroista vaurautta kansakunnille. Totta kai Norjaa nyt on siunattu tässä ajassa aivan erityisillä vahvuuksilla, ja he ovat tietysti saaneet viime vuosina aivan satumaisia tuottoja öljy- ja kaasuesiintymistään, mutta samalla on aivan hyvä muistaa se tosiasia, minkä edustaja Hoskonen täällä toi esille, että Suomessa esimerkiksi turvevaroihin sinänsä on sitoutunut vastaava määrä energiaa kuin mitä vaikka Norjalla on öljyvaroissa. Totta kai öljyn hyödynnettävyys on tietysti aivan eri tavalla tehokasta, ja sitä ei voi suoraan verrata, mutta Suomen metsät, meidän maaperän rikkaudet, niin malmit kuin vaikkapa maan pintaan sitoutuneet energiavarat, kaikki, on kyllä tärkeää pitää mielessä, kun haetaan sitä talouden ison pyörän pyörimistä, joka sitten taas tuottaa sitä korkeaa osaamista ja sen kautta monenlaisia erilaisia vientituotteita. Eli kasvua ei sovi unohtaa tässä samalla, kun pohdimme tätä velkataakkaa.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on ollut erittäin hyvää, ansiokasta, analyyttista keskustelua Suomen vaikeasta taloustilanteesta. Varmasti kaikki olemme yhtä mieltä siitä, että tilanne on tällä hetkellä kestämätön. Siksi pääministeri Orpon hallitus on sitoutunut ohjelmansa mukaisesti tekemään tarvittavat toimet, että käänne saadaan aikaan, käänne niin, että kansantalous saadaan kestävään kasvuun ja toisaalta velkaantuminen taitettua laskuun. Tässä on käytetty, rouva puhemies, erittäin hyviä puheenvuoroja, ja kun itse tulin tähän täysistuntoon käytännössä suoraan tuolta Yhdysvalloista, Washingtonista, jossa olimme tapaamassa yhdysvaltalaisliittolaisia yhdessä tällaisen eurooppalaisten puheenjohtajakollegoiden koalition kanssa, niin muutama peilaus myöskin sinne Atlantin toiselle puolelle. Ensinnäkin on todella hienoa havaita se, kuinka kiihkottomasti pystymme käsittelemään tällaista valtion lainanottovaltuuden muuttamista. Kun vertaamme vaikka sinne Yhdysvaltoihin, jossa tämä lainanottovaltuuden sinänsä väistämätön muuttaminen johtaa aina siihen, että koko hallinto suljetaan ja lennonjohdot seisovat ja kansallispuistot eivät ole ihmisten saavutettavissa ja niin edelleen, niin on tietysti hienoa, että Suomessa tällaista ikävää tosiasiaa, jonka edessä ollaan, voidaan kuitenkin varsin rakentavasti käsitellä ilman, että tästä itse tilanteesta aiheutuu enempää tarpeetonta haittaa kenellekään. No, toinen asia: Ensinnäkin tietysti Yhdysvalloista tuli valtavaa arvostusta meille suomalaisille ihan yli puoluerajojen, varmaan vähän eri syistä: vaikkapa demokraattisenaattori Sandersilta kuin sitten republikaanisenaattori McConnellilta, mutta joka tapauksessa kaikki julistivat Suomea ihailevansa, ja se on tietysti meille hyvä merkki. Esimerkiksi keskusteluissa nousi monessa paikkaa esiin kuuma suomalaisyritys Iceye, ja vaikka tämä nyt on vähän tämmöistä mainospuhetta, niin saa sitä suomalainen rintaansa röyhistää, kun on kyseessä todella maailmanluokan osaamista, jota nyt Suomi pystyy myymään niin liittolaisille siellä Atlantin toisella puolella kuin myös liittolaisille täällä Euroopassa. Mutta on todella tärkeää muistaa, mistä esimerkiksi tämä yritys on aikanaan alkanut, eli siitä, että synteettisen apertuurin tutkateknologiaa on alettu hyödyntämään ahtojäissä kulkemisen helpottamiseen. Miksi siellä ahtojäissä pitää kulkea? Tietysti siksi, että Suomen metsäteollisuuden tuotteet ja metalliteollisuuden tuotteet pääsevät maailmalle ja toisaalta laivat tietysti myös tänne Suomeen päin. Siksi ne pitkät arvoketjut, joista esimerkiksi edustaja Hoskonen aiemmin puhui, ovat aivan kriittisen tärkeitä siinä, että meillä talouden iso pyörä pyörii niin, että se tuottaa myös näitä huippuosaamiseen nojaavia uusia vientituotteita, ja siksi tarvitaan koko tämän meidän pitkän ja hienon maan mahdollisuuksien hyödyntäminen tähän talouden kestävän käänteen aikaansaamiseen.

Arvoisa puhemies! Vielä aivan lyhyesti siitä, kun tässä keskustelussa on noussut aivan oikein esille se, että tällä uudistuksella keskeisesti pyritään tosiaan vaikuttamaan siihen, että vähän suuremmalla osakesijoitusten painolla pystytään niitä odotettavissa olevia tuottoja kasvattamaan. Totta kai tätä keskustelua seuraavat myöskin sitten voivat ajatella, että kun haetaan suurempaa tuottoa, niin onko kyseessä suurempi riski, ja näin tietysti yksittäisten sijoitusten osalta myös on. On todella tärkeää, että lainsäädäntö lähtee siitä, että samalla kun eläkevaroja sijoitetaan tuottavasti, ne sijoitetaan jatkossakin myös turvaavasti niin, että tämä, voi sanoa, keskeinen kansallisvarallisuutemme on kyllä hyvin hoidettu. Ennen kaikkea sitten, kun sijoitukset, jotka ovat huomattavan merkittäviä, tehdään hajautetusti niin toimialojen kuin erilaisten sijoitusinstrumenttien kuin myös vaikkapa valuutta-alueiden tai maantieteen osalta, kyllä voidaan ajatella, että tämä riski saadaan minimoitua ja todella päästään hyödyntämään näitä jo edellisessä puheenvuorossa kuvaamiani markkinatalouden tuomia mahdollisuuksia saada pääoma tuottamaan niin, että se tekee töitä puolestamme ja huolehtii siitä, että eläketurva on suomalaisilla kunnossa pitkälle tulevaisuuteen.

Arvoisa rouva puhemies! On hienoa, että valiokunnassa on voitu käsitellä yksimielisesti tätä pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa. Varmasti ministeri Multala ja ympäristöministeriön väki ansaitsevat kiitoksen siitä, että ne skenaariot ja sitä kautta tuotettu taustapohdinta ovat olleet ansiokkaita, kun valiokunnissa on voitu tällä tavoin tehdä työtä yhteen hiileen puhaltaen. On selvää, että ihmiskunnan täytyy pystyä elämään sovussa planeettansa kanssa. Uskon, että Suomella on tässä työssä sillä tavalla aivan erityinen rooli, että jos jo nykyisellään maailman maat toimisivat kuten Suomi, tuottaisivat energiansa päästöttömästi ja käyttäisivät resurssejaan viisaasti ja luonnonvarojaan kestävästi, niin meillähän olisi jo vallan hyvä tilanne suhteessa siihen, minkälaiset resurssit planeettamme tarjoaa hyvinvoinnin pohjaksi. Ja jotta yhä useampi maa ottaisi mallia Suomesta — jotta yhä useampi maa haluaisi seurata niitä arvoja, joiden osalta Eurooppa varmasti tässä ajassa on niitä harvoja toivon majakoita maailmassa, kun puhumme siitä, että Eurooppa edustaa demokratiaa, ihmisoikeuksia, yhdenvertaista yhteiskuntaa, hyvinvointimallia mutta myös kestävää kehitystä — on todella tärkeää huolehtia siitä, että meidän yhteiskuntamme on myös taloudellisesti menestyvä yhteiskunta, jotta todella sitten maailman maat haluavat meidän esimerkkiämme seurata. Vain tuolloin pääsemme siihen positiiviseen vaikutukseen, että myös ilmastonäkökulmat ja laajemminkin ympäristönäkökulmat otetaan maailmassa huomioon samalla tavalla hyvin kuin niistä Suomessa perinteisesti on huolehdittu ja kuin olemme tulevaisuudessakin sitoutuneet näistä asioista huolehtimaan. Siksi on hirveän tärkeää, että samalla kun käymme tätä keskustelua niin ilmastotavoitteista kuin ylipäätään erilaisen saastuttamisen vähentämisestä ja ympäristönsuojelusta, joka on valtavan tärkeää, niin teemme sen kestävän kehityksen periaatteiden mukaan niin, että samalla myös vahva sosiaalinen näkökulma ja taloudellinen näkökulma tulevat kaiken aikaa huomioiduiksi, jotta se meidän asettama toimintatapa on se esimerkki, jota myöskin muut maailman maat haluavat tulevaisuudessa seurata.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Merelle tämän hallituksen esityksen esittelemisestä ja tuomisesta eduskuntaan, ja kiitos myös parlamentaariselle ryhmälle ja edustaja Vestmanille siitä, että tätä on hyvin laajassa parlamentaarisessa prosessissa viety eteenpäin. Nämä lait ovat paitsi välttämättömiä myös kiireellisiä Suomen turvallisuuden vahvistamisen kannalta. Ehkä sellainen näkökulma, jota ei ole vielä keskustelussa nostettu esiin, on se, että nämä siviiliviranomaisten toimivaltuudet liittyvät nykyään aivan olennaisesti myös kovan turvallisuuden tuottamiseen, koska valitettavasti Venäjä käy aggressiivista sotaa Eurooppaa ja länttä vastaan. Tuota sotaa käydään monin eri tavoin. Sitä kutsutaan hybridisodankäynniksi, ja yksi sen ilmenemismuodoista on se, että erilaisia crime as a service, järjestäytyneen rikollisuuden tarjoamia palveluksia saatetaan hyödyntää sitten näitten hybridioperaatioiden toteuttamiseen. Jotta meillä ei ole tällaisia crime as a service -palveluksia tarjolla meidän yhteiskuntamme horjuttamiseen, tarvitaan kyllä [Puhemies koputtaa] kaikkia näitä tässä esitettäviä muutoksia.

Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja, puheenjohtaja Elomaalle tämän mietinnön esittelystä ja kiitos maa- ja metsätalousvaliokunnalle ripeästä toiminnasta lakiesityksen kanssa, joka on tietysti sellainen, joka pitääkin kiireesti saada voimaan. Tosiaan Suomessa valtiovalta kuuluu kansalle, jota sitten kokoontuu eduskunta tänne valtiopäiville edustamaan, ja eduskunnalle tietysti valtioneuvosto tuottaa sitten ministeriöidensä valmistelun kautta lakiesitykset. Joskus voi käydä niin, että kun tehdään todella isoja lakikokonaisuuksia, niin kuin nyt tässä vuoden alusta voimaan tulleessa hallinnon uudistuksessa, niin joku yksittäinen mutta lain toiminnan kannalta täysin kriittinen sana, kuten tässä tapauksessa ”Ruokavirasto”, jää sieltä lakiesityksestä puuttumaan ja sitä ei sitten yksikään silmäpari tässä prosessin aikana huomaa, vaikka se on satojen silmäparien ohi prosessin aikana kulkenut. On todella hienoa, että järjestelmämme toimii niin, että se pystyy nopeasti myös sitten tällaiset tarvittavat korjaukset tekemään, ja saadaan jälleen hallinto toimimaan tämän luonnonmukaisen tuotannon osalta kuten on ajateltu ja tarkoituksenmukaista on. Elikkä varmasti eduskunta voi nyt hyvillä mielin tässä ensimmäisessä käsittelyssä hyväksyä tämän maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön asiasta.

Arvoisa rouva puhemies! Tuossa edellisessä keskustelussa puhuttiin koulusta, ja siinäpä kouluvuodet palautuivat mieleen. Koulussa opimme, että energia tarkoittaa kykyä tehdä työtä, ja työllä se on kansakunnan menestys tulevaisuudessakin rakennettava, joten oikeastaan paljon tämän tärkeämpää keskustelua kuin tämä energiapoliittinen keskustelu ei eduskunnassakaan voi käydä. Energian osalta Suomi on aina joutunut tietysti täällä pohjolan raukoilla rajoilla toimimaan sillä tavoin viisaasti ja ennakkoluulottomasti, että olemme pitäneet oman energiantuotantomme monipuolisena, mutta samalla meille on ollut luontevaa toimia myös puhtaasti ja resurssiviisaasti. Tämän päivän Suomi todella voi ylpeillä sähköjärjestelmällä, jossa lähes kaikki käytetty sähkö on jo päästötöntä. Siitä iso kiitos kuuluu tietysti sille, että meillä halki vuosikymmenten on hyödynnetty myös ydinvoimaa sähköntuotannossa. No nyt, arvoisa rouva puhemies, tämä ydinenergialain kokonaisuudistus tuottaa meille tietysti hyvät lähtökohdat lainsäädännön näkökulmasta myös tulevaisuudessa huolehtia siitä, että pystymme tuottamaan kotimaista päästötöntä ydinsähköä mutta ehkä ennen kaikkea myös tulevaisuudessa juuri päästötöntä lähilämpöä ydinvoimaa hyödyntäen. Tämä on iso ja tärkeä muutos sitten myös sen Suomen turvallisuuden kannalta, joka lienee se eduskunnan toinen erittäin tärkeä tehtävä. Oikeastaan turvallisuuden varaanhan sitä kaikkea muuta kansakunnan menestystä sitten työtä tekemällä rakennetaan. Eli on todella tärkeää, että tällaisessa kylmässä pohjolan maassa on lämmönlähteitä paikallisesti emmekä ole keskitetyn sähkönjakelun varassa lämmön tuottamisessa vaan paikallisesti sähköä tuottamalla pystytään sitä lämpöä jakelemaan myös tilanteissa, joissa, esimerkiksi kriisitilanteessa, valtakunnallinen sähköverkko ei olisi käytettävissä. Eli siinä mielessä tämä lainsäädäntöuudistus on todella tärkeä myös Suomen turvallisuuden kannalta ja sen pitkäjänteisen turvaamisen kannalta. Aivan tähän lopuksi, rouva puhemies, haluan todeta, että tässä on esitetty järkeviä vetoomuksia oppositiopuolueitten puolelta, että hallitus Suomen EU-vaikuttamisessa huolehtii Suomen intressien toteutumisesta, ja näin taatusti tullaan tekemään. Mutta toki on hyvä muistaa, että Suomen äänenpaino neuvostossa, kun sitten määräenemmistöpäätöksiä tehdään, on vain 1,25 prosenttia äänistä, eli yksin emme voi sanella. Mutta Suomen on tärkeää huolehtia siitä, että olemme sellainen esimerkki, että tekemällä viisasta politiikkaa Suomessa näytämme mallia myös muille, [Puhemies koputtaa] että puhtaasta energiajärjestelmästä huolehtimalla voi kansakuntana muutenkin menestyä.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo tunnetaan ahkerana työntekijänä mutta myös hyvin vaatimattomana henkilönä, ja hän ehkä siksi jätti tuomatta esiin nyt esimerkiksi tämän Suomen tämänpäiväisen kirjeen EU-komission puheenjohtajalle, jonka pääministeri on lähettänyt. Tuo kirje on aivan erinomainen. Tällä Suomen aktiivisella otteella tulemme todennäköisesti saamaan moniin suomalaisten arkeen vaikuttaviin asioihin ja yritystemme kilpailukykyyn vaikuttaviin asioihin konkreettista parannusta, kun EU:n tulevia omnibuspaketteja rakennetaan. Siellä on asioita kestävän rahoituksen taksonomiasta, puolustuksen parempien satsausten mahdollistamisesta, metsäpolitiikasta, monenlaisista asioista, yli 40:een eri EU-lainsäädäntöön konkreettisia ja hyviä ehdotuksia Suomesta, ja kiitos siitä pääministerille. Otan yhtenä pienenä arjen asiana esille dieselautoilijoita piinaavat AdBlue-reagenssiin liittyvät jäätymisongelmat Suomessa. Ne on nyt nostettu virallisella tasolla esille, ja kiitos pääministerille ja hallitukselle tästä asiasta.

Arvoisa rouva puhemies! Jäi tosiaan tuossa edellä hieman kesken ajatus siitä, millä tavoin tämä vaikea sota-aika Euroopassa voi toisaalta myös kääntyä Suomen kansantalouden kasvun mahdollistajaksi. Tässä todella Suomen puolustusvälineteollisuus osaltaan tulee näyttelemään aivan keskeistä roolia. On hienoa, että meillä puolustusvälineteollisuutta sekä nykyisellään että tulevien investointimahdollisuuksien osalta sijoittuu laajasti eri puolille maata, jolloin nämä investoinnit ja sitä myöten myös työtilaisuudet ja toimeentulo kohdistuvat laaja-alaisesti. Tosiaan mitä tulee tähän alkuperäiseen ajatukseen siitä, pitäisikö Suomen talouden elvyttämiseksi edellyttää meidän omilta hankinnoiltamme tiettyä kotimaisuusastetta, niin totta kai aina pyritään siihen, että kotimaasta saataisiin parasta mahdollista tavaraa mahdollisimman edullisesti niin, että saataisiin puolustuskykyä eniten vahvistettua sillä eurolla, joka puolustukseen käytetään. Mutta on aivan selvä asia, että kun lähdetään hankkimaan vaikkapa monitoimihävittäjiä, jotka ovat niitä tämän vuoden suurimpia puolustushankintoja — syksyllähän ensimmäiset hävittäjät sitten Suomeen saapuvat tuolta Yhdysvalloista — niin ei niitä voi tietenkään Suomesta hankkia. Mutta Suomi on sitoutunut siihen ja eduskunnan tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että me pidämme Suomen turvassa. Silloin hankimme maailman parhaan monitoimihävittäjän, saamme F-35-hävittäjän. Mutta on tärkeää ja hyvä ymmärtää, että Suomi on aivan keskeinen osa tuota globaalia hanketta. F-35-hävittäjiä ei koottaisi myöskään niille muille hankkeessa mukana oleville liittolaismaille, ellei niitä koneiden eturunkoja tuolla Jämsän Hallissa sitten koottaisi. Ja on tässä Suomen teollisessa yhteistyössä muitakin elementtejä, miten kuulumme osaksi tätä globaalia perhettä. Eli Suomen oma hankinta tuo myös työtä Suomeen, vaikka järjestelmä sinänsä ostetaan ulkomailta. Mutta kun nyt siis puhutaan sitten vaikka näistä Maavoimien hankinnoista, joihin tämän vuoden budjettiin on varattu kuuden miljardin hankintamääräraha, niin kun ajatellaan vaikkapa Saksan lähivuosien hankintabudjettia maavoimien asejärjestelmien ja materiaalin osalta, niin sehän on satoja miljardeja euroja. Silloin on hyvä ymmärtää, mistä sitä kauppaa ja sen myötä työtä ja toimeentuloa Suomeen parhaiten saadaan: sillä, että me itse ostamme itseltämme ja saksalaiset ostavat itseltään, vai sillä, että Suomi pääsee ostamaan ja Suomi pääsee myös toimittamaan aseita Saksalle? Tietysti sillä, että tässä vastuullinen markkinatalous toimii, luodaan eurooppalainen puolustustarvikkeiden markkina, jolla sitten suomalaiset, uskon näin, ovat hyvin kilpailukykyisiä. Tämä meitä eniten hyödyttää. Arvoisa puhemies! Ehkä lyhyesti pari ulottuvuutta vielä. Haluan kiittää ministeri Marttista ja ministeri Multalaa, jotka ovat aktiivisesti tässä keskustelussa olleet. Juuri tämän lain osalta ministeri Talvitiellä ei ole ollut niin suurta valmisteluvastuuta, sillä puhe on siis tästä rakentamislain ja toisaalta räjähdeaineiden käsittelystä annetun lain muutoksesta, joka on juuri valiokuntavaiheessa. En mene siihen käsittelyyn tarkemmin, mutta tämä lainsäädäntö vain kuvaa sitä, miten voidaan sitten jouduttaa hallinnollisia prosesseja, miten voidaan varmistaa, että investointeja saadaan Suomeen toteutettua. Tässä ei millään tavalla tingitä varsinaisesti esimerkiksi turvallisuus- tai ympäristömääräyksistä vaan ainoastaan nopeutetaan ja joudutetaan näitten investointien toteutumista. Tässä tietysti vahvana perusteena on se, että kansallisen turvallisuuden täytyy mennä tietysti kaiken muun edelle ja tarvitaan tällaista kriittistä lisätuotantokykyä, jotta pystymme tuottamaan kaikkea sitä puolustustarviketta, jota tarvitsemme. Mutta mietin sitä, että kun tällaisia hyviä lakeja pystytään säätämään, niin miksei nähdä toisaalta myös sitä, että kun Suomessa investointilama on jatkunut niin pitkään, niin miettisimme todella, voidaanko hallinnollisia prosesseja vielä nykyistä voimakkaammin nopeuttamalla saada myös muille kuin tälle puolustusteollisuuden sektorille aikaan sellaista toivottua investointien etenemistä, mikä toisi Suomeen työtä ja toimeentuloa. Sellaista aivan varmasti voitaisiin saada vaikkapa tähän Euroopan strategisen autonomian rakentamiseen liittyen. Kun meidän tasavallan presidenttimme Ranskan-kollegansa tapasi, niin siellä keskusteltiin esimerkiksi kriittisistä raaka-aineista, ja niitähän meillä Suomessa on. Katson vaikka edustaja Lylyä, joka tulee tuolta Suomen ja samalla koko Euroopan kaivosteollisuuspääkaupungista Tampereelta. Kyllä näitten kaivannaisten vastuullisessa, kestävässä hyödyntämisessä Suomella on aivan valtava potentiaali tulevina vuosina. Se hyödyttää meitä itseämme, mutta olisi iso asia myös koko Euroopan kannalta. Arvoisa rouva puhemies! Ehkä tässä nyt omat pennoseni tähän keskusteluun, mikä selvästi vielä hetken jatkuu, mutta varmaan aika paljon on myös jo sanottu.