Lindtman Antti

Arvoisa puhemies! Hyvä pääministeri, epäilitte jälleen kerran, että SDP ei muista, miten talouspäätökset hallituksessa kulkevat. [Sanna Antikainen: Siltä se vaikuttaa!] Minusta se on vähän ylimielinen kommentti etenkin tilanteessa, jossa te rikotte velkaennätyksen, jossa teidän viimeinen budjettinne ottaa puolet enemmän velkaa kuin valtiovarainministeri Saarikon viimeinen budjetti ja jossa te olette vieneet työttömyyden EU:n korkeimmaksi. Minusta sitä taustaa vasten erityisesti tuo on hiukan ylimielinen kommentti. Arvoisa pääministeri, te käytitte kesän riitelyyn oman ministerinne kanssa näistä järjestöavustusten kriteereistä, ja nyt on saatu selville, että te olette tekemässä näin isot leikkaukset ja ne väistämättä uhkaavat vaikkapa puhevammaisten välttämätöntä apua, lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyä tai jälkihuoltoa. Kun te nyt riihessä päätitte kiihdyttää velkaantumista — siis riihen päätökset [Puhemies koputtaa] kiihdyttävät velkaantumista — onko todella niin, että tässä kokonaisuudessa te ette yhtään [Puhemies koputtaa] löytäneet armoa tälle tärkeälle vapaaehtoistyölle?

Arvoisat edustajat! Kiitos hyvästä keskustelusta ja hyvistä huomioista. Tosiaan tämä pankkivaltuuston kertomus on tämmöinen oikea runsaudensarvi, josta voi saada monia näkökulmia. Juuri näin, niin kuin tässä monessa puheenvuorossa todettiin: Nyt Suomen talous — itse asiassa jo hiukan pitempään, kun vasta hetken aikaa sitten tultiin — on saanut vetoapua kansainväliseltä taloudelta. Tietysti se, mitä tässä varmasti nyt sitten kiivaasti odotetaan, on se, milloin tämä heijastuu työllisyyteen. Nythän todella tilanne on ollut se, että jos vuoden 2024 syksystä bkt on ollut kasvussa mutta edelleen työllisyydessä poiketaan euroalueesta, niin kyllähän se pistää miettimään, mikä tässä oikein on. Toivotaan, että kun lisää tietoa ja dataa saadaan, niin tähänkin jonakin päivänä selitys saadaan. Yksi asia, jonka kävin tuossa puheessa läpi, on se, että varmasti on niin, että meillä taitaa olla Viron ohella eniten sidottu kotitalouksien mutta myös yritysten luottoja vaihtuviin korkoihin, mikä tarkoittaa sitä, että tämä erittäin nopea rahapolitiikan kiristyminen välittyy nopeammin, ja sitten on myös tämä turvallisuusympäristö tässä tekijänä. Mutta sitten todella se, mihin edustaja Lyly kiinnitti huomiota, on tämä asuntomarkkinoiden tilanne, ja tämä on todella poikkeavaa. Tämä poikkeaa muusta euroalueesta lähes yhtä paljon, ehkä enemmänkin, kuin nämä meidän työllisyysluvut. Jos katsoo vielä, niin oikeastaan kaikkialla euroalueella asuntojen hinnat lähtivät nousuun suurin piirtein vuoden 2015 jälkeen samaan aikaan, ja vaikka pelkästään pääkaupunkiseutuunkin verrataan, niin euroalueella tämä asuntojen hintojen nousu oli itse asiassa vielä nopeampaa kuin Suomessa. Tämän jälkeen sitten sodan alettua tämä tasaantui, ja muualla euroalueella sitä kesti toista vuotta, noin pari vuotta, ja sen jälkeen se lähti taas kasvuun, ja meillä on nyt tämmöinen yksi historian pisimmistä kausista asuntojen hintojen laskussa. Totta kai sillä täytyy olla vaikutusta, niin kuin tuossa kävin läpi. Me tiedetään jo nyt, että sillä on vaikutus kotitalouksien varallisuuskokemukseen ja sitä kautta kulutukseen. Sillä on vaikutus ikään kuin näihin ihmisten omarahoitusosuuksiin, vakuusarvoihin, jotka voivat luoda lukkoa sinne asuntomarkkinoille. Sitten totta kai tällä kaikella on tietenkin vaikutus rakentamiseen. Niin kauan kuin asuntomarkkinoilla tilanne on tämä, että huomenna on edullisempaa kuin tänään, niin silloinhan monella kuluttajalla on ihan loogista lykätä sitä asunnonhankintaa. [Puhemies koputtaa] Näin se hintaero repeää, ja sen takia uudet hankkeet eivät oikein tahdo käynnistyä. Tähän tarvitsisimme todella käännettä aikaiseksi, jotta tämä luottamus heijastuisi kotimarkkinoille ja sitä kautta työllisyyteen. — Kiitos.

Puhemies, hyvät edustajakollegat! Vuotta 2025 eli pankkivaltuuston kertomusvuotta leimasivat poikkeuksellinen epävarmuus sekä geopolitiikan ja kauppapolitiikan jännitteet. Venäjän laiton hyökkäyssota Ukrainassa jatkui, ja kansainvälisen talouden toimintaympäristö muuttui aiempaa vaikeammin ennakoitavaksi. Euroalueen kasvu jäi hitaaksi, ja myöskin Suomen talouskehitys oli vaimeaa. Inflaatio euroalueella vakautui vuoden aikana lähelle EKP:n kahden prosentin tavoitetta. Koko vuoden inflaatio oli 2,1 prosenttia. Energian hintojen lasku hidasti hintojen nousua, vaikka palveluinflaatio pysyi muuta inflaatiota nopeampana. Inflaation hidastuminen mahdollisti rahapolitiikan keventämisen, ja EKP laskikin talletuskoron ensimmäisen vuosipuoliskon aikana kahteen prosenttiin ja piti sen tällä tasolla loppuvuoden kertomusvuotena. Vuonna 25 valmistuneessa rahapolitiikan strategia-arviossa EKP:n neuvosto piti ennallaan symmetrisen kahden prosentin inflaatiotavoitteen keskipitkällä aikavälillä. Samalla korostettiin valmiutta reagoida riittävästi, jos inflaatio poikkeaa tavoitteesta olennaisesti kumpaan suuntaan tahansa. Rahapolitiikan toimintaympäristö on kuitenkin ollut myöskin myrskyisenä. Geopoliittiset rakenteet ovat kolhiintuneet ja poliittinen epävarmuus kasvanut. Yhdysvaltojen tempoileva tullipolitiikka on vaikeuttanut vientiyritysten toimintaa ja heiluttanut dollarin kurssia. Ukrainan sota on ylläpitänyt jatkuvaa turvallisuuteen liittyvää epävarmuutta. Yhdysvaltain dollari reservivaluuttana on kokenut kolhuja. Siihen ovat vaikuttaneet erityisesti Yhdysvaltojen kasvanut budjettialijäämä ja USA:n toimintaan sisältyvä poliittinen riski. Kun dollari on reservivaluutta, Yhdysvallat on nauttinut alhaisista valtionlainojen koroista. Näiltä markkinoilta ei kuitenkaan voi olla suurta pakoa, koska mitkään muut valtionlainamarkkinat eivät kooltaan yllä lähellekään Yhdysvaltojen markkinoita eivätkä pystyisi absorboimaan valtavaa sijoitusmäärää. Pakoa onkin ollut enimmäkseen kultaan. Rahapolitiikka on onnistunut luovimaan tässä ympäristössä hyvin. Välitön seuraus epävarmuudesta kuitenkin on ollut se, että rahapolitiikassa ei ole pystytty viestimään tulevia askelia vaan on sitouduttu päätöksenteossa hetken tilanteeseen. Myös rahoitusvakaus on pitänyt tässä myrskyssä. Pankkijärjestelmän tila on hyvä, ja se pystyy kestämään kolhuja. Sen sijaan kotitalouksien asema on hankala. Vaikka reaalitulot ovat jo kasvaneet, monilla riski joutua työttömäksi on edelleen ollut suuri, etenkin kertomusvuotena. Tulevaan tulokehitykseen liittyy monia epävarmuuksia. Julkisen talouden heikko tila vaikuttaa myös sekin kotitalouksiin. Valtion budjetin edessä oleva tasapainottaminen osuu eri tavalla eri kotitalouksiin, ja kotitaloudet varautuvat tähän säästämisellä. Asuntovarallisuuden arvo on laskenut. Nämä kaikki epävarmuudet ovat ylläpitäneet poikkeuksellisen korkeaa säästämisastetta, ja sen kääntöpuolena kotitalouksien kulutus ei ole kasvanut vuosiin kertomusvuoden loppuun mennessä. Tästä on vaikea nähdä nopeaa tietä ulos ilman tuntuvaa positiivista muutosta tulevaisuudenodotuksissa. Odotusten on puolestaan vaikea muuttua ilman selkeää epävarmuuden hälventymistä. Arvoisat kollegat, puhemies! Pankkivaltuustossa seurasimme rahapolitiikan välittymistä, kotitalouksien velanhoitokykyä ja rahoituksen saatavuutta. Vaihtuvakorkoisten lainojen suuri osuus välittää markkinakorkojen muutokset Suomeen nopeasti. Korkojen lasku helpotti velallisten asemaa, mutta kotitaloudet ja yritykset ovat edelleen varovaisia lainanotossa ja investoinneissa. Suomen rahoitusjärjestelmä säilyi vakaana kertomusvuonna. Pankkisektorin vakavaraisuus, likviditeetti ja maksuvalmius olivat vahvoja, eikä järjestelmän toimintakyky heikentynyt tietoverkkohäiriöistä huolimatta. Riskit eivät kuitenkaan ole poistuneet. Kiinteistömarkkinoiden vaikeudet, kyberuhat ja rahoitusmarkkinoiden nopeat muutokset edellyttävät edelleen hyvää varautumista ja tietenkin riittäviä pääomapuskureita. Maksamisen turvallisuus ja toimintavarmuus olivat kertomusvuonna keskeisiä kysymyksiä. Suomen Pankki edisti pikamaksamisen käyttöönottoa ja osallistui digitaalisen euron valmisteluun. Digitaalisen euron tavoitteena on vahvistaa Euroopan digitaalista itsemääräämisoikeutta sähköisessä vähittäismaksamisessa. Samalla uudet maksamisen muodot, kryptovarat, stablecoinit, edellyttävät huolellista riskiarviota. Pankkivaltuuston kertomuksen erityisteemassa tarkastellaan näitä muutoksia sekä verkko- ja mobiilimaksamisen tulevaisuutta. Arvoisat kollegat! Pankkivaltuusto arvioi, että Finanssivalvonta on hoitanut jatkuvasti muuttuvaa tehtäväkenttäänsä tehokkaasti ja kustannuskehityksen kannalta tarkoituksenmukaisesti. Valvonnan tarve ei ole vähentynyt. Uudet teknologiat, maksamiseen liittyvät petokset, rahanpesun ja pakotteiden kiertämisen riskit sekä kiinteistömarkkinoiden ongelmat syventävät valvonnan vaatimuksia. Samalla valvonnassa on otettava huomioon sääntelyn sivuvaikutukset rahoituksen ja peruspankkipalveluiden saatavuuteen. Pankkivaltuusto kehottaa Finanssivalvontaa tarkastelemaan, miten lainanottajiin kohdistuvat makrovakausvälineet, kuten enimmäisluototussuhde ja siihen liittyvä poikkeamiskatto, kohdentuvat erilaisiin kotitalouksiin. Lisäksi Finanssivalvonnan tulee seurata vuokra-asuntokiinteistöjen omistusjärjestelyjen ja arvostustasojen vaikutusta rahoitusvakauteen sekä avoimien kiinteistörahastojen toimintaan. Finanssivalvonnan tulee myös vaikuttaa siihen, ettei sääntely aiheettomasti vaikeuta pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksen saatavuutta, sekä käyttää toimivaltaansa pankkihuijausten torjunnan tehostamiseksi. Suomen Pankin toiminnallinen tulos kertomusvuonna oli 215 miljoonaa euroa tappiolla. Tappio katettiin purkamalla reaaliarvovarausta, joten tilinpäätöksen tulos on nolla, eikä myöskään vuodelta 25 jaeta voittoa. Tappion keskeinen syy, kuten aikaisempina vuosina olenkin täällä jo avannut, on se, että osto-ohjelmissa hankitut pitkäaikaiset ja matalatuottoiset arvopaperit tuottivat vähän jos ollenkaan, samaan aikaan kun keskuspankkitalletuksille maksettiin korkeampaa korkoa kuin mitä osto-ohjelmassa saaduista arvopapereista saatiin. Eli tästä syntyivät tappiot, ja ohjauskorkojen lasku kertomusvuonna kyllä pienensi korkokuluja ja siten supisti tappioita. Suomen Pankki varautui korkean korkokatteen vuosina tuleviin tappioihin kasvattamalla varauksia, ja vuoden 25 tappion kattaminen pienensi riskipuskureita, mutta pankin pääoma varauksineen edelleen riittää myös hyvin harvinaisiin tappioihin varautumiseen. Kun rahapoliittiset arvopaperiomistukset erääntyvät ja tase pienenee, rakenteellinen korkoriski supistuu. Toki se näkyy, niin kuin olemme saaneet viime aikoina paljon lukea, sitten taas valtion velanhoitomenojen kasvamisena. Keskuspankin ensisijainen tehtävä ei olekaan voiton tuottaminen, vaan hintavakauden ylläpitäminen sekä rahoitus- ja maksujärjestelmän vakauden tukeminen. Näiden tehtävien hoitaminen aiheuttaa ajoittain taloudellisia kustannuksia. Vuoden 25 perusteella voidaankin arvioida, että rahapolitiikan keskeinen tavoite saavutettiin, inflaatio vakautui kahden prosentin tuntumaan kertomusvuotena. Geopoliittisen epävarmuuden sävyttämä toimintaympäristö taitaa koetella jatkossakin rahapolitiikkaa, rahoitusvalvontaa ja maksujärjestelmää.

Arvoisa puhemies! Ei ole sen tärkeämpää asiaa Suomen tulevaisuuden kannalta kuin nuorten tulevaisuus, ja sen takia SDP teki tämän vaalikauden ensimmäisen välikysymyksen nimenomaan nuorten tulevaisuudesta. Vaikka tätä vaalikautta on nyt jonkun verran vielä jäljellä, niin on kuitenkin nyt hyvä arvioida, miten tämän hallituksen tulokset näkyvät. Ja toden totta, totesitte, pääministeri, että kaikista tärkeintä on se, että nuoret saavat työtä. Nuoret haluavat työtä, nuoret haluavat vakiintua, mutta nyt on niin, että esimerkiksi suojaosat on poistettu, ensiasunnon ostajien verotusta on kiristetty, ja tulokset näkyvät nyt siinä, että nuorten pitkäaikaistyöttömyys tämän hallituskauden aikana on tuplaantunut. Nuorten pitkäaikaistyöttömyys tämän hallituskauden aikana on tuplaantunut, niin että kysyn nyt teiltä, pääministeri: onko mitään, mitä olisitte voineet tehdä toisin, ettei nuorten työllisyystilanne olisi näin katastrofaalinen kuin se tällä hetkellä on? Nuoret tarvitsevat työtä tässä ja nyt.

Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz, jo pelkästään tälle vuodelle esitetyssä vaihtoehdossa olemme osoittaneet [Jani Mäkelän välihuuto] ilman mitään yhteisöveromuutoksia, miten on mahdollista panostaa hoitotakuuseen, panostaa perusterveydenhuollon vahvistamiseen, panostaa vaikka niihin työttömyysturvan suojaosiin ja samalla vähentää valtionvelkaa puoli miljardia euroa. Mitä tulee seuraavaan vuoteen, niin on täysin selvää, että te kokoomuksessa itsekin olitte valmiina tosiasiassa luopumaan tästä yhteisöveron kevennyksestä. Kun te itsekin olitte siitä tosiasiassa valmis luopumaan — vai kiistättekö sen, kiistättekö sen? — niin miten meidän pitäisi sitten uskoa, että sillä on näitä kasvuvaikutuksia, mitä asiantuntijatkin kritisoivat. Arvoisa puhemies! Vielä palaan teihin, pääministeri: Kun maassa on 100 000 työtöntä enemmän verrattuna siihen, kun te aloititte, kymmeniätuhansia työllisiä vähemmän kuin silloin, kun te aloititte, niin miten te näillä luvuilla voitte pitää työllisyystilannetta hyvänä? Tiedättekö yhtään, [Puhemies koputtaa] missä arjessa tällä hetkellä suomalaiset elävät tämän teidän saldonne jälkeen?

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää pääministeriä siitä, että vihdoin myönsitte, että viimeinenkin hallituksen taloustavoite on karkaamassa. Kaikki sen ovat jo tienneet, ja vihdoin te sen tunnustitte, joten kysymys ei ole enää siitä, onko se opposition mielipide, onko se jonkun mielipide. Nyt se on hallituksen osalta virallisesti todettu. Sitten toinen asia: On täysin selvää, että me olemme täällä iloisia jokaisesta positiivisesta talousuutisesta, joka tähän maahan tulee, ja uskon, että se yhdistää koko tätä salia. Kolme vuotta on ollut sellaista taaperrusta, että kyllä niitä on kaivattu. [Juho Eerola: Noin kaksikymmentä vuotta!] Mutta se ei poista sitä, että lähes kaikilla työllisyys-, kasvu-, velkaantumis-, työttömyysmittareilla Suomi on ollut teidän hallituskautenne aikana Euroopan pahnanpohjimmaisena: 100 000 uutta työtöntä, kymmeniätuhansia menetettyjä työpaikkoja, ja sen jälkeen pääministeri sanoo, että työllisyys on hyvällä tasolla. Tämä tuntuu ihmisten arjessa ja kodeissa joka päivä, joten jään kysymään: pääministeri, tiedättekö te yhtään, missä arjessa tänäkin päivänä suomalaiset työttömät elävät?

Arvoisa puhemies! Kun Suomi ja maailma menivät kiinni maailmanlaajuisen pandemian johdosta, [Eduskunnasta: Uudenmaan rajakin meni kiinni!] kun yrityksiä piti tukea miljardeilla, kun ihmiset menettivät työnsä, kun maskeja piti hankkia ja terveydenhuoltoa tukea, [Sari Sarkomaan välihuuto] niin Suomi otti jättimäisen määrän velkaa, 17,4 miljardia. Elettiin täydellisiä poikkeusoloja. [Välihuutoja oikealta] Nyt tämän hallituksen kehysriihen tulos on se, että te esitätte, että vuonna 2030, ilman poikkeusoloja, valtio ottaa 17,4 miljardia euroa velkaa, siis normaalioloissa. Valtiovarainministeri Purra, ette te tässä tilanteessa ole sen takia, etteivätkö teidän saksenne olisi riittävän terävät, ettekä siksi, ettettekö osaisi ylpeillä niillä leikkauksilla, jopa hymyillä ja laittaa kuvia niistä leikkauksista, joita olette tehneet. Te olette tässä tilanteessa sen vuoksi, että te olette Euroopassa pahiten epäonnistuneet työllisyydessä, kasvussa, ja sen vuoksi velkaantuminen on kasvussa. [Puhemies koputtaa] Joten, ministeri Purra, onko näissä hallituksen taloustavoitteissa mitään rajaa, [Puhemies koputtaa — Pia Sillanpään välihuuto] jonka jälkeen te vedätte johtopäätökset ja toteatte, [Puhemies: Kiitoksia, edustaja Lindtman!] että nyt ei ole edellytyksiä jatkaa?

Arvoisa puhemies! Yhdysvaltojen ja Trumpin käynnistämä operaatio vailla kansainvälisen oikeuden hyväksyntää Iranissa on osoitus siitä, että ne laineet lyövät jo heti tänne Eurooppaan ja Suomeen. Huoli tästä on yhteinen, siitä olemme samaa mieltä, arvoisa pääministeri, ja olemme samaa mieltä siitäkin, että ne keinot, joita nyt tämän tilanteen helpottamiseksi kansalaisille on valittava, on sovitettava tähän jättimäiseen Euroopan nopeimpaan velkaantumiseen, jonka olemme tällä vaalikaudella nähneet. Julkisen talouden liikkumavara on vähäinen. Arvoisa puhemies! Juuri sen takia hiukan ihmettelemme, että juuri tässä tilanteessa hallituksen valitsema linja itse asiassa on kiristänyt tälle vuodelle 2 000 euroa ansaitsevan myyjän tai siivoojan verotusta, [Vasemmalta: Ohhoh!] samalla kun suurituloiset ovat saaneet nyt niin isot veronkevennykset, että ei heillä ole vielä tässä mitään hätää, vaikka tämä tilanne kohdistuu kaikkiin. [Puhemies koputtaa] Pääministeri, onko teille tärkeämpää edelleen suurituloisten suojeleminen tässäkin tilanteessa [Puhemies koputtaa] vai tavallisten kansalaisten arjen helpottaminen?

Arvoisa puhemies! Tuhat päivää Orpon hallitus on ollut nyt vallassa, ja saldo on kyllä melkoinen: koko Euroopan unionin heikoin työllisyyskehitys, siis ei löydy Euroopan unionista toista hallitusta, jossa kehitys olisi sen aikana ollut niin huono kuin se on ollut Orpon hallituksen aikana; EU:n korkein työttömyys, korkein työttömyys — ei löydy toista maata, jossa on näin raju työttömyystilanne kuin Suomessa; kasvu kehittyneiden maiden heikoimmasta päästä viime vuonna [Sheikki Laakson välihuuto] ja, ministeri Grahn-Laasonen, velkaantuminen koko EU:n nopeinta, ja tähän päälle vielä nämä valtavat veronkevennykset velaksi. [Pia Viitanen: Hallituksella on varaa!] Mutta se, mihin teillä ei ole varaa, ovat ne aidot kasvu- ja työllisyystoimet, joita tässä on kaivattu jo pitkään. Ministeri Marttinen, kun te sanotte, että te aiotte jatkaa nyt sillä linjalla, joka esimerkiksi lisää tätä epävarmuutta, joka vähentää luottamusta ja joka vähentää kasvua, niin kyllä minusta teidän kannattaisi uudelleen miettiä. Teidän oma ministeriöhän katsauksessaan puolitoista vuotta sitten sanoi, että hallituksen toimet heikentävät [Puhemies koputtaa] työllisyystilannetta, [Juha Mäenpää: Pitäisikö lähettää Italiaan rahaa?] joten kysyn nyt: käykö varapuheenjohtaja Malmin malli [Puhemies koputtaa] siitä, että ihminen voi kouluttautua uudelleen työttömyyden aikana?

Arvoisa puhemies! Nuorten heikon työllisyystilanteen takana on, voi sanoa, jopa ennätyksellisen heikko työllisyystilanne Suomessa, ja se johtuu epävarmuudesta ja epäluottamuksesta, joita muun muassa tämä hallitus on lisännyt omilla päätöksillään. Nyt teidän lääkkeenne tähän siis on lisätä entisestään epävarmuutta työelämässä. Nämä kaikki heikennykset ja leikkaukset, joita olette tehneet, ovat juuri osaltaan se syy, minkä takia Suomi on tässä jamassa, ja nyt te tarjoatte lisää tätä samaa lääkettä. Ja kun katsoo tuloksia, nuorten työttömyys on ylittänyt jo korona-ajan, joten toivoisi, että sieltä työkalupakista löytyy jotain muutakin. Arvoisa puhemies! Ministeri tässä antoi ikään kuin ymmärtää, että tämä tasa-arvo tässä paranee, mutta jätätte kertomatta, että eikös siinä teidän omassa esityksessä todeta, että tässä on suuri riski, että tämä teidän esitys siis lisää — ei vähennä vaan lisää — raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Ja jos kerran olisi näin, että tämä tilanne parantaa tasa-arvoa, niin eivät kai tässä Suomen naiset olisi liikkeellä niin vahvasti. [Puhemies koputtaa] Aiotteko todella sulkea korvanne jopa teidän omilta naisjärjestöiltä?

Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri Orpo! Onko nyt todella niin, että teidän mielestänne tälle puolueiden yhteiselle sopimukselle siitä, miten tulevien vuosien julkista taloutta laitetaan kuntoon, on paras mahdollinen aloitus se, että se hallitus, jota se ensimmäisenä koskee, ilmoittaa, että se ei tee mitään lisätoimia sen tavoitteen saavuttamiseksi? [Eduskunnasta: On tehnyt jo!] Siinä työryhmässä on useita skenaarioita. Vain yksi niistä siinä yhteissopimuksessa mahdollistaa hallitukselle, jos se niin päättää, olla tekemättä mitään. Onko tämä nyt se viesti myös tuleville hallituksille, että jos on mahdollisuus siirtää eteenpäin, niin siirretään sitä taakkaa sitten eteenpäin? Pääministeri Orpo, tämä yhteisöveron alennus on luomassa niin ison reiän Suomen julkiseen talouteen juuri niille vaikeille vuosille, jotka siellä ovat edessä, että ei ihme, että valtiovarainministeri käyttää kaikki hävittäjähankintojenkin kirjaukset kikkana sille, että teidän ei tarvitsisi mitään tehdä, mutta mitä se, arvoisa pääministeri, kertoo hallituspuolueiden sitoutumisesta tähän yhteiseen sopuun?

Arvoisa puhemies! Juuri sen vuoksihan me tässä tilanteessa olemme, kun Suomi on nyt näinä kahtena viimeisenä, erityisesti kahtena viimeisenä vaalikautena mutta myös aiemmin velkaantunut valtavia määriä: koronakriisi, energiakriisi, Venäjän hyökkäyssota ja nyt tällä vaalikaudella Euroopan heikoin kasvu ja heikoin työllisyyskehitys. Nämä ovat ne pohjasyyt. [Mauri Peltokangas: Eikö Venäjän sotaa ole enää olemassa?] — Kyllä, se on edelleen olemassa, muun muassa silloin, kun te nämä lupaukset annoitte. Arvoisa puhemies! Juuri senhän takia tämä sopimus on nyt tehty, ja parlamentaarinen ryhmä päätti, että se tarkastelujakso on vuodelta 27 vuoteen 31, eli tämän hallituksen viimeinen vuosi. Nyt kuuluu, Kopra, kysymys, johon te ette vastannut enkä vielä ole kuullut vastauksia: oletteko te valmis tekemään oman osanne siitä, mitä tämä tarkkailuluokka muun muassa nyt teiltä edellyttää? Me olemme tehneet esityksen 1,4 miljardin säästöistä. Kelpaako?

SDP on valmis tekemään tarvittavat talouden tasapainotuspäätökset. Ja jos hallitus kaipaa vaihtoehtoja, tarjoamme tiekartan. Tässä se tulee: Ensinnäkin luovutaan kalliista ja tehottomasta yhteisöveron alennuksesta. Toiseksi karsitaan yritystukia. Ja kolmanneksi luovutaan yksityisen hoidon tehottomiksi osoittautuneista Kela-korvauksista, niiden osuudesta. Rajataan kotihoidon tukea ja otetaan käyttöön maankäytön muutosmaksu. 1,4 miljardia euroa yhteensä. Arvoisa puhemies! Tämä vaalikausi on todistanut, että talous ei tasapainotu ilman kasvua ja työllisyyttä. Siksi esitämme myös kolmea kiireellistä kasvutoimea: Ensinnäkin laitetaan nyt vihdoin vauhtia niihin asuntomarkkinoihin tuntuvilla kannusteilla ensiasunnon ostajille. Pistetään yritysten rahoitus, ennen kaikkea kasvurahoitus, kuntoon jykevillä toimilla ja tehdään vaikuttavat täsmätoimet suurtyöttömyyden nujertamiseksi. Tuplataan nuorten työllistymistuki, parannetaan kotitalousvähennystä hoiva- ja hoitotyössä ja tuetaan pieniä yrityksiä ensimmäisen työntekijän palkkaamisessa. [Mauri Peltokangas: Mistä rahat?] Koska eihän se nyt voi olla niin, että työtön ei saa opiskella, yrittää tai edes tehdä vapaaehtoistyötä mutta risusavottaan on mentävä, kun Purran pilli soi. Arvoisa puhemies! Suomi on ajettu vaikeaan tilanteeseen, mutta suunta voidaan vielä kääntää oikeilla päätöksillä ja aloittamalla nyt. Luottamus palaa, jos päätökset koetaan taas oikeudenmukaisiksi: kun yhteisvastuu voittaa ahneuden, kun hoitoonpääsy voittaa veronkevennykset varakkaimmille ja kun toisesta välittäminen voittaa itsekkyyden. Silloin luottamus palaa ja alkaa Suomen käänne. [Timo Harakka: Siinä oli asiaa!]

Arvoisa puhemies! Kiinnitin itsekin huomiota siihen, että työministeri pyysi opposition tukea hallituksen työllisyyspolitiikalle. Arvoisa ministeri, hyvä hallitus, emme kyllä sellaista politiikkaa halua tukea, joka on tuottanut Euroopan heikoimman työllisyyskehityksen, [Vasemmalta: Näin on!] joka on politiikkaa, joka on tuottanut Euroopan korkeimman työttömyyden, politiikkaa, joka on tuottanut — toisin kuin pääministeri Orpo lupasi — ei sataatuhatta uutta työpaikkaa vaan lähes satatuhatta uutta työtöntä. Sitä me emme halua tukea. Olemme tässä koko vaalikauden yrittäneet tehdä ehdotuksia, jotka mahtuvat sinne budjettiin hyvin ja jotka parantaisivat tilannetta, mutta olette olleet kovin haluttomia ottamaan vastaan niitä, esimerkiksi kotitalousvähennyksen parantamista tai asuntomarkkinoiden liikkeelle laittamista. Kun ette näitä opposition työllisyyskeinoja halua ottaa käyttöön, niin miten suhtaudutte esimerkiksi [Puhemies koputtaa] ryhmäpuheenjohtaja Kopran avaukseen, jossa hän tuli opposition linjoille: voisiko kotitalousvähennys olla hyvä kasvukeino, arvoisa pääministeri?

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä Suomen talouden suurin ongelma on luottamuksen puute ennen kaikkea täällä kotimarkkinoilla. Ministeri Purra, teille on tarjottu lukuisia eri keinoja tämän luottamuksen vahvistamiseksi. Esimerkiksi oppositio on tarjonnut, ja pienet yritykset ovat kysyneet, olisiko mahdollista helpottaa esimerkiksi pienten yritysten tilannetta tässä tilanteessa nostamalla arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa. Teidän vastauksenne on, että rahaa ei ole. Kun olemme ehdottaneet, että voisiko, kun usein juuri pienet yritykset tuottavat vaikkapa kotitalous- ja hoivapalveluita, sitä kotitalousvähennystä parantaa — taisi muuten kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja Koprakin ehdottaa sitä — niin teidän vastauksenne on, että rahaa ei ole. Kun ehdotimme, että asuntomarkkinat laitettaisiin käyntiin tuntuvilla toimilla — taisi muuten RKP:n Otto Anderssonkin sitä kannattaa — niin teidän viestinne on, että rahaa ei ole. Mutta sitten kun miljardi euroa pitää laittaa tehottomaan yhteisöveron keventämiseen, niin silloin sitä rahaa kyllä löytyy. Arvoisa valtiovarainministeri, minkä takia sitä rahaa yhtäkkiä onkin?