Lindtman Antti

Arvoisa puhemies! Hyvä pääministeri, epäilitte jälleen kerran, että SDP ei muista, miten talouspäätökset hallituksessa kulkevat. [Sanna Antikainen: Siltä se vaikuttaa!] Minusta se on vähän ylimielinen kommentti etenkin tilanteessa, jossa te rikotte velkaennätyksen, jossa teidän viimeinen budjettinne ottaa puolet enemmän velkaa kuin valtiovarainministeri Saarikon viimeinen budjetti ja jossa te olette vieneet työttömyyden EU:n korkeimmaksi. Minusta sitä taustaa vasten erityisesti tuo on hiukan ylimielinen kommentti. Arvoisa pääministeri, te käytitte kesän riitelyyn oman ministerinne kanssa näistä järjestöavustusten kriteereistä, ja nyt on saatu selville, että te olette tekemässä näin isot leikkaukset ja ne väistämättä uhkaavat vaikkapa puhevammaisten välttämätöntä apua, lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyä tai jälkihuoltoa. Kun te nyt riihessä päätitte kiihdyttää velkaantumista — siis riihen päätökset [Puhemies koputtaa] kiihdyttävät velkaantumista — onko todella niin, että tässä kokonaisuudessa te ette yhtään [Puhemies koputtaa] löytäneet armoa tälle tärkeälle vapaaehtoistyölle?

Arvoisat edustajat! Kiitos hyvästä keskustelusta ja hyvistä huomioista. Tosiaan tämä pankkivaltuuston kertomus on tämmöinen oikea runsaudensarvi, josta voi saada monia näkökulmia. Juuri näin, niin kuin tässä monessa puheenvuorossa todettiin: Nyt Suomen talous — itse asiassa jo hiukan pitempään, kun vasta hetken aikaa sitten tultiin — on saanut vetoapua kansainväliseltä taloudelta. Tietysti se, mitä tässä varmasti nyt sitten kiivaasti odotetaan, on se, milloin tämä heijastuu työllisyyteen. Nythän todella tilanne on ollut se, että jos vuoden 2024 syksystä bkt on ollut kasvussa mutta edelleen työllisyydessä poiketaan euroalueesta, niin kyllähän se pistää miettimään, mikä tässä oikein on. Toivotaan, että kun lisää tietoa ja dataa saadaan, niin tähänkin jonakin päivänä selitys saadaan. Yksi asia, jonka kävin tuossa puheessa läpi, on se, että varmasti on niin, että meillä taitaa olla Viron ohella eniten sidottu kotitalouksien mutta myös yritysten luottoja vaihtuviin korkoihin, mikä tarkoittaa sitä, että tämä erittäin nopea rahapolitiikan kiristyminen välittyy nopeammin, ja sitten on myös tämä turvallisuusympäristö tässä tekijänä. Mutta sitten todella se, mihin edustaja Lyly kiinnitti huomiota, on tämä asuntomarkkinoiden tilanne, ja tämä on todella poikkeavaa. Tämä poikkeaa muusta euroalueesta lähes yhtä paljon, ehkä enemmänkin, kuin nämä meidän työllisyysluvut. Jos katsoo vielä, niin oikeastaan kaikkialla euroalueella asuntojen hinnat lähtivät nousuun suurin piirtein vuoden 2015 jälkeen samaan aikaan, ja vaikka pelkästään pääkaupunkiseutuunkin verrataan, niin euroalueella tämä asuntojen hintojen nousu oli itse asiassa vielä nopeampaa kuin Suomessa. Tämän jälkeen sitten sodan alettua tämä tasaantui, ja muualla euroalueella sitä kesti toista vuotta, noin pari vuotta, ja sen jälkeen se lähti taas kasvuun, ja meillä on nyt tämmöinen yksi historian pisimmistä kausista asuntojen hintojen laskussa. Totta kai sillä täytyy olla vaikutusta, niin kuin tuossa kävin läpi. Me tiedetään jo nyt, että sillä on vaikutus kotitalouksien varallisuuskokemukseen ja sitä kautta kulutukseen. Sillä on vaikutus ikään kuin näihin ihmisten omarahoitusosuuksiin, vakuusarvoihin, jotka voivat luoda lukkoa sinne asuntomarkkinoille. Sitten totta kai tällä kaikella on tietenkin vaikutus rakentamiseen. Niin kauan kuin asuntomarkkinoilla tilanne on tämä, että huomenna on edullisempaa kuin tänään, niin silloinhan monella kuluttajalla on ihan loogista lykätä sitä asunnonhankintaa. [Puhemies koputtaa] Näin se hintaero repeää, ja sen takia uudet hankkeet eivät oikein tahdo käynnistyä. Tähän tarvitsisimme todella käännettä aikaiseksi, jotta tämä luottamus heijastuisi kotimarkkinoille ja sitä kautta työllisyyteen. — Kiitos.

Puhemies, hyvät edustajakollegat! Vuotta 2025 eli pankkivaltuuston kertomusvuotta leimasivat poikkeuksellinen epävarmuus sekä geopolitiikan ja kauppapolitiikan jännitteet. Venäjän laiton hyökkäyssota Ukrainassa jatkui, ja kansainvälisen talouden toimintaympäristö muuttui aiempaa vaikeammin ennakoitavaksi. Euroalueen kasvu jäi hitaaksi, ja myöskin Suomen talouskehitys oli vaimeaa. Inflaatio euroalueella vakautui vuoden aikana lähelle EKP:n kahden prosentin tavoitetta. Koko vuoden inflaatio oli 2,1 prosenttia. Energian hintojen lasku hidasti hintojen nousua, vaikka palveluinflaatio pysyi muuta inflaatiota nopeampana. Inflaation hidastuminen mahdollisti rahapolitiikan keventämisen, ja EKP laskikin talletuskoron ensimmäisen vuosipuoliskon aikana kahteen prosenttiin ja piti sen tällä tasolla loppuvuoden kertomusvuotena. Vuonna 25 valmistuneessa rahapolitiikan strategia-arviossa EKP:n neuvosto piti ennallaan symmetrisen kahden prosentin inflaatiotavoitteen keskipitkällä aikavälillä. Samalla korostettiin valmiutta reagoida riittävästi, jos inflaatio poikkeaa tavoitteesta olennaisesti kumpaan suuntaan tahansa. Rahapolitiikan toimintaympäristö on kuitenkin ollut myöskin myrskyisenä. Geopoliittiset rakenteet ovat kolhiintuneet ja poliittinen epävarmuus kasvanut. Yhdysvaltojen tempoileva tullipolitiikka on vaikeuttanut vientiyritysten toimintaa ja heiluttanut dollarin kurssia. Ukrainan sota on ylläpitänyt jatkuvaa turvallisuuteen liittyvää epävarmuutta. Yhdysvaltain dollari reservivaluuttana on kokenut kolhuja. Siihen ovat vaikuttaneet erityisesti Yhdysvaltojen kasvanut budjettialijäämä ja USA:n toimintaan sisältyvä poliittinen riski. Kun dollari on reservivaluutta, Yhdysvallat on nauttinut alhaisista valtionlainojen koroista. Näiltä markkinoilta ei kuitenkaan voi olla suurta pakoa, koska mitkään muut valtionlainamarkkinat eivät kooltaan yllä lähellekään Yhdysvaltojen markkinoita eivätkä pystyisi absorboimaan valtavaa sijoitusmäärää. Pakoa onkin ollut enimmäkseen kultaan. Rahapolitiikka on onnistunut luovimaan tässä ympäristössä hyvin. Välitön seuraus epävarmuudesta kuitenkin on ollut se, että rahapolitiikassa ei ole pystytty viestimään tulevia askelia vaan on sitouduttu päätöksenteossa hetken tilanteeseen. Myös rahoitusvakaus on pitänyt tässä myrskyssä. Pankkijärjestelmän tila on hyvä, ja se pystyy kestämään kolhuja. Sen sijaan kotitalouksien asema on hankala. Vaikka reaalitulot ovat jo kasvaneet, monilla riski joutua työttömäksi on edelleen ollut suuri, etenkin kertomusvuotena. Tulevaan tulokehitykseen liittyy monia epävarmuuksia. Julkisen talouden heikko tila vaikuttaa myös sekin kotitalouksiin. Valtion budjetin edessä oleva tasapainottaminen osuu eri tavalla eri kotitalouksiin, ja kotitaloudet varautuvat tähän säästämisellä. Asuntovarallisuuden arvo on laskenut. Nämä kaikki epävarmuudet ovat ylläpitäneet poikkeuksellisen korkeaa säästämisastetta, ja sen kääntöpuolena kotitalouksien kulutus ei ole kasvanut vuosiin kertomusvuoden loppuun mennessä. Tästä on vaikea nähdä nopeaa tietä ulos ilman tuntuvaa positiivista muutosta tulevaisuudenodotuksissa. Odotusten on puolestaan vaikea muuttua ilman selkeää epävarmuuden hälventymistä. Arvoisat kollegat, puhemies! Pankkivaltuustossa seurasimme rahapolitiikan välittymistä, kotitalouksien velanhoitokykyä ja rahoituksen saatavuutta. Vaihtuvakorkoisten lainojen suuri osuus välittää markkinakorkojen muutokset Suomeen nopeasti. Korkojen lasku helpotti velallisten asemaa, mutta kotitaloudet ja yritykset ovat edelleen varovaisia lainanotossa ja investoinneissa. Suomen rahoitusjärjestelmä säilyi vakaana kertomusvuonna. Pankkisektorin vakavaraisuus, likviditeetti ja maksuvalmius olivat vahvoja, eikä järjestelmän toimintakyky heikentynyt tietoverkkohäiriöistä huolimatta. Riskit eivät kuitenkaan ole poistuneet. Kiinteistömarkkinoiden vaikeudet, kyberuhat ja rahoitusmarkkinoiden nopeat muutokset edellyttävät edelleen hyvää varautumista ja tietenkin riittäviä pääomapuskureita. Maksamisen turvallisuus ja toimintavarmuus olivat kertomusvuonna keskeisiä kysymyksiä. Suomen Pankki edisti pikamaksamisen käyttöönottoa ja osallistui digitaalisen euron valmisteluun. Digitaalisen euron tavoitteena on vahvistaa Euroopan digitaalista itsemääräämisoikeutta sähköisessä vähittäismaksamisessa. Samalla uudet maksamisen muodot, kryptovarat, stablecoinit, edellyttävät huolellista riskiarviota. Pankkivaltuuston kertomuksen erityisteemassa tarkastellaan näitä muutoksia sekä verkko- ja mobiilimaksamisen tulevaisuutta. Arvoisat kollegat! Pankkivaltuusto arvioi, että Finanssivalvonta on hoitanut jatkuvasti muuttuvaa tehtäväkenttäänsä tehokkaasti ja kustannuskehityksen kannalta tarkoituksenmukaisesti. Valvonnan tarve ei ole vähentynyt. Uudet teknologiat, maksamiseen liittyvät petokset, rahanpesun ja pakotteiden kiertämisen riskit sekä kiinteistömarkkinoiden ongelmat syventävät valvonnan vaatimuksia. Samalla valvonnassa on otettava huomioon sääntelyn sivuvaikutukset rahoituksen ja peruspankkipalveluiden saatavuuteen. Pankkivaltuusto kehottaa Finanssivalvontaa tarkastelemaan, miten lainanottajiin kohdistuvat makrovakausvälineet, kuten enimmäisluototussuhde ja siihen liittyvä poikkeamiskatto, kohdentuvat erilaisiin kotitalouksiin. Lisäksi Finanssivalvonnan tulee seurata vuokra-asuntokiinteistöjen omistusjärjestelyjen ja arvostustasojen vaikutusta rahoitusvakauteen sekä avoimien kiinteistörahastojen toimintaan. Finanssivalvonnan tulee myös vaikuttaa siihen, ettei sääntely aiheettomasti vaikeuta pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksen saatavuutta, sekä käyttää toimivaltaansa pankkihuijausten torjunnan tehostamiseksi. Suomen Pankin toiminnallinen tulos kertomusvuonna oli 215 miljoonaa euroa tappiolla. Tappio katettiin purkamalla reaaliarvovarausta, joten tilinpäätöksen tulos on nolla, eikä myöskään vuodelta 25 jaeta voittoa. Tappion keskeinen syy, kuten aikaisempina vuosina olenkin täällä jo avannut, on se, että osto-ohjelmissa hankitut pitkäaikaiset ja matalatuottoiset arvopaperit tuottivat vähän jos ollenkaan, samaan aikaan kun keskuspankkitalletuksille maksettiin korkeampaa korkoa kuin mitä osto-ohjelmassa saaduista arvopapereista saatiin. Eli tästä syntyivät tappiot, ja ohjauskorkojen lasku kertomusvuonna kyllä pienensi korkokuluja ja siten supisti tappioita. Suomen Pankki varautui korkean korkokatteen vuosina tuleviin tappioihin kasvattamalla varauksia, ja vuoden 25 tappion kattaminen pienensi riskipuskureita, mutta pankin pääoma varauksineen edelleen riittää myös hyvin harvinaisiin tappioihin varautumiseen. Kun rahapoliittiset arvopaperiomistukset erääntyvät ja tase pienenee, rakenteellinen korkoriski supistuu. Toki se näkyy, niin kuin olemme saaneet viime aikoina paljon lukea, sitten taas valtion velanhoitomenojen kasvamisena. Keskuspankin ensisijainen tehtävä ei olekaan voiton tuottaminen, vaan hintavakauden ylläpitäminen sekä rahoitus- ja maksujärjestelmän vakauden tukeminen. Näiden tehtävien hoitaminen aiheuttaa ajoittain taloudellisia kustannuksia. Vuoden 25 perusteella voidaankin arvioida, että rahapolitiikan keskeinen tavoite saavutettiin, inflaatio vakautui kahden prosentin tuntumaan kertomusvuotena. Geopoliittisen epävarmuuden sävyttämä toimintaympäristö taitaa koetella jatkossakin rahapolitiikkaa, rahoitusvalvontaa ja maksujärjestelmää.

Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että ei nykyinen eikä myöskään silloinen asiasta vastaava kulttuuri- ja urheiluministeri ollut kartalla. Ainakin näin Vantaan Sanomat, josta tämä juttu lähti liikkeelle, kertoi, kun oli pyytänyt edelliseltä ministeriltä tähän kommenttia. Eli kyllä se jostain niistä koreista on tullut. Ministeri Purra, kysyn — mihin te ette vastannut: oliko tässä kehysriihessä eri puolueilla ikään kuin omia koreja, joista sai tuoda näitä hankkeita? Ja kysyn vielä kerran: toitteko silloin hallituksen puheenjohtajien neuvotteluissa, kun päätitte tästä investointiohjelmasta, nämä teidän päällikkövirastonne, valtiovarainministeriön, kannat esiin tätä lainatakausta koskien ja ylipäätänsä näitä epäilyksiä tai tätä kriittistä suhtautumista? Ja sitten, pääministeri Orpo, sanon nyt vielä kerran, että kyllä luottamuksen palauttamisessa usein parasta on se, että jos on virheitä tullut, ne avoimesti kerrotaan ja tunnustetaan. Se on paras tie palauttaa luottamus ja mennä eteenpäin, ei suinkaan sellainen ylimielisyys, [Puhemies koputtaa] jossa sanotaan, että en edes kaipaa teidän luottamustanne. [Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Kyllähän se on vähän huolestuttavaa, että hallitus ei tunnu edelleenkään näkevän, että tässä on selkeästi tehty virheitä, ja ymmärtävän, minkä takia kansalaisten luottamus hallituksen päätöksentekoa kohtaan on kolahtanut. Tässähän on kuultu matkan varrella, että edes vastuuministeri ei tiedä, miten tämä päätös on syntynyt, joten kyllä se herättää kysymyksen, millä tavalla tämä päätös tuli sinne hallituksen kehysriiheen. Pääministeri on kertonut, että siellä oli tämmöisiä erilaisia koreja, joita oli eri puolueilla. Ministeri Purra, oliko kehysriihessä eri puolueille jaettuja eri koreja, joissa sitten ohjattiin näitä investointirahoja? Ja ministeri Purra, kun teidän ministeriön virkamiehet olivat hyvin huolella käyneet läpi näitä hankkeita ja muun muassa todenneet, että täällä on näitä kilpailevia hankkeita, minkä vuoksi he eivät tätä tukea puoltaneet, niin toitteko te tämän esiin tässä päätöksenteossa? Tärkeintä olisi palauttaa luottamus, [Puhemies koputtaa] ja, arvoisa pääministeri, se tapahtuu vain sen pohjalta, että tunnustatte, että ei tämä nyt putkeen mennyt, [Puhemies koputtaa] ja annatte kaikki tiedot avoimesti.

Arvoisa puhemies! Ei ole sen tärkeämpää asiaa Suomen tulevaisuuden kannalta kuin nuorten tulevaisuus, ja sen takia SDP teki tämän vaalikauden ensimmäisen välikysymyksen nimenomaan nuorten tulevaisuudesta. Vaikka tätä vaalikautta on nyt jonkun verran vielä jäljellä, niin on kuitenkin nyt hyvä arvioida, miten tämän hallituksen tulokset näkyvät. Ja toden totta, totesitte, pääministeri, että kaikista tärkeintä on se, että nuoret saavat työtä. Nuoret haluavat työtä, nuoret haluavat vakiintua, mutta nyt on niin, että esimerkiksi suojaosat on poistettu, ensiasunnon ostajien verotusta on kiristetty, ja tulokset näkyvät nyt siinä, että nuorten pitkäaikaistyöttömyys tämän hallituskauden aikana on tuplaantunut. Nuorten pitkäaikaistyöttömyys tämän hallituskauden aikana on tuplaantunut, niin että kysyn nyt teiltä, pääministeri: onko mitään, mitä olisitte voineet tehdä toisin, ettei nuorten työllisyystilanne olisi näin katastrofaalinen kuin se tällä hetkellä on? Nuoret tarvitsevat työtä tässä ja nyt.

Arvoisa puhemies! Luottamus on talouden tärkeintä valuuttaa, ja luottamuksen varassa myös nuorten tulevaisuususko joko nousee tai laskee. Maassa, jossa jo ennestään on viidenneksi eniten määräaikaisia työsopimuksia koko EU:ssa ja korkein työttömyys, on vaikea kuvitella, miksi määräaikaisten työsopimusten lisääminen jotenkin lisäisi luottamusta [Arto Satonen: Se lisääkin työpaikkoja!] tai olisi avain tällaisessa maassa työttömyyden nujertamiseksi. Myös luottamus siihen, että työelämässä toimeentulo on turvattu, on erityisen tärkeää, jotta ihmiset uskaltavat lähteä kuluttamaan, jotta niihin yrityksiin tulee asiakkaita ja jotta niihin syntyy työpaikkoja. Pääministeri Orpo, tiedän, että olette herkällä korvalla kuunnelleet Elinkeinoelämän keskusliittoa tämän hallituskauden aikana ja toteuttaneet aika monta heidän toiveistaan ja hiukan enemmänkin. Nyt he esittävät, että leikataan ylityö- ja sunnuntaikorvauksista, jotka ovat erittäin tärkeitä monille palvelualojen työntekijöille. Voitaisiinko yhdessä sopia, että tällaiset puheet [Puhemies koputtaa] ja ehdotukset kuopataan, jotta työntekijöiden luottamus tulevaisuuteen paranee?

Arvoisa puhemies! Työelämän epävarmuus ja erityisesti naisten ja nuorten naisten asema työelämässä on puhuttanut viime aikoina erittäin paljon, koska tämä hallitus on kokoomuksen johdolla tuonut lukuisia esityksiä, jotka heikentävät ennen kaikkea naisten asemaa työelämässä: esimerkiksi aikuiskoulutustuki, suurin osa käyttäjistä on naisia; valtakunnansovittelijan käsien sitominen, jota monet kutsuvat palkkakuoppalaiksi, joka kohdistuu ennen kaikkea naisiin. Monet työelämän heikennykset ovat heikentäneet työelämässä nimenomaan heidän asemaansa, jotka muutenkin ovat olleet epävarmassa asemassa. Ja nyt hallitus on tuonut eduskuntaan esityksen, joka sen omankin arvion mukaan lisää naisiin kohdistuvaa raskaus- ja perhevapaasyrjintää, kaikkien näiden heikennysten päälle. Ja mitä tekee kokoomus? Juuri silloin, kun se tuo tämän esityksen eduskuntaan, se aloittaa tuolla sosiaalisessa mediassa kampanjan teemalla ”nyt loppu raskaussyrjinnälle”. [Niina Malm: Aivan järkyttävää!] Arvoisa puhemies, onhan tämä jo härskiyden huippu jopa kokoomukselta. Ilmainen vinkki, hyvät kokoomuslaiset: Jos te haluatte ihan aidosti vähentää raskaus- ja perhevapaasyrjintää, niin siihen on helppo keino. Älkää tuoko tänne eduskuntaan esityksiä, jotka lisäävät sitä. Tai jos te tuotte, niin kuunnelkaa suomalaisia naisjärjestöjä, kuunnelkaa edes teidän omaa naisjärjestöänne ja vetäkää ne esitykset täältä pois. Arvoisa puhemies! Nyt täällä olisi mahdollisuus puolustaa naisten asemaa työelämässä ja pitää huoli työelämän tasa-arvosta, vähentää sitä tai ainakin estää epätasa-arvon lisääminen. Mutta en minä täällä kovin paljon kokoomuslaisia näe puolustamassa edes tätä esitystä, joitakin kyllä, mutta ei ainakaan naisten oikeuksia. Arvoisa puhemies! Luin Helsingin Sanomista, että kokoomuksen puoluesihteeri oli kovin huolissaan naisten tuesta kokoomukselle, kokoomuksen naiskannatuksesta. Jään kysymään kyllä, oliko tämä huoli aitoa, kun ei täällä kokoomuksesta näy paljon, ei juuri ketään, ei naisia, vain muutamia, ja yksikään niistä puheenvuoroista ei huomioi nyt sitä epätasa-arvoa, jota tässä ollaan lisäämässä. Joten, arvoisa puhemies, ilmainen vinkki kokoomukselle: jos te haluatte vähentää naisiin kohdistuvaa raskaus- ja perhevapaasyrjintää, niin älkää tuoko eduskuntaan esityksiä, joilla te lisäätte sitä. Ettekö te nyt edes tässä asiassa voisi edes hiukan kuunnella suomalaisia naisia, naisjärjestöjä niin että ette veisi tätä epätasa-arvoa lisäävää lakiesitystä läpi? Arvoisa kokoomus, miksi teidän korvanne ovat niin kovat suomalaisille naisille, jopa teidän omille naisjärjestöillenne? Eikö tässä nyt olisi mahdollisuus herättää hiukan sitä toivoa, kallistaa korvaansa? Tämä esitys teidän omankin arvionne mukaan uhkaa lisätä raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Alan epäillä, onko kokoomuksen huoli heidän naiskannatuksensa hupenemisesta edes aito.

Arvoisa puhemies! Arvostan sitä, että puheenjohtaja Satonen on käymässä täällä tätä keskustelua tärkeästä asiasta, juuri muita Hännisen lisäksi kokoomuksesta täällä nyt valitettavasti ei ole. [Arto Satonen: PS:n valiokuntavastaava on myös!] — Kokoomuksesta ei muita olekaan, totesin. Tämä kohdistuu nyt, arvoisa puhemies, ennen kaikkea kokoomukseen ja Satoseen. Meidän talouden suurimpia ongelmia on luottamuksen puute. Ihmiset kokevat epävarmuutta omassa arjessaan, epävarmuutta työttömyydestä, epävarmuutta huomisesta, epävarmuutta työelämässä, ja siksi eivät ole uskaltaneet kuluttaa. Se on näkynyt monta vuotta. Edustaja Satonen, nyt te edelleen lisäätte epävarmuutta työelämässä. Mitään takeita ei ole siitä, etteikö tällä itse asiassa korvata vakituisia työsuhteita, niin kuin hallituksen esityksessä myöskin viitattiin, että on mahdollista, että käy. Mutta eniten minua kiinnostaa, miksi te olette kokoomuksessa niin kovakorvaisia suomalaisille naisille. Kaikki poliittiset naisjärjestöt ovat toivoneet, [Puhemies koputtaa] että tämä esitys olisi palautettu, ja myös kokoomusnaiset ovat ottaneet kantaa. Miksi te ette kuuntele edes teidän omia naisianne?

Arvoisa puhemies! Edustaja Antikaiselle: Kun puheenjohtaja Purra taannoin kehui Kreikan julkisen talouden käännettä positiivisesti, niin tarkoittaako se nyt sitä, että puheenjohtaja Purra on ryhtynyt Kreikan oikeistohallitusta ravistelevan maataloustukien väärinkäytön skandaalin kilpinaiseksi? Ei minusta. Edustaja Heinoselle ja Kaumalle ja muille: Olen viitannut siis työmarkkinoiden työntekijöiden suojaa koskeviin uudistuksiin erityisesti määräaikaisten työsopimusten osalta, jotka ovat kiistatta lisänneet työllisyyttä siellä. Suomessahan mennään toiseen suuntaan. En ole puhunut turvallisuudesta, mutta sen sijaan viime vuonna puheenjohtaja Orpo tavatessaan Espanjan pääministeri Sánchezin ylisti maiden välistä ystävyyttä ja peräänkuulutti yhteisiä turvallisuusintressejä ja päätti vielä siihen, että hyvä Pedro, haluan kiittää sinua vierailusta, ennen kaikkea ystävyydestä ja seuraavalla kerralla menemme saunaan. Tämänkään jälkeen en pidä pääministeri Orpoa [Puhemies koputtaa] vastuullisena kaikesta siitä, mitä Espanjassa tapahtuu. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz, jo pelkästään tälle vuodelle esitetyssä vaihtoehdossa olemme osoittaneet [Jani Mäkelän välihuuto] ilman mitään yhteisöveromuutoksia, miten on mahdollista panostaa hoitotakuuseen, panostaa perusterveydenhuollon vahvistamiseen, panostaa vaikka niihin työttömyysturvan suojaosiin ja samalla vähentää valtionvelkaa puoli miljardia euroa. Mitä tulee seuraavaan vuoteen, niin on täysin selvää, että te kokoomuksessa itsekin olitte valmiina tosiasiassa luopumaan tästä yhteisöveron kevennyksestä. Kun te itsekin olitte siitä tosiasiassa valmis luopumaan — vai kiistättekö sen, kiistättekö sen? — niin miten meidän pitäisi sitten uskoa, että sillä on näitä kasvuvaikutuksia, mitä asiantuntijatkin kritisoivat. Arvoisa puhemies! Vielä palaan teihin, pääministeri: Kun maassa on 100 000 työtöntä enemmän verrattuna siihen, kun te aloititte, kymmeniätuhansia työllisiä vähemmän kuin silloin, kun te aloititte, niin miten te näillä luvuilla voitte pitää työllisyystilannetta hyvänä? Tiedättekö yhtään, [Puhemies koputtaa] missä arjessa tällä hetkellä suomalaiset elävät tämän teidän saldonne jälkeen?

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää pääministeriä siitä, että vihdoin myönsitte, että viimeinenkin hallituksen taloustavoite on karkaamassa. Kaikki sen ovat jo tienneet, ja vihdoin te sen tunnustitte, joten kysymys ei ole enää siitä, onko se opposition mielipide, onko se jonkun mielipide. Nyt se on hallituksen osalta virallisesti todettu. Sitten toinen asia: On täysin selvää, että me olemme täällä iloisia jokaisesta positiivisesta talousuutisesta, joka tähän maahan tulee, ja uskon, että se yhdistää koko tätä salia. Kolme vuotta on ollut sellaista taaperrusta, että kyllä niitä on kaivattu. [Juho Eerola: Noin kaksikymmentä vuotta!] Mutta se ei poista sitä, että lähes kaikilla työllisyys-, kasvu-, velkaantumis-, työttömyysmittareilla Suomi on ollut teidän hallituskautenne aikana Euroopan pahnanpohjimmaisena: 100 000 uutta työtöntä, kymmeniätuhansia menetettyjä työpaikkoja, ja sen jälkeen pääministeri sanoo, että työllisyys on hyvällä tasolla. Tämä tuntuu ihmisten arjessa ja kodeissa joka päivä, joten jään kysymään: pääministeri, tiedättekö te yhtään, missä arjessa tänäkin päivänä suomalaiset työttömät elävät?

Arvoisa puhemies! Yksi osa pienen pohjoisen maan selviytymistä on ollut se, että keskeiset, isot ratkaisut on pystytty tässä maassa tekemään yhteisymmärryksellä ja hakemaan laajaa konsensusta. Kun hallitus kertoi, että se tuo tämän esityksen ydinenergialain kaikkien ydinaseita koskevien rajoitteiden purkamisesta, tein lukuisia esityksiä hallitukselle ja hallituspuolueille neuvotteluista, miten voitaisiin löytää yhteinen tie eteenpäin. Vastaus jokaiseen oli: hallitus on päätöksensä tehnyt, neuvotteluita ei tule. Edustaja Ronkainen on oikeassa siinä, että maailma muuttui vuonna 22 hyvin perusteellisesti. Vuonna 24 täällä eduskunnassa puolustusvaliokunta ja muun muassa Ronkainen ja kumppanit itse totesivat, että ei ole tarpeita muuttaa ydinenergialakia juuri pohjoismaisen linjan vuoksi, kaksi vuotta sen jälkeen. Esimerkiksi Tanskan ja Norjan sopimuksissa selvästikin todetaan, että mikään ei muuta sitä, että näissä maissa säilyttäminen ja operatiivinen käyttöönotto kielletään. [Puhemies koputtaa] Ministeri, onko mahdollista tämän lain jälkeen, [Puhemies koputtaa] että ilman eduskunnan myötävaikutusta kulloinenkin hallitus voisi muuttaa esimerkiksi hävittäjät DCA-käyttöisiksi ilman eduskunnan myötävaikutusta? Onko se mahdollista?

Arvoisa puhemies! Kun Suomi ja maailma menivät kiinni maailmanlaajuisen pandemian johdosta, [Eduskunnasta: Uudenmaan rajakin meni kiinni!] kun yrityksiä piti tukea miljardeilla, kun ihmiset menettivät työnsä, kun maskeja piti hankkia ja terveydenhuoltoa tukea, [Sari Sarkomaan välihuuto] niin Suomi otti jättimäisen määrän velkaa, 17,4 miljardia. Elettiin täydellisiä poikkeusoloja. [Välihuutoja oikealta] Nyt tämän hallituksen kehysriihen tulos on se, että te esitätte, että vuonna 2030, ilman poikkeusoloja, valtio ottaa 17,4 miljardia euroa velkaa, siis normaalioloissa. Valtiovarainministeri Purra, ette te tässä tilanteessa ole sen takia, etteivätkö teidän saksenne olisi riittävän terävät, ettekä siksi, ettettekö osaisi ylpeillä niillä leikkauksilla, jopa hymyillä ja laittaa kuvia niistä leikkauksista, joita olette tehneet. Te olette tässä tilanteessa sen vuoksi, että te olette Euroopassa pahiten epäonnistuneet työllisyydessä, kasvussa, ja sen vuoksi velkaantuminen on kasvussa. [Puhemies koputtaa] Joten, ministeri Purra, onko näissä hallituksen taloustavoitteissa mitään rajaa, [Puhemies koputtaa — Pia Sillanpään välihuuto] jonka jälkeen te vedätte johtopäätökset ja toteatte, [Puhemies: Kiitoksia, edustaja Lindtman!] että nyt ei ole edellytyksiä jatkaa?

Arvoisa puhemies! Hallitus valmistautuu kehysriiheen tilanteessa, jossa — itse asiassa tarkistin juuri Tilastokeskuksen sivuilta — avoimia työpaikkoja on viimeisimmän tilaston mukaan tarjolla 22 700. Ja tiedättekö, arvoisa hallitus, kuinka paljon tässä maassa on työttömiä? Yli 300 000. Alle joka kymmenennelle työttömälle on siellä avoimia työpaikkoja. [Arto Satonen: Piilotyöpaikkoja on!] Tämä suhdeluku on karmiva. [Sanna Antikainen: Te ottaisitte maahanmuuttajia 40 00 lisää!] Kun tässä tilanteessa kokoomusjohtoinen hallitus puhuu työttömistä nukkuvina naapureina, niin kysyn, tiedättekö, miltä se tuntuu niistä työttömistä, jotka kerta toisensa jälkeen lähettävät hakemuksia, yrittävät päästä työhön ilman, että saavat edes vastauksia. [Jani Mäkelä: Lisää maahanmuuttoa!] Ja kun te puhutte näistä työnteon kannustimista, niin tehän nimenomaan poistamalla nämä suojaosat heikensitte niitä kannustimia ottaa pienipalkkaista osa-aikaista työtä vastaan. Mutta kun suurituloisista puhutaan, niin silloin kyllä tuhansia euroja tulee taskuun esimerkiksi sinne ministerin tuloluokkaan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Paljonko ulkomaisia osaajia?] Pääministeri Orpo, kysyn nyt vielä kerran: kun julkisuudessa olevien tietojen mukaan olette olleet valmis pakittamaan esimerkiksi kotitalousvähennyksen heikentämisestä ja muusta, [Puhemies koputtaa] niin onko tämä nyt ainoa työllisyyttä kasvattava toimi, jota ette ole valmis edes harkitsemaan ja ojentamaan kättä työttömille?

Arvoisa puhemies! Pakko vielä jatkaa tästä kysymyksestä, että oletteko te, arvoisat erityisesti kokoomusministerit, yhtään perillä siitä, mikä on työttömien tai työnhakijoiden arki tällä hetkellä. Otan vain yhden esimerkin. Helsingin Sanomat kertoi viime kuussa, että Puuiloon haki kesätöihin 21 000 hakijaa — 21 000 hakijaa. Heistä joka 50. sai työpaikan, siis joka 50., kaksi prosenttia. Loput jäivät rannalle. Tässä tilanteessa, jossa te olette todella teidän hallituskautenne aikana, ei löydy toista maata koko Euroopan unionissa, jossa työllisyysasteen kehitys olisi ollut niin heikko, jossa työttömyys olisi niin korkealle nostettu kuin se on teidän aikananne noussut. Arvoisat kokoomuslaiset, tässä tilanteessa puhutte työttömistä naapureina ja siitä, että ei edes ”jos” vaan ”kun” naapuri jää kotiin nukkumaan. [Puhemies koputtaa] Minusta tämä on ylimielistä työttömiä kohtaan, jotka kamppailevat arjessa ja yrittävät hakea työpaikkaa.

Arvoisa puhemies! Se on juuri tämän Orpon oikeistohallituksen aikana, kun työllisyyskehitys — tässä maailmanajassa, jossa jokainen maa EU:ssa joutuu kokemaan tämän epävarmuuden — on ollut heikoimmasta päästä täällä Suomessa. Teidän aikananne työttömyys on noussut EU:n korkeimmalle tasolle. Ja tässä tilanteessa köyhyyttä koskevaan välikysymykseen vastaava ministeri — tilanteessa, jossa teidän aikananne työttömyysaste on noussut koko EU:n korkeimmalle tasolle ja avointen työpaikkojen määrä on ollut jyrkässä laskussa — ryhtyy puhumaan työttömistä ikään kuin: ”kun he haluavat jäädä kotiin nukkumaan.” [Oikealta: Ei! — Hälinää — Puhemies koputtaa] Sanoitte: ”kun naapuri jää nukkumaan.” Kyllä, arvoisat ministerit, arvoisa kokoomus, tämä kertoo siitä, että te olette vieraantuneet tavallisen työttömän arjesta maassa, jossa on nyt EU:n korkein työttömyys. [Puhemies koputtaa] Eikö nyt edes pieni kädenojennus näille työttömille olisi palauttaa tämä suojaosa, [Puhemies koputtaa] kuten teidän omista riveistännekin vaaditaan?

Arvoisa puhemies! Yhdysvaltojen ja Trumpin käynnistämä operaatio vailla kansainvälisen oikeuden hyväksyntää Iranissa on osoitus siitä, että ne laineet lyövät jo heti tänne Eurooppaan ja Suomeen. Huoli tästä on yhteinen, siitä olemme samaa mieltä, arvoisa pääministeri, ja olemme samaa mieltä siitäkin, että ne keinot, joita nyt tämän tilanteen helpottamiseksi kansalaisille on valittava, on sovitettava tähän jättimäiseen Euroopan nopeimpaan velkaantumiseen, jonka olemme tällä vaalikaudella nähneet. Julkisen talouden liikkumavara on vähäinen. Arvoisa puhemies! Juuri sen takia hiukan ihmettelemme, että juuri tässä tilanteessa hallituksen valitsema linja itse asiassa on kiristänyt tälle vuodelle 2 000 euroa ansaitsevan myyjän tai siivoojan verotusta, [Vasemmalta: Ohhoh!] samalla kun suurituloiset ovat saaneet nyt niin isot veronkevennykset, että ei heillä ole vielä tässä mitään hätää, vaikka tämä tilanne kohdistuu kaikkiin. [Puhemies koputtaa] Pääministeri, onko teille tärkeämpää edelleen suurituloisten suojeleminen tässäkin tilanteessa [Puhemies koputtaa] vai tavallisten kansalaisten arjen helpottaminen?

Arvoisa puhemies! Tuhat päivää Orpon hallitus on ollut nyt vallassa, ja saldo on kyllä melkoinen: koko Euroopan unionin heikoin työllisyyskehitys, siis ei löydy Euroopan unionista toista hallitusta, jossa kehitys olisi sen aikana ollut niin huono kuin se on ollut Orpon hallituksen aikana; EU:n korkein työttömyys, korkein työttömyys — ei löydy toista maata, jossa on näin raju työttömyystilanne kuin Suomessa; kasvu kehittyneiden maiden heikoimmasta päästä viime vuonna [Sheikki Laakson välihuuto] ja, ministeri Grahn-Laasonen, velkaantuminen koko EU:n nopeinta, ja tähän päälle vielä nämä valtavat veronkevennykset velaksi. [Pia Viitanen: Hallituksella on varaa!] Mutta se, mihin teillä ei ole varaa, ovat ne aidot kasvu- ja työllisyystoimet, joita tässä on kaivattu jo pitkään. Ministeri Marttinen, kun te sanotte, että te aiotte jatkaa nyt sillä linjalla, joka esimerkiksi lisää tätä epävarmuutta, joka vähentää luottamusta ja joka vähentää kasvua, niin kyllä minusta teidän kannattaisi uudelleen miettiä. Teidän oma ministeriöhän katsauksessaan puolitoista vuotta sitten sanoi, että hallituksen toimet heikentävät [Puhemies koputtaa] työllisyystilannetta, [Juha Mäenpää: Pitäisikö lähettää Italiaan rahaa?] joten kysyn nyt: käykö varapuheenjohtaja Malmin malli [Puhemies koputtaa] siitä, että ihminen voi kouluttautua uudelleen työttömyyden aikana?

Arvoisa puhemies! Nuorten heikon työllisyystilanteen takana on, voi sanoa, jopa ennätyksellisen heikko työllisyystilanne Suomessa, ja se johtuu epävarmuudesta ja epäluottamuksesta, joita muun muassa tämä hallitus on lisännyt omilla päätöksillään. Nyt teidän lääkkeenne tähän siis on lisätä entisestään epävarmuutta työelämässä. Nämä kaikki heikennykset ja leikkaukset, joita olette tehneet, ovat juuri osaltaan se syy, minkä takia Suomi on tässä jamassa, ja nyt te tarjoatte lisää tätä samaa lääkettä. Ja kun katsoo tuloksia, nuorten työttömyys on ylittänyt jo korona-ajan, joten toivoisi, että sieltä työkalupakista löytyy jotain muutakin. Arvoisa puhemies! Ministeri tässä antoi ikään kuin ymmärtää, että tämä tasa-arvo tässä paranee, mutta jätätte kertomatta, että eikös siinä teidän omassa esityksessä todeta, että tässä on suuri riski, että tämä teidän esitys siis lisää — ei vähennä vaan lisää — raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Ja jos kerran olisi näin, että tämä tilanne parantaa tasa-arvoa, niin eivät kai tässä Suomen naiset olisi liikkeellä niin vahvasti. [Puhemies koputtaa] Aiotteko todella sulkea korvanne jopa teidän omilta naisjärjestöiltä?