Peltokangas Mauri

Arvoisa herra puhemies! Ensimmäiseksi kiitän aloitteen tekijöitä ja allekirjoittajia. Tein itse vuonna 2021 toimenpidealoitteen, jossa vaadin silloisen turpeen energiaveron kiristyksen perumista sekä turpeen julistamista uusiutuvaksi luonnonvaraksi. Seison yhä tänä päivänä tuon aloitteeni takana, ja olen pitänyt turveasiaa esillä tarpeen tullen. Henkilökohtainen näkemykseni ei ole muuttunut eikä tule muuttumaan. Pidän erittäin tärkeänä, että puhun asiasta täällä tänään. Tärkeä osa tätä kokonaisuutta on se, mikä tässäkin aloitteessa tuodaan ilmi, että turve täytyisi saada eroon Euroopan unionin päästökaupasta, sillä pelkkä uusiutuvaksi luokittelu tai energiaveron peruminen ei enää riitä. Vastuuttoman politiikan lopputuotteena määrätyt päästökauppamaksut ovat turpeesta todella suuret. Minä haluan — ja voi voi, meitä on Pohjanmaalla paljon — että turve on jatkossakin osana meidän omaa energiapalettiamme, mielellään entistäkin suurempana, sanoisin. Itse olisin henkilökohtaisesti milloin vain valmis tuplaamaan turvetuotannon Suomessa. Meillähän oli parhaina aikoina suomalaisessa energiaturvekäytössä noin 0,7 prosenttia luonnonvaraisista soista, kun samanaikaisesti suojeltuna on 12 prosenttia. Tuolloin vuosia sitten olin jo sitä mieltä, että turvetuotanto olisi pitänyt kohottaa jonnekin 1,4 prosentin tasolle, niin että meillä olisi raaka-ainetta ollut myydä asti. Tällaisessa taloudellisessa tilanteessa tämä olisi ollut tällekin päivälle oiva apu. No, mieluummin minä joka tapauksessa kotimaista turvetta poltan kuin italialaisten jätteitä ja kallisarvoista tukkipuuta, jota tänä päivänä ajetaan turpeen tilalle — siis voi järjettömyyden päiviä. Minun täytyy tämä sanoa ääneen. Arvoisa puhemies! Viime kaudella, kun turvetuottajat kävivät vierailulla eduskunnassa, muistan hyvin, miten he ojensivat minulle turvetta täynnä olevan ämpärin. Tuossa ämpärissä lukee seuraavat faktat: turve on sataprosenttisesti uusiutuva luonnontuote, elintärkeä kasvualusta kotimaisten kasvisten ja vihannesten viljelyssä, korvaamaton kotieläinten kuivike ja ainoa kotimainen huoltovarmuuspolttoaine, joka säilyy varastoituna vuosikausia. Siinä lukee myös hyvin suurilla kirjaimilla: ”turve uusiutuvaksi”. Tuo ämpäri on muuten yhä työhuoneessani tallessa. Lupasin silloin, että istutan siihen jonkun krysanteemin kasvamaan. Tämä on jäänyt tekemättä, mutta nytpä lupaankin, että tämän lupaamani toimenpiteen teen. Nimittäin kun se turve on siellä useita vuosia ämpärissä ollut työhuoneessani, niin se on niin tömäkkää kasvualustaa, että jos minä menen nyt ja istutan siihen jotain, niin kyllä kuulkaas kukkii. Tämäkin kertoo turpeen mainiosta tehosta. Arvoisa puhemies! Punavihreät ajoivat turvealan ahdinkoa viime kaudella. Siitähän ei pääse yli eikä ympäri. He kiristivät turpeen verotusta ja lopuksi maksoivat romutuspalkkioita turvekoneista. Kyllä minä mietin, kuinkahan paljon maaseudulta mahtoikaan mennä työpaikkoja suoraan sanottuna ideologisen vihervasemmistolaisen höpöhöpönassupolitiikan aikaansaaman turpeen alasajon johdosta. En tiedä mitään niin vastuutonta kuin se, että jollakin tämän talon päätöksellä ajetaan joku elinkeino alas sellaisessa tilanteessa, kun katsomme, missä tänä päivänä ollaan. Viime kaudella ei ollut sen parempaa eikä sitä edellisellä, eikä muuten tule olemaan seuraavallakaan kaudella. Tässä ollaan aika lailla pakon edessä elämässä nyörit kiinni, mutta tässä nyt mennään. Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite kertoo kansan tahdon. Itse olen tästä kansalaisaloitteesta sataprosenttisesti samanmielinen ja pidän sitä hyvin tärkeänä. Jos tämä aloite ei nyt jostain syystä mene läpi, niin toivon todellakin seuraavaan hallituspöytään viisasta oikeistopolitiikkaa tukemaan turpeen asemaa Suomessa, jotta saadaan asia edes joskus tulevaisuudessa korjatuksi. Vielä lopuksi haluaisin sanoa, että turvetuotanto on — kuten on varmasti miljoonaan kertaan mainittu — energiahuoltovarmuudelle hyvä mutta lisäksi myös todellinen mahdollisuus Suomelle, eikä meillä ole varaa jättää yhtään ainutta kiveä kääntämättä jokaisen maaseudun elinkeinon eteen. Meidän on tehtävä sellaisia politiikkatoimia, että turvetuotannon jatkuvuus taataan. Se jos jokin on isänmaallinen, kauaskantoinen ja vastuullinen teko. — Kiitoksia.

Arvoisa herra puhemies! Hallintovaliokunnan mietinnössä käsitellään hallituksen esitystä, jossa ehdotetaan säädettäväksi laki automaattisesta tietojen hausta ja tietojenvaihdosta eurooppalaisessa poliisiyhteistyössä. Esityksessä annetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston niin kutsuttua Prüm II ‑asetusta koskevat täydentävät säännökset. Sääntelyssä on kyse asetuksen jäsenvaltioille jättämän kansallisen liikkumavaran käytöstä. Esityksessä ehdotetaan, että Suomi liittyy poliisirekisteritietojen vaihtoon, niin sanottuun EPRIS-järjestelmään. Poliisirekisteritietojen vaihtaminen on kansainvälisen poliisiyhteistyön ydintehtävä. Tällä hetkellä se tapahtuu perinteisenä viestinvaihtona kysyvän ja vastaanottavan valtion välillä. Nykyjärjestelmä ei ole automatisoitu, ja kun henkilöä koskevia tietoja kysytään toisesta valtiosta, henkilöön kohdistuva epäily samalla paljastuu tämän toisen valtion viranomaisille. Sen sijaan Prüm-asetuksen mukainen poliisirekisteritietojen vaihto perustuu automatisoituun ja vahvasti suojattuun kyselyjärjestelmään. Vasta siinä tapauksessa, että kyselyn perusteella tulee osumia ja kyselyn tehnyt jäsenvaltio pyytää lisätietoja, vastaanottavan jäsenvaltion viranomaiset saavat tiedon kysytystä henkilöstä. Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan myös, että Prüm II ‑asetuksen tietoja voi käyttää kadonneiden henkilöiden tunnistamiseksi rikostutkinnan yhteydessä sekä humanitäärisistä syistä johtuvissa tilanteissa ja että kyseisiä tietoja voi käyttää myös tunnistamattomien vainajien tunnistamiseksi. Lisäksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annettuun lakiin ehdotetaan Prüm II ‑asetuksesta aiheutuvia teknisiä muutoksia. Perustuslakivaliokunta esittää esityksestä antamassaan lausunnossa, että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Arvoisa puhemies! Poliisirekisteritiedoista on säädetty Prüm II ‑asetuksessa. Kyseisen asetuksen mukaan poliisirekisteritiedoilla tarkoitetaan epäiltyjen ja tuomittujen henkilöiden biografisia tietoja, jotka ovat saatavilla rikosten ennalta estämiseksi, paljastamiseksi ja tutkimiseksi perustetuissa kansallisissa tietokannoissa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan poliisissa tällaisia tietoja sisältävä tietokanta on tällä hetkellä poliisiasiain tietojärjestelmä. Myös Rajavartiolaitos ja Tulli käyttävät poliisiasiain tietojärjestelmää. Hallintovaliokunnan saamasta selvityksestä ilmenee, että kyse ei koskaan voi olla muista tietokannoista kuin sellaisista, mitkä sisältävät epäiltyjen ja tuomittujen henkilöiden biografisia tietoja, jotka ovat saatavilla rikosten ennalta estämiseksi, paljastamiseksi ja tutkimiseksi perustetuista kansallisista tietokannoista. Se, mitä tietoja edellä mainituista henkilöistä voidaan käsitellä, on tarkasti säädetty Prüm II ‑asetuksessa. Hallintovaliokunta katsoo saamaansa selvitykseen perustuen, että esityksessä poliisirekisteritiedoista ja poliisirekisterihakemistojen laatimisesta on säädetty selkeästi ja tarkkarajaisesti. Ehdotetun sääntelyn tavoitteena on tehostaa lainvalvontaviranomaisten tiedonvaihtoa ja esitutkinnan kannalta merkityksellisen tiedon paikantamista Euroopan unionin jäsenvaltioiden alueella. Esityksestä ilmenee, että ehdotetun sääntelyn taustalla on Suomessa ilmenevän rikollisuuden aiempaa useammin rajat ylittävä ja monimuotoinen luonne. Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta pitää ehdotettua sääntelyä perusteltuna ja tärkeänä. Valiokunta pitää tärkeänä myös sitä, että ehdotetulla sääntelyllä henkilötietojen suoja paranee ja että uudet mahdollisuudet biometristen tietojen vertailuun auttavat merkittävästi kadonneiden henkilöiden etsinnässä ja onnettomuusuhrien tunnistamisessa. Valiokunta puoltaa yksimielisesti lakiehdotusten hyväksymistä ehdotuksiin tehtävin tarkistuksin. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Keskustan välikysymys, moneskohan se nyt sitten on, on tänään käsittelyssä. Minulla on tuossa kahdeksan paperia, aanelosta, täynnä. Ajattelin mätkiä teitä ensin oikein kunnolla, mutta muutetaanpas tässä salissa vähän sävelmää. Arvoisat keskustan edustajat, ajattelin ihan nopeasti esittää teille sellaisen toivomuksen, että olisitte seuraavissa hallitusneuvotteluissa mukana muodostamassa uutta oikeistohallitusta tähän maahan. [Mikko Savola: Katsotaan, saadaanko kannatusta!] Te ette tule nimittäin saamaan yleviä ja erittäin hyviä, täälläkin kuultuja tavoitteitanne läpi maatalouspolitiikassa punavihreiden toverien kanssa, mutta toisenlaisessa kokoonpanossa se voisi hyvinkin olla mahdollista. Minä siis tarjoan teille nyt lämpimästi ja täysin vilpittömästi yhteistyön kättä. Tulkaa ensi kerralla mukaan talkoisiin, tai kuten edustaja Kurvisen seuduilla on tapana sanoa, kökkähän. Teissä nimittäin istuu 23 mielestäni pätevää ja hyvää tyyppiä. Siellä on kunnollisia valtiomiehiä ja ‑naisia. Toivoisin, että lakkaatte räpeltämästä näitä välikysymyksiä ja keskitytte siihen paperiin, että saadaan porukalla lukea nämä teidän tänään esittämänne erittäinkin hyvät esitykset hallitusneuvottelupaperista. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kaarisalolle voi todeta, että kyllä muistan viime kauden oikein hyvin. Taisimme saada valiokunnassa yhden ehdotuksemme läpi koko kaudella. Tällä kaudella oppositiolta kuitenkin on tullut niitä useita kymmeniä, jotka on kirjattu mietintöihin. Mutta se tietysti riippuu aina porukoista, enkä sen takia tässä nyt osoita ketään sormella, koska ihmiset vaihtuvat valiokunnissa ja tässä salissakin. Mutta sanotaan näin, että jos nyt tässä olen ollut kuulevinani, että valiokunnan mietintö jollain tavalla on siis aliarvostettu, niin onhan meidän kuitenkin syytä muistaa, mikä on se paperi, minkä korkein oikeus ottaa viimeisenä käteen, jos esimerkiksi lainsäädännössä on sellainen kohta, että tullaan pattitilanteeseen. Kyllä se on valiokunnan mietintö, josta haetaan sitten se lain henki, ja viimeinen tulkinta tulee sieltä, niin että ei siellä valiokunnassa nyt ihan mitä tahansa paperia, edustaja Savola, tehdä. [Mikko Savola: Etkö puolustakaan hallituksen esitystä? — Mauri Peltokangas: Kyllä!]

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Niin, tämä piikki oli varmaan tarkoitettu minulle. Vastaanpa siihen, että kyllä tiedän, erinomaisesti tiedän, ja kun hallitus tekee yleensä ohjelman, niin edustaja Savolakin varmasti tietää sen, että hallitus yleensä noudattaa sitä hallitusohjelmaansa ja pyrkii toteuttamaan sitä kaikin keinoin. Mitä tulee hallintovaliokunnan mietinnön laatimiseen, niin edustaja Savola on tervetullut joskus vierailemaan. [Mikko Savola: Ei voi tulla, jos ei ole valiokunnan jäsen!] Nimittäin valiokunnassa tehdään kyllä mietinnöt valmiiksi suhteellisen jouhevasti. Siellä kyllä oppositiokin saa kirjauksia sen verran kuin yleensä hallitus ja oppositio tässä talossa ovat toisilleen periksi antaneet. Kyllä tämän asian tiedostan erinomaisesti. Kuten nyt hallituspuolueen jäsenenä ylipäätäänkin, kyllä se vain niin menee, että kun on hallitusohjelman hyväksynyt, niin kyllä sen mukana sitten kuljetaan. Eipä tässä sen kummempaa.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ajattelin vielä sanoa sanasen. Minusta tuntuu, että jos sanotaan, että ihminen ei kerran vuodessa hoksaa käydä laittamassa täppää sinne, niin vähän aliarvioidaan kyllä suomalaisia, koska jos yhden kerran vuodessa täytyy huomioida haluavansa paperipostin digitaalisen palvelun, niin kyllä se aika pieni vaiva on kerran vuodessa käydä siellä, mutta joillekin ehkä sekin on liikaa. Mielestäni tässä kuitenkin, jos ajatellaan niin kuin edustaja Heinäluoma äsken toi esiin, että hallituksen säästölaki, niin ei tämä nyt ihan... Täytyy kuitenkin muistaa, että me olemme digitaalisessa maailmassa, ja kyllä meidän täytyy edetä joillakin askelilla kuitenkin eteenpäin, niin että me saadaan ne palvelut joskus toimimaan digitaalisesti. Mikäli ei sitä nyt sitten jollain tavalla tehdä, niin mikä olisi parempi tapa tehdä se? Jos kerta sosiaalidemokraatit eivät ole missään vaiheessa tuomassa digitalisaatiota säästöksi, haluanpa olla olla kuulemassa sen päivän, kun todetaan, että sieltä ei säästöjä saada, koska kyllä se on yksi semmoinen paikka, mistä tänä päivänä varmasti tässä yhteiskunnassa voidaan säästää vielä aika paljonkin. Jälleen nyt yhdyn sitten myöskin opposition huoliin siitä, että kaikki ihmiset saavat ne palvelunsa ja että ne palvelut toimivat. Ja ehkä nyt sanon viimeisenäkin, että toivon mukaan jonain kauniina päivänä nämäkin palvelut sitten toimivat, niin kuin sanonta on, että... No, jätän sanomatta, mutta sillä tavoin kuin kaikki muukin, joka hyvin toimii yhteiskunnassa, ja siihen päämäärään varmasti sekä hallitus että myöskin oppositio tähtää näillä puheillaan. Mutta en nyt kuitenkaan sitä kerran vuodessa ilmoittautumista pidä kovin hirveänä hukina, en kenellekään tässä maassa. — Kiitos.

Kiitoksia, rouva puhemies! Olen pitkälti samoilla linjoilla kuin edustaja Hoskonen tässä. On paljon asioita, mitkä mietityttävät todella paljon: tämä, mistä edustaja Hoskonen mainitsi ja mistä taisi edustaja Heinäluomakin mainita tuolla aikaisemmissa puheenvuoroissaan, että silloinhan aikaisempaa lainsäädäntöä tehtäessä valiokunta kiinnitti niinkin paljon huomiota siihen asiaan, että erikseen mainitsi mietinnössään, että digitaalisia palveluita tulee pystyä käyttämään tai siis ylipäätään palvelua pitää pystyä saamaan myöskin sellaisen henkilön, joka ei osaa laisinkaan käyttää digitaalisia palveluita. Eli valiokunta nosti esiin sen huolen, että sellaisetkin henkilöt, joilla ei ole digitaalisten sovellusten käyttö hanskassa, kuitenkin pystyvät saamaan nämä palvelut. Se on erityisen tärkeää. Periaatteessa kuitenkin tässä katson niin, että koska nyt tässä käsitellään mietintöä ja kun äänestetään mietintö ”jaa”, hylkäysesitys ”ei”, niin kyllä se hylkäys silloin on myöskin näitä mietinnössä olevia hyviä uudistuksia ja ajatuksia kohtaan, ja sitä pidän hyvin harmillisena. [Mikko Savola: Olisko ne kannattanut korjata siellä valiokunnassa?]

Kiitoksia, rouva puhemies! Tässä muutamia. Olen kuunnellut hyvää keskustelua ja sinänsä jaan huolen, sillä aina kun uutta tehdään, niin ainahan siinä joutuu vähän ohimoita rapsuttelemaan, että tuleeko valmista. Uskonpa, että kaikki kollegat yhtyvät siihen, että mikäpä lainsäädäntö, iso uudistus, olisi kerralla tässä maassa mennyt maaliin — sen verran uskallan poliitikkonakin todeta. Mutta näistä ongelmista, mistä tässä nyt ollaan puhuttu: Esimerkiksi keskustan puheenvuorossa digitalisaation osalta maalattiin vähän kauhukuvia. Kyseessä on kuitenkin puolue, joka ehdottaa tekoälyn suurta käyttöä tulevaisuudessa, mutta digitaalisten palveluiden, Suomi.fin käyttö onkin sitten kamalaa. No, tekoäly onkin ilmeisesti niin valmiiksi tutkittu, että sitä voidaan ruveta hutkimaan ihan täydellä teholla. Mutta se siitä. Hallintovaliokunnan käsittelyssä nousi todella monia asioita esiin. Hallintovaliokunta käsitteli tätä hyvin syväluotaavasti, mikä on yleensäkin valiokuntamme tapa. Itse pohdin nyt tässä, ihan omana itsenäni — en niinkään hallintovaliokunnan puheenjohtajana vaan ihan Peltokankaana — otettiinko mietinnössä huomioon ne tahot, joilla ei ole kykyä digitaalisten laitteiden käyttöön. Kyllä, tämä huoli nimenomaan tunnistettiin valiokunnassa, ja se löytyy myöskin valiokunnan mietinnöstä. Siis hallintovaliokunta toteaa, että yhdenvertaisuuteen liittyviä riskejä voi syntyä ihmisten erilaisista kyvyistä käyttää digitaalisia palveluja. Valiokunta kiinnittää huomiota erityisesti niihin henkilöihin, joilla ei ole riittäviä digitaalisia taitoja, laitteita tai mahdollisuuksia sähköiseen asiointiin. Mietinnössä pidetään hyvin tärkeänä, huom., että paperiseen viranomaispostiin voi edelleen palata omalla ilmoituksella — eli että paperiseen viranomaispostiin voi palata. En minä nyt oikein sitten käsitä, minkä takia täällä maalataan kamalia mustia pilviä, että nyt ikään kuin pakotetaan, niin kuin keskustan puheenvuorossa tuli, että ”pakotetaan käyttämään”. Kyllä ainakin valiokunta on pyrkinyt mielestäni hyvin muotoilemaan tämän niin, että päästäisiin tässä tyytyväisenä eteenpäin. Viranomaisasiointi on mahdollista myös muilla tavoilla kuin digitaalisesti. Tämä oli valiokunnan tahtotila, joka on hyvä sinällään. Digitukea on saatava sitä tarvitseville, tämä mainittiin. Yhdyn siihen, ja varmasti moni muukin. Uudistuksen vaikutuksia seurataan erityisesti haavoittuvien ryhmien kannalta. Tämähän on siis ihan ehdotonta. Kyllähän se niin on, että valiokunta ei ole unohtanut vanhuksia. Mietinnössä tunnistetaan nimenomaisesti se, että kaikilla ei ole valmiuksia digitaaliseen asiointiin eikä uudistus saa johtaa heidän palveluidensa heikentämiseen. Tältä osin siis jaan nämä huolet, mitä täällä on tänä päivänä esitetty. En väitä vastaan, mutta totesin vain, mitä mietinnössä me yhdessä päätimme.

Kiitos, arvoisa puhemies! Korostan vielä sitä, että jos poliisilla ei entuudestaan ole tietoa siitä, että henkilö on maassa, niin hakeutuminen hoitoon, terveydenhuoltopalveluihin, ei sitä tietoa automaattisesti poliisille myöskään vie. Eli mitä tulee tähän huoleen vihreiltä nyt sitten näiden laittomasti maassa olevien osalta, voidaan todeta, että he saavat laittomasti vieläkin vaeltaa, vaikka käyvätkin siellä suomalaisessa hyvässä terveydenhuollossa veronmaksajien piikkiin. Mutta sanotaan näin, että kun tässä nyt on todettu kuitenkin ääneen vihreiden osalta, että potilastiedot tulisivat tietoon, niin korjataan se vielä, että eivät tule, ja oikeasti sitten myöskin, kun te sanotte, että HUS on sitä mieltä ja niin poispäin, kyllä eduskunnan hallintovaliokunta on tehnyt tästä mietinnön. Kehotankin kaikkia osapuolia lukemaan asiasta eduskunnan hallintovaliokunnan erinomaisen mietinnön, jossa on otettu valiokunnan perusteluissa sekä koko mietinnössä huomioon perustuslakivaliokunnan ohjeistus ja myös katsottu sosiaali- ja terveysvaliokunnan huolia tästä. Mietintö on erinomainen, ja kehotankin sen lukemaan. Välillä kun kuuntelen vihreiden puheenvuoroja, niin tuntuu, että sitä ei ole edes selattu nopeasti läpi, koska sieltä kyllä löytyvät vastaukset näihin kaikkiin huoliin, mitä vihreiltä tähän asiaan on tässä salissa nyt ilmoitettu. Joten luetaan porukalla se läpi ja varmaan todetaan yhteen ääneen sen jälkeen, että tämähän on täydellisestä seuraava tähän aiheeseen tehty mietintö. — Kiitoksia.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiinnitin huomiota, kun tässä keskustelussa aikaisemmin vihreiden puheenvuorossa tuotiin esiin kuulijoille, että tämä vaarantaisi potilastietoja ynnä muuta vastaavaa. [Ben Zyskowicz: Terveystietoja!] Tässä laissa ei avata poliisille potilastietoja. Poliisi ei saa tietää sairauksia, diagnooseja tai hoidon sisältöä. Väite terveystietojen luovuttamisesta poliisille ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Pidän aika harmittavanakin sitä, että kun tehdään hyvää lainsäädäntöä ja pyritään ainakin nyt yhteisesti... Korostan, että myös vihreiden edustaja istuu hallintovaliokunnassa, eli tämän mietinnön sisältö pitäisi vihreiden puolueessa myöskin tietää, ennen kuin tullaan tänne avaamaan tällaista muunneltua totuutta. Se on hyvin harmillista, koska kuuntelijat ja kansalaiset kuuntelevat kansanedustajien puheita, ja silloin jos me annetaan väärä käsitys siitä lainsäädännön sisällöstä, niin se saattaa lähteä mututuntumalta tuolla maailmalla juoksemaan, ja se ei varmaankaan ole kenenkään meidän etu, ei täällä salissa eikä tuolla siviilissä olevien henkilöiden. Korostan tässä keskustelussa sitä, että kun ollaan tällaisten lainsäädäntöjen kanssa tekemisissä, niin pyritään puhumaan niin kuin mitä siellä mietinnössä todellisesti tarkoitetaan ja mitä se lainsäädäntö todella tarkoittaa eikä mitään muuta. — Kiitoksia.

Kiitos, arvoisa puhemies! Ehkä muutama kohta — katsoin tuosta valiokunnan mietinnöstä — ihan selventääkseni tätä asiaa: Kun oli se huoli, että tiedonsaantioikeus jollain tavalla estäisi joidenkin henkilöiden hakeutumista hoitoon, niin nimenomaisesti korostetaan valiokunnan mietinnössä — siellä sanotaan seuraavasti — että ”hallintovaliokunta toteaa käsitellessään poliisin tiedonsaantioikeutta terveydenhuollosta, että ehdotettu pykälä ei estä näiden henkilöiden hakeutumista hoitoon”. Tämä nimenomainen kohta tarkennettiin kuulemisissa asiantuntijoilta, joiden mielestä tämä olisi mahdollisesti estämässä jotain. Nyt jos me ajatellaan, että henkilö on esimerkiksi saanut jonkun haavan — otetaan tällainen esimerkki tähän nyt — ja hän haluaa mennä terveydenhoitoon, niin tämä ei millään tavalla estä hänen menemistään sinne. Jos joku rikollinen ei sen takia mene hoidattamaan haavaansa, niin sen ei kyllä pidä olla tämän lainsäädännön hylkäämisen peruste, koska hänelläkin on oikeus saada hoitoa, eikä mikään laki estä häntä menemästä. Valiokunta jatkaa perusteluissaan — tähän vasemmistoliiton vastalauseeseen voisin todeta — että ”jos poliisilla ei ole jo ennestään varteenotettavaa tietoa henkilön maassa oleskelusta, pelkkä hoitoon hakeutuminen ei johda siihen, että henkilö automaattisesti tulisi poliisin tietoon”. Tällä nimenomaisesti valiokunta vastaa esitettyyn huoleen siitä, että ihmiset jättäisivät välttämättömän hoidon hakematta tiedonluovutuksen pelossa. Eli näillä seikoilla kyllä näkisin, että tämänhetkinen keskustelu näistä asioista olisi käsitelty. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ehdotetun lainsäädännön taustalla on kyse Euroopan unionin niin sanotun eIDAS-asetuksen muutoksesta. Sähköisten tunnistusvälineiden ilmoittamista sekä luottamuspalveluja, kuten sähköinen allekirjoitus tai sähköinen leima, koskeva sääntely on jo pääosin sisältynyt alkuperäiseen eIDAS-asetukseen. Keskeisin asetukseen tehty muutos on eurooppalaista digitaalisen identiteetin lompakkoa koskevan lainsäädännön lisääminen asetukseen — nyt mennään mielenkiintoisille vesille. Lompakko on lähtökohtaisesti mobiililaitteessa toimiva sovellus, jonka avulla käyttäjä voi tunnistautua sähköisesti, hallinnoida itseään koskevia henkilötietoja sähköisten todistusten avulla sekä tehdä hyväksytyn sähköisen allekirjoituksen. EIDAS-asetus on sellaisenaan jäsenvaltioissa sovellettavaa oikeutta, mutta se jättää eräissä asioissa jäsenvaltioille kansallista liikkumavaraa tai edellyttää kansallista täydentävää lainsäädäntöä. Näistä on tässä lainsäädännössä pääosin kyse. Jäsenvaltioiden on esimerkiksi nimettävä valvova viranomainen ja keskitetty yhteyspiste, säädettävä asetuksen rikkomisesta luottamuspalvelujen tarjoajille määrättävistä seuraamusmaksuista ja säädettävä lompakon tarjoamisen mahdollistavista tehtävistä. Tässä suhteessa keskeinen on 1. lakiehdotus eli laki eräistä rajat ylittävän sähköisen asioinnin mahdollistavista palveluista, jäljempänä tämä eIDAS-laki. Siinä säädetään muun muassa Digi- ja väestötietoviraston tehtäväksi tarjota lompakko Suomessa. Lompakoita voivat lisäksi tarjota myös yksityisen sektorin toimijat. Lompakon tarjoaminen säädetään Digi- ja väestötietoviraston tehtäväksi markkinapuutetilanteen vuoksi. Esityksen valmistelun yhteydessä laaditun selvityksen mukaan tarjolle ei tulisi määräajassa sellaisia lompakoita, jotka täyttäisivät muutetun eIDAS-asetuksen vaatimukset. Esityksessä todetaan, että valtion tuki- ja kilpailulainsäädäntöä ei sovelleta Digi- ja väestötietoviraston toimintaan niin kauan kuin markkinapuute lompakoiden tarjoamisessa jatkuu. Markkinapuutteen poistuttua valtion tuki- ja kilpailulainsäädäntöä sovelletaan myös DVV:n lompakon tarjoamiseen. Lompakon tarjoamiseen liittyvää markkinakehitystä seurataan sen perusteella, mitkä lompakot ilmoitetaan Suomesta Euroopan komissiolle. Arvoisa rouva puhemies! Digi- ja väestötietovirasto myöntää luonnolliselle henkilölle lompakkoon myös henkilöllisyyden osoittamisen mahdollistavat tunnistetiedot väestötietojärjestelmään perustuen. Patentti- ja rekisterihallitus myöntää vastaavat tiedot oikeushenkilöille. Liikenne- ja viestintävirasto puolestaan ylläpitää eIDAS-asetuksen edellyttämällä tavalla rekisteriä lompakon luottavista osapuolista eli niistä asiointipalveluista, joissa lompakkoa voi käyttää. Lisäksi se on jatkossakin eIDAS-asetuksen valvova viranomainen, ja laissa säädetään tähän tehtävään liittyvistä toimivaltuuksista, kuten tiedonsaantioikeudesta. Virasto voi myös määrätä hallinnollisia seuraamusmaksuja luottamuspalvelun tarjoajille asetuksessa säädettyjen vaatimusten vastaisesta toiminnasta. Esitykseen sisältyvässä 3. lakiehdotuksessa ehdotetaan säädettäväksi laki digitaalisesta henkilöllisyystodistuksesta. Digitaalinen henkilöllisyystodistus on ensimmäinen lompakon kanssa yhteensopiva sähköinen todistus Suomessa. Sen myöntää poliisi tai muu passi- ja henkilökorttilupaviranomainen. Oikeus digitaaliseen henkilöllisyystodistukseen syntyy jatkossa passin tai henkilökortin myöntämisen yhteydessä. Hallintovaliokunta toteaa myös, että henkilökorttilain ja passilain muuttamista koskeviin lakiehdotuksiin sisältyy siirtymäsäännökset, joilla luodaan oikeus saada käyttöön digitaalinen henkilöllisyystodistus myös ennen lain voimaantuloa myönnetyillä asiakirjoilla. Perustuslakivaliokunta esittää, että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, 1. lakiehdotus kuitenkin vain, jos valiokunnan viranomaisille määrättävistä seuraamusmaksuista ja ne bis in idem ‑kiellosta tekemät valtiosääntöoikeudelliset huomautukset otetaan asianmukaisesti huomioon. Hallintovaliokunta viittaa näiltä osin 1. lakiehdotuksen 48 §:ään tekemiinsä muutosehdotuksiin. Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunta pitää myönteisenä, että ehdotuksella parannetaan myös lasten ja nuorten mahdollisuuksia hoitaa itseään koskevia asioita sähköisesti. Lompakon voi ottaa itsenäisesti käyttöön 13-vuotias. Tätä nuorempikin voi ottaa lompakon käyttöön huoltajan suostumuksella. Lompakkoon tallennettujen sähköisten todistusten avulla lapsi tai nuori voi todistaa olevansa esimerkiksi alle 18-vuotias tai yli 13-vuotias ilman, että tarkka syntymäaika tai muut henkilötiedot paljastuvat. Sääntely parantaa alaikäisten suojelua sähköisissä palveluissa, helpottaa ikärajavalvontaa sekä edistää lasten turvallista sähköistä asiointia. Arvoisa rouva puhemies! Perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten hallintovaliokunta käsittelee eIDAS-asetuksen sääntelyä myös liittyen vammaisten mahdollisuuteen käyttää lompakkoa. Hallintovaliokunta katsoo myös, että vammaisten henkilöiden yhdenvertaisen asioinnin turvaamiseksi lompakon saavutettavuutta ja käytettävyyttä tulee seurata ja arvioida. Muutetun eIDAS-asetuksen mukaisesti lompakon käyttö on vapaaehtoista. Esityksen vaikutusten on arvioitu riippuvan osin siitä, kuinka yleistä lompakon käyttöönotto tulee olemaan, ja toisaalta siitä, kuinka paljon asiointipalvelut mahdollistavat lompakolla ja sähköisillä todistuksilla asioimista palveluissaan. Esityksen mukaan lompakon ei ainakaan lyhyellä aikavälillä arvioida muuttavan kuluttajan näkökulmasta merkittävästi sitä, miten sähköisiin asiointipalveluihin tunnistaudutaan, sillä myös nykyiset vahvat sähköiset tunnistusvälineet säilyvät käytössä lompakon rinnalla. Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä, arvoisa rouva puhemies, ja saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä mietinnöstä ilmenevin huomioin ja muutosehdotuksin. Valiokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen 17/2026 vp sisältyvät 3.—5., 7.—18. ja 20.—30. lakiehdotuksen ja että eduskunta hyväksyy muutettuna esitykseen sisältyvät 1., 2., 6. ja 19. lakiehdotuksen. Hallintovaliokunnan mietintö oli tällä kertaa yksimielinen. — Kiitoksia.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kyllä, hyvä huomio. Ja kansalaisaktiivisuudesta plussat, juurikin näin. — Kannustan lukemaan valiokunnan mietinnön. Siellä on muutamia erittäin hyviä toteamuksia nimenomaan tästä seikasta. Sitten meidän on muistettava se, että osa meidän vanhuksista on erinomaisia digitaalipalveluiden käyttäjiä. Hyvänä esimerkkinä vaikka nyt oma äitini 83-vuotiaana, ennen kuin viime viikolla meni tuonne yläkerran digitaalipalveluita käyttämään, hallitsi kaiken, eli ei mitään ongelmaa, melkein parempi nörtti kuin minä. Ei aina täällä puhuta vanhemmasta väestä, että he eivät osaa, vaan siellä saattaa joku katsoa meitä vähän pitkin nenänvarttaan, että kyllä täällä osataan. Heitä on tosi paljon. Ja siitä totta kai kuuluu kiitos, niin kuin tässä edustaja Honkasalokin toi esiin, kolmannen sektorin toimijoille. Siellä on erilaisia kansalaisjärjestöjä, koulukuvioita, joissa järjestetään kursseja, ja se on hieno asia se. Tämän halusin tuoda vain esiin, että heitäkin on paljon, jotka ovat loistavia siinä. — Kiitoksia.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Joo, hyvää keskustelua. — Tässä vauhdissa kun on näitä digilainsäädäntöjä valiokunnassa pähkäilty ja porukalla kuultu asiantuntijoita, toden totta se nousee kysymysmerkiksi, millä tavalla pärjää tämä väestö, jota meillä on tosiaan puoli miljoonaa siellä, joilla eivät ne digikyvyt ole niin hyvin, ja tämän takia itse asiassa edellisessä lainsäädännössä teimmekin mietintöön ihan erillisen kappaleen, jossa mainitsimme ihan eksaktisti, Suomi.fin kohdalla, että nämä palvelut pitää pystyä ottamaan käyttöön myöskin sellaisen, joka ei ymmärrä mitään näistä digilaitteista. Elikkä kyllä valiokunta on sitä pohtinut tosi syväluotaavasti, sekä kuullut asiantuntijoita että sitten pohtinut ihan omalla porukallakin tätä problematiikkaa siinä. Kaikkihan me tiedämme, että kun me lähdetään kehittämään tällaista uutta, niin aika harva tämän tason uudistus osuu nappiin kerralla, eikä se varmasti osu tämäkään, mutta kun tätä digitalisaatiota nyt ollaan tässä toitotettu kohta 20 vuotta, jossain kohtaa kai se on Suomenkin siirryttävä sitten näihin palveluihin. Itse pidän kyllä sitä hyvänä totta kai tällä hetkellä, että se on vapaaehtoisesti käyttöön otettava, jolloinka ne henkilöt, jotka omaavat ne digitaaliset kyvyt, voivat heti siirtyä näihin palveluihin. Toki eivät nämä ihan helppoja kuvioita ole kenellekään, ja kun se Suomi.fi ensimmäisen kerran tyrkytti itseään, niin sehän tuli joka tuutista. Sitten ollaan puhuttu siitäkin, miten siitä pääsee ylipäätään irti, koska siitäkin pitää pystyä pääsemään, jos haluaa. Nämä ongelmat ovat sellaisia, mitä pitäisi yhdessä todellakin pohtia, ja toivon myöskin, että lainsäädäntö kehittyy tässä vuosien varrella niin, että kun nyt ollaan saatu tämä startti päälle, niin saadaan nämä sitten sillä tavalla toivon mukaan hyvin toimiviksi. Alku on mielestäni hyvä. Niin kuin tässä nyt valiokunta lopussa tuossa toteaakin, erityisesti hallinnon asiakkaiden oikeusturvaa pitää seurata kokonaisuudessaan ja kehittämistarpeet pitää ottaa huomioon kokonaisuudessaan. Eli jatkuvaa lainsäädännön kehittämistähän tämä on. — Kiitoksia.

Kiitos, arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetuilla hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain eli niin sanotun tukipalvelulain muutoksilla mahdollistetaan viranomaisten tiedoksiantojen toimittaminen jatkossa myös yksityisiin digipostipalveluihin. Sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuutta viranomaistoiminnassa koskeva, 14.4. kuluvaa vuotta voimaan tullut lainsäädäntö mahdollistaa viranomaisten tiedoksiantojen lähettämisen ensisijaisesti sähköisesti niille hallinnon asiakkaille, joille se on mahdollista. Tätä yleissääntelyä on täydennetty Verohallintoa ja Tullia koskevalla erityissääntelyllä. Käsiteltävänä olevan esityksen tavoitteena on, että viranomaisten Digi- ja väestötietoviraston tuottamaan viestinvälityspalveluun lähettämät sähköiset tiedoksiannot voidaan jatkossa näyttää palvelun käyttäjille myös yksityisen toimijan tarjoamassa digitaalisessa palvelussa. Tällä on tarkoitus tukea kansalaisten laadukasta asiointikokemusta ja mahdollisuutta valita tiedoksiannon vastaanottamisessa käyttämänsä palvelu. Lisäksi pyritään luomaan edellytyksiä uusille digitaalisille liiketoimintamalleille, digitaalisen kasvuympäristön vahvistamiselle sekä innovaatioille. Tavoitteena on myös, että viranomaisten ja yksityisten lähettämän sähköisen postin voi vastaanottaa pääsääntöisesti yhdessä palvelussa. Hallintovaliokunta pitää tavoitteita sähköisen tiedoksiannon lisäämisestä yleisesti kannatettavina. Siirtyminen sähköisiin tiedoksiantoihin viranomaistoiminnassa nopeuttaa asioiden käsittelyä, parantaa tietoturvaa, keventää hallinnollista taakkaa ja vähentää työvaiheita. Sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuuteen liittyy kuitenkin myös asiakkaiden oikeusturvan toteutumiseen liittyviä riskejä, jotka on kyettävä minimoimaan. Valiokunta pitää tärkeänä, että viranomaisten sähköiset asiointikanavat ovat mahdollisimman selkeitä ja yhdenmukaisia. Samalla on tärkeää huolehtia siitä, että digitukea ja muita asiointikanavia on saatavilla riittävästi. Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta tähdentää, että tiedoksiantomenettely on keskeinen osa hallintoasian käsittelyä. Valiokunta toteaa, että sähköistä tiedoksiantoa koskeva yleissääntely, sitä täydentävä viranomaiskohtainen erityissääntely ja nyt ehdotettu sääntely muodostavat kokonaisuuden, jota voi olla vähän vaikea hahmottaa. Valiokunta korostaa, että sähköistä tiedoksiantoa koskevan sääntelykokonaisuuden tulee olla hallinnon asiakkaan näkökulmasta mahdollisimman selkeä ja johdonmukainen. Lisäksi on tärkeää, että viranomainen voi varmistua siitä, että tiedoksianto tulee asianmukaisesti toimitetuksi. Esityksen perusteluissa tuodaan varsin kattavasti esiin ehdotettuun sääntelyyn liittyviä riskejä. Mahdolliset yhdenvertaisuuteen vaikuttavat riskit liittyvät erityisesti ihmisten erilaisiin kykyihin käyttää digitaalisia palveluja. Oikeusturvan toteutumiselle voi puolestaan aiheutua riskejä tilanteissa, joissa henkilö ei ymmärrä katseluohjelman valinnan vaikutuksia tiedoksiannon vastaanottamiseen. Näitä riskejä pienentää kuitenkin se, että ehdotetussa sääntelyssä on kyse hallinnon asiakkaille ja palveluntarjoajille vapaaehtoisesta järjestelystä, joka ei velvoita sähköiseen asiointiin eikä vaikuta välittömästi niihin henkilöihin, jotka vastaanottavat viranomaisviestit paperipostilla. Yksityisen palveluntarjoajan katseluohjelman valitseminen on täysin vapaaehtoista, ja henkilöltä edellytetään sen valitsemiseen aktiivisia toimenpiteitä. Valiokunta painottaa selkeän, oikea-aikaisen ja kattavan viestinnän merkitystä sääntelykokonaisuuden toimeenpanossa. Myös neuvontaan tulee panostaa asianmukaisesti. Valiokunta kiinnittää mietinnössään huomiota myös esityksen tietosuojaan liittyviin riskeihin. Näitä riskejä pienentää se, että Suomi.fi-viestien kautta haettuja tietoja viranomaisten viesteistä ei tallenneta pysyvästi yksityisiin digipostipalveluihin. Tältä osin on syytä painottaa tietosuojalainsäädännöstä johtuvien velvoitteiden huolellista noudattamista. Arvoisa puhemies! Ehdotetun sääntelyn mukaan Digi- ja väestötietovirasto voi sopimuksella antaa katseluohjelman tarjoamista koskevan tehtävän myös muun palveluntarjoajan toteutettavaksi. Tällaiselle palveluntarjoajalle ehdotetut tehtävät ovat perustuslain 124 §:ssä tarkoitettuja julkisia hallintotehtäviä. Katseluohjelman tarjoamisessa on kyse sellaisesta viranomaista avustavasta tehtävästä, joka muodostaa julkisen hallintotehtävän ja joka voidaan siirtää sopimuksella muiden kuin viranomaisten hoidettavaksi. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tehtävien antamista muulle palveluntarjoajalle voidaan pitää perustuslain 124 §:ssä tarkoitetulla tavalla tarpeellisena tehtävien tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi. Kyseiset tehtävät eivät sisällä merkittävää julkisen vallan käyttöä. Hallintovaliokunta ehdottaa eräitä sääntelyä selkeyttäviä muutoksia lakiehdotukseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että sähköistä tiedoksiantoa koskevan sääntelykokonaisuuden vaikutuksia erityisesti hallinnon asiakkaiden oikeusturvaan seurataan ja että seurannassa havaitut kehittämistarpeet otetaan huomioon sähköistä asiointia ja sähköistä tiedoksiantoa koskevan lainsäädännön kehittämisessä. Valiokunnan mietintöön jätettiin kolme vastalausetta. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ehdotetulla lainsäädännöllä muutetaan poliisin ja muiden turvallisuusviranomaisten tiedonsaanti- ja tiedonluovutusoikeuksia koskevaa sääntelyä. Esityksen tavoitteena on, että poliisilain ja poliisin henkilötietolain sääntely mahdollistaa tehokkaan ja toimivan tiedonvaihdon poliisin ja muiden viranomaisten sekä poliisin ja yksityisten tahojen välillä erityisesti rikostorjunnan tehostamiseksi ja yhteiskunnan turvallisuuden takaamiseksi. Tarkoituksena on, että sääntely vastaa nykyistä paremmin muuttuneen toimintaympäristön vaatimuksia. Poliisin mahdollisuuksia luovuttaa tietoja myös omasta aloitteestaan ehdotetaan selvennettäväksi. Lisäksi poliisin tiedonsaantia sosiaali- ja terveydenhuollosta muun muassa rikosten ennalta estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi sekä kadonneiden löytämiseksi selkeytetään. Poliisilain ja poliisin henkilötietolain kansallista tiedonvaihtoa koskevaa sääntelyä selkeytetään ja ajantasaistetaan myös siten, että sääntelyssä huomioidaan nykyistä paremmin voimassa oleva yleislainsäädäntö. Rajavartiolaitosta, Tullia, Puolustusvoimia ja Maahanmuuttovirastoa koskevaan sääntelyyn ehdotetut muutokset tukevat sääntelyn tavoitteita näiden viranomaisten toiminnan näkökulmasta. Ehdotetuilla lainmuutoksilla pyritään hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti poistamaan tietojenvaihdon esteitä muun muassa rikostorjunnassa, lisäämään poliisin mahdollisuuksia luovuttaa salassa pidettäviä tietoja muun muassa rikosten estämiseksi ja turvallisuuden takaamiseksi sekä vahvistamaan kansallista turvallisuutta ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Lainmuutoksilla pyritään myös varmistamaan, että poliisin kansallista tiedonvaihtoa koskevat säännökset tukevat viranomaisyhteistyötä ja erityisesti hallinnollisen rikostorjunnan tarpeita. Hallintovaliokunta on kiinnittänyt vuoden 2021 sisäisen turvallisuuden selontekoa koskevassa mietinnössään ja monissa muissa yhteyksissä huomiota viranomaisten väliseen tiedonkulkuun liittyviin haasteisiin ja pitänyt välttämättömänä, että toimivaltaisilla viranomaisilla on käytössään kaikki olennainen tieto, jota tarvitaan sisäisen turvallisuuden erilaisiin uhkiin varautumiseksi, uhkatilanteiden ennaltaehkäisemiseksi ja sujuvan viranomaisyhteistyön varmistamiseksi. Arvoisa rouva puhemies! Aiemmin keväällä käsitellyssä kuluvan vaalikauden sisäisen turvallisuuden selontekoa koskeneessa hallintovaliokunnan mietinnössä keskiössä olivat turvallisuusympäristön muutosten vaikutukset sisäiseen turvallisuuteen ja viranomaisten toimintaympäristöön. Poliisin toimintaympäristön voidaan todeta muuttuneen merkittävällä tavalla, mikä on tuonut mukanaan uusia haasteita myös tiedonvaihdon näkökulmasta. Yhteiskunnan digitalisaatio ja siihen liittyvä teknologinen kehitys, tietomäärien kasvu sekä asioiden siirtyminen tietoverkkoihin on aiheuttanut tietoverkkorikollisuuden huomattavaa kasvua ja niin sanotun perinteisen rikollisuuden siirtymistä tietoverkkoihin. Erityisesti huumausainekauppaa siirretään yhä enemmän tietoverkkoavusteiseksi. Lisäksi laiton asekauppa, petos- ja talousrikollisuus, viharikokset, uhkailu ja kiristäminen sekä monimuotoinen seksuaalirikollisuus verkossa jatkavat kasvuaan kansainvälisesti. Rikolliset toimivat laajasti myös verkon niin sanotulla pimeällä puolella. Avoimesta sekä pimeästä verkosta on tullut merkittävällä tavalla myös lainvalvontaviranomaisten ja muiden viranomaisten toimintaympäristöä viimeisen vuosikymmenen aikana. Yhteiskunnan digitalisoituminen ja ihmisten verkottuminen esimerkiksi erilaisiin sosiaalisen median palveluihin on tapahtunut todella nopeasti ja niin nopeasti, ettei lainsäädäntö ole pysynyt kerta kaikkiaan mukana. Myös ammattimainen ja järjestäytynyt rikollisuus on viime vuosina lisääntynyt. Suomessa on tehty havaintoja myös paikallisista rikollisverkostoista, niin sanotuista katujengeistä. Arvoisa rouva puhemies! Poliisi ja muut sisäisen turvallisuuden viranomaiset ovat ensivasteen viranomaisia useimmissa turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa arkipäivän onnettomuuksista aina vakaviin turvallisuusuhkiin ja poikkeusoloihin, mukaan lukien erilaiset hybriditilanteet. Hallintovaliokunta korostaa eri viranomaisten ja hallinnon tasojen yhteisen tilannekuvan merkitystä jatkuvasti muuttuvassa ja vaikeasti ennakoitavassa toimintaympäristössä. Yhteisen tilannekuvan muodostaminen edellyttää sujuvaa ja oikea-aikaista tiedonkulkua eri toimijoiden välillä. Kansallinen ja kansainvälinen poikkihallinnollinen yhteistyö on välttämätöntä jatkuvasti monipuolistuvien turvallisuusuhkien ennakoinnissa ja torjunnassa. Perustuslakivaliokunta ja sosiaali- ja terveysvaliokunta ovat antaneet esityksestä lausunnot. Perustuslakivaliokunnan lausunnosta ilmenevät säätämisjärjestyshuomautukset koskevat 1. lakiehdotuksen 4 luvun 3 §:n 1 ja 2 momenttia, 4 luvun 5 §:ää ja 7 luvun 2 §:n 1 ja 2 momenttia, 3. lakiehdotuksen 20 §:n 1 ja 2 momenttia, 20 a §:ää ja 4. lakiehdotuksen 17 a §:n 1 ja 2 momenttia sekä 5. lakiehdotuksen 2 luvun 14 §:n 1 ja 2 momenttia, 2 luvun 14 a §:ää ja 4 luvun 2 §:n 1 ja 2 momenttia. Hallintovaliokunta viittaa säätämisjärjestyshuomautusten osalta lakiehdotusten edellä mainittuihin säädöksiin tekemiinsä muutosehdotuksiin. Valiokuntien lausunnoissa esitetyt huomautukset ovat koskeneet erityisesti tietojen saamista yksityiseltä yhteisöltä ja henkilöltä, tietojen saamista sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä salassa pidettävien tietojen luovuttamista. Hallintovaliokunta on käsitellyt esiin nostettuja seikkoja perusteellisesti mietinnön yleisperusteluissa sekä tarkentanut niitä vielä yksityiskohtaisissa perusteluissa. Valiokunta ehdottaa eräitä muutoksia esimerkiksi perusterikoksia koskevaan sääntelyyn, joka koskee tietojensaantia sosiaali- ja terveydenhuollosta. Hallintovaliokunta toteaa mietinnössään, että ehdotetun sääntelyn tehokas toimeenpano edellyttää sääntelyn soveltamista koskevaa koulutusta ja ohjeistusta. Valiokunta toteaa erityisesti uuden, tietojen saamista sosiaali- ja terveydenhuollosta koskevan sääntelyn osalta, että huomiota tulee kiinnittää niin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kuin poliisin, Rajavartiolaitoksen ja Tullin henkilöstön kouluttamiseen sekä yhteisiin ohjeistuksiin ja toimintamalleihin. Lisäksi on tärkeää, että lainsäädännön toimeenpanoa ja vaikutuksia arvioidaan. Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen 182/2025 vp sisältyvät 8. ja 9. lakiehdotuksen ja että eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen sisältyvät 1.—7. ja 10. lakiehdotuksen. Mietintöön on jätetty kaksi vastalausetta. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutoksia tullilain tiedoksiantoa koskevaan sääntelyyn. Tarkoituksena on saattaa Tullin tiedoksiantomenettely vastaamaan nykyistä digitaalista toimintaympäristöä. Tulli toimittaa vuosittain noin 26 miljoonaa asiakirjan tiedoksiantoa, joista lähes kaikki toteutetaan jo nykyisin sähköistä menettelyä käyttäen, noin 99,88 prosenttia. Sähköinen tiedoksianto on siis Tullissa erittäin kattavasti käytössä. Eduskunta on maaliskuussa 2026 hyväksynyt sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuutta viranomaistoiminnassa koskevan lainsäädännön, joka mahdollistaa sen, että viranomaisen tiedoksiannot lähetetään ensisijaisesti sähköisesti niille hallinnon asiakkaille, joille se on mahdollista. Tämä lainsäädäntö on tullut voimaan 14.4. kuluvaa vuotta. Valiokunta tähdentää, että tiedoksiantomenettely on keskeinen osa hallintoasian käsittelyä. Edellä mainittua sähköistä tiedoksiantoa koskevaa ja muuta yleissääntelyä sovelletaan myös Tullissa. Ehdotettu tullilain tiedoksiantoa koskeva sääntely on näin ollen erityislainsäädäntöä mainittuun yleislainsäädäntöön nähden. Saadun selvityksen mukaan Tullin tiedoksiantoa koskeva erityissääntely on tarpeen muun muassa sen vuoksi, että Tullin asiakaskunta saadaan mahdollisimman kattavasti sähköisen tiedoksiannon piiriin. Selvästi suurin osa Tullin asiakkaista on yrityksiä. Tullia koskevan erityissääntelyn tarve johtuu myös osin Euroopan unionin tullilainsäädännön vaatimuksiin perustuvasta tietojärjestelmäratkaisusta. Ehdotettu tulilainsääntely on osin päällekkäistä yleislainsäädännön kanssa. Lisäksi yleislainsäädännön ja ehdotetun erityislainsäädännön muodostama sääntelykokonaisuus voi olla hallinnon asiakkaan näkökulmasta vaikeaselkoinen. Hallintovaliokunta pitää erittäin tärkeänä, että sähköistä tiedoksiantoa koskeva sääntely on mahdollisimman selkeää ja johdonmukaista. Valiokunta ehdottaa lakiehdotukseen muutoksia, joilla selkeytetään erityisesti sen suhdetta yleislainsäädäntöön. Valiokunta puoltaakin lakiehdotuksen hyväksymistä näin muutettuna. Mietintöön jätettiin yksi vastalause. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Esittelen valiokunnan mietintöä. Hallintovaliokunnan mietinnössä käsitellään hallituksen esitystä, jolla ehdotetaan muutettavaksi kotoutumislakia ja kuutta muuta lakia. Esitys liittyy vuoden 2027 talousarvioon. Kotoutumislaissa ehdotetaan säädettäväksi selkeämmin kokonaisuutena kotoutumisen yleiset tavoitteet sekä yksilöllisen kotoutumissuunnitelman ja kotoutumiskoulutuksen tavoitteet. Esityksen tavoitteena on uudistaa kotoutumispalveluja siten, että jatkossa kotoutumispolitiikka perustuu aiempaa enemmän kielen oppimiseen, työntekoon ja suomalaiseen yhteiskuntaan perehtymiseen sekä kotoutujan oman vastuun korostamiseen. Esityksessä ehdotetaan toteutettavaksi hallitusohjelman mukainen 15 miljoonan euron säästötavoite kotoutumis- ja kielikoulutuksen uudistamisesta. Tavoitteena on myös toteuttaa kevään 2024 julkisen talouden suunnitelman mukainen 1,8 miljoonan euron säästö vuodesta 27 alkaen alentamalla 18 vuotta täyttäneestä henkilöstä maksettavaa laskennallista korvausta. Lisäksi esityksessä ehdotetaan toteutettavaksi syksyllä 2025 budjettiriihessä päätetty 30 miljoonan euron säästö. Arvoisa puhemies! Esityksessä kotoutumista ja kielitaitoa edistävien koulutusten muodostamaa kokonaisuutta ja järjestämisvastuita ehdotetaan muutettavaksi siten, että kotoutumiskoulutuksen järjestämisvastuu on jatkossa vain kuntien työvoimaviranomaisilla, jotka järjestävät koulutukset työvoimakoulutuksena. Esityksellä vahvistetaan kuntien ja niiden muodostamien työllisyysalueiden mahdollisuuksia järjestää kotoutumiskoulutusta ja lukutaitokoulutusta sekä johtaa, ohjata ja kehittää kotoutumista ja kielitaitoa edistävien koulutusten kokonaisuutta ja samalla edistää tehokkaammin maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä. Ehdotetun muutoksen myötä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimiva vapaan sivistystyön, kotoutumiskoulutuksen ja lukutaitokoulutuksen ohjaus- ja valtionosuusjärjestelmä puretaan lukuun ottamatta viittomakieliseen kotoutumiskoulutukseen kohdistuvaa rahoitusta. Hallintovaliokunnan saamissa lausunnoissa on todettu vapaan sivistystyön merkittävä rooli ja samalla myös pitkä kokemus koulutusten järjestämisessä. Hallintovaliokunta pitää tärkeänä sitä, että työvoimaviranomaiset voivat hyödyntää kotoutumiskoulutuksen toteuttamisessa myös jatkossa vapaan sivistystyön oppilaitosten osaamista. Tämä huomioidaan hallituksen esityksessä siten, että kunnat voivat valita koulutuksille parhaaksi katsomansa tuottamistavat ja toteuttajat oppilaitosten ja muiden koulutuksen tarjoajien joukosta. Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksessä vahvistetaan lukutaitokoulutuksen keskeistä roolia heikosti lukevien ja kirjoittavien työnhakijoina olevien kotoutuja-asiakkaiden palveluna säätämällä lukutaitokoulutuksen tavoitteista, sisällöstä, seurannasta ja järjestämisestä laissa. Lisäksi Opetushallitus määrää ehdotuksen mukaan lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelman perusteista, millä parannetaan myös lukutaitokoulutuksen laatua ja yhdenmukaistetaan sen toteutumista. Hallintovaliokunta pitää kielitaitoa edistäviä ehdotuksia kannatettavina. Hallintovaliokunta on aiemmissa mietinnöissään muun muassa kertonut siitä, että erityisesti suomen tai ruotsin kielen osaamisella on keskeinen merkitys maahanmuuttajien työllistymisessä ja yhteiskuntaan kotoutumisessa. Esityksessä ehdotetaan työvoimakoulutuksena järjestettävän kotoutumiskoulutuksen rahoituksen siirtämistä kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen. Hallintovaliokunta pitää rahoituksen siirtoa selkeyttävänä ja kannatettavana. Kuten edellä totesin, hallituksen esitys kohdentaa kuntiin myös uusia säästötoimia koskien kotoutumisen edistämisen kokonaisuutta. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu laajasti esiin huoli esityksen vaikutuksista muun muassa kuntatalouteen ja kotoutumista edistäviin palveluihin sekä kuntien halukkuuteen ottaa vastaan kotoutuja-asiakkaita, samoin kuin mahdollisesta kotoutuja-asiakkaiden ohjautumisesta isoihin kaupunkeihin. Kotoutumiseen kohdistuvat leikkaukset voivat heijastua kotoutumispalvelujen lisäksi myös laajemmin kunnan muiden palveluiden resursseihin. Hallintovaliokunta toteaakin mietinnössään, että on mahdollista, että esitykseen sisältyvät rahoitusmuutokset ja säästöt voivat vaikuttaa kuntien talouteen ja kotoutumispalvelujen toteuttamiseen, mikäli kunnat eivät pysty sopeuttamaan toimintaansa tai vähentämään palveluita, joihin säästöt kohdentuvat. Hallintovaliokunta pitää edellä todettu huomioiden kuitenkin tärkeänä sitä, että erityisesti kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuteen panostetaan. Samalla valiokunta tähdentää, että oikein kohdennetuilla ja resursoiduilla alkuvaiheen toimenpiteillä on merkittävä rooli kotoutumisen onnistumisessa. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen mukaan kotoutumislaissa määritellään jatkossa selkeämmin kokonaisuutena kotoutumisen yleiset tavoitteet ja yksilöllisen kotoutumissuunnitelman sekä kotoutumiskoulutuksen tavoitteet. Tavoitteissa huomioidaan vahvemmin maahanmuuttajan oma vastuu kotoutumisestaan ja velvollisuus kotoutumisensa edistämiseen. Kotoutumisen tavoitteeksi asetetaan selkeämmin työllistyminen, suomen tai ruotsin kielen oppiminen ja suomalaiseen yhteiskuntaan perehtyminen. Hallintovaliokunta on aiemminkin katsonut, että kotouttamistoimenpiteiden velvoittavuutta tulee edelleen lisätä ja että maahanmuuttajilta tulee edellyttää suomalaisen yhteiskunnan toimintatapojen, sääntöjen sekä arvojen tuntemusta. Lisäksi valiokunta on korostanut yksilön omaa aktiivisuutta ja vastuuta kotoutumisestaan. Tästä syystä hallintovaliokunta pitää nyt esityksessä ehdotettuja tavoitteita sekä vastuiden ja velvollisuuksien lisäämistä kannatettavina. Valiokunta katsoo, että sääntelyllä selkeytetään ja yhdenmukaistetaan kotoutumiseen liittyvää palveluprosessia ja tehostetaan resurssien käyttöä. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kannattaa lausunnossaan hallintovaliokunnalle esityksen tavoitteita ja pitää tärkeänä, että maahan muuttaneiden henkilöiden nopeaa kiinnittymistä työelämään ja yhteiskuntaan pyritään vahvistamaan. Kotoutumispalveluilla on perusteltua pyrkiä antamaan niihin osallistuville henkilöille valmiudet päästä työmarkkinoille ja pysyä työssä. Palveluja on tärkeää kehittää, ja erityisesti niiden vaikuttavuuden parantamiseen tulee panostaa. Hallintovaliokunta yhtyy edellä todettuun työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan näkemykseen mutta korostaa samalla, että työperäisen maahanmuuton ja kotoutumisen onnistumisen kannalta myös työnantajilla on keskeinen rooli. Valiokunnan näkemyksen mukaan työnantajien osallistumista maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseen tulee jatkossa vahvistaa ja kehittää. Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta pitää hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä sekä saamansa selvityksen perusteella esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta toteaakin, ettei se ehdota sääntelyyn varsinaisia sisällöllisiä muutoksia, mutta valiokunta huomioi mietinnössään lakiehdotuksiin muista hallituksen esityksistä ja lakimuutoksista johtuvat yhteensovittamistarpeet. Näin ollen hallintovaliokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muutosehdotuksin. Samalla valiokunta ehdottaa, että kotoutumiskoulutuksen laatukriteereitä koskeva lakialoite 21/2025 vp hylätään. Mietintöön liittyy kaksi vastalausetta. — Kiitoksia.

Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Kylminä pakkaspäivinä turve on suomalaisen energiahuollon turva. Se on huoltovarmuuden ehdoton turva. Lisäksi tämä kotimainen raaka-aine, jota viedään myös ulkomaille, turvaa kotieläintuotantomme antibioottivapauden sekä toimii erinomaisena kasvien kasvualustana. Jos unohdetaan hetkeksi tsaarinaika ja mennään viime kauteen, niin kyllä se on selvää, että keskustan pönkittämän punavihreän politiikan seurauksena turvetuotannon tulevaisuus ja kotimainen huoltovarmuus vaarantuivat. Ilmastokiihko meni realismin edelle, että heilahti. Toisin on nyt. Tämä hallitus ohjaa Huoltovarmuuskeskukselle kymmenen miljoonaa euroa turpeen varmuusvarastointia varten. Lisäksi turpeelle valmistellaan uusi tukimalli, jolla varmistetaan riittävä energian saatavuus ja toimitusvarmuus kaikissa olosuhteissa, erityisesti talviaikana. [Tuomas Kettunen: Hyvä, mahtavaa!] Energiaturpeen saanti varmistaa myös muiden turvetuotteiden mahdollisuudet. [Puhemies koputtaa] Arvoisa ministeri Multala, kertoisitteko lisää tästä tukimallista ja siitä, miten turvetuotannon mahdollisuuksista pidetään tämän hallituksen päätöksillä kiinni? [Tuomas Kettunen: Todella hyvä kysymys!]

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ihan muutaman sanan ajattelin vielä sanoa. Tässä kohtaa olen erittäin iloinen siitä, että olemme saaneet valmiiksi koko paktin. Ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin asumisaikaedellytykset, toisessa vaiheessa hallitusohjelman mukaiset muutokset, jotka koskivat selvitettyä henkilöllisyyttä, kansallisen turvallisuuden kuvioita, nuhteettomuusvaatimusta, toimeentuloedellytystä sekä myöskin sitä mahdollisuutta, että voi menettää kansalaisuuden. Siis hyvin selkeitä asioita, jotka ainakin omasta tulokulmastani olisi ollut hyvä olla tässä maassa jo vuosikymmeniä sitten saatettu siihen tilaan, mihin nyt hallitus nämä saattaa. Nyt käsillä olevassa mietinnössä ehdotukset koskevat siis kansalaisuuslakia. Kansalaisuuskoe on erittäin hyvä mittari sille, millä tavalla tulija suhtautuu. Onhan se ihan selvää, että priimusoppilaat, jotka tosiaan perehtyvät asioihin ja saavat hyvät tulokset kansalaisuuskokeesta, osoittavat kyllä sitten myöskin kiinnostusta sitä uutta yhteiskuntaa kohtaan, ja hyvä niin. Toivon, että tämä antaa meille hyviä eväitä ja tuo mukanaan hyviä tuloksia. — Kiitoksia.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kansalaisuuslakia koskevia hallitusohjelmakirjauksia on toteutettu vaiheittain kolmessa eri hankkeessa. Ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin asumisaikaedellytystä koskevat muutokset. Toisessa vaiheessa toteutettiin ne hallitusohjelman mukaiset muutokset, jotka koskivat selvitettyä henkilöllisyyttä, kansallista turvallisuutta, nuhteettomuutta ja toimeentuloedellytystä sekä kansalaisuuden menettämistä. Käsillä olevassa mietinnössä ehdotukset koskevat kansalaisuuslain muutosten kolmatta eli viimeistä vaihetta. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan kansalaisuuden saamiselle uutta yhteiskuntatietoa koskevaa edellytystä eli lähtökohtaisesti kansalaisuuskokeen hyväksyttyä suorittamista. Edellytys ei koske alle 18-vuotiasta eikä 65 vuotta täyttänyttä hakijaa, joten yhteiskuntatiedon osoittamista edellytetään käytännössä vain työikäisiltä. Edellytyksestä voidaan lisäksi poiketa, jos hakija ei pysty täyttämään sitä terveydentilansa tai vammaisuutensa vuoksi tai jos muutoin on olemassa erittäin painava syy edellytyksestä poikkeamiselle. Kansalaisuuskokeen lisäksi yhteiskuntatiedon voi ehdotuksen mukaan osoittaa suomen tai ruotsin kielellä suoritetulla ylioppilas- tai korkeakoulututkinnolla. Muutoksen tarkoituksena on vahvistaa onnistuneen kotoutumisen osoittamista kansalaisuuden saamisen lähtökohtana. Hallituksen esityksen ehdotuksilla pyritään edistämään Suomen kansalaisuudesta kiinnostuneiden ulkomaalaisten perehtymistä keskeisiin yhteiskunnan toimintatapoihin ja perusperiaatteisiin, jotka tukevat aktiivista yhteiskuntaan osallistumista ja ovat tarpeen yhteiskunnassa toimimista varten. Kansalaisuuskokeella on tarkoitus testata luotettavasti ja yhdenvertaisesti siihen osallistuvan tietoja suomalaisesta yhteiskunnasta. Arvoisa rouva puhemies! Kansalaisuuskoe toteutetaan ehdotuksen mukaan monivalintakokeena. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kansalaisuuskokeeseen voi valmistautua itsenäisesti opiskelemalla yleisesti saatavilla olevan kansalaisuuskokeen oppimateriaalin tietoja. Kokeen toteutuksessa huomioidaan myös kansalaistamisen edellytyksenä oleva kielitaidon taso. Kysymykset koskevat sellaisia aiheita kuin Suomen keskeistä lainsäädäntöä, perus- ja ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta, sukupuolten tasa-arvoa sekä Suomen historiaa ja kulttuuria. Kansalaisuuskokeen oppimateriaalin on tarkoitus vastata sisällöltään ja laajuudeltaan yhteiskuntaorientaation oppimateriaalia, joka on laadittu nimenomaan edistämään yhteiskuntaorientaatioon osallistuvien kotoutumista. Kansalaisuuskokeessa, sen oppimateriaalissa ja kokeen aihealueissa on kyse perustiedoista, jotka koskevat suomalaisen yhteiskunnan toimintaa sekä yksilön oikeuksia ja velvollisuuksia. Maahanmuuttovirasto tekee sopimuksen kansalaisuuskokeen kysymysten, vastausvaihtoehtojen ja oppimateriaalin hankkimisesta yliopiston tai muun sellaisen yliopistollisen toimijan kanssa, jolla on riittävä asiantuntemus tähän tehtävään. Muu yliopistollinen toimija voi olla esimerkiksi useampi yliopisto yhdessä tai yliopisto yhteistyössä ammattikorkeakoulun kanssa. Hallintovaliokunta toteaa, että Suomen kansalaisuuden saamisen kannalta kansalaisuuskokeen suorittamisella on jatkossa merkittävä rooli. Kokeella on pystyttävä testaamaan luotettavasti siihen osallistuvan tietoja suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta sekä yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista. Tästä syystä valiokunta pitää tärkeänä, että kansalaisuuskokeen laatijalta edellytetään korkeatasoista ja monipuolista asiantuntemusta paitsi kokeen aihepiiristä myös oppimateriaalin ja sen tietoihin perustuvien kysymysten ja vastausten muotoilusta sekä kokeen ja sen oppimateriaalin kielen sovittamisesta oikealle taitotasolle. Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunta toteaa, että hallituksen esityksen mukaan kansalaisuuskokeen alkuinvestoinneista aiheutuvat kertaluonteiset kustannukset ovat yhteensä noin 4,2 miljoonaa euroa ja pysyvät kustannukset noin 2,35 miljoonaa euroa. Mahdollisen lisämäärärahan tarve arvioidaan vuoden 2026 toisen lisätalousarvion valmistelun yhteydessä. Kansalaisuuskokeen pysyvät kulut katetaan kokeeseen osallistuvilta koemaksuina pidemmän ajan kuluessa. Ehdotettujen muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alussa. Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota Maahanmuuttoviraston keskeiseen rooliin uudistuksen toimeenpanossa. Virastolle tulee esityksen myötä uusia tehtäviä muun muassa kansalaisuuskokeen valmisteluun, järjestämiseen, tietojärjestelmiin, maksuliikenteeseen sekä oikaisuvaatimusten käsittelyyn. Näiden asianmukainen hoitaminen edellyttää riittäviä henkilöstö- ja taloudellisia tietojärjestelmäresursseja. Valiokunta korostaa, että Maahanmuuttovirastolle on jo aiemmin osoitettu huomattava määrä uusia tehtäviä. Hallitusohjelmaan sisältyy laaja kokonaisuus lupajärjestelmän tehostamiseen sekä ulkomaalais- ja kansalaisuuslainsäädännön tiukentamiseen liittyviä uudistuksia, joista valiokunta on jo käsitellyt merkittävän osan. Näiden muutosten on arvioitu lisäävän viraston työmäärää ainakin siirtymävaiheessa, vaikka pidemmällä aikavälillä esimerkiksi turvapaikkahakemusten määrän voidaan arvioida vähenevän. Lisäksi Euroopan unionin maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistusta koskevaa lainsäädäntöä aletaan soveltaa kesällä 2026. Arvoisa puhemies! Valiokunta pitää välttämättömänä, että uudistusten kokonaisvaikutukset otetaan huomioon Maahanmuuttoviraston resursoinnissa. Riittämätön resursointi voi tietenkin johtaa käsittelyaikojen pidentymiseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että resurssit kohdennetaan Maahanmuuttovirastossa tarkoituksenmukaisesti. Virastossa on panostettu automaatioon ja ict-kehitykseen, mikä on jo parantanut prosessien sujuvuutta. Näiden toimien jatkaminen, mukaan lukien tekoälyn hyödyntämisen laajentaminen, on perusteltua. Kehittämistoimet eivät kuitenkaan korvaa riittävää perusresursointia. Valiokunnan mielestä on lisäksi tärkeää, että mahdollisuuksia Maahanmuuttovirastossa käsiteltävien asioiden vähentämiseen aktiivisesti selvitetään. Mikäli toimintamenoihin kohdistuu liiallisia säästöjä, on riskinä, että käsittelyajat pitenevät eikä tavoiteltua tehokkuushyötyä saavuteta. Valiokunta painottaa, että Maahanmuuttoviraston resurssien tulee olla riittävät ja ennakoitavat sekä uudistusten valmisteluun että niiden toimeenpanoon. Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunta pitää hyvin tärkeänä, että kansalaisuutta hakevalla henkilöllä on perustiedot suomalaisesta yhteiskunnasta, oikeuksista ja velvollisuuksista. Yhteiskuntatietoedellytys voi parhaimmillaan tukea kotoutumista, osallisuutta ja yhteiskuntaan kiinnittymistä. Valiokunta toteaa, että saadun selvityksen mukaan yhteiskuntaa koskevien tietojen osoittaminen kansalaisuuskokeella on myös muissa maissa varsin yleinen vaatimus. Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena sekä hyvin valmisteltuna. Valiokunta puoltaa ehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana. Arvoisa rouva puhemies! Mietintöön on liitetty yksi vastalause. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Käsiteltävänä olevassa järjestyksessään kolmannessa sisäisen turvallisuuden selonteossa kuvataan sisäisen turvallisuuden toimintaympäristöä ja sen muutosta sekä määritellään keskeisimmät sisäisen turvallisuuden politiikan painopisteet ja tavoitteet. Selonteko sisältää toimenpiteet ja linjaukset lainsäädännön ja viranomaisten toimivaltuuksien kehittämiseksi sekä näkemyksen sisäisen turvallisuuden pitkäjänteisestä kehittämisestä. Sisäisen turvallisuuden selonteko muodostaa yhdessä aiemmin kuluvalla vaalikaudella eduskunnassa käsiteltyjen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon ja puolustusselonteon kanssa kolmen turvallisuusselonteon kokonaisuuden. Selonteossa tarkastellaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon toimintaympäristön analyysejä sisäisen turvallisuuden kannalta keskeisten muutosten näkökulmasta. Hallintovaliokunta toteaa, että turvallisuusympäristön muutosten nopeutta kuvaa osaltaan se, että valtioneuvosto on 16.4. kuluvaa vuotta antanut eduskunnalle ajankohtaisselonteon ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimintaympäristön muutoksesta, joka täydentää vuonna 2024 annettua ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa. Hallintovaliokunta pitää tärkeänä, että kaikkien selontekojen ja turvallisuusstrategioiden pohjana on yhteinen, ajantasainen tilannekuva ja yhteinen näkemys toimintaympäristön uhkista ja kehitysnäkymistä. Arvoisa puhemies! Aiemmat sisäisen turvallisuuden selonteot on annettu vuosina 2016 ja 2021. Ensimmäinen sisäisen turvallisuuden selonteko oli tietoisesti rajattu koskemaan vain sisäministeriön hallinnonalan toimijoita, ja siinä keskityttiin erityisesti poliisin tehtäviin ja toimintaan. Toisessa selonteossa käsiteltiin puolestaan laajasti arjen turvallisuuden yleistä kehitystä. Käsiteltävänä olevassa selonteossa keskiössä ovat turvallisuusympäristön muutosten vaikutukset sisäiseen turvallisuuteen ja viranomaisten toimintaympäristöön. Hallintovaliokunta pitää valittua tarkastelukulmaa ja selonteon rajauksia vallitsevassa turvallisuustilanteessa perusteltuina. Kuten valiokuntakin on useissa yhteyksissä todennut, Suomen ulkoinen turvallisuusympäristö on muuttunut perustavanlaatuisesti ja pitkäkestoisesti. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja maailman geopoliittinen murrosvaihe heijastuvat voimakkaasti Suomen sisäiseen turvallisuuteen ja heikentävät sen ennustettavuutta. Hallintovaliokunta katsoo, että turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä on tarkasteltava laajana kokonaisuutena, jotta Suomen turvallisuuteen vaikuttavat tekijät ja ilmiöt sekä niiden väliset yhteydet voidaan mahdollisimman tehokkaasti havaita. Selvää jakoa ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden välillä ei voida enää tehdä. Hallintovaliokunta tähdentää, että sisäisen turvallisuuden viranomaiset, etenkin poliisi, Rajavartiolaitos, pelastustoimi ja Tulli, ovat ensivasteen viranomaisia useimmissa turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa arkipäivän onnettomuuksista vakaviin turvallisuusuhkiin ja poikkeusoloihin, mukaan lukien erilaiset hybriditilanteet. Ne toimivat ensivasteviranomaisina epäselvissä uhkissa ja tapahtumissa, niin kauan kuin uhkia ei voida tulkita tai tunnistaa sotilaallisiksi. Myös Ukrainasta saadut kokemukset osoittavat, että sisäisen turvallisuuden viranomaisten rooli ensivasteen toimijoina on tilanteen kriisiytyessä keskeinen. Valiokunta korostaa viranomaisten ja eri hallinnon tasojen yhteisen tilannekuvan merkitystä jatkuvasti muuttuvassa ja vaikeasti ennakoitavassa toimintaympäristössä. Yhteisen tilannekuvan muodostaminen edellyttää sujuvaa ja oikea-aikaista tiedonkulkua eri toimijoiden välillä. Kansallinen poikkihallinnollinen yhteistyö ja kansainvälinen yhteistyö ovat välttämättömiä jatkuvasti monipuolistuvien turvallisuusuhkien ennakoinnissa ja torjunnassa. Arvoisa puhemies! Sisäisen turvallisuuden ylläpitäminen on valtion tärkeimpiä tehtäviä. Hallintovaliokunta painottaa sisäisen turvallisuuden viranomaisten riittävien resurssien ja ajantasaisten toimivaltuuksien sekä viranomaisten välisen sujuvan tiedonkulun tärkeyttä. Valiokunta on toistuvasti kannanotoissaan korostanut sisäisen turvallisuuden viranomaisten toimintaedellytyksistä huolehtimista ja rahoituspohjan turvaamista vaalikaudet ylittävällä kestävällä ja pitkäjänteisellä tavalla. Valiokunta toteaa, että yhteiskunnan kokonaisturvallisuus voidaan turvata ainoastaan huolehtimalla siitä, että kaikilla turvallisuusviranomaisilla on tarvitsemansa resurssit tehtäviensä hoitamiseen. Turvallisuusympäristön muutos, tunnistetut riskit ja suorituskykyvaatimukset edellyttävät turvallisuusviranomaisten resurssien varmistamista, jotta yllättäviin muutoksiin ja kriiseihin kyetään varautumaan ennakoivasti ja määrätietoisesti. Sisäisen turvallisuuden tehtävät on kyettävä hoitamaan kaikissa oloissa. Arvoisa rouva puhemies! Selonteon mukaan sisäisen turvallisuuden politiikan tärkeimpänä päämääränä on varmistaa, että Suomi on luottamuksen yhteiskunta, jossa toteutuvat turvallisuus ja oikeudenmukaisuus kaikissa oloissa. Hallintovaliokunta pitää tätä erittäin tärkeänä tavoitteena. Valiokunta katsoo, että luottamus viranomaisiin, luottamus väestöryhmien kesken sekä yhteiskuntarauhan ylläpitäminen ovat olennaisia, jotta ulkopuolisia hyökkäyksiä ja vaikuttamisen eri muotoja voidaan torjua tehokkaasti. Valiokunta pitää yhteiskunnan turvallisuuden kannalta keskeisenä tekijänä sitä, että luottamus turvallisuusviranomaisiin sekä laajemmin julkisiin instituutioihin on väestössä yleisesti korkea. Valiokunta pitää tärkeänä, että luottamus pysyy jatkossakin korkealla tasolla. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että yhteiskunnallisen polarisaation kasvu ja eriarvoisuuden lisääntyminen voivat murentaa luottamusyhteiskuntaa, mikä vaikeuttaa merkittävästi myös turvallisuusviranomaisten työtä. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että polarisaatio- ja eriarvoistumiskehitystä kyetään eri toimenpitein torjumaan. Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunta tarkastelee mietinnössään laajasti sisäisen turvallisuuden tilannekuvaa. Mietinnössä käsitellään muun muassa tilannetta Suomen rajoilla ja merialueilla, rikollisuustilanteen kehitystä, vakavaa nuoriso- ja jengirikollisuutta, järjestäytynyttä rikollisuutta, informaatiovaikuttamista, kriittisen infrastruktuurin suojaamista sekä uusien teknologioiden vaikutuksia sisäiseen turvallisuuteen. Vakavan rikollisuuden osalta valiokunta nostaa esiin muun ohella niin sanotun tilausrikollisuuden, eli crime as a service, josta on viime ajoilta esimerkkejä Suomestakin. Valiokunta pitää erityisen huolestuttavana sitä, että vakavan väkivallan toteuttajiksi rekrytoidaan yhä nuorempia lapsia. Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta kiinnittää vakavaa huomiota siihen, että selonteon mukaan järjestäytyneellä rikollisuudella on selkeä jalansija suomalaisessa elinkeinoelämässä. Valiokunta pitää erittäin haitallisena järjestäytyneen rikollisuuden pyrkimystä toimia yhteiskunnan laillisissa rakenteissa, millä pyritään esimerkiksi hankkimaan vaikutusvaltaa ja peittämään rikollista toimintaa. Laillisten rakenteiden hyödyntäminen kasvattaa rikollista toimintaa, vahvistaa rikollisten vaikutusvaltaa ja lisää korruption riskiä yhteiskunnassa. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että järjestäytyneen rikollisuuden soluttautuminen yhteiskunnan perusrakenteisiin kyetään mahdollisimman tehokkaasti estämään. Selonteossa kiinnitetään huomiota tietoverkkoavusteisen rikollisuuden kasvuun. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan erityisesti tietoverkkoavusteisten petosten määrä on kasvanut merkittävästi. Hallintovaliokunta toteaa, että tekoälyn kehittyminen tuo lisää työkaluja rikollisille ja mahdollistaa rikosten skaalautumista ja uudentyyppisten rikosten syntymistä. Laajoilla tietomurroilla voidaan aiheuttaa merkittäviä vahinkoja laajalle joukolle uhreja, mikä korostaa varautumisen merkitystä. Tekoälyn avulla voidaan myös kuormittaa viranomaisten palveluja merkittävästi. Valiokunta pitää välttämättömänä, että myös viranomaiset voivat hyödyntää uutta teknologiaa rikostorjunnassa tarkoituksenmukaisesti ja että lainsäädäntö mahdollistaa tietoverkkoavusteisen rikollisuuden tehokkaan torjunnan. Arvoisa rouva puhemies! Toin edellä esiin vain muutamia esimerkkejä hallintovaliokunnan kattavasta mietinnöstä. Valiokunta on koonnut keskeisimmät kehittämistarpeet mietintönsä loppuun. Keskeisimmät kehittämistarpeet liittyvät viranomaisten toimivaltuuksien kehittämiseen, viranomaisten väliseen tiedonkulkuun ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan. Hallintovaliokunta nostaa mietinnössään yhtenä esimerkkinä uudentyyppisistä, vaikeasti ennakoitavista turvallisuusuhkista droonit, jotka voivat tulla Suomen alueelle eri syistä. Puolustusvoimien lisäksi Rajavartiolaitoksella ja poliisilla tulee olla tehtävissään tarvitsemansa riittävä kyky droonien havaitsemiseen, tunnistamiseen ja niihin vaikuttamiseen omilla tehtäväalueillaan. Saadun selvityksen mukaan viranomaisten toimivaltuuksia droonien torjunnassa tulee kehittää. Valiokunta kiinnittää huomiota myös mahdollisimman nopeaan ja selkeään väestön varoittamiseen. Väestön varoittamiseen käytettävien järjestelmien on oltava sellaisia, että sen alueen väestö, johon uhka kohdistuu, saa viivytyksettä tiedon uhkasta kohdennetusti. Valiokunta kiirehtii mietinnössä kuvatun EU-alert-konseptin mukaisen vaaratiedotejärjestelmän käyttöönottoa myös Suomessa. Erilaisiin turvallisuusuhkiin on kyettävä varautumaan ja vastaamaan tehokkaasti. Valiokunta toteaakin, että tämä edellyttää ajantasaista lainsäädäntöä, viranomaisten riittäviä toimivaltuuksia sekä tietenkin riittäviä resursseja. Valiokunta pitää välttämättömänä, että viranomaisten suorituskyky ylipäätään turvataan. Perustoimintojen suorituskyvyn turvaaminen luo edellytykset myös hybridiuhkiin ja vakaviin häiriötilanteisiin vastaamiselle. [Puhemies koputtaa] Muuttuneessa ulkoisessa turvallisuusympäristössä Suomella on oltava kyky varautua myös erityisen vakaviin uhkiin. [Puhemies: Aika alkaa olla käytetty!] Arvoisa puhemies! Meillä olisi tässä vielä kolme kohtaa, jos sopii. [Puhemies: Jos lyhyesti!] — Hyvin lyhyesti. Hallintovaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy selonteon johdosta kannanoton, jossa eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto 1) huomioi nykyistä laajemmin sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden tiiviin keskinäisen yhteyden kokonaisturvallisuuden näkökulmasta ja huolehtii tehokkaasta kansalaisviestinnästä sekä siitä, että sisäisen turvallisuuden viranomaisten keskeinen rooli ensivasteen viranomaisina erilaisissa turvallisuustilanteissa otetaan huomioon viranomaisten toimintaedellytysten turvaamisessa, rahoituspohjan vahvistamisessa sekä viranomaisten välisessä yhteistyössä ja tiedonkulussa, 2) seuraa aktiivisesti teknologista kehitystä ja edistää viranomaisten kykyä ennakoida laaja-alaisesti uusien teknologioiden vaikutuksia turvallisuuteen sekä varmistaa viranomaisten ajantasaisen suorituskyvyn myös uusien teknologioiden aiheuttamiin turvallisuusuhkiin vastaamiseen, 3) varautuu hybridivaikuttamiseen sekä huolehtii Euroopan unionin uudistuneen maahanmuutto- ja turvapaikkalainsäädännön tehokkaasta täytäntöönpanosta muun muassa varmistamalla kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautusjärjestelmän toimivuuden, 4) torjuu ja ennaltaehkäisee yhteiskunnallista polarisaatio- ja eriarvoistumiskehitystä ja sen kielteisiä vaikutuksia luottamusyhteiskuntaan ja turvallisuuteen. Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietintöön jätettiin yksi vastalause. Kiitän valiokunnan jäseniä erinomaisesta työstä mietinnön valmistelussa ja haluan lisäksi kiittää parlamentaarista seurantaryhmää, joka on tukenut sisäisen turvallisuuden selonteon valmistelua. — Kiitoksia.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetulla lainsäädännöllä luodaan perusteet poliisin reservin perustamiselle ja käyttöönotolle. Poliisin hallinnosta annettuun lakiin ehdotetaan tähän liittyen lisättäväksi kolme uutta pykälää. Samalla kumotaan nykyinen sääntely poliisihenkilöstön täydentämisestä eli niin sanottu täydennyspoliisijärjestelmä, jota ei ole koskaan otettu käyttöön. Esityksessä ehdotetut muutokset poliisin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kelpoisuusvaatimuksiin eivät liity poliisin reserviin, vaan niillä pyritään lyhentämään poliisipäällystön tehtäviin valmentavien opintojen suorittamiseen kuluvaa aikaa sekä turvaamaan poliisin koulutusresurssin tehokas käyttö ja poliisin päällystötehtäviin koulutettujen henkilöiden saatavuus. Hallintovaliokunta pitää ehdotettua sääntelyä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Perustuslakivaliokunnan lausunnossa esitetyt valtiosääntöoikeudelliset huomautukset koskevat esityksessä ehdotettua normaaliolojen vakavien häiriötilanteiden määritelmää, päätöksentekotasoa poliisin reservin käyttöönotosta ja sen käytön lopettamisesta päätettäessä sekä ehdotettua määräyksenantovaltuutta. Valiokunta on ottanut perustuslakivaliokunnan lausunnossa esitetyt huomautukset huomioon ja puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä mietinnöstä ilmenevin muutosehdotuksin. Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta tähdentää, että sisäisen turvallisuuden viranomaiset ovat ensivasteen viranomaisia useimmissa turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa arkipäivän onnettomuuksista vakaviin turvallisuusuhkiin ja poikkeusoloihin, mukaan lukien erilaiset hybriditilanteet. He toimivat ensivasteviranomaisina epäselvissä uhkissa ja tapahtumissa niin kauan kuin uhkia ei voida tulkita tai tunnistaa sotilaallisiksi. Myös Ukrainasta saadut kokemukset osoittavat, että sisäisen turvallisuuden viranomaisten rooli ensivasteen toimijoina on tilanteen kriisiytyessä keskeinen. Uhkien realisoituessa poliisi on usein se toimivaltainen viranomainen, joka antaa operatiivisen vasteen ja hoitaa tilanteen pitkittyessä esimerkiksi kohteiden tai alueiden suojauksen ja eristämisen. Poliisin reserviä koskevan sääntelyn tavoitteena on turvata poliisin voimavarat kaikissa olosuhteissa. Poliisin henkilöstön määrä on Suomessa väkilukuun suhteutettuna Euroopan pienin. Valiokunta pitää tärkeänä, että poliisin toimintamenojen määrärahatasoa on nostettu merkittävästi kuluvalla hallituskaudella, mikä mahdollistaa muun ohella poliisin henkilöstömäärän suunnitelmallisen nostamisen. Valiokunta tähdentää mietinnössään, että poliisin toimintaedellytykset on turvattava ensisijaisesti huolehtimalla siitä, että poliisin henkilöstön määrää kasvatetaan pitkäjänteisesti. Lähtökohtana on, että poliisi on riittävästi resursoitu pystyäkseen toteuttamaan tarvittavat poliisipalvelut eri toimintasektoreilla ja vastaamaan uhkien realisoituessa tehokkaasti pysyvällä henkilöresurssillaan. Ehdotettua poliisin reserviä voidaan käyttää vain tietyissä lainsäädännössä rajatuissa poikkeuksellisissa tilanteissa, ja sen käyttöön ottamisen kynnys on tarkoitettu korkeaksi. Arvoisa rouva puhemies! Ehdotuksen mukainen poliisin reservi muodostuu poliisialan ammattikorkeakoulututkintoa suorittavista opiskelijoista sekä poliisikoulutuksen suorittaneista henkilöistä, jotka eivät työskentele poliiseina. Selvästi suurin osa poliisin reservissä olevista henkilöistä olisi poliisiopiskelijoita. Poliisin reservin kokonaisvahvuudeksi arvioidaan yhteensä 400—500 henkilöä, joista muita kuin poliisiopiskelijoita olisi vain joitakin kymmeniä. Hallintovaliokunta toteaa, että poliisin reservin ammattitaidon ja käytettävyyden kannalta on olennaista, että reservi koostuu henkilöistä, jotka muutenkin työskentelisivät poliiseina joko normaali- tai poikkeusoloissa. Tästäkin näkökulmasta on perusteltua, että reservi koostuu ensisijaisesti riittävän koulutuksen saaneista poliisiopiskelijoista ja hiljattain poliiseina toimineista henkilöistä. Poliisihallitus vastuutetaan ehdotetussa sääntelyssä varmistamaan reservipoliisin osaamisen ajantasaisuus asianmukaisella koulutuksella ja vuosittaisella täydennyskoulutuksella. Valiokunta pitää tärkeänä, että tähänkin koulutukseen varataan riittävät resurssit. Reservi voidaan ottaa käyttöön normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa, valmiuslaissa tarkoitetuissa poikkeusoloissa tai puolustustilalaissa tarkoitetussa puolustustilassa, jos se on välttämätöntä poliisin voimavarojen turvaamiseksi kaikissa tilanteissa. Poliisin reserviä ei näin ollen voida käyttää normaalioloissa. Lisäksi sen käyttäminen on sidottu välttämättömyyteen, mikä tarkoittaa sitä, etteivät poliisin omat voimavarat riitä säännöksessä tarkoitettujen hyvin poikkeuksellisten tilanteiden hoitamiseen eikä virka-apu muilta viranomaisilta ole saatavissa tai se ei ole riittävää. Arvoisa puhemies! Normaaliolojen vakavilla häiriötilanteilla tarkoitetaan ehdotuksessa sellaisia poikkeuksellisia ja tilapäisiä tilanteita, joissa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen ei ole mahdollista poliisin olemassa olevin voimavaroin. Normaaliolojen vakavassa häiriötilanteessa ei ole todettu poikkeusoloja tai puolustustilaa. Hallintovaliokunta ehdottaa normaaliolojen häiriötilanteiden määritelmää täsmennettäväksi perustuslakivaliokunnan edellyttämin tavoin. Hallintovaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausuntoon perustuen ehdotettua sääntelyä muutettavaksi myös niin, että päätöksen reservin käyttöönottamisesta tekee sisäministerin sijaan valtioneuvoston yleisistunto. Lisäksi valiokunta ehdottaa täsmennyksiä Poliisihallituksen määräyksenantovaltuuteen. Hallintovaliokunta pitää ehdotettua muutosta poliisin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kelpoisuusvaatimuksiin perusteltuna. Muutos lyhentää poliisin vanhan tutkintojärjestelmän mukaisen poliisin perustutkinnon suorittaneiden poliisin päällystökelpoisuuden saavuttamiseen vaadittavaa opiskeluaikaa nykyisestä kolmesta vuodesta kahteen vuoteen. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että riittävistä opiskeluvalmiuksista huolehditaan ja ne turvataan jatkossakin. Arvoisa rouva puhemies! Valiokunnan mietintö on yksimielinen.

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksessä on kyse tietosuojalainsäädännön kokonaisuudistukseen liittyvistä muutoksista oikeusministeriön hallinnonalan lainsäädäntöön. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tietosuojalakia, ja sen lisäksi ehdotetaan pääsääntöisesti teknisiä muutoksia kymmeneen muuhun oikeusministeriön hallinnonalan lakiin. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tietosuojalain käsittelyn lainmukaisuutta, erityisiä henkilötietoryhmiä koskevaa käsittelyä sekä rikostuomioihin ja rikoksiin liittyvien tietojen käsittelyä koskevia säännöksiä. Samassa yhteydessä myös vakuutuslaitoksia koskevia henkilötietojen käsittelyä koskevia säännöksiä ehdotetaan selvennettäväksi. Tietosuojalakia ehdotetaan lisäksi muutettavan siten, että yleisessä tietosuoja-asetuksessa tarkoitettu sertifiointielimen akkreditointi ehdotetaan siirrettäväksi tietosuojavaltuutetulta kansallisen akkreditointielimen eli FINAS-akkreditointipalvelun tehtäväksi. Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan muun muassa täsmennettäväksi ja laajennettavaksi tietosuojalakia siten, että säännös luo viranomaiselle jatkossa henkilötietojen käsittelyn oikeusperusteen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamisen lisäksi myös silloin, kun käsittely on tarpeen ja oikeasuhtaista viranomaiselle kuuluvan julkisen vallan käyttämiseksi. Hallintovaliokunta kannattaa tätä ehdotettua lainsäädäntöä selkeyttävää muutosta. Ehdotetut muutokset toteuttavat hallitusohjelman tavoitteita edistää tiedon liikkuvuutta ja julkisten palveluiden tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä hyödyntää tarvittaessa nykyistä laajemmin yleisen tietosuoja-asetuksen sisältämää kansallista liikkumavaraa. Ehdotuksella varmistetaan myös, että oikeusministeriön hallinnonalan lainsäädäntö on ajantasaista ja selkeää sekä vastaa unionin oikeuden vaatimuksia ja perustuslain tulkintakäytännöstä johtuvia edellytyksiä perusoikeuksien rajoittamiselle. Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta pitää esityksen tavoitteita tärkeinä hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä, ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena sekä hyvin valmisteltuna. Hallintovaliokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä vähäisin muutosehdotuksin. Mietintö on yksimielinen. — Kiitoksia.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Keskustapuolue on keskittänyt koko olemassaolonsa ajan, Paras-hankkeesta lähtien, ja jokainen lukutaitoinen ja täysjärkinen tietää, mitä tapahtui. Maaseudulta lakkautettiin kyläkoulut, maaseudulta keskitettiin palvelut maakuntakeskuksiin. Tämä on keskustan keskittämispolitiikan ydintä. No, ei minun oikeastaan muuta tarvitse sanoa. Kun te olitte huolissanne, edustaja Kettunen, alueen nuorten harrastuksista, niin voin esimerkkinä kertoa, että meillä Keski-Pohjanmaalla Kokkolassa laitettiin 79 miljoonaa euroa nuorten urheiluharrastuksiin, eli päsäytettiin sinne nyt sitten — tervetuloa vaan katsomaan — urheiluhallit, jääkiekkostadionit, jalkapallostadionit kerralla kuntoon, niin että se siitä keskittämisen heikkoudesta.

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on hallintovaliokunnan mietintö valtioneuvoston selonteosta VNS 5/2025 vp aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä. Selonteossa arvioidaan alueiden kehittämisen järjestelmän toimivuutta ja rahoituksen vaikuttavuutta tulevien lainsäädäntöuudistusten pohjaksi. EU:n alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanoa ohjaavan lainsäädännön toimivuudesta tarvitaan tietoa myös vuonna 2028 alkavan uuden ohjelmakauden lainsäädännön valmistelun tueksi. Aluekehittämisen tavoitteena on nykyisen alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta annetun lain mukaan edistää alueiden kestävää kehitystä, kasvua ja kilpailukykyä, asukkaiden hyvinvointia ja elinympäristön laatua. Hallintovaliokunta katsoo, että tavoitteet ovat edelleen ajankohtaisia ja ne tukevat aluekehittämistä monipuolisesti mutta niitä on tarpeen päivittää ottaen huomioon toimintaympäristön muutosten myötä nousseet teemat, kuten kokonaisturvallisuus, varautuminen ja huoltovarmuus. Tavoitteissa tunnistetaan alueiden välisten ja sisäisten kehityserojen vähentäminen, mutta alueellinen eriytyminen väestön määrän ja ikärakenteen, työpaikkojen sekä koulutus- ja tulotason osalta on edelleen lisääntynyt. Eriytymistä tapahtuu niin alueilla ja niiden välillä kuin myös kaupunkiseutujen ja yksittäisten kuntien sisällä. Valiokunta toteaa mietinnössään, että negatiivisen eriytymiskehityksen hallinta vaatii vahvaa ajantasaista alueellista tilannekuvaa sekä entistä vahvempaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken alueilla ja hallinnon kaikilla tasoilla. Hallintovaliokunta toteaa, että monet aluekehitykseen vaikuttavat muutostrendit, kuten väestörakenteen muutos ja kaupungistuminen, edellyttävät nykyistä pidempää aikajännettä sekä johdonmukaisia toimia. Lisäksi Euroopan unionin ohjelmakausien ja kansallisen aluekehittämisen valmisteluaikataulut eivät kohtaa, mikä hankaloittaa suunnitteluprosesseja ja lisää hallinnollista taakkaa. Kansallisen aluekehityksen integroiminen EU:n alue- ja rakennepolitiikkaan on tärkeää. Kansallisesti tehty ratkaisu yhteensovittaa kansallisen sekä EU:n alue- ja rakennepolitiikan suunnittelu ja toimeenpano samaan lakikokonaisuuteen on valiokunnan mielestä tarkoituksenmukainen. Selonteon mukaan haasteita ei niinkään löydetä tavoitteistosta kuin toimeenpanon työkaluista. Laaja-alaisten tavoitteiden koetaan tarvitsevan joustavia toimeenpanon instrumentteja. Hallintovaliokunta painottaa lisäksi aluekehittämisen seurannan tärkeyttä ja aiempaa kattavampia vaikuttavuusmittareita. Tämä on jatkossa entistäkin tärkeämpää, sillä tulevalla EU-ohjelmakaudella toiminnan vaikuttavuus ja tuloksellisuus korostuvat entisestään ja kilpailu rahoituksesta kovenee. Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunta korostaa mietinnössään kilpailukyvyn, työllisyyden, osaamisen kehittämisen ja elinvoiman edistämisen tärkeyttä koko Suomen kannalta ja katsoo, että pitkäjänteistä aluekehittämistyötä tulee pystyä jatkamaan myös tulevalla kaudella. Suomessa EU:n alue- ja rakennepolitiikan välineet ovat olleet keskeisiä pohjoisen ja itäisen Suomen harvaan asuttujen alueiden kannalta, mutta ne ovat olleet tukemassa kasvua muillakin jatkuvien rakenteellisten haasteiden alueilla sekä kasvavilla kaupunkiseuduilla. Kaupungit ja kunnat voivat olla aktiivisia toimijoita myös EU:sta suoraan rahoitettavissa ohjelmissa, kuten EU:n uusi kilpailukykyrahasto ja Horisontti Eurooppa. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan vastuu alueiden kehittämisestä on valtiolla ja kunnilla. Hallintovaliokunta pitää tätä lähtökohtaa jatkossakin perusteltuna, sillä mikään taho ei voi vastata aluekehityksestä yksinään. Toimiva vastuunjako valtion ja kuntien kesken on olennaista myös tulevaisuudessa. Maakuntien liitot ovat lakisääteisiä kuntayhtymiä ja toimivat kuntia edustavina aluekehittämisviranomaisina maakunnissa. Maakuntien liitot vastaavat aluekehittämisen suunnittelusta ja toteutuksesta alueellaan sekä koordinoivat eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Mietinnössä kiinnitetään huomiota siihen, kuinka alueiden kehittymiseen vaikuttavien toimijoiden kenttä on moninaistunut. Hyvinvointialueet ja työllisyysalueet ovat aloittaneet toimintansa. Vuoden 2026 alussa ovat aloittaneet uudet elinvoimakeskukset sekä Lupa- ja valvontavirasto. Aluekehittämiseen osallistuu julkisen sektorin lisäksi joukko muita sidosryhmiä, kuten yrityksiä, korkeakouluja, oppilaitoksia, tutkimuslaitoksia, järjestökenttää sekä muita toimijoita. Tässä ympäristössä maakuntien liittojen koordinoiva rooli ja niiden aluetuntemuksen lisäarvo korostuvat. Maakuntien liitot ovat yhteistyön kokoajia, joita johtavat demokraattisesti valitut päättäjät. Hallintovaliokunta katsoo, että maakuntien liittojen roolia tulee tukea ja vahvistaa. Hallintovaliokunta yhtyy selonteon johtopäätökseen, että kuntien rooli paikallisesta elinvoimasta ja palveluiden järjestämisestä vastaavina viranomaisina on keskeinen alueiden elinvoimaisuutta kehitettäessä erityisesti paikallisten tarpeiden ja vahvuuksien tunnistamisessa ja hyödyntämisessä. Uusien työllisyysalueiden myötä kuntien rooli työllisyyden edistämisessä ja hyvinvointialueuudistuksen myötä varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä kulttuuri-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisopalvelujen tehtävissä on entisestään vahvistunut, mikä osaltaan korostaa kuntien merkitystä aluekehittämistyössä. Aluekehityslainsäädäntöä uudistettaessa on tarpeen täsmentää maakuntien liittojen ja työllisyysalueiden yhteistyötä ja sen kytkentöjä aluekehittämisen prosesseihin. Vastaava täsmentämisen tarve koskee myös hyvinvointialueita. Myös maakuntien liittojen ja elinvoimakeskusten roolien tulee olla selkeät ja välttää päällekkäisyyksiä. Lisäksi ministeriöiden välinen sujuva yhteistyö ja koordinaatio ovat keskeisiä, koska aluekehittämiseen vaikuttavat monien eri hallinnonalojen toimet ja päätökset. Vaikuttavuuden kannalta olennaista on myös koordinaatio valtion ja alueiden välillä. Hallintovaliokunta katsoo, että uuden EU-ohjelmakauden ohjelmavalmistelua koordinoiva taho tulisi nimetä mahdollisimman pian, jotta yhteistyö ja vuoropuhelu valtion ja alueiden kesken kansallisen ja alueellisten kumppanuussuunnitelmien laatimiseksi mahdollistuu. Kumppanuussuunnitelma edellyttää NRP-ministeriöiden vastuiden määrittämistä ja mahdollisesti myös uusien yhteistoimintamuotojen luomista. Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunta katsoo, että käynnissä olevassa globaalin talouden murroksessa tarvitaan nykyistä vahvempia alueita, joilla on kykyä houkutella kotimaisten investointien lisäksi entistä enemmän kansainvälistä pääomaa, joka luo uutta taloudellista toimintaa ja kasvua Suomen alueille. Samaan aikaan jo olemassa olevien investointien loppuun saattaminen on tärkeää. Investointeihin sisältyy valtava potentiaali, ja sen hyödyntäminen on yksi keskeisimmistä aluekehitystekijöistä. Hallintovaliokunta katsoo, että ylimaakunnallisuuden lisääminen ja suurempien alueiden hyödyntäminen voisi olla yksi varteenotettava tapa lisätä aluekehittämisen vaikuttavuutta. Valiokunnan mielestä myös esimerkiksi alueiden erikoistumisen mahdollisuuksia tulisi hyödyntää vielä nykyistä enemmän. Hallintovaliokunta on eri yhteyksissä tukenut erityisesti kokonaisturvallisuuden ja kilpailukyvyn vahvistamista. Turvallisuuspoliittinen tilanne ja Venäjä-pakotteet vaikuttavat Suomen alueilla eri tavoin riippuen esimerkiksi siitä, millainen elinkeinorakenne alueella on. Sulkeutuneen itärajan seurannaisvaikutukset aluekehittämisen lähtökohtiin ja aluetalouteen tuntuvat erityisesti itäisen ulkorajan maakunnissa, mutta merkittäviä vaikutuksia on syntynyt myös muilla Suomen alueilla. Valiokunta toteaa mietinnössään, että huomiota tulee kiinnittää niin elinkeinojen, osaavan työvoiman, energiantuotannon, investointien kuin kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuudenkin vahvistamiseen, mikä luo pohjaa kriisinkestäville, elinvoimaisille ja muutoskykyisille alueille, kaupungeille ja kunnille myös. Turvallisuuspoliittisten intressien ja aluekehittämisen yhteensovittaminen voi olla myös mahdollisuus. Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunta korostaa mietinnössään myös kaupunkien ja kasvavien kaupunkiseutujen merkitystä kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistamisessa. Kaupungit ovat keskeisiä investointiympäristöjä ja laajojen innovaatioekosysteemien alustoja, ja niiden kilpailukyky palvelee koko Suomen kasvua. Kaupunkien kasvava rooli on olennaista huomioida aluekehittämisessä niin uudistusten valmistelussa kuin toimeenpanossakin. [Tuomas Kettunen: Se on huomattu!] Tulevalla ohjelmakaudella myös kestävän kaupunkikehittämisen ja maaseudun ja alueiden kehittämistoimien synergiaetuja tulisi hyödyntää nykyistä enemmän. Hallintovaliokunta tähdentää mietinnössään kumppanuusperiaatteen noudattamista ohjelmatyössä. Valiokunta painottaa erityisesti maakuntien, kuntien ja kaupunkien tiivistä osallistumista Suomen tulevan kumppanuussuunnitelman valmisteluun ja toimeenpanoon. Ne ovat jo pitkään olleet aktiivisesti mukana valmistelemassa ja toteuttamassa kehittämistoimia, ja niillä on asiantuntijuutta, kokemusta sekä alueellisten ja paikallisten olosuhteiden tuntemusta. Alueellisena kumppanuuselimenä EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman osalta toimii maakunnan yhteistyöryhmä. Tässä yhteydessä voidaan todeta, että erityisesti aluetason toimijat ovat selonteon mukaan olleet tyytyväisiä yhteistyöryhmien toimintaan. Valiokunta katsoo, että hyviksi koettuja käytäntöjä esimerkiksi ylimaakunnallisessa yhteistyössä kannattaa jakaa toiminnan edelleen kehittämiseksi. Mietinnössä katsotaan, että hallinnon keventämiseen, prosessien yksinkertaistamiseen ja toiminnan tehostamiseen tulee kiinnittää huomiota Suomen aluekehittämisjärjestelmää uudistettaessa. Esimerkiksi tukimuotojen päällekkäisyys, kustannusmallien monimutkaisuus, hallinnollinen työmäärä, rahoittajaviranomaisten erilaiset käytännöt ja raskaat tietojärjestelmät on koettu pullonkauloiksi. Valiokunta toteaa, että muutoksia tehtäessä tulee huolehtia siitä, ettei hallinnon taakkaa siirretä hanketoimijoille, vaan sujuvoitetaan toimintaa kaikkien toimijoiden näkökulmasta. Myös tiedonkulkua tulee tehostaa. Kentän asiantuntemusta on syytä kuulla käytännön kokemusten ja asiakaslähtöisyyden huomioimiseksi. Selonteossa huomio kiinnittyy pääosin ohjelman viranomaishallintoon, tukimuotoihin ja toimeenpanoon alueilla, mutta myös hallintoviranomaisen toimia on hyvä arvioida yksityiskohtaisesti. Hallintovaliokunta korostaa tietojärjestelmien luotettavuuden ja toimivuuden tärkeyttä. Ongelmat tietojärjestelmissä ovat selvityksen mukaan aiheuttaneet merkittäviä viiveitä ohjelman toimeenpanon käynnistymiselle ja hankaluuksia ohjelman toimeenpanon eri vaiheissa. Valiokunta toteaa, että tietojärjestelmien kehittämisprosessiin on syytä ottaa mukaan tahoja, jotka ovat tiiviisti mukana ohjelmien toimeenpanossa ja käytännön työssä. Valiokunta korostaa myös ohjelman sisältövalmistelun sekä lainsäädäntö-, hallinto- ja tietojärjestelmävalmistelun entistä tiiviimpää kytkemistä toisiinsa. [Puhemies koputtaa] Hallintovaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy kannanoton selonteon johdosta. Valiokunnan kannanottoehdotus on, että eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto 1) huolehtii kumppanuuden toteuttamisesta kansallisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan uudistusten valmistelussa ja toimeenpanossa, 2) edistää ylimaakunnallista yhteistyötä aluekehittämistyössä ja 3) ryhtyy aluekehittämisen kokonaisuutta uudistettaessa toimiin hallinnoinnin tehostamiseksi ja toiminnan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden lisäämiseksi. Arvoisa rouva puhemies! Mietintöön sisältyy yksi vastalause, ja pahoittelen puheeni pituutta.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kuuntelin tässä tarkkaan keskustalaisten vuodatusta, jälleen, tyhjän paperin porukan pärinää, elikkä porukan, joka siis todellakin toi tyhjän paperin, aikuiset ihmiset, hallitusneuvotteluun. Tässä on oikein vastuunkantopuolueen esimerkki. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh, ohhoh!] Maalaisliitto tuli yhtäkkiä niin punaiseksi, että itsekin ihmettelin, kun katsoin sitä punaista neliapilaa, että ”onko tämä — ei, kyllä se on muuttunut”. [Naurua] Mutta jos me puhumme tästä turpeesta, niin maatalousministerinä ollessaan tässä herrasmies, joka nosteli käsiään äsken, tappoi maatilat, teki tuhoa siellä ihan käsittämättömästi, [Antti Kurvisen välihuuto] viimeisenä päätöksenään poisti esimerkiksi turkistarhaajilta määrätyt tuet, joilla he olisivat vielä sinnitelleet — niin mitä, ministeri Kurvinen meni ja päräytti nekin viimeisenä työnään pois, kiittää siellä maaseutuja. Jos luette kommenttiosiota omasta ilmoituksestanne, niin kannattaa, Kurvinen, ihan oikeasti [Puhemies koputtaa] ottaa opiksi. — Kiitoksia. [Timo Heinonen: Syylliset ylös!]

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä kun kuunnellaan näitä keskustan vuodatuksia, niin ihmetyttää kyllä kovasti, koska kyllähän me kaikki tiedämme, kuka siellä edellisessä hallituksessa oli vihervasemmiston kanssa yhdessä tekemässä näitä asioita, [Pia Sillanpää: Juuri näin! Keskusta!] ja se jakeluvelvoite taisi olla teidän suunnitelmienne mukaan siellä 28 pinnassa. Edustaja Kettusen kannattaisi ihan muistaa myöskin, mitkä ne omat syntilistat olivat. Mutta totta kai tässä salissa pitäisi tehdä yhdessä töitä, että näitä tilanteita ei enää tulisi, ja toivonkin, että keskustakin katselee sitten seuraavissa hallitusneuvotteluissa jotain muutakin kuin tyhjää paperia. — Kiitoksia.

Arvoisa herra puhemies! Tulin vielä muutaman asian kanssa tänne puhujanpönttöön. — Otan esimerkiksi vielä yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksesta valtuutetun mieleiset, hyvät uutiset ja mielestäni pimeän rajamailla olevat vaatimukset: Yhdenvertaisuusvaltuutettu toteaa, että Suomi on nyt monimuotoisempi kuin koskaan aikaisemmin ja yhä useammalla meistä on mahdollisuus tuoda esiin valtaväestöstä poikkeava uskonto tai identiteetti. No, olen lukenut kertomuksen, ja mieleeni hiipiikin, että sinä tulevana päivänä, jota tosin en toivo, jolloin suomalainen kristitty on vähemmistöä omassa maassaan ja islam tahi joku muu uskonto valtavirtaa, taputtaako yhdenvertaisuusvaltuutettu iloisena käsiään. Siltä kertomus vaikuttaa, että taputtaa. Toivon, että ymmärtää juhlien olevan siinä kohtaa ohi, nimittäin voidaan kysyä: monessako islamilaisessa valtiossa on yhdenvertaisuusvaltuutettu? Ihan kaverin puolesta tässä tämän asian vain kyselen. Arvoisa puhemies! Valtuutettu tuo kertomuksessaan esiin myös sellaisen asian, että poliisin olisi lopetettava kolmansista maista tulleiden henkilöiden tarkastaminen ja että kohdennetuilla toimenpiteillä tulee varmistaa etnisen profiloinnin kiellon noudattaminen. Siis tämähän tarkoittaa sitä, että poliisin on lopetettava vähänkään erinäköisen ihmisen tarkastaminen missään. Mitähän ihmettä? Eli valtuutettu toivoo — tai siis toivooko? — että kolmansista maista tulevat keppostelijat on jätettävä rauhassa anonyymeina keppostelemaan. Itse en pidä tätä järkevänä, vaan antaisin kyllä viranomaiselle ja poliisimiehelle oikeuden tarkastaa kenet tahansa ihonväriin katsomatta milloin tahansa tuolla, jos vähänkin epäilystä on, että keppostelu on lähellä. Siis tämä yhdenvertaisuusvaltuutetun jorina on niin jäätävän selvää vihervasemmistolaista poliittista jargonia kuin vain olla voi, ja en voi ymmärtää sitä, verovaroin toteutettuna. No, mennään eteenpäin: Itärajalta valtuutetun mielestä pitää turvata kaikille pääsy turvapaikkaprosessiin, ja ehdoton palautuskielto on turvattava Suomen itärajalla. Syyksi tähän valtuutettu sepostaa, että palautuksia ei tule tehostaa siten, että vaarannetaan palautettavien henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. No, itse huomauttaisin, että palautettavalla ei tule olla mitään oikeuksia Suomessa. Syy palautukseen on aina selvitetty viranomaisten toimesta, ja tulija on Suomessa laittomasti. Siispä valtuutetun laittomasti maassa oleville eli rikollisille vaatimat perusoikeudet ovat mielestäni käsittämätön vaade. Yhdenvertaisuusvaltuutettu vaatii tietenkin myös, että valtioneuvoston tulee laatia kokonaisvaltainen kansallinen sateenkaaripoliittinen toimenpideohjelma — kansallinen sateenkaaripoliittinen toimenpideohjelma. Kyllä, arvoisat kuulijat, näin sanoo yhdenvertaisuusvaltuutettu, että valtioneuvoston tulee välittömästi ryhtyä toimenpiteisiin, tai ainakin jossain vaiheessa. Siis kokonainen poliittinen ohjelma. Onko poliittisempaa ulostuloa koskaan missään kuultu tai kirjattu? No, nyt on, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimesta. Herää voimakas kysymys: kuuluuko valtuutetulle vasemmistolaisen politiikan tunkeminen kertomukseensa? Kyllä lentelee, kuulkaas, rakkaat kuulijat, kysymys- ja huutomerkkejä pohjalaisella täällä puhujanpöntössä. Voi elämän kevät. No, arvoisa puhemies, kun otetaan huomioon, että yhdenvertaisuusvaltuutetun keskeinen tehtävä on edistää yhdenvertaisuutta ja puuttua syrjintään ja valtuutetun puoleen voi kääntyä, jos on kokenut tai havainnut syrjintää, siis iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella, niin me voimme todeta tästä listasta kohtien ikä, alkuperäisyys, kansalaisuus tai muu henkilöön liittyvä syy perusteella, että eipä ole valtuutettu sormeaan heilauttanut selvän yhdenvertaisuusongelman kohdalla — puhun nyt takuueläkkeistä. Ulkomaalainen saa sen asuttuaan Suomessa kolme vuotta, kun Suomen kansalaiselta vaaditaan vuosikymmenet samaan. Missä on valtuutetun ohjaava käsi? No, ei tietenkään missään, kun vääryyttä vierestä katsoo kantasuomalainen. Ihmettelen tässä kohtaa ääneen kyllä, koska tässä on kyseessä täysin selvä välillinen syrjintä, joka siis tarkoittaa sitä, että näennäisesti neutraali sääntö, peruste tai käytäntö saattaa jonkun henkilön muita epäedullisempaan asemaan — siis näennäisesti neutraali sääntö, peruste tai käytäntö saattaa jonkun henkilön muita epäedullisempaan asemaan. Kuinka moni suomalainen eläkeläinen hyväksyy edellä mainitun eriarvoisuuden? No, enpä usko, että tykönään monikaan. — Kiitos.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Heti aivan alkuun haluan kiittää yhdenvertaisuusvaltuutettua hienosta listauksesta, joka uuteen kertomukseen on sisällytetty. Viime vuosien aikana on tehty esimerkiksi seuraavat maahanmuuttopolitiikkaan liittyvät muutokset, joita yhdenvertaisuusvaltuutettu pitää ikään kuin huonoina, minä pidän hyvinä. Arvoisa puhemies! Rajamenettely on otettu käyttöön, ja nopeutetun menettelyn käyttöä on laajennettu. Turvapaikanhakijoiden vastaanottorahaa on pienennetty. Turvapaikanhakua rajoittava määräaikainen poikkeuslaki on säädetty. Säilöönoton ja maahantulokiellon käyttötilanteita on lisätty, ja laiton oleskelu on määritelty. Turvapaikkaprosessista on muun muassa poistettu puhuttelupöytäkirjan läpikäynti. Paperittomien pääsyä terveyspalveluihin on rajoitettu. Tilapäistä suojelua saaneiden mahdollisuudet vakinaistaa oleskelunsa on poistettu. Perheenyhdistämisen edellytyksiä on tiukennettu. Oleskelulupasääntelyä on uudistettu uusilla luvan epäämisen perusteilla ja henkilöllisyyden todentamista tiukentamalla. Työntekijän oleskeluluvalle on asetettu palkkaraja. Työntekijän oleskelulupaan on liitetty työttömyyttä koskeva kolmen tai kuuden kuukauden sääntö. Kansainvälisen suojelun oleskelulupien pituutta on lyhennetty. Pysyvän oleskeluluvan edellytyksiä on tiukennettu. Kansalaisuuden saamisen edellytyksiä tiukennetaan kolmessa lakihankkeessa. — Siinäpä monta hyvää uudistusta pähkinänkuoressa. Puhutaanpa sitten hieman kertomuksesta. Arvoisa herra puhemies! Tällaisena aikana, mitä Suomessa tällä hetkellä eletään, vaatii yhdenvertaisuusvaltuutettu silmät kirkkaina, että itärajalle on avattava rajanylityspaikkoja. Mietin, että ei tämä voi olla todellista, mutta kyllä se vain on. Nähdäkseni tässä yhdenvertaisuusvaltuutettu pelaa suoraan Venäjän pussiin näillä lausunnoillaan. Yhdenvertaisuusvaltuutettu myös selkeästi kirjoittaa välineellistetystä maahanmuutosta vähättelevään sävyyn viittaamalla siihen ”niin sanottuna välineellistettynä maahanmuuttona”. Valtuutetun kannattaisi mielestäni kenties konsultoida turvallisuudesta vastaavia viranomaisia ennen kuin päästää tällaisia sammakoita suussaan. Asiassa ei ole mitään kyseenalaistettavaa. Maahantulijat eivät ilmestyneet joukoittain rajoillemme sattumalta, ne tulivat sinne Venäjän järjestäminä. Voimassa oleva laki väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi, joka hyväksyttiin eduskunnassa kiireellisenä, on siis vähättelyn aihe. Kyseistä lainsäädäntöä käsiteltiin laajasti eduskunnassa, ja se on nyt voimassa. Näihin syihin lyhyesti vedottuna minä lakkauttaisin koko yhdenvertaisuusvaltuutetun kioskin heti tänään, jos ihan itse nyt saisin päättää. Käsittämätöntä, että tällaista vasemmistotyylistä tekstiä verorahoilla tuotetaan. Tästä on mielestäni neutraalin viranomaisen toiminta yhtä kaukana kuin Ivalo Helsingistä. — Kiitoksia.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Otti korvaani tuossa työhuoneella, kun kuuntelin keskustelua, ja siksi riensinkin tänne saliin sanomaan oman mielipiteeni. Tässä kun käsitellään yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomusta ja edustajat täällä ansiokkaasti tuovat esille omia mielipiteitään kyseisestä kertomuksesta, niin on aika pöyristyttävää, että joidenkin puolueiden jäsenet yhdenvertaisuuden nimissä olisivat tukkimassa kansanedustajan suuta täällä. Mitä yhdenvertaisuudesta ja mitä yhdenvertaisuusaatteesta ja sen jalosta ylläpitämisestä tämä kertoo esimerkiksi vihreiden osalta? Tämähän on aivan pöyristyttävää. [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!] Kollegan suuta tukitaan täällä, kun parlamentaarisesti käsitellään asioita. En oikein saa koppia nyt. Onko niin, että käsikassara, jota tässä luemme, on niin arvokas paperi, että sen johdosta jopa tukitaan parlamentaarisesti äänestyksellä tähän saliin valittujen edustajien suut? Voi aikoja, voi tapoja. — Kiitos. [Sanna Antikainen: Se on sitä vasemmistolaista yhdenvertaisuutta!]

Kiitos, arvoisa puhemies! Lyhyt vastaus: meillä sekä valiokunnassa että — sataprosenttisen varmasti tiedän tämän — myöskin poliisissa kunnioitetaan sekä nais- että miespoliisiosaamista. Lause on tuolla tuollaisenaan varmaan historiallisista syistä, mutta tämä vastaukseksi tähän muuten hyvään kysymykseen. Tässä tietenkin kiitän jälleen kerran valiokuntaa erinomaisesta työstä. Tässä on se lopputulos parhaimmillaan, että mietinnöt ovat yksimielisiä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä on kyse poliisin yksinomaan tietoverkossa tapahtuvan peitetoiminnan laajentamista koskevan toimivaltuuden selkeyttämisestä poliisilaissa ja pakkokeinolaissa. Poliisilla on ehdotetun sääntelyn mukaan oikeus laajentaa yksinomaan tietoverkossa tapahtuvaa peitetoimintaa sellaisten rikosten estämiseksi ja selvittämiseksi, joiden perusteella poliisilla on muutoinkin oikeus käyttää kyseistä toimivaltuutta. Muutoksilla täsmennetään jo voimassa olevia toimivaltuuksia ja yhdenmukaistetaan sääntelyä suhteessa muiden rikostorjuntaviranomaisten eli Rajavartiolaitoksen ja Tullin toimivaltuuksia koskeviin säännöksiin. Peitetoiminnan aineellisiin edellytyksiin ei ehdoteta muutoksia. Käsiteltäessä aiemmin Rajavartiolaitoksen rikostorjuntalain muutoksia hallintovaliokunnassa kävi ilmi, että poliisilla ei nykyisin ole oikeutta tietoverkossa tehtävän peitetoiminnan laajentamiseen, kun kyseessä on törkeä laittoman maahantulon järjestäminen. Valiokunta pitää tärkeänä, että poliisilla on rikostorjunnan yleisviranomaisena ehdotetun sääntelyn myötä oikeus kohdentaa yksinomaan tietoverkossa tehtävää peitetoimintaa myös mainittuun rikokseen. Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta pitää ehdotettua sääntelyä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena etenkin vallitsevassa tilanteessa, jossa tietoverkoissa tapahtuva rikollisuus on voimakkaassa kasvussa. Valiokunta pitää välttämättömänä, että viranomaisilla on riittävät toimivaltuudet rikostorjuntatehtäviensä hoitamiseen myös jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Hallintovaliokunta pitää tärkeänä, että poliisin toimivaltuuksia koskeva sääntely on johdonmukaista muiden rikostorjuntaviranomaisten toimivaltuuksia koskevan sääntelyn kanssa. Valiokunta ehdottaa tämän vuoksi pakkokeinolain 10 luvun 33 §:n ja 4 momentin muuttamista niin, että myös siinä tarkoitettu yksinomaan tietoverkossa tapahtuvan peitetoiminnan laajentaminen on saatettava tuomioistuimen sijasta peitetoiminnasta päättäneen poliisimiehen ratkaistavaksi. Valiokunta tähdentää, että ehdotettu säännös vastaa tässä muodossa nykytilaa. Hallintovaliokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä edellä todetuin muutoksin. Valiokunnan mietintö on yksimielinen. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kiitän hyvästä keskustelusta tässä vaiheessa, ja kiitän eritoten hallintovaliokuntaa jälleen kerran ripeästä ja hyvästä sekä hyvin syväluotaavasta asiaan tutustumisesta. — Kävimmekin hyvää keskustelua nimenomaan näistäkin huolista, mitä sosiaalidemokraattinen ryhmä vastalauseessaan tuo. Tästä saatiinkin siellä vähän, kuten aina, hyvää lopputulostakin aikaan, eli muutimme hieman valiokunnan lopullista mietintöä siinä mielessä, että mietintöluonnoksessa oli ikään kuin vaade, että kun esimerkiksi peruutetaan tätä palvelua, niin tulisi olla riittävät digitaidot. Muotoiluksi tuli sitten se, ettei tarvita digitaitoja lainkaan, elikkä sen pitää mahdollistua myöskin tällaisille henkilöille. Edustaja Löfströmin ansiokkaaseen puheeseen sen verran, että valiokuntakäsittelyssä ei noussut esiin se, että Suomi.fi-tunnus olisi myös toisella kotimaisella kielellä. Itse en näe siinä mitään ongelmaa, ja voimme tämän varmasti jossain vaiheessa yhteisesti todeta, että miksi se ei voisi olla molemmilla kotimaisilla kielillä. [Mika Kari: Varför inte?] — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Suomi siirtyy hallitusohjelman mukaan asteittain digitaalisten palveluiden ensisijaisuuteen viranomaisasiointikanavana. Hallituksen esityksessä ehdotetulla lainsäädännöllä mahdollistetaan sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuus viranomaistoiminnassa. Tavoitteena on, että viranomaisen tiedoksiannot lähetetään ensisijaisesti sähköisesti niille hallinnon asiakkaille, joille se on mahdollista. Nykyisin tiedoksiannot toimitetaan postitse, ellei asiakas ole erikseen antanut suostumusta sähköiseen tiedoksiantoon. Esityksellä tavoitellaan nykyistä tehokkaampia viranomaismenettelyjä, parempaa tuottavuutta ja paikkariippumatonta viranomaisasiointia. Ehdotetun lainsäädännön keskeisenä sisältönä on tiivistetysti se, että täysi-ikäiselle henkilölle avataan jatkossa tietyin poikkeuksin viranomaisaloitteisesti viestinvälityspalvelutili Suomi.fi, kun hän tunnistautuu johonkin julkishallinnon sähköiseen palveluun. Tämän jälkeen viranomaiset voivat toimittaa sähköisiä tiedoksiantoja tälle viestinvälityspalvelutilille ilman henkilön nimenomaista suostumusta. Hallintovaliokunta pitää tavoitteita sähköisen tiedoksiannon lisäämisestä kannatettavina. Sähköinen tiedoksianto voi parhaimmillaan edistää perusoikeuksien toteutumista ja helpottaa ihmisten asiointia viranomaisten kanssa. Ehdotettuun sääntelyyn liittyy kuitenkin myös erityisesti yhdenvertaisuuteen ja asiakkaiden oikeusturvan toteutumiseen liittyviä riskejä, jotka on kyettävä minimoimaan. Hallintovaliokunta käsittelee näitä riskejä mietinnössään varsin kattavasti. Hallintovaliokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä mietinnöstä ilmenevin huomautuksin ja muutosehdotuksin. Arvoisa rouva puhemies! Noin 2,5 miljoonaa henkilöä on ottanut viestinvälityspalvelun eli Suomi.fi-viestit vapaaehtoisesti käyttöönsä ja antanut suostumuksensa sähköiseen viestintään. Palvelun käyttöönotto edellyttää nykyisin, että henkilö lisää palveluun käytössään olevan toimivan sähköpostiosoitteen, joka pyydetään vahvistamaan. Jokaisesta viestinvälityspalvelutilille saapuneesta viestistä lähetetään ilmoitus tähän sähköpostiosoitteeseen. Jatkossa siis Suomi.fi-viestit-palvelun käyttöönotto tapahtuisi viranomaisaloitteisesti. Hallintovaliokunta pitää välttämättömänä rajauksena sitä, ettei tiliä avata henkilölle, jolle on määrätty edunvalvoja tai vahvistettu edunvalvontavaltuutettu. Esityksen perusteluissa tuodaan varsin kattavasti esiin viestinvälityspalvelutilin kautta tapahtuvaan tiedoksiantoon liittyviä yhdenvertaisuuteen ja oikeusturvan toteutumiseen liittyviä riskejä. Riskit liittyvät erityisesti ihmisten erilaisiin tosiasiallisiin mahdollisuuksiin käyttää palvelua ja vastaanottaa tiedoksiantoja sähköisesti. Riskit korostuvat erityisesti sellaisten henkilöiden kohdalla, joiden digitaalinen toimintakyky on alentunut mutta joille ei ole määrätty edunvalvojaa tai vahvistettu edunvalvontavaltuutettua. Ehdotettu sääntely saattaa tosiasiallisesti edellyttää, että henkilön digikyvykkyys riittää Suomi.fi-viestien käytön lisäksi myös viranomaisten omien sähköisten asiointipalvelujen käyttöön. Henkilö ei myöskään välttämättä ole valmistautunut yleiseen Suomi.fi-viestien käyttöönottoon tunnistautuessaan asiointipalveluun. Arvoisa rouva puhemies! Valiokunta katsoo, että henkilöä, jolle viestinvälityspalvelutili avataan, tulee informoida tilin avaamisesta ja sen vaikutuksista sekä mahdollisuudesta pyytää palvelun sulkemista mahdollisimman selkeästi. Valiokunta korostaa, että riittävän selkeä informointi mahdollisuudesta tilin sulkemiseen on keskeistä henkilöiden yhdenvertaisuuden ja oikeusturvan takaamisessa. Tämä korostuu esimerkiksi niiden henkilöiden kohdalla, jotka käyttävät sähköisiä palveluja vain avustettuina. Valiokunta pitää välttämättömänä, että riittävällä informoinnilla varmistetaan, että käyttäjä ymmärtää tilin avaamisen vaikutuksen ja sen, että viranomaisten tiedoksiannot toimitetaan hänelle jatkossa sähköisesti. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, ettei viestinvälityspalvelutilin avaamiseksi vaadita ehdotetussa sääntelyssä sähköpostiosoitteen tai muun sähköisen yhteystiedon antamista, kuten nykyisin. Henkilön on kuitenkin ennen tilin avaamista ilmoitettava sähköinen osoite tai tieto siitä, ettei anna sähköistä osoitetta. Valiokunta toteaa, että sääntelyä sovellettaessa on huolehdittava siitä, että henkilö varmasti tietää sen, että jättäessään ilmoittamatta sähköisen osoitteen hän ei saa ilmoituksia saapuneista viesteistä. Saadun selvityksen mukaan ehdotettu sääntely mahdollistaa myös tekstiviestiherätteiden käytön. Tämän toiminnallisuuden kehittämistä palveluun ei ole kuitenkaan valmistelussa pidetty kustannustehokkaana ratkaisuna. Sähköpostiherätteen lisäksi käytössä on mobiilisovelluksesta toimitettava push-ilmoitus, joka vastaa selvityksen mukaan pitkälti tekstiviestiherätettä. Jos sähköisen osoitetiedon antaminen olisi tiliä avattaessa pakollista, sääntely tilin avaamisesta perustuisi tosiasiassa nykytilaa vastaavasti henkilön nimenomaiseen suostumukseen eikä tavoiteltu sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuus toteutuisi. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Suomi.fi-tiliä ei jatkossakaan avata käyttäjän sitä huomaamatta. Tilin avaaminen tapahtuu aina Suomi.fi-tunnistustapahtuman yhteydessä ja edellyttää käyttäjältä toimenpiteitä, millä pyritään varmistamaan se, ettei tiliä avata käyttäjän tietämättä tai niin sanotusti vahingossa. Valiokunta tähdentää, että menettelyn sähköisestä tiedoksiannosta kieltäytymiseen tulee olla mahdollisimman yksinkertaista. Arvoisa rouva puhemies! Valiokunta korostaa selkeän ja oikea-aikaisen viestinnän merkitystä muutoksen toteuttamisessa. Digi- ja väestötietovirasto on tiedottanut muutoksesta jo etupainotteisesti. Lain voimaantulon jälkeen käyttäjiä on tarkoitus tukea useilla saavutettavilla tavoilla, kuten video-ohjeilla. Neuvontaa on saatavilla myös Digi- ja väestötietoviraston asiakaspalvelusta, jonka resursointia vahvistetaan muutosten voimaantulon yhteydessä. Valiokunta korostaa myös digituen merkitystä. Henkilö voi tehdä pyynnön Suomi.fi-tilin sulkemisesta heti sen jälkeen, kun tili on avattu. Se avataan ehdotetun sääntelyn mukaan kuitenkin tietyn ajan kuluttua uudelleen, jos henkilö asioi jossain sähköisessä viranomaispalvelussa. Hallintovaliokunta ehdottaa tätä määräaikaa pidennettäväksi puolesta vuodesta yhteen vuoteen. Myöskään tilin uudelleen avaaminen ei tapahdu automaattisesti tai käyttäjän tietämättä vaan edellyttää käyttäjän aktiivisuutta. Hallintovaliokunta pitää tärkeänä, että sähköisestä asioinnista kieltäytyminen on käytännössä niin helppoa, että sen voi tehdä myös ilman digiosaamista. Tästä näkökulmasta on perusteltua, että tilin sulkemispyynnön voi tehdä myös puhelimitse tai käyntiasioinnin yhteydessä. Hallintovaliokunta toteaa, ettei kaikkia henkilöitä velvoiteta ehdotetulla sääntelyllä yksinomaan Suomi.fi-viestien käyttäjiksi ja sitä kautta sähköisten tiedonantojen vastaanottamiseen. Sääntelyllä pyritään osaltaan turvaamaan se, että vain digitaalisten välineiden käyttöön kykeneviä henkilöitä ohjataan sähköisten tiedoksiantojen piiriin. Hallintovaliokunta pitää erittäin tärkeänä, että hallinnon asiakas saa luotettavalla tavalla tiedon hänelle tiedoksi annettavasta viranomaisen asiakirjasta. Tästä tulee huolehtia myös tilanteessa, jossa ensisijaisena tiedoksiantokanavana on ehdotetun sääntelyn mukaisesti viestinvälityspalvelu. Hallintovaliokunta yhtyy perustuslakivaliokunnan näkemykseen siitä, että viestinvälityspalveluun tulleesta asiakirjasta tehtävällä ilmoituksella on keskeinen merkitys tiedoksiannon tarkoituksen toteutumisen kannalta. Arvoisa rouva puhemies! Vielä: Ehdotetulla ilmoitussääntelyllä pyritään varmistamaan hallinnon asiakkaiden mahdollisimman kattava tiedonsaanti. Tiedoksiannon vastaanottaja saa lähtökohtaisesti erillisen ilmoituksen tiedoksi annettavasta asiakirjasta ilmoittamaansa sähköiseen osoitteeseen. Hallintovaliokunta on perustuslakivaliokunnan valtiosääntöoikeudellisten huomautusten johdosta ehdottanut mietinnössään tiedoksiannosta ilmoittamista koskevaa sääntelyä täsmennettäväksi ja täydennettäväksi. Valiokunnan ehdotuksen mukaan Digi- ja väestötietovirastolla on esimerkiksi velvollisuus antaa käyttäjälle tieto siitä, että ilmoitusta ei lähetetä, jos käyttäjä ei ilmoita tiliä avattaessa sähköpostiosoitettaan. Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunta on tehnyt lakiehdotuksiin perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset. Valiokunnan mietintöön jätettiin kolme vastalausetta. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Vastaan tässä keskustan edustajien tyyliin keskustella tärkeistä turvearvoista. Te tuhositte turpeen noston. Teidän sosialistihallituksenne teki tämän aivan kylmänviileästi. Otimme siihen voimakkaasti kantaa. Tänä päivänä, kun meillä edustaja Mäenpää tuo tämän asian keskusteluun, te ette tee mitään muuta kuin politiikkaa. Teitä eivät kiinnosta turvetuottajat, teitä ei kiinnosta turpeen tulevaisuus. Se näkyy teidän puheissanne, ja se kuuluu. Siellä nauraa entinen valtioneuvoston ministeri, joka oli tuhoamassa turvetta. Siellä edustajat hymyilevät. Keskustellaan tästä asiasta ja koetetaan tehdä yhdessä se, mitä on tehtävissä, jotta ne turvetuottajat tuolla Suomessa saisivat sitä työtään jatkaa. Pyydän, että lopetatte ilveilyn ja kunnioitatte turvetuottajia ympäri Suomen, mitä ette ole tähän saakka tehneet.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kuten me kaikki tiedämme, turve on sataprosenttisesti uusiutuva luonnontuote. Se on elintärkeä kasvualusta kotimaisten kasvisten ja vihannesten viljelyssä. Se on korvaamaton kotieläinten kuivike ja ainoa kotimainen huoltovarmuuspolttoaine, joka säilyy varastoituna vuosia. Sanon tämän nyt hyvin suoraan: Tässä talossa eletään älyllisesti harmaalla alueella, jos turvetta, kotimaista raaka-ainetta, joka oikein käytettynä on energiaomavaraisuutemme kruununjalokivi, ei oteta käyttöön kaikissa muodoissaan välittömästi. Suomelle ainoa oikea päätös on nyt päättää kansallisesti turpeen käytöstä, ja meidän tulee olla ylpeitä kansallisesti siitä, että meillä on mahdollisuus lähteä omavaraiseen energiantuotantoon ja varmistaa se asia. [Tuomas Kettunen: Olisipa perussuomalaiset hallituksessa!] — Hienoa, kun sanoit tämän. — Reilu prosentti Suomen soista energiaturvetuotantoon eli tuplataan edellinen, [Puhemies koputtaa] niin tässä maassa palaa elämisen edellytykset kymmenilletuhansille maalla asuville ja alalla työskenteleville. — Kiitoksia.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Vuonna 2019 voimaan tulleen tiedustelulainsäädännön keskeiset säännökset siviili- ja sotilastiedustelusta sisältyvät poliisilain 5 a lukuun, tietoliikennetiedustelusta siviilitiedustelussa annettuun lakiin sekä sotilastiedustelusta annettuun lakiin. Tiedusteluviranomaisten tehtävät koostuvat kansallista turvallisuutta vakavasti vaarantavaa toimintaa koskevien tietojen hankkimisesta sekä kansallista turvallisuutta uhkaavien rikosten estämisestä ja paljastamisesta. Tiedustelulainsäädännössä on tarkat säännökset tiedustelumenetelmistä ja tiedustelun kohteista, tiedustelumenetelmien käytön yleisistä ja erityisistä edellytyksistä sekä tiedustelumenetelmien käytöstä päättämisestä. Hallituksen esityksen keskeisenä sisältönä on selkeyttää sääntelyä, joka koskee tiedustelumenetelmän käytön avulla saadun rikosta koskevan tiedon luovuttamista rikostorjuntaan, eli niin sanottua palomuurisääntelyä. Palomuurisääntelyssä on kyse poikkeuksesta tiedustelumenetelmillä saadun tiedon käyttötarkoitussidonnaisuuteen. Palomuurisääntelyn tarkoituksena on rajoittaa tiedustelumenetelmien avulla saatujen rikostietojen luovuttamista poliisille ja muille rikostorjuntaviranomaisille sen varmistamiseksi, ettei tiedustelumenetelmiä käytetä salaisia tiedonhankintakeinoja tai salaisia pakkokeinoja koskevan sääntelyn kiertämiseen. Muutosehdotusten taustalla on tiedusteluselonteon yhteydessä hyväksytty eduskunnan kannanotto, jossa eduskunta on edellyttänyt, että hallitus tekee perusteellisen selvityksen tiedustelulainsäädännön palomuurisääntelyn toimivuudesta ja täsmentämistarpeista ja arvioinnin pohjalta valmistelee tarvittavat kattavat, tarkkarajaiset ja täsmälliset säännösehdotukset sääntelyn selkeyttämiseksi. Hallituksen esityksen perusteluista käy ilmi, että voimassa olevan palomuurisääntelyn tulkintaan on liittynyt epäselvyyttä. Esimerkiksi tiedustelutoiminnan laillisuusvalvojana toimivan tiedusteluvalvontavaltuutetun ja eduskunnan oikeusasiamiehen tulkinnat ovat osin poikenneet toisistaan. Hallintovaliokunta on tiedusteluselonteon käsittelyn yhteydessä katsonut, että mainitut eriävät käsitykset kertovat voimassa olevan palomuurisääntelyn epäselvyyksistä ja tulkinnanvaraisuuksista ja havainnollistavat tarvetta selkeyttää palomuurisääntelyä. Suojelupoliisilla on jo nykyisin velvollisuus tai oikeus ilmoittaa minkä tahansa tiedustelumenetelmän käytön aikana havaitusta vakavasta rikoksesta keskusrikospoliisille tai muulle toimivaltaiselle viranomaiselle tehdyksi oletetun tai hankkeilla olevan rikoksen vakavuusaste huomioiden. Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunta toteaa, että toimiva palomuurisääntely on yhteiskunnan kokonaisedun sekä rikoksen uhrin ja perusoikeuksien huomioon ottamisen kannalta perusteltua. Epäselväksi ei saa jäädä se, miten tiedustelutoiminnassa saatua tietoa voidaan hyödyntää rikosten estämiseksi ja rikosvastuun toteuttamiseksi. Valiokunta tähdentää, että suojelupoliisin tehtävänä on hankkia tietoa kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavasta toiminnasta. Sillä itsellään ei ole toimivaltuuksia puuttua sellaiseen havaitsemaansa uhkaavaan toimintaan, joka on edennyt rikoksen asteelle tai joka muutoin välttämättä edellyttää viranomaisen puuttumista. Tällaisissa tapauksissa tieto tulee voida luovuttaa sille viranomaiselle, jolla on toimivaltuudet puuttua siihen, jotta uhkan toteutuminen voidaan estää. Esityksen tavoitteena on, että suojelupoliisi ja sotilastiedusteluviranomainen voivat luovuttaa riittävän laajasti tietoja kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi. Tiedusteluviranomaiset saavat ehdotuksen mukaan aina ilmoittaa tiedustelumenetelmän käytön avulla havaitusta ja tehdystä tai vielä estettävissä olevasta kansallista turvallisuutta vaarantavasta rikoksesta, eli maanpetos-, valtiopetos- ja terrorismirikoksesta, toimivaltaiselle viranomaiselle sekä luovuttaa tällaista rikosta koskevaa tietoa riippumatta siitä, mikä on rikoksesta säädetty enimmäisrangaistus. Siviilitiedustelun kohteina ja tiedustelumenetelmien käytön kohteina voivat olla ulkomainen tiedustelutoiminta, kansanvaltaista yhteiskuntajärjestystä uhkaava toiminta ja terrorismi. Edellä mainituissa rikoksissa on kyse siviilitiedustelun kohdeuhkien relevanteista ilmenemismuodoista. Valiokunta toteaa, että rikosten rangaistusasteikot ilmentävät tekojen vakavuutta syyllisyyden ja teon moitittavuuden näkökulmasta mutta eivät välttämättä teon vahingollisuutta ja vaarallisuutta kansallisen turvallisuuden tai oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen näkökulmasta. Kansalliselle turvallisuudelle aiheutuva vahinko voi olla mittavakin, jollei asiaan päästä riittävän ajoissa puuttumaan. Tämän vuoksi tietyistä lievemmin rangaistavaksi säädetyistä rikoksistakin on perusteltua voida ilmoittaa toimivaltaiselle viranomaiselle ja myös luovuttaa niitä koskevaa tietoa. Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi myös uusista rikostiedon luovutustarkoituksista, joita ovat kansallisen turvallisuuden suojaaminen ja muu toimivaltaisen viranomaisen toiminnan suuntaaminen. Tässä tarkoituksessa luovutetut tiedot voivat olla merkittäviä esimerkiksi viranomaisten tilannekuvan muodostamisessa. Tarkoituksena on mahdollistaa rikostorjuntaviranomaisen ryhtyminen kansallista turvallisuutta suojaaviin toimenpiteisiin tai muutoin suunnata sen toimintaa sekä tiedustelutoimintavaltuuksilla saadun tiedon hyödyntäminen riittävän tehokkaasti. Sääntelyllä on ollut tarkoitus lisätä mahdollisuuksia turvallisuusviranomaisten yhteisen tilannekuvan kehittämiseen sekä uhkaympäristön tehokkaaseen hallintaan ja uhkien torjuntaan. Luovutettavaa tietoa ei voida käyttää näyttönä rikosasiassa tai pakkokeinon perusteena. Hyödyntämiskielloista säätämisellä turvataan myös siviilitiedustelun salassapitoa. Ehdotetuilla muutoksilla ei laajenneta tiedusteluviranomaisten tiedustelutoimivaltuuksia, vaan muutokset koskevat tiedustelutoimivaltuuksien avulla hankittujen tietojen edelleen luovuttamista toiselle viranomaiselle. Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta muutoksia poliisilain 5 a luvun muuttamista koskevaan lakiehdotukseen ja sotilastiedustelulain muuttamista koskevaan lakiehdotukseen. Valiokunta ehdottaa myös muita muutoksia lakiehdotuksiin. Hallintovaliokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä mietinnöstä ilmenevin huomautuksin ja muutosehdotuksin. Hallintovaliokunta ehdottaa sääntelyä täsmennettäväksi niin, että säännöksissä luetellaan nimenomaisesti ne maanpetos-, valtiopetos- ja terrorismirikokset, joista voidaan ilmoittaa ja joita koskevaa tietoa luovuttaa toimivaltaiselle viranomaiselle. Lisäksi valiokunta ehdottaa säännöstä täydennettäväksi niin, että tietoa rikoksesta voidaan luovuttaa, jos tiedon luovuttamisella voidaan olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys rikoksen estämiselle ja selvittämiselle. Hallintovaliokunta on rajannut ja täsmentänyt sääntelyä perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla. Lisäksi hallintovaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan valtiosääntöisen huomautuksen huomioon ottamiseksi, että säännöksiä täsmennetään ja rajataan niin, että suojelupoliisi saa ilmoittaa lainkohdan perusteella rikosta koskevaa tietoa toimivaltaiselle viranomaiselle ainoastaan kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi sitä vakavasti uhkaavalta toiminnalta. Säännös ei näin muutettuna mahdollista tiedon luovuttamista muuksi luovutuksen saajan toiminnan suuntaamiseksi. Valiokunta ehdottaa sotilastiedustelulakiin vastaavaa täsmennystä. Vaikka valiokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella osin merkittäviäkin muutoksia hallituksen esityksessä ehdotettuun sääntelyyn, selkeytyy palomuurisääntely valiokunnan käsityksen mukaan nykyisestä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan muutokset parantavat osaltaan tiedusteluviranomaisten mahdollisuuksia tietojen luovuttamiseen, vaikka sääntely ei muutettuna mahdollistakaan yhtä laajaa tietojen luovutusta kuin hallituksen esityksen tavoitteena on ollut. Tietojen luovuttaminen palomuurisääntelyn mukaisesti toimivaltaiselle rikostorjuntaviranomaiselle suojaa kansallista turvallisuutta ja edesauttaa viranomaisten toimintamahdollisuuksia nykyisessä turvallisuusympäristössä. Poliisin henkilötietolain muutoksilla selvennetään sitä, että poliisilain 5 a luvun palomuurisääntelyä sovelletaan ainoastaan rikostiedon luovuttamiseen rikostorjuntaviranomaisille. Muuhun henkilötietojen luovuttamiseen sovelletaan poliisin henkilötietolain asianomaista säännöstä. Muutokset mahdollistavat myös tiedustelun suojaamisen esityksen tavoitteiden mukaisesti, mikä on tiedustelutoiminnan luonne huomioon ottaen välttämätöntä. Valiokunta pitää tärkeänä, että tiedustelulainsäädännön ajantasaisuudesta huolehditaan toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten edellyttämin tavoin. Arvoisa rouva puhemies! Valiokunnan mietintöön jätettiin yksi vastalause. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallintovaliokunnan mietintö tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomuksesta vuodelta 2024. Hallintovaliokunta toteaa vuoden 24 toimintakertomuksesta, että tietosuojavaltuutetun toimiston työmäärä jatkaa edelleen kasvuaan. Vireille tulleiden asioiden määrä oli toimintakertomusvuonna noin 13 300 asiaa. Suurimman asiaryhmän muodostivat edellisten vuosien tapaan ilmoitukset henkilötietojen tietoturvaloukkauksista. Ne muodostivat 54 prosenttia kaikista vireille tulevista asioista. Vireille tulevien asioiden lisäksi uusiutuva lainsäädäntö niin EU:ssa kuin kotimaassakin lisääntyy, ja tämän myötä tehtävien määrän odotetaan tietosuojavaltuutetun toimistossa edelleen kasvavan. Hallintovaliokunta pitää mietinnössään tärkeänä, että työmäärän kasvaessa henkilöstön jaksamiseen ja hyvinvointiin kiinnitetään huomiota. Vuonna 2024 tietosuojavaltuutetun toimiston henkilöstömäärä nousi edelliseen vuoteen nähden ollen vuoden lopussa 60 henkilöä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vuosien 2025—2026 aikana tietosuojavaltuutetun toimiston resurssit vahvistuivat vielä noin 20 uudella työntekijällä. Toimintakertomuksessa tuodaan esille toimiston kehittämistoimia, joita ovat muun muassa ratkaisutoiminnan ja seuraamuskollegion käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelun tehostaminen sekä seulontamenettelyn käyttäminen tietoturvaloukkausilmoituksiin ja rekisteröidyn oikeuksia koskeviin asioihin. Toimintakertomuksesta ilmenee, että seulontamenettelyä on tarkoitus laajentaa muillekin toimialoille. Hallintovaliokunta pitää edellä todettua resursointia ja tehtyjä kehittämistoimia tärkeinä. Valiokunta haluaa kuitenkin korostaa, että työmäärän kasvaessa on samalla kiinnitettävä entistä enemmän huomiota toiminnan kehittämiseen. Hallintovaliokunta toistaa vuoden 2023 kertomuksesta antamansa mietinnön mukaisesti, että se katsoo, että tilanteessa, jossa resursointia ei voida määräämättömästi kasvattaa, toimintaa täytyy pyrkiä tehostamaan muilla mahdollisilla keinoilla. Tästä syystä hallintovaliokunta kannustaa edelleen tietosuojavaltuutetun toimistoa uusien teknologisten mahdollisuuksien hyödyntämiseen ja muihin vastaaviin toimenpiteisiin, joilla työn vaikuttavuutta voidaan lisätä. Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy kannanoton kertomuksen K 11/2025 vp johdosta, ja valiokunnan kannanottoehdotus on, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta. — Kiitos.