Sarkomaa Sari

Arvoisa herra puhemies! Ihmiset, jotka kohtelevat eläimiä kaltoin, eivät ansaitse pitää eläimiä. Kuten ministeri tuossa sanoi, eläimet ovat puolustuskyvyttömiä eivätkä voi suojella itseään. Se on meidän ihmisten tehtävä, se on eduskunnan tehtävä. Lämpimästi toivotan tervetulleeksi tämän lakiesityksen. Se on kannatettava. Esityksen arvioidaan lisäävän eläinten hyvinvointia tehostamalla eläintenpitokiellon vaikuttavuutta ja laajentamalla sen käyttöä eläinsuojelurikosasioiden yhteydessä. Tavoitteena on todellakin varmistaa eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua koskevien päämäärien toteutuminen. On tärkeää, että lainsäädäntöä nyt uudistetaan, kuten ministeri sanoi, on tärkeää, että eläintenpitokiellon vaikuttavuutta turvaamistoimenpiteenä pidentämällä kiellon vähimmäiskestoa siis vahvistetaan ja myöskin sitten torjutaan eläinsuojelurikollisuutta. Mielestäni on erittäin perusteltua siirtää eläintenpitokiellon rikkomista koskeva rangaistussääntö rikoslakiin. Samalla enimmäisrangaistukseksi säädettäisiin vuosi vankeutta, kun tällä hetkellä kiellon rikkomisesta rangaistaan vain sakolla. Näin rangaistusasteikko vastaisi paremmin teon moitittavuutta ottaen huomioon myös eläinten hyvinvoinnin kasvava merkitys ja suojelun tarve, kuten ministeri tuossa omin sanoin hyvin totesi lakiesityksen sisällöstä. Arvoisa puhemies! Pidän perusteltuna vahvistaa eläinten hyvinvointia nykyistä pidemmillä eläintenpitokielloilla, kiellon rikkojille määrättävillä riittävän ankarilla rangaistuksilla sekä paremmilla valvontamahdollisuuksilla. Sekä tosiasiallinen että koettu kiinnijäämisriski tunnistetaan yleisesti merkittäväksi tekijäksi rikollisen käyttäytymisen ennaltaehkäisyssä. Koska eläintenpitokiellon valvonnalla on suuri merkitys molempien riskityyppien kannalta, on valvonnan tehokkuuden varmistaminen erityisen tärkeää. Tällä hetkellä pitokiellon noudattamisen valvominen on hyvin haastavaa kotirauhalla suojattujen tilojen osalta. Esitetyn rangaistusasteikon muutoksen johdosta jatkossa on mahdollista toimittaa kotietsintä tapauksissa, joissa on syytä epäillä eläintenpitokiellon rikkomista. Tällä hetkellä se valvonta jää sinne kotioven ulkopuolelle. Nykyisen järjestelmän valvonnan puutteita on kritisoitu pitkään ja aiheesta. Eduskunnan eläinsuojeluryhmä on ollut tässä aktiivinen. Eläinsuojelujärjestöt ja asiantuntijat ovat arvostelleet eläintenpitokieltoa ikään kuin paperitiikeriksi, koska sen valvonta on todellakin pysähtynyt siihen kotirauhan suojaan. Koska rikkomisesta on tähän asti selvinnyt vain sakolla, viranomaisilla ei ole ollut oikeutta tehdä kotietsintöjä, ei edes silloin, kun on ollut perusteltu syy epäillä tällaista tapahtuneen. Tämä tehottomuus on todellakin jättänyt eläimet alttiiksi jatkuvalle kaltoinkohtelulle, minkä vuoksi nyt esitettävät tiukennukset ovat olleet pitkään odotettuja ja täysin välttämättömiä. Kiitokset siitä, että nämä nyt on tuotu pääministeri Orpon hallituksen ja ahkeran ministeri Meren toimesta tänne eduskuntaan. Vaikka kotietsinnän mahdollisuus ei yksin takaa valvonnan tehokkuutta, se varmastikin edesauttaa erityisesti seura- ja lemmikkieläimiä koskevien kieltojen valvontaa ja näiden eläinten hyvinvoinnin turvaamista. Pidän tätä lakiesitystä kokonaisuudessaan perusteltuna ja haluan todeta, että eläinten hyvä kohtelu on yksi sivistysyhteiskunnan tunnusmerkeistä ja eläinten kaltoinkohtelua ei voi koskaan hyväksyä. Eläimistä huolen pitäminen on meidän ihmisten vastuulla. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kelan valtuutettujen puheenjohtaja esitteli valvontakertomuksemme perusteellisesti — kiitos siitä. Nostan puheenvuorossani esiin muutamia huomioita Kelan valtuutettujen tehtävästä ja myöskin käsittelyssä olevasta valvontakertomuksesta. On hyvä sanoa aina silloin tällöin täällä eduskunnassakin se, mikä Kelan valtuutettujen tehtävä on. Se on myöskin tärkeää, että kansalaiset tietävät sen, kun ottavat yhteyttä. Kelan valtuutettujen tehtävä on valvoa Kelan hallintoa ja toimintaa, ja tuo valvonta ulottuu Kelan kaikkeen toimintaan, mutta siihen ei kuulu Kelan keskeisten päätöksentekoelinten, erityisesti hallituksen ohjaaminen eikä muiden toimeenpanoelinten toimivaltaan puuttuminen. Valtuutettujen suorittama laillisuusvalvonta on lähinnä jälkikäteistä ja keskittyy nimenomaan laillisuuden valvontaan. Mielestäni huomionarvoista kertomuksessa on se, että valtuutettujen aloitteesta tehtyjen selvitysten ja parlamentaarisen työn pohjalta Kelan hallintoa koskevaa lainsäädäntöä on uudistettu merkittävästi. Lainsäädännössä on täsmennetty Kelan toimivaltasuhteita ja muun muassa sitä, miltä osin virkamieslakia sovelletaan Kelan johtajiin. Kelaa koskeva lainsäädäntö oli monin tavoin jäänyt jälkeen ja aikansa elänyt. Samalla kun lainsäädäntöä on uudistettu, on sujuvoitettu Kelan mahdollisuuksia toimia tehtävässään, ja haluan tässä antaa kiitoksen nykyiselle hallitukselle siitä, että nämä pitkään odotetut ja Kelan valtuutettujen esittämät lakimuutokset ovat nyt edenneet. Mielestäni seuraavalla hallituskaudella on perusteltua käynnistää parlamentaarinen työ. Itse asiassa parlamentaarisessa työssäkin on ehdotettu tätä, minkä nyt tässä nostan esille, eli on tärkeää arvioida Kelan asemaa ja valvontaa sekä sitä, onko valtuutettujen sinänsä toimiva ja hyvä valvontarooli nykymuodossaan perusteltu. Kela toimii kuitenkin valtaosin valtion budjettirahoituksella. Tätä selvitystä ollaan parlamentaarisesti esitetty, ja se on selkeästi looginen askel eteenpäin seuraavalla eduskuntakaudella, tästä haluan muistuttaa. Kelan valtuutetut ovat olleet hyvin aktiivisia monessa asiassa. Yksi esimerkki on vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu, jossa valtuutettujen rooli oli aivan keskeinen, kun Kelan ohjeita muutettiin syrjimättömiksi. Pidän erinomaisena sitä, että Kela on aloittanut tulkkauspalveluiden muutostarpeiden tarkastelun, koska nykyinen lainsäädäntö ei enää ole ajanmukainen. Kelan valtuutettujen puheenjohtaja nosti esille myöskin vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen ja terapioiden hankinnat. Ne ovat olleet toistuvasti valtuutettujen tarkastelussa, eikä syyttä. Kelahan on hankkinut palvelut kilpailuttamalla ne neljän vuoden välein, ja me valtuutetut tuemme vahvasti sitä, mikä on valvontakertomuksessakin, että hankinnoissa siirryttäisiin rekisteröitymismenettelyyn. Tämä tarkoittaisi sitten sitä, että yrittäjät voisivat tulla pitkin vuotta tarjoamaan palveluita, jos kykenevät vastaamaan sitä laatua, mitä Kela edellyttää. Eli tämä rekisteröitymismenettely olisi palvelun käyttäjille parempi. Se lisäisi alueellista saavutettavuutta asiakkaille ja joustavuutta palvelun tuottajille. Pidän tärkeänä, että myöskin jatkossa ammatinharjoittajien osaaminen ja laatu kyetään ottamaan nykyistä paremmin huomioon hankinnoissa. Jotta rekisteröitymismenettely kaikessa laajuudessaan voidaan ottaa käyttöön, se edellyttää sitä, että lainsäädäntö saadaan valmisteltua, ja se on viimeistään sitten seuraavan hallituksen alkumetreillään tehtävä. No, Eepos-ohjelma on Kelan strateginen kehittämisohjelma, jolla uudistetaan etuuskäsittelyn vaativat toimintatavat, alustat ja tietojärjestelmät, ja olemme edenneet tässä erittäin tarkkaan. Tämä on myöskin rahallisesti hyvin merkittävä ja Kelan toimintaan aivan perustavanlaatuisesti vaikuttava. Mutta tuon ohjelman toimeenpano kohdistuu pääasiassa seuraavalle vaalikaudelle, ja siksi on tärkeää saada keskeiset lakimuutokset seuraavan hallituksen ohjelmaan. Se on Kelan asiakkaiden kannalta aivan välttämätöntä. Mutta samalla kun valvomme tämän massiivisen hallinnollisen ja digitaalisen järjestelmäuudistuksen etenemistä, meidän valtuutettujen on varmistettava, ettei teknologia aja ihmisten ohi. Vaikka näitä taustajärjestelmiä tehostetaan ja digitalisaatio etenee, niin puhelinpalvelujen ja fyysisten toimipisteiden saatavuus on turvattava niitä tarvitseville, kuten tuossa ansiokkaasti valtuutettujen puheenjohtajakin puheessaan nosti esille. Kelan palvelut koskettavat jotakuinkin jokaista suomalaista. Kela palvelee suomalaisia vauvasta vaariin. Ja haluan nostaa esille sen, että Kelan toiminnassa aivan ensisijaista on henkilöstö, josta kaksi kolmasosaa työskentelee suorassa asiakaspalvelussa palvelu‑ ja ratkaisuasiantuntijoina. Edellisessä puheenvuorossa nostettiin asiakastyytyväisyys, joka on korkealla tasolla. Haluan tässä todeta sen, että uudistetun henkilöstötutkimuksen tulosten perusteella työntekijät pitävät työtään merkityksellisenä. 90 prosenttia kertoo työn tavoitteiden olevan selkeät, ja 89 prosenttia pitää työyhteisön vuorovaikutusta arvostavana. Tiedonkulku ja yhteistyö tukevat aiempaa paremmin ammatillista kasvua. Tämä tarkoittaa sitä, että Kelassa on johtamista kehitetty, mutta johtamisselvityksen pohjalta, joka on valmistunut ja julkaistu, on johtamista kehitettävä edelleen. Kela on asiantuntijaorganisaatio, ja on tärkeää, että johtaminen on kaikin tavoin kunnossa, jotta jokainen Kelan henkilöstössä oleva, Kelassa työskentelevä, voi antaa parhaimpansa. Ja haluan tässä kiittää valtuutettujen puheenjohtajaa ja valtuutettuja yhteistyöstä ja Kelan henkilöstöä suunnattoman hienosta työstä. Ihan lopuksi, puhemies, sanon sen, että olemme pyrkineet tekemään Kelan valvontakertomuksesta informatiivisen ja kattavan, ja toivon, että myöskin kertomusta käsittelevät valiokunnat antavat palautetta, tuleeko siitä riittävä kuva siitä työstä, mikä meille Kelan valtuutetuille on annettu. Ehkä tässä rohkenen sanoa vielä sen, että kun sosiaali‑ ja terveysvaliokunta tätä käsittelee, niin olisi toivottavaa tehdä niin kuin monena vuonna on tehty aiemmin, että kertomus on lähetetty myöskin vielä tarkastusvaliokuntaan. Se ei olisi asialle pahitteeksi.

Kunnioitettu rouva puhemies! Kyllä me suhtaudumme tähän asiaan vakavasti, siksi me täällä olemme. Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä jokaisesta veroeurosta saa ja pitää Suomessa vaatia perustelut, ja hyvä pääministeri on aina valmis vastaamaan, ja niin hän on vastannut. Kun tässä talossa olen aika monta vuotta ollut ja tätä keskustelua olen tässä nyt kuunnellut, niin alkaa olla sellainen tunne, kun katselen tätä salia, että taitaapa olla jo kaikkiin kysymyksiin vastattu, jos ei kahta kertaa, niin vähän useammin. Ja niin täytyy ollakin, kertaus on opintojen äiti. Oli hyvä, että pääministerimme Petteri Orpo pyysi kutsumaan eduskunnan koolle, jotta saamme tämän asian täysin selväksi. Puhemies! Muutama asia vielä tähän keskusteluun. Haluan alleviivata sitä, että Garden Helsingin ehdollista tukea koskeva poliittinen päätös tehtiin kasvun ja työllisyyden edistämiseksi, ja siinä ei ole mitään salattavaa. Mutta koska tämä hanke on viivästynyt ja rahoitus on epäselvä, hallitus päätti siitä luopua. Mutta haluan alleviivata sitä, että kasvun ja kansainvälisten tapahtumien tavoitteista ei luovuta. Nämä ovat kaksi eri asiaa. On hyvä meidän kaikkien huomata se, että aina kun suuri tapahtuma päätetään järjestää maamme rajojen ulkopuolella, mukana valuvat myös tapahtumat, matkailijat, työpaikat ja verotulot. Kokoomukselle on aivan selvää, että on Suomen etu, että saamme tänne kansainvälisen, maailman mittaluokan areenan, jossa voidaan järjestää kansainvälisiä urheilu- ja kulttuuritapahtumia. Puhemies! Olen helsinkiläisten kansanedustaja ja toimin myöskin Helsingin kaupunginhallituksessa ja valtuustossa, ja haluan sanoa sen, että Helsingin kaupunginvaltuustossa hyväksyimme Helsinki Gardenin mahdollistavan asemakaavan selvällä enemmistöllä. Tukemassa yhteistä tavoitetta oli myöskin valtuutettuja sosiaalidemokraateista, vihreistä ja vasemmistoliitosta. Näin on tehty, ja se oli tärkeä päätös. Haluan nyt kysyä opposition edustajilta — täällä on paljon helsinkiläisiä, mutta ajattelen, että kun puhutaan pääkaupungista, se on meidän yhteinen pääkaupunkimme, Helsinki on monella tavalla kasvun veturi: olettehan te valmiita myöskin jatkossa tekemään työtä, edistämään niitä toimia, joita me tarvitsemme kansainvälisen tason tapahtuma-areenan saamiseksi mieluusti Helsinkiin? Itse haluan katsoa jo tulevaisuuteen ja löytää tähänkin asiaan ratkaisuja. Sehän on tässä keskustelussa ollut yksi osa, mutta näin kun halutaan kasvua, työpaikkoja ja hyvinvointia maahamme, niin tämä on tärkeä kysymys. Haluan kiittää myöskin pääministeriä ja hallitusta. On toivoa tuovaa se, että hallitus käynnisti selvitystyön, jonka tavoitteena todellakin on Garden Helsinki -mittaluokan hankkeiden valtiontuen hakemiselle määritellyt selkeät väylät. Tällaista väyläähän tarkkaan ottaen ei ole ollut, ja tässä myöskin sitten Orpon hallitus mahdollisuuksien mukaan ja toivottavasti onnistuu myöskin siinä, että korjataan tämä epäkohta, että tällaista ei aikaisemmin ole ollut, niin kuin pääministeri puheenvuorossaan totesi. Pidän tärkeänä, että yhteinen pääkaupunkimme Helsinki voisi kilpailla suurista tapahtumista tasavertaisesti muiden Pohjoismaiden pääkaupunkien kanssa, ja siksi mielestäni Helsinki tarvitsee nykyaikaisen suuren tapahtuma-areenan. Siinä täytyy ottaa askelia, ja se on sitten tulevien vuosien tilanne, miten tässä edetään, mutta tämän tässä halusin sanoa vielä helsinkiläisenä päättäjänä ääneen. Puhemies! Kokoomus puolustaa sitä ja tekee työtä sen eteen, että Suomeen kannattaa rakentaa ja investoida, että Suomen ei todellakaan tarvitse olla aina se perää pitävä Pohjoismaa, olipa kysymys sitten työelämästä, sosiaali- ja terveyspalveluista, tapahtumista tai taloudesta. Päätän puheenvuoroni siihen, että sanon, että pääministeri Orpo ja koko hallitus nauttivat vahvaa luottamustani. Kiitos työstänne.

Arvoisa rouva puhemies! Saattohoidon ja palliatiivisen hoidon yhdenvertaisuutta ja laatua edistävä lakiesitys on lämpimästi tervetullut eduskuntaan. Työskentelin yliopisto-opintojen ohessa hoitajana yövuoroissa, ja niinä yön tunteina, kun valvoin elämän viime hetkiä elävän ihmisen rinnalla osaston muiden töiden painaessa päälle, minusta tuli vankkumaton laadukkaan saattohoidon edistäjä ja puolestapuhuja. Olen erittäin tyytyväinen, että tämä lakiesitys on nyt saatu eduskuntaan. THL:n tekemät selvitykset ja julkisuuteen nousseet vakavat puutteet, viimeisimpänä vanhusten saattohoidosta kertovat uutiset, kertovat sen, että maassamme on saattohoidon osalta vielä tehtävää, ja sitä tämä lakiesitys osaltaan hyvin vahvasti vauhdittaa. Kenenkään ei pitäisi joutua kuolemaan peloissaan, kivuissaan tai yksin. Käsittelyssä olevan lakiesityksen tärkein tavoite on varmistaa saattohoito ja palliatiivinen hoito yhdenvertaisesti sitä tarvitseville. Ihmiselämää on kunnioitettava sen loppuun saakka. Lakiesityksen tavoite on turvata elämän loppuvaiheen hyvä hoito riippumatta ihmisen asuinpaikasta tai hoitopaikasta. Esityksellä täsmennetään hyvinvointialueiden järjestämisvastuuta saattohoidon ja palliatiivisen hoidon osalta. On myös tärkeää, että nämä termit määritellään tarkkaan lakiesityksessä. Vaikka saattohoitoa ja palliatiivista hoitoa on Suomessa kehitetty ja maassamme on paljon laadukkaita esimerkkejä, on hoidossa edelleen alueellisia eroja ja räikeitä puutteita eli esimerkkejä siitä, että työtä on vielä paljon tehtävänä. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallinen laatusuositus sekä hankerahoitus ovat edistäneet toiminnan kehittämistä, mutta saatavuudessa ja erityisesti kivunlievityksessä esiintyy vielä eriarvoisuutta. Myöskään eri potilasryhmät eivät saa palveluita tasavertaisesti. Saattohoidon tarvetta ei aina edes tunnisteta, jolloin hoito jää kokonaan saamatta. Toimin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa 2018, kun teimme vahvan tahdonilmaisun, jonka koko eduskunta hyväksyi. Totesimme silloin, että pitää asettaa asiantuntijaryhmä käsittelemään sitä, miten saattohoidosta pitäisi säätää. Tuon asiantuntijaryhmän yksimielinen näkemys oli, että saattohoidon puutteiden korjaaminen edellyttää lakimuutosta. Tuo lausuma tuli asiantuntijaryhmältä jo 2018, ja tähän asti ollaan tultu ennen kuin lakimuutos on saatu eduskuntaan, ja on mainiota, että se on nyt saatettu eduskunnan käsittelyyn. Laadukkaalla saatto- ja palliatiivisella hoidolla voidaan tukea ihmistä niin, että arvokas kuolema on mahdollinen ja jäljellä oleva elämä mahdollisimman kivutonta, lempeää ja hyvää. Arvokas elämän viimeinen vaihe kuuluu kaikille, ja myös omaisten valmistautuminen lähestyvään kuolemaan on aivan keskeinen osa saattohoitoa. Lakiesityksen selkeyttämä järjestämisvelvoite mahdollistaa voimavarojen tarkoituksenmukaisen käytön, paremman laadun seurannan ja kehittämisen sekä valvontaviranomaisen puuttumisen mahdollisiin puutteisiin. Laki on omiaan vahvistamaan oikeutta saattohoitoon. Saattohoito ja palliatiivinen hoito eivät rajoitu mihinkään diagnoosiin eivätkä ikään, vaan oikeus ja tarve niihin perustuu oirekuormaan ja sairauden ennusteeseen. Tämä on tärkeää sanoa ääneen. Sanon sen vielä, puhemies, että lain tarve on huutava. On aivan välttämätöntä, että tämä lakiesitys saataisiin käsiteltyä mahdollisimman ripeästi sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Hyvän ja arvokkaan saatto- ja palliatiivisen hoidon varmistamisessa on todellakin aivan olennaista tämä sitova lainsäädäntö, mutta tärkeää on myöskin koulutetut ammattilaiset. Saattohoidon palliatiivista koulutusta on kehitetty hoitajien osalta ja lääkärien osalta, ja tätä työtä pitää jatkaa. Kannatan vahvasti tavoitetta tehdä palliatiivisesta lääketieteestä virallinen lääketieteen ala, ja tämän puolesta kokoomusedustajat ovat vahvasti tehneet työtä. On hyvä, että tässä samassa lakiesityksessä on myöskin kaksi muuta esitystä. Tämän lakiesityksen myötä kiireettömän hoidon hoitopaikan valinta voitaisiin tehdä kolmen kuukauden välein, ja se painottaa potilasta, valinnanvapautta ja järjestelmän sijasta ihmistä. Tämä on erittäin hyvä, ja on myöskin hyvä, että esityksellä tiivistetään lakisääteisen hoitoonpääsyn enimmäisaikojen toteutumisen raportointia, eli erikoissairaanhoidon jonotiedot julkaistaan kuukausittain. Tämä on tärkeää, jotta voimme tiedolla johtaa ja kehittää hyvinvointialueiden toimintaa niin, että ihmiset pääsevät yhdenvertaisesti ja ajoissa hoitoon. Kiitos ministerille tästä lakiesityksestä ja myöskin ministeri Juusolle, joka tätä vei vahvasti eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille siitä, että tämä lakiesitys on saatu eduskuntaan. Ja kiitos keliakiaverkostolle ja Keliakialiitolle, jotka ovat tehneet yhteistyötä tässä, että me ollaan päästy tähän tilanteeseen, että tämä lakiesitys on täällä eduskunnassa. Keliakia on hyvin yleinen sairaus. Se on yhä useammalla, kun katsotaan tilastoja. Se koskettaa todella monia perheitä ja monia suomalaisia, ja varsinkin monille perheille tämä lakiesitys on todella tervetullut. Kokoomus pitää erittäin tärkeänä, että keliaakikkoja tuetaan. Erityisesti tähän tautiin sairastuneiden nuorten ja lasten ja tukeminen on todella tärkeää. Lämpimästi kannatan tätä lakiesitystä. Puhemies! Totean, että tässä lakiesityksessä on useampi esitys, ja todella tärkeää on se, että vammaisetuuslain mukaista lapsen perusvammaistukea ehdotetaan myönnettäväksi myös keliakiaa ja ihokeliakiaa sairastavalle lapselle, joka noudattaa gluteenitonta ruokavaliota. Erinomainen esitys. Sairausvakuutuslain mukaisen erityishoitorahan myöntämisedellytyksiä ehdotetaan muutettavaksi lapsen iän osalta siten, että nykyinen 16 vuoden ikäraja korotetaan 18 vuoteen. Todella erinomainen esitys. Erinomaista on myöskin se, että byrokratiaa, turhia lausuntoja, monimutkaista toimintaa etuuden saamiseksi helpotetaan. On todella hyvä, että vammaisetuuksista annetun lain säännöksiä lääketieteellisen selvityksen toimittamisesta sekä etuuden myöntämisen kestosta muutettaisiin, ja tämä on myöskin iso helpotus monelle perheelle. Eli tämä lakiesitys on monin tavoin hyvä kokonaisuus. Toivon todella, että eduskunnassa sosiaali- ja terveysvaliokunta ehtii tämän käsittelemään niin, että tämä voi tulla, arvoisa puhemies, voimaan siten kuin on tarkoitettu. Ja tämä on tietysti budjettilaki. — Kiitos esityksestä.

Arvoisa puhemies! Tämä on hyvä ja tervetullut lakiesitys. On hyvä, että lausuntokierros kuultiin ja katsottiin tarkkaan ja ollaan vahvasti nähty tässä etuuksia tarvitsevan, hakevan ja käyttävän ihmisen oikeusturva, ja myöskin tämä selkeytys on tärkeää. Mutta katson tätä Kansaneläkelaitoksen näkökulmasta. Tämä pienessä määrin saattaa jopa vähentää Kansaneläkelaitoksen toimintakuluja, eli selkeytetään etuuksien käsittelyä ja sitä muutoksenhakuprosessia. Haluan tässä nostaa esille sen, mistä me Kelaa valvovat valtuutetut usein puhumme, että kun lakiesityksiä tehdään — en viittaa nyt tähän vaan niihin ylipäätään — on tärkeää, että se voimaantuloaika on sellainen, että Kansaneläkelaitoksessa ehditään muuttaa järjestelmät, ja tehdään kaikki, mitä me voidaan tehdä, että toimeenpano olisi selkeämpää ja helpompaa, ottaen huomioon sitten oikeusturvan ja muun, mikä liittyy etuuksien saajiin. Se on kovin tärkeää, koska valtiontalouden säästötoimista, tasapainotustoimista, lähtien me tiedämme, että meidän täytyy valtionhallinnon toimintamenoja vähentää. Kelan osalta varmasti tehdään kaikki, mutta kun sieltä maksetaan viimesijaiset etuudet ja kaikille ihmisille tärkeät etuudet, niin meidän on tärkeää huolehtia siitä, että Kelan toimeenpanokyky säilyy. Aivan erityisesti katson nyt noita toimeentulotukimenoja, joita on nyt jo priorisoitu, ja halusin tämän viestin Kelasta tuoda. Mutta kiitos tästä lakiesityksestä ja myöskin ymmärryksestä siihen, että tarvitaan riittävä määräaika Kelassa, kun tuodaan uusia etuuksia — mistä tässä nyt ei ole kysymys — niin että jää sitä aikaa sitten Kelassa tehdä työtä. Arvoisa puhemies! Haluan sen vielä sanoa, että jos kovin usein on tullut etuuksia, jotka vuoden alusta laitetaan voimaan, se tarkoittaa sitä, että Kela joutuu joulunpyhät ja uudenvuodenpyhät viime hetkessä tekemään niitä etuuden maksamiseen tarvittavia tietojärjestelmämuutoksia. Tämäkin on tärkeää ottaa huomioon. Toki se ei voi olla määräävä asia siinä, milloin laki laitetaan voimaan, mutta meidän täytyy vaalia myöskin sitä, että Kela pystyy hoitamaan tehtävän niissä niukoissa määrärahapuitteissa, mitkä Kelalle on annettu. Kiitos tästä lakiesityksestä.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on taas kerran yksi myönteinen työelämäuudistus. Kiitos ministerille, että tämä esitys on saatu eduskunnan käsittelyyn. Useampi hallitus on tätä uudistusta yrittänyt viedä eteenpäin, mutta työ on keskeytynyt. Nyt esitys on eduskunnassa, ja on tärkeää, että saamme tämän eteenpäin. Tämä on erittäin tervetullut esimerkiksi monelle nuorelle vammaiselle, joka on työkyvyttömyyseläkkeellä. He joutuvat jatkuvasti seuraamaan säännöksiä, jotka ovat hyvin epätarkat, peloissaan siitä, katkeaako eläke, peritäänkö etuuksia takaisin. He ovat joutuneet todella vaikeaan tilanteeseen, ja nyt me saamme myöskin selkeämmät pelisäännöt. Tämä on erittäin tärkeä asia. Tärkein asia tässä on tietenkin se, että työ kannattaisi aina. Se arvo, joka kokoomuksella ja maan hallituksella on, on se, että kaikkia tarvitaan työmarkkinoilla, on työkyky sitten kokonaista, tai kun me katsomme sitä jäljellä olevaa työkykyä, niin tämä tukee sen käyttöä. Todellakin esityksen tarkoitus on saada käyttöön julkisen talouden kannalta kustannustehokas osatyökyvyttömyyden ja täyden työkyvyttömyyseläkkeen lineaarimalli, joka todellakin tukee palkan ja eläkkeen yhteensovittamista niin, että työ kannattaa aina. Tämä joustomalli korvaisi nykyisin määräaikaisen sääntelyn eläkkeen lepäämään jättämisestä lainsäädännön pykälät. Tässä ehdotetussa mallissa eläkkeensaajille määritettäisiin todellakin kalenterivuodelle euromääräinen jousto, jonka verran eläkkeensaajalle vuoden aikana yhteensä sallittaisiin kuukausittaisen suojaosan ylityksiä ilman, että ylitykset todella vaikuttaisivat eläkkeen maksamiseen. Kun tämän vuosittaisen jouston määrä on käytetty, kuukausittaisen suojaosan ylitykset vähentäisivät sitä maksettavaa eläkettä suojaosan ylityksen määrällä. Suojaosan ylittyessä eläkkeestä vähennettäisiin siis jatkossa — ja alleviivaan tätä, että silloin, kun se suojaosa ylittyisi — ainoastaan suojaosan ylitystä vastaava osuus. Tämä on se parannus, ja tämä juuri lisää sitä työnteon kannustavuutta nykyiseen malliin verrattuna, jossa todellakin eläke jää kokonaan lepäämään ja eläkkeen saaminen sitten katkeaa. Päätavoite, niin kuin ministeri sanoi ja täällä edustaja Heinonen sanoi, on se, että eläkkeensaaja voisi joustavasti hyödyntää jäljellä olevaa työkykyään työskennellessään eläkkeen rinnalla. Todellakin tämä sääntely mahdollistaisi joustavan paluun työelämään silloin, kun eläkkeensaajan terveydentila sen sallii. Se, mikä on todella tärkeää — haluan sen sanoa vielä — ja mistä on tullut paljon kiitosta, on se, että ehdotetussa mallissa suojaosan ajoittaisen ylittämisen seuraukset olisivat kohtuullisessa suhteessa ylityksen määrään, toisin kuin aiemmin on ollut. Tämän haluan toistuvasti sanoa. Kun tämä oli lausuntokierroksella, niin tästä esitetystä mallista nostettiin esille monia asioita, ja kyllä tämä työskentelyn joustavuus on se, mikä on tärkeää. Moni on työnantajan kanssa joutunut varsinaiseen pulaan, ehkä jopa menettänyt työpaikan, kun on ollut niin hankala sovittaa työvuoroja ja löytää semmoinen työntekotapa, etteivät ne rajat ylity. Nyt tähän saadaan varmasti parannusta. Mallin arvioitiin helpottavan työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työntekoa. Ennen kaikkea esiin nostettiin mallin ennakoitavuus, yhdenvertaisuuden lisääntyminen sekä eräiden nykyisen sääntelyn kannustinloukkujen poistaminen. Eli ne, millä puheeni aloitin — selkeämmät keskeiset pelisäännöt — ovat erittäin tärkeitä. No, huoliakin esitettiin. Tietenkin ministeri tietää, että osin toivottiin, että vuosittaisen jouston määrä voisi olla vähän korkeampi, ja oli muutamia muitakin huolia. Tiedän, että lausuntokierroksen palautteet on luettu ja ne on parhaalla mahdollisella tavalla otettu varmasti tässä lakiesityksessä huomioon. Mutta toivon, että kun valiokunta tätä käsittelee, niin vielä katsotaan ne lausuntopalautteet, onko siellä jotakin, mitä voisi ottaa huomioon. Uskon kyllä, että tämä on kaikella huolella tehty. Annan tälle lakiesitykselle lämpimän tukeni ja kiitän ministeriä siitä, että näitä lakiesityksiä tulee näin ripeästi. Erityisesti ratkotaan niitä asioita, jotka ovat edellisiltä hallituksilta jääneet tekemättä. Nyt tehdään.

Arvoisa puhemies! Edellisen hallituksen soterahoitusmallin ongelmat näkyvät nyt rujosti, [Välihuutoja vasemmalta] ja koko uudistushan oli epäreilu suurille kaupungeille. Kiitän hallitusta siitä, että sopeutustoimien ohessa ovat hyvinvointialueet saaneet yli neljä miljardia euroa rahaa. Se on hyvä asia. Myöskin tätä rahoitusmallia on pyritty korjaamaan. Huolta kannan siitä, että tämä käsittelyssä oleva esitys, joka hillitsee rahoituksen kasvua, kustannusten kasvua, ei ole aivan tasapainoinen. Hieman pelkään, luoko tämä esitys vääriä kannusteita alueille, ja toivonkin, että ministeri vastaisi näihin ja myös siihen, miten tulevassa valtionosuusuudistuksessa voitaisiin turvata kasvavien kaupunkien investointikyky, koska sen investointikyvynhän edellisen hallituksen soteuudistus romutti, kun kuntaveroja vietiin. Se on iso ongelma erityisesti pääkaupunkiseudulle ja Helsingille. Pyydänkin vastausta: mitä ajatuksia ministerillä on siitä, että voitaisiin valtionosuusuudistuksessa tämä asia korjata? Tänään alkaa soten parlamentaarinen työryhmä. Ajattelen niin, että siinä meidän täytyy yhdessä [Puhemies koputtaa] löytää kestävät ratkaisut, korjata [Puhemies: Aika!] tuo Marinin hallituksen tekemä epäkelpo soterahoitusmalli. [Puhemies: Aika!] Tiedän, että ministeri tätä johtaa ja yhdessä siinä onnistumme.

Arvoisa herra puhemies! Tosiasia on se, että pääministeri Orpon johdolla on tehty lukuisia palveluita parantavia päätöksiä, eteenpäin on menty, mutta niin kuin pääministeri sanoi, työtä on vielä paljon tehtävänä ja työ jatkuu. Nostan siihen muutamia ehdotuksia: Me tarvitsemme vanhuspalveluiden laadun turvaamiseksi itsemääräämislain ja korotetun kotitalousvähennyksen kotona asumisen tueksi. Tiedolla on johdettava, ja palveluiden laatu- ja kustannustiedot on tehtävä aidosti läpinäkyviksi. Laaturekistereitä on laajennettava, ja seuraavaksi voisi olla kohteena muistisairaudet. Hoitotyön johtamisen rakenteet on turvattava lakimuutoksilla — ne vaihtelevat kovin paljon tuolla hyvinvointialueilla. Järjestöt ovat arvokas kumppani, ja niiden toimintamahdollisuuksia on todellakin vaalittava. Soterahoituksen kannusteita tehdä asioita vaikuttavammin on lisättävä, ei vähennettävä. Jos me rankaisemme hyvästä työstä, se kamppaa koko sitä hyvää työtä, mitä me yhdessä teemme palveluiden turvaamiseksi. Tutkimus on huomisen hyvää hoitoa, ja siihen pitää panostaa, [Puhemies koputtaa] ja siihen hallitus on hienosti panostanut. Ja ehdoton ”ei” maakuntaverolle, jota vasemmistovihreät [Puhemies koputtaa] hellivät — se ei paranna mitään vaan lisää ihmisten verotaakkaa. Tässä ehdotuksia.

Arvoisa herra puhemies! Kiitos pääministerille hyvästä puheenvuorosta, siitä on hyvä jatkaa. Vaikka maailmalla myllertää, yksi asia ei muutu, ja se on se, että Suomi pärjää vain korkealla osaamisella. Meidän tärkein tavoitteemme on se, että jokainen lapsi saa peruskoulusta tiedot ja taidot, jotka kantavat toiselle asteelle ja sieltä tavoittelemaan unelmia. Siksi me tässä vaikeassa taloustilanteessa arvovalintana vahvistamme peruskoulua 200 miljoonalla eurolla. Myös peruskoulun tulevaisuustyö on vauhdissa, ja se on tärkeä osa hallituksen ohjelmaa. Nyt tulevaisuusvisio on valmis, ja ihan pian valmistuu raportti, jossa tehdään lisäehdotuksia oppimistulosten parantamiseksi. Niitä toimenpide-esityksiä on tärkeää tämän hallituksen ja myös tulevan hallituksen viedä eteenpäin. Kännykkäkielto on kouluissa tehty. Se näkyy erittäin myönteisesti. Kiitosta ansaitsee erityisesti myös pääministeri Orpon käynnistämä selvitys sosiaalisen median rajoituksista. Olen jättänyt keskustelualoitteen siitä, että me yhdessä keskustelisimme eduskunnassa digirauhan turvaamisesta lapsille, ja toivon, että tämä keskustelu voidaan käydä. [Puhemies koputtaa] Mielestäni lasten suojeleminen sosiaalisen median haitoilta on välttämätöntä. [Puhemies koputtaa] On tärkeää, että me ymmärrämme, että lapsuus on sellainen aika, jolla on merkitystä koko elämälle ja yhteiskunnalle. [Puhemies koputtaa] Siksi meidän on yhdessä pidettävä lapset politiikan keskiössä. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen ja eduskunnan tärkeimpiä tehtäviä on tehdä toimia, jotka mahdollistavat sen, että hyvinvointialueet onnistuvat tärkeässä tehtävässään. On erittäin hyvä, että hallitus on toimiin tarttunut. Rahoituslakia on uudistettu. Hyvinvointialueiden rahoitus on kasvanut lähes viidellä miljardilla eurolla, 4,6 miljardilla eurolla kuluvalla eduskuntakaudella. Arviointimenettelyitä on käynnistetty, ja tämä määräaikalakiesitys on nyt tuotu eduskuntaan. Kannatan sitä. VM:kin on yllättynyt siinä, miten alueilla on saatu taloutta kuntoon nopeammin kuin on ajateltu. Tiukkaa siellä on, ja paljon on työtä tehty, mutta kannusteita tarvitaan jatkossakin, jotta soteuudistuksen tavoitteet toteutuvat. Siksi haluan nostaa esille sen rahoituslain, joka on lähtenyt lausunnolle. Se kohtelee aika lailla kaltoin Helsinkiä ja Uudenmaan niitä alueita, joissa on onnistuttu saavuttamaan nopeammin kuin ehkä toisaalla soteuudistuksen tavoitteita. Vetoan siihen, että uudelleen arvioidaan vielä tuota uudistusta, koska pahoin pelkään, että jos me vähennämme tällä tavalla kannusteita, niin me jarrutamme samalla soteuudistuksen tavoitteiden saavuttamista. [Puhemies koputtaa] Tämän viestin tässä haluan nostaa esille.