Seppänen Sara

Arvoisa rouva puhemies! Keskusta voi luetella loputtomasti ongelmia, mutta suomalainen viljelijä tarvitsee nimenomaan konkreettisia keinoja. [Mikko Savola: Nimenomaan! — Anne Kalmari: Kyllä!] Orpon hallitus on tehnyt ne toimet, mihin keskusta ei ole pystynyt maatalousministerin pitkäaikainen salkku kädessään. Maatalouden tärkein kysymys on tietysti kannattavuus, ja me vahvistamme ruokavientiä, tuemme nuoria viljelijöitä ja kehitämme ruokaketjua. Vaikutamme EU:ssa siihen, että Suomen erityisolosuhteet huomioidaan, ja sanon tämän suoraan: ruoantuottajan tehtävä on tuottaa ruokaa, ei laskea hiilidioksidipäästöjä. Vahva kotimainen ruokaketju on ennen kaikkea huoltovarmuutta, ja kriiseissä me tarvitsemme suomalaisia maanviljelijöitä, me tarvitsemme toimivaa ruokaketjua ja kotimaista tuotantoa. Hömppäheinä pois, tuki ruoantuotantoon, kuten ministeri Essayah täällä kertoi, elintarvikemarkkinalain uudistus, turpeen huoltovarmuusaseman varmistaminen ja viennin vahvistaminen — siinä toimia elävän maaseudun puolesta. [Anne Kalmari: Missä kilpailulaki?] Sitä tämä hallitus haluaa rakentaa, ei keskustan hallintohimmeleitä.

Arvoisa herra puhemies! Kyse on hyvin yksinkertaisesta asiasta. Me emme voi jatkaa tätä velaksi elämistä loputtomasti. Jokainen korkomenoihin menevä euro on pois suomalaisten palveluista, turvallisuudesta ja tulevaisuuden investoinneista. Hallituksen vaikea työ ei ole tapahtunut suotuisissa olosuhteissa, nimittäin Euroopan turvallisuustilanne on heikentynyt, puolustusmenoja on ollut pakko kasvattaa, talouskasvu on ollut heikkoa ja kansainväliset kriisit ovat lisänneet epävarmuutta. Onneksi talous on kääntynyt kasvuun opposition synkistelyistä huolimatta. Kun katsotaan oppositiota, erityisesti, SDP, teidän linjanne on hyvin epäselvä. Yhtenä päivänä vaaditaan lisää säästöjä, toisena päivänä vastustetaan lähes kaikkia hallituksen tekemiä sopeutustoimia, ja viikonloppuna kuulimme ainoastaan epämääräisiä korulauseita, kuinka SDP leikkaa epäluottamuksesta. SDP ei kykene konkretiaan vaan kykenee ainoastaan vetoamaan tunteisiin.

Arvoisa rouva puhemies! Sisäisen turvallisuuden selonteossa on hyvin kattavasti käsitelty Suomen turvallisuustilannetta. Keskityn nyt kuitenkin maahanmuuton meille tuomiin turvallisuusuhkiin. Maahanmuutto ei ole ainoastaan taloudellinen kysymys, se on mitä suurimmissa määrin turvallisuuskysymys, ja nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa se on myös hybridivaikuttamisen väline. Venäjä tietää erittäin hyvin, että Euroopan sisäistä eheyttä voidaan horjuttaa hallitsemattomalla maahanmuuttoliikkeellä. Laaja väestönpohjan muutos johtaa turvallisuuden osalta pelkästään negatiivisiin seurauksiin. Sisäinen eheys ja luottamus kanssaihmisiin rapautuvat. Hallitsematon maahanmuuttopolitiikka murentaa yhteiskuntia sisältä käsin. Tulokset näkyvät kouluissa, poliisin tilastoissa ja yhteiskunnan maksamien tukien kasvussa. Siksi me perussuomalaiset olemme puuttuneet kovalla kädellä maahanmuuttolainsäädäntöön. Kyse ei ole vihasta tai rasismista. Kyse on siitä, että suomalaisilla on oikeus turvalliseen yhteiskuntaan myös tulevaisuudessa. Meidän ei pidä kulkea Ruotsin tietä ja havahtua ongelmiin vasta sitten, kun ne ovat jo liian suuria ratkaistaviksi. Siksi perussuomalaiset puolustavat turvallista Suomea, yhteiskunnan eheyttä ja sitä, että suomalainen yhteiskunta pysyy myös tuleville sukupolville vakaana, turvallisena ja suomalaisena. Arvoisa puhemies! Suomessa turvallisuus on liian pitkään nähty itsestäänselvyytenä. Moni suomalainen huomaa turvallisuuden arvon vasta silloin, kun se alkaa murentua omassa arjessa, kun omalla asuinalueella ei enää uskalleta liikkua iltaisin, kun nuoret oireilevat väkivallalla ja kun uutisissa kerrotaan jälleen uusista katujengeistä ja ampumisista, kun omaa lähikoulua ei enää haluta valita omille lapsille. Ruotsi toimii tässä varoittavana esimerkkinä. Siellä vuosikymmeniä jatkunut epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka, segregaation kasvu ja rinnakkaisyhteiskuntien synty ovat johtaneet tilanteeseen, jossa räjähdykset, ampumiset ja jengiväkivalta ovat arkipäivää. Alueita on käytännössä menetetty viranomaisten hallinnasta. Silti Suomessa osa poliitikoista käyttäytyy kuin tästä ei saisi edes puhua. Muutama vuosi sitten vihreä sisäministeri vielä sanoi, että Suomi ei ole Ruotsin tiellä. Ongelmia on siis systemaattisesti vain pyritty kiistämään. Arvoisa puhemies! Sisäinen turvallisuus ei romahda yhdessä yössä. Se murenee hitaasti pala palalta. Ensin heikkenee yhteiskunnan yhtenäisyys, sitten kasvaa alueellinen eriytyminen, sen jälkeen lisääntyvät rikollisuus, levottomuus ja turvattomuus. Perussuomalaiset ovat varoittaneet hallitsemattoman maahanmuuton seurauksista jo vuosien ajan. Valitettavasti moni niistä asioista, joita ennen vähäteltiin tai leimattiin pelotteluksi, näkyy jo nyt konkreettisena suomalaisessa arjessa. Katujengit, nöyryytysväkivalta, alaikäisten vakavat rikokset, koulujen levottomuus, asuinalueiden eriytyminen — nämä ovat seurausta politiikasta, jossa ongelmien tunnustamista pidettiin liian pitkään epäkorrektina. Arvoisa puhemies! Yksi kaikkein vakavimmista asioista on yhteiskunnan sisäisen luottamuksen mureneminen. Suomi on ollut vahva maa siksi, että täällä ihmiset ovat kokeneet kuuluvansa samaan yhteiskuntaan. On ollut yhteiset pelisäännöt, yhteinen kieli, yhteinen kulttuurinen pohja ja korkea luottamus toisiin ihmisiin. Jos tämä yhtenäisyys menetetään, menetämme paljon enemmän kuin pelkän turvallisuudentunteen.

Arvoisa rouva puhemies! Maahanmuutto on mitä suurimmissa määrin turvallisuuskysymys. Tämä huoli ei kuitenkaan nouse vasemmiston puheista millään tavalla. Te puhutte ihmisoikeuksista ja kritisoitte nyt lisättyjä viranomaisten tiedusteluvaltuuksia. Ne ovat nimenomaan ihmisoikeuksista huolehtimista, sitä, että rikolliset saadaan kiinni. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa maahanmuutto on myös hybridivaikuttamisen väline. Venäjä tietää erittäin hyvin, että Euroopan sisäistä eheyttä voidaan horjuttaa hallitsemattomalla muuttoliikkeellä. He tietävät, että siirtolaiset ovat eurooppalaisten poliitikkojen heikko lenkki. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että Suomi pitää kiinni rajaturvallisuudestaan, tehokkaasta palautusjärjestelmästä ja siitä, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut myös todella poistuu maasta. Tämä laaja väestönpohjan muutos johtaa turvallisuuden osalta pelkästään negatiivisiin seurauksiin, ja sen vuoksi me perussuomalaiset olemme puuttuneet kovalla kädellä maahanmuuttopolitiikkaan.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä selonteko kuvaa hyvin realistisesti sitä maailmaa, jossa me elämme. Kansainvälinen järjestys ei enää valitettavasti perustu sääntöihin vaan entistä enemmän voimaan ja suurvaltakilpailuun. Venäjän brutaali hyökkäyssota Ukrainassa ja sen pitkäkestoinen uhka Euroopan turvallisuudelle, myös Suomen lähialueille, on tästä karu esimerkki. Perussuomalaisille johtopäätös on täysin selvä: Suomi ei voi rakentaa turvallisuuttaan toiveajattelun varaan. Vaikka Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, siihen on varauduttava. Rauhaa ei saavuteta heikkoudella. Suomen oman puolustuskyvyn on oltava kaiken perusta. Nato täydentää mutta ei korvaa sitä. Asevelvollisuus, reservi ja kansallinen puolustus ovat edelleen turvallisuutemme kulmakivet. Samalla Euroopan on kannettava suurempi vastuu omasta puolustuksestaan. Tämä ei ole enää poikkeus, vaan se on täysin uusi normaali. Arvoisa puhemies! Suomen on jatkossakin toimittava realistisesti vahva puolustus, tiukka rajaturvallisuus ja kansallinen etu etusijalla. Muuhun meillä ei yksinkertaisesti ole varaa.

Arvoisa herra puhemies ja arvoisa puolustusministeri! Meillä Suomessa ei saa olla mitään tilannetta, missä emme pystyisi täysimääräisesti puolustamaan tätä maata. Esitys muuttaa ydinenergialakia ja rikoslakia siten, että nykyinen kansallinen ydinräjähteiden kielto poistetaan ydinenergialaista ja sääntely siirretään rikoslakiin. Tietyissä tilanteissa ydinräjähteen tuominen Suomeen, kuljettaminen tai hallussapito voisi täten olla sallittua, silloin kun se liittyy puolustamiseen osana Nato-yhteistyötä, yhteistä puolustusta tai puolustusyhteistyötä. Meidän on reagoitava tähän muuttuneeseen turvallisuusympäristöön, Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa sekä Suomen Nato-jäsenyyden myötä tulleisiin tarpeisiin. Turvallisuustilanne Euroopassa on vakava edelleen, ja Suomen tulee huolehtia puolustuksesta uskottavasti, kun naapurissa on sodanhaluinen ydinasevaltio. Ydinaseisiin liittyvä kansallisen kiellon purkaminen on merkittävä poliittinen ja symbolinen muutos, mutta turvallisuutta ei varmisteta tyylipisteillä vaan sillä, [Puhemies koputtaa] että vastuulliset päättäjät kykenevät kaikissa tilanteissa turvaamaan Suomen täysimittaisen turvallisuuden.

Arvoisa herra puhemies! Kilpailukyky ei synny missään tyhjiössä, vaan siihen tarvitaan toimivat liikenneyhteydet. Sillä on väliä, mitä ja miten liikkuu teillä, raiteilla, meriyhteyksillä ja ilmassa. Hallitusohjelmassa meidän ydinviesti on täysin selvä: toimiva liikennejärjestelmä on kasvun selkäranka. Tavoitteena on tehdä Suomesta vuoteen 31 mennessä parempi paikka investoida. Se vaatii sujuvaa logistiikkaa, ennustettavaa toimintaympäristöä ja sitä, että ihmiset ja tavarat liikkuvat ilman pullonkauloja. Siksi hallitus panostaa lähes kolme miljardia euroa liikenneinvestointeihin ja torjuu määrätietoisesti väyläverkon korjausvelkaa siitäkin huolimatta, että me ollaan tässä erittäin haastavassa taloudellisessa tilanteessa. Keskeistä tässä on, että koko Suomi huomioidaan: parannetaan pääväyliä, mutta pidetään myös alempi tieverkko kunnossa. Tämä tietysti vahvistaa huoltovarmuutta. Pidetään myös huolta siitä, että kehitetään vaihtoehtoisia kuljetusreittejä ja varaudutaan kriiseihin. Sen lisäksi hallitus haluaa varmistaa, että liikkumisen kustannukset eivät muodostu esteeksi työnteolle ja arjen sujuvuudelle, olipa kyse sitten kaupungeista tai maaseudusta. Hallitus esittikin nyt puoliväliriihessä useita panostuksia erilaisiin liikennehankkeisiin ja sen lisäksi ajoneuvoveron lisäkevennyksiä 10 miljoonalla eurolla aiempien jo 50 miljoonan euron kevennysten lisäksi ja ammattidieselin käyttöönoton vuoden 25 päätöksellä, ja tämä toteutuu nyt sitten 40 miljoonan euron suuruisena. Työmatkavähennyksen omavastuuosuutta lasketaan 800 miljoonaan euroon. Polttoainevero kevenee vuoden 27 alussa vielä 50 miljoonalla aiemmin päätetyn mukaisesti. Näiden lisäksi vielä tulemme hakemaan ennätysmäärän rahaa military mobility -hankkeisiin. Esimerkiksi turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta erittäin tärkeään rataosuuteen, Rail Nordicaan, joka kulkee Haaparannalta Torniosta Kemiin ja vielä Rovaniemelle saakka, nyt sitten hallitus osoittaa suunnittelurahaa. Tämä yhdistää meidät Eurooppaan ja, mikä tärkeintä, Norjan satamiin.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus tehostaa nyt laittomasti maassa olevien maasta poistamista, selkiyttää ulkomaalaislain sääntelyä ja vahvistaa siten kansallista turvallisuutta. Keskeistä on, että karkottamispäätökset voidaan panna täytäntöön ripeämmin. Muutoksenhaku ei enää automaattisesti estä täytäntöönpanoa, mutta tuomioistuin säilyttää mahdollisuuden keskeyttää se. Näin estetään perusteeton viivytys ja turvataan samalla oikeusturva. Esityksessä selkeytetään EU-kansalaisia koskevaa menettelyä, vältetään päällekkäisiä päätöksiä ja täsmennetään säilöönoton sääntelyä. Lisäksi lakiin tuodaan mahdollisuus ennakolliseen maahantulokieltoon henkilöille, jotka aiheuttavat vakavan uhan yleiselle tai kansalliselle turvallisuudelle. Kyse on nimenomaan järjestelmän uskottavuudesta, EU-velvoitteiden täyttämisestä ja Suomen turvallisuudesta. No, tämä on hyvä esitys, ja siinä yhteydessä haluankin viitata tähän Espanjan viimeaikaiseen sosialistihallituksen päätökseen, jossa laittomien maahanmuuttajien tällainen joukkoarmahdus on täysin ristiriidassa ihan suhteessa näihin maahanmuuttopaktin tavoitteisiin. Ihmettelenkin sitä, että demarien johto kävi vierailemassa tuolla Madridissa sosialistihallituksen vieraana ja he kovasti nyt tsemppailevat tätä menoa siellä ja toivovat Suomeenkin tämmöistä samankaltaista politiikkaa, talouspolitiikkaa, mitä Espanjassa harjoitetaan. Toisin sanoen, haluavatko demarit siis, että Suomi kahdestaan tämmöisten Espanjan sosialistien kanssa ajaa tämmöistä massamaahanmuuton linjaa Euroopassa, ja onko tämä myöskin demarien eduskuntavaalitavoite?

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministeri Rantaselle jälleen erinomaisesta esityksestä. Perussuomalaisten johdolla korjataan nyt yksi keskeisimmistä suomalaisen maahanmuuttopolitiikan ongelmista. Liian pitkään meillä on ollut tilanne, jossa karkotuspäätöksestä valittaminen on käytännössä tarkoittanut sitä, että täällä laittomasti maassa olevat ovat voineet jäädä Suomeen useiden vuosien ajaksi, ja tämä muuttuu nyt. Jatkossa valitus ei enää automaattisesti estä maasta poistamista, ja se on linjamuutos, erittäin tervetullut. Arvoisa puhemies! Nyt palautetaan uskottavuutta tähän järjestelmään, karkotuspäätös kun nimenomaan tarkoittaa sitä, että maasta tulee poistua. Toinen keskeinen uudistus on tämä ennakollisen maahantulokiellon vahvistaminen — erittäin tärkeä. Turvallisuus ei synny pelkästään siitä, että me poistamme ihmisiä maasta, vaan siitä, että estämme näiden ongelmien syntymisen jo alun perinkin.

Arvoisa herra puhemies! Kertomuksen maahanmuuttoa koskeva linja on täysin irti todellisuudesta. Suomi on kohdannut tilanteen, jossa maahantuloa käytetään tietoisesti vaikuttamisen välineenä. Tässä tilanteessa valtion ensisijainen velvollisuus on turvata rajansa ja kansalaistensa turvallisuus. No, yhdenvertaisuusvaltuutettu kuitenkin kertomuksessaan vaatii, että turvapaikkaprosessiin pääsy on turvattava ihan kaikissa tilanteissa, jopa silloin, kun kyse on ilmiselvästä hybridivaikuttamisesta. Arvoisa puhemies! Herää perustavanlaatuinen kysymys: näkeekö yhdenvertaisuusvaltuutettu mitään tilannetta, jossa valtion oikeus suojata itseään menee yksittäisen maahantulijan edelle? Lisäksi linja, jossa palautuksia vaikeutetaan ja oleskelulupien ehtoja höllennetään, johtaisi väistämättä siihen, että laiton maassaoleskelu lisääntyisi. Se ei ole kenenkään etu, ei suomalaisten eikä aidosti suojelua tarvitsevien ihmisten.

Arvoisa herra puhemies! Tämä yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus osoittaa, että valtuutettu on ajautunut kauas puolueettomasta viranomaisroolista. Kertomus on täynnä ideologisesti latautunutta kieltä. Puhutaan antirasismista, rakenteellisesta rasismista ja niin sanotusta tosiasiallisesta yhdenvertaisuudesta. Tämä ei ole neutraalia viranomaiskieltä vaan suoraan tiettyjen poliittisten liikkeiden sanastoa. Kun viranomainen alkaa käyttää tällaista kieltä, sen uskottavuus kärsii aivan taatusti. Arvoisa puhemies! Tässä kertomuksessa on myös ihan oikeitakin havaintoja. Suurin osa yhteydenotoista koskee vammaisuutta, ikäsyrjintää ja työelämän epäkohtia. Kertomus nostaa esiin myös naisiin kohdistuvan lähisuhdeväkivallan: tämän vuoden aikana jo seitsemän naista on menettänyt henkensä lähiväkivallan seurauksena. Totta on myös se, mikä täältä puuttuu, nimittäin edustaja Vigelius nosti esille tämän miehiin ja poikiin kohdistuvan väkivallan ja muun syrjinnän, mikä ei tässä kertomuksessa tule esille lainkaan. Valtuutettu käyttää merkittävän osan painoarvostaan maahanmuuttopolitiikan kritisoimiseen. Valtuutettu vastustaa rajaturvallisuuden vahvistamista, kritisoi rajamenettelyä ja suhtautuu kielteisesti maasta poistamisen tehostamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaisi politiikkaa, jossa maahanpääsy helpottuu mutta väärinkäytöksiin puuttuminen vaikeutuu. Suomella on oikeus päättää, kuka tänne tulee ja kuka täällä saa oleskella, ja Suomella on velvollisuus pitää huolta omista kansalaisistaan, meistä suomalaisista.

Arvoisa rouva puhemies! Käsiteltävänä oleva esitys tuo selkeyttä ja tarkoituksenmukaisuutta korkeakoulujen opiskeluoikeuksiin. Tavoitteena ei ole kaventaa kenenkään sivistyksellisiä oikeuksia vaan varmistaa, että rajalliset opiskelupaikat kohdentuvat juuri niille, joilla ei vielä ole tutkintoa ja jotka sen myös tarvitsevat. Tässä on nyt tärkeää huomata, että lakiesitys ei ole tietenkään mikään yksittäinen ihmeteko vaan se on yksi osa tätä laajempaa kokonaisuutta, jolla pyritään nostamaan koulutustasoa ja parantamaan nimenomaan tämän koko järjestelmän toimivuutta. Aloituspaikkoja lisätään, myös siirtohakuja kehitetään kaikkien yliopistojen voimin, ja valmistellaan opintosetelikokeilua, joka tarjoaa nuorille maksuttoman mahdollisuuden tutustua korkeakouluopintoihin 30 opintopisteen verran. Kaikki nämä toimet yhdessä muodostavat lisää sitä vaikuttavuutta, jotta tätä koulutustasoa voidaan nostaa. Tätä esitystä on kritisoitu siitä, että se vaikeuttaisi kahden tutkinnon samanaikaista suorittamista. Tilastot kuitenkin osoittavat meille sen, että aktiivisesti kahta tutkintoa suorittavia on noin 440 opiskelijaa, eli on kyse hyvin pienestä joukosta. Tämä sääntely kohdistuu siis niihin tilanteisiin, joissa opiskeluoikeuksia pidetään ikään kuin varalla, ei käyttöä varten. Tämä ei tietenkään ole kestävää eikä oikeudenmukaista kaikille niille uusille hakijoille. On myös esitetty, että tämä esitys vaikeuttaisi alanvaihtoa, mutta tosiasiassa, kun hakijajoukosta poistuvat ne, joilla ei ole aikomustakaan suorittaa uutta tutkintoa aidosti, alanvaihtoa tavoittelevien mahdollisuudet nimenomaan paranevat. Samalla korostan, että opinto-ohjauksen merkitys nyt kasvaa ja meidän tulee oikeasti nyt tukea ja ohjata nuoria oikeiden ratkaisujen löytämisessä. Opposition hylkyvastalauseessa väitetään, että tämä rajoittaisi sivistyksellisiä oikeuksia ja lisäisi korkeakoulujen hallinnollista taakkaa. Kuitenkin samassa lausunnossa myönnetään, että esimerkiksi Maanpuolustuskorkeakoululle ja Poliisiammattikorkeakoululle sääntely olisi haitallista henkilöstösuunnittelun kannalta. Juuri tästä syystä nämä alat on rajattu tämän esityksen ulkopuolelle, Suomen turvallisuutta ei ole varaa heikentää. On erikoista, että vihreät ja vasemmisto eivät tässä kysymyksessä näe turvallisuuden erityisasemaa. Arvoisa puhemies! Suomalaisen koulutusjärjestelmän on uudistuttava. Meillä ei ole varaa rakenteisiin, jotka sitovat resursseja ilman todellista hyötyä. Taloudellinen tilanne edellyttää järkevää, vaikuttavaa ja tehokasta rahankäyttöä, ja tämä esitys nyt on yksi ratkaisu näihin kysymyksiin.

Arvoisa herra puhemies! Suomi on osannut ajatella pitkäjännitteisesti omaan tulevaisuuteen, johtuen ehkä historiastamme tai siitä ymmärryksestä, että me vastaamme aina viime kädessä omasta turvallisuudestamme ja huoltovarmuudestamme. Me elämme aikaa, jossa huoltovarmuus ei ole itsestäänselvyys vaan jatkuvan paineen alla. Geopoliittiset jännitteet, toimitusketjujen häiriöt ja talouden epävarmuus haastavat meitä aivan uudella tavalla. Huoltovarmuuskeskuksen muuttaminen valtion virastoksi edellyttää nyt myös tätä muutosta arvonlisäverolain päivittämisestä vastaamaan tätä uutta rakennetta, ja tällä varmistetaan, ettei huoltovarmuuden rahoitus jää tulkinnanvaraisuuksien varaan. Keskeistä on siis säilyttää Huoltovarmuusrahasto erillisenä arvonlisäverovelvollisena. Näin turvataan sen oikeus vähentää suurten varautumishankintojen arvonlisäverot. Ilman tätä rahoitus heikkenisi suoraan ja valtio joutuisi paikkaamaan vajetta lisärahoituksella. Vuonna 25 palautuksia oli noin 18 miljoonaa euroa, eli mittaluokka on merkittävä. Kyse ei ole vain hallinnollisesta muutoksesta vaan kyvystämme varautua kriiseihin tehokkaasti ja ajoissa. Näillä nyt tehtävillä ratkaisuilla me varmistetaan se, että huoltovarmuuden kannalta kriittiset hankinnat voidaan toteuttaa ilman turhia esteitä. Tämä esityshän sai laajan tuen lausuntokierroksella, ja sujuva siirtymäsäännös mahdollistaa muutoksen nopean käyttöönoton. Lopulta on kyse kuitenkin yksinkertaisesta asiasta: siitä, että pidämme huoltovarmuuden rahoituksen selkeänä, kestävänä ja toimintakykyisenä tässä ajassa, jossa epävarmuus on uusi normaali.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Elomaalle tästä lakialoitteesta. Tämä on oikeudellisesti perusteltu, ja tässä lainsäädännössä on epäkohtia, joten on tarvittukin tämäntyyppinen lakialoite. Epäkohta nimittäin on ollut se, että eläinpitokiellon rikkominen ei tällä hetkellä ole itsessään rangaistavaa, vaikka tämä kielto on määrätty nimenomaan suojelemaan eläimiä vakavalta haitalta. Tämä eläinpitokielto on koettu vähän niin kuin muodollisuudeksi, vaikka se on tuomioistuimen harkittu keino estää tilanteet, joissa eläimet joutuvat kärsimään henkilön toiminnan tai laiminlyönnin seurauksena. Kun tällaista kieltoa rikotaan, kyse ei ole vähäisestä rikkeestä vaan tietoisesta piittaamattomuudesta sekä eläinten hyvinvoinnista että oikeusjärjestyksestä. Tähän on voitava vastata selkeällä ja riittävän ankaralla seuraamuksella. Aloitteessa ehdotettu rikossäännös on täsmällinen. Se on rajattu, ja siinä on rikosoikeuden periaatteiden mukaisesti esitetty muutokset. Tässä nimenomaan kohdistettaisiin muutos tilanteisiin, joissa henkilö toimii vastoin rikostuomioistuimen määräämää kieltoa tai kiertää sitä välikäsien kautta. On myös tärkeää korostaa ennaltaehkäisyä. Kun tämän kiellon rikkomiselle on selkeä rangaistusuhka, niin se toimii pelotteena ja vähentää sekä kieltojen rikkomista että laajemmin eläinsuojelurikoksia. Nykyinen keinovalikoima ei ole riittävä, ja siksi kiitän kyllä Elomaata tästä hyvästä aloitteesta. Lisäksi tässä tämä eläintenpitokiellon vähimmäiskeston pidentäminen yhdestä vuodesta kolmeen vuoteen on perusteltua. Nykyinen vähimmäisaika on todella lyhyt suhteessa siihen, kuinka vakavista teoista kielto usein on seuraamus. Arvoisa puhemies! Eläinten hyvinvoinnin turvaaminen on yhteiskunnan sivistyksen mittari. Meillä on velvollisuus suojella niitä, jotka eivät itse voi puolustaa oikeuksiaan, joten kannatan vahvasti tätä aloitetta ja toivon, että se hyväksytään meillä eduskunnassa.

Arvoisa rouva puhemies! Kuvitellaan hetki lapsuutta: ei näyttöjen sinistä hohdetta kasvoilla vaan polviin tarttunutta hiekkaa, äänekästä naurua pihalla ja mielikuvituksen rakentamia maailmoja. Nyt tuo maisema on monin paikoin vaihtunut taskussa värisevään universumiin, joka kilpailee lapsen huomiosta joka sekunti. Tämän lakialoitteen ydin on yksinkertainen: sosiaalisen median käytön ikäraja nostetaan 16 vuoteen. Kyse ei ole teknisestä yksityiskohdasta vaan siitä, millaisessa ympäristössä lapsemme kasvavat. Sosiaalinen media on kaksiteräinen miekka, niin se on myös meille aikuisille. Se voi yhdistää, opettaa ja myöskin inspiroida, mutta lapsen ja nuoren kohdalla sen varjopuoli kasvaa usein liian suureksi. Algoritmit on suunniteltu vangitsemaan huomio. Lyhyet videot, loputon virta, sisältö ja jatkuvat ilmoitukset muokkaavat keskittymiskykyä, unta ja jopa aivojen kehitystä. Tutkimukset viittaavat siihen, että liiallinen käyttö liittyy lisääntyneeseen ahdistukseen, masennukseen ja heikkoon itsetuntoon. Samalla fyysinen aktiivisuus vähenee, kasvokkaiset kohtaamiset harvenevat ja yksinäisyys lisääntyy. Lapsi voi olla jatkuvasti yhteydessä kaikkiin mutta silti etäällä kaikesta, mikä on oikeasti lähellä. Kyse ei ole siis vain hyvinvoinnista vaan myös turvallisuudesta. Sosiaalinen media altistaa lapset kiusaamiselle, häirinnälle ja jopa rikolliselle hyväksikäytölle. Lisäksi lapsella ei ole vielä kehittynyttä kykyä arvioida kriittisesti näkemäänsä sisältöä tai ymmärtää datan keruun laajuutta. Arvoisa puhemies! Suomi ei ole tämän kysymyksen kanssa yksin. Kansainvälisesti suunta on selvä, eli suojelua lisätään. Tanska on päättänyt kieltää sosiaalisen median käytön alle 15-vuotiailta tietyin poikkeuksin. Australia on mennyt vielä pidemmälle ja säätää täyskiellon alle 16-vuotiaille. Ranska puolestaan edellyttää vanhempien suostumusta alle 15-vuotiaille. Näissä ratkaisuissa näkyy sama huoli kuin nyt tässä aloitteessa: lapsia ei jätetä yksin digitaalisen maailman voimien keskelle. Arvoisa puhemies! Historia tarjoaa meille kiinnostavan vertailukohdan: tupakkalainsäädäntö. Aikanaan tupakointi oli laajasti hyväksyttyä, jopa nuorten keskuudessa. Haitat tunnettiin, mutta sääntely oli hyvin löyhää. Vähitellen lainsäädäntö kiristyi: ikärajoja nostettiin, mainontaa rajoitettiin ja saatavuutta vaikeutettiin. Näiden toimien seurauksena tupakointi on vähentynyt merkittävästi, erityisesti nuorten keskuudessa. Tämä kaikki ei kuitenkaan tapahtunut sattumalta. Se oli tietoisen poliittisen päätöksenteon tulos, jossa terveys asetettiin kaupallisten intressien edelle. No, sosiaalinen media ei tietenkään ole mikään tupakka, mutta niiden välillä on yksi tärkeä yhtäläisyys: molemmat voivat aiheuttaa riippuvuutta, ja molempien vaikutukset nuoriin voivat olla pitkäkestoisia ja vakavia. Kun tiedämme riskit, kysymys kuuluu: toimimmeko ajoissa vai vasta sitten, kun haitat ovat jo syvällä rakenteissa? Me tarvitsemme edelleen keskustelua laajasti yhteiskunnassa sosiaalisen median vaikutuksista sekä lapsiin, nuoriin että aikuisiin, ja voisi oikeastaan ajatella, että tämä keskustelu on vasta alkutekijöissään. Meidän täytyy kuitenkin miettiä Suomessakin tätä kasvavaa mielenterveyden ongelmaa, mikä nuoria tällä hetkellä kohtaa, ja miettiä nimenomaan niitä juurisyitä. Tämä sosiaalinen media liittyy siihen erittäin kiinteästi. Arvoisa puhemies! Lapsuus ei ole kiireinen projekti. Se ei ole jotain, mikä pitää optimoida algoritmien ehdoilla, vaan se on vaihe, jossa nimenomaan rakennetaan koko elämän perustaa ja ihmistä, joka kasvaa aikuiseksi. Tällä aloitteella haluankin sanoa viestini selkeästi: annetaan lapsille enemmän aikaa olla lapsia.

Arvoisa rouva puhemies! On viisautta korjata huonoa lainsäädäntöä, ja haluan kiittää hallitusta tästä erittäin hyvästä korjaussarjasta ja ministeri Rannetta erityisesti siitä, että sitkeästi piditte kiinni nimenomaan näistä turvallisuusnäkökulmista, jotka parantavat nyt taksilainsäädäntöä. Luottamus taksipalveluihin on todellakin romahtanut. Se ei ole enää sama kuin ennen, ja tästä kertoo myös tämä naisille perustettu oma taksipalvelu. Se on ollut ongelma, että et voi luottaa taksiin mentäessä siihen, että pääset turvallisesti perille. Tässä korjaussarjassa oikeasti nyt katsotaan ja tarkistetaan kuljettajan taustat, lisätään valvontaa, taksimittarit, koulutusvaatimukset ja nämä tunnistettavat kilvet. Koko tämä korjaussarja parantaa sitä luottamusta. On tosiasia, että kun on ollut julkisuudessakin näitä tapauksia, joissa kuljettajaa on epäilty rikoksista, niin näistä ei saa vaieta. Tämä nyt on otettu tosissaan ministeriössä, ja tilanteeseen tulee korjaus.

Arvoisa herra puhemies! Kansakunnan vahvuus mitataan kriisin hetkellä. Tällä hetkellä me puhumme täällä energiasta ilmastopolitiikan näkökulmasta, mutta energia on ennen kaikkea huoltovarmuutta ja turvallisuuspolitiikkaa. Se on sitä, että sairaalat pysyvät käynnissä, kodit lämpiminä ja teollisuus pyörimässä kaikkina aikoina. Meillä ei ole öljyä, kuten Norjalla, mutta meillä on turve, kotimainen, varastoitava ja säädettävä energianlähde. Norja ei sulkenut öljyhanojaan maailman muuttuessa vaan teki siitä strategisen voimavaran ja rakensi samalla tulevaisuuttaan. Turpeen alasajaminen oli virhe. Nyt me kaipaamme takaisin sitä säätökykyä ja omavaraisuutta, josta luovuimme. Ei ole parempaa ja turvallisempaa antibioottiresistenttiä kuiviketta kuin turve. Esimerkkinä lammas, joka saa kasvaa turpeen päällä, tekee parempaa ja terveempää villaa kuin se lammas, joka ei saa kasvaa turpeen päällä. Kysymys ei ole menneeseen palamisesta, vaan Suomen edun ajamisesta. [Puhemies koputtaa] Uskallammeko käyttää omia voimavarojamme osana energiapalettia ja vaurastua?

Arvoisa rouva puhemies! Maa- ja metsätalousministeriön MISU-arviointeja koskevassa tiedotteessa sanotaan selkeästi, että hiilineutraalisuustavoite tehtiin väärin perustein. Luonnonvarakeskus julkaisi tammikuussa 26 hiilinielulaskennan epävarmuusanalyysin, jonka mukaan maankäyttösektorin kasvihuonekaasujen laskentaan sekä metsien, puuston ja maaperän hiilinielujen ja -varastojen pysyvyyteen liittyy sektorin ominaispiirteiden vuoksi merkittäviä epävarmuuksia. Raportin mukaan Suomen kansalliset ilmastotavoitteet perustuivat virheellisiin oletuksiin puuston kasvusta ja maaperän hiilinielujen pysyvyydestä. No, onneksi hallituksen toimesta näitä laskelmia tarkennetaan parhaillaan, ja toivottavasti saamme vertailukelpoisemmat laskelmat. Ei nimittäin ole mitään järkeä siinä, että Suomi esimerkiksi maksaisi vaikkapa Romanialle joistakin päästöoikeuksista näiden epävarmojen laskelmien perusteella. Metsäsektori on Suomen talouden ja ilmastopolitiikan selkäranka. Se luo työtä [Puhemies koputtaa] ja huoltovarmuutta koko maahan. Meidän on pidettävä kiinni siitä. Tässä maailmanpolitiikan ajassa meidän on ensisijaisesti huolehdittava [Puhemies koputtaa] huoltovarmuudesta energiasektorilla, ruoantuotannossa ja myös tämän ilmastopolitiikan osalta.

Arvoisa rouva puhemies! Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on olla hiilineutraali. Perussuomalaiset ovat aina peräänkuuluttaneet, että ilmastotavoitteiden suhteen tarvitaan enemmän realismia ja vähemmän punavihreyttä. Meidän on varmistettava, etteivät toimet heikennä talouskasvua, jonka tielle Suomi on vihdoin pääsemässä. On hyvä, että kansalaisia kannustetaan vähentämään päästöjä omilla valinnoillaan. Me emme voi heikentää yritystemme kilpailukykyä tai lisätä kohtuuttomasti kuluttajien kustannuksia. Suomi ei yksin ratkaise ilmastonmuutosta, mutta se voi vahingoittaa itseään ja koko maapalloa politiikan johtaessa työpaikkojen ja tuotannon siirtymiseen muihin maihin, joissa ympäristö- ja ihmisoikeusnormeista ei pidetä kiinni. On muistettava, että Suomen osuus maailman päästöistä on 0,8 promillea. Arvoisa puhemies! On myös tunnistettava Suomen maantieteellinen sijainti. Pitkät etäisyydet, harva asutus, kylmä ilmasto ja vientivetoinen teollisuus tarkoittavat, että kuljetus- ja energiakustannukset ovat meillä väistämättä korkeammat kuin monissa Keski-Euroopan maissa. Ilmastopolitiikkaa ei voida rakentaa oletukselle, että kaikki jäsenvaltiot ovat samassa asemassa. Jos näin tehdään, Suomi maksaa suhteellisesti enemmän pelkästään sijaintinsa vuoksi. Energia- ja ilmastopolitiikan strategiat voivat oikein toteutettuina lisätä ennakoitavuutta ja vahvistaa jo nyt vahvaa puhtaan teknologian alaa. Tämä luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi liikenteessä. Euroopan unionin sääntely ei saa estää kansallisesti järkeviä ratkaisuja. Uusiutuvien biopolttoaineiden rinnalla kehitystä tulee edistää sähkö- ja kaasuautojen osalta kysyntää vastaavasti. Samalla on todettava, että perinteiset polttomoottoriajoneuvot ovat yhä merkittävä osa suomalaista liikkumista. Sähköauto on monelle suomalaiselle edelleen aivan liian kallis. Perussuomalaiset liputtavat vahvasti puurakentamisen puolesta. Puurakentaminen luo työpaikkoja, vahvistaa vientiä ja toimii hiilivarastona. Suomella on edellytykset olla puurakentamisen suunnannäyttäjä Euroopassa. Arvoisa puhemies! On tärkeää, ettei maa- ja metsätaloutta ajeta alas liian kunnianhimoisilla päästövähennystavoitteilla. Maatalous on jo vähentänyt ravinnekuormitustaan merkittävästi nykytekniikan ansiosta. Meidän on varmistettava, että koko Suomessa voidaan jatkossakin asua ja harjoittaa maataloutta kannattavasti. Energiajärjestelmässämme on huolehdittava huoltovarmuudesta. Turve on kotimainen ja varastoitava polttoaine, jonka käyttö varavoimana on turvattava. Myös kasvu- ja kuiviketurpeen sekä korkean jalostusasteen turvetuotteiden saatavuus on tärkeää kotimaisen elintarviketuotannon kannalta. Samalla on varmistettava säävarma, kohtuuhintainen ja toimitusvarma sähkö. Ydinvoiman lisääminen on tässä kokonaisuudessa välttämätöntä. Saksan ydinvoimavastaisuus on tullut koko Euroopalle kalliiksi. Suomen sähköjärjestelmän on oltava sellainen, että sähköä on saatavilla aina, kun sitä tarvitaan — edullisesti ja luotettavasti. Arvoisa puhemies! Metsäsektori on keskeinen osa Suomen taloutta, huoltovarmuutta ja ilmastopolitiikkaa. Se luo työtä koko maassa ja vahvistaa hiilinieluja. On varmistettava, ettei Suomi omilla toimillaan ohjaa hakkuita muihin maihin tai romahduta tätä kansantaloutemme perustaa. Metsäpolitiikan tulee pysyä kansallisessa päätösvallassa, ja yrityksille on turvattava vakaa toimintaympäristö investointien varmistamiseksi. Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten näkemyksen mukaan energia- ja ilmastopolitiikan kulmakivinä tulee olla omavaraisuus, huoltovarmuus, kohtuuhintaisuus ja vähäpäästöisyys, ydinvoima mukaan lukien. Kun nämä näkökulmat huomioidaan tasapainoisesti, Suomella on enemmän voitettavaa kuin hävittävää.

Arvoisa herra puhemies! Suomen koulutus oli pitkään meidän kaikkien yhteinen ylpeyden aihe. Viime vuosien kehitys kertoo karua kieltään siitä, että perustaidot ovat heikentyneet, työrauha on rapautunut, väkivalta on lisääntynyt ja liian moni nuori jää ilman vahvaa osaamisen perustasoa. Ideologia toimivasta inkluusiosta valtavan heterogeenisissä ja monikielisissä luokissa ei vain toimi Peruskoulu on valtavien haasteiden edessä. Siksi me perussuomalaiset haluamme korostaa ratkaisuja: roti, säännöt ja turvallisuus kuntoon kouluissa, ideologiat romukoppaan. Keskitytään perustaitojen vahvistamiseen. Me olemme jo edistäneet äidinkielen ja matematiikan opetusta, lisänneet peruskouluun resursseja ja palauttaneet työrauhaa kännykkäkielloilla, mutta työ ei ole valmis. Tarvitsemme osaamistakuun, selkeät rakenteet ja vaatimustason palauttamisen. Lapset eivät tarvitse enemmän häiriötekijöitä vaan enemmän tukea, rajoja ja opettelua siihen, miten keskitytään. [Puhemies koputtaa] Hyvä opetusministeri ja hallitus, miten edistätte tätä osaamistakuuta?