Wallinheimo Sinuhe
18 puheenvuoroa
Arvoisa puhemies! Suomessa on viime vuosina puhuttu paljon siitä, milloin talous viimein kääntyy. Nyt meillä on ensimmäistä kertaa pitkään aikaan perusteita sanoa, että käänne on tapahtumassa. Vienti vetää, investoinnit kasvavat, teollisuuden tilauskirjat vahvistuvat, ja kaikkein tärkeimpänä myös työmarkkinoilta tulee ensimmäisiä parempia uutisia. Yksi kuukausi ei toki ratkaise kaikkea. Työttömyys on edelleen liian korkealla, mutta suunta on nyt parempi, ja juuri siksi tässä tilanteessa olisi vaarallista tehdä se, mitä oppositio meille tarjoaa: kiristää työn, yrittämisen ja kotitalouksien verotusta miljarditolkulla. Arvoisa puhemies! Talouskasvu ei ole tilastoharjoitus. Kasvua tarvitaan siksi, että ihmiset pääsevät töihin, että suomalaisilla on enemmän ostovoimaa, että yritykset uskaltavat investoida ja että meillä on varaa maksaa koulutuksesta, terveydenhuollosta ja turvallisuudesta. Siksi hallitus on tehnyt uudistuksia, joita Suomessa on lykätty liian kauan. Työmarkkinoita on uudistettu, työn tekemisen kannusteita on vahvistettu, työn verotusta on kevennetty. Yrityksille on pyritty rakentamaan ympäristöä, jossa Suomessa kannattaa investoida, kasvaa ja palkata. Pieni‑ ja keskituloisen verotusta kevennetään tällä vaalikaudella merkittävästi. Oppositiolta haluan kysyä yhden yksinkertaisen kysymyksen: Jos talous on viimein kääntymässä kasvuun, niin miksi juuri nyt pitäisi kiristää työn ja yrittämisen verotusta? Miten kasvua syntyy sillä, että onnistumista verotetaan enemmän? Me emme usko siihen reseptiin. Arvoisa puhemies! Yritykset katsovat nyt Suomea uudella tavalla. Energiasiirtymä tuo investointeja. Puolustusteollisuus kasvaa. Teollisuuden tilaukset ovat vahvistuneet. Tämä kehitys, arvoisa puhemies, ei ole itsestäänselvyys. Siksi politiikan tehtävä ei ole vaikeuttaa investointeja vaan tehdä Suomesta maa, johon kannattaa sijoittaa pääomaa, osaamista ja työpaikkoja. Opposition veropolitiikka kulkisi aivan toiseen suuntaan. Ensin puhutaan kasvusta, sitten esitetään miljardien veronkiristyksiä yrityksille, työntekijöille ja kotitalouksille. Molempia ei voi uskottavasti tehdä yhtä aikaa. Arvoisa puhemies! Kasvun rinnalla meillä on kuitenkin toinen suuri asia: velkaantuminen. Ensi vuoden budjetti on edelleen yli 12 miljardia euroa alijäämäinen. Pelkästään valtionvelan korkoihin menee jo 4,4 miljardia euroa. Se on valtava summa. Kyse on lopulta hyvin konkreettisesti siitä, mihin suomalaisilla on tulevaisuudessa varaa. Tällä vaalikaudella on tehty vaikeita päätöksiä. Niitä ei ole tehty siksi, että säästäminen olisi mukavaa. Rahaa on aina helpompi jakaa, mutta jos jokainen hallitus ratkaisee ongelmat uudella velalla, lasku ei katoa mihinkään. Se siirtyy seuraaville, ja jossain vaiheessa joku joutuu sen maksamaan. Arvoisa puhemies! Meidän pitäisi pyrkiä aika yksinkertaiseen periaatteeseen: me maksamme mahdollisimman suuren osan oman aikamme menoista itse. Samalla kuitenkaan talouden tasapainottaminen ei tarkoita sitä, että kaikesta leikataan. Päinvastoin. Vaikeina aikoina politiikan tärkein tehtävä on osata valita, mistä pidetään kiinni. Lapsen pitää oppia koulussa lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Sairaan pitää päästä hoitoon. Ikääntyvän pitää voida luottaa siihen, että hän saa tarvitsemansa hoivan. Ja suomalaisen pitää voida tuntea olonsa turvalliseksi niin kotona, kaduilla kuin maamme rajoillakin. Arvoisa puhemies! Tulevien vuosien talouspolitiikassa on lopulta kyse luottamuksesta. Uskaltaako yritys investoida Suomeen? Uskaltaako yrittäjä palkata uuden työntekijän? Kannattaako suomalaisen tehdä enemmän töitä? Näihin kysymyksiin politiikan pitää pystyä vastaamaan ”kyllä”. Siksi nyt ei ole aika painaa jarrua. Ei ole aika kiristää työn ja yrittämisen verotusta. Ei ole aika palata politiikkaan, jossa jokainen ongelma ratkaistaan uudella menolla ja uudella verolla. Nyt pitää vahvistaa kasvua ja saada ihmiset töihin ja jatkamaan velkaantumisen hillitsemistä. Kasvun kaasua ja velan jarrua tarvitaan yhtä aikaa. Suomen talouden ensimmäiset merkit ovat parempia kuin pitkään aikaan. Tätä suuntaa kannattaa vahvistaa. Luotetaan suomalaisiin, luotetaan yrityksiin. Annetaan työnteon kannattaa ja investointien tulla, ja pidetään samalla huolta siitä, että hyvinvointiyhteiskunnan tärkeimmät lupaukset voidaan pitää myös tulevaisuudessa.
Arvoisa puhemies! Jos hiukan tätä kohinaa oppositiosta otetaan pois ja mietitään sitä isoa kuvaa ja nyt katsotaan, mitä tämä hallitus on saanut aikaiseksi: Ensinnäkin työmarkkinareformit, joita ei ollut 20—30 vuoteen Suomessa tehty. [Aki Lindén: 50 miljardia lisää velkaa!] Yli puolellatoista miljardilla veronalennuksia työntekijöille painottuen pieni- ja keskituloiseen. Ilmeisesti investointiympäristökin on tällä hetkellä kunnossa, koska historiallisesti tällä hetkellä tulee investointeja. Olemme panostaneet turvallisuuteen, ja laitamme muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan yli miljardin enemmän kuin edellinen hallitus. Nyt haluaisin itse asiassa pääministeriltä ja valtiovarainministeriltä arvion siitä, että kun Säätytalolle mentiin vuonna 23, niin ovatko nämä nyt niitä toimia, mitä silloin päätettiin ja mitä kohti olemme määrätietoisesti edenneet.
Arvoisa puhemies! Toki tämä olisi nyt hyvä areena puhua siitä, kuinka me saamme tämmöisen suurtapahtuma-areenan Suomeen. Tätä 20 000:n areenaa, mitä tänne on mietitty, voisi ihan hyvin verrata vaikka Kölnin Lanxess Arenaan, jossa on yli 200 tapahtumaa vuosittain. Siellä käy yli 2,5 miljoonaa ihmistä vuosittain, ja se generoi sille alueelle yli 350 miljoonaa joka vuosi. [Timo Harakka: Sama väestöpohja!] — Samantyyppinen talousalue. — Tästä syystä mielestäni nyt olisi hyvä keskustelupaikka sille, kuinka me tällaisen areenan saisimme Suomeen. Ei tätä juupas—eipäs-keskustelua, vaan käytetäänpä muutama rakentava puheenvuoro siitä, kuinka tämä jatkossa olisi myös Suomessa mahdollista. [Timo Harakka: Harmi kun peruttiin hyvä päätös!]
Arvoisa puhemies! Tuohon edustaja Kurvisen viimeiseen huomioon: Se otetaan nyt kiinni siitä, että saatavuus on kyllä lisääntynyt mutta kokonaiskulutus on laskenut. Te ette pääse näitä faktoja karkuun. Arvoisa puhemies! Miksi otin tämän puheenvuoron? Sen takia, että tässä puhutaan paljon nyt tästä toimituspassista tai toimitusluvasta. Se tulee olemaan Euroopan tiukin, siis EU:n tiukin. Meille tulee vahva tunnistautuminen. Se tulee varmasti vallitsevaksi käytännöksi. Sitä eivät pysty kaikki ottamaan. Esimerkiksi se kauhavalainen yrittäjä, joka ottaa ravintolastaan sen toimituspassin, käy ne kaikki koulutukset läpi, ei voi vain sitä vahvaa tunnistamista ottaa, se maksaa hänelle liikaa. Mutta sitä minä en ymmärrä, että edustaja Kurvinen ei luota siihen kauhavalaiseen ravintolayrittäjään, joka on hoitanut sen toimituspassin ja lähtee viemään sitä ruokaa ja sitä saunaolutta siihen rinnalle. Miksi siihen tarvitaan 24 tunnin viive? En vain ymmärrä. [Aki Lindén: Sen saunaoluen voi etukäteen ostaa jääkaappiin!]
Arvoisa puhemies! Tässähän on kyseessä se, että kuitenkin EU:ssa tavaroiden vapaa liikkuvuus on EU:n perusoikeus. Siitä kun lähdetään purkamaan tätä asiaa, niin selvää on, että tavarat saavat liikkua Euroopan muista maista Suomeen ihan kotiovelle asti. Näin on päädytty tulkitsemaan tätä, ja itse asiassa viimeisenä koko EU:ssa Suomi nyt etämyynnin näin hyväksyy. Tämä Suomen lainsäädäntö on ollut aika tulkinnallinen, ja senkin tähden on hyvä, että nyt sitä tarkennetaan, koska esimerkiksi Alko on EU:n perusoikeuksista neuvoteltu poikkeus, ja se ei missään nimessä kumoa sitä itse perusoikeutta. Itse asiassa tätä halusivat niin korkein oikeus, oikeuskansleri, komissio kuin kaikki EU-asiantuntijat esimerkiksi talousvaliokunnassa, joten nyt me se viimein korjataan, ja hyvä niin. No, sen jälkeen kun etämyynti on sallittua, niin tullaan siihen tilanteeseen, että minkälaiset oikeudet me annetaan suomalaisille yrityksille. Haluammeko me tehdä niin, että vain ja ainoastaan ulkolaiset yritykset saavat kuljettaa kotiin, vai annetaanko me myös suomalaisille yrittäjille ja yrityksille mahdollisuus tähän? Me lähdemme siitä, että kyllä, mutta toisaalta meidän pitää taas ottaa tässä huomioon tämä meidän erityinen Alko-asema, minkä takia me rajoitimme sitä nyt siihen 5,5 ja 8 prosenttiin riippuen vähän valmistustavasta. Näin suomalaiset yrittäjät ja yritykset pääsevät myös mukaan tähän. Ja mitä sitten Alkolle tässä tehdään? Itse asiassa Alkon oikeuksiahan laajennetaan. Alkon aukioloaikaa laajennetaan sunnuntaisin, plus Alkohan saa myydä tässä nyt sitten 80-prosenttista jopa kotiovelle asti. Tämän takia se on tärkeää myös Alkolle. Täällä pidettiin puheenvuoroja siitä, onko tämä kuolonkorinaa Alkolle. En näe kyllä ainakaan tätä muutosta sen suhteen. Sitten täällä on paljon puhuttu tästä isosta kuvasta ja kokonaiskulutuksesta. No, nyt ehkä tulee teille pienenä yllätyksenä se, että vuodesta 2018 lähtien, jolloin näitä vapauttamisia on tehty eli saatavuutta on lisätty Suomessa — toisten mielestä merkittävästi, toisten mielestä vähemmän merkittävästi — kun vertaa samaa ajankohtaa Ruotsiin, jossa on paljon tiukempi monopoli, niin, kas kas, Suomessa itse asiassa kokonaiskulutus on tänä aikana laskenut enemmän kuin Ruotsissa. Saatavuutta on helpotettu, ja kokonaiskulutus on laskenut enemmän kuin Ruotsissa. Mitä itse asiassa tulee Ruotsiin, niin Ruotsihan salli jo vuonna 17 tämän etämyynnin, vaikka heillä on paljon tiukempi monopoli, koska siellä olivat samat syyt: EU:n tavaroiden vapaa liikkuvuus on EU:n perusoikeus.
Arvoisa puhemies! Muutama sana normien purusta. Sehän oli hallitusohjelmassa, 300 purettua normia, ja näillä näkymin se tulee täyttymään. Itse asiassa tämä passien pidennys viidestä vuodesta kymmeneen vuoteen todennäköisesti on niistä yksi näkyvimpiä, ja taisi olla toissa kerralla kehysriihessä uutisten kautta luetuin asia näissä iltapäivälehdissä, eli näillä on väliä ihmisille. Arvoisa puhemies! Tämä passikin oli erittäin vaikea saada viidestä vuodesta kymmeneen vuoteen. Virkamiehet vastustivat sitä. Me kävimme monta kertaa norminpurkuryhmän keskustelua heidän kanssaan, ja kuulemma tämä oli aivan mahdotonta, ja siellä yritimme sitten sanoa, että on näin tehty muuallakin Euroopassa, joten tämä on mahdollista. Siitä tietenkin valtava kiitos ministerille, koska olette näköjään painaneet sen läpi virkamiehistä huolimatta. Toinen mielenkiintoinen asia tässä hallitusohjelman 300 normin purkamisessa on se, että tulemme todennäköisesti sen saavuttamaan. Meillä oli puolessavälissä noin 133 purettua normia, ja niistä itse asiassa säästöt yhteiskunnalle, kansalaisille olivat noin 120 miljoonaa. Nyt kun me pääsemme sinne lähemmäksi 300:aa, niin todennäköisesti se säästö tulee olemaan 200—300 miljoonan luokkaa puretuista normeista. Se on aika paljon, kun miettii tässä, minkälaisia kaikkia erilaisia keinoja me tässä maassa yritämme keksiä nyt hikipäissämme, mistä säästetään lisää rahaa. Mielestäni tämä on se kohta, missä kannattaa kunnianhimon tasoa nostaa seuraavalle hallituskaudelle. Sipilän hallituskaudella purettiin 300 normia, nyt puretaan 300. Viime kaudella ei purettu yhtään, mutta toivoisin, että ketkä tahansa ensi kaudella ovat siellä hallitusvastuussa, niin vähintään kolminkertaistetaan tämä tavoite — vähintään kolminkertaistetaan. Sen jälkeen voidaan puhua ehkä, että me saamme puoli miljardia kasaan puretuista normeista. Kun täälläkin on paljon nyt edustajia paikalla, jotka todennäköisesti ensi kaudella ovat hallituksessa, niin pitäkää tätä yllä. Tämä ei saa loppua tähän. Meillä on Suomessa aivan liikaa byrokratiaa ja sääntelyä, joten kansalaiset tykkäävät tästä, ja tästä voi aidosti saada säästöä.
Arvoisa puhemies! Oppositio kysyy, pitäisikö Suomen muuttaa talouspolitiikan suuntaa. Vastaan suoraan: tämän hallituksen ei pidä palata politiikkaan, jossa velkaantumisen annetaan jatkua ilman uskottavia uudistuksia ja vastuullista suunnitelmaa suunnan kääntämiseksi. Suomi ei ole tässä tilanteessa siksi, että uudistuksia olisi tehty liikaa. Suomi on tässä tilanteessa siksi, että niitä tehtiin liian vähän ja aivan liian myöhään. Arvoisa puhemies! Hallitus aloitti työnsä tilanteessa, jossa julkinen talous oli syvästi alijäämäinen, velka kasvoi nopeasti ja talouskasvu käytännössä oli pysähtynyt. Sen jälkeen maailma ympärillämme muuttui vielä vaikeammaksi. Venäjän hyökkäyssota, korkojen raju nousu, Euroopan teollisuuden heikkous ja maailmantalouden epävarmuus iskivät erityisen kovaa juuri Suomen kaltaiseen vientivetoiseen maahan. Mutta nämä kriisit eivät poista Suomen perusongelmaa: työtä on liian vähän, menoja liian paljon ja velkaa on otettu liian pitkään ilman riittäviä rakenteellisia uudistuksia. Siksi tämä hallitus tekee sen, mikä on välttämätöntä. Arvoisa puhemies! Oppositio syyttää hallitusta velkaantumisesta — puhutaan siis hetki rehellisesti siitä, mistä velka syntyy: Väestö ikääntyy, puolustukseen on pakko panostaa, ja aiempien vuosien velkojen korot tulevat nyt maksettaviksi. Pelkästään tänä vuonna Suomen korkomenot ovat yli kolme miljardia euroa — kolme miljardia euroa —, rahaa, joka ei mene kouluihin, hoitoon eikä vanhusten palveluihin vaan korkoihin. Se on ilmaisen velan todellinen hinta. Arvoisa puhemies! Ero hallituksen ja opposition välillä ei ole siinä, otetaanko vaikeassa maailmantilanteessa velkaa. Ero on siinä, yritetäänkö velkaantumisen suuntaa oikeasti kääntää vai ei. Tämä hallitus on tehnyt noin kymmenen miljardin euron päätökset julkisen talouden vahvistamiseksi — vaikeita päätöksiä, kyllä, mutta vastuullisia päätöksiä, koska tätä velkavuorta ei pääse pakoon yksikään puolue. Ainoa kysymys on, hoidetaanko ongelmat ajoissa hallitusti vai myöhemmin pakon edessä paljon kivuliaammin. Arvoisa puhemies! SDP puhuu jatkuvasti reilummasta vaihtoehdosta, mutta mikä se vaihtoehto todellisuudessa on? Toisena päivänä SDP vastustaa säästöjä, toisena päivänä se vaatii miljardiluokan lisäsopeutuksia. Yksi SDP:n edustaja hyökkää velkajarrua vastaan, toinen vaatii hallitusta kiristämään sitä. Linjat vaihtuvat viikosta toiseen. Samaan aikaan Antti Lindtman nostaa Espanjan Suomelle talousmalliksi. Arvoisa puhemies! Puhutaan sitten Espanjasta: Espanja on saanut EU:lta valtavat elvytysmiljardit, Suomi oli maksajan roolissa. Espanjan elintaso on edelleen selvästi Suomea matalampi, ja Espanjan kasvua ylläpitää suuri määrä matalapalkkaista työvoimaa, heikkoja työehtoja ja harmaata taloutta. Onko tämä todella SDP:n malli Suomelle? Ja mikä kaikkein ironisinta, Espanjan sosialistihallitus teki kriisin aikana juuri sellaisia sopeutuksia, joita SDP Suomessa vastustaa: julkisen sektorin palkkoja leikattiin, eläkkeitä jäädytettiin. Tässä näkyy koko opposition ristiriita. Arvoisa puhemies! Vasemmisto-oppositio yrittää jatkuvasti rakentaa kuvaa siitä, että Suomi olisi romahtamassa, mutta todellisuus kertoo myös jotain muuta: Suomeen investoidaan, teollisuus näyttää elpymisen merkkejä, kasvuyritykset keräävät ennätysmäärän pääomia ja ostovoima alkaa vahvistua. Hallitus on keventänyt työn verotusta, panostanut tutkimukseen, koulutukseen ja turvallisuuteen, lisännyt sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusta miljardiluokassa ja samalla tehnyt uudistuksia, joilla Suomeen syntyy enemmän työtä ja kasvua, mutta opposition vastaus lähes kaikkeen on ”ei käy”. Arvoisa puhemies! Hyvinvointiyhteiskuntaa ei pelasteta lupaamalla kaikille kaikkea velkarahalla. Se pelastetaan työllä, kasvulla, yrittäjyydellä, investoinneilla ja vastuullisella taloudenpidolla. Juuri sitä tämä hallitus nyt tekee. Suomi tarvitsee tässä ajassa ennen kaikkea realismia, vakautta ja päätöskykyä, ei poukkoilevaa linjattomuutta, ei velkapopulismia eikä jatkuvaa synkkyyden maalaamista. Kokoomus valitsee työn, kokoomus valitsee kasvun, kokoomus valitsee vastuun, ja siksi hallituksen linja on oikea.
Arvoisa puhemies! Perun aiemmin tekemäni esityksen ja teen seuraavan esityksen, siis korvaavan esityksen: esitän, että tämä hallituksen esitys lähetetään hallintovaliokuntaan mietinnön laatimista varten ja lausunnoille sosiaali- ja terveysvaliokuntaan sekä perustuslakivaliokuntaan. [Aki Lindénin välihuuto — Sinuhe Wallinheimo: Hyvä!]
Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys hyvinvointialueiden rahoituslain muuttamisesta. Kyse on merkittävästä uudistuksesta. Soterahoitus kasvaa koko maan tasolla seitsemän prosenttia vuosina 2026—29, ja yhdelläkään alueella rahoitus ei vähene — siis rahoitus ei vähene. Hallitus turvaa palvelut ympäri Suomen mutta samalla hillitsee kustannusten kasvua. Aivan niin kuin soteuudistuksen alkuperäinen tarkoitus olikin. Arvoisa puhemies! On kuitenkin syytä pysähtyä Keski-Suomen tilanteen äärelle. Kustannusten kasvu on ollut maan nopeinta vuodesta 20 lähtien. Asukaskohtainen alijäämä on lähes 1 200 euroa, eniten koko maassa. Tämän esityksen muutosten myötä Keski-Suomen rahoituksen kasvu jää 5,5 prosenttiin, koko maan seitsemän prosentin keskiarvon alle. Alueille kohdistuva rahoituksen kasvun taittaminen on kuitenkin pienimmästä päästä. Tuore Keski-Suomen aluejohtaja Piia Vuorela on kuitenkin haastattelujen mukaan luottavainen Keski-Suomen tulevaisuuden suhteen. Alueella on osaavia ammattilaisia, ja alue on toimintakykyinen. Vaikeita päätöksiä on pystytty tekemään. Tätä taustaa vasten on tärkeää, että rahoituslaki käsitellään täällä eduskunnassa huolellisesti ja oikeassa valiokunnassa, sellaisessa valiokunnassa, jossa opposition kansanedustajat ovat osoittaneet kykenevänsä normaaliin yhteistyöhön ja rakentavaan haastamiseen. Arvoisa puhemies! Haluan muistuttaa tämän salin jäseniä hallintovaliokunnan toimialasta. Hallintovaliokunnalle kuuluvat muun muassa alueiden yleinen lainsäädäntö, rahoitusjärjestelmän yleinen lainsäädäntö sekä pelastustoimen rahoitus. Nyt käsiteltävä rahoituslaki kuuluu juuri tähän toimialaan. Virkapohjakin on tätä esittänyt. Opposition pyrkimys ohjata asia sosiaali- ja terveysvaliokuntaan johtaisi onnistuessaan lähinnä hämminkiin ja viivytystaisteluun. Se ollaan tällä kaudella monta kertaa nähty. Arvoisa puhemies! Suomalaiset ansaitsevat parempaa, onhan kyse niistä kaikista tärkeimmistä palveluista ja niiden rahoituksesta. Arvoisa puhemies! Teen lopuksi esityksen: esitän, että tämä hallituksen esitys lähetetään hallintovaliokuntaan mietinnön laatimista varten.
Arvoisa puhemies! Käsittelemme tänään Yleisradion hallintoneuvoston kertomusta vuodelta 25. Tämä ei ole vain yhden yhtiön vuosiraportti, tämä on katsaus suomalaisen demokratian, yhteiskunnallisen vakauden ja luotettavan tiedon tilaan aikana, jolloin maailma ympärillämme muuttuu nopeasti. Median toimintaympäristö on voimakkaassa murroksessa. Kansainvälinen kilpailu kiristyy. Teknologinen kehitys muuttaa ihmisten median käyttöä. Sosiaalinen media, algoritmit ja kansainväliset alustat haastavat perinteisiä toimintamalleja. Samalla disinformaation, informaatiovaikuttamisen ja yhteiskunnallisen epävarmuuden merkitys kasvaa. Juuri tällaisena aikana luotettavan ja koko kansaa palvelevan julkisen median merkitys korostuu. Arvoisa puhemies! Yleisradion tehtävä on selkeä. Sen tulee tarjota jokaiselle suomalaiselle luotettavaa tietoa, sivistystä, kulttuuria, elämyksiä ja turvallisuutta yhdenvertaisesti koko maassa. Vuonna 25 Yle tavoitti viikoittain 91 prosenttia suomalaisista. Se on poikkeuksellisen kova saavutus aikana, jolloin median käyttö pirstaloituu jatkuvasti. Ylen digipalveluilla oli noin 1,3 miljoonaa aktiivista käyttäjää, ja Yle Areena on edelleen yksi Suomen käytetyimmistä ja arvostetuimmista mediapalveluista. Samalla Ylen uutisiin luottaa 81 prosenttia suomalaisista. Kansainvälisessä vertailussa Yle nähdään Suomen luotettavimpana uutismediana. Tämä ei ole itsestäänselvyys. Luottamus ansaitaan joka päivä ammattitaidolla ja avoimuudella. Luottamus on yhteiskunnan kovaa valuuttaa. Kun kriisi kohtaa, silloin ratkaisevaa ei ole viihdesisältöjen määrä vaan se, mistä suomalaiset saavat oikeaa, nopeaa ja luotettavaa tietoa. Arvoisa puhemies! Yle ei kuitenkaan elä irrallaan todellisuudesta. Hallintoneuvoston kertomus osoittaa, että yhtiössä on tehty mittavia säästötoimia. Vuonna 25 henkilöstömäärä oli keskimäärin 280 henkilötyövuotta pienempi kuin vuotta aiemmin. Säästöjä haettiin kiinteistöistä, ostopalveluista, matkustamisesta, ohjelmistoista ja palvelutarjonnasta. Muutokset ovat olleet vaikeita mutta välttämättömiä taloudellisen kestävyyden turvaamiseksi. Tämä on tärkeä viesti myös suomalaisille veronmaksajille. Julkisin varoin toimivan yhtiön on oltava tehokas, vastuullinen ja avoin. Siksi viime vuonna uudistettu Yle-laki oli tärkeä. Hallintoneuvostolle annettiin nimenomainen velvollisuus valvoa, että julkisen palvelun toteuttamiseen osoitetut varat käytetään avoimesti ja tehokkaasti. Tämä vahvistaa läpinäkyvyyttä ja vastuullista taloudenpitoa. Arvoisa puhemies! Ylen tehtävä ei ole vain kertoa Suomesta, sen tehtävä on myös rakentaa Suomea. Yle käyttää lähes 100 miljoonaa euroa kotimaisiin esitysoikeuksiin, tekijänoikeuskorvauksiin ja ohjelmatoiminnan palveluihin. Se rahoittaa kotimaisia elokuvia, dokumentteja ja draamaa. Se tarjoaa työtä tuhansille freelancereille ja vahvistaa koko suomalaista luovaa alaa. Yle palvelee suomeksi, ruotsiksi, saamen kielellä sekä useilla muilla kielillä. Se tekee sisältöä viittomakielellä, selkokielellä ja koko maahan. Tämä on julkisen palvelun ydin. Jokainen suomalainen kuuluu mukaan. Arvoisa puhemies! Katse on suunnattava myös tulevaisuuteen Ylellä. Nuorten median käyttö on jo lähes kokonaan digitaalista. Alle 45-vuotiaiden katseluajasta suuri osa kuluu suoratoistopalveluissa ja videopalveluissa. Kansainväliset alustat hallitsevat huomiotaloutta. Siksi Ylen on uudistuttava rohkeasti. Sen on kehitettävä digitaalisia palveluitaan, hyödynnettävä teknologiaa ja tekoälyä vastuullisesti sekä tavoitettava myös ne suomalaiset, jotka eivät enää avaa televisiota tai radiota. Julkisen palvelun media ei voi jäädä menneisyyden rakenteisiin. Sen on oltava siellä, missä suomalaiset ovat — myös tulevaisuudessa. Arvoisa puhemies! Yleisradio täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Se on kulkenut Suomen rinnalla sodan, rauhan, jälleenrakennuksen, hyvinvointivaltion ja digitaalisen murroksen läpi. Eduskunnan tehtävänä ei ole ohjata sisältöä eikä puuttua journalismiin. Sen tehtävä on turvata vakaat pelisäännöt ja vastuullinen varojen käyttö. Kun maailma ympärillämme muuttuu epävarmemmaksi, tarvitsemme enemmän luotettavia instituutioita, emme vähemmän. Siksi vahva, uudistuva, tehokas Yle on myös tulevaisuudessa Suomen etu.
Arvoisa puhemies! Edustaja Siponen sen verran haastoi liikuntatieteen maisteria, että on pakko muutama sana sanoa nyt tästä. Kyllähän tässä uudistuksessa toki oppositio ihan oikein ottaa asioita siinä mielessä, että siellä voi olla myös ongelmia, mutta ei tässä nyt ainakaan alueellinen näkökulma katoa. Esityksessä selvästi todetaan, että maakuntien liitoilta pyydetään lausuntoja kuntien liikuntapaikkahankkeista. Eli se ydinviesti tässä on, että alueellinen ääni säilyy mutta kevyemmällä mallilla jatkossa. Asiantuntijat itse asiassa säilyvät nyt uudessa virastossa. Sinnehän siirtyvät nämä entiset avin työntekijät, jotka ovat aikoinaan hoitaneet näitä liikuntapaikkaesityksiä, joten ihmiset ja osaaminen säilyvät, organisaatio todennäköisesti vähän vaan järkevöityy. Toivottavasti tässä jatkossa tulevat sitten nopeammat ja tehokkaammat prosessit. Itse asiassa valiokunta nostaa esiin sujuvat ja tehokkaat prosessit uudistuksen tavoitteena, ja oikeastaan tässä nyt se ydinviesti kunnille voisi olla nopeampi ja ennakoitavampi palvelu. Ja kun mennään tulevaisuuteen, niin tämä moderni ja verkostomainen toimintatapa nykyään yhteistyöalueilla ei tarvitse mitään raskaita pysyviä neuvostoja, Verkostot, koulutukset, sidosryhmätilaisuudet ja digitaaliset yhteistyömallit voivat toimia jatkossa varmasti ketterämmin. Ydinviesti tässä olisi ehkä se, että 2020-luvun yhteistyötä ei tehdä 1990-luvun rakenteilla. Ja viimeiseksi julkisten varojen vastuullinen käyttö: kun hallintoa yleensä kevennetään, veronmaksajien rahaa käytetään tehokkaammin ydintehtäviin — rahat siis jatkossa liikuntaan, ei hallinnon rakenteisiin.
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ministerille huomio siitä, kun sanoitte arvion siitä, että tämä kokonaiskulutus ei nouse. Näinhän se on, ja itse asiassa kaikki vuoden 2018 jälkeen tehdyt uudistukset ovat nimenomaan laskeneet kokonaiskulutusta, niin että huoli pois siitä, että tämä jollain lailla sitä lisäisi. Päinvastoin, kaikki uudistukset, joita toistaiseksi on tehty vuodesta 18 alkaen, ovat olleet äärimmäisen hyviä nimenomaan sen kokonaiskulutuksen näkökulmasta. No, toinen asia on sitten tämä, jonka itse asiassa ministerikin otti esille: case Valamo. Todellakin Valamossa tällä hetkellä tislataan alkoholia, siellä tehdään likööreitä ja ehtoollisviinejä. Siellä käy paljon turisteja muun muassa Keski-Euroopasta. Hypoteettinen tilanne: jos tämä saksalainen turisti nyt on siellä ja kiinnostuu — ja toden totta hän ei tällä hetkellä alkoholia saa sieltä ostaa — niin lähin Alko taitaa olla Heinäveden keskustassa 30 kilometrin päässä. Luuleeko täällä sali, että tämä turisti lähtisi hakemaan nyt nimenomaan sitä ehtoollisviiniä tai sitä tislattua alkoholia 30 kilometrin päästä Heinäveden keskustasta? No, ei varmasti lähde. [Juho Eerola: Ei lähde, jos on Saksasta asti!] Tämä itse asiassa on tietyllä lailla tämän alkoholilainsäädännön ydin. Eli nyt annetaan mahdollisuus näille toimijoille ulosmyydä paikallisesti, mikä todennäköisesti tulee lisäämään heidän bisnestään, mikä ei ole edes pois Alkon bisneksestä — tai osittain voi olla, mutta en usko, että kovin paljon. Edustaja Räsänen täällä taas sanoi monta asiaa. Hän halusi tietyllä lailla tähän ulosmyyntiin tämän Ruotsin mallin, joka on todella byrokraattinen ja vielä hankalampi kyllä toteuttaa — mieluummin tämä hallituksen esitys, se on parempi. Itse asiassa tässäkin tilanteessa edustaja Räsänen tietenkin koettaa poimia rusinoita pullasta Ruotsin lainsäädännöstä. Itse asiassa, jos katsoo Ruotsin lainsäädäntöä, siellähän esimerkiksi etämyynti on sallittua, ja täällä sitä on kipuiltu vuosikymmeniä. Etämyynti on sallittua kaikissa muissa EU-maissa, ja jostain syystä tämä laki on vielä siellä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. En tiedä, mitä sille tällä hetkellä on tapahtunut. Viimeisenä pointtina itse asiassa on tämä sadantuhannen litran myyntiraja, johon moni edustaja täällä on ottanut kantaa. Kyllä, tämä on käytännössä keinotekoinen raja, ja se rajaa itse asiassa muutamia yrityksiä pois. Mutta se, mikä siellä toisella puolella on vastassa, on se, että tässä hallitusohjelmassa kuitenkin on luvattu säilyttää Alkon monopoli ja jos me poistaisimme tämän rajan, niin todennäköisesti Alkon monopoli siinä sitten menisi. Itse asiassa täällä on myös kyselty Alkon monopolin perään. No, jos tällä hetkellä kaikesta kulutetusta alkoholista enää kolmasosa tulee Alkon kautta, niin enpä tiedä, onko se enää kansanterveydellisesti kauhean perusteltu.
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitoksia edustaja Sirénille tästä keskustelualoitteesta. On hyvä, että puhumme EU:sta täällä. Ja kiitoksia itse asiassa hallitukselle ennakkovaikuttamisesta. Se näkyy muun muassa monivuotisissa rahoituskehyksissä ja siinä suunnitelmassa, mikä siellä on nyt tällä hetkellä pöydällä. Siellä panostetaan aivan oikeisiin asioihin: turvallisuuteen, puolustukseen, teknologiaan, tki:hin jne. osaamiseen. Se on hyvä meidän kannalta. Yksi asia, mikä tässä hiukan on nyt viime aikoina ruvennut askarruttamaan, on kilpailukykyrahasto. Puhuimme siitä viime viikolla Brysselissä, ja se tuntuu nyt tällä hetkellä kaikille maille olevan eri asia. Siellä monet kuvittelevat tätä rahaa menevän perusinfraan, muun muassa rautateihin tai sähkönsiirtoverkkoihin ja näin poispäin, ja meillehän tämä kilpailukykyrahasto tarkoittaa aivan muuta. Toivoisinkin, että nyt jatkoneuvotteluissa ottaisimme sen roolin, että haluamme sparrata sitä, että tämä menee nimenomaan hankkeisiin, jotka perustuvat avoimeen kilpailuun ja korkeaan laatuun, eivät mihinkään perusbulkkitavaraan, vaan nimenomaan korkeaan osaamiseen.
Arvoisa puhemies! Niin, kai se lopullinen kysymys on se, onko lasi puolitäynnä vai puolityhjä. Meille se on puolitäynnä, teille se on puolityhjä. Tästähän se on lopulta kysymys. Kun täällä puhutaan siitä, että suomalaiset eivät kuluta tällä hetkellä rahaa, minä näen sen sillä lailla, että osakesäästötileille tällä hetkellä menee todella ennätysmäärä rahaa ja suomalaiset vaurastuvat. Tai jos puhutaan esimerkiksi näistä konkursseista, niin kyllä, niitä on tällä hetkellä pikkuisen yli kymmenen per vuorokausi, viime kaudella pikkuisen alle, mutta te ette koskaan kiitä esimerkiksi siitä, että meillä 40 000 uutta yritystä syntyi viime vuonna — 40 000, aivan historiallisia lukuja. Näistä voisi joskus jopa oppositio kiittää.
Arvoisa puhemies! Synkistely kuuluu opposition rooliin, ja se heille annettakoon. Esimerkiksi täällä on puhuttu paljon siitä, että konkursseja tällä hetkellä on historiallinen määrä. Kyllä, niitä on ehkä noin reilu kymmenen per vuorokausi. Niitä oli viime kaudella pikkuisen vajaa kymmenen per vuorokausi, niin että siinä mielessä ei tämä niin valtavan suuri muutos ole. [Välihuutoja vasemmalta] Mitä on itse asiassa tällä hetkellä tapahtunut? Meillä on syntynyt viime vuonna yli 40 000 uutta yritystä, mikä on ennätys, eli yli 110 yritystä päivässä, joten kyllä tämä kansa uskoo tämän hallituksen yrittäjämyönteisyyteen. [Tytti Tuppuraisen välihuuto — Antti Kurvinen: Käsittämätöntä!] Arvoisa puhemies! Siitä haluaisinkin kysyä, koska tällä hetkellä syntyy yrittäjyyttä valtava määrä Suomessa, mitä kuuluu YEL-uudistukselle, joka sekin pitää korjata viime hallituksen jälkeen. Ministeri Grahn-Laasonen, jos voisitte kertoa vähän siitä.
Arvoisa puhemies! Edustajakollegat edellä kyllä varmasti tyhjensivät sen pankin, että tosiaankin äsken puhuttiin tästä Suomi-lisästä, ja nyt sitä valitettavasti tässä sitten on. Katsotaan nyt sitten tuolla eduskuntakäsittelyssä talousvaliokunnassa, mitä sille teemme, mutta, kuten ministeri hyvin tietää historiastaan talousvaliokunnan puheenjohtajana, me olemme aika kriittisiä tälle Suomi-lisälle. Katsotaan se nyt sitten tuossa valiokuntakäsittelyssä.
Arvoisa puhemies! Te, ministeri, entisenä talousvaliokunnan puheenjohtajana varmasti muistatte, että talousvaliokunta on erityisen allerginen kaikelle Suomi-lisälle, mitä tulee EU-lainsäädäntöön. Kun täällä esityksen pääasiallisessa sisällössä lukee, että lisäksi ehdotetaan tehtäväksi pieniä teknisiä muutoksia, niin ainakin henkilökohtaisesti silloin menevät liikkuvat taakse. Mutta varmistaisin vain, että tässä nyt sitä Suomi-lisää ei ole.
Arvoisa puhemies! Eilen kun aloitimme tämän asian kuulemisen hiukan etukäteen, oli mielenkiintoista havaita, että siellä kaikki asiantuntijat eivät olleet samaa mieltä hallituksen esityksen kanssa, mikä oli minulle henkilökohtaisesti kyllä hieman yllätys. Kun täälläkin salissa puheita kuuntelee, niin kaikki ovat hyvin pitkälle sitä mieltä, että näitä laina-aikoja olisi hyvä pidentää. Suomessa on nyt keskimäärin noin 23 vuotta se laina-aika, ja Ruotsissa voidaan olla 50 vuodessakin. Ruotsissahan on käynyt niin, että ihmisillä on enemmän rahaa kuluttaa, mutta he ovat myös samalla sitä sijoittaneet ja vaurastuneet. Tietenkin toivoisi, että Suomessakin näin kävisi, mutta asiantuntijoiden huoli oli se, että ne ihmiset, jotka nytkin miettivät sitä, ostaisivatko hiukan suuremman asunnon, ja vievät tietyllä lailla kireälle tämän lainanoton, ovat näitä, jotka sitten tulevat tätä lainaa hakemaan, ja muutenkin ne, joilla on hiukan huonompi taloudellinen taito. Pelkona heillä oli sitten tämä, että ihmiset tulevat jatkossa ylivelkaantumaan tästä. No, aika näyttää sen. Yksi tietyllä lailla merkillinen asia meillä Suomessa on se, että mehän käytämme paljon enemmän vaihtuvakorkoisia lainoja kuin muissa Euroopan maissa, mikä tarkoitti esimerkiksi tuossa koronakriisin aikoina ja energiakriisin aikoina, kun korot pomppasivat, että me jouduimme maksamaan selkeästi enemmän sitten näitä korkoja kuin muut maat. Toivoisin, että tällä laina-ajan pidennyksellä nyt ehkä ihmiset siirtyisivät enemmän myös sitten kiinteäkorkoisiin lainoihin, mikä tietyllä lailla helpottaisi sitä painetta siitä, jos nämä muuttuvat. Teemme tässä varmasti hyvää työtä talousvaliokunnassa ja katsomme ne kriittiset pointit, mutta yllättävän paljon siellä tuli kyllä asiantuntijoilta kritiikkiä tätä kohtaan. Katsotaan, että laista tulee hyvä.