Zyskowicz Ben

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kokko edellä sanoi, että hallitus on tehnyt miljardien leikkauksia hyvinvointipalveluihin. — Näkyykö edustaja Kokkoa täällä salissa? Ei taida just nyt näkyä. — En tiedä, mistä hyvinvointipalveluista hallitus on tehnyt miljardien leikkauksia. Kun täällä nyt on muita demareita kuitenkin leegio, niin ehkä joku teistä voisi selittää, mistä hyvinvointipalveluista tämä hallitus on tehnyt miljardileikkauksia. Jos tarkoitetaan sotepalveluita, niin taas kerran pitää kertoa, että ensi vuonna hallitus käyttää sotepalveluihin noin neljä miljardia enemmän — siis vuoden aikana noin neljä miljardia enemmän — kuin käytettiin vuonna 23, joka oli se vuosi, jolloin tämä hallitus aloitti. Siis sen sijaan, että sotesta olisi tehty miljardien leikkauksia, soteen on laitettu miljardeja lisää. Edustaja Kokko tuli juuri saliin. Sanon vielä uudemman kerran: Ei ole tehty hyvinvointipalveluihin miljardileikkauksia. Jos väitätte, että on, niin kertokaa mistä. Sen sijaan minä kerron teille [Puhemies koputtaa] ja muille, että esimerkiksi sotepalveluihin vuositasolla ensi vuonna l[Puhemies koputtaa] laitetaan neljä miljardia enemmän kuin sinä vuonna, kun hallitus aloitti.

Arvoisa rouva puhemies! Oppositiolle sanon, että te pelaatte kyllä kaksilla korteilla. Kolme vuotta olette vastustaneet käytännössä kaikkia hallituksen esittämiä säästötoimia, ja nyt te arvostelette hallitusta siitä, että ensi vuoden budjettiin ei budjettiriihessä päätetty uusista julkista taloutta vahvistavista toimista. [Antti Lindtmanin välihuuto] Kuitenkin ensi vuonna julkinen talous vahvistuu hallituksen aikaisemmin tekemillä uusilla säästöpäätöksillä noin miljardilla, ja veikkaanpa, että tulemme pitkin syksyä näkemään, että näitäkin päätöksiä te lähes kaikkia vastustatte. Sitten lopuksi edustaja Lohi sanoi, että moni asia tällä hetkellä menee hyvään suuntaan, ja näinhän se on, mutta samanaikaisesti keskusta, demarit ja muut vaativat suunnanmuutosta. Onko tässä tilanteessa todella järkeä vaatia suunnanmuutosta, kun suunta näyttää olevan hyvä?

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Rouva ministeri, itse kyllä tarkoitin, että tämän oikeudenkäyntimaksun korottaminen olisi ihan reilua kaikkien osalta, koska eihän sitä maksua joudu maksamaan, ellei se valitus ole aiheeton. Nehän, jotka valittavat aiheellisesti — eli valitus menestyy, liittyy se sitten verotukseen tai kaavoitukseen tai mihin tahansa — eivät joudu maksamaan mitään oikeudenkäyntimaksua. Minun mielestäni tämä 310 euroa on todella vähän, vaikka kuinka olisi omasta mielestään hyvät perusteet valittaa, jos se valitus kuitenkin osoittautuu aiheettomaksi. Eli tätä tässä tarkoitin. Tämä ei välttämättä liittynyt juuri sarjavalittajiin, mutta niihin sarjavalittajiin liittyen on hienoa, että olette päättäneet ryhtyä toimiin. Siltä osin vain toivomukseni siis oli se, että toimet todella purisivat. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Ymmärrän hyvin, että keskustelun jatkuminen jo vähän ärsyttää itse kutakin, mutta minun on kiitettävä edustaja Heinosta siitä, että hän avaa näitä asioita. Nimittäin kahdeksan tuntia täällä on tuntunut olevan jotenkin jaettu totuus se, että eihän tätä missään käsitelty — tämä tuli vain sieltä jostain sivukujilta Vapaavuoren sähköpostin ansiosta. Tätähän te olette nyt antaneet tuntitolkulla ymmärtää, ja nyt te ette jaksa kuunnella, kun kerrotaan, että ei ymmärretä, ja kerrotaan, miten tämä oikeasti on ollut käsittelyssä jo sitä ennen. Mitä sitten tulee tähän omaan lyhyeen puheenvuorooni edustaja Koskelan puheenvuoron johdosta, niin edustaja Koskela, sanoitte suunnilleen, että tämmöinen herättää kansalaisissa kysymyksiä, miten täällä yhtäältä sanotaan, että nyt pitää säästää kymmenen miljoonaa jostain menosta, oli se asumistuki tai sairaala, laitos tai joku muu, ja sitten täältä toisaalta voidaan antaa 35 miljoonaa jollekin hankkeelle. Edustaja Koskela, minä uskon, että se on totta, että tämä herättää kansalaisissa kysymyksiä, ja minä jopa uskon, että kansalaiset eivät tätä oikein voi ymmärtää. Minäkin kohtaan näitä kansalaisia vähintään kerran kuussa Hakaniemen markkinoilla. Luulen, että joskus tekin olette siellä ollut. Mutta minä ainakin koen, että meidän poliitikkojen tehtävä on kansalaisille avata näitä asioita ja yrittää korjata väärinkäsityksiä. Te koette näköjään päinvastoin, että teidän pitää lietsoa lisää näitä väärinkäsityksiä ja yrittää selittää, että joo, en minäkään ymmärrä, miten voidaan tuolta säästää kymmenen miljoonaa ja sitten antaa tänne 30 miljoonaa. Se on aivan eri asia, minkä te hyvin ymmärrätte. Luulisi, että tässä salissa jokainen — en ole ihan varma edustaja Merisen viimeisimmän puheenvuoron johdosta — ymmärtää, että se, miksi investoidaan vaikka tämmöiseen areenaan, on juuri se, että saadaan sitä kasvua, saadaan työllisyyttä, saadaan sitä kautta ihmisille toimeentuloa, saadaan sitä kautta verotuloja, niitä verotuloja, joilla sitten voidaan jatkossa toivottavasti välttää näitä säästöjä. Edustaja Lyly tai ministeri Ikonen, kun Tampere päätti nyt laittaa rahaa sinne teidän areenaan — en muista, mistä miljoonista, mutta kymmenistä miljoonista ilmeisesti oli kyse — niin luulen — en tiedä, mutta luulen — että samaan aikaan Tampereellakin oli varmaan erilaisia tarpeita vähän yrittää hillitä kaupungin menoja. Miksi te laitoitte sitten kymmeniä miljoonia tähän areenaan? Ettekö te laittaneet juuri sen takia, että sen lisäksi saadaan elämyksiä ihmisille siellä ja elinvoimaa laajasti alueelle, että ihmisille saadaan työtä ja toimeentuloa ja tätä kautta kaupungillekin sitten verotuloja, kun kaupungin elinvoima ja aluetalous vahvistuvat? Kai te näin ajattelitte, että samaan aikaan, kun säästitte ehkä jostain, piti panostaa tänne, jotta jatkossa olisi niitä verotuloja, jatkossa olisi ihmisille työtä ja toimeentuloa? Edustaja Koskela, tämän te voisitte avata näille ihmisille, jotka tulevat tätä ihmettelemään, koska tämä on totuus näiden kahden eri menon erilaisuudesta.

Arvoisa rouva puhemies, hyvät kollegat! Noin kahdeksan tuntia on keskusteltu, ja ehkä tähän vaiheeseen vähän niin kuin lopuksi haluan tuoda esiin kolme pointtia, jotka liittyvät tähän tämän päivän keskusteluun: Ensimmäinen pointti: Helsingin valtuustossa muun muassa demareiden valtuustoryhmä ja vihreiden valtuustoryhmä ovat suhtautuneet myönteisesti tähän hankkeeseen — edustaja Honkasalo, en puhu mistään taloudellisesta tukemisesta — ovat siis suhtautuneet myönteisesti tähän hankkeeseen. Edustaja Diarra, valtuutettu Diarra, sanoi täälläkin, että hän on pahoillaan, että tämä on mennyt plörinäksi. No sitähän me emme tiedä, toivottavasti tämä vielä joskus toteutuu. No, miksi siellä Helsingin valtuustossa muun muassa demarit ja vihreät ovat suhtautuneet myönteisesti tähän hankkeeseen? No tietysti siksi, että ajattelevat, että tämmöinen areena tuo Helsinkiin työtä, toimeentuloa ihmisille, ei pelkästään heille, jotka ovat rakentamassa sitä tai ovat töissä siellä, vaan myös lukuisille ravintola-alan työntekijöille, hotellialan työntekijöille, kahvilatyöntekijöille, takseille ja muille, jotka palvelevat sitten niitä ihmisiä, jotka näissä tapahtumissa ovat vieraina. Helsingissä vihreät ja demarit ovat olleet myönteisiä, koska ovat nähneet, että tämä antaa ihmisille mahdollisuuden kulttuurielämyksiin, urheiluelämyksiin ja niin edelleen, ja tämä myös tukee kasvua ja työllisyyttä. Mielestäni edustaja Lyly Tampereelta just kertoi jopa lukujen muodossa tätä, miten siellä vastaava areena on vaikuttanut myönteisesti oman alueen elinvoimaan ja talouteen. No, kun nämä ovat teidän perusteluitanne olleet, arvoisat demarit, arvoisat vihreät, ja taitaa jopa keskustan piskuinen kahden hengen valtuustoryhmä Helsingissä olla ollut tämän takana ja tukena, niin kuvitteletteko te, että nämä samat argumentit eli se, että saadaan kasvua, työpaikkoja ihmisille, toimeentuloa ihmisille, eivät olisi olleet perusteena siinä vaiheessa, kun Petteri Orpon johtama hallitus keväällä 25 kokoontui kasvuriiheen nimenomaan miettimään, miten voitaisiin Suomessa edistää talouden kasvua ja työllisyyttä? Sehän oli sen riihen ydinasia. Hallitus oli tilanteessa, jossa se lähes epätoivoisesti yritti edistää maassamme talouden kasvua, jopa pääministeri itse manaamalla sitä. Totta kai ne olivat ne motiivit, miksi hallitus asettui tämän hankkeen taakse, ne samat motiivit, miksi Helsingin valtuustossa demarit, Helsingin valtuustossa vihreät, ilmeisesti myös molemmat kepulaiset, ovat olleet myönteisiä tälle hankkeelle. Miten te voitte kuvitella, että siinä vaiheessa, kun hallitus keväällä 25 teki tämän ehdollisen päätöksen, kasvua, työpaikkoja, toimeentuloa, verotuloja, aluetalouden vahvistumista enemmän pääministerin tai hallituksen motiivina olisi ollut joku muu? Esimerkiksi se, että no mitä tästä kasvusta, mitä näistä työpaikoista, ei me näistä välitetä, mutta kun Janne Vapaavuori, joka on hyvin tuttu mies, on tätä lobannut, niin sen takia. Eihän se näin voinut mennä. En ymmärrä, että te täällä epäilette pääministerin ja hallituksen motiiveja, jotka ovat aivan selviä, jotka ovat aivan samoja kuin ne motiivit, millä tamperelaiset ovat tukeneet omaa areenaansa sinne Tampereelle, ja aivan samat motiivit, millä Helsingin valtuustossa lähes kaikki ovat suhtautuneet myönteisesti tähän hankkeeseen. Jos joku epäilee näitä myönteisiä vaikutuksia, niin eilen A-studiossa — jos jaksoitte katsoa sen jälkeen, kun politiikan toimittajat olivat pohtineet tätä poliittista puolta — oli kolme asiantuntijaa, kaksi professoria kiinteistökehittämisen puolelta ja yksi tapahtumateollisuuden puolelta. Nämä asiantuntijat siinä A-studiossa nimenomaan pohtivat ja selittivät ja arvioivat sitä, miten tällainen areena toteutuessaan, kun siellä on näitä tapahtumia kymmeniä tai vuosien saatossa satoja, vaikuttaa myönteisesti koko alueen talouteen ja elinvoimaan. Toivottavasti teillä oli mahdollisuus se katsoa. No, toinen pointti, mistä puhuttiin jo silloin kahdeksan tuntia sitten: Silloin jo pääministeri teki aivan selväksi, että me ei voida verrata sitä, niin kuin moni kansalainen ehkä ajattelee, miten te voitte säästää asumistuesta, mutta kuitenkin 35 miljoonaa löytyy johonkin tämmöiseen hankkeeseen. Te olette nyt tunteja toistaneet tätä edelleen, miten voidaan löytää 35 miljoonaa tänne, kun samaan aikaan tehdään säästöjä esimerkiksi sosiaaliturvaan. Kyllähän te jokainen ymmärrätte, vaikka olette olevinaan niin kuin ette ymmärtäisi, että on aivan eri asia panostaa johonkin tämmöiseen hankkeeseen, joka nimenomaan tuo kasvua, työllisyyttä, toimeentuloa ja verotuloja, kuin arvioida jotain normaaleja käytännön päivittäisiä menotarpeita. Juuri se, että panostetaan kasvuun ja työllisyyteen ja toimeentuloon ja verotulojen saamiseen jatkossa, mahdollistaa sen, että jatkossa pärjätään vähemmillä säästöillä, jatkossa voidaan parantaa ihmisten sosiaaliturvaa ja erilaisia hyvinvointipalveluja. Miten te jatkuvasti kehtaatte sotkea näitä asioita? — Tämä oli minun toinen pointtini. Aika ei näköjään riitä kolmanteen pointtiin. Kiitos.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Edustaja Minja Koskela vakuutti äsken, että kyllä täällä jokainen tietää, mikä ero on investoinnilla ja mikä tavanomaisella menolla. Kun kuuntelin keskustelua, ei kyllä siltä vaikuttanut. Ainakin Koskela itse, Kurvinen ja aamu- ja iltatelkkareissa Tuppurainen tuntuvat sekoittavan nämä asiat. Saattaa olla, kun Marinin hallitus nimitti normaaleja menoja tulevaisuusinvestoinneiksi, että se onnistui sekoittamaan esimerkiksi edustaja Tuppuraisen pään niin paljon, että tätä eroa ei ymmärretä. Investoinnin tarkoitus tietysti on, että sitä kautta ihmisille tulee työtä ja toimeentuloa, tulee verotuloja, verotuloja, joilla voidaan jatkossa hillitä säästötarpeita ja laittaa tarvittaessa rahoja hyviin kohteisiin. Se on tämän investoinnin tarkoitus. Miten te voitte rinnastaa, että tänne te teette säästöjä ja sitten tänne te investoitte? [Puhemies koputtaa] Investointien tarkoitus on siis jatkossa generoida kasvua, työllisyyttä, toimeentuloa ja jopa niitä verotuloja.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Pitko kysyi, mikä hänen edellisessä puheenvuorossaan ei pitänyt paikkaansa. No, paikkaansa, edustaja Pitko, ei pitänyt se, että tässä rajoitettaisiin ihmisten perusoikeuksia. Ei rajoiteta. [Jenni Pitkon välihuuto] Tässä ei myöskään päästä saamaan kenenkään ihmisen terveystietoja. Terveystiedoilla ymmärretään jotain muuta kuin pelkästään tietoa siitä, onko ihminen jossain laitoksessa. Totta kai tietyn sairaalan luonteesta voi jotain päätellä siitä, minkä takia ihminen on sairaalassa, mutta eihän se nyt tarkoita, että hänen terveystietojaan annetaan. Tässä annetaan tieto henkilön läsnäolosta ja sekin vain, jos tieto on välttämätön. Mitä tulee nimenomaan sosiaali- ja terveydenhuollosta saataviin tietoihin, niin ensinnäkin totean, että hallintovaliokunta on muuttanut hallituksen esitystä muun muassa sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnon perusteella ja ennen kaikkea perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella, eli kynnys saada tietoja on noussut hallituksen esityksestä. Toiseksi, kyllä tämä edustaja Heinosen esimerkki on ihan mahdollinen. Meillä on joku vakavan rikoksen tehnyt henkilö, jota poliisi epäilee, ja tämä henkilö on sitten hakeutunut johonkin terveydenhuollon laitokseen, vaikka sairaalaan. Tänä päivänä jos poliisi kysyy, onko siellä tämä tyyppi, jota me epäillään taposta, niin sairaala ei saa kertoa, että on, mutta tämän esityksen myötä sairaala saa kertoa, että täällä hän on, mikä tietysti helpottaa sitä, että poliisi voi saada tämän ihmisen kiinni ja rikosvastuu voi toteutua. Tämä on ihan todellinen esimerkki. Nimittäin siitä taitaa olla yhden hallinto-oikeuden päätös äänin 2—1, kun oli laitoksessa tapahtunut joku rikos, siis itse laitoksessa, ja haluttiin tietoa siitä. Sairaala kieltäytyi antamasta, ja hallinto-oikeus totesi, että sairaala menetteli oikein. Eli kyllä tämä, edustaja Lindén, on ihan mahdollista, mitä edustaja Heinonen esimerkkinä kertoi. Ja vielä sanon, edustaja Pitko, että se ei ole mikään terveystieto, että poliisille kerrotaan, että kyllä tämä raiskauksesta epäilty henkilö on täällä. En käsitä, että vihreät haluavat koko tämän lain hylätä. Täällä on myös nämä, mitä jo mainittiin, kun etsitään henkilöä, joka on kadonnut. Täällä on myös se, että yksityiseltä taholta poliisi voi saada tietoja, jos ne ovat välttämättömiä, esimerkiksi tilintarkastajista, hallituksen jäsenistä ja muista, eli pyritään esimerkiksi talousrikoksia tutkimaan ja selvittämään. En ymmärrä, että vihreät ovat tätä hylkäämässä. Tämä puolue on siis se, joka sanoo kokoomuslaisille, että tulkaa tänne, täällä on fiksua politiikkaa. Tämä ei todellakaan, edustaja Pitko, ole fiksua politiikkaa, että tällaisen esityksen olette kommunistien jälkeläisten kanssa [Puhemies koputtaa] hylkäämässä. [Jenni Pitkon välihuuto]

Arvoisa rouva puhemies! Kun edustaja Lohi puheenvuorossaan myönsi tiettyä kritiikkiä edellistä, Marinin hallitusta kohtaan perustelluksi, haluan minäkin osaltani myöntää, että on totta, että nykyinen hallitus ei ole saavuttamassa asettamiaan keskeisiä talouspoliittisia tavoitteita, jotka liittyvät esimerkiksi velkaantumisen vauhdin hidastamiseen tai työllisyyden parantamiseen. Kuitenkin tämä keskustelu on aika mielenkiintoiseksi mennyt. Kun eilen käsiteltiin lisäbudjettia ja kuuntelin sosiaalidemokraattien puheenvuoroja, muun muassa edustaja Lindén selvästi arvosteli hallitusta siitä, miksi lisäbudjetissa ei esitetä mitään keinoja, joilla voitaisiin hillitä velkaantumista ja sopeuttaa julkista taloutta ja vahvistaa julkisen talouden tasapainoa. Siis siitä arvosteltiin hallitusta. Kun tänä päivänä nyt, kun keskustelu on loppumassa, kuuntelin esimerkiksi edustaja Suhosen ja edustaja Lylyn puheenvuoroja, niin sikäli kuin oikein ymmärsin, edustaja Suhonen kaipasi lisää panostuksia sosiaalisiin tulonsiirtoihin, kun hän kertoi ihmisistä, joille jää vain 150 euroa kuussa käteen arkisiin menoihin. Ja kun kuuntelin edustaja Lylyn puheenvuoroja, niin ymmärsin, että hän kaipaisi lisää panostuksia nuorten työllisyyden parantamiseksi ja yleensäkin työllisyyden parantamiseksi. Eli eilen vaadittiin hallitukselta toimia julkisen talouden vahvistamiseksi, velkaantumisen hidastamiseksi, ja tänään yön yli nukuttuaan sosiaalidemokraatit vaativat lisämenoja sinänsä hyviin tarkoituksiin, esimerkiksi sosiaalisiin tulonsiirtoihin ja nuorten työllisyyden parantamiseksi. Mitä sitten tulee edustaja Lohen puheenvuoroon, se oli hyvin mielenkiintoinen. Totta kai on oikein hallituksen puolelta ja hallituspuolueiden puolelta vaatia oppositiota esittämään vaihtoehtonsa. Se on ihan perusteltua. Ollaan menossa kohti eduskuntavaaleja, ja kun oppositio, ihan niin kuin edustaja Lohi sanoi, luonnollisesti arvostelee sitä, mitä hallitus tekee tai jättää tekemättä, ja huonoja tuloksia, niin on ihan perusteltua vaatia oppositiota kertomaan, millä tavoin heidän mielestään asioita olisi pitänyt hoitaa, ja ennen kaikkea, kun mennään kohti vaaleja, miten heidän mielestään vaalien jälkeen asioita pitäisi hoitaa. Tämä edustaja Lohen näkemys, ettei oppositiolta pidä vaatia loogisuutta, on mielestäni virheellinen. Kyllä oppositiolta voi vaatia ja pitääkin vaatia, niin ettei vasemmalla kädellä vaadita lisää menoja ja oikealla kädellä vaadita julkisen velan hidastamista. Kyllä loogisuutta voi ja pitää vaatia myös oppositiolta, vaikkei se asioista nyt päätäkään vaan hallitus päättää ja kantaa poliittisen vastuun.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Sosiaalidemokraattien keinoja sopeuttaa julkista taloutta on odotettu. Puheenjohtaja Lindtman piti eilen puoluekokouksessa linjapuheen, ja siinä hän kertoi, mistä demarit leikkaisivat: kuulemma epäluottamuksesta ja vastakkainasettelusta. [Naurua] Tämä on tietysti hienoa retoriikkaa, mutta asiallisesti ottaen täyttä höpöhöpöpuhetta. Minäpä kysyn edustaja Lindtmanilta, kuinka uskottavaa olisi, jos kokoomus esimerkiksi kertoisi, että se leikkaisi sosialismista, haihattelusta, unelmahötöstä, linjattomuudesta, vaalitavoitteiden piilottamisesta ja vastaavista. Eihän tuo Lindtmanin linjapuhe vastannut odotuksiin tosiasiassa lainkaan.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Puheenjohtaja Lindtman sanoi SDP:n puoluevaltuustossa 25.4., kun hän halusi peruuttaa yhteisöveroalennuksia ja käyttää tämän summan, jota hän kutsui lähes miljardiksi, parempiin tarkoituksiin: ”Kuinka paljon sillä olisi voitu lyhentää hoitojonoja? Kuinka paljon sillä olisi voitu vahvistaa julkista perusterveydenhuoltoa? Kuinka paljon sillä olisi voitu tukea työllisyyttä palauttamalla suojaosat?” — Kaikki hyviä tarkoituksia. — Kuitenkin A-studiossa 29.4. samainen Lindtman kertoi, mihin SDP käyttäisi tämän vajaan miljardin: ”Kyllä me tulemme esittämään sen rahan käyttöä julkisen talouden vahvistamiseksi ja viisaammin yritysten kannalta.” [Antti Lindtman: Kyllä!] Ei puhettakaan hoitojonojen lyhentämisestä, julkisen perusterveydenhuollon vahvistamisesta tai työllisyyden parantamisesta. Edustaja Lindtman, miten te voitte käyttää saman summan yhtäältä näihin tärkeisiin [Puhemies koputtaa] menokohteisiin ja toisaalta julkistalouden vahvistamiseen? [Oikealta: Helposti!] Tämä vastaus kiinnostaa meitä kaikkia yli puoluerajojen, koska me kaikki haluaisimme [Puhemies koputtaa] tehdä tämän saman tempun.

Kiitos, herra puhemies! Sosiaalidemokraatit haluavat perua hallituksen päättämän yhteisöveroalennuksen, jonka hinta staattisella arviolla on noin runsaat 800 miljoonaa euroa. Demareiden puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi puoluevaltuustopuheessaan ehkä noin kuukausi sitten, että SDP käyttäisi vastaavan summan järkevämmällä tavalla suomalaisen yritystoiminnan hyväksi, mutta kun hän oli A-studiossa keskustelemassa ehkä noin viikko sitten, hän sanoi, että SDP käyttäisi tämän summan julkisen talouden vahvistamiseen. Onko tässä nyt kyseessä meille juristeille rikosoikeudesta tuttu niin sanottu kahdelle myynti, vai mistä tässä on kyse? Ehkä edustaja Tuppurainen voi selittää, miten saman rahan voi käyttää yritystoiminnan hyväksi ja julkisen talouden vahvistamiseen.

Arvoisa rouva puhemies! Ensin on valitettavasti hyvin pitkälle yhdyttävä edustaja Koskelan ja hänen puoluetoveriensa arvioihin Yhdysvaltain nykyhallinnosta ja presidentti Trumpista. [Pia Lohikoski: Hyvä!] Edustaja Koskela sanoi tuossa ryhmäpuheenvuorossa, että selonteosta puuttuu Israelin hyökkäys Libanoniin. Näin ilmeisesti on, mutta edustaja Koskelan puheenvuorosta taas puuttui se, että ennen kuin Israel hyökkäsi Libanoniin, niin Libanonista Hizbollah hyökkäsi Israeliin. [Veronika Honkasalo: Ne on tuomittu!] Ei kai se voi olla sellainen asia, jota ei tarvitse huomioida? Hizbollah ampui Libanonista raketteja israelilaisia siviilejä vastaan ennen kuin Israel hyökkäsi Libanoniin. Mihinkäs tämä asia jäi edustaja Koskelan puheenvuorosta? [Mai Kivelä: Eihän siitä ole erimielisyyttä!]

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Honkasaloa mukaillen, jos minä olisin viime vaalikauden hallituspuolueen kansanedustaja, kyllä minua hävettäisi nyt haukkua tätä nykyistä hallitusta, joka yrittää vähän korjata edellisen hallituksen [Välihuutoja vasemmalta] tekemää soten rahoitusmallia, joka on aivan surkea epäonnistuminen. Kuten täällä yli kaikkien puoluerajojen on todettu, viime kauden säätämä rahoitusmalli on surkea epäonnistuminen, esimerkiksi yhdenvertaisuutta ajatellen. Sitten tästä leikkaamisesta. Minusta ei kannata kinata, kun luulen, että faktat ovat suunnilleen samat. Eli tänä vuonna laitetaan miljardeja enemmän hyvinvointialueille kuin laitettiin vuonna 23. Eikö niin? Miljardeja laitetaan enemmän, mutta samalla on tietysti totta se, että hallitus leikkaa kustannusten kasvusta. Se on totta. Mutta niinpä Marininkin hallituksessa soten yksi keskeinen tavoite oli hillitä kustannusten kasvua.

Kiitos, herra puhemies! Kiitos, edustaja Lyly, puheenvuorosta. Olette aivan oikeassa. Tämä luku, 7,2 miljoonaa, ja tämä 0,04 prosenttia on todellakin otettu hallituksen esityksen perusteluista, ja ne kuvaavat niitten väärinkäytösten määrää, summaa ja prosenttiosuutta, jotka Kela on pystynyt selvittämään. Mutta tässä Suomen kansalle kerrotussa uutislähetyksessä ja graafissa lukee, että väärinkäytösten osuus Kelan etuuksista on 0,04 prosenttia. No, aivan varmasti ei ole. Johan se olisi maailmanhistoriallinen ihme, jos Kela pystyisi jokaisen väärinkäytöksen selvittämään. Ei tietystikään pysty. Eikä Ylen uutisissa voi olla semmoisia toimittajia, jotka luulisivat, että tämä selvitettyjen väärinkäytösten osuus on todellakin sama kuin väärinkäytösten osuus. Jos siellä on sellaisia toimittajia, jotka tätä luulevat, niin kannustan vaihtamaan työpaikkaa. Eli ei tällä tavoin Suomen kansaa saa johtaa harhaan. Kuten sanoin, on aivan eri asia se, minkä verran on pystytty selvittämään, kuin se, mikä on todellinen määrä. Ei kai kukaan luule, että se ylinopeuksien määrä, mitä vuodessa Suomessa ajetaan, on se, paljonko on ylinopeussakkoja annettu. Jokainen ymmärtää, että on sen lisäksi paljon sellaisia ylinopeuksia, joita ei ole saatu kiinni. Aivan sama koskee tietysti myös Kelan etuuksien väärinkäytöksiä. Herra puhemies! Todella toivon, että Yle oikaisisi tämän väärän tiedon. Kai se vieläkin on mahdollista, vaikka tässä on kohta kuukausi mennyt siitä, kun tämä väärä tieto annettiin. Sitten vielä nyt, kun sain toisen puheenvuoron, tästä tekoälyn hyödyntämisestä, jota siis kannatan, ja siitä, että hypitään seinille, että ei saa, ei saa. Se on mielestäni aivan turhaa, koska vaikka tekoäly sieltä massoista kaivaisi esiin sellaisia poikkeavia tapahtumia, jotka antaisivat aihetta tarkempaan selvittelyyn, ainahan ihminen viime kädessä tekee sen päätöksen: päätöksen pyytää lisäselvitystä, päätöksen tehdä rikosilmoituksen, tutkintapyynnön poliisille. Ainahan ihminen nämä viime kädessä tekee. Eihän tekoäly tee yhtään tutkintapyyntöä poliisille. Eli siinä mielessä en lainkaan ymmärrä Helsingin Sanomien mielipidesivuillakin esiintynyttä muun muassa Amnestyn seinille hyppimistä siitä, että Kelassa harkitaan tai kokeillaan tekoälyn hyödyntämistä näiden petosten ennaltaehkäisyssä. Ja kun siinä on sitten sanottu, että no, miksei sitä hyödynnetä sitten verovalvonnassa, niin minä sanon, että hyödynnettäköön verovalvonnassa, totta kai. Tekoälyä pitää voida hyödyntää silloin, kun on valtava massa, josta tekoäly pystyy, näin minä olen ymmärtänyt, kaivamaan semmoisia poikkeavia tapauksia, joihin ihmisten joko Verohallinnossa tai Kelassa pitää kiinnittää erityistä huomiota.

Arvoisa herra puhemies! Äskettäin selvitettiin, että merkittävä osa startup-yrittäjistä on harkinnut Suomesta muuttoa muualle ja että yksi keskeinen syy tähän on Suomen verotus. Kuvitteletteko te siellä oppositiossa, että verotus on heidän mielestään Suomessa liian kevyttä? Tässä on teille selitys ja vastaus siihen, miksi myös yrittäjien ja asiantuntijatehtävissä toimivien verotusta on kevennetty. Jos edellä mainitut yrittäjät lähtevät Suomesta, samalla lähtevät myös työpaikat ja verotulot. [Suna Kymäläisen välihuuto] Edelleen haluan yhtyä ministeri Grahn-Laasosen vetoomukseen siitä, ettei täällä epäiltäisi ja vääristeltäisi toisten motiiveja. Ette kai oikeasti luule, että hallituksen tai hallituspuolueiden tavoitteena ja motiivina on kiusata tai lyödä vähäosaisia ihmisiä? Kyllä varsin hyvin tiedätte, että näin ei ole.

Arvoisa herra puhemies! Tämä Orpon hallitus, jonka keskusta haluaa tällä välikysymyksellä kaataa, on muun muassa 1) vahvistanut pienipalkkaisen työn kannustavuutta ja kannattavuutta sosiaaliturvaan verrattuna, [Vasemmalta: Suojaosan leikkaaminen!] 2) edistänyt paikallista sopimista, 3) alentanut yrittäjille palkkaamisen kynnystä, 4) rajoittanut poliittisia lakkoja, ja niin edelleen. Tämän hallituksen siis keskusta haluaa kaataa. Sen sijaan näitä uudistuksia ei tehnyt se Marinin hallitus, jossa keskusta oli toisena päähallituspuolueena. Siinä teillä on mielestäni tupailloissa selittämistä, ei käy kateeksi.

Kiitos, arvoisa puhemies! Vastaan edustaja Lohelle: On totta, mielestäni, että hyvinvointialueet tekevät hyvää työtä. Siellä kaikki ihmiset tekevät hyvää työtä ja on päästy eteenpäin. Mutta jotenkin tuntuu, että tämän hallituksen, siis Orpon hallituksen, suurin synti, mitä te olette nyt kolme vuotta täällä julistaneet, on se, että me emme ole riittävän nopeasti ja riittävän paljon korjanneet sitä soteuudistusta ja myös sen rahoitusjärjestelmää, jonka te itse olette luoneet. Sanokaa nyt rehellisesti tämäkin: te loitte tämän rahoitusjärjestelmän, jota arvostelevat talouspolitiikan arviointineuvosto, Erholan raportti ja monet muut. Edustaja Lohi sanoi, että ei pidä lähteä mihinkään hallintojuttuihin. No, ei ollut ongelma edustaja Lohelle luoda tarpeetonta uutta hallintoa, eli nämä hyvinvointialueet ja niiden valtuustot ja vaalit ja valtuustoryhmät ja ryhmärahat ja kaikki tämä turha, [Puhemies koputtaa] mutta se on ongelma, että lähdettäisiin purkamaan tätä turhaa hallintoa.

Arvoisa herra puhemies! Olen ollut aika monta kuukautta nyt pois täältä salista, mutta tuntuu turvalliselta tulla takaisin, koska puheet ovat aivan samanlaisia kuin ennen. [Naurua — Hannu Hoskonen: Tervetuloa kotiin!] Täällä edustajat Tynkkynen ja Sarkkinen puhuivat edelleen suurituloisten veroalennuksista. Tosiasiahan on se, että valtaosan ansiotuloverojen kevennyksistä hallitus on suunnannut pieni- ja keskituloisille, mistä talouspolitiikan arviointineuvosto on hallitusta moittinut. Mutta on totta, että myös suurituloisten verotusta on kevennetty. Sen minä ymmärrän, että edustaja Sarkkinen pitää 59 prosentin marginaaliveroastetta oikeudenmukaisena, mutta sitä en ymmärrä, että vihreätkin ovat sitä mieltä, että on oikein, että vaikka ihmisellä olisikin suuri palkka, niin hän joutuu lisätöistä ja ylitöistä ja uudesta haastavammasta työstä, siitä lisätulosta, maksamaan 59 prosenttia veroa. Onko se teidän vihreiden mielestä todellakin oikeudenmukaista?