Östman Peter

Arvoisa puhemies! Iranin islamistinen diktatuuri toteutti tammikuussa mielenosoituksen väkivaltaisen tukahduttamisen, minkä jälkeen EU on asettanut uusia pakotteita ja ilmoittanut tukevansa Iranin siviiliväestöä sekä ihmisoikeuksia. Yhdysvaltain varapresidentti J. D. Vance totesi tällä viikolla, että Iraniin liittyvä konflikti on siirtymässä nyt uuteen vaiheeseen. Nämä Iraniin liittyvät jännitteet heijastuvat myös Eurooppaan energian saatavuuden, polttoainehintojen, meriliikenteen kyberuhkien ja yleisen turvallisuustilanteen kautta. Kysyn kaksi kysymystä ulkoministeriltä. Ensimmäinen kysymys: mitä konkreettisia tuloksia EU on saavuttanut Iranin siviiliväestön tukemisessa tammikuun tapahtumien jälkeen? Ja toinen kysymys: miten hallitus arvioi Iraniin liittyvän konfliktin uuden vaiheen vaikuttavan Euroopan ja Suomen turvallisuuteen, talouteen ja polttoainehintoihin?

Kiitos, arvoisa puhemies! Nimi mainittiin useampia kertoja, vaikka se yhdistettiin tähän Tynkkysen listaan, jonka en ole allekirjoittanut, ja niin kuin kaikki tiedämme, edustaja Tynkkynen lähti sitten europarlamenttiin. Mutta sen sijaan joudun vastaamaan KD:n lupauksista. Eikö se mene näin, että minä KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtajana vastaan meidän harjoittamastamme politiikasta? [Tuomas Kettunen: Menee näin!] Ja mitä KD lupasi ennen eduskuntavaaleja? Ruokaturvan vahvistaminen: siinä me ollaan onnistuttu aika hyvin. Kriisitukien järjestäminen: ei niin hyvin, mutta melko hyvin. Uusien kustannusten torjuminen: hyvin. EU:ssa maatalouden puolustaminen: melko hyvin. Sitten tullaan vaikeampiin haasteisiin. Energiakustannusten alentaminen: siinä me ei olla onnistuttu täydellisesti. No, sitten tuottajahintojen vahvistaminen: ei vielä toistaiseksi, mutta elintarvikemarkkinalakihan astui voimaan juuri taannoin, ja se vaikuttaa myöskin ruokaketjun rakenteelliseen uudistukseen. Ja mitä siihen tulee, minä olen kaksi kertaa tänään täällä salikeskustelussa nostanut esille sen ydinongelman, eli me emme täällä voi päättää maidon hinnasta eikä lihan hinnasta. Se tapahtuu markkinoilla, mutta me olemme luoneet työkaluja siihen, ja nyt olisi sitten tuottajien perustamien osuuskuntien tehtävä myöskin kantaa vastuuta tästä. Edustaja Viljanen kävi kuiskimassa, että se minun osoittamani kritiikki heitä kohtaan pitää kyllä paikkansa, mutta olisin tietysti toivonut, että joku keskustan edustaja olisi myöskin yhtynyt tähän kritiikkiin. Se pitää paikkansa, että ei se hintataso korjaannu, elleivät nämä muut toimijat ruokaketjussa myöskin kanna vastuutaan.

Arvoisa puhemies! Käymme edelleen pitkän keskustelun jälkeen tärkeän keskustelun maatalouden nykytilanteesta ja tulevaisuudesta. Käydyn keskustelun pohjalta tulkitsen niin, että ongelman ytimen voisi kuvata niin, että tuottajien osuus ruokaketjun hinnasta on liian pieni. Tästähän me olemme kaikki yhtä mieltä. Haluan siksi palata siihen, mitä sanoin ryhmäpuheenvuorossani. ”Keskusta on oikeassa yhdessä asiassa: tuottajan osuus kuluttajan eurosta on edelleen liian pieni. Mutta suomalaiset viljelijät ansaitsevat myös vastauksen siihen, miksi tämän ongelman sallittiin jatkuvan vuosikymmenestä toiseen. Pelkän huolen esittäminen ei enää riitä, vaan meidän on uskallettava puhua myös vastuusta ja käytännön ratkaisuista.” Sitaatti jatkuu: ”Suomalaisen maatalouden ympärille on vuosikymmenten aikana rakentunut vahva osuustoiminnallinen järjestelmä. Osuuskaupat ovat asiakasomisteisia, ja osuuspankit ovat syntyneet tukemaan paikallista yrittäjyyttä ja maaseudun elinvoimaa. Juuri siksi vastuu ei kuulu yksin valtiolle eikä hallitukselle vaan koko ruokaketjulle. Kun tuottajan osuus jää liian pieneksi, meidän on uskallettava kysyä, mitä voivat tehdä maito- ja lihateollisuus, rahoittajat ja kaikki osuustoiminnalliset toimijat tilanteen korjaamiseksi. Suomalaiset viljelijät odottavat perustellusti, että myös heidän omistamansa ja heidän hyväkseen aikanaan rakennetut rakenteet kantavat vastuunsa tuottajien hyvinvoinnista ja kotimaisen ruuantuotannon tulevaisuudesta.” Suomessa hinnat määräytyvät markkinoilla ostajien ja myyjien välisissä sopimuksissa. Eduskunta voi säätää lakeja, jotka vaikuttavat markkinoiden toimintaan ja tuottajien neuvotteluasemaan, mutta se ei määrää, mitä hintaa maataloustuottajille on maksettava tuotteista. Mutta eduskunta voi välillisesti vaikuttaa tuottajien tuloihin esimerkiksi säätämällä elintarvikemarkkinalakia ja vahvistamalla tuottajien sopimusasemaa, niin kuin Orpon hallitus on nyt tehnyt. Tätä lakihanketta keskusta kannatti, ja se yhtyi maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintöön. Kiitos siitä tuesta. [Tuomas Kettunen: Olkaa hyvä!] Jotta tämän päivän keskustelusta ei synny väärinkäsityksiä, haluan kysyä ministeriltä: onhan se niin, että tuottajien saama hinta maidosta ja lihasta päätetään muualla kuin täällä eduskunnassa? Jos eduskunta yrittäisi määrätä yksityisten kauppasopimusten hinnat yleisesti lailla, se olisi poikkeuksellinen [Hälinää] — kuunnelkaa loppuun — ja kilpailu- sekä markkinatalousjärjestelmän kannalta hyvin ongelmallinen ratkaisu. Vai oletteko te eri mieltä, arvon opposition edustajat? Siksi tuottajahintojen suora sääntely on Suomessa hyvin rajallista. Korjatkaa, jos olen väärässä, ja haluaisin myöskin kuulla ministerin vastauksen tähän. [Pertti Hemmilä: Olette aivan oikeassa!]

Arvoisa puhemies! Suomalaiset viljelijät haluavat saada tuotteestaan oikeudenmukaisen korvauksen ja investoida tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Siitä olemme kaikki yhtä mieltä. Siksi tämä hallitus lupasi uudistaa elintarvikemarkkinalakia, ja sen me teimme, mutta se on vain työkalu markkinoiden ohjaamiseen oikeudenmukaisempaan suuntaan. Suomen eduskunta ei nimittäin päätä ruokaketjun eri toimijoiden hinnoitteluista — Suomen eduskunta ei tee sitä. Pellervon rakentama osuustoimintajärjestelmä vahvisti tuottajien asemaa 1900-luvulla, mutta viimeisten 30 vuoden aikana tuottajan osuus arvoketjusta ei kuitenkaan ole vahvistunut, vaan pikemminkin heikentynyt. Kun tuottajan osuus jää liian pieneksi, meidän on uskallettava kysyä, mitä voivat tehdä ne päättäjät, jotka edustavat alkutuottajia maito- ja lihateollisuudessa ja erityisesti S-kaupassa.

Arvoisa puhemies! Jos me pohdimme, mikä yksittäinen päätös parantaa suomalaisen maa- ja metsätalouden tulosta kaikkein eniten, vastaus on selvä: ruokaketjun arvonjaon muuttaminen siten, että alkutuottaja saa nykyistä suuremman osuuden kuluttajan eurosta. Tällaisen ratkaisun vaikutus on suurempi kuin yksittäisen tukipaketin, veronalennuksen tai investoinnin. Suomessa on puhuttu reilummista elintarvikemarkkinoista jo vuosikymmenten ajan, mutta ratkaisut ovat toistaiseksi jääneet puolitiehen. [Anne Kalmari: Ja edelleen!] Nyt hallitus on viimein vienyt asiaa määrätietoisesti maaliin maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin johdolla. Elintarvikemarkkinalain uudistaminen on yksi tämän hallituskauden tärkeimmistä maatalouspoliittisista hankkeista. Sen tavoitteena on vahvistaa alkutuottajan asemaa, puuttua epäreiluihin kauppatapoihin ja tasapainottaa ruokaketjun valtasuhteita. On tärkeää, että jokainen suomalaisessa elintarvikeketjussa, tuottajasta teollisuuteen ja kauppaan, saa oikeudenmukaisen korvauksen tekemästään työstä. Lainsäädännöllä vahvistetaan myös mahdollisuuksia tarkastella sopimuksia uudelleen silloin, kun tuotanto-olosuhteet tai kustannukset muuttuvat merkittävästi. Uudistuksessa on kiinnitetty huomiota myös kaupan omiin tuotemerkkeihin. Arvoisa puhemies! Moni viljelijä on todennut, ettei tavoitteena ole elää tukien varassa. Tuet nähdään usein välttämättömänä paikkauskeinona niin kauan kuin ruokaketjun tulonjako ei ole riittävän tasapainoinen. Siksi tällä hallituskaudella ei olla tyydytty vain toteamaan ongelmaa, vaan hallitus on tehnyt konkreettisia toimenpiteitä vahvistamalla elintarvikemarkkinoiden pelisääntöjä ja parantamalla alkutuottajan asemaa. Arvoisa puhemies! Keskusta on oikeassa yhdessä asiassa: tuottajan osuus kuluttajan eurosta on edelleen liian pieni. Mutta, arvoisa puhemies, viljelijät ansaitsevat myös vastauksen siihen, miksi tämän ongelman sallittiin jatkuvan vuosikymmenestä toiseen. [Ritva Elomaa: Aivan!] Pelkän huolen esittäminen ei enää riitä, vaan meidän on uskallettava puhua myös vastuusta ja käytännön ratkaisuista. [Välihuutoja keskustan ryhmästä] — Kuunnelkaa. — Suomalaisen maatalouden ympärille on vuosikymmenten aikana rakentunut vahva osuustoiminnallinen järjestelmä. Osuuskaupat ovat asiakasomisteisia, ja osuuspankit ovat syntyneet tukemaan paikallista yrittäjää ja maaseudun elinvoimaa. Juuri siksi vastuu ei kuulu yksin valtiolle eikä yksin hallitukselle vaan koko ruokaketjulle. Kun tuottajan osuus jää liian pieneksi, meidän on uskallettava kysyä, mitä voivat tehdä maito- ja lihateollisuus, rahoittajat ja kaikki osuustoiminnalliset toimijat tilanteen korjaamiseksi. Suomalaiset viljelijät odottavat perustellusti, että myös heidän omistamansa ja heidän hyväkseen aikanaan rakennetut rakenteet kantavat vastuunsa tuottajien hyvinvoinnista ja kotimaisen ruuantuotannon tulevaisuudesta. Suomalaiset viljelijät haluavat saada tuotteestaan oikeudenmukaisen korvauksen ja investoida tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Lopuksi: juuri tätä tavoitetta elintarvikemarkkinalain uudistukset edistävät, [Puhemies koputtaa] ja siksi pidän niitä yhtenä tämän vaalikauden merkittävimmistä maatalouspoliittisista uudistuksista.

Arvoisa puhemies! Me olemme täällä keskustelemassa siksi, että me haluamme vaalia sitä, että investointipäätökset tehdään läpinäkyvästi ja avoimesti. Tässä on viitattu myöskin Vantaan areenaprojektiin. Sen rahoituksen on tarkoitus perustua ensisijaisesti yksityiseen rahoitukseen. Vantaan kaupungin tuki on tähän asti ollut kaavoitusta, tonttia, maanvuokrajärjestelyjä sekä hankkeen valmistelun mahdollistamista. Mittaluokaltaan tämäkin hanke — se on varmaan hieno hanke — olisi yksi Suomen suurimmista yksittäisistä tapahtuma- ja kiinteistöinvestoinneista, ja toteutuessaan siitä tulisi myös Suomen suurin sisätapahtuma-areena. Pääpiirteittäin rahoitusmalli on se, että se on yksityinen hankeyhtiö, joka vastaa rahoituksen järjestämisestä, mutta hankkeen mukaan yhtenä rahoittajana on kansainvälinen sijoitusyhtiö EPower Capital, rekisteröity Dubaissa. Arvoisa puhemies! Kun kyse on kymmenien miljoonien tai satojen miljoonien eurojen hankkeista, on kohtuullista kysyä, ketkä ovat lopulliset rahoittajat, millaisia oikeuksia he saavat [Puhemies koputtaa] ja ovatko sopimukset riittävän avoimia tässä tapauksessa.

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää hyvänä, että valtioneuvosto antaa tiedonannon, jotta eduskunta saa läpinäkyvästi haluamansa tiedot Garden Helsinki ‑hankkeen päätöksenteosta. Julkisen rahan käyttöä pitää voida arvioida kriittisesti. Päätösten perusteiden on oltava avoimia, valmistelun läpinäkyvää ja päättäjien valmiita vastaamaan vaikeisiinkin kysymyksiin. Se on demokratian perusta. Mutta samalla on syytä pitää mittasuhteet mukana. Tänään eduskunta ei kokoonnu siksi, että valtion rahaa olisi kadonnut, ei siksi, että Garden Helsingille olisi maksettu euroakaan, eikä siksi, että päätös olisi jo toteutettu, vaan kokoonnumme keskustelemaan keväällä 25 tehdystä ehdollisesta investointivarauksesta — ehdollisesta investointivarauksesta. Kysymysten esittäminen on politiikkaa parhaimmillaan, vihjailu, syylliseksi julistaminen ja ajojahti eivät ole. Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee investointeja, työpaikkoja, matkailua ja kansainvälisiä tapahtumia. Siksi hallitus on tehnyt riihissään talouskasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi lukuisia investointeja ja toimenpiteitä, joilla vauhditetaan uutta kasvua. Hallituksen mittavassa investointiohjelmassa tuetaan laajasti erilaisia investointeja kaikkialla Suomessa, liittyen myös muun muassa huoltovarmuuteen ja liikenneinfrastruktuuriin. Garden Helsinki ‑hankkeen ehdollinen tukipäätös oli yksi näistä monista toimista, joilla talouskasvua on pyritty vauhdittamaan. Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että valtioneuvosto käynnistää selvitystyön, jonka tavoitteena on, että suuren kokoluokan hankkeiden valtiontuen hakemiselle määritellään selkeät menettelyt ja kriteerit. Garden Helsinki ‑hankkeeseen liittyvässä julkisessa keskustelussa kyse on ollut ennen kaikkea siitä, että on puuttunut polku ja prosessi erittäin suuren kokoluokan rakennushankkeiden tukemiseen. [Timo Harakka: Ei puutu!] Sitä ei ole tällä hetkellä, eikä sitä ole ollut myöskään aiempien hallitusten aikana. [Timo Harakka: Kyllä oli!] Liikuntapaikkahankkeet tulee käsitellä läpinäkyvästi ja yhdenvertaisen menettelyn kautta. On tärkeää, että tässä yhteydessä selvitetään, millainen kapasiteettitarve Suomessa on, millaisia vastaavia esimerkkejä Suomen lähialueilla on ja millaisia hankkeita Suomessa on parhaillaan suunnitteilla. Selvitys tarjoaa hyvän pohjan hallitusneuvotteluihin ja tulevaisuutta ajatellen. Suurten urheilutapahtumien ohella tarvitsemme suomalaisille lisää liikuntapaikkoja. Kristillisdemokraatit ovat esittäneet, että seuraavalla hallituskaudella tulisi toteuttaa liikuntapaikkarakentamisen korjauspaketti. Hyvät olosuhteet luovat pohjan liikunnalliselle elämäntavalle, paikallisille urheiluseuroille ja menestyvälle urheilulle ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiselle. Taloudellisesti tiukkana aikana tässä työssä tulee yhä vahvemmin hyödyntää yhteistyötä ja EU-rahoitusta. Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Poutalan vastuualueella onkin parhaillaan käynnissä selvitys, miten EU-rahoitusta voidaan hyödyntää entistä paremmin liikuntapaikkarakentamisessa. Arvoisa puhemies! On hyvä edelleen muistaa, että Helsinki Garden ‑hankkeessa kyse oli ehdollisesta tukipäätöksestä — euroakaan veronmaksajien rahaa ei ole maksettu. Garden Helsinki ‑hankkeen uudelleenarvioinnille oli siis selkeä tarve, kun hanke on viivästynyt ja pienentynyt, rahoitustilanne on auki ja hallihankkeiden kilpailutilanne on muuttunut. Siksi valtioneuvostossa eilen tehty päätös olla tukematta hanketta oli oikea. Mitään uutta ei ole siinä, että oppositio pyrkii kritisoimaan hallitusta etenkin vaalien lähestyessä. Osa epäilyistä ja syytöksistä on ollut vakavia. Siksi onkin oikein hyvä, että oikeuskansleri ja Valtiontalouden tarkastusvirasto selvittävät osiltaan päätöksentekoprosessia ja siihen liittynyttä vaikuttamistyötä. Arvoisa puhemies! Suomi ei nouse syyttelyllä eikä jakolinjoja syventämällä. Suomi on aikanaan noussut ja tulee myös tulevaisuudessa nousemaan työllä ja yhteishengellä. Toivon, että puoluerajat ylittäen keskittäisimme voimavaramme ongelmien ja syyttelyn sijaan ratkaisujen ja kasvutoimien etsimiseen yhdessä. Pääministeri Orpolla on KD:n eduskuntaryhmän luottamus. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus ei ole vaatinut kuntien pakkoliitoksia, tulkoon se selväksi. [Välihuutoja] Kun näitä kyselytunteja seuraa, niin ihmisille syntyy kuva, että Suomessa kaikki menee aina vain huonompaan suuntaan. Tällainen keskustelun sävy lisää ihmisten epävarmuutta ja huolta tulevaisuudesta. On kuitenkin syytä muistaa, että monessa asiassa Suomen yhteiskunta valtiona ja sen kunnat toimivat ja hallitus pyrkii saamaan taloutta määrätietoisesti hyvälle ja kestävälle pohjalle. Eilen EU-komissio arvioi, että Suomi on ryhtynyt tuloksellisiin toimiin julkisen talouden vahvistamiseksi ja liiallisen alijäämän korjaamiseksi. Komission viesti antaa ulkopuolisen, riippumattoman arvion siitä, että hallituksen tekemät ratkaisut ovat oikeansuuntaisia. [Pia Sillanpää: Kyllä!] Kysynkin valtiovarainministeriltä: mitä EU-komission tuore arvio kertoo Suomen talouden tilanteesta ja hallituksen sopeutustoimien uskottavuudesta, ja millaisen viestin ministeri haluaa välittää niille suomalaisille, jotka ovat huolissaan maamme tulevaisuudesta? [Mauri Peltokangas: Erinomainen kysymys!]

Arvoisa puhemies! Aivan kuin edustaja Savola, iloitsen siitä, miten yksimielinen Suomen eduskunta on Ukrainan väestön ja sen itsenäisyyden tukemisessa. Suomihan on tukenut Ukrainaa vahvasti yhdessä muun Euroopan kanssa. Pohjoismaat, Baltian maat, Puola, Saksa, Ranska ja Britannia ovat olleet keskeisiä tukijoita, vaikka lähestymistavoissa on ollut eroja. Haluaisin kysyä ulkoministeriltä: jos katsotte seuraavaa vuotta eteenpäin, mikä on Suomen ulkopolitiikan suurin haaste Ukrainan sodan ja Euroopan turvallisuuden näkökulmasta ja mitä Suomen pitäisi tai mitä se voisi tehdä, jotta Euroopan yhtenäisyys säilyy?

Den kristdemokratiska riksdagsgruppen stöder Finlands deltagande i operation Legio. Finland ska bära sitt ansvar tillsammans med andra europeiska partnerländer och stödja Ukraina i dess rätt att försvara sin frihet, sin självständighet och sin territoriella integritet. Genom utbildning, samarbete och långsiktigt stöd stärker vi både Ukrainas försvarsförmåga och Europas gemensamma säkerhet.

Arvoisa puhemies! Yhteisöveron kilpailukyky vaikuttaa siihen, minne yritykset investoivat, rakentavat uusia tuotantolaitoksia ja palkkaavat työntekijöitä. Yritykset siis luovat työpaikkoja — työpaikkoja sekä tavallisille että epätavallisille ihmisille. Jos veronkevennys perutaan, niin kuin oppositio esittää, Suomi muuttuu suhteellisesti vähemmän houkuttelevaksi investointikohteeksi aikana, jolloin kilpailu pääomista on kovaa. Hallituksen tavoitteena on, että yhteisöveron laskeminen palautuu investointien, työpaikkojen ja talouskasvun kautta. Kysymys on siis siitä, halutaanko Suomeen enemmän kasvua ja pääomia vai eikö haluta. KD:n mielestä tarvitsemme politiikkaa, joka kannustaa yrityksiä kasvamaan, investoimaan ja työllistämään tavallisia ja epätavallisia suomalaisia. Toivoisin, että tämä olisi koko eduskunnan — siis kaikkien täällä salissa olevien — tavoite.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajalle, edustaja Elomaalle esittelystä. Tämä lakiesitys sisältää monia tärkeitä ja tarpeellisia ehdotuksia. Sen jälkeen, kun valiokunnan mietintö valmistui, olemme valiokunnassa huomanneet joitakin kirjauksia, jotka voivat johtaa erilaisiin tulkintoihin. Valiokunnan mietinnössä ei oteta kantaa siihen, miten lintujen pesintäaikana sovellettavan puunkorjuukiellon piiriin kuuluva korpi määritellään. Asialla on merkitystä käytännön metsänkäsittelyssä. Katsomme, että metsälain 10 c   §:ään tulee ottaa säännös, jonka mukaan korvella tarkoitetaan puustoista suota, jossa turvekerroksen paksuus on vähintään 30 senttimetriä ja pääpuulajeja ovat kuusi tai koivu. Maa- ja metsätalousvaliokunta vastaa mietinnön teksteistä kokonaisuudessaan, ja koska olemme jälkikäteen havainneet ristiriitaisia kirjauksia, on myös meidän vastuullamme korjata ne. Edellä olevan perusteella esitän, että asia lähetetään takaisin maa- ja metsätalousvaliokuntaan mietinnön laatimista varten. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Niin kuin moneen kertaan tässä salissa on todettu, Suomen talous ei ole 20 vuoteen kasvanut. On myöskin peräänkuulutettu, mikä on se SDP:n varsinainen vaihtoehto, mitkä ovat ne konkreettiset toimet, millä me saataisiin käännettyä Suomen valtiontalous sellaiseen kuntoon, että se on kestävällä pohjalla. Toistaiseksi olen ymmärtänyt, että SDP:n talouslinja nojaa enemmän siihen, että toivotaan, että talouskasvu syntyisi itsestään, [Pia Viitanen: Se on se hallituksen talouslinja!] kun taas Petteri Orpon hallitus on painottanut enemmän menojen leikkausta ja rakenteellisia uudistuksia, joita olisi pitänyt tehdä jo vuosikymmeniä sitten. [Pia Viitanen: Miltä näyttää tulostaulu?] Valtiontalouden tasapainottaminen on SDP:n mallissa kuitenkin hitaampaa ja riippuu siitä, toteutuuko se odotettu ja toivottu kasvu, jolloin riskinä on, että velkaantuminen jatkuu myös seuraavat 20 vuotta.

Arvoisa puhemies! Niin kuin edellinen puhuja sanoi, kevään kehysriihi käytiin poikkeuksellisessa ajassa. Mutta kaikesta siitä pessimismistä huolimatta, jota oppositio levittää, Suomen taloudessa näkyy kuitenkin selviä merkkejä kasvun vahvistumisesta. Tilastokeskuksen tuoreen raportin mukaan vuoden alku on ollut poikkeuksellisen vahva täällä Suomessa, jopa EU:n kärkeä. Kasvua tukevat muun muassa piristynyt yksityinen kulutus, palveluiden ja kaupan liikevaihdon kasvu sekä teollisuuden ja rakentamisen myönteiset näkymät. Hallituksen tärkein tehtävä on huolehtia suomalaisten arjesta, turvallisuudesta ja tulevaisuudenuskosta. Tätä vastuuta kannettiin kehysriihessä päätöksillä, jotka rakentavat työtä, turvaa ja toivoa. Kehysriihessä päätimme lisätä työllisyystoimia erityisesti nuorille ja pitkäaikaistyöttömille. Vahvistamme nuorten työllistämisseteliä, toteutamme nuorisotyöttömyyden vähentämisen pilotteja ja tuemme paluuta työelämään täydennyskoulutuksen osaamisseteleillä. Lisäksi valtio palkkaa 500 kesätyöntekijää ja harjoittelijaa. Näillä toimilla avaamme ovia työelämään ja annamme ihmisille mahdollisuuden rakentaa omaa tulevaisuuttaan työn kautta. Uudet työpaikat syntyvät yrityksissä, ja siksi yrittäjyyden edellytysten vahvistaminen oli keskeinen osa kehysriihtä. Teemme yrittämisestä kannattavampaa keventämällä yrittäjien verotusta, korottamalla yrittäjävähennystä ja uudistamalla YEL-järjestelmää oikeudenmukaisemmaksi. Parannamme myös kasvuyritysten mahdollisuuksia houkutella osaajia uudistamalla työsuhdeoptioiden verotusta ja viemme eteenpäin raskaan liikenteen ammattidieseljärjestelmää. Kristillisdemokraatit ovat johdonmukaisesti ajaneet lapsiperheiden opintotuen vahvistamista. Kehysriihessä päätimme opintotuen kokonaisuudistuksesta ja teemme siitä kannustavamman. Vahvistamme perheellisten opiskelijoiden asemaa, uudistamme opintolainahyvitystä ja parannamme huoltajakorotusta siten, että siihen vaikuttaa jatkossa lasten lukumäärä. Sisaruskorotuksella helpotamme lapsiperheiden arkea ja madallamme kynnystä yhdistää opiskelu ja perhe-elämä. Lisäksi helpotamme asumista ja arkea korottamalla kotitalousvähennystä, parantamalla asp-lainojen ehtoja ja tukemalla taloyhtiöiden korjausrakentamista. Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraatit ovat pitkäjänteisesti ajaneet maatalouden toimintaedellytysten turvaamista. Kehysriihessä päätimme maksaa maatalouden energiaveronpalautuksen EU-sääntelyn salliman maksimin mukaisesti. Varaudumme vahvistamaan maatalouden tuotantopanosten huoltovarmuutta, vakinaistamme ravinnekiertotuen ja edistämme fossiilisista raaka-aineista irtautumista panostamalla biokaasutuotantoon. Nämä päätökset turvaavat kotimaisen ruuantuotannon myös kriisien keskellä. Lisäksi hallitus ryhtyy valmistelemaan määräaikaista kokeilulainsäädäntöhanketta erityistalousalueiden käynnistämiseksi osana itäisen Suomen ohjelmaa. Panostamme tie- ja raideinfraan sekä vahvistamme alueen energia- ja sähköjärjestelmän suunnittelua valtion ja paikallisten toimijoiden yhteisillä työryhmillä. Sujuvat yhteydet, investoinnit ja kannustimet luovat edellytyksiä elinvoimalle, työpaikoille ja turvallisuudelle myös itäisessä Suomessa. Arvoisa puhemies! Orpon hallitus on osoittanut, että vaikeassakin ajassa voidaan tehdä päätöksiä, joilla vahvistetaan työtä, yrittäjyyttä, perheitä ja huoltovarmuutta. Suurempaan muutokseen tarvitaan vielä maailmantilanteen tasapainottumista ja meidän kaikkien yhteistyötä. Mutta kun loppuvuoden ja alkuvuoden merkkejä tarkastellaan yhdessä, kokonaiskuva alkaa hiljalleen kääntyä valoisampaan suuntaan. Useilla sektoreilla nähdään samanaikaisesti piristymistä: kulutuksessa, rakentamisessa ja teollisuudessa. Arvoisa puhemies! Lopuksi: Toivo syntyy usein juuri tällaisista pienistä mutta toistuvista myönteisistä signaaleista. Kun ne alkavat vahvistaa toisiaan, syntyy käänne, joka ei näy vain tilastoissa vaan myös arjessa: työpaikkoina, investointeina ja luottamuksena tulevaan.

Arvoisa rouva puhemies! Suomen ilmastopolitiikkaa ei voida tarkastella irrallaan nykytilanteesta. Ilmastonmuutoksen hillintä on tärkeä ja välttämätön tavoite, mutta samalla vastassamme ovat muut yhtä aikaa vaikuttavat haasteet: turvallisuustilanne Euroopassa, väestön ikääntyminen, heikkenevä huoltosuhde ja talouden kantokyky. Pienenä ja viennistä riippuvaisena maana meidän on huolehdittava kansalaisten arjesta: siitä, että on ruokaa ja lämpöä ja liikenne toimii. Ilman taloudellista kestävyyttä ei synny kestäviä ilmastoratkaisuja. Ilmastopolitiikan on oltava toteutettavissa, ja sen seuraukset eivät voi kaatua kohtuuttomasti ihmisten tai yksittäisten toimialojen harteille. Hallituksen keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma edustaa maltillista ja pragmaattista linjaa. Se pyrkii ohjaamaan päästöt parempaan suuntaan keinoilla, jotka voivat toteutua tiukassa taloustilanteessa. Realistinen suunnitelma on kestävämpi lähtökohta kuin lupaukset, jotka eivät toimi käytännössä. Liikenne on taakanjakosektorin suurin yksittäinen päästölähde, ja tavoitetasolle on vielä matkaa. Teknologinen kehitys, kuten sähköautojen nopea yleistyminen, muuttaa liikennesektoria tällä hetkellä poliittisia päätöksiä nopeammin. Tilanne Lähi-idässä on jo nostanut polttonesteiden hintaa. Liikennepäästöihin vaikutetaan esimerkiksi kehittämällä joukkoliikennettä. Arvoisa rouva puhemies! Kristillisdemokraatit painottavat, että päätösten on huomioitava Suomen erityisolosuhteet: pitkät etäisyydet, harva asutus ja suomalaisten arjen tarpeet. Suomen geopoliittinen tilanne pitkälti Itämereltä tulevien kuljetusketjujen varassa on tärkeä huoltovarmuuskysymys. Rakentamisessa ja rakennusten lämmitysratkaisuissa on jo nähtävissä merkittävää edistystä. Päästöt ovat vähentyneet öljylämmityksestä luopumisen ja parantuneen energiatehokkuuden ansiosta. Lämmitysmuotojen muutokset tukevat ilmastotavoitteiden edistämistä hyvin konkreettisesti. Ympäristövaliokunta on kiinnittänyt huomiota ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmän päällekkäisyyksiin ja aikataulutuksiin. Voisikin olla aiheellista selvittää, miten ne jatkossa kytkeytyisivät tiiviimmin hallitusohjelmaan ja julkisen talouden suunnitteluun. Valiokunnan mietinnön keinot, kuten turvemaiden kosteikkoratkaisut, metsittäminen sekä biomassan käsittelyn kehittäminen, on kyettävä tasapainottamaan Suomen energiaomavaraisuuden kanssa. Turve on edelleen tärkeä huoltovarmuuskysymys energiantuonnin häiriöitä ja kylmiä talvikuukausia varten. Myös biokaasutuotannon merkitys nousee, sillä se tukee ilmastotavoitteita, energiahuoltovarmuutta ja maatilojen kannattavuutta. Suomalainen maatalous on erityisasemassa, sillä sen on varmistettava ruuan tuotanto ja huoltovarmuus. Päästöjen vähentäminen on tällä sektorilla haastavampaa, ja täysin päästötön ruuantuotanto ei ole realistista. Oikein kohdennetut toimet voivat kuitenkin vahvistaa sekä huoltovarmuutta että ilmastotoimia. Kristillisdemokraatit pitävät tärkeänä, että olemme jatkossakin ruuantuotannossamme omavaraisia. Nurmipohjainen lihan- ja maidontuotanto on vastuullinen ja resurssiviisas tapa tuottaa ruokaa täällä lyhyen kasvukauden Pohjolassa. Ilmatieteen laitos on tutkinut sitä, miten suomalaiset pellot voivat toimia tehokkaammin hiilinieluina. Myös kasviproteiinien laajempaa hyödyntämistä suomalaisessa ruokaomavaraisuudessa tulee selvittää tarkemmin. Lopuksi, arvoisa rouva puhemies: Ilmastonmuutoksen hillintä on pitkä tie, eikä maailma valmistu meidän aikanamme. Työtä on jatkettava hallituskausien yli. Tämä onnistuu parhaiten, kun ilmastopolitiikka huomioi myös talouden realiteetit, kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuuden sekä tavallisten suomalaisten arjen koko maa mukana pitäen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille tästä hyvästä, tarpeellisesta esityksestä. Tässä on käyty pitkään keskustelua näistä prosesseista ja siitä, että tämä olisi jotenkin hoidettu huonosti ja eri tavalla kuin aikaisemmat prosessit. Haluaisin muistuttaa teitä siitä, että silloin kun me liityttiin Natoon, niin menettelytapa oli kutakuinkin samanlainen siinä mielessä, että silloin kutsuttiin tasavallan presidentin johdolla — siis edellisen presidentin johdolla — puolueitten puheenjohtajat, ryhmäpuheenjohtajat, koolle, minkä jälkeen sitten eduskunta rupesi parlamentaarisesti hoitamaan asioita. Nyt tämä prosessi ei poikkea kovinkaan paljon siitä. Pääministeri oli kutsunut puolueitten puheenjohtajat kaikista eduskuntapuolueista ja myöskin ryhmäpuheenjohtajat koolle, informoi ja keskusteli asiasta, ja nyt sitten valtioneuvosto, siis koko hallitus, yhteisrintamassa on tuomassa esityksen eduskuntakäsittelyyn, ja täällä se hoidetaan sitten parlamentaarisesti eri valiokunnissa, niin kuin aikaisemmatkin prosessit. En ymmärrä tätä kritiikkiä tästä prosessista.

Arvoisa puhemies! Suomi ei ole noussut köyhyydestä syyttelyllä tai jakolinjoja syventämällä. Se on noussut työllä, yrittäjyydellä, koulutuksella ja yhteishengellä, [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!] sillä, että ihmiset ovat kokeneet olevansa osa jotakin suurempaa. Kennedy sanoi aikoinaan: ”Älä kysy, mitä maa voi tehdä sinun puolestasi. Kysy, mitä sinä voit tehdä maasi puolesta.” Edelliset sukupolvet ovat rakentaneet hyvinvointimme yhdessä. He ovat olleet valmiit puurtamaan itsensä ja maan eteen. Nyt kun käydään keskustelua köyhyydestä, olisi hyvä myös pohtia, olemmeko me ja meidän sukupolvemme unohtaneet nämä periaatteet. Olemmeko me ajautuneet tilanteeseen, jossa nähdään vain ongelmia eikä ratkaisuja? [Mauri Peltokangas: Demarit on!] Työministeri Marttinen, voitteko vielä kerran luetella niitä toimia, mitä hallitus on tehnyt ja tekee, jotta Suomi palaisi siihen ajatteluun, jolla tämä maa alun perin nostettiin köyhyydestä työn ja yrittämisen [Puhemies koputtaa] ja toivon varaan?

Arvoisa puhemies ja arvoisa oppositio! Venäjän-kaupan romahtaminen, korkojen nousu ja inflaatio eivät ole olleet kotimaisen politiikan päätettävissä. Orpon hallitus on valinnut linjan, jossa Suomen taloutta vakautetaan määrätietoisesti samalla, kun turvallisuudestamme pidetään kiinni. Velkaantumista pyritään hillitsemään, rakenteita uudistetaan, ja samalla Suomi kantaa vastuunsa tukemalla Ukrainaa. Oppositio voi kritisoida, mutta teillä ei ole esittää uskottavia vaihtoehtoja, joilla nämä miljardiluokan iskut olisi voitu välttää. Tässä tilanteessa hallituksen linja on välttämätön ja Suomen edun mukainen. Toisin kuin opposition antama kuva antaa ymmärtää, hallitus ei tee leikkauksia siksi, että se olisi hauskaa. Teemme kaikkemme hillitäksemme — huom. hillitäksemme — velkaantumista, ja teemme tämän tulevia sukupolvia ajatellen. Emme ajattele vain seuraavia vaaleja.

Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston ruokapoliittinen selonteko on Suomen tulevaisuuden kannalta hallituskauden keskeisimpiä asiakirjoja, sillä vahva ruokajärjestelmä on huoltovarmuuden perusta epävakaina aikoina. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kiittää hallitusta sekä maa- ja metsätalousministeriä määrätietoisesta työstä suomalaisen ruokapolitiikan vahvistamiseksi. Selonteko luo näkymän vuoteen 2040 ja kokoaa yhteen ne edellytykset, joille kestävä, kannattava ja turvallinen ruokajärjestelmä voidaan rakentaa. Kotimaiseen ruokaan panostaminen on arvovalinta suomalaisen työn, puhtaiden raaka-aineiden sekä korkeiden laatu- ja eläinsuojelustandardien puolesta. Se on valinta sen puolesta, että ruoantuotanto säilyy elinvoimaisena koko maassa ja että kuluttajien luottamus ruoan turvallisuuteen ja vastuullisuuteen vahvistuu. Tärkeää on, että alkutuotannon kannattavuus ja reiluus nostetaan selonteossa keskeisiksi strategisiksi tavoitteiksi, sillä ne ovat edellytys investoinneille, sukupolvenvaihdoksille ja koko ruokaketjun jatkuvuudelle. Maailman parasta ruokaa ei saa repiä viljelijän selkänahasta. Tuottaja ei voi kantaa kohtuuttomia riskejä kustannusten nousuun maailmanmarkkinoiden heilahtelujen ja sääolosuhteiden puristuksessa, vaan tuottajan asemaa ruokaketjussa on vahvistettava konkreettisilla toimilla. Hallitus onkin tuonut eduskunnan käsittelyyn elintarvikemarkkinalain muutoksen, jonka tarkoituksena on tasapainottaa elintarvikeketjun sisäistä tulonjakoa. Kohtuuhintainen ruoka ja kotimainen tuotanto eivät myöskään ole ristiriidassa keskenään. Toimiva ja reilu ruokaketju pellolta pöytään turvaa sekä tuottajan toimeentulon että kuluttajan mahdollisuuden syödä puhdasta kotimaista ruokaa. Arvoisa puhemies! Huoltovarmuutta ei voi ulkoistaa eikä luoda kriisin keskellä, vaan sitä rakennetaan joka päivä pelloilla ja navetoissa. Ruoka on osa kansallista turvallisuutta siinä missä energia ja terveydenhuolto. Laadukas elintarvikeketjumme tarjoaa myös kasvun mahdollisuuksia ja uutta työtä eri puolille maata. Suomalaisen ruoan vahvuuksia arvostetaan maailmalla, ja vientipotentiaalia on useissa tuoteryhmissä. Viennin lisäämisen on kuitenkin oltava yrityksille strateginen valinta. Pelkkään volyymiin tai ylijäämään perustuvalla viennillä Suomi ei nouse, vaan jalostusarvoa on kyettävä kasvattamaan. Liian usein ruoantuotanto ja ympäristöasiat asetetaan vastakkain. Maataloudella on kuitenkin hyvät edellytykset olla osa ratkaisua. Viljelijä tekee joka päivä työtä luonnon kanssa sen hyvinvointia ajatellen. Uskon, että selonteossa määritelty tavoite luonnon kantokyvyn turvaamisesta onkin laajasti jaettu myös tuottajien keskuudessa. Viljelijälle kuuluu kuitenkin korvaus tuottamastaan lisäarvosta. Ympäristökunnianhimoa ei tule lisätä pelkästään sääntöjen ja rajoitusten kautta vaan mahdollistamalla parempia ja kestävämpiä toimintatapoja. Hienoa on, että selonteossa ruokaa tarkastellaan laajemmin myös kulttuurin, hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta. Lasten ja nuorten ruokakasvatus sekä mahdollisuus terveelliseen ruokaan ovat keskeisiä tulevaisuuden kannalta. Arvoisa puhemies! Lopulta ratkaisevaa on strategian toimeenpano. Hyvät linjaukset eivät yksin riitä, vaan ne on vietävä käytäntöön. Annamme täyden tukemme selonteon ja strategian toimeenpanosuunnitelman laatimiselle ja toivomme, että eduskunta voi mietinnössään tätä työtä evästää. Ruokastrategian toteutus tarvitsee laajan parlamentaarisen sitoutumisen sekä vaikuttavaa EU-politiikkaa. Kun yhteinen suunta ylittää hallituskaudet, syntyy ennakoitavuutta koko ruokaketjun viljelijöistä yrityksiin ja kuluttajiin. Vain siten voimme huolehtia, että Suomessa säilyy tulevaisuudessakin mahdollisuus syödä kotimaassa tuotettuja elintarvikkeita. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Suomen valtiontalouden haasteista huolimatta ja opposition synkistä tilannekuvista huolimatta Suomi on yhdeksättä kertaa rankattu maailman onnellisimmaksi maaksi — yhdeksättä kertaa rankattu maailman onnellisimmaksi maaksi. Yksi selittävä tekijä on, että meillä perhe- ja työelämä on varsin tasa-arvoista, mutta edelleen tehtävää on. Meille kristillisdemokraateille perheiden tukeminen ja lapsitoiveiden toteutuminen on keskeinen tavoite, jonka edistämiseksi olemme esittäneet muun muassa opiskelijavanhempien tilanteen helpottamista, perheverotuksen kehittämistä, valinnanvapauden ja joustavuuden edistämistä päivähoidossa ja niin edespäin. Kysyn ministeri Grahn-Laasoselta: Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta perheen perustamista harkitsevien nuorten parien luottamus tulevaisuuteen vahvistuu ja lapsihaaveet toteutuvat? Entä koska saamme väestöpoliittisen selonteon eduskunnan käsiteltäväksi?