Heinonen Timo

Arvoisa herra puhemies, hyvä pääministeri, muut ministerit, edustajakollegat ja täysistuntoa seuraavat! Käytän tämän puheenvuoron nyt kansanedustajana mutta myös pitkäaikaisena valtion liikuntaneuvoston jäsenenä. Olen toiminut valtion liikuntaneuvostossa pian 20 vuoden ajan, vuodesta 2007 lähtien, toimien sen varapuheenjohtajana aikanaan, mutta myös rakentamisjaoston puheenjohtajana ja tällä hetkellä liikuntaneuvoston puheenjohtajana. Tämä instanssi on se, joka Suomessa näitä liikuntapaikkarakentamisen hankkeita yhtenä päätyönään käsittelee. Meidän ministereistä monet ovat olleet mukana tässä toimielimessä, edustajakollegoistakin monet. Aloitan kuitenkin puheenvuoroni sillä, että me tarvitsemme tähän maahan toimia, jotka vahvistavat meidän taloutta, matkailua. Tapahtumateollisuudesta on tänään puhuttu aivan liian vähän minun mielestäni. Ja näitä varten tämäntyyppisiä hankkeita Suomessa tarvitaan tulevaisuudessa entistä enempi. Matkailun merkitys maamme taloudessa on vahvistunut merkittävällä tavalla. Matkailun bkt-osuus nousi kahteen ja puoleen prosenttiin, ja se työllistää lähes 150 000 henkeä. Matkailuala kasvoi itse asiassa viime vuonna kaikista OECD-maista Suomessa eniten, 16,5 prosenttia. Tämä tuo työpaikkoja, tämä tuo verotuloja. Ja sitten tietysti tapahtumateollisuus tämän ympärillä merkittävänä toimijana työllistää vakituisesti noin 24 000—25 000 ihmistä, välillisesti jopa 200 000. Yrityksiä tapahtumateollisuudessa toimii noin 3 200, ja alan arvo on jopa kolme miljardia. Tästä puhutaan, kun tähän maahan halutaan kulttuuria, teattereita, tapahtuma-areenoita ja muuta, näitä tukevaa infraa. Sitten ajattelin, että käyn hivenen läpi sitä, mitä valtion liikuntaneuvostossa on tämän asian ympärillä tehty. Suunta-asiakirja on asiakirja, joka ohjaa siis meidän liikuntapaikkarakentamista. Siellä aikanaan parisenkymmentä vuotta, vajaa 20 vuotta sitten, syntyi tilanne, että tämä normaali tuki, joka on noin 700 000—800 000 per hanke — puhutaan uimahalleista, jäähalleista, tämäntyyppisistä — ei enää toiminutkaan tietyissä isommissa hankkeissa. Esille nousi Olympiastadionin peruskorjaustarve, Kansi-areena eli nykyinen Nokia-areena, muutamia talviurheilukeskuksia, mäkihyppypaikkoja ja muita, ja näiden pohjalta luotiin järjestelmää tunnistaa tällaisia valtakunnallisesti merkittäviä hankkeita. Tämän prosessin kautta on edetty tässä Garden-kysymyksessä, mutta myös muissa hankkeissa, joita tässä esille toin. Haluan alleviivata sitä, että nämä ovat aina harkinnanvaraisia, eli kaikille areenoille ei valtion ole välttämätöntä tukea osoittaa, vaan ne ovat aina harkinnanvaraisia, kokonaisharkintaan perustuvia hankkeita. Sen takia pääkaupunki Helsinki on yhtenä aivan konkreettisena noussut tässä esille. Kaikkia on kohdeltu tismalleen samalla tavalla, myös tämän Helsinki Garden -hankkeen kohdalla. Käyn sitä kohta läpi tuossa muutamien pöytäkirjanotteiden kautta. Ja kun täällä on puhuttu vakiintuneista toimintatavoista, niin voin senkin todeta, että ne ovat olleet tismalleen samanlaisia. Katsoin, millä tavalla esimerkiksi Olympiastadionin suuri hanke on lähtenyt liikkeelle. Se koettiin silloin niin massiiviseksi hankkeeksi, että saman tien totesimme, että ei, se ei onnistu täältä normaalista valtion liikuntapaikkarakentamisesta. Sen jälkeen käytiin laaja keskustelukierros kaikkien puolueiden kanssa. Se taisi nousta peräti hallitusohjelmaan kirjaukseksi ja päätökseksi, että näin lähdetään tekemään, ja 16.5.2012 talouspoliittinen ministerityöryhmä teki siitä päätöksen. Ja hyvät edustajakollegat, sekin päätös, jonka teki silloin vasemmistoliittolainen urheiluministeri, oli myös ehdollinen. Tässä kerrottiin, että kyllä, Suomen valtio osallistuu Olympiastadionin remonttiin, mutta Helsingin kaupungin pitää osallistua siihen puolella. Se oli ehdollinen tismalleen samalla tavalla. Kukaan ei sanonut, että raha tulee automaattisesti, niin kuin ei tässä Garden-hankkeessakaan. Tämä on hyvä tässä kokonaisuudessa muistaa. En, arvoisa puhemies — ja puhemieskin ehti tässä puheenvuoroni aikana vaihtua — päässyt näihin pöytäkirjoihin vielä lainkaan. Palaan niihin hetken kuluttua. Ne vievät tässä jonkun tovin sitten sen jälkeen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää teitä siitä, että päätitte kutsua eduskunnan koolle kesätauolta. Näin aito ja toimiva demokratia toimii. Se on arvokasta myös opposition tiedonsaannin näkökulmasta. Näin olisi itse asiassa pitänyt toimia myös viime vaalikaudella, kun silloisen ministeri Tuppuraisen johdolla tehtiin miljardidiilejä Uniperin kanssa. Ne olivat historiamme kalleimmat tekstiviestit. Tänään puhumme 35 miljoonasta, silloin puhuttiin 5,8 miljardista. Helsingin Sanomat uutisoi Uniper-fiaskosta, kuinka jokaiselle kotitaloudelle tuli 1 700 euron tappio. Edustaja Tuppurainen, te puhuitte veronmaksajan rahan käytöstä. Ehkä silloin olisi sitä kannattanut myös miettiä. Pidän viisaana, että tämä asia nyt katsotaan uudelleen. Seuraava hallitus voi tästä tehdä halutessaan päätöksen. Mutta itse toivon, että tässä maassa jatkossakin nähdään kulttuurin, konserttien, tapahtumien ja myös huippu-urheilun laajempikin merkitys. Elinvoimaa ja kasvua tämä maa ennen muuta huutaa. [Suna Kymäläinen: Ei ehtinyt sanoa Sanna Marin!]

Arvoisa puhemies, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Hän oli yksinäinen optimisti. [Aki Lindén: Tuo äskeinen vai? — Naurua] Maamme talous on nyt toipumassa. Edelleen ilmassa on kuitenkin kysymysmerkkejäkin, ja toipumista varjostavat Lähi-idän kriisi, kohonneet energiahinnat ja talousnäkymiin liittyvä epävarmuus. Talouskehitykseen liittyy siis edelleen huomattavaa epävarmuutta, ja toivottavasti nyt ensi tiedot Lähi-idästä, Hormuzinsalmelta ja Iranista realisoituisivat kohti pysyvämpää rauhaa. Toivomme myös rauhaa Ukrainaankin, ennen muuta Ukrainan ja ukrainalaisten takia, mutta toki tämänkin pitkittyneen sodan vaikutukset näkyvät koko maailmassa. Valtiovarainministeriön tuoreessa raportissa todetaan nyt, että talouskasvu on alkuvuonna ollut odotettua vahvempaa. Itse asiassa maamme talous on jo kasvanut kolmatta vuotta. Tarkentuneet luvut kertovat, että pääministeri Petteri Orpon hallituksen toimet toimivat. Tilastokeskuksen tarkentuneet ennakkotiedot kertoivat, että maamme bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 0,8 prosenttia, aiempi arvio viime vuodelta oli 0,2. Kasvu siis nelinkertaistui, en muista tällaista nähneeni ainakaan 20 vuoteen, ja tämä Tilastokeskuksen korjattu oikea luku vaikuttaa myös kaikkiin tehtyihin ennusteisiin. Eli maamme talous on kasvanut hyvin jo pidempään ja vahvistaa sen, että hallituksen talouspolitiikka toimii. Voisi tiivistäen todeta, että Orpon hallituksen talouspolitiikka on vaikeassa maailmanpoliittisessa tilanteessa toiminut varsin hyvin. [Tuomas Kettusen välihuuto] Nyt tuoreimpaan kasvuun vaikutti erityisesti viennin hyvä vire. Taloutemme kasvoi siis viime vuonna 0,9 prosenttia ja 0,9 prosenttia jo vuonna 24 ja viime vuonna 0,8 prosenttia, ja nyt alkuvuosi on ollut hyvässä nosteessa. Merkittävä huomio on sekin, että samaan aikaan on tehtyjen työtuntien määrä laskenut, eli tuottavuus on siis kasvanut aika lailla reippain askelin. Kuka muistaa, kun pääministeri Petteri Orpoa kutsuttiin yksinäiseksi optimistiksi, kun hän viime syksynä nosti esiin talouden positiivisia merkkejä? Orpoa parjattiin optimismista, vasemmisto-oppositio toitotti, että kasvu on aina jäänyt nurkan taakse, [Pia Viitanen: No niin se onkin!] ja haluttiin oikein yhdessä synkistellä. Arvoisa vasemmisto-oppositio keskustan kanssa: nyt tarkentuneiden tietojen mukaan maamme talous kuitenkin kääntyi hyvään kasvuun jo vuonna 24, ja viime vuonna talouskasvu jatkui. Itse asiassa vuosittaisten bkt-lukujen tarkentuminen on kokoaan suurempi muutos: Suomi onkin painellut noin prosentin kasvussa viimeiset pari vuotta. Tarkentuneet luvut kertovat, että Orpon hallituksen toimet toimivat. Mitä tarkoittaa tämä? Ennusteita nostetaan taas syksyllä. Taloudessa on lähtenyt hyvä kierre jo aikaa sitten käyntiin, ja se on tämän vuoden alun tietojen perusteella voimistumassa. Taisi joku ekonomisti jo puhua, että edes kahden prosentin kasvu ei ole poissuljettua. Suomella menee nyt siis jo paremmin kuin uskommekaan, ja tällä luodaan siis parempaa, vaurasta, kasvavaa ja itsevarmempaa Suomea. Se on hyvä uutinen ihan jokaiselle suomalaiselle. [Aki Lindén: Ja velka kasvaa!] Arvoisa puhemies! Tehtävää kuitenkin riittää, ja tekemättä ei voi jättää. Valtiovarainministeriön ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander totesi tämän ennusteen julkistamisen yhteydessä, että näkymä, josta Suomen talous ponnistaa seuraavalle hallituskaudelle, odottaa vielä sumun hälvenemistä. Sen sijaan julkisessa taloudessa näkymä on selkeä: rakenteellisen epätasapainon oikaiseminen vaaditusti edellyttää maaltamme mittavia, nopeasti vaikuttavia, suoria sopeutustoimia myös ensi vaalikaudella. Mutta haluan nostaa esille sen, että meillä on erittäin vaikea työttömyystilanne edelleen. Pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys vaivaavat maatamme, ja julkisen talouden tila ei kohene tulevina vuosina ilman uusia sopeutustoimia, sillä puolustusmenojen kasvu jatkuu tulevina vuosina merkittävästi, korkomenot ovat korkeat ja niin poispäin. Myös velkasuhde tulee nousemaan merkittävästi jatkossakin. Maamme talous siis kasvaa vaikeasta ympäristöstä huolimatta, vaikka energian hinta, korkotaso ja geopoliittinen epävarmuus painavatkin taloutta, ja VM nosti tämän vuoden omaakin kasvuennustettaan. Myönteistä on sekin, että maahamme uskalletaan jälleen investoida. Vientikin vetää jälleen epävarmuudesta huolimatta, ja lopputulemana voisin todeta, että velkaantumisen hillintää tulee jatkaa määrätietoisesti myös ensi ja ehkäpä vielä sitäkin seuraavalla vaalikaudella. Tehtävä on massiivinen mutta toki meidän kaikkien suomalaisten yhteinen. Tämä on lopulta edellytys vakaudelle, luottamukselle ja matalammille koroille tulevaisuudessa, ja vaikeinta tässä tulee olemaan se, että talouden sopeuttaminen on pyrittävä toteuttamaan siten, että se ei haittaa alkanutta ja vahvistuvaa talouskasvua paljoakaan, toivottavasti ei yhtään. Nyt olisi myrkkyä esimerkiksi keskustan esittämät miljardien veronkiristykset tuleville vuosille. Nyt tarvitaan enemmän talouskasvua tukevia toimia ja ennen muuta samalla rakenteellisia, kestävää kasvua tukevia uudistuksia.

Arvoisa puhemies! Meillä taloudessa näkyy lukuisia hyviä merkkejä. Se on erittäin myönteistä pitkän, vaikean taloustilanteen jälkeen, ja toivottavasti nämä merkit nyt vain vahvistuvat. Tämä on yksi hyvä lisä, piristysruiske toivottavasti siihen kotitalouksien kulutukseen, mutta sitä kautta myös laajasti näitä palveluita koteihin vieville aloille, joita tämä kotitalousvähennyksen korotus koskettaa. Tervehdin erittäin myönteisesti sosiaalidemokraattien ehkä historiallisestikin poikkeuksellisen vahvoja myönteisiä kannanottoja kotitalousvähennystä kohtaan tässä keskustelussa. On erittäin arvokasta — tällä hetkellä vasemmistoliitosta ei ketään ole paikalla, eikä ole kuulunut, mikä on heidän kantansa — että sosiaalidemokraatithan ovat tällä vaalikaudella kääntäneet takkinsa kotitalousvähennyksen osalta ja kääntyneet vahvasti kannattamaan sitä. Se on erittäin tervetullut muutos siihen, että vielä vuonna 2024 SDP itse asiassa esitti leikkausta kotitalousvähennykseen. Nyt saimme selkeän viestin, että sosiaalidemokraateille kotitalousvähennys on lähes pyhä ja siihen ei varmasti tulevaisuudessakaan sitten kosketa. Tämä on selkeä toimenpide auttamaan ihmisten arkea. Kotitalousvähennys on kohdennettu erityisesti arjen apuun, siivoukseen, kotien pieniin remontteihin, hoivaan, fysioterapiaan ja muuhun kotona tehtävään työhön. Tämä tulee toivottavasti näkymään myös tilauskirjoissa ja sitä kautta maamme työllisyydessä myönteisellä tavalla. Tämä muutos tulee voimaan siis takautuvasti, ja halusimme sitä silloin tuoreeltaan heti viestittää, että ei tarvitse jäädä odottamaan, ja haluan tänäänkin alleviivata sitä, että jos tätä keskustelua kuuntelee, että koska tuo parempi kotitalousvähennys tulee voimaan, niin parempi kotitalousvähennys on tullut voimaan 1.1.2026. Eli takautuvasti niistäkin toimista, joita alkuvuoden aikana on tehnyt — kylpyhuoneremonttia, keittiöremonttia, fysioterapiaa, siivousta tai muuta — on oikeutettu saamaan tämän korotetun, paremman kotitalousvähennyksen. Enimmäismäärää pääministeri Petteri Orpon hallitus nostaa nyt 2 100 euroon, ja vähennysprosentti nousee 35 prosentista 40 prosenttiin. Lisäksi öljylämmityksestä luopumisen korotettu vähennys säilyy ennallaan. Tässä käytiin hyvää keskustelua siitä, pitäisikö kotitalousvähennystä sitten laajentaa asunto-osakeyhtiöihin. Se on ihan tervetullutta pohdintaa. Tätä on käyty varmasti ainakin kymmenen vuoden ajan, ja siihen on ollut omat syyt, miksi se ei ole edennyt. Isoin syy on tietysti ollut se, että näissä kiinteistöissä ikkunat ja tämäntyyppiset ovat kuuluneet asunto-osakeyhtiöiden vastuulle, mutta nyt näyttää siltä, että yhä suuremmassa osassa Suomea itse asiassa asunto-osakeyhtiöt eivät saa enää lainaa. Silloin tämä lainanottovaade tai -tarve siirtyy asuntojen osakkaille, ja silloin voitaisiin tulla hyvin siihen tilanteeseen, että olisi ihan perusteltua tuoda ne samalle viivalle tämän kanssa, että jos asunnon omistaja joutuu teettämään niitä remontteja, jotka ennen ovat kuuluneet asunto-osakeyhtiölle, niin sanotusti enempi omana työnään tai ainakin kantamaan niistä taloudellisen vastuun suoraan henkilökohtaisella lainalla, niin silloin tämä laajennus voisi olla enemmän kuin perusteltu. Arvoisa puhemies! Sitten tämä matkakuluvähennys — erittäin tervetullut. Sen omavastuu lasketaan nyt 900 eurosta 800 euroon. Se tulee varmasti näkymään meidän työllisyyskehityksessä. Ja sitten erittäin iso kokonaisuus tässä on liikunta- ja kulttuuripuoli, jossa nyt sitten tämä etu hyvinvointiin, harrastamiseen, liikuntaan nostetaan 400 eurosta 540 euroon. Se on ollut samalla tasolla vuodesta 2009 lähtien, ja nyt sitten lähes 20 vuoden jälkeen sitä enimmäismäärää korotetaan 400 eurosta 540 euroon. Pidän myös erittäin myönteisenä, että tämä vähennys laajennetaan koskemaan myös kalastusta ja metsästystä, ja tällä puolella se on otettu erittäin myönteisesti myös vastaan. Kolme hienoa esitystä pääministeri Petteri Orpon hallitukselta.

Arvoisa puhemies! Ymmärrän, että keskustalla on edelleen tuskaa viime vaalikauden rahaa on -politiikasta, mutta tänään me puhumme kotimaisesta ruuantuotannosta. Oli muuten mielenkiintoista kuulla, kuinka MTK:n riveistä todettiin, että tämä pääministeri Petteri Orpon hallitus on historian maatalousmyönteisin hallitus. [Välihuutoja] Se on kova viesti sieltä maanviljelijöiden keskusjärjestön riveistä ja tunnustus tälle. [Anne Kalmarin välihuuto] — Ja ymmärrän, että edustaja Kalmari ei malta kuunnella ja olla hiljaa silloin, kun muut puhuvat, sillä omatunto kolkuttaa pahalla tavalla. — Jos homma olisi hoidettu — siellä oli maatalousministeri Kurvista ja kumppaneita, kaikki jäi tekemättä — [Anne Kalmari: Ei jäänyt] niin silloin tilanne olisi tietysti toisen näköinen. Venäjän hyökkäyssotaa on nyt käyty viidettä vuotta täysimittaisena valloitussotana. Toistakymmentä vuotta Venäjä on hyökännyt, ja tämä on näkynyt merkittävällä tavalla energiakustannuksissa. Nyt sitten tuoreimpana Lähi-idän tapahtumat, Hormuzinsalmi, josta täällä on puhuttu. Edustaja Hemmilä esimerkiksi tuossa alussa nosti esille juuri sen, miksi tässä pääministeri Petteri Orpon hallitus nyt toimii. Kotimainen ruuantuotanto on totta kai ruuan puhtauskysymys, se on ruuan laatukysymys, se on työllisyyskysymys, mutta se on myös huoltovarmuuskysymys, ja olen tyytyväinen, että tällä hetkellä tässä salissa käytännössä lähes kaikki tämän tunnustavat ja tunnistavat, että näin se on, ja sen eteen pitää tehdä toimia. Välillä tuntuu siltä, että osalle sähkö tulee edelleen pistorasiasta ja maito purkista, mutta kyllä ne tulevat sieltä maaseudulta suurin osa, ja näin ollen meidän pitää huolehtia siitä omasta ruuantuotannosta. Olen tyytyväinen siihen, että pääministeri Petteri Orpon hallitus ja maatalousministeri Sari Essayah toivat tämän lisätalousarvion täydennyksen kiireellisenä eduskuntaan. Tänään verojaosto on puheenjohtaja Janne Heikkisen johdolla tämän jo aamukokouksessaan käsitellyt ja valtiovarainvaliokunta edustaja Lohen johdolla sitten päivän ylimääräisessä kokouksessaan. Näin halusimme varmistaa sen, että tämä maksatus saadaan liikkeelle nyt eikä vasta vuoden päästä, eli nyt kun vielä verotukset ovat auki, niin tämä saadaan eduskunnassa hoidettua maaliin. [Juha Mäenpää: Onko demarit samaa mieltä?] Energiaveron lisäpalautus on neljä senttiä litralta kevytpolttoöljyssä, ja en oikein ymmärtänyt — kun olen ymmärtänyt, että edustaja Kalmari maatalouden tuntee — kun edustaja Kalmari sanoi, että tämä on oikean suuntainen. [Anne Kalmarin välihuuto] Tämä on, edustaja Kalmari, maksimi, minkä EU mahdollistaa. Tämä on maksimi, minkä EU mahdollistaa, ja me otamme nyt tämän hallituksen toimesta tämän maksimin käyttöön. Eli tuki on EU:n sallimassa maksimissa. Tähän käytämme tuon 20 miljoonaa: 10 miljoonaa tänä vuonna ja 10 miljoonaa ensi vuonna. Mutta on totta, että meillä on kotimaisessa ruuantuotannossa pitkään jatkunut kannattavuusongelma, ja itse ainakin näen sen niin, että ei sitä ratkaista pelkästään tukipaketeilla tai tämäntyyppisilläkään tuilla vaan se ratkaistaan ennen muuta markkinoilla, ja siksi olen tyytyväinen, että tämä nykyhallitus esimerkiksi elintarvikelain uudistuksen vei maaliin. Se jäi ministeri Kurviselta hoitamatta. Sitten Finnveran takausvastuut laajennettiin myös maatalouteen. Ei sitäkään keskusta hoitanut silloin, kun oli maataloudesta vastaavana ministerinä, ja taitaa olla, että meidän historiastakin valtaosan ovat keskustaministerit tätä sektoria hoitaneet. Ja kun täällä edelleen keskustasta vastustettiin yhteisöveron alentamista, niin kyllä sekin avittaa meidän kotimaista maataloutta ja maa- ja metsätaloustoimijoita. Eli en oikein ymmärrä tätä kritiikkiä, jota sieltä kuuluu. Arvoisa puhemies! Pidän erittäin tervetulleena, että tässä hallitus toimii ripeästi ja myös eduskunta on osoittanut sen, että kun on aika toimia, tarve toimia, niin talosta löytyy yhteistä tahtoa asiat viedä reippaasti maaliin.

Arvoisa puhemies! Ymmärrän, että vasemmistoa keskustan kanssa vähän näyttää pelottavan se, että nyt talous on lähdössä kasvuun. Meillä on Euroopan nopein kasvu. Bkt kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä plus 0,9 prosenttia. Vienti vetää taas: pk-yritysten vienti 46 prosenttia plussaa vuoden 24 tasoon. Suomeen investoidaan jälleen, edellisvuodesta plus 14 prosenttia. Tilauskirjat täyttyvät, teollisuuden uudet tilaukset edellisvuodesta plus 7,7 prosenttia. Ja kuten sanoin, ostovoima on korjaantunut sieltä syvästä dropista, Marinin hallituksen ostovoimakuopasta. [Pia Viitasen ja Pia Lohikosken välihuudot] Olemme lähellä ennätysostovoimaa tällä hetkellä palkansaajien osalta. Tässä on hyviä merkkejä, ja ymmärrän, että se harmittaa siellä ja totuus naurattaa ja sitten omissa puheissa puhutaan aivan muuta kuin mitä me olemme sanoneet.

Arvoisa puhemies! Maamme taloudessa näkyy nyt pitkästä aikaa piristymisen merkkejä. Niitä satelee, hyviä viestejä useilta tahoilta, varovaisia mutta myönteisiä yhtä kaikki. Ilta-Sanomat kertoi jokin aika sitten, että suomalaiset alkoivat kuluttaa, vähittäiskauppa kääntyi keväällä kasvuun. Tavara liikkuu, talous kasvaa, ja itse asiassa maamme teollisuustuotanto ylitti odotukset ja nousi maaliskuussa korkeimmalle tasolle sitten vuoden 2008. Myös rakentamisen suhdanteen elpyminen on jatkunut vähitellen, ja datakeskushankkeet ja infrarakentaminen vetävät. Investoinnit jopa plus 14 prosenttia, Euroopan nopein kasvu bkt:ssä, plus 0,9 prosenttia, pk-yritysten vienti plus 46 prosenttia, tilauskirjat täyttyvät, plus 7,7 prosenttia, ja mikä parasta, Marinin hallituskauden syvä droppi ostovoimassa on nyt viimein korjaantunut ja ihmisten ostovoima on palautunut. Tässä on paljon hyviä merkkejä. Pidetään yhdessä huolta, että ne kantavat eteenpäin.

Arvoisa puhemies, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Me pidämme kokoomuksessa kyllä erittäin tervetulleena ja tärkeänä tätä yrittäjien YEL-järjestelmän uudistamista. Se on odotettu ja tarpeellinen korjaus, joka nyt on lopulta saatu eteenpäin. Tämä nyt käsittelyssä oleva esitys perustuu siis pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan huoltosuhteen heikkenemisen sekä talouden kehitykseen, eläkevarojen sijoitustuottoihin ja tulevaan maksukehitykseen liittyvän epävarmuuden takia valmisteltiin kolmikantaisesti tarvittavia työeläkelainsäädännön muutoksia rahoituksellisen kestävyyden varmistamiseksi ja riittävän etuustason turvaamiseksi. Näiden nyt käsittelyssä olevien muutosten tavoitteena on siis työeläkejärjestelmän rahoituksellisen kestävyyden parantaminen pääosin sijoitustuottoja lisäämällä. Nämä tehtävät muutokset pienentävät myös julkisen talouden kestävyysvajetta noin 0,8 prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Säännöksiä rahoitustekniikkaan muutetaan siis siten, että se mahdollistaa paremmin osakeriskin lisäämisen, ja vakavaraisuussäännöksiä muutetaan taasen niin, että sijoitusriskiä voidaan ottaa enemmän kaikissa sijoituslajeissa. Lisäksi esityksessä laajennetaan myös luotonottomahdollisuutta koskemaan tytäryhteisöjen kiinteistösijoituksia. Rahastointia vahvistetaan siis jatkossa niin, että vuosittain rahastoidaan enemmän vanhuuseläkkeitä varten tulevien eläkkeiden rahoittamiseksi. Tällä uudistuksella siis vastataan myös talouden tilanteeseen. Totta se on: Suomen talouden käännettä on odotettu pitkään ja hartaasti, ja Tilastokeskukselta saimme tänään hyviä uutisia. Ilta-Sanomat otsikoi oman uutisensa näin: ”Nyt se tapahtuu: Suomen talous kääntyy kasvuun. Kasvu on nyt jopa vauhdikkaampaa kuin Euroopassa.” [Oikealta: Loistavaa!] Suomen bruttokansantuote kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä tänä vuonna 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä ennakkotietojen mukaan, mikä on voimakkain kasvu lähes viiteen vuoteen — lähes viiteen vuoteen voimakkain kasvu. Kasvua tapahtui siis kautta linjan: investoinneissa, yksityisessä kulutuksessa ja viennissä. Yksityisessä kulutuksessa mitattiin itse asiassa jo kolmas peräkkäinen kasvuneljännes, ja nousutahti näytti vain kiihtyvän. Teollisuuden hyvän tilanteen lisäksi rakentamisen alalla on kasvun merkkejä nähtävillä jo kahden peräkkäisen vuosineljänneksen ajalta, ja bruttokansantuotteen tasoa nostivat myös puolustusinvestoinnit. Eli meillä on onneksi nyt pitkän odotuksen jälkeen taloudessa erittäin paljon myönteisiä merkkejä.

Arvoisa puhemies, hyvä rouva ministeri, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Meillä on käsittelyssä erittäin myönteinen työelämäuudistus, ja siksi vähän hämmentyneenä katsoin tuota puheenvuorolistaa. Siellä ei yhtään vasemmistoliittolaista puheenvuoron pyytäjää ole. Sosiaalidemokraateista onneksi sentään edustajat Merinen, Kokko, Lyly ja Lindén ovat pyytäneet puheenvuorot, ja odotankin, että he nyt käyttävät tämän hyvän esityksen kehumiseen edes osan siitä tarmosta, mitä he ovat käyttäneet aiempien esityksien moittimiseen. Ehkä tähän debattiin tulee vielä mahdollisuus ja kuulemme sitten myös vasemmistoliiton kehuja, sillä tämä on odotettu ja tervetullut uudistus. Monella työkyvyttömyyseläkeläisellä on nimittäin työkykyä. Heistä monilla on paljon myös työhaluja ja monilla myös mahdollisuuksia työntekoon. Uudella mallilla, jonka ministeri Sanni Grahn-Laasonen meille esitteli, halutaan nimenomaan kannustaa työntekoon työkyvyn salliessa ja poistaa työnteon esteitä näiltä henkilöiltä. Uusi malli mahdollistaisi siis joustavamman työskentelyn työkyvyttömyyseläkkeellä, ja malli lisäisi joustavuutta palkkatulojen ansaitsemiseen työkyvyttömyyseläkkeen ohella. Tämä uusi joustavampi yhteensovittaminen vähentäisi siis kannustinloukkuja ja tukisi näiden osatyökykyisten työhön kiinnittymistä, mutta kasvattaisi myös työtunteja ja parantaisi yksilöiden toimeentuloa. On vaikea uskoa, että kukaan tätä uudistusta vastustaisi. Joustomalli on siis nimensä mukaisesti joustavampi kuin nykyinen malli. Tällä hetkellähän työeläkelaitos laittaa eläkkeen lepäämään eli keskeyttää maksun, jos ansiot ylittävät ansaintarajan yhtäjaksoisesti vähintään kolmen kuukauden ajan. Sain tästä esityksestä kiitoksia jo ennen tätä lähetekeskustelua Riihimäen rollaattorimarssitilaisuudessa, missä yksi rouva tuli sanomaan, että on hyvä, että tämä heille nyt mahdollistetaan. Joustomalli auttaa siis työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovittamista, jolloin siis työkyvyttömyyseläkkeellä oleva voi helpommin työskennellä jäljellä olevan työkykynsä mukaan. Tämän ehdotetun mallin on tarkoitus siis mahdollistaa työkyvyttömyyseläkkeen saajille joustava työskentely niin, että laissa säädettävät ansaintarajat voisivat kalenterivuoden aikana ylittyä. Tämä on tervetullut uudistus. Joustomallin on arvioitu lisäävän työntekoa jopa noin tuhannella henkilötyövuodella, ja työllisyyden lisäys vahvistaisi myös julkista taloutta jopa 30 miljoonalla eurolla. Vaikutukset tulevat näkymään tulevina vuosina lainsäädännön voimaan tultua. Työeläkemenot vähenisivät nykyiseen nähden arviolta lähes 6 miljoonaa euroa ja Kelan eläkemenot noin 1,6 miljoonaa euroa, minkä arvioidaan vähentävän verotuloja noin 4 miljoonalla eurolla. Julkisen talouden kokonaisvaikutukset muodostuisivat näin ollen ihan merkittäviksi. Mutta, arvoisa puhemies, tätäkin tärkeämpää tässä on nimenomaan se, että joustomalli tulee tukemaan työkyvyttömyyseläkkeen saajan työkykyä, mahdollisuutta osallistua työelämään ja antaa oma panos ja saada myös tehdä sitä työtä, mitä haluaa tehdä. Ehdotetun mallin tavoitteena on, että työkyvyttömyyseläkkeen saaja voi siis jatkossa työskennellä joustavasti eläkkeensä rinnalla kykyjensä mukaan ja palata työelämään terveydentilansa salliessa. Pidän tätä erittäin tervetulleena, ja haluan kiittää ministeri Sanni Grahn-Laasosta tämän asian eteenpäin viemisestä.

Arvoisa puhemies! SDP:tä tuntuu vaivaavan vakava espanjantauti. Ymmärrän, että Lindtman ihannoi Espanjan sosialistipääministeriä ja näkee itsensä jo vastaavassa asemassa. [Vasemmalta: Ala-arvoista!] Espanjan taloudenhoidon ihannointi on vaarallista. Tämä nyt demareita vaivaava espanjantauti voisi olla kyllä tarpeen julistaa Suomessa yleisvaaralliseksi taudiksi. Mutta kun asia on vakava ja Lindtman on nämä esityksensä vakavalla mielellä tehnyt: Toimet, joita Espanjassa on tehty, on tehty EU:n velkarahalla. Mutta yksi on jäänyt pienemmälle huomiolle: Espanja myös tinkii rajusti puolustuksesta, Naton yhdessä päättämistä määrärahoista. Sosialistipääministeri anoi joustavampaa kaavaa Natolta, ja kuulemma vähempi riittää. Tekisi mieli kysyä puheenjohtaja Lindtmanilta, haetteko te mallia myös puolustuspolitiikkaan Espanjalta, mutta kysyn valtiovarainministeri Purralta: [Puhemies koputtaa] miten te näette tämän Espanjan ihannoinnin puolustus- ja talouspolitiikassa Suomen kannalta? [Timo Suhonen: Ala-arvoista! — Vasemmalta: Pohjakosketus!]

Arvoisa puhemies, hyvä puolustusministeri, edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! ”Aikooko hallitus esittää ylimääräisen lisäeläkkeen maksamista kaikille Puolustusvoimain supistamisen johdosta eroamaan joutuneille virkamiehille sekä vastaavan ylimääräisen perhe-eläkkeen järjestämistä mainittujen virkamiesten leskille?” Näin kysyi kansanedustaja Georg C. Ehrnrooth perjantaina 6.5.1966 eduskunnan istuntosalissa. Tästä alkoivat nuo suulliset kysymykset ja kyselytunnit. Hetki sitten päättynyt kyselytunti oli siis tietyllä tavalla 60. juhlavuoden kyselytunti. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hieno mies!] Ensimmäisen kysymyksen esitti siis edustaja Georg C. Ehrnrooth, ja sen aiheena oli Puolustusvoimissa palvelleiden virkamiesten lisä- ja perhe-eläkkeet. Kysymykseen vastasi kokoomuslainen ministeri Erkki Huurtamo. Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys 73 valtiopäiviltä 2023 liittyy myös sotilaiden asemaan. Pääministeri Petteri Orpon hallitus esittää puolustusministeri Antti Häkkäsen johdolla Suomessa toimivien kansainvälisten sotilasesikuntien toimintaedellytysten vahvistamista Pariisin pöytäkirjaa täydentävällä valtiosopimuksella. Pariisin pöytäkirjaa täydentävä valtiosopimus koskisi siis muun muassa ympäristönsuojelua, kansanterveyttä, televiestintää, ajoneuvoja, koulutusta ja myös verotusta. Sopimuksen periaatteena on, että Naton sotilasesikunnilla olisi siis käytännössä samat toimintamahdollisuudet ja -ehdot kuin Puolustusvoimilla on maassamme. Niin kuin tuossa puolustusministeri Häkkänen kertoi, meidän maassa nämä Nato-toiminnot tulevat nyt keskittymään Mikkeliin, Rovaniemelle ja Hämeeseen Riihimäelle. Tätä nyt käsittelyssä olevaa sopimusta sovellettaisiin yleisesti kaikkiin maassamme toimiviin Naton sotilasesikuntiin ja muihin sotilasorganisaatioihin. Kuten edustaja Georg C. Ehrnrooth 60 vuotta sitten kantoi huolta Puolustusvoimien henkilöstöstä, niin haluan tänään tämän puheen tapaan nostaa saman asian esille myös tässä käsittelyssä — nyt nimittäin monen kohdalla myös työmäärä on kasvanut merkittävästi. Työ ei ole vähentynyt, niin kuin 60 vuotta sitten, vaan kasvanut merkittävästi. Suomesta tuli puolustusliitto Naton jäsen vuonna 23, ja jäsenyyden myötä Puolustusvoimien palkattua henkilöstöä, siis omaa henkilöstöä, sijoitetaan myös Naton sotilaalliseen komentorakenteeseen sekä Naton joukkorakenteeseen ja virastoihin — puhutaan kaiken kaikkiaan alussa noin sadasta upseerista, opistoupseerista, erikoisupseerista ja aliupseerista. Naton tuoma lisätyömäärä ja harjoitustoiminnan kasvu ovat koetelleet myös meidän oman henkilöstön jaksamista, ja tilannetta on kuvattu myös uuvuttavaksi. Maaliskuussa Yleisradio teki puhuttelevan reportaasin otsikolla ”Myös sotilas voi väsyä”. Nato-jäsenyyden myötä suomalaisia työskentelee siis Naton rakenteissa mutta myös virastoissa, ja henkilöstön kohdentamista sekä palvelussuhteen ehtoja on mielestäni tarpeen kehittää määrätietoisesti vastaamaan tätä uutta tilannetta. Silloin on kyse työehdoista, palkkauksesta ja muista tähän liittyvistä kysymyksistä, esimerkiksi nyt yleistyvien Nato-komennusten myötä. Nostan loppuun, arvoisa puhemies, esille myös sen, että Natoon liittymisen takia osana puolustusliittoa myös kansainvälisten tehtävien määrät tulevat nousemaan. Aiemmin olemme puhuneet kriha-veteraaneista, tänä päivänä kansainvälisten tehtävien veteraaneista, ja pidän tarpeellisena, että pystymme myös vahvistamaan tätä turvaa eteenpäin. Meillä on hallitusohjelmassa kirjattu tämän kriisinhallintaveteraanikeskuksen tai veteraanikeskuksen perustaminen, joka nyt on etenemässä, mutta myös kirjaus siitä, että tällaisten henkisten vammojen, posttraumaattisten stressireaktioiden, kohdalla hoitoonpääsyn aikaraja poistetaan lainsäädännöstä. Nämä ovat tärkeitä juttuja, lupauksia niille naisille ja miehille, jotka lähtevät näihin tehtäviin, ovat ne sitten Nato-tehtäviä tai perinteisempiä rauhanturvaamistehtäviä, joita toivottavasti myös pystymme jatkossa tekemään. [Mikko Savola: Tämä hanke pitää saada eteenpäin!] Arvoisa puhemies! Näillä sanoilla tervehdin tyytyväisyydellä tätä esitystä. Tämä vahvistaa tilannettamme turvallisuuden saralla. [Mikko Savola: Hyvä puheenvuoro!]

Arvoisa puhemies! SDP:n ryhmäpuheenvuorossa todettiin, että SDP on johdonmukaisesti joka ikinen vuosi esittänyt vaihtoehdon. No, katsotaan vähän sitä vaihtoehtoa. Maaliskuussa puheenjohtaja Lindtman vaati 1,4 miljardin lisäsopeutusta. Huhtikuun puolivälissä Lindtman olikin Espanjan EU-velkalinjan ja tukipakettilinjan kannattaja. [Jenna Simula: Espanjalaista sosialismia!] Kehysriihen avauspäivän aamuna ryhmäjohtaja Tuppurainen vaati Maikkarilla 1,4 miljardin lisäsopeutusta — [Vasemmalta: Velkajarru!] pari tuntia myöhemmin te huusitte mielenosoituksessa: leikkaukset seis. Mikä näistä on se johdonmukainen SDP:n vaihtoehto? Onko se Lindtmanin sopeutuslinja, Lindtmanin Espanjan apupakettilinja, Tuppuraisen kehysriihen aamun linja, Tuppuraisen mielenosoituslinja vai vaihtoehtobudjetissanne esittämänne järjestöjen leikkauslinja? Johdonmukaisuus on hyvin kaukana tästä. [Puhemies koputtaa] Kysyn teiltä, valtiovarainministeri Purra: miten te näette tämän SDP:n talouslinjan? [Jenna Simula: Kruunut kolisee yhteen!]

Arvoisa puhemies! Puheenjohtaja Tuppurainen, onnittelen teitä Suomen ennätyksestä: Samana aamuna Huomenta Suomessa vaaditte tälle vuodelle 1,4 miljardin lisäleikkauksia. Hetken päästä osallistuitte mielenosoitukseen, missä huusitte loppua leikkauksille. Takki kääntyi tunnissa. Tämä on Suomen ennätys. [Oikealta: Onneksi olkoon!] Sanoitte myös, ettei SDP hyväksy soteleikkauksia. Totuus on tarua ihmeellisempää: tässä teidän vaihtoehtobudjetissa SDP leikkaisi sotejärjestöiltä lähes sata miljoonaa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] Herää kysymys, onko SDP:n vaihtoehto näin epäuskottava, että te ette edes itse sitä tunne. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Opposition kyselytunti!] Puheenjohtaja Lindtman esitti, että Suomen pitäisi ottaa käyttöön Espanjan talousopit: lisää EU-velkaa, lisää EU-lainaa, ja Espanjahan teki muuten aika rajut työmarkkinauudistuksetkin. Hyvä, että, demarit, tuette edes Espanjassa näitä tehtyjä uudistuksia. [Puhemies koputtaa] Mitä mieltä, arvoisa valtiovarainministeri, te olette tästä Lindtmanin esityksestä ottaa Suomessa käyttöön Espanjan talousopit? [Naurua — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Voidaan siirtyä suoraan SDP:n vastaukseen!]

Arvoisa herra puhemies, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Niin kuin edustaja Hänninen tuossa totesi, Tulli on ehdottomasti turvallisuuskysymys. Se on oleellinen osa tätä turvallisuuden kokonaisuutta, rajaturvallisuuden varmistamista, ja tähän nivoutuu laajasti niin valvonta kuin myös rajan pitävyys tavaroiden mutta myös laittomuuksien osalta. Tämä sähköinen tiedoksiantokokonaisuus on tervetullut, niin kuin tässä keskustelussa on hyvin esille tuotu. Se osaltaan varmistaa tietoturvaa, se varmistaa myös viestin perillemenoa, toimintavarmuutta mutta myös vapauttaa resursseja, joista tällä hetkellä Tulli itse asiassa aika tiukastikin taistelee tai jopa kärsii. Välillä aina tuntuu, että me politiikassa muistamme ne, jotka koviten ääntä pitävät, tai sen, missä eniten ongelmia tapahtuu, ja Tulli on tehnyt aika nöyrästi hiljaa omaa hyvää työtään ja jäänyt ehkä tässä laajassa turvallisuuden sektorissa vähän pienelle saannolle. Otan esimerkin, mitä kaikkea Tullissa näinä päivinä on tapahtunut: Esimerkiksi Kiinasta tulevien pienpakettien määrä on räjähtänyt. Vuonna 24 Kiinasta tuli paketteja — tällaisia pieniä, alle 150 euron niin sanottuja temupaketteja — 28 miljoonaa, ja tämä määrä oli edellisvuoteen verrattuna kahdeksankertainen. Viime vuonna eli vuodessa määrä jälleen yli tuplaantui. Viime vuonna näitä pieniä Kiinan paketteja tuli 54,5 miljoonaa, ja tästä määrästä valtaosa jäi Suomeen, noin neljännes jatkoi matkaa muualle Eurooppaan. Tämän vuoden alun tilastot kertovat, että ei temuttaminen ole ainakaan vähentymään päin, vaikka joitain toimia sinne on tehty. Määrien arvioidaan nousevan nyt yli 60 000 pakettiin, ja 99 prosenttia EU:n ulkopuolelta tulevista pienistä paketeista tulee Kiinasta. Pikkupakettien muodossa tulevat tuotteet eivät useimmiten itse asiassa täytä edes eurooppalaisia tuoteturvallisuusstandardeja, ja valtaosa tuotteista on itse asiassa jos ei kokonaan niin ainakin huonosti kierrätettäviä. Täytyy tietysti muistaa tässä salissa sekin, että Tulli joutuu painimaan näiden kaikkien pakettien kanssa. Sieltä pitäisi pystyä poimimaan vielä ne paketit, jotka ovat sitten puhtaasti rikollisuutta, vaikkapa huumeiden välittämistä tai jotain muuta. Tullilla on myös se vastuu varmistaa, että meidän maahan ei tule esimerkiksi sellaisia tekstiilejä tai lasten leluja, jotka aiheuttavat tukehtumisvaaroja tai muuta, ja näitä ei tietysti kukaan näissä Kiinan paketeissa pysty Tullin lisäksi valvomaan. Täytyy muistaa myös se, että jos nämä tuotteet ostettaisiin Suomesta, verokertymä olisi itse asiassa moninkertainen. Tätä pikkupakettien virtaa on jo verrattu lähes tsunamiksi, eli tämä ei ole vain merkittäviä veronmenetyksiä vaan myös valtavia päästöjä. Tämän kaiken ympärillä Tulli siis toimii. Tulli on nostanut itse myös esille huolen tuoteturvallisuudesta ja ympäristövaikutuksista. No, joitain toimiahan tälle sektorille on tehty, mutta tämä vain kuvaa sitä, minkälaisessa toimintaympäristössä Tulli tänä päivänä toimii. Sen lisäksi järjestäytynyt rikollisuus, siihen liittyvät salakuljetukset ja kaikki muu haastavat tietysti rajulla tavalla Tullin toimintaa. Itse toivon, että me myös tässä salissa ymmärrämme itse kukin sen, että Tullin rooli kokonaisturvallisuuden kannalta on erittäin keskeisen tärkeä. Se varmistaa meidän rajaturvallisuutta omalta osaltaan Rajavartiolaitoksen, Puolustusvoimien ja muiden kanssa, ja toivon, että myös tämä otetaan tulevaisuudessa huomioon.

Arvoisa puhemies! Rouva ministeri, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Ihan jokainen suomalainen tarvitsee myös maaseudun tieverkkoa. Sitä pitkin kulkee ruoka tiloilta teollisuuteen ja kaupunkien kauppoihin. Sitä pitkin kulkevat teollisuuden raaka-aineet, tavarat ja ihmiset. Noin 90 prosenttia maamme tavaroista kuljetetaan itse asiassa kumipyörillä, mikä tekee kuorma-autoliikenteestä elinehdon kasvulle. Myös henkilöliikenteestä 90 prosenttia kulkee kumipyörillä. Olemme vientivetoinen maa kaukana keskeisistä markkinoista. Taloutemme toimii vain silloin, kun tavara liikkuu sujuvasti tehtaasta satamaan ja satamasta maailmalle. Selonteko muistuttaakin tästä hyvin konkreettisesti. Itse asiassa noin 90 prosenttia maamme viennistä kulkee meriteitse. Satamat ovat porttimme maailmalle, mutta portille päästäksemme tarvitsemme toimivan ja hyväkuntoisen tieverkon. Tämän takia olemme pääministeri Petteri Orpon hallituksen johdolla panostaneet tällä vaalikaudella historiallisella tavalla perusväylänpitoon — tämä siitä huolimatta, kuinka haastava maamme taloustilanne on. Me näemme kokoomuksessa tämän sekä—että-kysymyksenä, emme joko—tai-kysymyksenä. Kokoomus haluaa panostaa, kehittää ja myös pitää huolta liikenneverkoista teillä, rautateillä, vesillä ja ilmassakin. Tämä mahdollistaa ihmisten ja tavaroiden liikkumisen paikasta toiseen. Liikenneverkkomme on itse asiassa juuri niin vahva kuin sen heikoin kohta kulloinkin on. Kokoomus painottaakin, että liikennejärjestelmä on yksi maamme kilpailukyvyn perusrakenteista. Kun yhteydet toimivat, yritykset voivat investoida, työllistää ja viedä tuotteitaan maailmalle, myös Suomen eri puolille. Tieverkko muodostaa käytännössä logistiikkamme selkärangan, pienemmät tiet ja myös yksityistiet verisuoniston. Kun tieverkko toimii luotettavasti, kuljetukset ovat ennakoitavia ja kustannukset pysyvät hallinnassa. Kun tieverkko taasen rapautuu, vaikutukset näkyvät nopeasti yritysten kustannuksissa, toimintavarmuudessa ja lopulta myös työpaikoissa. Suomen väyläverkko on kuitenkin vuosien aikana päässyt monin paikoin kulumaan. Korjausvelka on noin 4,2 miljardia. Korjausvelka ei kuitenkaan synny yhdessä vuodessa tai hallituskaudessa. Se on syntynyt vuosien aikana, kun kunnossapitoon on käytetty liian vähän resursseja ja sitä on tehty vääränlaisella kalustolla. Suomen uhanalaisin karhu onkin tiekarhu, ja jos tiestöämme ei hoideta tiehöylin, niin ne eivät pysy kunnossa. Liikennejaoston puheenjohtajana olenkin nostanut esille tarpeen selvittää, mitä tienpidossamme on tapahtunut legendaarisen TVL:n aikakaudesta Tielaitoksen, ely-keskusten, Väyläviraston ja muiden kautta tähän päivään. [Tuomas Kettunen: Hyvä!] On täysin selvää, että virheitä on tehty, mutta vain tunnistamalla virheet voimme oppia niistä ja tehdä asiat paremmin tulevaisuudessa. Kyllä, tällä hallituskaudella olemme jo kertaalleen pysäyttäneet korjausvelan kasvun. Haluan kuitenkin olla rehellinen ja todeta, että tällä hetkellä korjausvelka on jälleen kasvussa. Sen pysyvä taittaminen vaatisi satoja miljoonia euroja lisää joka vuosi useamman vaalikauden ajan. [Tuomas Kettunen: Politiikka on arvovalintoja!] Arvoisa puhemies! Väyläverkon kunnossapito on myös talous- ja työllisyyspolitiikkaa. Kokoomuksessa katsomme, että toimiva liikennejärjestelmä on ennen kaikkea kasvun ja työn tekemisen edellytys. Ensinnäkin meidän on pidettävä olemassa oleva väyläverkko kunnossa. Kunnossapito on kaikkein vaikuttavinta liikennepolitiikkaa. Näin vältetään kalliimmat korjaukset myöhemmin ja varmistetaan siis liikenteen sujuvuus. Ja älkää unohtako heitä ja meitä, jotka päivittäin tarvitsemme myös tätä valtion alempaa tieverkkoa. Näitä teitä pitkin ihmiset tulevat myös sinne rautatieasemille, lentokentille, mutta myös työpaikoille, kouluihin ja harrastuksiin. Omaa autoa Suomessa tarvitsee moni, ja sen käytön tulee olla jatkossakin mahdollista. Haluan myös korostaa maakuntalentokenttien roolia. Olemme muuten ainoa Pohjoismaa, missä ei ole toimivaa, kattavaa maan sisäistä lentoliikennettä. Sellainen meillä on ollut, ja sellainen maassamme voisi jatkossakin halutessamme olla. [Peter Östman: Hyvä!] Toiseksi meidän on varmistettava, että runkolinjat ovat kunnossa. MAL-yhteistyöhön panostetaan, tehdään isoja hankkeita. Kun keskeiset väylät ja pääradat toimivat hyvin, koko liikennejärjestelmä toimii tehokkaammin. Kolmanneksi meidän on poistettava logistiikan pullonkauloja, ja pienilläkin parannuksilla voidaan lisätä liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Arvoisa puhemies! Haluan vielä korostaa infran merkitystä huoltovarmuudelle ja sotilaalliselle liikkuvuudelle. Väylät, satamat, rajanylityspaikat ja ratapihat muodostavat verkoston, joka tukee sekä talouden toimintaa että maanpuolustuksen edellytyksiä. Liikennejärjestelmä on lopulta paljon enemmän kuin infraa. Se on perusta sille, miten Suomi toimii, miten ihmiset liikkuvat, miten yritykset käyvät kauppaa ja miten yhteiskunta kestää myös kriiseissä. Arvoisa puhemies! Kun yhteydet toimivat luotettavasti, Suomi pysyy liikkeessä ja suomalainen työ ja yrittäjyys voivat menestyä myös tulevaisuudessa.

Arvoisa puhemies! Minusta on hyvä, että SDP on tehnyt parannuksen ja nyt edes puhuu vastuullisesta taloudesta. SDP on kertonut, mistä he nyt leikkaisivat. Lindtman Iltalehdessä kertoi, että yritystuet joutuvat Lindtmanin leikkuriin. Tutkimus ja innovaatio, teknologia, cleantech, tuotekehitys — demarien leikkuriin. [Vasemmalta: Ei pidä paikkaansa!] Kehitys ja kansainvälistyminen, vientihankkeet — Lindtmanin leikkuriin. Teollisuus- ja energiahankkeet — Lindtmanin leikkuriin. Palvelut ja logistiikka, startupit, pk-yritykset ja uusien yrittäjien tuet — Lindtmanin leikkuriin. [Tytti Tuppurainen: Lindtmanin kasvurahasto!] Laivanrakennusinnovaatiot, nekin menisivät Lindtmanin leikkuriin. Arvoisa valtiovarainministeri Purra, kysyn: mitä tämä aiheuttaisi Suomen kasvulle, jos tämä puheenjohtaja Lindtmanin leikkauslista toteutettaisiin hänen kertomassaan laajuudessa? [Timo Harakka: Yhtään mistään ei voi leikata!]

Arvoisa rouva puhemies! Hyvä oikeusministeri Meri, kiitos tästä esityksestä. — Tässä liikennevaliokunnan puheenjohtaja Ovaska itse asiassa nosti tämän palveluntarjoajakysymyksen esille, jota myös itse olisin kysynyt. Saamme siihen varmasti oikeusministeriltä vastauksen. Ovaska kävi myös läpi tätä EU:sta tullutta lainsäädäntökokonaisuutta. Toki samaan aikaan on hyvä aina pohtia myös sitä, että me olemme koko ajan avoimemmassa ympäristössä Euroopassa. Meillä on Schengen-alueen vapaata liikkuvuutta, ja myös rikollisuus on yhä useammin tietyllä tavalla rajat ylittävää. Tässä edellä edustaja Hänninen puhui terrorismirikoksista, talousrikollisuudesta, jengirikollisuudesta. Tietysti yksi iso tällainen on myös grooming, lasten seksuaalinen houkuttelu, joka usein tapahtuu tämäntyyppisissä ympäristöissä, ja sitä saatetaan häivyttää myös eri maissa olevien palveluiden kautta. Itse pidän sitä tavoitetta hyvänä, että meiltä löytyy riittävät keinot puuttua tämäntyyppiseen rajat ylittävään rikollisuuteen, joka tapahtuu verkossa, sähköisessä ympäristössä. Tämä sähköisten todisteiden käyttö varmasti isossa kuvassa on ihan perusteltua, mutta mielelläni kuulen vielä ministeriltä näihin edellä tulleisiin kysymyksiin kommentit.