Kvarnström Johan

Arvoisa puhemies, ärade talman! Me käsittelemme tätä ilmastovuosikertomusta vakavalla hetkellä. Tällä viikolla julkaistiin YK-raportti, jonka mukaan maapallon lämpeneminen tulee ylittämään puolitoista astetta. Tämähän on Pariisin sopimuksen tavoiteraja, eikä ole kyse satunnaisesti valitusta rajasta vaan tiedeyhteisön arviosta, jonka mukaan riskit kasvavat merkittävästi tämän rajan ylittyessä. Ylitämme niin sanottuja keikahduspisteitä, mistä voi seurata vaarallinen itseään vahvistava kierre. Emme vielä tiedä varmasti, millaisia seurauksia tästä olisi, mutta tiedeyhteisö varoittaa riskistä, että ajaudumme tilanteeseen, jossa jopa järjestäytyneiden yhteiskuntien toimintaedellytykset ovat pitkällä aikavälillä uhattuina. Eli kyse on kysymyksestä, jonka pitäisi olla politiikan keskiössä, mutta kuten edustaja Autto toi esiin, näin ei tällä hetkellä ole. Jo tänä kesänä ilmastonmuutos on johtanut kymmenientuhansien ihmisten kuolemaan Euroopassa, ja taloudelliset tuhot ovat olleet samaa suuruusluokkaa kuin koko EU:n talouskasvu. Suomen osalta tämä kertomus osoittaa jälleen kerran, että lisätoimia tarvitaan. On kuitenkin hyvä asia, että nettopäästöt ovat vähentyneet [Puhemies koputtaa] jonkin verran.

Arvoisa puhemies! Hallituksen mielestä on siis pakko tehdä leikkauksia sotejärjestöihin, koska taloudellinen tilanne on niin paha, mutta samaan aikaan rahaa löytyy suuryrityksille. Olemme kaikki kuulleet sotejärjestöiltä tärkeitä hätähuutoja, ja heidän toiveensa oli, että hallitus kohtuullistaisi leikkauksia. Mutta ei, hallitus piti kiinni näistä lyhytnäköisistä leikkauksista. Hyvä ministeri, miten selitätte tätä arvovalintaa esimerkiksi Autismiliitolle tai Kehitysvammaliitolle? Mikä on viestinne heille? Ja kun puhuitte fuusioista, niin mietin, kenen kanssa katsotte, että kattojärjestöjen pitäisi yhdistyä.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Ihan aluksi haluan kiittää tästä laajasta ja monipuolisesta kertomuksesta tärkeän instituution toiminnasta viime vuonna. — Oikeusasiamiehen kanslian työ on erittäin arvokasta ja tärkeää demokratiassamme. On ilahduttavaa, että keskeiset käsittelyaikatavoitteet saavutettiin, vaikka työmäärä kasvoi. Kertomusvuonna ratkaistiin yli 7 000 kantelua, ja on merkittävää ja kertovaa, että suurimmat kantelumäärät kohdistuivat muun muassa sosiaalihuoltoon ja terveydenhuoltoon. Näitä kanteluita oli yhteensä yli 2 000. Tämä kertoo kyllä paljon sosiaali- ja terveydenhuollon nykyisistä haasteista ja ongelmista. Arvoisa puhemies! Vuosi 2025 oli vuosi, jolloin henkilöstön vähimmäismäärää vanhuspalvelujen ympärivuorokautisissa palveluyksiköissä laskettiin heti vuoden alusta lähtien. Tästä vanhuspalvelulain muutoksesta käytiin vilkasta keskustelua täällä eduskunnassa, ja me sosiaalidemokraatit toimme esiin perusteluja tätä heikennystä vastaan. Muutoksen myötä henkilöstömitoituksen on oltava vähintään 0,6 työntekijää asiakasta kohden, kun se sitä ennen oli 0,65. Se, mikä näyttää pieneltä erolta, vaikuttaa käytännössä merkittävästi konkreettisiin palveluihin ja hoivaan. Kuten kertomuksessa todetaan, lain mukaan yksikön henkilöstömitoituksen on kuitenkin oltava vähimmäismitoitusta korkeampi kaikkina vuorokaudenaikoina, jos asukkaiden palvelutarve sitä edellyttää. Debatissa väitettiin usein, että tämä uusi vähimmäistaso olisi vain minimitaso ja että hyvinvointialueet saisivat ja voisivat ja välillä niiden jopa pitäisi ylläpitää parempaa tasoa. Tämän kertomuksen mukaan kaikissa kertomusvuonna tarkastetuissa yksiköissä henkilöstömitoitusta oli lainmuutoksen jälkeen laskettu uuteen minimiin tai lähelle sitä. Tämä ei ole kovin yllättävää, kun otetaan huomioon kaikki hyvinvointialueisiin kohdistuneet leikkaukset. Ennen kuin tehdään näin suuria muutoksia, pitäisi tietenkin tehdä vaikutusten arviointi. Kertomuksessa kuitenkin todetaan, että tarkastuksilla saatujen tietojen ja tehtyjen havaintojen mukaan asukkaiden palvelujen tarvetta tai toimintakykyä ei ollut arvioitu ennen henkilöstömitoituksen laskemista, ja tämä on vakava asia. Hoidon tarve oli sama vuoden vaihtuessa, mutta henkilöstön määrä alennettiin uuteen minimiin. Tässä on hyvä muistaa ne hyvät perustelut, joiden vuoksi henkilöstömitoituksesta aikoinaan säädettiin. Kertomuksessa todetaan, että oikeusasiamiehen mukaan henkilöstömitoituksen laskeminen ilman asianmukaista asukkaiden hoivan ja palvelutarpeen arviointia on lainvastaista. Lohdullista on se, että oikeusasiamiehen kannanotot ovat johtaneet muutoksiin. Kertomuksessa tuodaan esiin muun muassa, että eräällä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen toimipisteellä, hoivakoti Lehmuskartanossa, on ryhdytty toimenpiteisiin, kuten henkilöstöresurssien lisäämiseen. Ongelma on se, että hyvinvointialueiden tilanne ei saisi olla niin vaikea, että toiminta olisi jopa lainvastaista. Lain pitäisi myös olla sellainen, joka turvaa kaikille riittävät palvelut tilisaldoa katsomatta. Arvoisa puhemies! Kertomukseen sisältyy myös tärkeä Ihmisoikeuskeskuksen toiminta. Siinä nostetaan esiin seuraavaa: ”Ihmisoikeusinstituution huolenaiheita olivat vammaisjärjestöjen rahoitusleikkaukset, sosiaaliturvaleikkausten vaikutukset vammaisiin henkilöihin, palvelujen heikentyminen sekä esteettömyyden, saavutettavuuden ja työllisyyden edistämisen puutteet.” Tämä on huoli, jonka myös me sosiaalidemokraatit olemme johdonmukaisesti nostaneet esiin koko tämän vaalikauden ajan. Hallituksen talouspoliittiset painotukset ja haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin kohdistuvat leikkaukset ovat epäinhimillisiä. Hallituksen linja on ristiriidassa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitean suositusten kanssa. Näinä päivinä on käynyt ilmi, että tilanne voi ensi vuonna muuttua vieläkin vaikeammaksi, jos hallitus ei peruuta sotejärjestöjen valtionavustuksiin suunniteltuja uusia leikkauksia. Järjestöt, kuten Kehitysvammaliitto, voivat joutua erittäin vaikeaan tilanteeseen. Mediassa olleiden tietojen mukaan ministeriön STEA-avustuksia koskevia kriteerejä ollaan hieman muuttamassa, mutta perusongelma säilyy, jos leikkausten mittakaavaa ei korjata. On kummallista, kuinka samat puolueet, jotka sanovat kannattavansa sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja sitä, ettei kenenkään pitäisi joutua kohtuuttoman vaikeaan asemaan, voivat väittää, että näin suuret kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin kohdistuvat leikkaukset ovat taloudellinen välttämättömyys, samalla kun yhteisöveroa ollaan alentamassa useilla sadoilla miljoonilla euroilla. Meidän on pystyttävä parempaan tässä maassa.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Tässä hallituksen esityksessä puhutaan hyvinvointialueiden rahoitusmallin kehittämisestä, mutta todellisuudessa kyse on leikkauslaista. Esitetyt muutokset ja asetetut tavoitteet ovat selvässä ristiriidassa keskenään. Hallitus leikkaa tällä esityksellä lähes 390 miljoonaa euroa hyvinvointialueilta eli sotepalveluista. Käytännössä hallitus leikkaa eniten Helsingiltä ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta. Länsi-Uudenmaan edustajana haluan tuoda esiin, että tämä esitys on alueemme asukkaiden näkökulmasta sekä kestämätön että epäoikeudenmukainen. Rahoitus per asukas kuuluu jo maan alhaisimpiin, ja olemme menettäneet paljon lähipalveluja. Alueemme on kärsinyt sekä hyvinvointialueen sopeutuksista että HUSin sopeutustoimista. Länsi-Uudenmaan osuus tämän esityksen leikkauksista on kohtuuton, yli 65 miljoonaa euroa, mikä vastaa mittaluokaltaan puolta alueen kaikesta terveysasematoiminnasta. Arvoisa puhemies! Tämän esityksen perusajatus heikentää koko rahoitusmallin uskottavuutta: eniten häviävät ne alueet, jotka ovat sopeuttaneet talouttaan kaikkein voimakkaimmin. Länsi-Uudenmaan taloudellinen tilanne ei ole vakautunut siksi, että alue olisi saanut liikaa resursseja, vaan siksi, että taloutta on tasapainotettu nopeasti ja palveluja on leikattu. On täysin ymmärrettävää, että tämä esitys on saanut kovaa kritiikkiä monissa asiantuntijalausunnoissa ja jopa hallituspuolueiden riveissä. Kysymys kuuluu: pitävätkö hallituspuolueiden edustajat kiinni tästä leikkauslaista kaikesta huolimatta? Nyt ovat viimeiset hetket pysäyttää tämä epäoikeudenmukainen soteleikkaus. Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueiden tilanteen lisäksi hallitus kohdistaa leikkauksia myös sotejärjestöihin lyhytnäköisellä ja ongelmallisella tavalla. Jää nähtäväksi, onko ministeri Rydmanin linja koko hallituksen linja vai ei. Joka tapauksessa näyttää selvältä, että hallitus on yksimielinen sotejärjestöihin ja sotepalveluihin kohdistuvista leikkauksista samalla, kun rahaa kyllä löytyy suuryritysten veronalennuksiin. Me sosiaalidemokraatit emme hyväksy ministerin asettamia kriteerejä.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Eläinten hyvinvointilaki uudistettiin tosiaan viime vaalikaudella tosi pitkän, monivuotisen valmistelun jälkeen. Uudistukseen sisältyi porsaiden kirurgisen kastraation kielto, joskin erittäin pitkällä siirtymäajalla, vuoteen 2035 saakka. Kun siihen on vielä yhdeksän vuotta aikaa, nykyinen hallitus on kuitenkin kumoamassa kyseistä kieltoa. Eikö 12 vuotta ollut riittävän pitkä siirtymäaika? Ymmärrän, että taloudelliset perustelut painavat tällaisina aikoina, mutta jos suuren vientimaan Tanskan alan toimijat aikovat vapaaehtoisesti luopua kirurgisesta kastraatiosta vuoteen 2030 mennessä, emmekö me Suomessa pystyisi samaan vuoteen 2035 mennessä? Joka tapauksessa kielto olisi tarpeellinen monista syistä. Asiantuntijalausunnoissa on laajasti tuotu esiin vaikuttavat perustelut porsaiden kastraatiokiellon säilyttämisen puolesta. Eläintuotantoa tulisi kehittää vastaamaan tietämystämme eläinten hyvinvoinnista, mutta tämä esitys on askel väärään suuntaan. Kuten vastalauseessamme todetaan, on valitettavaa sekä lainsäädännön ennakoitavuuden näkökulmasta epätarkoituksenmukaista, että näin pian hyvinvoinnista annetun lain säätämisen jälkeen sitä halutaan muuttaa ja lakia heikentää ennen kuin uuden lain tavoitteita on ehditty toteuttaa tai ne ovat tässä tapauksessa edes tulleet voimaan. Sikojen kannalta kaikki kastraatiokieltoa tukevat perustelut ovat edelleen voimassa.

Ärade talman! Regeringens finanspolitik har två fel. För det första är den orättvis och för det andra fungerar den inte. Nu är det uppenbart att alla centrala målsättningar för den ekonomiska politiken den här perioden misslyckas. Regeringen talar gärna om den förra regeringen och nästa period, och det är förståeligt att viljan saknas att tala om den här perioden. Det stämmer förstås att en del reformer ger resultat först över en längre tidsperiod. Men visst var det den här perioden som regeringen skulle stoppa den ökande skuldsättningen, och visst var det väl den här perioden som ingen skulle drabbas oskäligt hårt. Visst var det väl den här perioden som nya arbetstillfällen skulle skapas — riktiga jobb, inte bara teoretiska sådana. Och även om omständigheterna är krävande är det inte en tillräcklig förklaring till varför Finland är bland de sämsta i Europa på många ekonomiska mätare just nu.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Tulosten valossa on ymmärrettävää, että hallituspuolueet haluavat puhua kaikesta muusta kuin omasta politiikastaan tällä kaudella. Pääministeri syytti oppositiota synkistelystä ja ihmisten pelottelusta tämän välikysymyksen sanomalla, mutta tosiasioiden tunnustaminen ei ole pelottelua vaan ratkaisujen edellytys. Emme me oppositiossa pelottele ihmisiä. Pelottavaa sen sijaan on esimerkiksi Kelan kehotus, että perheen pitäisi muuttaa. Pelottavia ovat häätö ja asunnottomuuden uhka. Pelottava on pienituloisen yllättävän suuri sairaalalasku. Pelottava on tyhjä pankkitili kuukauden lopussa. Pelottava on ilmoitus irtisanomisesta. Pelottavaa on massatyöttömyys. Pelottavaa on hallituksen passiivisuus tässä kriisissä. Pelottavia ovat hallituksen epäoikeudenmukaiset leikkaukset, jotka kohtelevat kohtuuttoman kovalla kädellä monia haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä samalla, kun rahaa löytyy suurituloisten ja suuryritysten veronkevennyksiin. Tähän tarvitaan muutosta mahdollisimman nopeasti.

Ärade talman! Med tanke på klimatfrågans allvar diskuteras den för lite i politiken dessa dagar, och det sker här i salen främst i samband med klimatårsberättelsen och klimatplanerna, som har sin grund i klimatlagen, som här och nu i dag. Det visar hur viktig roll den lagen har, och eftersom klimatkrisen och biodiversitetskrisen är tätt sammanbundna och bör lösas samtidigt är det uppenbart att vi behöver även en naturlag.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Käsittelemme tätä ilmastosuunnitelmaa aikana, jolloin olemme siirtymässä kohti useiden asteiden globaalia lämpenemistä, jolloin tutkijat varoittavat Pohjois-Atlantin merivirtojen heikkenemisen riskistä ja jolloin riippuvuutemme fossiilisista polttoaineista on ilmeisen ongelmallista sekä ekologisista että taloudellisista syistä. Osa pitää ilmastotoimia turhina kustannuksina, mutta kyse on välttämättömästä siirtymästä, joka on toteutettava oikeudenmukaisesti. Riittämätön toiminta tulee todellisuudessa kaikkein kalleimmaksi. Suomi hyötyy siitä, että se toimii edelläkävijänä, ei bensapopulismista. Suomen on edettävä johdonmukaisesti kohti ilmastolain mukaista hiilineutraaliustavoitetta. Tässä työssä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma on aivan keskeinen väline. Siksi on vakavaa, että nyt käsittelyssä oleva selonteko on valitettavasti riittämätön eikä ympäristövaliokunta kyennyt mietinnössään päättämään tarpeeksi jämäkästä kannanotosta. Siksi SDP on jättänyt mietintöön vastalauseen, ja viestimme on selvä: ilmastolain mukaisen keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman tulee olla ilmastolain mukainen ja vastata ilmastolain tavoitteita. Nyt näin ei ole, ja katsomme, että selonteko on tältä osin riittämätön ja vierittää vastuun ilmastotoimien kiihdyttämisestä seuraavalle hallitukselle. Arvoisa puhemies! Ilmastopolitiikan johtajuus on tällä kaudella ollut kaikkea muuta kuin selkeää, kun yksi suuri hallituspuolue kuvaa jatkuvasti ilmastotavoitteita liioitelluiksi. Tämä heikentää uskottavuutta. Tämän suunnitelman suurin ongelma on johdonmukaisuuden puute. Samalla kun hallitus puhuu ilmastotavoitteista, se on tehnyt päätöksiä, jotka lisäävät päästöjä erityisesti liikenteessä. Käynnissä oleva energiakriisi osoittaa, että meidän pitäisi sen sijaan nopeuttaa liikenteen siirtymää, mukaan lukien tieliikenteen sähköistäminen. Tästä syystä fossiilittoman liikenteen tiekartan hylkääminen oli virhe. Liikenne muodostaa edelleen suurimman osan taakanjakosektorin päästöistä. Siksi siellä tarvitaan vaikuttavia, mitattavia, oikeudenmukaisia ja nopeasti toimeenpantavia ratkaisuja. Joukkoliikennettä on vahvistettava. Kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä on parannettava. Lataus- ja jakeluinfraan on panostettava. MAL-sopimuksia on käytettävä tehokkaasti yhdyskuntarakenteen ohjaamiseen. Tässä asiassa ei ole kyse vain ilmastosta. Kyse on myös taloudesta. Liikenne- ja viestintävaliokunta on korostanut, että päästövähennykset tulevat sitä kalliimmiksi, mitä myöhemmäksi ne lykätään. Arvoisa puhemies! Myös maatalouden kohdalla tarvitaan ilmastotoimia. Ne lisäävät, eivät vähennä, sektorin kestävyyttä, kun ne suunnitellaan oikein. SDP:n mielestä maatalouden ilmastotoimet on sovitettava yhteen huoltovarmuuden, ruoantuotannon ja kannattavuuden kanssa. Ne eivät ole toistensa vastakohtia. Päinvastoin, kestävä maatalous vahvistaa myös huoltovarmuutta. Turvemailla voitaisiin tutkimusten mukaan tehdä kustannustehokkaita päästövähennyksiä. Myös kasviproteiinien, uuden ruokatuotannon ja maatalouden fossiiliriippuvuuden vähentämisen mahdollisuuksia pitäisi edistää paljon nykyistä määrätietoisemmin.

Ärade talman! Vi behöver åtgärder för hållbar tillväxt, men att stimulera ekonomin måste handla om annat än nedskärningar från de i utsatt position och skattelättnader till välbärgade och storföretag. Nu tar regeringen rekordstora lån för delvis fel saker enligt oss i SDP, och resultaten talar för sig, och det kan inte skyllas bara på omständigheterna.

Me SDP:ssä olemme ehdottaneet työttömyysturvan ja asumislisän suojaosien palauttamista, matkakuluvähennyksen nostoa ja oikeudenmukaisempaa verotusta pieni- ja keskituloisille. Ministeri Purra, oletteko edelleen sitä mieltä, että tämä tehoton yhteisöveron alennus on parempi vaihtoehto kuin pieni- ja keskituloisten auttaminen?

Hyvä valtiovarainministeri, olette toistuvasti väittänyt, että veronalennukset suurituloisille maksavat itsensä takaisin. Vähemmälle huomiolle jää se, että tähän liittyy tosi suurta epävarmuutta. Sen sijaan varmaa on, että kun pieni- ja keskituloisille jää enemmän rahaa käteen, he myös käyttävät sen todennäköisemmin. Siksi veronkevennysten kohdentaminen heille on järkevää ja piristää taloutta. Ottaen huomioon ihmisten toimeentulovaikeudet ja nousseet elinkustannukset, arvon ministeri Purra, onko hallituksen veropolitiikka mielestänne onnistunutta?

Arvoisa puhemies, ärade talman! Osa oikeistosta sanoo jatkuvasti ja niin tänäänkin, että Suomen osuus globaaleista päästöistä on niin pieni, ettei sillä ole juuri merkitystä, mitä teemme, eikä meidän siksi pitäisi harjoittaa kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Mielestäni tämä olisi paitsi vastuutonta myös ajattelutapa, jota jokainen maa maailmassa tai osavaltio tai provinssi voisi soveltaa samalla ongelmallisella tavalla. Ei ole olemassa yhtäkään, ei yhtäkään, yksittäistä maata, jonka päästöt olisivat yksinään niin suuret, että maailma saavuttaisi Pariisin sopimuksen tavoitteen, jos juuri tuo maa olisi ilmastoneutraali. Tästä ei tietenkään seuraa, ettei yhdenkään maan pitäisi yrittää, päinvastoin. Jos me onnistuisimme saavuttamaan oman tavoitteemme, se olisi maailmanlaajuisesti merkittävä asia. Jos siirtymä toteutetaan oikeudenmukaisesti, se ei merkitse automaattisesti uhrauksia, vaan se voidaan ja se tulisi toteuttaa ihmisten arkea parantavien uudistusten kautta. Suomen etujen mukaista on kulkea eturintamassa.

Ärade talman! Det är olyckligt att en del inom regeringen viftar undan arbetslöshetskrisen med motiveringen att den främst skulle gälla invandrare. För det första stämmer det inte, och för det andra, varför vore arbetslöshetskrisen inte allvarlig om det hade stämt att den främst gällde invandrare? Ett sådant tankesätt vittnar om en märklig människosyn. Av de nya arbetslösa som är utlandsfödda är de flesta för övrigt från Ukraina, som i dag på dagen i fyra år har kämpat emot Rysslands anfallskrig.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Tässä työttömyyskriisiä käsittelevässä keskustelussa meidän on nähtävä tilastojen takana olevat ihmiset, heidän perheensä sekä kotitalouksien arki, joka jää teoreettisen väittelyn varjoon. Tästä olemme varmasti kaikki samaa mieltä, koska työpaikan menettäminen on useimmille erittäin epämiellyttävä kokemus, myös niille, jotka ovat melko varmoja siitä, että pääsevät nopeasti jaloilleen. Epävarmuus on aina läsnä, ja on ahdistavaa olla tilanteessa, jossa joku toinen tekee puolestasi elämän kannalta niin ratkaisevia päätöksiä. Hallitus näyttää nyt ajattelevan, että ongelma ratkeaa pitkäjänteisillä rakenteellisilla uudistuksilla ja heikentämällä tukia. Ihmiset eivät kuitenkaan ole työttömiä siksi, että tukien varassa eläminen olisi liian helppoa. Jos näin olisi, niin kriisi olisi hallituksen työttömyysturvaleikkausten myötä jo lieventynyt, mutta näin ei ole käynyt, päinvastoin. Työttömyys on kasvanut, ja ihmiset ovat työttömiä, koska heidät on irtisanottu ja koska uusia työpaikkoja ei ole. Työnhakijoiden määrä on moninkertainen suhteessa avoimiin työpaikkoihin. Arvoisa puhemies! Vaikka julkiselta sektorilta irtisanotut muodostavat prosentuaalisesti suhteellisen pienen osan työttömistä, kyse on silti erittäin monista ihmisistä. Esimerkiksi hyvinvointialueiden viime vuonna tekemät yli tuhannen henkilön irtisanomiset vaikuttavat koko yhteiskunnalliseen ilmapiiriin. Aiemmin saattoi ajatella, että sosiaali- ja terveydenhuollossa on aina töitä, etenkin väestön ikääntyessä ja palvelutarpeen kasvaessa. Kun myös tämä ala joutuu alirahoituksen vuoksi nyt irtisanomaan työntekijöitä, se heikentää väestön luottamusta ja lisää huolta. Näin laaja työttömyyskriisi on tragedia, johon tulisi suhtautua mahdollisimman vakavasti. Kriisitietoisuus näyttää kuitenkin olevan huolestuttavan vähäistä suhteessa kriisin mittakaavaan. Arvoisa puhemies! Hallitus on muun muassa poistanut lapsikorotuksen työttömyysetuudesta, lisännyt omavastuupäivien määrää ja poistanut suojaosan. Kollegani edustaja Anette Karlssonin kanssa olemme jättäneet kirjallisen kysymyksen suojaosan palauttamisesta, mutta valitettavasti ministerin vastaus oli kielteinen. Eli nyt tiedämme varmuudella, miten kielteisesti hallitus suhtautuu SDP:n malliin, jossa suojaosa palautettaisiin mutta sidottaisiin työllisyystilanteeseen. Tarvitsemme lisätoimia, esimerkiksi lisää palkkatukea, tarvitsemme rekrytointiverohyvitystä, ja meidän on nostettava arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa. Meidän on rakennettava uudelleen luottamusta koko yhteiskunnassa ja erityisesti työmarkkinoilla. Tarvitsemme uutta aikuiskoulutustukea ja vuorotteluvapaajärjestelmää. Meidän on myös korjattava se epäoikeudenmukaisuus, että kuntia rangaistaan taloudellisesti, jos ne eivät onnistu työllistämään työnhakijoita, silloinkin kun se ei ole mahdollista työpaikkojen puutteen vuoksi. Hallituksella on vastuu reagoida vallitsevaan tilanteeseen. Hyvä hallitus, oletteko valmiita tukemaan kuntien työllisyyspalveluja enemmän, jotta useampi ihminen pääsisi työllistymään ja samalla autettaisiin kuntien taloutta, mikä toisi mukanaan useita myönteisiä vaikutuksia?

Ärade talman! Vi har sannerligen en arbetslöshetskris i Finland med den högsta arbetslöshetsgraden i hela EU, och även om allting givetvis inte är regeringens fel är det här ett faktum som borde få regeringen att både tänka om och agera kraftfullt med passande konjunkturella åtgärder och medmänsklighet gentemot arbetssökande.

Arvoisa puhemies, ärade talman! On tietenkin erittäin tärkeää ja tarpeellista, että osa hyvinvointialueista tällä tavalla saa lisäaikaa alijäämiensä kattamiseen, mutta tästä huolimatta tämä hallituksen esitys kiteytyy sanoihin liian vähän ja turhan myöhään. Jos hallitus olisi ryhtynyt ajoissa koko sotesektoria koskeviin toimiin, kaikki alueet olisivat saaneet työrauhaa ja mahdollisuuden kehittää toimintaansa pitkäjänteisemmin ja kestävämmällä tavalla. Ministeriaitiosta on toistuvasti todettu, ettei olisi ollut tarkoituksenmukaista myöntää lisäaikaa kaikille alueille alijäämien kattamiseen, mutta ovatko mittavat irtisanomiset ja palveluverkon heikentäminen todella tarkoituksenmukaisempi ratkaisu? Viime vuonna hyvinvointialueet irtisanoivat yli tuhat työntekijää, ja ennusteiden mukaan irtisanomisten määrä kasvaa entisestään tänä vuonna. Tämä tapahtuu tilanteessa, jossa väestö ikääntyy ja hoidon tarve kasvaa, eli juuri nyt meidän pitäisi vahvistaa alan vetovoimaa eikä heikentää sitä. Siksi viimeinen asia, jota nyt tarvitaan, ovat uudet leikkaukset. Hallituksen suunnitelma muuttaa rahoitusta tavalla, [Puhemies koputtaa] joka iskisi kovaa muun muassa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueeseen, on kohtuuton, ja se on pysäytettävä.

Ärade talman! Att sänka tröskeln för företag att anställa är motiverat, men det här förslaget riskerar att ha större nackdelar än fördelar, och vi socialdemokrater anser att en rekryteringskompensation och höjd nedre gräns för mervärdesskatt vore vettigare alternativ.