Maahanmuutto

Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja miehet! Minulla näyttää olevan samat muistiinpanot kuin äskeisessä pykälässä, mutta yritetään pärjätä niillä. — Tämä oli muistaakseni edustaja Harakan tekemä aloite sukupolvivastuusta, siitä, miten eri sukupolvia tämä meidän yhteiskunta käsittelee. Jollakin lailla kun itse mietin tätä asiaa, niin ehkä katson eri näkökulmasta kuin moni muu, mutta jos ajattelee omia lapsia ja lastenlapsia, niin jollakin laillahan se olisi oikeudenmukaista, että aina seuraavalle sukupolvelle jäisi valtio yhtä hyvässä kunnossa kuin se on ollut silloin, kun minä olen tähän maahan syntynyt. Suomi on velkaantunut viimeiset 20—30 vuotta todella rajusti, ja miksi näin on tapahtunut? Oikein mietin sitä, kun tätä asiaa ajattelin. Ehkä jollakin lailla meillä on ollut hölmöjä päättäjiä täällä. Maa on velkaantunut, tai se on annettu velkaantua. Täällä on eletty yli varojen viimeiset vuosikymmenet. Velkaantuminen on ollut aivan kohtuuttoman suurta. Silloin kun minä olen syntynyt vuonna 1971, valtionvelka on ollut 672 miljoonaa euroa — elikkä 672 miljoonaa. Vuonna 97, kun minun ensimmäinen lapsi on syntynyt, se on ollut 69 000 miljoonaa. Nyt kun minun lapsenlapsi on syntynyt, niin Suomen valtionvelka on ollut viime vuonna, vuonna 25, 187 000 miljoonaa euroa. En minä tiedä oikein, miten tätä yhteiskuntavastuuta sitten sukupolvien välillä... On tämä kauhea tilanne, että me jätetään velkainen valtio meidän lapsenlapsille, velaksi, että liian ylevästi on eletty. Vanhempi sukupolvi on elänyt aivan liian loistokasta elämää velkarahalla. Sitten toinen asia, mitä ajattelen tässä, on tietenkin tuo talous mutta myöskin sitten Suomen turvallisuus ja se, mitenkä se on muuttunut täällä. Vuonna 71, kun minä olen syntynyt, on arvioitu, että täällä on ollut muualla syntyneitä 10 000—12 000. Vuonna 97, kun vanhin poika on syntynyt, Suomessa on ollut 80 600 muualla syntynyttä, tänne tullutta, ja nyt tällä hetkellä tämä on 660 800. Elikkä velka ja maahanmuutto ovat moninkertaistuneet — voisi sanoa, että monikymmenkertaistuneet — ja samalla meidän lasten ja lastenlasten turvallisuudelle on saattanut käydä aika kylmästi, koska maahanmuuttajien tekemä rikollisuus on ollut valtaisaa ja moninkertaista suomalaisiin verrattuna. Arvoisa puhemies! Tässä olivat nämä minun ajatukseni tästä sukupolvien välisestä yhdenvertaisuudesta. — Kiitos.

Kunnioitettu herra puhemies! Suomen turvallisuus ei rakennu vain rajoille, järjestelmille ja varautumissuunnitelmille. Se rakentuu myös luottamuksesta niihin ihmisiin, jotka hoitavat yhteiskuntamme kaikkein kriittisimpiä tehtäviä. Siksi pidän hallituksen esitystä 117 tärkeänä ja kannatettavana. Esityksellä selkeytetään sitä, että valtion virkamiehiltä edellytetyt nuhteettomuus, riippumattomuus ja luotettavuus eivät ole vain nimityshetken vaatimuksia. Niiden on täytyttävä koko palvelussuhteen ajan. Tämä on muuttuneessa turvallisuusympäristössä välttämätöntä. Pitkän virkauran aikana tehtävät, vastuut ja myös henkilöstön olosuhteet voivat muuttua. Lainsäädännön on pystyttävä vastaamaan tähän. Nykytila on jättänyt epäselväksi, millä perusteella luotettavuutta voidaan arvioida uudelleen sen jälkeen, kun nimitysvaiheen selvitys on vanhentunut. Nyt tämä sääntelyaukko korjataan lailla. Se on erittäin hyvä. Se lisää ennakoitavuutta sekä viranomaiselle että virkamiehelle ja vahvistaa päätösten kestävyyttä myös oikeudellisessa arvioinnissa. Esitys antaa työnantajaviranomaiselle mahdollisuuden hakea henkilöturvaselvitystä myös palvelussuhteen aikana. Tämä mahdollisuus on kuitenkin rajattu tarkasti turvallisuusselvityslaissa määriteltyihin turvallisuusherkkiin tehtäviin. Kyse ei siis ole kaikkien virkamiesten jatkuvasta seurannasta eikä yleisestä epäluottamuksesta valtion henkilöstöä kohtaan. Kyse on vastuusta silloin, kun tehtävä liittyy esimerkiksi kansalliseen turvallisuuteen, kriittiseen infrastruktuuriin tai poikkeusoloihin varautumiseen. Arvoisa puhemies! Pidän tärkeänä, että oikeusturva on esityksessä otettu vakavasti. Turvallisuusselvitys edellyttää edelleen henkilön suostumusta. Arvioinnin on oltava tehtäväkohtaista ja perustuttava kokonaisarvioon. Jos tehtävän edellyttämää selvitystä ei virkamiehestä johtuvasta syystä voida tehdä, hänet voidaan pidättää virantoimituksesta. Tämä on väliaikainen turvaamistoimi, ei uusi irtisanomisperuste. Virkamiestä on kuultava, päätöksen perusteita on seurattava, ja päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Esitys vahvistaa myös Huoltovarmuuskeskuksen henkilöturvallisuutta. On perusteltua edellyttää Suomen kansalaisuutta sellaisissa johto-, valmius- ja varautumistehtävissä, joissa käsitellään yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja ja niihin liittyvää tietoa ja käytetään merkittävää julkista valtaa. Samalla turvallisuusselvitysrekisterin käyttöä sujuvoitetaan valtion virastoissa, Kelassa, Senaatti-kiinteistöissä ja Puolustuskiinteistöissä. Kun voimassa oleva selvitys voidaan tarkistaa suoraan, vältetään päällekkäistä työtä, nopeutetaan menettelyä ja voidaan myös säästää kustannuksia. Valiokuntakäsittelyssä on silti varmistettava, että lakia sovelletaan yhdenmukaisesti, suhteellisesti ja tietosuojaa kunnioittaen. Rekisterin käyttöoikeudet on rajattava vain niitä työssään tarvitseville, ja käytännön valvonnan on oltava vahvaa. Arvoisa puhemies! Tämä esitys suojaa valtionhallinnon toimintakykyä, kansalaisten luottamusta ja myös niitä virkamiehiä, jotka hoitavat vaativia tehtäviään moitteettomasti. Turvallisuusherkissä tehtävissä luotettavuuden on oltava sekä todellista että todettavissa. Näillä perusteilla kannatan hallituksen esitystä. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laeiksi valtion virkamieslain ja turvallisuusselvityslain 50 §:n muuttamisesta. Valtion virkamieslain muutosesitysten tavoitteena on vastata valtion virastojen turvallisuus- ja toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin erityisesti henkilöstöturvallisuuden ja yleisemmin virastovarautumisen osalta. Tavoitteena on lisäksi varmistaa ja vahvistaa luottamusta viranomaistoimintaan sekä suojata ja edistää sitä. Taustalla ovat muun muassa valtion virastojen kohtaamat ja myös jo tuomioistuinkäytännössä esiin tulleet tilanteet, joita ei ole valtion virkamieslaissa pystytty ennakoimaan aiemmin. Nuhteettomuus, riippumattomuus ja luotettavuus ovat keskeisiä vaatimuksia, jotka koskevat paitsi virkamiehiä myös koko julkishallinnon toimintaa ja hyvää hallintoa. Viranomaisella on nykytilassa kuitenkin rajatusti keinoja selvittää palvelussuhteen aikana virkamiehen tehtävien edellyttämää yleistä luotettavuutta, nuhteettomuutta ja riippumattomuutta. Tavoitteena tässä onkin säätää lakitasolla periaatteet, joiden mukaan valtion virastoissa voidaan käyttää henkilöturvallisuusselvitystä kaikissa turvallisuusselvityslain mahdollistamissa tilanteissa koko virkamiehen palvelussuhteen ajan, mikäli palvelussuhteen tehtävät sitä edellyttävät, sekä toiseksi antaa lakitasolla viranomaiselle keinot reagoida, jos virkamiehestä johtuvasta syystä ei henkilöturvallisuusselvitystä voida tehdä. Esityksen mukaan valtion virkamieslakiin lisättäisiin nykytilaa selkeyttävä säännös palvelussuhteen aikana virkamieheltä edellytetystä nuhteettomuudesta sekä kyvystä hoitaa tehtäväänsä riippumattomasti ja muutoinkin luotettavasti. Esityksen mukaan myös, mikäli virkamiehen tehtävät sitä edellyttävät, viranomainen voisi koko virkamiehen palvelussuhteen ajan hakea henkilöturvallisuusselvitystä kaikissa niissä tilanteissa, joissa se olisi turvallisuusselvityslain mukaan kyseisen viranomaisen kohdalla mahdollista. Uusi säännös ei muuttaisi virkamieheen kohdistuvia vaatimuksia, eikä se muuttaisi tai lisäisi virkamiehen virkavelvollisuuksia, mutta se toisi säännöstasolla esille, että virkamiehiltä edellytettävään luotettavuuteen kuuluu kyky hoitaa tehtävät rehellisesti ja lojaalisti ja viranomainen voi selvittää tätä turvallisuusselvityslaissa säädetyn mukaisesti. Henkilöturvallisuusselvityksestä säädettäisiin jatkossakin turvallisuusselvityslaissa, eikä sitä edelleenkään voitaisi tehdä ilman kyseisen henkilön suostumusta. Muutoksen tarkoituksena ei ole säätää viranomaiselle velvollisuutta eikä poikkeavaa oikeutta hakea henkilöturvallisuusselvitystä. Esityksen tarkoituksena on kuitenkin säätää viranomaisille keinot reagoida, jos virkamiehestä johtuvasta syystä ei henkilöturvallisuusselvitystä voida tehdä. Uutena asiana esityksessä säädettäisiin, että virkamies voitaisiin pidättää virantoimituksesta, jos virkamiehestä ei hänestä itsestään johtuvasta syystä voida tehdä henkilöturvallisuusselvitystä, esimerkiksi virkamiehen kieltäytyessä tämän selvityksen tekemisestä. Selkeyden vuoksi jatkossa jo hakuilmoituksessa kerrottaisiin, edellyttääkö viran tai virkasuhteen tehtävien hoitaminen turvallisuusselvityslaissa säädettyä henkilöturvallisuusselvitystä. Toinen osa tätä esitystä on Huoltovarmuuskeskusta koskeva osa. Siitä tuli 1.4.26 voimaan tulleen lain mukaan valtion virasto ja sen työntekijöistä virkasuhteisia. Valtion virkamieslain 7 §:ssä Suomen kansalaisuutta edellyttävien valtion virkojen joukkoon lisättäisiin tästä syystä Huoltovarmuuskeskuksen pääjohtajan viran lisäksi pääjohtajan välittöminä alaisina toimivien johtajien ja yksikön johtajien virat, Huoltovarmuuskeskuksen virat, joiden tehtäviin kuuluu valmius- ja varautumistehtäviä, sekä Huoltovarmuuskeskuksen virat, joiden tehtäviin kuuluu käsitellä ulkomaisten yritysostojen seurannasta annetussa laissa tarkoitettuja tietoja. Muutoksen tavoitteena on lisätä koko valtionhallinnon turvallisuutta. Esityksen piiriin kuuluvat Huoltovarmuuskeskuksen virkamiehet käyttävät merkittävääkin julkista valtaa ja saavat tietoonsa laaja-alaisesti yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen kannalta keskeisiä tietoja, ja virkamiehillä on keskeinen rooli varautumiseen liittyvien järjestelmien toimivuudessa. Heillä on myös pääsy paikkoihin, joita koskevien tietojen paljastaminen tai muu oikeudeton käyttö voi vaarantaa kansallista turvallisuutta ja kansainvälisiä suhteita. Lisäksi virkojen tehtäviin sisältyy muita kansainväliseen turvallisuuteen sekä Suomen ulkosuhteisiin liittyviä asioita, ja siksi ne on nostettu tässä esiin. Kolmas osa tätä muutosta, HE:tä, on turvallisuusselvityslakiin ehdotettava muutos, jonka mukaan valtion virastot, Kansaneläkelaitos sekä Senaatti-kiinteistöt-liikelaitos ja tämän tytärliikelaitos olisivat jatkossa turvallisuusselvitysrekisteristä saatavan tiedon osalta vastaavassa asemassa kuin ministeriöt. Vastaavalla tavalla kuin voimassa olevan turvallisuusselvityslain mukaan ministeriöt, jatkossa myös ehdotetut organisaatiot voisivat itse tarkastaa turvallisuusselvitysrekisteristä viranhaltijaan tai virkamieheensä liittyviä tietoja. Tämän muutoksen tavoitteena ja tarkoituksena on antaa turvaselvitystä hakeville julkishallinnon tahoille itselleen mahdollisuus selvittää virkamieheen liittyviä tietoja turvallisuusselvitysrekisteristä. Tällä tavalla myös nopeutetaan ja yksinkertaistetaan prosessia valtion viraston sekä muiden muutosesityksen piiriin kuuluvien julkishallinnon toimijoiden hakiessa tätä turvallisuusselvitystä. Muutoksella pyritään myös hyödyntämään nykytilaa kattavammin voimassa olevia henkilöturvallisuusselvityksiä, mikäli selvityksen kohteena olevalla henkilöllä on jo viran tai virkasuhteen taikka tehtävän edellyttämän laajuinen voimassa oleva henkilöturvallisuusselvitys. Tällä pyritään vähentämään uusien turvallisuusselvitysten hakemista ja tarpeetonta laatimista ja näin ollen myös niistä aiheutuvia kustannuksia. — Kiitos.

Kiitoksia, kunnioitettu puhemies! Kiitoksia, hyvät edustajat, erittäin rakentavasta keskustelusta, jossa minusta löytyy kyllä jopa ehkä vähän poikkeuksellisesti hyvin laaja yhteinen näkemys tässä salissa. — Aivan kuten monet teistä olette todenneetkin, kaiken maahanmuuton Suomeen pitää olla kestävää. Suomeen on tervetullut tekemään töitä, ja Suomeen on tervetullut opiskelemaan, kunhan elättää itsensä ja toimii oleskeluluvan ehtojen mukaisesti. Opiskelijan tulee opiskella ja valmistua ehtojen mukaisesti, ei tehdä töitä tai pyrkiä työmarkkinoiden käyttöön ja ikään kuin kiertää taas oleskelulupajärjestelmää. Kuten täällä edustaja Vestman toi esille, on havaittu useita vuotokohtia. Yksi on ollut juurikin se, että osa näistä opiskelijoista on tosiasiassa pyrkinyt vastaavasti sitten taas työmarkkinoiden käyttöön. Meidän arvion mukaan aika monethan opiskelijoista kuitenkin tekevät siis ainakin jonkin määrän töitä. Tätä asiaa myös edustaja Lyly minusta hyvin pohti taas tässä kaikkinensa, ja se ei ole pelkästään huono asia, mutta helposti tähän yhdistyy lähteminen lähtömaasta, joissa puhutaan kohtalaisen köyhistä maista, Suomeen, joka on taas korkeiden kustannusten ja korkean elintason maa, ja tällöin nämä opiskelijat voivat helposti joutua myös työperäisen hyväksikäytön uhreiksi, jolloin itse asiassa tämä kokonaisuus on myös erittäin merkittävä työperäisen hyväksikäytön ja myös järjestäytyneen rikollisuuden kannalta torjuva kokonaisuus ja torjuva toimenpide. Koulutusagenttipuoli nousi myös esille teidän puheenvuoroissa. Asiaa käydään läpi opetus- ja kulttuuriministeriössä. Toivon, että siihen löydettäisiin vielä jykevämmät toimenpiteet, koska juuri koulutusagenttien toiminta on monta kertaa se, joka on myös sitten saattanut näitä ihmisiä kaikkinensa vastaavasti harhaan. Herra puhemies! Näillä sanoilla toivon, että asia käydään perusteellisesti läpi eduskunnassa, ja miten vain voin vastuuministerinä teitä auttaa ja palvella, niin olkaa ihmeessä yhteydessä. Olen totta kai eduskunnan käytettävissä ja palveluksessa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Pyrin olemaan tiivis, mutta muutamaa sanaa en malta olla tästä sanomatta, vaikka täällä on kyllä erinomaisia puheenvuoroja jo ministerin esittelypuheenvuorosta alkaen ja myöskin edustajien taholta käytetty, kuten äsken muun muassa edustaja Vestman ja moni muukin. — Tässä täytyy aloittaa kuitenkin siitä, mistä täällä myöskin aloittivat muun muassa Hänninen, Vornanen ja Lyly, että lähtökohtaisestihan tämä opiskelijaperäinen maahanmuutto on ihan positiivista. Näitä lukujahan on tässä käyty jo paljon lävitse, mutta muistan myös itse sellaisen luvun, että noin puolet valmistuneista jää Suomeen ja kaksi kolmasosaa haluaisi jäädä. Eli silloin siellä on semmoinen kuudenneksen porukka, joka olisi tietysti ihan meille potentiaalinen meidän kansantalouttamme hyödyttämään, koska — kuten täällä taisi edustaja Lyly todeta — tämä opiskelu on erittäin hyvää kotoutumista. Halusin tämän sanoa aluksi, koska on väärin, jos jää sellainen kuva, että kun nyt näitä tiettyjä sääntöjä erittäin hyvistä syistä on pakko kiristää... Se ei saa antaa sellaista viestiä, että Suomi ei olisi hyvä paikka opiskella ja me ei haluttaisi tänne ulkomaalaisia opiskelijoita. Mutta kieltämättä — ja edustaja Vestman hyvin viittasi siihen, mitä viime kaudella tapahtui — tässä on käynyt niin, että me ollaan oltu liian sinisilmäisiä tämän järjestelmän kanssa. Se näkyy muun muassa siitä, että mehän ajatellaan, tai ainakin itse ajattelen niin ja luulen, että moni muukin suomalainen ajattelee, että opiskelija, joka tulee tänne opiskelemaan, on yleensä semmoinen kaksi—kolmekymppinen, yleensä sinkkuhenkilö, joka tulee muualta tänne opiskelemaan ja sen tutkinnon suorittamaan ja sitä kautta sitten elämässä eteenpäin, mutta nythän meillä on käynyt niin, että meille on tullut selvästi vähän vanhempaa väkeä, joka on tullut perheineen. Syy on ollut nimenomaan se, että näissä lähtömaissa, jotka täällä on jo moneen kertaan mainittu, jotka ovat varsin köyhiä Keski-Aasian maita, osalle jo se on iso asia, että pääsee ylipäätään tänne EU-alueelle, ja se on ollut se ikään kuin motiivi, ja sitten se, että saadaan vielä perhe siihen mukaan, on vielä parempi. Sitten on varmasti ollut niin, että kun nämä agentit siellä toimivat, niin he ovat antaneet ihan väärää käsitystä Suomesta, kuinka helppoa tai vaikeaa täällä on saada esimerkiksi työpaikkoja, ja muutenkin siitä hintatasosta ja kaikesta elämisestä täällä on annettu selvästi väärää informaatiota. Haluan kuitenkin uskoa, että aikoinaankin, kun tätä lakia on muutettu, se on tehty hyvässä tahdossa mutta siinä ei ole ymmärretty, mitä siitä seuraa. Se kuvaa sitä, että näissä asioissa pitäisi olla varovainen, niin ettei mennä ojasta allikkoon. Onneksi nyt ollaan siinä tilanteessa, että näitä valuvikoja tässä korjataan. Se on tärkeää myös tämän koko opiskelijaperäisen maahanmuuton kannalta ja sen hyväksyttävyyden kannalta, että ne kiistattomat ongelmakohdat korjataan. Aivan viimeiseksi haluan sanoa sen, että kaikkein suurimpia kärsijöitä tästä systeemistä, missä meillä on näitä ongelmia ollut, ovat olleet ne opiskelijat itse ja heidän perheenjäsenensä, jotka ovat siihen leipäjonoon päätyneet, koska heitä on aivan totaalisesti, ainakin osaa heistä, huijattu siellä omien agenttien antamien väärien tietojen kautta. Sellaisten ihmiskohtaloiden välttäminen olisi äärimmäisen on tärkeää.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille tästä erinomaisesta lakiesityksestä. — Opiskeluperusteisen maahanmuuton pitää perustua tähän. Suomeen on tervetullut opiskelemaan ja sen jälkeen rakentamaan tätä yhteiskuntaa, tekemään töitä ja yrittämään, mutta opiskeluajan pitää kyetä elättämään itsensä. Ei kerta kaikkiaan käy, että ulkomailta tullaan heikoilla edellytyksillä pärjätä Suomessa ja päädytään jopa leipäjonoihin. TEMin selvityksen mukaan osa ulkomaisista koulutusagenteista on johtanut opiskelijoita harhaan muun muassa työllistymismahdollisuuksista ja opiskelijat ovat velkaantuneet kalliiden välitysmaksujen vuoksi. Siis tähän opiskeluperusteiseen maahantuloon liittyy vakavia väärinkäytöksiä tällä hetkellä, ja niihin tällä tärkeällä esityksellä puututaan. Osa opiskelijoista osaa opiskelukieltä käytännössä heikosti eikä pärjää lopulta opinnoissa, ja osa on käyttänyt opiskelijan oleskelulupaa pääasiallisesti keinona päästä Suomeen työmarkkinoille. Tämä ei ole oikea väylä tulla Suomeen töihin, kun tullaan opiskelijan oleskeluluvalla. Ja on siis täysin kestämätöntä, että nykyisellään perheenjäsenet voivat hakea opiskelulupaa samaan aikaan opiskelijan kanssa ilman että on nähty, miten arki käytännössä täällä Suomessa sujuu ja onko mahdollisuuksia elättää perhettä täällä Suomessa. Tämä ehdotettu vuoden asumisaikavaatimus korjaa tätä epäkohtaa, ja todella perusteltu muutos sekin. No, tässä edelliset puhujat viittasivat siihen, että nämä lähtömaat ovat muuttuneet, ja palataanpa niihin syihin, minkä takia ne ovat muuttuneet: Ne ovat muuttuneet sen takia, että Marinin hallitus viime kaudella sääti uudistuksen, joka käytännössä avasi Suomen ovet ja ikkunat niin, että lähes olemattomalla toimeentuloedellytyksen valvonnalla pääsi Suomeen opiskelemaan. Olin itse silloin hallintovaliokunnassa, kun tätä Marinin hallituksen nyt epäonnistuneeksi osoittautunutta uudistusta tehtiin, ja me kokoomuksessa vastustimme tätä uudistusta. Meidän vastalauseen voi käydä sieltä lukemassa. Aivan erityisesti kiinnitimme huomiota siihen, että toimeentuloedellytyksen valvonta ei tietenkään voi toimia niin, että sen tiliotteen lähettää kerran, tullessaan Suomeen ja sen jälkeen ei käytännössä enää valvota. Todella tämä uudistus on johtanut näihin ongelmiin, joita nyt Orpon hallitus ja työministeri Marttinen tällä esityksellä korjaavat.

Arvoisa herra puhemies! Minusta ministerin esittelyssä ja edeltävissä puheenvuoroissa tämä on melko tyhjentävästi jo käyty läpi, mitkä ovat perustelut tälle asialle, mutta kun olin puheenvuoron pyytänyt, niin ajattelin, että tässä lyhyesti kuitenkin kertaan nämä ydinasiat: Meidän maamme ikärakennehan on sillä tavalla vinoutunut, että meillä on yli 70-vuotiaissa ihmisissä yhtä ikävuotta kohti kaksinkertainen määrä henkilöitä verrattuna siihen, mitä meillä on siellä alle 20-vuotiaissa, ja pitkällä tähtäimellä tämä on tietysti voidaan sanoa kansakunnan kannalta jopa ihan tuhoisa tilanne. Näin ollen työperäinen maahanmuutto ja järkevä opiskelu ulkomailta käsin niin, että Suomeen tullaan ja toivon mukaan sitten myös jäädään tänne töihin, on ihan perusteltua, mutta niin kuin täällä on käynyt ilmi, tähän liittyy myös jossain määrin, eikä aivan vähänkään, erilaisia epäkohtia, joita täällä on sitten pyritty korjaamaan. Pari taulukkoa, jotka täällä ovat — minulla on nyt tässä se printtiversio, missä nämä selvästi näkyvät: Tämä myönnettyjen lupien määrä, sivulla 14, oli vuonna 2023 miespuolisille 6 739 oleskelulupaa ja naispuolisille 6 056. Sitten muutama kielteinenkin päätös oli, mutta siis yhteensä tässä puhutaan kuitenkin melkoisista volyymeista. Jos itse ajattelen, että pitäisi Suomesta lähteä opiskelemaan esimerkiksi Yhdysvaltoihin tai Singaporeen tai Japaniin, niin kyllä siellä pitää rahoituksen olla kunnossa ennen kuin sinne voi edes päästä opiskelemaan, ja tähän kun juuri otetaan huomioon nyt tämä muuttunut lähtömaatilanne, minkä edustaja Lylykin äsken sanoi, niin jossain määrin — tämä on ehkä vähän rohkeasti sanottu — se näyttää pikkuisen samalta kuin näissä Wolt-läheteissä tällä hetkellä, kun tuolla katukuvassa tuntuu olevan kovasti edustettuina juuri näitä maita, eli täällä on Bangladesh, Sri Lanka, Intia, Nepal ja Kiinakin mukana. Eli kyllä tässä asiassa nyt on syytä olla kriittinen. Haluan vielä huomauttaa, että valtaosalla täällä asiat sujuvat kuitenkin hyvin, mutta on syytä ehkä katsoa tätä vähän tarkemmin. Voidaan tietysti sanoa aina, että mikä Suomessa sitten vetää. No, täällä varmasti vetää tämä pohjoismainen elintaso ja turvallinen yhteiskunta, ja on inhimillistä luoda tulevaisuudentoiveita sen suhteen, mutta sen ei pidä tapahtua sitten väärin perustein, joihin minun mielestäni tässä juuri puututaan, ja näin ollen kannatan tätä.

Arvoisa puhemies! Ministeri Marttinen hyvin kuvasi tätä tilannetta, mikä tällä hetkellä on. Lakipaketissa on monia kannatettavia piirteitä, ja varmaan tuolla valiokuntakäsittelyssä vielä tarkemmin käydään sitä sisältöä läpi. Kyllä näitä haasteita on havaittu enenevissä määrin, ja niitä pitää pystyä ratkaisemaan erilaisilla toimenpiteillä. Kansainvälisten opiskelijoiden Suomeen tuloon liittyy myös koulutusagenttibisnestä, jolla saatetaan vääristellä elämisen tilannetta Suomessa, ja siinäkin mielessä on hyvä, että kansainvälinen opiskelija saa perheenkokoajana oikean kuvan siinä odotusaikana Suomen hintatasosta, mitä täällä maksaa ja mitkä ovat hänen puolisonsa mahdollisuudet työllistyä. Aikaisemmin tämä on ollut varmaan aika yllätyksenä, ja nyt voi sanoa, että vielä sitä suuremmalla määrin tätä pitää viedä, koska kustannukset myöskin opiskelusta kasvavat tämän 2026 voimaan tulleen täyskatteisen lukukausimaksun myötä, eli kuluja on ainakin varmasti olemassa, ja on oikeasti hyvä, että kansainväliset opiskelijat tietäisivät etukäteen tämän tilanteen ennen kuin he tänne tulevat, ja siinä mielessä tämä odotusaika on hyvä. Meidän täytyy todeta, että kansainväliset opiskelijat ovat kohtuullisen hyvin työllistyneitä. Noin puolet vuonna 2024 opiskeluluvalla olleista sai palkkatuloja sen vuoden aikana, mutta se oli pudonnut noin viidellä prosenttiyksiköllä aikaisemmasta, ja se varmasti liittyy tähän vaikeaan työllisyysasteeseen. Se on noin kymmenen prosenttiyksikköä matalampi kuin Suomessa olleilla. Siinä mielessä tässä ollaan tällä tasolla tällä hetkellä. Arvoisa puhemies! Kun tässä kuitenkin puhutaan siitä, että me tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa, niin opiskelijat kotoutuvat varmasti parhaiten meille, ja voi sanoa myös meidän selvityksistä siitä, kuinka yliopistosta valmistuneet ja ammattikorkeakoulusta valmistuneet ovat vuoden jälkeen työllistyneet, että yli puolet ovat työllistyneet, ammattikorkeakouluista 58 prosenttia ja yliopistoista 52 prosenttia. Se kertoo siitä, että kun he saavat täällä koulutuksen, niin he myöskin työllistyvät tänne Suomeen, ja siinä mielessä ollaan hyvällä tiellä. Opiskelu on hyvä tapa kotouttaa ihmisiä ja samalla saada semmoinen ammattitaito, joka Suomessa hyvin tunnistetaan, ja siinä mielessä tässä ollaan hyvällä tiellä. Miten tätä vielä voidaan arvioida, niin meidän opiskeluperäisissä maahanmuuttajissa viisi kärkimaata ovat olleet viimeisten vuosien aikana, 2023 ja 2024, Bangladesh, Sri Lanka, Kiina, Intia ja Nepal, ja varmaan siellä ei ole käsitystä pohjoismaisesta kustannustasosta ja pohjoismaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta, ja siinä mielessä tämä on muuttunut. Sitä aiemmin suurimmat top viitosen maat olivat ensimmäisenä Venäjä, Kiina ja Vietnam, eli ne ovat vähän muuttuneet tässä viimeisten vuosien aikana Venäjän sodan myötä. Itse tässä lakiesityksessä on myöskin se, että tätä tietopohjaa saadaan tehtyä näille ihmisille, ja sitten voidaan sanoa, että kuitenkin tämä näitten opiskelijoitten siirtyminen on aika lailla kansainvälinen trendi, niin että niitä aika paljon myös muualla on, ja nyt me ratkaistaan tätä Suomessa. Tampereellakin meillä on ollut ruokajonoissa kansainvälisiä opiskelijoita, kun he eivät ole tienneet näitä kustannuksia, ja niitä on jouduttu tälläkin tavalla huoltamaan sitten, ja se on ollut osa sitä selviämistä. — Kiitos.

Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys 161 on tarpeellinen ja perusteltu uudistus. Kansainväliset opiskelijat ovat Suomelle tärkeä voimavara, mutta opiskeluperusteisen maahanmuuton on oltava hallittua, läpinäkyvää ja aidosti opiskeluun perustuvaa. Valtaosa Suomeen tulevista ulkomaalaisista opiskelijoista hoitaa asiansa hyvin, ja opinnot etenevät suunnitellusti. Järjestelmässä on kuitenkin havaittu myös ongelmia. Hallituksen esityksen mukaan vuonna 2025 tehtiin jo yli tuhat kielteistä päätöstä opiskelijoiden oleskelulupahakemuksiin. Näistä 550 liittyy siihen, ettei toimeentulo ollut turvattu. Viranomaiset ovat lisäksi havainneet väärennettyjä asiakirjoja, puutteellista kielitaitoa ja tilanteita, joissa opiskelua on käytetty väylänä Suomeen muussa tarkoituksessa. Esityksen keskeinen muutos on, että opiskelijan perheenjäsen voisi pääsääntöisesti hakea oleskelulupaa vasta opiskelijan asuttua Suomessa vuoden. Kyseessä ei ole perheenyhdistämisen estäminen, vaan sen siirtäminen vaiheeseen, jossa opiskelijalla on realistinen käsitys Suomen elinkustannuksista, omasta taloudellisesta tilanteesta ja perheen toimeentulomahdollisuuksista. Lakiin sisältyvät myös perustellut poikkeukset Suomessa syntyvän lapsen, lapsen edun ja poikkeuksellisen painavan syyn perusteella. On myös oikein, että toisen asteen opiskelijoihin ja kaikkien opiskelijoiden perheenjäseniin voidaan jatkossa soveltaa ulkomaalaislain yleisiä hylkäysperusteita. Jos on perusteltua aihetta epäillä, ettei maahantulon todellinen tarkoitus vastaa hakemuksessa ilmoitettua ja että hakija on joutumassa hyväksikäytetyksi, viranomaisen on voitava puuttua tilanteeseen jo ennen luvan myöntämistä. Toinen tärkeä uudistus on kielitaitoedellytys. Jos henkilö tulee Suomeen opiskelemaan, hänellä täytyy olla todelliset kielelliset valmiudet suorittaa kyseinen opinto. Täysin riittämätön kielitaito altistaa opintojen keskeyttämiselle, velkaantumiselle ja jopa työperäiselle hyväksikäytölle. Vaatimus suojaa sekä suomalaista koulutusjärjestelmää että opiskelijaa itseään. Kannatan myös sitä, että opiskelijan toimeentulolta vaadittava euromäärä perustetaan lakiin ja siitä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Opiskelijan elämiseen tarkoitetut varat ja lukukausimaksuihin varatut rahat on pidettävä selvästi erillään. Euromäärän riittävyyttä ja todellista kustannustasoa on myös seurattava säännöllisesti. Opiskeluperusteisen maahanmuuton lähtökohtana täytyy olla, että opiskelija kykenee vastaamaan omasta toimeentulostaan. Järjestelmää ei voida rakentaa sen varaan, että puuttuva toimeentulo korvataan suomalaisella sosiaaliturvalla tai epävarmalla työnteolla opintojen ohessa. Esitys antaa viranomaisille nykyistä selvemmät keinot puuttua maahantulosäännösten kiertämiseen sekä tilanteisiin, joissa opiskelija tai hänen perheenjäsenensä on vaarassa joutua hyväksikäytetyksi tai muutoin haavoittuvaan asemaan. Erityisen tärkeää tämä on yksin Suomeen tulevien alaikäisten toisen asteen opiskelijoiden kohdalla. Arvoisa rouva puhemies! Tässä ei aseteta vilpittömiä opiskelijoita epäilyksenalaiseksi. Päinvastoin selkeät säännöt vahvistavat järjestelmän uskottavuutta ja turvaavat aidosti opiskelemaan tulevien asemaa. Samalla muutosten vaikutuksia oppilaitosten vetovoimaan, alueellisen työvoiman saatavuuteen sekä erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen tilanteeseen on seurattava tarkasti. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Suomen tulee olla maa, jonne kansainväliset opiskelijat, tutkijat ja alansa huippuosaajat haluavat tulla töihin. Tarvitsemme osaamista, uusia näkökulmia ja kansainvälisiä verkostoja, mutta samalla meidän on voitava luottaa siihen, että opiskeluperusteinen maahanmuutto on aidosti opiskelua varten ja että maahan tulevilla on realistiset edellytykset pärjätä Suomessa. Tämä hallituksen esitys lähtee juuri tästä perusajatuksesta: Suomeen saa tulla töihin ja opiskelemaan, mutta ilmaisia tukia ei meillä ole. Arvoisa puhemies! Viranomaiset ovat viime vuosina havainneet kasvavassa määrin tilanteita, joissa opiskelijoiden toimeentulo ei ole ollut riittävästi turvattu. Opiskelijoiden käsitykset työnsaannista Suomessa ovat olleet epärealistisia, tai opiskelijan oleskelulupaa on käytetty tarkoituksiin, jotka eivät liity varsinaiseen opiskeluun. Myös puutteellinen kielitaito on vaikuttanut opintojen suorittamiseen. Nyt näihin viime vuosina kasvussa olleisiin ongelmiin vastataan kohtuullisilla ja perustelluilla keinoilla. Ensinnäkin opiskelijan perheenjäsenet voisivat jatkossa hakea opiskelulupaa vasta sen jälkeen, kun opiskelija on ollut Suomessa vuoden ajan. Tarkoituksena ei ole estää perheenyhdistämistä vaan varmistaa, että opiskelija ehtii muodostaa realistisen käsityksen Suomen kustannustasosta, asumisesta ja toimeentulomahdollisuuksista ennen koko perheen muuttoa. Toiseksi, opiskelijan opiskelulupaan liittyvää toimeentulon vaatimusta selkeytetään. Tämä on tärkeää sekä viranomaisille että hakijoille. Kenenkään etu ei ole, että Suomeen tullaan epärealististen odotusten varassa ja huomataan vasta täällä, etteivät rahat riitä asumiseen, opiskeluun ja elämiseen. Kolmanneksi, opiskelijalla tulee jatkossa olla opinnoissa vaadittava riittävä kielitaito. Tämäkin on ennen kaikkea opiskelijan etu. Jos opiskelija ei kykene seuraamaan opetusta tai suorittamaan opintojaan, hän on vaarassa ajautua vaikeuksiin hyvin nopeasti. Oleskeluluvan tarkoituksen tulee vastata todellisuutta. Vain siten vahvistetaan myös kansallista turvallisuuttamme. Arvoisa puhemies! Tämän esityksen tavoitteena on vahvistaa järjestelmän uskottavuutta ja ehkäistä niitä ilmiöitä, jotka heikentävät koko opiskeluperusteisen maahanmuuton hyväksyttävyyttä. Siksi tämä ei ole epäluottamuksen osoittamista yhdellekään kansainväliselle opiskelijalle. Tämä tehdään heidän parhaakseen. Suomen pitää olla avoin osaamiselle mutta ei sinisilmäinen väärinkäytöksille. Siksi opiskeluperusteisen maahanmuuton on oltava yhtä aikaa vetovoimaista, hallittua ja vastuullista. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Kiitoksia, kunnioitettu rouva puhemies, hyvät kansanedustajat! Maahanmuuton tulee olla kaikissa tilanteissa kestävällä pohjalla. Suomi tarvitsee huippututkimusta, huippuosaajia ja tekijöitä. Suomeen on viime vuosien aikana tullut enenevissä määrin kansainvälisiä opiskelijoita, joista ylivoimaisesti suurimmalla osalla opinnot etenevät odotetusti. Samaan aikaan kun pidämme yllä opiskelijaperäistä maahanmuuttoa, tulee meidän varmistaa, että järjestelmä on kestävä ja tarkoituksenmukainen ja että opiskelijat sekä heidän perheenjäsenensä tulevat toimeen Suomessa. Siksi hallitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi esityksen tutkija- ja opiskelijalain muuttamisesta. Esityksen tavoitteena on varmistaa, että opiskeluperusteinen maahanmuutto on hallittua, kestävää ja vastuullista. Samalla torjutaan opiskelijoiden ja heidän perheidensä haavoittuvaa asemaa, ehkäistään väärinkäytöksiä sekä vähennetään tilanteita, joissa Suomeen tullaan puutteellisin edellytyksin tai epärealistisin odotuksin. Rouva puhemies! Esityksen keskeinen ehdotus on, että opiskelijoiden perheenyhdistämisessä otetaan käyttöön yhden vuoden asumisaikavaatimus. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opiskelija oleskelee ensin Suomessa vähintään vuoden ennen kuin hänen perheenjäsenensä voivat hakea oleskelulupaa perhesiteen perusteella. Tavoitteena on varmistaa, että opiskelija ehtii saada realistisen käsityksen elämästä Suomessa, elinkustannuksista, opintojen vaatimuksista sekä omista ja mahdollisen puolison työllistymismahdollisuuksista ennen koko perheen muuttoa. Liian monessa tapauksessa on käynyt ilmi, että opiskelija tai hänen perheensä on saapunut Suomeen sellaisin odotuksin, jotka eivät vastaa todellisuutta. Tämä on johtanut toimeentulovaikeuksiin ja joissakin tilanteissa myös haavoittuvaan asemaan sekä hyväksikäytön riskiin. Toinen keskeinen ehdotus on, että opiskelijan oleskeluluvan myöntämisen edellytykseksi säädetään opinnoissa vaadittava riittävä kielitaito. Tyypillisesti tämä kieli on englanti. Ottamalla kielitaito erikseen myös luvan edellytykseksi on tarkoitus puuttua selviin väärinkäytöstilanteisiin, joita on havaittu jonkin verran sekä ulkomaanedustustoissa että rajalla. Rouva puhemies! Kolmantena keskeisenä ehdotuksena on, että opiskelijan toimeentuloedellytyksen tasosta säädettäisiin jatkossa valtioneuvoston asetuksella eikä se perustuisi nykyisen tavoin Maahanmuuttoviraston ohjeistukseen. Ehdotus lisää sääntelyn läpinäkyvyyttä, ennakoitavuutta ja oikeusvarmuutta. Opiskelijalla tulee olla riittävät varat omaa toimeentuloaan varten, jotta hänen ei voida olettaa joutuvan turvautumaan viimesijaiseen toimeentulotukeen. Lisäksi nyt kun elokuun alusta on tullut voimaan täyskatteellisia lukuvuosimaksuja koskeva sääntely, on keskeistä, että opiskelijalla on erikseen varat toimeentuloa varten ja lukuvuosimaksuja varten. Lisäksi esityksessä ehdotetaan selkeytettävän opiskelijoiden perheenjäsenten ja toisen asteen opiskelijoiden lupaharkintaa siten, että ulkomaalaislain yleisiä hakemuksen hylkäämis- ja oleskeluluvan peruuttamisperusteita voidaan soveltaa nykyistä selkeämmin. Tämä antaa viranomaisille paremmat mahdollisuudet puuttua väärinkäytöksiin, maahantulosäännösten kiertämiseen sekä tilanteisiin, joissa hakijan voidaan perustellusti arvioida joutuvan hyväksikäytön kohteeksi tai muuten haavoittuvaan asemaan Suomessa. Rouva puhemies! Suomi tarvitsee kansainvälisiä opiskelijoita myös tulevaisuudessa. Juuri siksi on tärkeää, että järjestelmä on uskottava ja että Suomeen tulevilla opiskelijoilla on todelliset edellytykset menestyä opinnoissaan, tulla toimeen omilla varoillaan ja rakentaa täällä tulevaisuuttaan valmistuttuaan. Tämä esitys vahvistaa opiskeluperusteisen maahanmuuton hallittavuutta, tukee opiskelijoiden onnistumista, ehkäisee väärinkäytöksiä ja suojaa haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustajalle hyvästä kysymyksestä. Valtaosalla kansainvälisistä opiskelijoista opinnot etenevät hyvin, mutta samaan aikaan olemme myös huomanneet ministeriössä, että meillä on kasvavia ongelmia heihin liittyen. Osa on tullut Suomeen aivan riittämättömällä kielitaidolla. He eivät siis kykene tosiasiassa myöskään meillä vielä opiskelemaan. Osalla ei ole ollut aikomustakaan opiskella, vaan oleskelulupaa on pyritty käyttämään väylänä päästä vaikka Euroopan työmarkkinoille. [Sanna Antikainen: Demareitten kutsumana!] Myöskään osan tulot eivät ole olleet riittävän vahvoja, jotta he voisivat elättää itsensä tai perheensä Suomessa. Tiedetään, että osa opiskelijoista on päätynyt jopa leipäjonoihin. [Suna Kymäläinen: Myös suomalaisista!] Edellinen Marinin vasemmistohallitus valmisteli nämä lainsäädännön muutokset, joita me nyt sitten lähdemme korjaamaan, [Sanna Antikainen: Siinä osoitus demareitten osaamisesta!] jotta pidetään huolta siitä, että maahanmuutto on kaikissa tilanteissa kestävää ja jotta nimenomaan se viesti on myös kansainvälisesti, että Suomeen on kyllä tervetullut opiskelemaan, kunhan pystyy myös elättämään itsensä ja opiskelee, mikä on [Puhemies koputtaa] sen oleskeluluvan myöntämisen peruste.

Arvoisa puhemies! Maahamme on syntynyt uusi etninen alaluokka, joka näkyy leipäjonoissakin. Ihmisten lähettämisestä Suomeen on tullut iso bisnes. Perussuomalaisten mielestä ulkomaalainen opiskelija ei saa tulla Suomeen sosiaalijärjestelmän elätettäväksi. Edellinen hallitus romutti järjestelmän niin, että kansainvälinen opiskelija saa jatkuvan oleskeluluvan. Myös perheenyhdistämistä helpotettiin. Tämän seurauksena opiskelijamaahanmuutto Suomeen on kasvanut. Nyt tämä hallitus puuttuu ongelmiin. Opiskelijoilta vaaditaan jatkossa riittävää toimeentuloa ja kielitaitoa. Heidän perheenyhdistämisiinsä tulee myös tiukempi asumisaikavaatimus. Lisäksi toisen asteen opiskelijoiden ja heidän perheenjäsentensä oleskeluluvat voidaan peruuttaa ja hylätä entistä tehokkaammin. Kysyn teiltä, ministeri Marttinen: miten tämä esitys korjaa opiskeluperusteisessa maahanmuutossa havaittuja ongelmia?

Arvoisa puhemies! Eletään globaalia teknologiabuumia. Meidän täytyy pystyä Suomessa vastaamaan tähän. On konesaleja, on tekoälyosaamista, yrityksiä hienossa kasvu-urassa. Mahdollisuudet ovat täällä, mutta investoinnit uhkaavat valua muualle, jos ei meillä löydy työntekijöitä. Me tarvitaan maahanmuuttajia, jotka jo osaavat tai joista tulee työllistyviä, [Mutinaa perussuomalaisten ryhmästä] tai me tarvitsemme osaajia jo olemassa olevasta työvoimasta. Te kovin nopeasti lopetitte aikuiskoulutustuen antamatta mitään tilalle, [Perussuomalaisten ryhmästä: Katsos Googlesta, tuleeko investointeja!] ja nyt sanotte, että teillä on kokeiluja käynnissä. Tällä hallituksella on toiminta-aikaa puoli vuotta. Ajatteletteko kuinka kauan odottaa? Milloin, ministeri Marttinen, te esitätte mallin, jolla alanvaihtajat löytävät oikealle alalle ja joka täyttää meidän orastavat tarpeet saada uusia tekoälyn käyttäjiä? Ihmisillä on huoli, että tekoäly vie heidän työnsä, mutta todellisuudessa taitaa olla niin, että työn vie se osaava työntekijä, joka osaa hyödyntää tekoälyä, ja jos ei meillä aikuisilla ole mahdollisuutta siihen päästä mukaan, niin tulee vielä enemmän työntekijöitä, jotka eivät löydä uutta paikkaa työelämässä.

Arvoisa rouva puhemies! Suomalaisen työvoiman saaminen karjatiloille on vaikeaa. Tämä on kokemus Pohjois-Pohjanmaalla Hilja-nimiseltä maitotilalliselta, joka on myös maatalousministerille varmaan tullut tutuksi. Kun sitä työvoimaa on kuitenkin pakko saada niille tiloille, vaikka sitten sieltä ulkomailta, on työperäistä maahanmuuttoa vaikeutettu. Hilja kertoi, että oli kolmen kuukauden prosessi saada työntekijä Suomeen. Kysyn vastuuministeriltä: miksi tämä työvoiman saaminen on mennyt niin kovin vaikeaksi? Mitä tässä pitäisi oikein tehdä, että tilalliset saisivat sen tarvitsemansa työvoiman, tulipa se sitten Suomesta tai ulkomailta? [Mikko Savola: Ei perussuomalaisia se kiinnosta!]

Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä ehdotetaan tosiaan Rajavartiolaitokselle uutta merenalaisen kriittisen infrastruktuurin valvontatehtävää sekä siihen liittyviä uusia toimivaltuuksia puuttua merenalaisen kriittisen infran vahingoittamiseen sekä pysäyttää kansalaisuutta vailla oleva alus tai väärää lippua käyttävä suomalainen alus Suomen aluevesillä tai talousvyöhykkeellä. Tämä on hyvä, että kansallista turvallisuutta parannetaan ja viranomaisten toimintakykyä vahvistetaan. On erittäin kriittistä ja tärkeää, että Suomella on kyky turvata merialueensa ja reagoida toimintaan, jolla pyritään vahingoittamaan vedenalaista infrastruktuuria. Tähän liittyviä toimivaltuuksia koskevan lainsäädännön pitää olla ajan tasalla. Merialueen varmistaminen on kriittistä senkin vuoksi, että meillä kulkee tuonnista ja viennistä yli 95 prosenttia meriteitse ja meidän tarvitsemat tuotantohyödykkeet kulkevat pitkälti meriteitse, joten tämä korostaa sitä meidän Itämeren turvallisuuden merkitystä sotilaallisen uhan rinnalla. Tämä on erittäin tärkeätä. Kun hybridivaikuttamista on esiintynyt ja tämä geopolitiikka on hyvin epävakaata, niin se on myös sellainen seikka, joka tässä on syytä ottaa esille, mikä tukee tätä lain eteenpäinviemistä. On syytä nostaa esiin myös se, että viranomaisilla on oltava valtuuksien lisäksi myös tarvittavat resurssit aina toimia ja on oltava riittävästi koulutettua henkilöstöä ja riittävää kalustoa suorittaa tehtävää. Myös tarpeen kansainväliselle yhteistyölle sabotaasin estämiseksi voi tässä yhteydessä ottaa esiin. Mitä tulee tuohon esityksen valmisteluun, niin siinä on jossain määrin ollut epäselvyyttä, ja lausuntopalautekin sisälsi kritiikkiä. Esitystä onkin paljon korjattu lausuntokierroksella olleesta versiosta, ja tämän vuoksi tietenkin lakiesitys vaatii vielä erittäin tarkan ja huolellisen läpikäymisen valiokunnissa, ja uskon näin myös tapahtuvan. — Kaikkineen kyllä tuo Itämeren turvallisuuden varmistaminen on ilman muuta hyvä asia. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille lakiesityksen esittelystä. Työperäinen sairaus kertoo usein siitä, että työpaikalla on jotain, johon pitää puuttua. Siksi tiedon kulkeminen lääkäriltä työsuojeluviranomaiselle on tärkeää. Sen avulla voidaan tunnistaa työpaikan ongelmia ja ehkäistä uusien sairauksien syntymistä. Hallituksen esityksen tavoite ilmoitusmenettelyn digitalisoimisesta ja tiedonkulun parantamisesta on kannatettava. Kun ilmoittaminen tehdään helpoksi ja tieto kulkee nopeasti, voidaan myös työsuojelun resursseja käyttää tehokkaammin. Esityksessä on kuitenkin yksi merkittävä riski. Jatkossa lääkärin ilmoitusvelvollisuus koskisi vain ammattitauteja. Muista työperäisistä sairauksista lääkärillä olisi oikeus ilmoittaa, mutta ei velvollisuutta. Tämä voi johtaa siihen, että juuri varhaiset merkit työpaikan ongelmista jäävät ilmoittamatta. Esimerkiksi psykososiaalinen kuormitus, sisäilmaongelmat ja muut työympäristön riskit voivat näkyä työntekijän terveydessä jo ennen kuin kyse on varsinaisesta ammattitaudista. Tämä on erityisen tärkeää muuttuvassa työelämässä. Myös tekoälyn lisääntyminen muuttaa työn tekemistä ja voi joissain tilanteissa lisätä kognitiivista kuormitusta. Meidän pitää pystyä tunnistamaan myös tällaisia uusia työelämän terveysriskejä. Arvoisa puhemies! SDP pitää tärkeänä, että digitalisaatio etenee, mutta samalla ilmoitusjärjestelmän pitää tuottaa mahdollisimman kattavaa tietoa työelämän ongelmista. Erityisesti perusteltujen ammattitautiepäilyjen ilmoitusvelvollisuuden tulee säilyä, kuten HALI lausunnossaan muistuttaa. Lääkäri voi usein vain epäillä ammattitautia, kun lopullinen ratkaisu tehdään myöhemmin vakuutusjärjestelmässä. Jos ilmoitusvelvollisuus koskee vain jo todettua ammattitautia, tärkeää tietoa voi jäädä viranomaisvalvonnan ulkopuolelle. Lisäksi ilmoittamisen pitää olla lääkärille mahdollisimman helppoa. Terveydenhuollossa tarvitaan enemmän aikaa potilastyöhön, ei lisää turhaa hallinnollista työtä. Tavoitteen pitää olla selvä: tunnistetaan työperäiset terveysriskit ajoissa, puututaan niihin ajoissa ja pidetään suomalainen työelämä turvallisena. Kysynkin ministeriltä: onko hallitus valmis varmistamaan, että perusteltujen ammattitautiepäilyjen ilmoitusvelvollisuus säilyy ja ettei uudistus heikennä työsuojelun mahdollisuuksia tunnistaa työpaikkojen terveysriskejä ajoissa? — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tehokkaasta kotoutumisesta on todellakin meidän huolehdittava. Suomeen muuttaneiden kotoutumisen on oltava jokaisen maahanmuuttajan oikeus, mutta myös velvollisuuksia voidaan esittää. Kotoutuminen tarkoittaa yhteiskunnan sääntöjen ja toimintatapojen syvällistä sisäistämistä ja niiden mukaan toimimista sekä osallistumista omien kykyjen mukaan yhteiskuntaan sen aktiivisena jäsenenä. Suomeen muuttavalta on oikeutettua edellyttää mukautumista niihin periaatteisiin, joiden varassa Suomi yhteiskuntana toimii ja jotka usein ovat välttämätön edellytys sille, että täällä kyetään ylläpitämään vaurasta ja vakaata hyvinvointivaltiota. Vastaavasti Suomen on oltava vastaanottavainen yhteiskunta tänne muuttaville, ja tänne tulevilla on oltava selkeä reitti Suomen yhdenvertaiseksi ja täysivaltaiseksi kansalaiseksi. Tässä kokonaisuudessa erityisesti kielen oppimista ja nopeaa työllistymistä on edistettävä ja vastaavasti on torjuttava kaikin tavoin ajautumista passiiviseksi tukiasiakkaaksi, mitä täälläkin on esille tuotu. Eli kyllä tässä hyviä elementtejä on. Maahan muuttavien yhteiskunnalliselle ja demokraattiselle osallistumiselle on luotava turvalliset ja kannustavat puitteet kokonaisuudessaan. Kielen oppiminen on aivan avainasemassa tässä osallisuuteen pääsemisessä. Vaikka työelämässä voi pärjätä esimerkiksi englannin kielellä hyvinkin monessa paikassa, on maahan pysyvästi muuttavan tärkeää oppia suomen tai ruotsin kieli, kotimaisia kieliä, voidakseen osallistua yhteiskunnan eri toimintoihin. Sen takia näihin maahanmuuttajien kielikoulutuksiin onkin panostettava ja turvattava se, että jokaisella on täällä mahdollisuus oppia suomen tai ruotsin kieli ja siten edistää sitä kotoutumista ja päästä paremmin työmarkkinoiden käyttöön. Valiokunta varmasti tämän huolellisesti tulee käsittelemään, ja odotankin sitten sitä jatkokäsittelyä siitä, mitä tässä valiokuntakäsittelyn yhteydessä tulee esille. Vielä erityisesti nostan nämä vieraskieliset lapset ja heidän asemansa tässä kokonaisuudessa. Kyllä meidän pitää tehdä kaikkemme, että me pystytään tukemaan näitä vieraskielisiä lapsia siinä, että heille mahdollistetaan se suomen tai ruotsin kielen oppiminen. Tällaisia nostoja. Eli tässä lähetekeskustelussa nyt lähinnä painotan tätä kielen oppimisen merkitystä kotoutumisessa. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille tämän hallituksen esityksen esittelystä. Tuossa aikaisemmassa puheenvuorossa valiokunnan varapuheenjohtaja Laiho totesi, että maahanmuuttajien oikeudet sosiaaliturvaan eivät voi olla heti samat kuin ikänsä täällä työtä tehneellä, mutta sellaistahan kukaan ei ole esittänytkään, eikä meidän nykyinen lainsäädäntökään tällaista esitä tai tue. Minä kävin läpi tuossa tämän hallituksen esityksen lausuntopalautetta, ja siellä oli aika paljonkin esitetty kritiikkiä muun muassa yhdenvertaisuusnäkökulmasta mutta myös perustuslain näkökulmasta. Olisin kysynyt ministeriltä, että millä tavalla olette käynyt näitä läpi tämän esityksen valmistelun aikana. Sitten ehkä kiinnostaisivat nämä resurssit tämän kotouttamisen ja kielikoulutuksen osalta. Pidän itse tosi tärkeänä sitä, että kun meille tulee tänne maahanmuuttajia, niin pidetään huolta siitä, että heillä on hyvät mahdollisuudet kotoutua Suomeen ja hyvät mahdollisuudet myöskin oppia kieltä, mutta se pitää myöskin sitten huomioida, että resurssit ovat kunnossa, ja erityisesti silloin, jos ollaan tekemässä politiikkaa, jossa nyt sitten ollaan heikentämässä ihmisten sosiaaliturvaa sillä perusteella, miten kieltä osaa. Ehkä sitten vielä yksi kysymys, mikä itseäni jäi mietityttämään, kun luin tuota lausuntopalautetta, liittyy lapsiperheisiin, heidän toimeentuloonsa ja huoleen, että erityisesti jos on monilapsisia perheitä, joissa molemmat vanhemmat ovat näitten kotouttamistoimien piirissä, niin miten se heidän toimeentulonsa on turvattu, ja lähinnä myöskin tästä eriarvoisuuden näkökulmasta, mahdollisesti myöskin rikollisuuden kehittymisen näkökulmasta, kun itse ajattelen, että meidän pitää huolehtia ihmisten riittävästä toimeentulosta ja että se on meidän kaikkien etu.

Arvoisa herra puhemies! Ilta-Sanomat 13. elokuuta kertoi seuraavaa: ”Oppositiopuolue SDP:n mielestä pitäisi arvioida, voitaisiinko maahanmuuttajien sosiaaliturvaa sitoa kielen opiskeluun.” No, hallitus on tätä arvioinut tietysti jo kauan ennen tätä sosiaalidemokraattien julkituomaa näkemystään, ja tämän hallituksen arvioinnin tulos on nyt tässä käsittelyssämme. Eli kyllä, pitää olla kannustimia kotoutumiseen ja pitää olla kannustimia kielen opiskeluun, ja sitähän tämä hallituksen esitys merkitsee. Itse uskon kyllä, että sosiaalidemokraatit tätä tukevat. Mielenkiintoista onkin sitten se, miten eduskunnan vasemmistolaisimmat puolueet eli vasemmistoliitto ja vihreät tähän suhtautuvat. Seuraava puheenvuoro näyttikin olevan edustaja Pekosella, eli kuulemme varmasti vastauksen tähän kysymykseen. Mitä vihreisiin tulee, niin heillä on juuri nyt jotain muuta tekemistä, koska en näe salissa yhtäkään vihreätä. Kaiken kaikkiaan tämä hallituksen esitys on erittäin perusteltu. Juuri näin pitää toimia. Kun maahanmuuttaja tulee Suomeen, meidän pitää kannustaa häntä ja antaa hänelle kannustimia suomen kielen oppimiseen ja osaamiseen, koska se on tehokkain tapa edistää hänen kotoutumistaan. Tässä hallituksen esityksessä tulevat nämä taloudelliset kannustimet hyvin selkeästi: saat vähän alempaa kotoutumistukea, mutta jos opit suomen kielen, niin sitten saat sitä yleistukea, joka on parempi. Juuri näin pitää toimia, kannustaa maahanmuuttajia kielenopiskeluun. Samalla luonnollisesti pitää antaa heille myös edellytykset ja mahdollisuudet suomen kielen opiskeluun, ja myös siihen tämä hallituksen esitys pyrkii. Eli tämä on erittäin hyvä ja perusteltu esitys. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä työttömyyden perusteella maksettava yleistuki maksettaisiin kotoutumistukena sellaiselle työttömälle työnhakijalle, joka ei täytä työttömyysturvalain mukaista työssäoloehtoa ja joka on asunut Suomessa alle kolme vuotta edeltäneen 10 vuoden aikana ja joka on taloudellisen tuen tarpeessa. Tämä kotoutumistuki olisi 33,64 euroa päivässä. Tosiaan tämä lakiesitys, jonka ministeri Partanen toi, tulee todella tarpeeseen ja on hyvin perusteltu. Maahanmuuttajan oikeus sosiaaliturvaan ei voi heti Suomeen saapuessa olla sama kuin täällä töitä pitkään tehneellä. Se ei ole järkevää eikä millään tavalla reilua ja oikeudenmukaista. Tarvitsemme myös lisäkannusteita ja velvoitteita työllistymiseen, kouluttautumiseen ja kotoutumiseen. Vastuullinen kotoutumispolitiikka perustuu kielen oppimiseen, työntekoon sekä suomalaisen yhteiskunnan sääntöjen noudattamiseen. Tavoitteena on kehittää Suomen sosiaaliturvajärjestelmää yleisen pohjoismaisen linjan mukaiseksi. Vahvistamme Suomeen muuttavien omaa vastuuta kielen oppimisesta ja työmarkkinoille pääsyä. Tämä lakiesitys ei koske äidinkielenään suomea, ruotsia tai saamea puhuvia eikä myöskään heitä, jotka todistetusti pystyvät osoittamaan osaavansa näitä meidän kansalliskieliämme. Tässä lakiesityksessä on myös velvoitteita niin, että henkilö olisi ohjattava palvelutarvetta vastaavaan palveluun työmarkkinoille pääsyn varmistamiseksi kuuden kuukauden sisällä. Käytännössä tämä aika varmasti olisi paljon lyhyempi, ja tälläkin hetkellä siihen pystytään. Erityisen tärkeänä työvoimapalveluihin pääsyn osalta pidän Suomeen maahanmuuttajina tulevia perheitä ja erityisesti naisten asemaa myöskin siellä. Kun olemme tällä hetkellä käsittelemässä myös tätä niin sanottua Norjan mallia liittyen kotihoidon tukeen, niin on todella tärkeää, että myös naiset sieltä kotoa pääsevät työmarkkinoille, oppivat suomen kieltä ja sitä kautta myöskin meidän kulttuuriamme ja pystyvät saavuttamaan myös tasa-arvoa tätä kautta.

Arvoisa puhemies! Arvon ministeri! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi yleistukilain, työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain sekä yleisistä kielitutkinnoista annetun lain muuttamisesta. Kotoutumistukiesitys liittyy oleellisesti perussuomalaisten pitkäaikaisiin tavoitteisiin maahanmuuttopolitiikan kiristämisestä sekä sosiaaliturvan vastikkeellisuudesta. Tarkoitus on muuttaa lakia siten, että yleistukea maksettaisiin kotoutumistukena sellaiselle työttömälle työnhakijalle, joka ei täytä työssäoloehtoa, on asunut Suomessa alle kolme vuotta edeltäneen kymmenen vuoden aikana ja on taloudellisen tuen tarpeessa. Kotoutumistuen taso on yleistuen tasoa pienempi. Se vastaa suunnilleen yksin asuvan henkilön perustoimeentulotuen perusosaa. Yleistuen työskentely- ja asumisaikavaatimusta ei sovellettaisi tietyissä tapauksissa, joissa kielitaito on todennettavissa esimerkiksi koulutuksien kautta tai jos henkilön äidinkielenä sattuu olemaan suomi, ruotsi tai saame. Poikkeus tehdään, jos henkilö ei voisi vamman tai muun vastaavan syyn takia osoittaa kielitaitoaan. Arvoisa puhemies! Tavoittelemme lailla maahan muuttaneiden parempaa osallistumista työmarkkinoille sekä pääsyä kielikoulutukseen. Korostamme Suomeen muuttaneiden henkilöiden omaa vastuuta näistä. Se on aivan oikein. On korkea aika, että painopisteemme siirtyy tässäkin asiassa. Suomeen kotoutuu kaikkein parhaiten juuri työllä ja kielen oppimisella. Sanon kuitenkin, että tämä esitys ei pidemmän päälle riitä. Perussuomalaiset tulevat esittämään kansalaisuusperusteista sosiaaliturvaa myös jatkossa. Ennemmin tai myöhemmin muutkin siihen heräävät, se vain saattaa ottaa aikansa. Taloutemme ja maahanmuuttopolitiikkamme ongelmat eivät ilmeisesti ole tarpeeksi pitkällä muiden mielestä. Linjamme on selkeä: Suomen ja suomalaisten veronmaksajien tehtävä ei ole maksaa muiden maiden kansalaisten elättämistä täällä. Se tehtävä kuuluu heille itselleen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen ytimessä on yksinkertainen ajatus siitä, että Suomeen kotoudutaan ennen kaikkea työn, kielen ja yhteiskuntaan osallistumisen kautta. Tämä työn ja kotoutumisen linja on vastuullinen linja. Se tarkoittaa sitä, että Suomeen hiljattain muuttanut saa apua, mutta hänellä on kannustin kotoutua osaksi yhteiskuntaamme. Tämän nyt käsittelyssämme olevan uuden kotouttamistuen taso olisi hieman nykyistä yleistukea matalampi, mutta sitä saava henkilö voisi siirtyä normaalin yleistuen piiriin joko työssäoloehdon täyttämällä, kolmen vuoden asumisella tai osoittamalla riittävän suomen tai ruotsin kielen taidon. Tämä on todellakin työn ja kotoutumisen linja. Arvoisa puhemies! On selvää, että tässä esityksessä ei ole kyse vain etuusjärjestelmän muuttamisesta. Kyse on kotoutumispolitiikan suunnanmuutoksesta, jota Suomen talous ja turvallisuus edellyttävät. Tällä esityksellä halutaan vahvistaa ajatusta siitä, että yhteiskunnan tarjoama tuki kulkee käsi kädessä omien ponnistelujen kanssa. Kannustin on rakennettu erityisesti kielen oppimiseen, koska tutkimustieto osoittaa hyvin selvästi, että kielitaito on yksi tärkeimmistä työmarkkinoille pääsyä selittävistä tekijöistä. Mitä parempi kotimaisen kielen taito on, sitä paremmat mahdollisuudet henkilöllä on työllistyä, kouluttautua ja toimia täysipainoisesti suomalaisessa yhteiskunnassa. Arvoisa puhemies! Kaikesta edellä mainitsemastani riippumatta pidän erittäin tärkeänä sitä, että tämä esitys ei jätä vastuuta yksin maahanmuuttaneelle. Samaan aikaan, kun järjestelmään luodaan yksilöille kannustin kotoutua kulttuuriimme ja yhteiskuntaamme, kunnille ja työvoimaviranomaisille asetetaan velvollisuus huolehtia siitä, että kotoutumistuen piiriin kuuluva työnhakija pääsee palveluun viimeistään kuuden kuukauden kuluessa. Tämä niin sanottu takuuaika merkitsee sitä, että yhteiskunta ei voi vaatia kotoutumista, työllistymistä tarjoamatta samalla mahdollisuutta oppia kieltä, hankkia osaamista ja päästä työelämää kohti vieviin palveluihin. Tämä on järkilinja. Arvoisa puhemies! Tämän esityksen keskeinen viesti on, että suomalainen sosiaaliturva antaa turvaa, mutta samalla sen tulee kannustaa oppimaan kieltä, osallistumaan yhteiskuntaan ja rakentamaan omaa tulevaisuutta työn kautta. Suomeen saa tulla, mutta tänne on tultava kotoutumaan ja tekemään töitä. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Vihdoin saatiin suunta kohti maahanmuuttajien sosiaaliturvan eriyttämistä ja veronmaksajien kannalta oikeudenmukaisempaa Suomea: nyt maahanmuuttajille säädetään yleistukea matalampi kotoutumistuki. Lakimuutoksen myötä alle 3 vuotta Suomessa oleskellut työtön työnhakija, jonka työssäoloehto ei ole täyttynyt, ei enää saisi täyttä yleistukea, vaan pienempää kotoutumistukea, jonka taso vastaa toimeentulotuen perusosaa. Poikkeuksen muodostavat ne henkilöt, jotka ovat opetelleet suomen kielen. Heille maksetaan jatkossakin normaalia yleistukea, ei tätä alempaa uutta kotoutumistukea. Perussuomalaisille ei sovi, että Suomeen tullaan hyvän sosiaaliturvan perässä näkemättä vaivaa oman toimeentulonsa ja sopeutumisensa eteen. Koska kotoutuminen tapahtuu käytännössä pitkälti kielen oppimisen ja työnteon kautta, niin kannuste niihin on oltava tuntuva. Maahanmuuttajien omaa vastuuta on lisätty tällä kaudella monella muullakin tavalla, ja myös kansalaisuuden saamisen ehtoja on kiristetty esimerkiksi niin, että kansalaisuutta ei voi saada, jos hakijan toimeentulo ei ole turvattu työn tai yrittämisen kautta. Arvoisa puhemies! Vuonna 2025 Kelan maksamista työttömyyskorvauksista kolmasosa maksettiin vieraskielisille, siis kolmasosa. Toimeentulotuesta maksetaan yli 40 prosenttia vieraskielisille. Yhteensä maahanmuuttajien sosiaaliturvaan kului noin 2 miljardia euroa. Siis aivan käsittämätöntä. Summa on yhtä paljon kuin koko sisäministeriön budjetti. Kun nämä kuluerät ovat näin merkittäviä ja taloustilanteemme on mikä on, olisi tietenkin järkevintä muuttaa koko sosiaaliturva kansalaisuusperusteiseksi, jotta pystyisimme tulevaisuudessakin turvaamaan suomalaisten tarvitsemat hyvinvointiyhteiskunnan palvelut. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, ärade talman! On totta, että työtä pitää jatkaa. Tämä on pitkäjänteistä työtä. Itse toivon, että fokus olisi nimenomaan lukemisessa, ja siinä kyllä peräänkuulutan myöskin perheiden vastuuta. Se liittyy myöskin tähän sinnikkyyskysymykseen: miten opetetaan lapsia toisaalta arvostamaan koulutusta, tekemään työtä, pinnistämään, kun tulee vaikea haaste eteen? Miten me vanhemmat voimme olla hyvänä esimerkkinä lapsillemme? Luemme heidän kanssaan, luemme heille, ja kyllä teini-ikäisellekin ihan hyvin voi lukea iltasatua. Tämä on laajempi kysymys, jota ei pelkästään ratkaista koulussa, mutta kyllä tämän hallituksen toimet näkyvät varmasti positiivisella tavalla. Mutta yhtä kaikki, työtä pitää jatkaa. [Suna Kymäläinen: Allekirjoitatteko maahanmuuttajanäkökulman?]

Arvoisa puhemies! Usein perussuomalaisena kokee tunteen: kunpa meitä olisi kuunneltu aiemmin. Olisipa meitä kuunneltu, kun kerroimme, etteivät koulujen inkluusio, itseohjautuvuus [Keskustan ryhmästä: Bensa olisi halvempaa!] ja ilmiöpohjainen oppiminen toimi, puhumattakaan seinättömistä luokista. Olisipa meitä kuunneltu, kun kerroimme, että hallitsematon maahanmuutto tulee aiheuttamaan kaikkialle yhteiskuntaan heijastuvia ongelmia. [Vasemmalta: Niinpä juuri!] Maailman paras koulu rikottiin menemällä muotivirtausten mukaan. Muutokset tehtiin ilman kunnollista tutkimusperustaa. Nyt näemme niiden ikävät seuraukset. Kukaan ei voi myöskään enää kieltää sitä tosiasiaa, että ilman massamaahanmuuttoa osaamisen keskiarvo olisi korkeampi. [Vasemmalta: No niin!] Eikö ole niin, arvoisa opetusministeri, [Hälinää — Puhemies koputtaa] että tällä kaudella tehtyjä kännykkäkiellon ja osaamistakuun kaltaisia koulu-uudistuksia on jatkettava myös seuraavalla kaudella ja kouluissa on palattava perusasioiden äärelle?

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Meri ja läsnä olevat kansanedustajat! Tämä kyseinen esitys iskee suoraan sinne, missä konnan sydän sykkii, eli lompakkoon, setelitukkuihin ja prameisiin statussymboleihin. Nämä jengiläisten kultakellot ja kaikennäköiset rahasäkit on saatava valtiolle, jotta rikollisen elämäntavan houkuttelevuus romahtaisi. Nyt tehdään lopputili siitä periaatteesta, että rikos kannattaisi. Tähän asti ammattirikolliset ovat voineet naureskella viranomaisille ja esitellä verottomia luksusautojaan ilman päivänkään rehellistä työkokemusta. Kun poliisi on kysynyt näitten varojen alkuperästä, niin vastaukseksi on riittänyt ylimielinen olan kohautus. Tämän esityksen myötä tuo röyhkeys loppuu. Hallitus tuo lakiin selittämättömän omaisuuden menettämisseuraamuksen. Jatkossa näyttökynnystä alennetaan sillä tavoin, että jos kotietsinnässä löytyy säkeittäin rahaa eikä rehellistä tulonlähdettä ole olemassa, omaisuus takavarikoidaan valtiolle varsinaiseksi rosvoveroksi ilman, että viranomaisten täytyy osoittaa yhtä tiettyä sekunnilleen yksilöityä rikoshetkeä. Tämä on merkittävää etenkin tänä päivänä, kun rikollisuus ja rikoshyöty liikkuvat rajojen yli aiempaa paljon helpommin ja samoin myöskin noitten tietoliikenneyhteyksien avulla. Erityisen ylpeä olen siitä, että perussuomalaisen ministerin johdolla Suomen hallitus ei tyydy pelkästään EU-direktiivin minimitasoon ja harmaaseen virkamiesmukavuuteen. Nyt käytetään kansallista liikkumavaraa täysimääräisesti ja mennään EU-vaatimuksia pidemmälle, kuten ministeri tuossa aiemmin kuvasi. Laki ulotetaan koskemaan laajasti eri rikoksia, kuten muun muassa laittomaan tuontitavaraan ryhtymistä, ja sillä halutaan putsata katumme ja varjoyhteiskuntamme rikoshyödystä sataprosenttisesti. Jos Brysselistä meille annetaan talikko, niin nyt me hitsataan siihen muutama lisäpiikki, jotta järjestäytynyt rikollisuus saadaan sinne talikon nokkaan. Ja niille ketkuille, jotka luulevat välttävänsä oikeutta juoksemalla haastemiehiä karkuun, on luvassa kylmää kyytiä. Omaisuuden menettämisvaatimus voidaan jatkossa antaa tiedoksi kuuluttamalla, jos rikollinen leikkii näkymätöntä miestä vaikkapa anomalla turvapaikkaa Venäjältä. Voit juosta, mutta rahojasi et saa mukaan, vaan valtio viepi ne. Laki palauttaa tavallisten, rehellisten veronmaksajien oikeustajun. Rikollisten rahoilla paikataan jatkossa valtion kassaa ja parannetaan markkinoiden tasapuolisuutta. Arvoisa rouva puhemies! Tänään on ministeri Meren kanttiinista tullut monta hyvää esitystä tänne käsiteltäväksi. Pidän tämän hallituksen oikeuspoliittisesta linjasta, joka on ”rajat kiinni, rosvot kiinni, naama kiinni”.

Kiitos, avoisa puhemies! Kiitän hyvistä puheenvuoroista. Se on juuri näin, että tässä parannetaan koko ketjua. On tässä paljon töitä tehtykin, ja vielä jatketaan, lisää tulee. Halusin vastata edustaja Hoskoselle — mutta hän nyt ei enää ole paikalla — kun hän kysyi näistä hallinto-oikeuksista, siitä, miten siellä asioita edistetään. Ensinnäkin hallinto-oikeuksia koskevia kokoonpanosääntelyjä kevennetään, ja se esitys oli eilen lähetekeskustelussa. Muun muassa korkeimman hallinto-oikeuden jutturuuhka tulee alenemaan, koska siellä on aikaisemmin ollut laajemmat kokoonpanot maahanmuuttoasioissa ja nyt niitä voidaan käsitellä pienemmissä. Ja on monta muuta. Hallinto-oikeuksiin tulee etäoikeudenkäyntejä koskeva esitys. Mitä tulee näihin aiheettomiin sarjavalittajiin, niin tästä puhuttiin eilenkin täällä, ja olen antanut tästä haastatteluja. Hallitus tuli budjettiriihessään ulos ja me teimme kirjauksia siitä, että valtiovarainministeriö tekee kuntalain puolella esityksiä asianosaisen asemasta. Sieltä pitäisi tulla tänä syksynä esitys. Itselläni oikeusministeriössä on valmisteilla etukäteismaksut niille, jotka eivät ole kyseisessä asiassa asianomistajia. Emme halunneet lähtökohtaisesti kaikille mitään ennakkomaksuja ainakaan tässä vaiheessa. Niitä on maailmalla, mutta en pidä ratkaisuna sarjavalittajiin sitä, että kaikille muille, niille, jotka eivät ole sarjavalittajia, tulisi maksu. Elikkä etsimme siihen ratkaisua. Sitten seuraamusmaksu on yksi asia, mitä virkavalmistelussa katsotaan. Esimerkiksi Ranskassa on voimassa seuraamusmaksu, kun voidaan todeta, että se oikeudenkäynti on ollut pelkkää oikeuden väärinkäyttöä. Siellä voidaan antaa enintään 10 000 euron seuraamusmaksu, ja jos semmoinen tulisi, tuhansia euroja, niin kyllä se sitten tärähtää, jos tehtailee erilaisia esityksiä. Näiden on tarkoitus alkuvuodesta lähteä lausunnoille, niin että mahdollisimman pitkälle kyllä viedään tätä. Oikeutta pitää voida hakea, mutta sitä ei saa hyväksikäyttää tai viivästyttää muiden asioita.

Arvoisa puhemies! Onhan tämä sikäli korni tilanne, että puhumme poikkeuksellisen suuresta asiasta ja taitaa olla koko poliittisen urani aikana — olen ollut tässä eduskunnassa 24 vuotta eduskunnan jäsenenä — ensimmäinen kerta, kun saan puhua pelkästään puhemiehelle. Tällä kertaa tämä aihehan on tietysti poikkeuksellisen pieni ja vähäpätöinen, jolloin tämä on tietysti ymmärrettävää, että saan vain keskustella teidän kanssanne, mutta silti käytän tämän puheenvuoron, koska tässä on nyansseja, jotka ehkä ansaitsevat tulla pöytäkirjaan, kun tässä oli kuitenkin useitakin puheenvuoroja, jotka olisivat poleemisen keskustelunkin voineet ansaita. Ihan ensimmäiseksi minusta on outoa se, että ikään kuin jotkut ryhmät voivat omia isänmaan käsitteen itselleen ja omia myöskin turvallisuus-käsitteen itselleen, ikään kuin tässä salissa olisi yhtä ainutta kansanedustajaa, joka ei olisi isänmaan puolta ihan aidosti, ja yhtä ainutta kansanedustajaa, joka ei olisi vahvasti Suomen turvallisuuden kannalla, mukaan lukien tämän rajaturvallisuuden. Tässä salissa kaikki kansanedustajat tietävät nykyisen turvallisuuspoliittisen tilanteen, tietävät naapurimaamme Venäjän aggressiivisen käyttäytymisen, ja tiedämme kaiken tyyppisen hybridivaikuttamisenkin, mukaan lukien tämän turvapaikanhakupolitiikan välineellistämisen ja tavallaan Venäjän röyhkeyden siinä suhteessa, että se monella tavalla tällä välineellistetyllä turvapaikanhakuprosessilla — englannissahan käytetään weaponised asylum seeking ‑termiä, joka on ehkä vieläkin selkeämmin kuvaamassa, mistä siinä on kysymys — rikkoo sekä kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, ennen kaikkea Geneven pakolaissopimusta, tietoisesti heikentää sitä, ja käyttää syyntakeettomia ihmisiä välineenä julkealla tavalla, ja naapurimaata Suomea kohtaanhan se muodostaa uhan, koska se on välineellistetty siten, että siinä on valtiollinen toimija takana silloin kun tätä turvapaikkaprosessia haastetaan aivan selvästi. Varmasti tässä salissa kaikki jakavat tämän. Sen sijaan tässä oli kummallisia puheenvuoroja, joihin olisin mielelläni puuttunut vaikka välihuudolla tai kommentilla, mutta oletin, että tässä nyt joku keskustelu syntyy, siitä, että tämä rajan kiinni oleminen on tärkeä asia ja siitä on pidettävä kiinni ja sen takia tämä rajaturvallisuuslaki pitää edelleen pitää voimissaan. Tämähän on ristiriitainen huomio. Rajahan ei ole kiinni tämän rajaturvallisuuslain vuoksi, vaan rajavalvontalain 16 §:n pohjalta, ja turvallisuustilanne on arvioitu sillä tavalla Suomessa, että se raja on syytä pitää kiinni, enkä itsekään ole sitä haastamassa. Tämä rajaturvallisuuslaki ollaan hyväksymässä sen vuoksi, että raja voitaisiin hallitusti avata. Sehän tässä on se juju. Tällä rajaturvallisuuslailla ollaan varmistamassa se tilanne, että jos rajaa avataan, niin se avaamisprosessi on hallittu niin, että tätä välineellistettyä maahanmuuttopolitiikkaa Venäjä ei pystyisi röyhkeästi hyväksikäyttämään. Tämähän tässä on se pihvi. Eli tässä nämä käsitteet ovat täysin sekaisin sillä tavalla, että tavallaan argumentaation tasolla peitetään tämä ongelma. Sen ongelman ydin on siinä, että itse asiassa ne, jotka vastustavat tätä rajaturvallisuuslakia — ne 30 kansanedustajaa, jotka täällä ovat vastustaneet sitä, itse en lukeudu heihin — ja ne, jotka puoltavat rajaturvallisuuslakia, perustelevat itse asiassa samoilla turvallisuusargumenteilla, vähän toisesta kulmasta katsoen, ja samoilla ihmisoikeusargumenteilla, hieman toisesta kulmasta katsoen, omaa kantaansa. Sen takia minusta oli vastenmielistä tämä keskustelu siitä, että jotkut ottavat isänmaan käsitteen ja turvallisuuskäsitteen käyttöön, omivat ne ja syyttävät toisia epäisänmaallisiksi tai ihmisiksi, jotka riskeeraavat Suomen turvallisuutta. Ytimessähän on yksinkertaisesti se, että tämä rajaturvallisuuslaki on luonteeltaan käännytyslaki. Sitä se aidosti on. Nimenomaan sen operatiiviset pykälät koskevat turvapaikkahakua, ja se on käännytyslaki luonteeltaan, toisaalta myöskin joukkokarkotuslaki siinä mielessä, että se mahdollistaa jopa joukkokarkotukset, jotka ovat kaikki kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa kiellettyjä. Siinä suhteessa se on perusihmisoikeuksien kannalta ongelmallinen laki. Toisaalta se on myöskin turvallisuuskysymys niille ihmisille, jotka äänestävät tätä rajalakia vastaan, siitä kulmasta, että Suomen pienelle maalle monenkeskinen, sääntöpohjainen, kansainväliseen oikeuteen nojautuva järjestelmä on keskeinen turvallisuustekijä ja se, että Suomi hyväksyy poikkeuksellisesti tämmöisen pushback-menettelyn ja rikkoo siinä mielessä Geneven pakolaissopimusta ja antaa mallia muille, on heikentämässä tätä sääntöpohjaista turvallisuusjärjestelmää, johon me olemme oman turvallisuutemme myöskin ankkuroineet. Eli tämä kulma on olemassa niillä, jotka tätä rajalakia vastustavat, sekä ihmisoikeusargumentit että turvallisuusargumentit. Ja ne, jotka taas puolustavat tätä rajalakia, luonnollisesti lähtevät tästä turvallisuusargumentista, joka on validi. Venäjä ehdottomasti muodostaa tällä hybridivaikuttamisellaan uhan Suomelle. Se on aito uhka, sen me tiedämme, ja sen takia voidaan hyvin perustella, että tämä rajalaki, jos sitä rajaa ruvettaisiin avaamaan, olisi sitten viimekätinen tae siitä, että hybridivaikuttaminen tässä turvapaikanhakuprosessissa voitaisiin kieltää. — Ehkä voin jatkaa tämän puheenvuoroni loppuun, ettei minun tarvitse mennä alas tuonne ja ottaa uutta puheenvuoroa? Joo, kiitokset siitä. Tämä olisi naiivi tilanne juosta tuonne alas. Enkä käytä pitkään, kun en halua puhemiehenkään iltaa tässä nyt pilata, mutta halusin nyt argumentoida jollain tavalla niin kuin pöytäkirjaan itselleni myöskin. Kiitokset teille. — Tässä on silloin argumenttina niillä, jotka sitten puoltavat tätä rajalakia, se turvallisuusargumentti, ja sitten tulee se iso argumentti, jota itse olen käyttänyt silloin, kun 22 hyväksyin tämän rajalain, ja käytin myöskin puolitoista vuotta sitten, kun toisen kerran äänestin tämän puolesta: Se, että meillä on raja kiinni, on ihmisoikeusongelma. Meillä oli 9,7 miljoonaa rajanylitystä Suomessa vuonna 2019, joka tarkoittaa, että näin valtava määrä ihmisiä on liikkunut rajan ylitse. Kysymys on liikkumisvapaudesta. Siinä on muuten paljon muistakin asioista ja tunteista kysymys, mihin myöskin oikeuskansleri Pöysti on viitannut — tuolla edustaja Timo Harakkahan viittasi jo kanslerin aikaisempiin näkemyksiin — eli siellä on perheiden tasolla olevaa kanssakäymistä, joka on monella tasolla rikki, ja on tarvetta sille, että ihmiset voisivat luontevalla tavalla ylittää sen rajan. Tämä rajan pysyvä kiinniolo on siis ihmisoikeusongelma. Sen takia oli hyvä, että tämä rajalaki tuli voimaan, jotta me voisimme yrittää hallitusti avata tämän rajan. Se oli se keskeisin peruste, minkä pohjalta itse olen äänestänyt sen puolesta. Kysyin viimeksi ministeriltä, ja nytkin tänään kysyin ministeriltä, ja ministeri ei vastannut kysymykseen, onko tässä se idea edelleen niin kuin alkuperinkin oli, että olisi mahdollista tämän rajalain kautta mahdollistaa se, niin kuin Norjalla on raja auki ja Virolla on raja auki, että Suomessakin voitaisiin ainakin pistemäisesti katsoa, voitaisiinko rajaa lähteä asteittain avaamaan, mutta niin, että se prosessi on hallittu, niin että se ei voi johtaa täydelliseen kaaokseen ja johtaa Suomen turvallisuustilanteen heikkenemiseen. Tämähän oli se taustaoletus lähtökohtana koko tässä prosessissa, ja tämä on sitten se ristiriitainen asetelma, joka tässä on ollut. Minä tiedän kyllä omissa nahoissani sen hyvin, kun väärälle yleisölle tämän saman asian olen argumentoinut — siitähän on tullut kuolemantuomio, poliittinen teloitus totaalisesti — että tämä onkin tätä diskurssin tilaa Suomessa, että kun meillä on mustavalkoinen maailmankuva, niin sille harmaalle alueelle, joka problematisoi ja katsoo syvemmältä nämä asiat, ei jätetä liikkumatilaa. Tämä ei ole siis suomalainen ongelma, vaan tämä on globaali ongelma, että kun mustavalkoinen maailma syntyy, niin siihen ei jää sitä tilaa, jossa voidaan älyllisesti pohtia syvemmin asioita ja myöskin inhimillisestä näkökulmasta oikein, vaan sitten tulevat nämä hyvin murskaavat tuomiot. — Valitettavasti tämä sali on tyhjä kommentoimaan tätä puheenvuoroa, mutta kiitos teille, puhemies, pitkämielisyydestä.

Arvoisa puhemies! Rajojemme koskemattomuus ja valta päättää, ketkä niiden yli tänne saavat tulla ja millä perusteella, ovat äärimmäisen tärkeä osa Suomen itsenäisyyden kivijalkaa. Rajaturvallisuuslaki tuli voimaan kesällä 2024 sen jälkeen, kun Venäjä oli edellisenä syksynä aloittanut Suomea vastaan hybridioperaation ja työntänyt suuren joukon kolmansien maiden kansalaisia itärajallemme. Silloin emme valitettavasti vielä olleet varautuneet siihen riittävästi, minkä seurauksena osa yli tuhannesta Suomeen päässeestä ulkomaalaisesta katosi turvapaikkaprosessin aikana ties mihin, eivätkä viranomaiset pystyneet seuraamaan, millaisen turvallisuusriskin he Suomelle muodostavat. Venäjä ei ole muuttunut, ja jos se katsoo uuden hybridioperaation aloittamisen omaksi edukseen, sen on mahdollista järjestää kolmansista maista ihmismassat Suomen rajalle jo muutamassa vuorokaudessa. Siksi rajanylityspisteet on edelleen pidettävä suljettuina, turvapaikanhaku lentokentille keskitettynä, ja erityisesti tämä rajalaki on pidettävä voimassa myös jatkossa, kuten perussuomalainen sisäministerimme Mari Rantanen nyt esittää. Myös itärajalle valmistunut 200 kilometrin pituinen esteaita, rajavartijoiden kouluttaminen sekä teknisen valvonnan lisääminen ja droonit ovat tärkeä osa tätä turvallisuuskokonaisuutta, johon olemme tällä kaudella paljon panostaneet. Arvoisa puhemies! Rajavartiolaitos on täysin riippuvainen siitä, että lainsäädäntö antaa sille riittävät toimivaltuudet tilanteessa kuin tilanteessa. Emme saa sallia sitä, että turvapaikkajärjestelmäämme käytettäisiin hyväksi meitä vastaan. Siksi Suomen kansallisen turvallisuuden vuoksi kaikkiin pahimpiinkin skenaarioihin on varauduttava ja riittävä keinovalikoima pidettävä viranomaistemme käytettävissä. Sen takia Suomen turvallisuuden on oltava kaikista tärkein ja rajat on pidettävä kiinni. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tässä on varsin hyvin kuvattu meidän rajaturvallisuustilannetta tällä hetkellä. Vaikka tilanne tänään on vakaa, joskin jännitteinen, niin me emme voi tietää huomisesta, ja senpä vuoksi meillä on oltava koko ajan tämä rajaturvallisuuslaki käytössä. Tämä on täysin välttämätön tässä turvallisuustilanteessa, jossa me ollaan. Ensinnäkin meidän tässä salissa tärkein tehtävä on huolehtia Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta. Se tarkoittaa sitä, että me huolehdimme myöskin tämän maan täysivaltaisuudesta ja kansallisesta turvallisuudesta, ja sen tärkeämpää tehtävää meillä päättäjillä ei voi olla. Tämä lainsäädäntö on kahteen otteeseen äänestetty läpi tästä salista viiden kuudesosan enemmistöllä ja perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella, joten siinä mielessä on hyvä huomata se, että sellaiset syytökset, että tämä nyt rikkoo sitä, tätä ja tuota, ovat kyllä tässä vaiheessa erikoisia. Totean edelleen, että tämä on tässä salissa äänestetty läpi viiden kuudesosan enemmistöllä kahteen otteeseen perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella. On kyllä niin, että tätä rajaturvallisuuslakia ei tulisi sotkea turvapaikkajärjestelmään. Tämä ei ole normaalia turvapaikanhakua, jota me näemme meillä tai vaikkapa Espanjan Ceutassa. Se ei ole normaalia turvapaikkapolitiikkaa. Siinä on kysymys aivan jostain muusta. Ja todettakoon sekin, että meidän lainsäädäntö eurooppalaisittainkin laahaa hiukan takamatkalla tässä. Siitä olen tyytyväinen, että me olemme täällä Suomessa voineet itärajavaltiona säätää tämän lain. Se on sekä meidän mutta ihan yhtä lailla koko Euroopan turva, että me pyrimme pitämään täällä oman tonttimme puhtaana. Siinä mielessä tämän lainsäädännön vastuullinen säätäminen ja tämän lainsäädännön jatko täällä on kyllä meidän kaikkien yhteinen vastuu tästä omasta rakkaasta kotimaastamme sekä kansalaisista.

Arvoisa puhemies! Venäjä ei ole muuttunut, eikä tilanne rajalla. Jos Venäjä katsoo uuden hybridioperaation aloittamisen omaksi edukseen, sen on mahdollista järjestää kolmansista maista ihmismassat Suomen rajalle jopa muutamassa vuorokaudessa. Emme saa sallia sitä, että turvapaikkajärjestelmäämme käytettäisiin hyväksi meitä vastaan. Suomen turvallisuuden on oltava kaiken etusijalla, ja siksi raja on pidettävä kiinni.

Arvoisa puhemies! Putinin diktatuurin verenhimoinen imperialismi on väärin. Hädänalaisten ihmisten väärinkäyttäminen ja välineellistäminen hybridivaikuttamisen pelinappuloina on myös väärin. Sitä pitää torjua, ja sitä vastaan pitää toimia määrätietoisesti. Siitä olemme kaikki samaa mieltä. Eri mieltä olemme vain siitä, miten se pitää tehdä. Kun edustaja Tuppurainen kuvasi, että sosiaalidemokraateille ei ole kyse Suomen turvapaikkapolitiikasta, niin te voitte kutsua sitä politiikkaa millä nimellä haluatte, mutta lopputulos on se, että jos turvapaikanhakijalta evätään rajalla oikeus hakea turvapaikkaa, niin hän siitä lopulta maksaa, ja mahdollisesti joissakin tapauksissa elämällään.

Arvoisa puhemies! Venäjä on osoittanut olevansa valmis käyttämään myös maahanmuuttoa välineenä Suomeen ja muihin Euroopan maihin kohdistuvassa hybridivaikuttamisessa, ja tähän uhkaan on vastattava määrätietoisesti. Suomen turvallisuudesta ei tingitä. Meidän on pystyttävä suojaamaan rajamme, yhteiskuntamme ja kansallinen päätöksentekokykymme myös silloin, kun vastapuoli pyrkii tarkoituksellisesti luomaan painetta ja epävarmuutta. Suomi on EU:n ja Naton ulkoraja, ja meillä on oltava käytössä riittävät keinot torjua vihamielistä vaikuttamista kaikissa tilanteissa. On tietenkin valitettavaa, että tällaiselle poikkeuslaille on tarvetta, mutta nykyisessä turvallisuustilanteessa emme voi ottaa riskiä siitä, että Suomelta puuttuisi riittävät työkalut. Hallintovaliokunnan kanssa vierailimme viikko sitten itärajalla raja-asemilla, ja viesti oli täysin selvä ja alleviivattu: tämän työkalun tulee olla viranomaisten käytössä tässä turvallisuustilanteessa, ja meillä ei ole varaa tästä luopua.

Arvoisa puhemies! Suomalaisten on voitava luottaa siihen, että maamme rajoja kyetään suojelemaan myös silloin, kun maahantuloa käytetään painostuskeinona. Välineellistetty maahantulo ei ole tavanomaista maahanmuuttoa, vaan kyse on hybridivaikuttamisesta, jolla pyritään horjuttamaan kansallista turvallisuutta ja yhteiskunnan vakautta. Tämä esitys on vastuullista varautumista. Se antaa viranomaisille tarvittavat työkalut tilanteessa, jossa niitä mahdollisesti tarvitaan, mutta ei muuta lain sisältöä eikä laajenna toimivaltuuksia nykyisestä. Hallitus toimii tässä asiassa ennakoivasti, määrätietoisesti ja Suomen turvallisuus edellä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! SDP ei Suomen turvallisuudesta tingi, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] ja eduskuntaryhmämme on ollut takaamassa tämän rajaturvallisuuslain vaatimaa eduskuntaenemmistöä. Me tiedämme turvallisuustilanteen itärajalla ja Venäjän toiminnan. Se ei ole muuttunut. Venäjä jatkaa aggressiivista toimintaansa, mistä esimerkkinä ovat nämä kiihtyneet hybridi-iskut ympäri Eurooppaa. Esimerkiksi Leipzigin tapaus on vakava, ja Venäjän suhteen meidän on oltava äärimmäisen valppaana. Sen vuoksi me näemme perusteet tälle rajaturvallisuuslain jatkolle, jos kohta tulemme luonnollisesti eduskuntatyössä valiokunnissa perkaamaan tämän hallituksen esityksen huolellisesti läpi. SDP:lle tässä rajaturvallisuuslaissa ei missään vaiheessa ole ollut kysymys Suomen turvapaikkapolitiikasta. Siihen me teemme selvän eron. Me tarvitsemme tämän rajaturvallisuuslain, jotta me voimme padota mahdollista Venäjän vihamielistä turvapaikanhakijoiden välineellistämistä ja painostusta Suomea kohtaan. Sen vuoksi, rouva puhemies, me tuemme tämän rajaturvallisuuslain jatkoa. [Sanna Antikainen: Koko eduskuntaryhmäkö?]

Arvoisa rouva puhemies! Suomen itäraja on ollut suljettuna perustellusta syystä, ja niin kauan kuin turvallisuustilanne sitä edellyttää, raja on myöskin pidettävä kiinni. Tuen tätä jatkoa vahvasti. Kyllä meidän on varauduttava siihen, että välineellistettyä maahanmuuttoa käytetään edelleen painostamisen, hybridivaikuttamisen välineenä. On syytä huomata, että tilanne itärajalla voi muuttua nopeastikin, ja meidän ei minun mielestäni pidä tehdä turvallisuusratkaisuja vain sen perusteella, miltä rajalla näyttää tänään, vaan sen perusteella, mitä huomenna voi tapahtua. Kun se uhka ja siihen liittyvä poliittinen tahto on olemassa, niin raja on pidettävä edelleen kiinni ja huolehdittava Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta.

Arvoisa rouva puhemies! Käännytyslaki on yksiselitteisesti perustuslain, ihmisoikeussopimusten ja EU-oikeuden vastainen. Näin on, vaikka eduskunta keväällä 2024 käveli oikeustieteilijöiden harvinaisen laajan konsensuksen yli. Ihmisoikeussopimusten vähimmäisvelvoitteiden noudattaminen ei tarkoita antautumista hybridivaikuttamiselle tai sitä, että kenen tahansa tulisi saada jäädä Suomeen, vaan sitä, että turvapaikanhakuun on mahdollisuus ja jokaisen asia käsitellään yksilöllisesti asianmukaisessa menettelyssä. Käännytyslaki säädettiin ensin vuodeksi, sitten voimassaoloa pidennettiin puolellatoista vuodella, ja nyt ehdotetaan kahden vuoden pidennystä. Onko tämä, ministeri, nyt siis uusi normaalitila? Laitonta hyökkäyssotaa käyvän ja ihmisoikeuksia polkevan diktatuurin naapurina Suomelta vaaditaan kyllä valppautta. Ratkaisu ei ole se, että heitämme itse omakätisesti oikeusvaltion romukoppaan.

Arvoisa rouva puhemies! Nyt jos koskaan tämän lain jatkaminen on äärimmäisen tärkeää. Nimittäin mikään uhkakuva rajalla ei näytä siltä, että tilanne olisi rauhoittumassa. Aivan keskeistä tässä on se, että rajalla vallitsisi molemminpuolinen luottamus siihen, että palattaisiin vanhoihin hyviin käytänteisiin, mutta sellaista ei ole näköpiirissä. Se, miten tämä laki poikkeaa kaikista muista maahanmuuttoon liittyvistä laeista, on juuri siinä, että tällä on tarkoitus ennalta estää — ei hallita vaan ennalta estää — sen tilanteen syntyminen Suomeen, jossa sitten ehkä meidän suomalaisten ihmisoikeudet olisivat loukattuina, jos me hallitsemattomasti päästetään tänne muita. Pitää miettiä, missä kohtaa ja kenen ihmisoikeuksia loukataan. Eli se ei ole yksioikoinen asia, kuka tässä on riskikuvassa. Myöskin niitä ongelmia, joita tässä aikaisemmin oli osittain nostettu esille, että yksittäisen rajavartiomiehen oikeusturva olisi uhattuna, on saatu ratkaistua, ja koulutukset on saatu käytyä läpi, eli ollaan varsin hyvässä tilanteessa tämän lain jatkamisen suhteen.

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys ampuma-aselain muuttamisesta on tärkeä ja tarpeellinen askel suomalaisen yhteiskunnan turvallisuuden ja lainsäädännön selkeyden vahvistamiseksi. Esityksen taustalla on tarve saattaa kansallinen lainsäädäntö vastaamaan EU:n ampuma-asedirektiivin vaatimuksia sekä korjata käytännössä havaittuja puutteita. Suomen on täytettävä kansainväliset velvoitteensa huolellisesti, ja samalla lainsäädännön on oltava johdonmukaista ja oikeasuhtaista. Kokoomus lähtee siitä, että turvallinen yhteiskunta perustuu toimivaan viranomaisvalvontaan, selkeisiin sääntöihin ja vastuulliseen kansalaisuuteen. Ampuma-aseisiin liittyvän sääntelyn on oltava riittävän tiukkaa, jotta väärinkäytöksiltä voidaan välttyä, ja samalla sääntelyn tulee kohdistua oikein eikä lainkuuliaisia harrastajia, metsästäjiä tai elinkeinonharjoittajia pidä kuormittaa tarpeettomalla byrokratialla. Esityksessä täsmennetään muun muassa ampuma-aseiden kaupalliseen toimintaan liittyviä ilmoitusvelvollisuuksia, aseiden deaktivointia sekä aselupien ja hyväksyntöjen peruuttamisen perusteita. Yhtenäiset peruuttamiskriteerit ovat oikeusturvan kannalta erittäin tärkeitä. Kansalaisten on voitava tietää, millä perusteella lupa voidaan peruuttaa ja miten viranomainen käyttää harkintavaltaansa. Myös deaktivointiin liittyvien säännösten selkeys on tärkeää. Käytöstä poistettujen aseiden tulee olla aidosti turvallisia, eikä niiden palauttaminen toimintakuntoon saa olla mahdollista ilman asianmukaista valvontaa. Tässäkin asiassa tarvitaan sekä tehokasta turvallisuussääntelyä että toimivia käytännön menettelyjä. Pidän perusteltuna myös sitä, että ulkomailla valmistettavien ampuma-aseiden merkintävaatimuksia tarkennetaan. Kansallisen sääntelyn on tunnistettava kansainvälisen puolustus‑ ja turvallisuusteollisuuden toimintaympäristö ilman, että turvallisuudesta tingitään. Arvoisa rouva puhemies! Suomen on oltava maa, jossa lait ovat selkeitä, viranomaiset toimivat johdonmukaisesti ja turvallisuudesta pidetään tinkimättä huolta. Samalla meidän on huolehdittava siitä, että sääntely tukee laillista harrastustoimintaa ja yritysten edellytyksiä. Hallituksen esitys vie ampuma-aselainsäädäntöä tähän suuntaan. Se vahvistaa valvontaa, parantaa oikeusvarmuutta ja korjaa lainsäädännössä havaittuja puutteita. Näillä perusteilla kannatan esityksen hyväksymistä.

Arvoisa puhemies! Turvapaikkahakemusten tehtailu ja valituskierrokset sekä ulkomaalaisten tekemät rikokset ovat vakava ja kasvava ongelma paitsi suomalaisten turvallisuudelle myös oikeuslaitoksen kuormittumiselle. Vuosina 2000—2025 ulkomaalaisasiat ovat muodostaneet jopa puolet korkeimman hallinto-oikeuden asiakaskunnasta. On aivan käsittämätön vääryys suomalaisia kohtaan, että näin suuri osa yhteiskunnallisista resursseista kuluu aivan muuhun kuin suomalaisten asioiden hoitamiseen. Siksi nyt laajennetaan korkeimman hallinto-oikeuden kahden jäsenen kokoonpanon käyttöä kaikkiin ulkomaalaisoikeudellisiin asioihin, kuten turvapaikkapäätösten valituksiin. Tämä vähentää ulkomaalaisten tapauksiin tarvittavia resursseja ja nopeuttaa asioiden käsittelyä. Arvoisa puhemies! Veronmaksajien rahojen käytön tulee olla vastuullista, tehokasta ja vaikuttavaa. Nyt annettu lakiesitys on yksi hyvä esimerkki siitä, miten monin eri tavoin tehostamme julkisten rahojen käyttöä. Tämä on juuri oikea linja. Kiitos siitä oikeusministeri Merelle.

Arvoisa rouva puhemies! Mielestäni valiokunnassa käytiin varsin laaja ja perusteellinen keskustelu ja selvitys siitä, mikä olisi paras malli ja mitä tässä olisi järkevää tehdä. Itse asiassa tässä asiassa ainakin omasta mielestäni varsin usein jopa oppositio—hallitus-rajat ylittyivät siinä yhteisessä näkemyksessä siitä, mikä seuraavaksi olisi järkevää ja miten tässä asiassa olisi hyvä edetä. Nimittäin se hankaluus tulee siitä nykytilanteesta, joka on se, että meillä on vankiloissa varsin paljon täysin kouluttamattomia työntekijöitä, ja se ei missään nimessä voi olla tilanne, jota tavoitellaan tulevaisuudessa tai lähitulevaisuudessa. Samaan aikaan meillä on iso tarve saada lisää työntekijöitä, koska vankimäärä on kasvanut. Vankimäärän kasvua tosin en ihan täysin laita kriminaalipolitiikan piikkiin. Siellä on myöskin erityisesti maahanmuuttoon liittyviä asioita, ja jokainen voi tilastoista katsoa, mistä se vankimäärän kasvu johtuu. Mutta toki tässä on omat haasteensa. Ihannetilanne olisi omasta mielestäni erityisesti se, että niin rikosseuraamusalalta kuin vaikkapa Rajavartiolaitoksesta ja poliisista kaikki opiskelijat opiskelisivat samassa laitoksessa ja tulisivat yhdenvertaisesti sieltä samoilla tiedoilla ulos, mutta tässä tilanteessa tämä opiskelijamalli on ymmärrettävä, jotta päästään tämän vaikean kauden yli. Erityisesti tässä varmaan on haasteena se tasalaatuisuus, johon ainakin itse sain vastaukseksi sen, että pääosin näistä keskeisistä sisällöistä, kuten vaikkapa voimankäytöstä, jatkossakin huolehtivat RSKK:n omat kouluttajat, jotta jokainen valmistuva olisi sitten ikään kuin samoilla tiedoilla liikkeellä. Mutta sitten minä itse kyllä näkisin, että tulevaisuudessa olisi erittäin tärkeää, että tämä oma oppilaitos kehittyy ja että opiskelijat pääsevät myöskin keskenään samaan oppilaitokseen ryhmäytymään ja hakemaan sitä yhtenäistä mallia myöskin vartijoiden koulutukseen, jotta ei tulisi sitä riskiä siitä, että eri vankiloissa koulutetaan eri tavalla ja ei ikään kuin näe koko maan käytäntöjä, sitä, mitkä olisivat parhaat käytännöt kussakin laitoksessa ja kussakin vankilassa. Mutta uskon, että tällä mallilla päästään nyt tämän vaikean kauden yli. Tässä pitää muistaa se, että tämä ei kuitenkaan koske kauhean laajaa oppilasjoukkoa. Ymmärtääkseni se oli joitakin kymmeniä, mitä tällä maksimissaan voitaisiin saada uusia valmiita työntekijöitä, ja se on tässä tarpeessa varsin pieni määrä. Sinänsä tämä ei ratkaise tätä koko ongelmaa, mutta se on yksi pieni lisä tähän kokonaisuuteen tässä vaikeassa tilanteessa. Vielä haluan painottaa sitä, että oppisopimusmalliinhan soveltuvat vain ne opiskelijat ja työntekijät, jotka ovat jo siellä vankiloissa töissä ja joilla on soveltuva pohjakoulutus, josta on hyötyä tässä vartijan ammatissa, ja tästä pitää tarkkaan pitää kiinni.

Arvoisa herra puhemies! Kelan etuusmenoihin käytettiin vuonna 2025 noin 17,5 miljardia euroa. Se tarkoittaa lähes 48 miljoonaa euroa päivässä, kaksi miljoonaa euroa tunnissa ja noin 33 000 euroa minuutissa. Tämä tarkoittaa, että rivikansanedustajana minun vuoden veroeuroni on minuutissa käytetty. Kysymys kuuluu: kuinka pitkään suomalainen veronmaksaja pystyy rahoittamaan kasvavia menoja tilanteessa, jossa työikäisen väestön määrä vähenee ja kotimaamme julkinen talous on alijäämäinen? Kelan toimintakuluihin kohdistuu vuosina 2025—2027 yhteensä 45 miljoonan euron säästövaatimus. Lisäksi päätettiin 50 miljoonan euron kertaluontoisesta valtionrahoituksen leikkauksesta. Näissä säästöissä pitää keskittyä toiminnan tehostamiseen. Siksi hallituksen tekemät ratkaisut sosiaaliturvan menojen hillitsemiseksi ovat välttämättömiä. Vuonna 2025 kansaneläkkeen maksaminen ulkomaille päättyi. Yleiseen asumistukeen palautettiin varallisuusharkinta. Opiskelijat siirtyivät yleisestä asumistuesta opintotuen asumislisän piiriin. Yleisen asumistuen menot vähenivät lähes 450 miljoonaa euroa. Arvoisa puhemies! Maahanmuuton vaikutus sosiaalietuuksien kustannuksiin näkyy erityisesti toimeentulotuessa. Pitkällä aikavälillä vaikutus julkisiin menoihin on erittäin suuri. Sadasta toimeentulotuen tuen saajasta 41 puhuu äidinkielenään muuta kuin kotimaisia kieliä. Vuonna 2017 vieraskielisille maksettiin toimeentulotukea 172 miljoonaa euroa, mikä vastasi 24:ää prosenttia kaikista toimeentulotukimenoista. Vuonna 2025 summa oli noussut jo 408 miljoonaan euroon ja osuus 41 prosenttiin. Kahdeksassa vuodessa vieraskielisille maksettujen toimeentulotukien määrä on siis yli kaksinkertaistunut. Kun kehitystä tarkastellaan pidemmällä aikavälillä, kustannusten vaikutukset voivat nousta erittäin suuriksi. Kelan takaisinperinnässä on huomattavia summia. Vuoden lopussa etuuksiin liittyviä saatavia oli 147 miljoonaa euroa. Opintolainojen takausvastuusaatavia oli perinnässä 343 miljoonaa euroa. Määrä kasvoi vuodessa lähes 28 prosenttia. Nämä rahat kuuluvat suomalaisille veronmaksajille. Takaisinperinnän pitää toimia tehokkaasti, ja perusteettomien etuuksien maksamista pitää ehkäistä. Arvoisa puhemies! Myös lääkekorvaukset ovat suuri menoerä. Vuonna 2024 korvattavia lääkkeitä ostettiin noin 2,5 miljardilla eurolla. Kela maksoi lääkekorvauksia noin 1,9 miljardia euroa. Lääkekustannuksiin on löydettävä ratkaisuja, joilla julkisten varojen käyttö pysyy kestävällä tasolla. Kelan palveluiden pitää toimia käytännössä kaikkialla Suomessa. Kela-taksien toiminnassa on ollut alueellisia ongelmia ja palvelun saatavuudessa on ollut eroja. Ihmisten pitää päästä lääkäriin ja hoitoon myös silloin, kun siihen tarvitaan Kela-kuljetusta. Hallitus vahvisti kesällä 2025 laajan taksilain uudistuksen, jonka tavoitteena on kitkeä harmaa talous ja parantaa asiakasturvallisuutta. Nämä tiukennukset vaikuttavat suoraan myös Kela-kuljetuksia ajaviin takseihin. Kela-kuljetuksessa palvelun pitää toimia silloin, kun sitä tarvitaan. Kela-taksin pitää tulla sovittuna aikana, ja asiakkaan pitää päästä turvallisesti hoitoon. Samalla veronmaksajan rahaa pitää käyttää vastuullisesti. Kela uudistaa parhaillaan etuuskäsittelyn ja asioinnin tietojärjestelmiä Eepos-ohjelmassa. Uudistuksen pitää parantaa palvelun toimivuutta ja samalla vähentää kustannuksia. Arvoisa puhemies! Suomen sosiaaliturvan rahoitus perustuu työhön. Työntekijät, yrittäjät ja yritykset rahoittavat verojen ja maksujen kautta yhteiskunnan palveluita ja etuuksia. Siksi jokainen etuus pitää arvioida sen alkuperäisen tarkoituksen kautta. Sosiaaliturvan pitää turvata suomalaisen toimeentulo silloin, kun siihen on todellinen tarve. Työkykyisen ihmisen kohdalla työn vastaanottamisen pitää olla kannattavaa, ja työn tekemisen pitää aina olla etuuksilla elämistä vahvempi vaihtoehto.

Arvoisa rouva puhemies! Käytän vielä toisen puheenvuoron. Täällä on käyty hyvin läpi tätä resurssikysymystä ja myös hoitoonpääsyä. Itse asiassa juuri kävin tuossa valtiosalin puolella keskustelun puhelimessa. Henkilö on käynyt tämmöisessä — hän on sen ikäinen, että pääsee tämmöiseen — seulontatutkimuksessa, ja siellä on todettu, että tarvitsee tehdä tähystystoimenpide, mutta vasta marraskuussa pääsisi siihen. Yksityiselle pääsee nopeastikin, mutta puhutaan nelinumeroisesta luvusta, johonka kaikilla ei välttämättä ole sitten mahdollisuutta. Voi vain kuvitella sen odotusajan siinä, useampi kuukausi, että onko mahdollisesti jotakin löydöstä. Sali on varsin tyhjä, mutta meillä ovat vähän niin kuin vakiojäsenet heti ensimmäisenä päivänä täällä paikalla. Arvoisa puhemies! Tosiaan tämän oikeusasiamiehen kertomuksen perusteella siinä esitettyjen ongelmien ratkaiseminen edellyttää ennen kaikkea sitä, että lainsäädännön velvoitteet ja niiden toteuttamiseen osoitetut voimavarat saadaan paremmin vastaamaan toisiaan elikkä ne ovat tasapainossa. Monissa kertomuksessa esiin nostetuissa ongelmissa yhteinen nimittäjä on tämä henkilöstö- ja resurssivaje, ja se on varmasti meille kaikille yhteinen ongelma ratkaistavaksi. Tämä koskee niin vanhuspalvelujen, lastensuojelun, mielenterveyspalvelujen ja Maahanmuuttoviraston käsittelyaikoja kuin oikeuslaitoksenkin toimintakykyä, ja näistä on puhuttu täällä moneen kertaan lakimuutosten käsittelyn yhteydessä. Jos ja kun palveluille ja viranomaisille asetetaan kunnianhimoisia velvoitteita ilman riittäviä voimavaroja niiden toteuttamiseen, jäävät perus- ja ihmisoikeudet käytännössä toteutumatta. Tämä tulee valiokuntakäsittelyssä käytännössä vastaan — ei varmaan montaa semmoista hallituksen esitystä ole, jossa tämä ei tulisi vastaan. Koska eduskunta käyttää budjettivaltaa, sillä on myös keskeinen vastuu varmistaa, että viranomaisilla on todelliset mahdollisuudet hoitaa niille säädetyt tehtävät, vaikka täällä kaikki päätökset tehdäänkin hallituksen esitysten mukaisesti ja pääsääntöisesti, tai käytännössä aina, ne menevät sellaisenaan sitten läpi. Kertomus osoittaa myös, että osa ongelmista johtuu puutteellisesta tai vanhentuneesta säätelystä. Pelkkä ongelmien tunnistaminen ei enää kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan konkreettisia lakimuutoksia ja niiden toimeenpanoa, olipa se hallituksen kokoonpano tai eduskunnan kokoonpano minkälainen tahansa. Lisäksi kertomus nostaa esiin tarpeen vahvistaa olemassa olevien velvoitteiden valvontaa. Useissa tapauksissa kyse ei olekaan siitä, että sääntöjä tai oikeuksia ei olisi olemassa, vaan siitä, etteivät ne toteudu käytännössä riittävän hyvin. Eduskunnan tulisikin seurata... — Tämä konditionaalin käyttö, anteeksi, johon minäkin alan jo oppia, on jotenkin tympeätä, koska siinähän vastuu sysätään aina jollekin muulle: tulisi, pitäisi, olisi; olisi kiva, jos joku muu tekisi jotakin. — Eduskunnan tulee seurata nykyistä järjestelmällisemmin esimerkiksi vanhuspalvelujen, lastensuojelun, mielenterveyspalvelujen ja hyvinvointialueiden palveluiden toteutumista sekä edellyttää hallitukselta säännöllistä raportointia havaittujen puutteiden korjaamisesta. Näin oikeusasiamiehen kertomuksessa vuodesta toiseen toistuvien ongelmien käsittely ei jää — olen kirjoittanut tänne ”jäisi” — pelkän keskustelun tasolle. Arvoisa puhemies! Eduskuntakeskustelun kannalta kertomuksen keskeinen johtopäätös on, että suomalainen oikeusvaltio kuitenkin toimii edelleen vahvasti ja kansainvälisesti arvioituna hyvin. Samalla kertomus muistuttaa, että kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten, kuten vanhusten, lasten, vammaisten henkilöiden, mielenterveyspotilaiden ja vapautensa menettäneiden henkilöiden, oikeudet eivät toteudu riittävän hyvin. Ongelmat eivät useinkaan johdu yksittäisten viranomaisten virheistä vaan resurssi- tai rakenteellisista puutteista, joiden ratkaiseminen edellyttää poliittisia päätöksiä. Oikeusasiamiehen kertomuksen keskeinen viesti eduskunnalle onkin, että Suomen suurimmat perus- ja ihmisoikeusongelmat eivät enää johdu puutteellisista oikeuksista laissa vaan siitä, ettei niiden toteuttamiseen kaikissa tilanteissa ole riittävästi henkilöstöä, aikaa tai rahoitusta. Siksi eduskunnan tärkein tehtävä ei ole enää tunnistaa ongelmia vaan varmistaa, että lainsäädäntö, resurssit ja valvonta vastaavat niitä oikeuksia, jotka perustuslaissa jokaiselle luvataan ja taataan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus viime vuodelta on erittäin hyvä koonti julkisen hallinnon ja julkisten tehtävien hoidon tilasta, miten siinä on onnistuttu ja miten perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen Suomessa toimii. Siinä mielessä se, että on tämmöinen suvereeni, itsenäinen virkahenkilö, joka arvioi tätä toimintaa, on kyllä erittäin hyvä. Siinä, miten julkinen hallinto toimii, on myös se, miten meidän politiikka on tehnyt oikeita valintoja. Se näkyy myöskin tässä oikeusasiamiehen kertomuksessa. Itseäni tässä erityisesti havahdutti tämä kymmenen keskeistä suomalaista perus- ja ihmisoikeusongelmaa, jotka täällä on koottuna tuotu meidän eteen. Siinä mielessä siellä on niitä kohtia, joissa voidaan arvioida kyllä hyvin sitä, miten tämä tilanne Suomessa oikeasti on ja mihin meidän resursseja on ohjattu ja mistä niitä on otettu pois. Puutteet vanhusten oloissa ja kohtelussa on nostettu tähän ensimmäisenä, ja siellä nimenomaan on palvelujen laatu, hoitajien työaika ei ole riittänyt ja asiakkaiden hoivan tarpeeseen nähden on ollut riittämätöntä ja niin poispäin. Eli siellä on ihan perusasioita, jotka ovat jääneet toteutumatta. Toinen asia on ollut täällä puutteita lastensuojelun toteutumisessa, ja täällä nimenomaan on voimavarojen puutteesta, ja erityisesti pätevien työntekijöiden huono saatavuus ja työntekijöiden suuri vaihtuvuus ovat olleet täällä keskiössä. Kolmantena vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisen puutteet. Siellä osallistumismahdollisuudet eivät toteudu, ja toimitilojen esteettömyyttä ja kaikkea digitaalista asiointien vaikeutta on siellä esillä. Neljäntenä Maahanmuuttoviraston pitkät käsittelyajat, ja täällä on selkeästi, että ei pysty noudattamaan ulkomaalaislaissa säädettyjä turvapaikkahakemusten käsittelyaikoja. Viidentenä vankien ja tutkintavankien olojen ja kohtelun epäkohdat, ja keskeisenä ongelmana on Rikosseuraamuslaitoksen niin sanottu yliasutus, eli vankeja ja tutkintavankeja on enemmän kuin vankiloissa on heille paikkoja. Kuudentena terveyspalveluiden saatavuuden ja lainsäädännön puutteet. Hoitoon ei pääse, ja tässä näkyy tämä hoitotakuun kahden viikon pidentäminen kolmeen kuukauteen. Se on täällä suoraan esillä. Seitsemäntenä opiskeluympäristön turvallisuudessa ja koulutuksen yhdenvertaisuudessa on puutteita, eli kuinka lapset ja nuoret kokevat koulussa tilanteen. Siellä on kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää ja tämän tyyppisiä ongelmia. Kahdeksantena oikeusprosessien pitkä kesto ja oikeuslaitoksen rakenteellisen riippumattomuuden puutteet. Eli pitkään vievät meidän oikeuskäsittelyt, ja ne ovat myöskin oikeudenkäyntimaksujen ja oikeudenkäyntien kulujen osalta ongelmallisia. Sitten yhdeksäntenä hyvän hallinnon ja julkisuuden toteutuminen ei sillä tavalla toteudu kuin me ollaan täällä lainsäädännössä sitä ajateltu. Ja kymmenentenä perus- ja ihmisoikeuksien ennalta ehkäisyssä ja hyvittämisessä on puutteita. Kun näitä otsikoita katsotaan, niin kyllä voi kysyä, kuinka meillä hallinto toimii ja kuinka me ollaan resursseja täällä ohjattu näitten asioitten osalle. Siinä mielessä voin sanoa, että oikeusasiamies on tuonut tässä nytten meille semmoisen listan, jota täällä sitten jatkokäsittelyssä valiokunnissa tulee nostaa esiin, miten näitä asioita ratkaistaan ja mitkä ovat olleet niitten ongelmien juurisyitä, koska niitä meidän täällä täytyy kaivaa esiin. Sillä tavalla sitten voimme kehittää jatkossa toimintoja. Minusta tämä lista on sellainen, että voimme sanoa, että emme ole oikein onnistuneet näitten asioitten hoitamisessa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Hallituksen talouspolitiikan epäonnistumisesta ei ole epäselvyyttä. Jokainen hallituksen omista taloustavoitteista on karannut käsistä, velkavuori on kasvanut, ja tämä lisätalousarvio on riittämätön vastaus käsillä oleviin haasteisiin. Suomea vaivaa historiallisen korkea työttömyys, jonka vaikutukset nuoriin ovat erityisen raskauttavia. Nuorten tulevaisuususkon murentumiseen ja työllisyysnäkymien heikkenemiseen on puututtava nopeasti ja määrätietoisesti. Toki kiitän hallitusta siitä, että tässäkin lisätalousarviossa on yritystä tämän asian tiimoilta. Pahoin pelkään, että nämä esitetyt toimet eivät kuitenkaan riitä. Vihreät ovat esittäneet lukuisia eri keinoja nuorten työllisyyden vahvistamiseksi, mukaan lukien nuorten työllistämisvelvoitteen lisääminen valtion maksamiin yritystukiin ja nuorten palkkaaminen Metsähallituksen luontopalveluihin, kuten vuosina 2010—2013 toimittiin. Tässä lisätalousarviossa esitetään määrärahoja myös maahanmuuton kiristyksiin. Tämä ei ole suinkaan ensimmäinen kerta tällä hallituskaudella. Kokonaisuudessaan hallituksen maahanmuuttopolitiikan vaikutuksia on mahdotonta arvioida, mutta on selvää, että riskejä se kasvattaa: riskiä siitä, että ihmisten kotoutuminen vaikeutuu, ja riskiä siitä, että Suomi ei onnistu tunnistamaan kaikkia, jotka olisivat oikeutettuja kansainväliseen suojeluun. Erityisen ongelmallista on, että nämä muutokset voivat heikentää haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, kuten lasten, ihmiskaupan uhrien, väkivallan uhrien, vammaisten henkilöiden ja vakavasti sairaiden henkilöiden, asemaa. Lisäksi lisätalousarviossa kasvatetaan Metsähallituksen tuottotavoitetta, mikä lisää riskiä hakkuiden kasvuun, [Pauli Kiurun välihuuto] ja siirretään sama raha maatalouden fossiilitukiin. Maatalouden kannattavuuskriisi on aito ja vakava ongelma, mutta valtion ei pidä omilla päätöksillään vahvistaa maatalouden fossiiliriippuvuutta ja heikentää kannustimia siirtyä kohti vähäpäästöisempiä ratkaisuja. Samasta syystä suhtaudumme kriittisesti myös turpeen tukipaketteihin ja korvaisimme ne turvealan reilua siirtymää tukevilla toimilla. Viimeisenä yksityiskohtana tästä lisätalousarviosta nostan esiin lastenkulttuurin. Taidetestaajat-ohjelma on seitsemän toimintavuotensa aikana mahdollistanut taidelähtöisen, yhteisöllisen ja yhteiskunnallisen kokemuksen käytännössä jokaiselle kahdeksasluokkalaiselle Hangosta Utsjoelle. Taidetestaajat-toiminta on kytkenyt toisiinsa taide- ja kulttuurikasvatusta, eri oppiaineita yhdistävää oppimista, yhteiskunnallista vaikuttamista ja kokemuksellisuutta, ja me esitämme, että valtio turvaisi lasten ja nuorten kulttuurikokemusten jatkon. Arvoisa puhemies! Esitän, että lisätalousarvio hyväksytään vastalauseen 3 mukaisena eli käsittelyn pohjaksi otetaan vihreiden vastalause.

Kunnioitettu herra puhemies! Edustaja Hoskonenkin jäi vielä kuuntelemaan tätä puheenvuoroa, ja toivottavasti kuuntelette kaikki loputkin puheenvuorot, koska nyt käsitellään niin tärkeää aihepiiriä. Kyllä, totean heti tähän puheenvuoron alkuun, että kun katsoo tuota täysistuntosalia, niin hallituspuolueitten edustajista ainoastaan edustaja Hänninen, Kansallisen Kokoomuksen kansanedustaja Oulusta, on paikalla, [Juha Hänninen: Paikalla!] ja totesitte tosiaan, että luonto, talous ja turvallisuus ovat tasapainossa, mutta olen teidän kanssanne hieman eri mieltä siitä lausumasta, minkä tähän keskusteluun jätitte. No mutta, herra puhemies, aloitanpas näin, että katselin tuossa YouTubea, ja siellä oli tämmöinen podcast-ohjelma, ja siellä podcast-ohjelmassa oli euromeppi Sebastian Tynkkynen — Tynkkynenhän on myös ollut perussuomalaisten kansanedustaja ja perussuomalaisen puolueen varapuheenjohtaja — ja hän totesi näin tässä podcast-ohjelmassa: ”Meidän ansiosta hallitusneuvotteluissa saatiin niin paljon läpi maahanmuuttopolitiikassa kiristyksiä, että oltiin valmiita siihen, että laitetaan tällainen symbolinen luku 2035, että Suomi tulee olemaan hiilineutraali siihen mennessä, mutta mitään toimia sen eteen, et siihen oikeasti tullaan pääsemään, niin me ei suostuttu kirjaamaan. Eli kokoomuslaiset sai sen läpi, et ne saa sen hyveposeerauslukeman sinne hallitusohjelmaan, ja me saatiin se läpi, et Suomen kilpailukykyä ei rampauteta minkään niinku haitallisten ilmastotoimien kautta vaan annetaan markkinoiden hoitaa. Mut tosiaan tätä hyveposeeraamista tosiaan tapahtuu, ja hyvä, et kokoomus oli tyytyväinen tähän. Saivat sen yhden luvun sinne, mut ei tulla pääsemään siihen varmasti, koska mitään toimia sen eteen ei kirjattu.” Näin totesi euromeppi Sebastian Tynkkynen podcast-ohjelmassa, ja tämä podcast-ohjelma on vissiin melko tuorekin. Suosittelen edustajia käymään siellä YouTubessa katsomassa tämän ohjelman. Tosiaan tämähän on tämän hallituksen meno ollut sen kolme vuotta, että pääministeripuolue hyveposeeraa ja perussuomalaiset tekevät sitten, mitä tahtovat ja mitä sattuu. Näin siinä, kuulkaa, kävi, että maahanmuuttopoliittisten kirjausten myötä sitten myydään aika iso osa suomalaista luontoa ja sinne maahanmuuttopolitiikan alttarille sitten näköjään uhrataan myös omistajuus, näköjään myös tämä ennallistamisasetuksen myötä tuleva kansallinen ennallistamissuunnitelma. No, tätä, puhemies, perussuomalaisten touhua kun katsoo, niin eihän tässä ole päätä eikä häntää. Vielä viime vaalikaudella perussuomalaiset olivat täysin tätä ennallistamisajatusta vastaan. Valtaan päästyään, nyt kun ovat kolme vuotta olleet, kritiikki on sulanut kokonaan, eikä täällä ole yhtään perussuomalaista kansanedustajaa puolustamassa tätä heidän esitystään. Esimerkiksi kesäkuussa 2023 perussuomalaiset tukivat ennallistamisneuvotteluiden jatkamista, ja meno on kyllä ollut siellä ja sen jälkeenkin melko omituista. Puhemies! Viime torstainahan täällä käytiin kyselytunti, ja kyselytunnilla Suomen EU-politiikasta vastaava pääministeri Petteri Orpo oli täysin kuutamolla koko tästä asiasta, mitä me käsittelemme täällä. Vai oliko se jo pari viikkoa sitten, aika menee niin nopeasti — pari viikkoa sitten. No, hän tosiaan väitti, että eduskunta pääsee ottamaan kantaa tähän ennallistamissuunnitelmaan ja lopulliseen päätökseen, mutta tilannehan on aivan toinen. Huomennahan me sitten äänestelemme näistä lausumista, mitä edustaja Kallio esitti ja mitä edustaja Mehtälä kannatti. Ne ovat todella hyviä lausumia, ja toivoisinkin, että edustaja Hänninen katsoo vielä ne lausumat, varsinkin tämän lausuman numero 7. Lukaisen sen edustaja Hänniselle ihan ääneen: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto antaa eduskunnalle selonteon kansallisen ennallistamissuunnitelman luonnoksesta ennen sen toimittamista Euroopan komissiolle sekä selonteon lopullisesta ennallistamissuunnitelmasta ennen sen hyväksymistä valtioneuvostossa.” Kyllähän tässä nyt tulee käymään niin huomenna, jos tämä menee ilman näitä lausumia lävitse, että tämän asian osalta Suomen eduskunta antaa delegoinnin niin, että ympäristöministeriö tekee tämän kansallisen ennallistamissuunnitelman ja sitten valtioneuvosto sen hyväksyy. Se ei käy enää täällä eduskunnan käsittelyssä. Minun mielestäni, herra puhemies, tämä on hyvin, hyvin omituista siitä näkökulmasta katsottuna, että tämä ennallistamissuunnitelma, mitä me nyt käsittelemme, ohjaa luonnontilan parantamista aina sinne vuoteen 2050 asti ja se ulottuu metsiin, soihin, vesistöihin, maatalousympäristöihin, kaupunkiympäristöihin. Siitä näkökulmasta katsottuna puhumme niin, niin isosta asiasta, että on sangen omituista, että tämän kyseisen asian sitten valtioneuvosto hyväksyy eikä sitä tuoda millään tavalla eduskunnan suuntaan. Herra puhemies! Tällaista tämä politiikka on. Toiset hyveposeeraavat, ja toiset sitten myyvät omat periaatteensa.

Arvoisa rouva puhemies! Me käsitellään täällä hallituksen esitystä, jossa taas heikennetään hyvinvointialueiden toimintaedellytyksiä, ja olen erittäin huolissani kokonaisuudesta. Meillä on syntynyt tilanne, missä meillä alueet alkavat eriytymään, eli meillä alkaa tulla alueita, jotka pystyvät tuottamaan hyvinvointipalveluita heille suoduissa olosuhteissa, eli tarkoitan sitä, että lainsäädännön kriteerit täyttyvät, elikkä meillä onnistutaan luomaan niitä palveluita, mutta sitten meillä alkaa tulemaan yhä enemmän alueita, joilla hyvinvointierot alkavat kasvamaan ja alueen ihmisten oikeudet saada lakisääteisiä palveluita heikentyvät, ja juuri näillä alueilla tällä hetkellä leikataan vielä enemmän, koska juuri nämä alueet ovat tässä alijäämän kattamisvaatimuksessa. Tästä kehityksestä minä olen tosi huolissani. Minä olen ekaa kertaa huolissani Suomen alueellisesta eriytymisestä. Tässähän aletaan olemaan sellaisessa tilanteessa, jossa — jos vaikka puhutaan, mitä on 5—10 vuoden päästä — saattaa tulla tilanne, että riippuen siitä, missä sinä asut, sinulla saattaa olla tosi erilaiset oikeudet niihin hyvinvointipalveluihin, jollei tälle asialle tehdä jotain. No, nyt hallitus tosiaan heikentää vielä entisestään tätä tilannetta. Minä ajattelen, että tässä on ristiriidassa sellainenkin asia samaan aikaan, kun minä olen huolissani tästä alueellisesta eriarvoistumisesta, että meillä on myös tavallaan tässä hallituksen esityksessä tällainen tilanne, jossa rangaistaan niitä alueita, jotka ovatkin toimineet niitten sääntöjen puitteissa, mitä heille on annettu. Elikkä niiltä alueilta — tällä hetkellä se useimmiten painottuu Uuteenmaahan — jotka ovat tehneet tämän hallituksen lakiesityksen mukaisten velvoitteitten mukaisesti, viedään tätä rahoitusta. Tämäkään ei ole ideaalitilanne. Eli kyllä meidän pitää löytää jonkinlainen tasapaino siinä, että se rahoitus on ennalta suunnitelmallista, että tavallaan alue tietää, millä säännöillä pitää pelata ja pystyy pelaamaan, mutta meidän pitää oikeasti huolehtia siitä, että riippumatta siitä, missä päin Suomea asut, ihmisten perusoikeudet sosiaali- ja terveyspalveluihin toteutuvat. Yksittäisissä ryhmissä, mitkä näyttäytyvät tosi haastavina, esimerkiksi vammaisten ryhmissä, on alettu tällaiseen oikeusrumbaan, elikkä oikeuden kautta yritetään luoda sitä tasoa, mikä tavallaan tietyllä alueella pitäisi olla. Nyt saattaa olla aika monesti se tilanne, että oikeuden päätös on tullut vaikka hallinto-oikeudesta, missä on sitten sanottu, että jokin tietty alue on toiminut väärin kyseisen vammaisen ihmisen palveluissa, mutta silti hyvinvointialue ei ole tällä hetkellä vielä muodostanut sitä uudenlaista rytmiä, jolla sitten korjattaisiin kaikkien muittenkin osalta tätä oikeudentilaa. Elikkä me eletään aika kriittisiä aikoja tämän asian osalta. Haluaisin kuitenkin sanoa tähän seuraavaan aiheeseen, että täällä oli muutama hyvä puheenvuoro liittyen STEAn eli sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksen tilanteeseen. Minä olen ihan ihmetellyt kovasti tätä uutisointia. Jos tänään kävisi katsomassa päivän uutiset, niin siellä on aikamoisia otsikoita. Ensimmäinen oli, että pääministeri Orpo sanoo, että tämä on hallituksen tasolla oleva päätös, että STEAn linjaukset tulevat päätettäviksi sinne. Sitten tunti sen jälkeen ministeri Rydman kertoi, että eivät ole tulossa. Sen jälkeen tuli pääministeri Orpo kertomaan, että ovat tulossa. Nyt uusin otsikko, mikä siellä oli, oli se, että hallituksessa on riita, ja Purra on sanonut, että hän seisoo ministerinsä takana. Onhan tämä nyt aikamoinen tilanne, että kuka tätä maata johtaa. Minä haluan kuitenkin vähän kertoa, minkä takia nämä ministeri Rydmanin STEA-linjaukset ovat ongelmallisia. Ne herättävät vakavan huolen kansalaisyhteiskunnan tulevaisuudesta. Nämä kriteerit sulkisivat rahoituksen ulkopuolelle järjestöjä, jotka palvelevat haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, kuten seksuaalivähemmistöjä, maahanmuuttajia ja muita vähemmistöryhmiä. Tavallaan minä haluan nostaa esille sen, että ministeri Rydman nostaa tämän asian esille niin, että olisi kyseessä joku tällainen hallinnollinen uudistus. Mikään ei ole hallinnollinen uudistus, jos tosiasia on se, että sinä vain suljet tietyt ihmisryhmät tiettyjen avustuskriteerien ulkopuolelle. Sehän on ideologinen linjaus eikä todellinen uudistus, ja se on erittäin huolestuttavaa. Erityisesti tässä huolestuttaa tosiaan se, että näyttää siltä, että on tietyin tahdoin muodostettu sellaiset sanamuodot, että Seta, joka nyt on tällainen erittäin tärkeä seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ajava ryhmä, ja nämä maahanmuuttajajärjestöt tulisivat näiden uusien avustuskriteerien ulkopuolelle. Kyllähän tämä on todella huolestuttavaa, jos nimenomaan seksuaalivähemmistöjä ja maahanmuuttajia avustavia tukiverkostoja halutaan tällaisella aseella kohdistaa, ja kun tässä ei ole edes tarkoitus, että leikattaisiin vähän rahoitusta, vaan leikattaisiin kokonaan rahoitus heidän osaltaan, niin onhan tämä nyt aikamoinen tilanne. Minä toivon kovasti, että kokoomuksessa nyt viimeisetkin tasa-arvon soturit, jos teitä vielä siellä on, huolehtisivat, että tämä ei tulisi sitten voimaan. Ehkä oma nostoni on se, että kokoomus ja RKP ovat minun mielestäni aikanaan, silloin hallitusohjelmaa laatiessaan, ottaneet tällaisen tietoisen riskin, kun ovat perussuomalaiset sinne ottaneet, ja nyt tämä realisoituu siinä, että pyritään tekemään sellaista politiikkaa, joka vastaisi perussuomalaisten arvomaailmaa. Nyt ajattelenkin, että erityisesti RKP:n ja kokoomuksen pitää tämä vastuu kantaa, koska he ovat kuitenkin nämä hallituksen ovet heille avanneet. Lempeydellä RKP:stä: ehkä tavallaan tällaisena eduskuntaryhmänä, joka on kuitenkin puolustanut vähemmistöoikeuksia, tämä on erityisen tärkeätä. Mutta haluan tällä tulla sanomaan, että en kyllä, ja vihreät eivät todellakaan... Meidän keskuudessamme ei kyllä ole luottamusta ministeri Rydmanille, ja sen voin koko ryhmän puolesta sanoa, mutta kyllä minä toivon, että hallituksessa nyt oikeasti ryhdistäydytään tämän asian äärellä. Edustaja Aki Lindén piti aikaisemmin tämän kyseisen lakiesityksen osalta erittäin hyvän puheenvuoron, ja tulen sen sisältöä kannattamaan sellaisenaan. Olemme siellä valiokunnassa, sitä vastalausetta on ollut, ja nyt se HaVin kautta meni. Toivottavasti nyt porukka laittaa ministerin ruotuun, koska tämä on koko hallituksen kysymys eikä pelkästään yksittäisen ministerin linjaus.

Arvoisa rouva puhemies! Tämän lakiesityksen myötä hallituksen tekemät suorat leikkaukset sosiaali- ja terveydenhuoltoon kasvavat noin miljardiin euroon vuositasolla. Hallituksen politiikka kaiken kaikkiaan lisää terveyseroja, köyhyyttä, asunnottomuutta ja sosiaalisia ongelmia, ei pakon vuoksi vaan koska tämä hallitus suosii mieluummin rikkaita ja suuryrityksiä, joille rahaa kyllä riittää. Oikeistohallituksen politiikan myötä tarve kolmannen sektorin tarjoamalle tuelle ja palveluille kasvaa vuosi vuodelta, mutta samalla sen resurssit on päätetty viedä. 190 miljoonan euron leikkaukset hallituskauden aikana vievät puolet sosiaali- ja terveysjärjestöjen aiemmasta rahoituksesta. Asiasta vastaavalle sosiaali- ja terveysministeri Rydmanille kyse on poliittisesta pelistä ja profiloitumisesta sillä oletuksella, että vihamielinen suhtautuminen kansalaisyhteiskuntaan toisi hänelle poliittista kannatusta. Vaikka kokoomuksen ja RKP:n johto on linjannut, etteivät syrjivät avustuskriteerit ole hyväksyttäviä, ministeri Rydman on toistuvasti ilmoittanut, että kriteerit ovat ja pysyvät. Mielestäni tästä syystä on tarpeen punnita, nauttiiko ministeri enää eduskunnan luottamusta tehtävässään. Kannatan edustaja Pekosen tekemää epäluottamuslausetta sosiaali- ja terveysministeri Rydmanille. Arvoisa puhemies! Ministeri Rydmanin esittelemien kriteerien mukaan avustusta ei jatkossa myönnettäisi järjestöille, joiden toiminta on keskittynyt yhteiskunnalliseen vaikuttamis- tai neuvontatyöhön. Yksi järjestöjen työn keskeinen osa on kuitenkin nimenomaan osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, jotta esimerkiksi vammaisten, lasten, nuorten ja vanhusten ääni kuuluisi myös päättäjien korviin. Avustusta ei jatkossa myönnettäisi myöskään järjestöille, joiden toiminta kohdistuu pääosin yhteen tiettyyn ei-terveysperusteiseen tausta- tai identiteettiryhmään. Tämä on ilmeistä syrjintää esimerkiksi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä sekä eri maahanmuuttajaryhmiä kohtaan. Se, että järjestöille, joiden toiminta on keskittynyt yhteiskunnalliseen vaikuttamis- tai neuvontatyöhön, ei jatkossa myönnetä avustuksia, heikentää demokratiaa ja kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksia tuoda päätöksentekoon tietoa, kokemusta sekä kriittisiä ja kehittäviä näkökulmia. Käytännössä suuri osa juuri vaikuttamistyötä tekevistä järjestöistä toimii perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen edistämiseksi. Tämä linjaus on ristiriidassa julkiselle vallalle asetetun velvoitteen kanssa turvata ja edistää perus- ja ihmisoikeuksia. Arvoisa puhemies! Samaan aikaan, kun Suomi virallisesti puhuu kansalaisten kriisinkestävyyden lisäämisestä, annetaan sosiaali- ja terveysministeri Rydmanin ajaa alas ja hajottaa koko se sote- ja järjestökenttä, joka nimenomaan toteuttaa ihmisten arjen tasolla sekä ennalta ehkäisevää että myös kriisityötä. Ministerin väite siitä, etteivät leikkaukset osu avun tarpeessa oleviin, on kestämätön. Sotejärjestöiltä ei voida leikata näin paljon ilman, että se romuttaa suoraan ihmisiä kohtaavan työn. Järjestöt tarjoavat elintärkeää tukea ja palveluita, joita kunnat ja hyvinvointialueet eivät pysty järjestämään. Erityisen hälyttävää on se, että Rydmanin päätös on jättämässä sosiaalisen hyvinvoinnin kriteerin tukemisen ulkopuolelle. Jos asunnottomuuden, päihdeongelmien ja yksinäisyyden ehkäisy ei enää jatkossa kuulu avustusten piiriin, edessä on niin vaikea sosiaalinen romahdus ja inhimillinen katastrofi, että on vaikea uskoa minkään hallituspuolueen sitä ihan oikeasti haluavan. Arvoisa puhemies! Suomessa on pitkät perinteet sosiaali- ja terveysalan järjestöillä. Monet niistä on perustettu jo 1800-luvun lopulla tai 1900-luvun alkupuoliskolla. Järjestöt perustettiin auttamaan vaikeimmassa tilanteessa olevia ihmisiä aikana ennen hyvinvointivaltion julkisia palveluita. Järjestöt ovat yli sadan vuoden ajan rakentaneet sitä turvaverkkoa, joka nykyään toimii hyvinvointivaltion julkista sotealaa täydentävänä rakenteena. Lapset, vammaiset, pitkäaikaissairaat, sotaveteraanit, tukea tarvitsevat nuoret, asunnottomat, päihdeongelmaiset ovat saaneet järjestöjen kautta tukea, jota valtio ei ole pystynyt tarjoamaan. Samalla syntyi miljoonia säästävä vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen malli. Järjestörakenne toimii siten, että palkattujen, myös keskusjärjestötasolla työskentelevien järjestöammattilaisten organisoimana pyörii vahva vapaaehtoisten ja kokemustiedon toimintakokonaisuus. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin kohdistuvat leikkaukset ovat ajamassa alas vanhaa ja toimivaa rakennetta, joka hoitaa tärkeän osan niistä tehtävistä, jotka muutoin kuuluisivat kunnille ja hyvinvointialueille, mutta ne on jätetty kolmannen sektorin hoidettavaksi. Suomen hallitus on nyt tekemässä päätöstä, jonka seurauksia se ei tunnu ymmärtävän.

Arvoisa puhemies! Suomessa on paljon, vähintään satojatuhansia, ihmisiä, joille itsenäinen digiasiointi on vaikeaa tai jopa kokonaan mahdotonta. Vanhusasiavaltuutetun mukaan arjen digitalisoituminen ja digitaalinen viranomaisasiointi aiheuttavat suurelle joukolle ikäihmisiä huomattavia ongelmia. Suomessa asuu jopa 500 000—600 000 yli 65-vuotiasta, joilla ei ole taitoja sähköiseen asiointiin, eikä näitä taitoja ole kaikilla nuoremmillakaan. Asioinnin digitalisoituminen voi aiheuttaa haasteita muun muassa vammaisille tai muille, joilla on erilaisia hahmottamisen ongelmia. On ollut varsin erikoista lukea lehdestä sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja, edustaja Laihon kommentteja, joissa hän vaatii muutoksia tähän digitalisaatioon ja puuttumista digisyrjäytymiseen — asiaan, joka on tuotu tänne hallituksen esityksenä ja jonka hän itse on ollut viemässä läpi. Hän on äänestänyt itse näiden esitysten puolesta. [Aino-Kaisa Pekonen: Näin on!] Arvoisa puhemies! Palveluiden digitalisointi on helpottanut monen elämää, mutta samalla digitalisointi kaventaa monien toimintakykyistenkin iäkkäiden mahdollisuuksia hoitaa itse omia asioitaan. Se, että ei osaa käyttää digitaalisia laitteita, ei tarkoita sitä, että on täysin toimintakyvytön, tietenkään. Joten iäkkäilläkin ja muilla, joiden mahdollisuus käyttää digitalisaation tuomia mahdollisuuksia on heikompi, täytyisi olla tosiasialliset, yhdenvertaiset mahdollisuudet hoitaa omia asioitaan riippumatta siitä, minkälaiset laitteet on käytettävissä tai onko digitaitoja. Lainsäädännöllä ollaan nyt tuomassa viranomaisviestinnän osapuoleksi myös yksityisiä toimijoita, ja tämä on kyllä erikoinen käänne. Tämähän ei ole digitaalisen asioinnin helpottamista koskevan tavoitteen kannalta mitenkään välttämätöntä vaan uhkaa päinvastoin sekoittaa jo ennestään vaikeaselkoista järjestelmää entisestään. Kuten edellä esimerkiksi edustaja Heinäluoma juuri totesi, monessa ajanvarausjärjestelmässä saattaa esiintyä tämän seurauksena ongelmia. Ihmisten veroasiat tai jotkut sosiaaliturvaan liittyvät asiat saattavat mennä sekaisin, kun ei tiedetä, että automaattisesti sinne Suomi.fi-kanavaan tulevat jatkossa nämä ilmoitukset, jos on kerran käyttänyt näitä digitaalisia palveluita. Ihminen saattaa odottaa kotiinsa kirjettä eikä osaa mennä katsomaan sieltä, ja tämä kyllä aiheuttaa monenmoista sekaannusta. Vielä, arvoisa puhemies, nostan yhden näkökulman esiin. Tässä on työllisyyspalveluita uudistettu, ja Suomi.fi-viestien laajenevan käytön myötä yhä useamman työnhakijan tulee seurata viranomaisten yhteydenottoja sähköisesti nimenomaan Suomi.fi-palvelun kautta. Tämä vaikuttaa suoraan sekä työnhakuasiakkuuden voimassaoloon että oikeuteen työttömyysetuuteen. Tämä valtakunnallinen uudistus koskettaa monia haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, esimerkiksi nuoria, joilla ei ole näitä laitteita saatavilla vaikkapa pienituloisuuden takia, maahanmuuttajia tai muita, joilla ei välttämättä ole digitaalisia taitoja. He asettuvat eriarvoiseen asemaan. Kaikki eivät todellakaan ole tietoisia näiden Suomi.fi-viestien ensisijaisuudesta, ja tämän palvelun käyttö on jopa velvoittavaa, jos sen on ottanut alun perin käyttöön. Kyllä tässä on erittäin paljon epäkohtia. Suorastaan paheksun tätä edustaja Laihon toimintaa, jolla hän teki täyttä käsienpesua median kautta tässä asiassa, joka on tullut tähän hallituksen esityksenä ja jota hän on itse ollut viemässä läpi. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan laajamittaisia lakimuutoksia turvallisuusviranomaisten sekä Maahanmuuttoviraston tiedonsaanti- ja tietojenluovutusoikeuksiin. Tavoitteena on poistaa nykyisiä tiedonvaihdon esteitä ja parantaa viranomaisten välistä tietojenvaihtoa salassapitosäännösten estämättä. Muutoksilla toteutetaan nykyistä hallitusohjelmaa, jossa painotetaan rikostorjunnan tehostamista, kansallisen turvallisuuden vahvistamista sekä yhteiskunnan kriisinkestävyyden parantamista. Viranomaisten toimintaedellytysten turvaaminen ja salaisuuden suojan purkaminen turvallisuuden tieltä ovat esityksen keskeisiä tavoitteita. Siinä laajennetaan poliisin oikeuksia luovuttaa tietoja sekä pyynnöstä että oma-aloitteisesti tilanteessa, jossa se on tarpeen viranomaistehtävien hoitamiseksi tai tärkeän yleisen edun vuoksi. Tietoja voidaan luovuttaa myös yksityisille tahoille ja kriittisen infrastruktuurin toimijoille. Poliisi saa oikeuden hankkia henkilöllisyys- ja läsnäolotietoja sosiaali- ja terveyshuollon palvelunantajilta, aivan kuten edustaja Lehtinen tuossa juuri edellä kuvasi. Maahanmuuttovirastolle puolestaan säädetään velvollisuus ilmoittaa poliisille sen toimitiloissa olevista etsintäkuulutetuista. Näin laki antaa mahdollisuuden tehostaa laittomasti maassa oleskelevien ja etsintäkuulutettujen valvontaa sekä kiinniottoa. Hallintovaliokunta perustelee esityksen välttämättömyyttä perustavanlaatuisesti muuttuneella ja pitkäkestoisella ulkoisella turvallisuusympäristöllä, johon heijastuvat Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja geopoliittinen murros. Valiokunta korostaa, että muuttunut tilanne heikentää Suomen sisäisen turvallisuuden ennustettavuutta. Sisäistä turvallisuutta on tarkasteltava laajana kokonaisuutena, ja viranomaisten on kyettävä vastaamaan monimuotoisiin ja vaikeasti ennakoitaviin uhkiin sekä hybridivaikuttamiseen. Tämä tukee tarvetta vahvistaa kansallista suvereniteettia ja varautumista tiukasti ulkoisiin uhkiin. Valiokunnan yleisperusteluissa viitataan vakaviin sisäisen turvallisuuden ilmiöihin, jotka on syytä ottaa vakavasti. Hallintovaliokunta nostaa esiin ammattimaisen ja järjestäytyneen rikollisuuden lisääntymisen sekä Suomessa tehdyt havainnot paikallisista rikollisverkostoista. Myös huumausainerikollisuus, laiton asekauppa ja talousrikollisuus ovat kasvaneet ja siirtyneet nopeasti tietoverkkoihin ja Tor-verkkoon, missä lainsäädäntö ei ole pysynyt kehityksen mukana. Esityksellä pyritään kuromaan umpeen tätä sääntelyvajetta, jotta viranomaisilla olisi riittävät työkalut nykypäivän rikollisuuden murtamiseen. Valiokunta korostaa hallinnollisen rikostorjunnan merkitystä järjestäytyneen rikollisuuden murentamisessa. Tämä tarkoittaa viranomaisten yhteistyötä, jolla evätään rikollisilta yhteiskunnan laillisen infrastruktuurin ja lupajärjestelmien käyttö. Torjunta ja yhteisen tilannekuvan muodostaminen vaativat sujuvaa ja oikea-aikaista tiedonkulkua yli viranomaisrajojen. Hallintovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja korostaa henkilöstön riittävää koulutusta sekä yhteisiä toimintamalleja eri viranomaistahojen kesken. Arvoisa herra puhemies! Kannatan lämpimästi tätä lakiesitystä.

Arvoisa puhemies! Rikostorjunnan tehostaminen ja viranomaisten tiedonvaihdon parantaminen ovat sinänsä kannatettavia tavoitteita. Tämän esityksen ongelma on kuitenkin se, että viranomaisten tiedonsaantioikeuksia laajennetaan sääntelyllä, joka jää osin perusoikeusherkissä kysymyksissä epätarkaksi. Erityisen huolestuttavia ovat sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen luovuttamiseen liittyvät muutokset. Hallitus ei ole osoittanut riittävästi, että näin laaja sääntely olisi välttämätöntä tai oikeasuhtaista. Vaarana on, että ihmisten luottamus hoito- ja asiakassuhteen luottamuksellisuuteen heikkenee. Kuten täällä on todettu, esimerkiksi lääkärien taholta tätä on kritisoitu. Myös maahanmuuttohallinnon henkilötietolakiin ehdotetut muutokset ovat ongelmallisia. On vakava huoli siitä, että sääntely johtaa siihen, etteivät haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset, kuten ihmiskaupan uhrit, enää uskalla asioida Maahanmuuttovirastossa. Arvoisa puhemies! Turvallisuutta ei rakenneta rapauttamalla luottamusta viranomaisasiointiin tai sosiaali- ja terveyspalveluihin. Turvallisuutta ja perusoikeuksia on vahvistettava yhtä aikaa, ei asettamalla niitä tarpeettomasti vastakkain. Siksi sääntelyn on oltava suhteellista ja tarkkarajaista. Mietinnön mukaiset lakiehdotukset jäävät osin epätarkoiksi ja tulkinnanvaraisiksi. Lakiesitys olisikin valmisteltava uudelleen yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön edustuksen ja alan toimijoiden kanssa sekä tuotava kokonaisuutena uudestaan sekä perustuslakivaliokunnan, sosiaali- ja terveysvaliokunnan että hallintovaliokunnan käsiteltäväksi. Arvoisa puhemies! Edellä olevilla perusteluilla kannatan edustaja Pitkon tekemää hylkäysesitystä.

Arvoisa rouva puhemies! Kun kyseessä on välikysymys nuorten työttömyydestä ja heidän hyvinvoinnistaan, niin ei malta olla muistelematta omaa nuoruutta vuonna yhdeksäntoistasataayhdeksänkymmentäseitsemän Kuhmon ammattikoulusta valmistuneena. Pari kertaa amiksesta kenkää saaneenakin muistelen, kun sanottiin, että kun otatte niskasta itseä kiinni, niin te kyllä vielä töitä saatte. Silloin en kokenut, että oli tulevaisuudenusko mennyt, enemmänkin sitä, että pitää tarttua itseä niskasta kiinni ja tehdä niin. En tiedä, eikö nyt Suomen ongelmia osata sanoittaa samalla tavalla kuin silloin ja taistella kansakuntana sitä laman aikaa ja sen jälkeistä aikaa vastaan vastaamalla näihin haasteisiin ja ongelmiin, mitä on nyt edessämme. Eikö hallitus osaa niitä sanoittaa, että niihin voitaisiin paremminkin puuttua, että myöskin nuoret tietäisivät ja näkisivät, että meillä on jotain sellaista, mitä yhteiskunnassa voidaan muuttaa, ja se muuttaa myös heidän elämäänsä? Täällä salissa hallituksen puolelta on tullut puheenvuoroja paljon siitä, että tämä välikysymys olisi jollain lailla synkistelyä nuorten osalta ja pahentaisi entisestään tilannetta. En usko, että keskusta tämän aloitteen teki siksi, että haluaa itse tämän vain ääneen sanoa, vaan kyllä tämä on niitten nuorten ääni, joka välittyy tänne eduskuntaan tämän välikysymyksen kautta. Ei ole keksintö, että on haastavat ajat, jos Suomenmaassa on lähes 80 000 nuorta työttömänä alle 30-vuotiaana. Noin joka viides alle 25-vuotias on työttömänä, ja samaan aikaan myös nuorten tulevaisuudenusko on romahtanut. Yhä harvempi nuori suhtautuu tulevaisuuteen valoisasti. Tämä on valitettavaa. Tämä on mitattu totuus. Nuoria piinaa epävarmuus tulevaisuudesta sekä pelko siitä, löytyykö yhteiskunnasta lainkaan omaa paikkaa. Täällä on esitetty yhteistä huolta suomalaisten nuorten työpaikkojen ja harjoittelupaikkojen katoamisesta tämän hallituskauden aikana. Ne harjoituspaikat ovat erittäin tärkeitä. Etenkin harvaan asuttujen seutujen ja maaseudun nuorten tilanne on haastava. Alueellinen eriarvoisuus on syventynyt. Pienemmillä paikkakunnilla on tarjolla entistä vähemmän työtä, ja säästöpaineet ovat karsineet palveluita entisestään. Kallis polttoaineen hintakin ja pitkät etäisyydet työ- ja harjoittelupaikkoihin vaikeuttavat opiskelua ja työn vastaanottamista. Taloudellinen ahdinko on voimakkainta juuri maaseudulla asuvien nuorten kohdalla. Asumisen ja rahoituksen esteet ovat arkipäivää. Nuoret joutuvat pohtimaan, onko maaseudulle enää edes mahdollista jäädä, jos pankista ei saa edes asuntolainaa työssäolosta huolimatta. Olen erittäin huolissani tästä kehityksestä ja etenkin käsillä olevasta valtavasta ristiriidasta. Samaan aikaan, kun tässä maassa kärsitään työttömyyskriisistä, hallitus on edellisen työministerin Satosen johdolla ja perussuomalaisten siunauksella suunnannut katseensa kauas Intiaan, Brasiliaan, Filippiineille ja Vietnamiin etsimään osaajia sosiaali- ja terveysalalle — samaan aikaan, kun hyvinvointialueille kohdistetut hallituksen leikkaukset ovat johtaneet massiivisiin irtisanomisiin. Tällä hetkellä myös Pohteella on 18 000 työntekijän kattava yt menossa. Tietääkö hallituksen oikea käsi, mitä vasen käsi tekee, kun samaan aikaan potkitaan hoitajia pihalle ja tuodaan Suomeen ulkomailta työvoimaa? Ja samaan aikaan kotimaiset opiskelijamme eivät valmistu harjoittelupaikkojen puutteen vuoksi. Jos valmistuvat, heille ei löydy töitä. Suomalaisia hoitajia ovat siis kohdanneet ennennäkemättömät yt-neuvottelut ja irtisanomiset ympäri maata, ja ulkomailta rekrytoiduille hoitajille töiden jatkuminen on taattu pitkillä määräaikaisilla työsopimuksilla. Ministeri Purran ja perussuomalaisten ei kannata siis huudella keskustalle mitään maahanmuuttopolitiikastamme. Kyllä teillä taitaa olla hallituksessa melkoinen peiliin katsomisen paikka. Miten te selitätte, että teidän vahtivuorollanne suomalainen sairaanhoitaja ei valmistu koulusta eikä saa töitä mutta kaukomailta rekrytoidaan hoitohenkilöstöä enemmän kuin koskaan? Hallituksen leikkaukset työttömyysturvan lapsikorotukseen ja suojaosaan vaikeuttavat myös nuorten mahdollisuuksia ottaa vastaan keikkatöitä ja rakentaa sitten polkuaan työelämään. Keskusta on tähänkin tänään tarjonnut hallitukselle konkreettisia, nuorten tilanteen korjaamiseksi johtavia toimenpiteitä.

Herra puhemies! Keskusta on jättänyt välikysymyksen aiheesta, joka koskettaa, tai ainakin sen pitäisi koskettaa, jokaista suomalaista sydänjuuria myöten. Nuorisotyöttömyys ja perheiden taloudellinen ahdinko eivät ole vain tilastollisia lukuja tai pelkkää talouspolitiikkaa, ne ovat inhimillisiä kohtaloita, jotka heijastuvat suoraan suomalaisten kotien arkeen. Entisenä poliisina olen nähnyt turhankin läheltä sen, mitä tapahtuu, kun nuori putoaa yhteiskunnan turvaverkkojen läpi. Syrjäytyminen ja näköalattomuus alkavat usein siitä, kun perheessä ei ole varaa perusasioihin tai kun nuori ei löydä paikkaansa työelämässä. Järjestyksenvalvonnan etulinjassa poliisina opin, että paras tapa torjua ongelmia on ennaltaehkäisy. Meidän on luotava nuorille uskoa tulevaisuuteen, ja se usko syntyy työn ja osallisuuden kautta. Maanviljelijänä ja yrittäjänä taas tiedän, että mikään hyvinvointi ei synny pelkillä puheilla. Jos haluamme jakaa hyvää, meidän on ensin huolehdittava siitä, että maassa on työtä ja yrittäjyyden edellytyksiä. Työ on parasta sosiaaliturvaa. Hallituksen linja ei ole perheiden kurjistamista, vaan se on vastuullista taloudenpitoa, jolla pyritään takaamaan, että myös tulevilla sukupolvilla on tässä maassa hyvinvointivaltio turvanaan. Velaksi eläminen on piikki, jonka me jätämme lastemme maksettavaksi, ja se vasta lapsiperheköyhyyttä pitkällä aikavälillä synnyttääkin. Arvoisa puhemies! Minulle perhe ja lapset ovat kaikki kaikessa. Olen saanut elämässäni paljon, mutta mikään titteli tai tehtävä ei vedä vertoja sille, että saan olla 11 lapsenlapsen isoisä. Kun katson heitä, katson Suomen tulevaisuutta. [Hilkka Kemppi: Oikein!] Jokainen lapsi ansaitsee turvallisen kasvuympäristön. Toimiessani ensimmäisellä kansanedustajakaudellani eduskunnan lapsen puolesta ‑ryhmän puheenjohtajana pidin esillä sitä, että poliittisten päätösten lapsivaikutukset on arvioitava tarkasti, hyvin tarkasti. [Hilkka Kemppi: Juuri näin!] Tämä periaate on voimassa edelleen. Me emme saa tehdä politiikkaa, joka lyhytnäköisesti korjaa yhtä kulmaa mutta romuttaa toisen. Minulla on ollut pitkään motto, josta pidän edelleen tiukasti kiinni: koti on ihmisen pesä, paras paikka niin lapselle kuin aikuiselle. Kodin merkitystä ei voi liikaa korostaa. Koti on se peruskivi, jonka varaan ihmisen elämä rakentuu. Se on turvapaikka, jossa opitaan elämän perusarvot, kunnioitus ja vastuu. Jos koti voi huonosti, koko yhteiskunta oireilee. Kun perheitä tuetaan, tuen on kohdistuttava siten, että perheiden sisäinen arki rauhoittuu ja vanhemmilla on voimavaroja olla läsnä lapsilleen. Herra puhemies! Me emme ratkaise nuorisotyöttömyyttä tai lapsiperheköyhyyttä pelkillä tulonsiirroilla tai julkisen rahan jakamisella. Konkaripoliitikkona ja yrittäjänä sanon suoraan, että pysyvä ratkaisu löytyy siitä, että teemme työn tekemisestä ja sen vastaanottamisesta aina ja joka hetki kannattavaa. Meidän on purettava kannustinloukkuja, jotka pitävät nuoria toimettomina. Meidän on autettava pieniä ja keskisuuria yrityksiä työllistämään, luotava uskoa siihen, että yrittäminen kannattaa. Nuoret tarvitsevat matalan kynnyksen työkokemuksia, oppisopimuskoulutuksen helpottamista ja suoraa tukea uran alkuun, ei passivointia vaan aktivoivia tekoja. Rouva puhemies! Opposition huoli on yhteinen, mutta lääkkeistä olemme eri mieltä. Hallitus ei jätä lapsia ja nuoria oman onnensa nojaan. Päinvastoin, me haluamme rakentaa Suomea, jossa jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kotiin ja jokaisella nuorella on polku kohti työtä ja itsenäistä elämää. Pidetään huolta kotien elinvoimasta, pidetään huolta suomalaisesta työstä ja yrittäjyydestä. Silloin me pidämme parhaiten huolta myös lapsistamme ja tulevaisuudestamme. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Oman nuoruuteni Eurooppa yhdistyi: Berliinin muuri kaatui. Erasmus-ohjelma houkutteli suuren määrän opiskelijoita oppimaan kieltä ja eurooppalaista kulttuuria yliopistoihin ympäri Euroopan. Kriisit näyttivät olevan takanapäin ainakin Euroopassa, ja myös perheet koti-Suomessa vaurastuivat laman jälkeen. Nyt valmistuvilla nuorilla heidän elämänpolulleen mahtuneet maailmantapahtumat ovat synkempiä: sota Euroopassa, globaali pandemia ja kiihtyvä ilmasto‑ ja luontokriisi. Päälle tulevat kiristynyt tahti, jota opinnoissa vaaditaan, heikentyneet opintoetuudet, kasvava lainamäärä, nuorten suuri työttömyys, sosiaalisen median luomat paineet ja turhautuminen. Kaksi kolmasosaa nuorista kokee säännöllisesti yksinäisyyttä tässä maailmassa Suomessa tällä hetkellä. Joka viides 16—24-vuotias kertoo kokeneensa yksinäisyyttä vähintään viiden vuoden ajan. Yksinäisyydellä taas on mielestäni vahva yhteys näihin mielenterveyshaasteisiin, joista useammassa puheenvuorossa täällä on jo puhuttu. Espoon nuorten hyvinvointilukuja katsoessa maahanmuuttajataustaisten poikien yksinäisyys korostuu siellä kokonaisuudessa vielä enemmän. Nostan yksinäisyysteeman ja yhteisöllisyyden tarpeen tähän puheen alkuun, sillä pidän niitä erittäin merkittävänä tekijänä nuorten hyvinvoinnille, ja tässä ne toimenpiteet eivät välttämättä ole niin kalliita, joilla sitä hyvinvointia voitaisiin edistää. Valitettavasti nuoret eivät odota sitä, että meidän talous kasvaa. Heidän nuoruus kulkee koko ajan eteenpäin. Lisää toimia nuorten tueksi ja työllistymiseksi tarvitaan enemmän ja olisi tarvittu jo. Hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset osuvat korostetusti nuoriin. Opiskelijoiden toimeentulo laskee pahimmillaan jopa 170 euroa kuukaudessa. Ansioturvan suojaosien poisto heikentää työn vastaanottamisen kannustimia. Suojaosat ovat auttaneet monia nuoria saamaan työn syrjästä kiinni ja ottamaan osa-aikatyötä vastaan. Juuri nuoret ovat yksi ryhmä, joka on osa-aikatyötä voinut hyödyntää. Nuorten hyvinvointiin panostaminen on ratkaisevaa sekä inhimillisesti että taloudellisesti. Mielenterveysongelmien ja syrjäytymisen kustannukset ovat valtavia koko yhteiskunnalle. Yksi syrjäytynyt nuori maksaa suomalaiselle yhteiskunnalle yli miljoona euroa ja mielenterveyden ongelmat jopa noin 11 miljardia vuodessa. Hallitus on kuitenkin päätynyt leikkaamaan nuorten kuntoutustuesta, nuorisotyöstä, esimerkiksi järjestöjen rahoituksesta — juuri siitä, missä on tehty arvokasta työtä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja harrastustoiminnan järjestämiseksi. Harrastukset ja vapaaehtoistyö kerryttävät taitoja ja osaamista, mitkä ovat usein työllistymiselle ja työssä pärjäämiselle oleellisia. Tosiaan olemme koonneet sekä edustaja Hanna Holopaisen että vihreiden nuorten kanssa ehdotuksia nuorten työllistämiseen, ja esittelen seuraavaksi joitain näistä. Ensinnäkin asetetaan nuoret työllisyyspalveluiden keskiöön. Lisätään matalan kynnyksen elämänhallinnan vahvistamiseen keskittyviä palveluita, kuten starttivalmennusta ja Ohjaamo-palveluita. Niitä tulisi olla saatavilla kaikkialla Suomessa, ja niille olisi turvattava riittävät resurssit. Varmistetaan sujuva ohjaus Ohjaamoista matalan kynnyksen mielenterveys‑ ja päihdepalveluihin ja laajennetaan hyväksi todettua Vamos-toimintaa. Asetetaan nuoret etusijalle TE-palveluiden alkuhaastatteluissa, jotta tämä nuorisotakuun mukainen kolmen kuukauden ehto työn, opiskelun tai muun työllistymistä tukevan paikan löytymisestä tulisi mahdollisimman hyvin toteutettua. Otetaan joka kunnassa käyttöön kesätyöseteli 15—18-vuotiaille. Kaikilla kunnilla sitä ei vielä ole. Varmistetaan, että nuoret hyötyvät työkokeiluista. Huomioidaan siis kunnissa toteutettavien työkokeiluiden kohderyhmissä erityisesti alle 29-vuotiaat nuoret ja tarjotaan heille tarvittaessa lisätukea työkokeilupaikan löytämisessä esimerkiksi juuri Ohjaamojen kautta. Tarjotaan maahanmuuttajanuorille parempaa tukea työllistymiseen. Satsataan erityisesti heidän kielen oppimiseen ja oppisopimuskoulutuspaikkojen löytymiseen ja siihen, että sitä kielen oppimista voi tapahtua myös työn yhteydessä. Vahvistetaan nuorisotakuun seurantaa eli kerätään valtakunnallisia tietoja ja kohdennetaan meidän politiikkatoimia sitten tämän tiedon pohjalta, missä onnistutaan ja missä ei. Tässä kohtaa kiitos tästä koulutussetelikokeilun aloittamisesta. Siinä on yksi hyvä toimi, jonka hallitus on käynnistänyt. Laajennetaan harjoittelutuki koskemaan kaikkia korkeakouluopiskelijoita. [Puhemies koputtaa] Perutaan hallituksen hölmöt leikkaukset nuorten kuntoutukseen. Kuntouttava työtoiminta lakkaa, sosiaalinen kuntoutus lakkaa. Juuri nämä ovat auttaneet nuoria töihin. [Puhemies koputtaa] Arvoisa puhemies! Toimia, joita voisi tehdä, on paljon, ja niitä ei ole tehty riittävästi. Siksi kannatan edustaja Alametsän esitystä epäluottamuslauseeksi.

Herra puhemies! Siitä ollaan ainakin oltu tänään täällä eduskunnassa samaa mieltä, että tämä välikysymys on tehty oikeasta aiheesta ja isosta aiheesta. On hyvä asia, että tästä ollaan samaa mieltä. Kiitän myös nuorisoministeriä hyvistä vastauksista. Hän sanoi mitä voi sanoa, mutta kuten täällä aikaisemminkin keskustelussa tuli esille, niin sanat ovat sanoja ja teot sitten ratkaisevat. Taisi muuten olla pääministeripuolue kokoomuksen slogankin joskus, että teot ovat kauneinta puhetta. Niitä tekoja keskustan mielestä olisi nuorten eteen pitänyt tehdä enemmän. Herra puhemies! Tämän keskustan ja Liike Nytin välikysymyksen voi kiteyttää siihen, että meidän allekirjoittaneitten mielestä hallitus ei ole tehnyt läheskään riittävästi suomalaisten nuorten hyvinvoinnin ja suomalaisten nuorten tulevaisuususkon eteen ja sen eteen, että Suomessa nuoret kokisivat, että tämä on mahdollisuuksien maa ja että täällä kun opiskelee, hakee töitä, on aktiivinen, rakentaa omaa elämäänsä, niin saa hyvää ja voi toteuttaa sellaisen suomalaisen unelman asua omannäköisesti — ei tarvitse aina omistusasumista olla, mutta monet siitäkin tykkäävät — ja voi löytää kumppanin ja saada perheen ja saada hyvän toimeentulon, ja että yhdessä toisten kanssa pidämme toinen toisistamme huolta täällä pienessä maassa. On hyviä asioita tapahtunut, nämä kesätyösetelit ja vastaavat, mutta ovathan ne todella, todella vaatimattomia tämän kokonaistilanteen huomioon ottaen. Lisäksi sen kyllä joudun, puhemies, sanomaan ministereille, että itse en ole ainakaan niin pahasti menettänyt vielä otetta todellisuudesta ja arjesta, että en tietäisi, että kun ollaan juhannusviikolla, niin kyllä kesätyöt on jo nyt jaettu. Jos työministeri puhuu, että hän vielä tekee joitakin ehtojen väljennyksiä, niin kyllä tuolla arjessa työpaikoilla, niin julkisilla kuin yksityisillä, ollaan jo tehty valinnat, otetaanko ylipäänsä kesätyöntekijöitä ja sitten se, keitä sinne rekrytoidaan. Toki tietysti voi aina poseerata eduskunnan edessä, mutta tämä on se realiteetti, että tämä kesä on menetetty, niin kuin on tietysti kohta koko vaalikausikin menetetty tämän tilanteen osalta. Puhemies! Varmaan koko eduskuntaa sykähdytti ja pysäytti se nuorisobarometrin tulos, että nuorten tulevaisuudenusko on Suomessa romahtanut. Sitä ei mielestäni voi ohittaa pelkällä olankohautuksella eikä minkäänlaisella täti- tai setäselittämisellä siitä, että ennenkin oli vaikeaa. Ja olihan ennenkin vaikeaa. Itse täytän 40 kesällä. Olen sitä sukupolvea, joka oli kaksikymppinen silloin, kun Lehman Brothers kaatui ja finanssikriisi alkoi. Tänään juuri useamman minun ikäiseni milleniaalikollegan kanssa puhuimme, että vaikka silloin oli vaikeat taloudelliset olosuhteet, niin jollakin lailla ei ollut sellaista toivottomuutta. Oli huolta, oli toimeentulovaikeuksia, työllisyys tiukkeni, mutta tällaista toivottomuutta ja yleistä negatiivisuutta ei silloin ollut. Tässä on varmasti monta tekijää, ja on totta sekin, että tämä sota-aika, tällainen saalistajien maailma, vaikuttaa asiaan. Kyllä myös meidän setien ja tätien täytyy se todeta, että kyllä huoli ilmastosta, huoli luonnosta, on ihan todellinen nuorilla. Siellä on ihmisiä, jotka elävät lähemmäs vuotta 2100, ja he miettivät ihan todella, tuhoaako tämä nykyinen sukupolvi planeetan. Tämä on otettava vakavasti. Herra puhemies! Teot ovat kauneinta puhetta, niin kuin oli se kokoomuksen vanha vaalislogan, ja numerot kertovat tulostaululla, mikä on tilanne: 80 000 nuorisotyötöntä, ja 30 000 lasta ajautunut tämän hallituksen politiikan kautta köyhyyteen. Nämä ovat aivan karmeita lukemia, ja näille olisi paljon enemmän voinut tehdä tässä kolmen vuoden aikana. Valitettavasti tämäkin keskustelu on mennyt siihen, että perussuomalaisten mielestä maahanmuuttajat ovat vieneet nuorten työpaikat. Ja sitten tämä oli minusta hauskaa, että kristillisdemokraattien ja RKP:n mielestä keskustalaiset kunnat eivät palkkaa riittävästi ihmisiä, ja tämä on syynä nuorisotyöttömyyteen. Nämähän alkaisivat mennä jo komedian puolelle, jos ei olisi näin vakavasta asiasta kysymys. Herra puhemies! Nuorisotyöttömyyteen ei varmasti ole helppoja ratkaisuja, mutta keskustan ehdottama takuutyö voisi olla yksi keino. Olen ollut todella hämmentynyt siitä, että kokoomus on täysin tyrmännyt täällä keskustelussa sen vaihtoehdon, että sillä rahalla, mitä maksetaan työttömyystukea nuorille kotiin, työllistettäisiin palkkatuella esimerkiksi nuoria yrityksiin. Ja kyllä, arvon kokoomuslaiset, kyllä keskustan mielestä voisi mieluummin ottaa julkiselle puolelle töihin ihmisiä sillä työttömyysturvan rahalla kuin maksaa heille kotiin. Minä en ymmärrä tällaista niin tiukkaa oikeistolaista markkina... niin kuin tällaista aivan fanaattisuutta, että mieluummin pidetään nuoret työttöminä kuin rekrytoidaan sitten julkiselle puolelle heitä töihin. Herra puhemies! Todellakaan ei ole kolmen vuoden aikana hallitus tehnyt nuorten eteen lähellekään kaikkea, mitä olisi voinut tehdä, ja siksi keskusta antaisi tämän hallituksen mennä. Lainaan edustaja Lintilän hyvää puheenvuoroa keväältä: jättäkää eronpyyntö ja pidetään syksyllä vaalit, niin saadaan tämä Suomi kunnolla käyntiin.

Arvoisa puhemies! On erittäin hämmentävää, jos hallitus ei näe sitä, miten sen omat toimet ovat lisänneet epävarmuutta. Nuorisoministeri totesi avauspuheenvuorossaan, että nuorten haaveena on pysyvä työ ja omistusasunto. Mutta mitä hallitus on tehnyt? Laillistanut perusteettomat pätkätyöt, joilla asuntolainan saaminen haaveena on lipunut yhä kauemmas. Kaikkein surullisinta on kuitenkin tapa, jolla hallituspuolueiden edustajat puhuvat ihmisistä: työttömistä, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä ja maahanmuuttajista, nuorista ja heidän vähemmistöistään. Ministeri Poutala päätti puheenvuoronsa hienosti sanomalla nuorille, että he ovat ainutlaatuisia ja arvokkaita juuri sellaisina kuin ovat. Kysynkin nyt nuorisoministeriltä: koskehan tämä viesti myös vähemmistöön kuuluvia nuoria?

Arvoisa puhemies! Täällä on joissakin puheenvuoroissa myös ministeritasolla annettu kuva, että nuorten ongelmat johtuisivat osittain tai kokonaan jopa maahanmuuttajista. Oma kokemukseni on kyllä se, että suomalaiset nuoret eivät ole ulkomaalaisvihamielisiä, ja siinä on minusta meidän aikuisten ja meidän poliitikkojenkin vastuu, että emme kylväisi nuoriin ainakaan sen tyyppistä ajattelua. Haluan myös todeta, että taloudessa on kysymys paljon myös psykologiasta, tunteista, luottamuksesta. Jos suomalaiset nuoret eivät luota tulevaisuuteen, niin isänmaamme Suomen menestyksessä on jarru. Sen takia on tärkeää keskustella tämän välikysymyksen kautta nuorten luottamuksesta tulevaisuuteen ja myös siitä, että vaikka me puhumme ongelmista, niin ei läheskään kaikilla nuorilla ole ongelmia, eivät he lähesty elämää ongelmien kautta. Nuoruushan on paljon myös sitä, että on unelmia, jotka toteutuvat, opiskellaan, saadaan töitä, haaveillaan, haaveet toteutuvat. Sitten on valitettavasti jakaantunut niin, että on nuoria, joilla on ongelmia, [Puhemies koputtaa] ja niitä meidän pitää yhdessä ratkoa.

Arvoisa puhemies! Oppositio kertoo olevansa äärimmäisen huolissaan nuorisotyöttömyydestä ja esimerkiksi siitä, että nuorten on vaikea saada harjoittelupaikkoja. [Vasemmalta: Toivottavasti tekin!] Kyllä, huoli on yhteinen, mutta miksi te sitten haluatte huonontaa sitä tilannetta entisestään? Esimerkiksi keskusta haluaa ulkomaalaisille työnhakuviisumin, [Antti Kurvinen: Voi hyvänen aika! — Välihuutoja keskeltä ja vasemmalta] siis oikeuden tulla Suomeen hakemaan niitä samoja työpaikkoja suomalaisnuorten kanssa. [Antti Kurvinen: Onko tämä hallituksen linja?] Lisäksi keskusta haluaa tukea yrityksiä palkkaamaan kansainvälisiä opiskelijoita harjoitteluun — siis tilanteessa, missä suomalaisnuorten on vaikea saada harjoittelupaikkoja. Eli kun te kiehutte siellä heti, kun mainitaan sana ”maahanmuutto”, niin tässä on pari oikein hyvää esimerkkiä siitä, mihin surkea maahanmuuttopolitiikka johtaa ja miten se vaikuttaa suomalaisnuoriin. Arvoisa puhemies! Kuten todettua, keskusta lakkauttaa suomalaislapsilta kyläkoulut ja täyttää lukiot ulkomaalaisopiskelijoilla. Se on sitä keskustalaista nuorisopolitiikkaa.

Arvoisa rouva puhemies! Mielestäni hallitus ei ole riittävästi arvioinut oman politiikkansa vaikutuksia suomalaisiin lapsiin ja nuoriin. On arvioitu, että 30 000 suomalaista lasta on teidän politiikkanne johdosta ajautunut köyhyyteen. Se on aivan kammottava määrä. 80 000 nuorta on tällä hetkellä työttömänä. Me olemme, puhemies, ehdottaneet keskustasta lukuisia keinoja, joilla voitaisiin helpottaa työttömyyttä, aktiivisesti tarttua nuorisotyöttömyyteen. Valitettavasti ne eivät ole, pääministeri, teidän hallitukselle kelvanneet. Teidän linjanne näyttää olevan se, että odotetaan parempia aikoja, ja itsekin uskon, että ne kyllä tulevat, mutta nuorten elämässä puoli vuotta tai vuosi työttömänä tekemättä mitään ilman näköalaa on valtavan pitkä aika. Kyllä me keski-ikäiset seisotaan vaikka päällämme vuoden verran, mutta nuorten elämässä se on iso sukupolvikokemus. Puhemies! Hämmästelen tätä hallituspuolueitten vastausta. Jälleen kerran on joidenkin muitten vika tämä nuorten työttömyystilanne. Perussuomalaiset ilmoittavat, että se on maahanmuuttajien vika — valtava yllätys — mutta se oli mielenkiintoista, että KD:n ja RKP:n mielestä se on keskustalaisten kuntien vika: ei palkata riittävästi nuoria. Siis uskomatonta puhetta. [Välihuutoja oikealta] Naurattaisi, jos ei meinaisi itkettää. [Puhemies koputtaa] Puhemies! Kysynkin nyt: oletteko te, pääministeri ja teidän hallitus, [Puhemies: Aika!] mielestänne tehneet riittävästi nuorten työllisyystilanteen eteen?

Arvoisa rouva puhemies! Tämä oli siitä erikoinen välikysymys, että loppujen lopuksi valtiovarainministerillä on aika vähän kommentoitavaa. Ja mistä se johtuu? Siitä, että puheenvuoroissa käytännössä rahalla ei ollut mitään merkitystä. Siitä julkista taloutta käsittelevästä puheesta, jota oppositio täällä viime viikkoinakin on paljon käynyt, [Antti Kurvinen: Nyt on oikein toivon lähettiläs äänessä!] ei näissä teidän puheenvuoroissanne tänään käsitelty käytännössä yhtään mitään. Raha ei ollut tekijä tässä keskustelussa. Kun varapuheenjohtaja Kemppi puhui tätä vastauspuheenvuoroa, niin yritin täällä ynnäillä yhteen edes jollakin tasolla rahoja, [Antti Kurvinen: Mamujen vika, ettei ole nuorille töitä!] joita teidän esityksenne vaativat. Tällä välikysymyksellä ei sinällään ollut minkäänlaista kontekstia, ei teidän omiin muihin vaatimuksiinne nähden mutta ei myöskään teidän tekemiinne muihin välikysymyksiin liittyen, koska silloin, jos ei siinä käsitellä lainkaan julkista taloutta, sillä ei oikein ole kontekstia. Sama koski sosiaalidemokraattien puheenvuoroa. No se, mikä tässä on kaikkein oleellisinta, mihin pääministeri jo edellä viittasi, on se, että ne työpaikat syntyvät sinne yrityksiin. Tämä hallitus on parantanut yritysten toimintaedellytyksiä. Me olemme tehneet työllistämisen kynnyksestä matalamman, jotta tulevaisuudessa tässä maassa olisi kasvua, joka on ainoa keino ja mahdollisuus parantaa työllisyyttä, lisätä työpaikkoja niin nuorille kuin kaikille muillekin. Työpaikkoja ei pidemmällä tähtäimellä luoda tukitoimilla, ei sillä, että poliitikot käyttävät palopuheita eduskunnassa oppositioroolistaan käsin, vaan juuri niillä toimilla, joita tämä hallitus on aika vaikeassa tilanteessa samaan aikaan julkista taloutta sopeuttaessaan tehnyt. Arvoisa puhemies! Puheenvuoroissa oli paljon hyvääkin. Esimerkiksi tässä edustaja Kempin vastauspuheenvuorossa sanottiin, että nuori haluaa, että hän on jotakin hyödyllistä. Tämä on tietenkin erittäin tärkeä inhimillinen huomio siitä, mitä jokainen yksilö ja ehkä erityisesti nuori tarvitsee, [Antti Kurvinen: Kyllä!] mutta samaan aikaan siinä esitettiin sellaisia erittäin pelottavia skenaarioita ja ylipäätänsä peloteltiin, mikä taas ei mielestäni tähän keskusteluun kuulu. [Antti Kurvinen: Te ette ole koskaan pelotellut mitään?] Jos mietitään esimerkiksi, mitkä omassa nuoruudessani olivat niitä ensimmäisiä työpaikkoja: no esimerkiksi mainosten jakaminen, mansikkapellolla oleminen, ylipäätänsä esimerkiksi maatalouden kausityö. Mutta juuri tälläkin hetkellä — olen kuullut — siellä, mistä keskusta hyvin tietää, kausityössä, on jopa työvoimapula. Mistä tämä sitten johtuu? Johtuuko se ehkä siitä, että meidän järjestelmässä kannustimet eivät ole aivan kunnossa — jos meillä samaan aikaan esimerkiksi on paljon nuoria työttömänä mutta samaan aikaan kausityössä työvoimapula? Tämä hallitus on myös tätä asiaa korjannut. Me olemme pyrkineet korjaamaan kannustimia niin, että työ olisi paremmin kannattavaa, mutta te olette, arvoisa keskusta, sitä kovasti vastustaneet. En ymmärrä myöskään sitä, että kun täällä hallituksen puheenvuoroissa mainittiin maahanmuutto, niin te esititte hirvittävää huutoa sieltä oppositiosta, ikään kuin se ei vaikuttaisi tähän. Kyllä, se hyvin merkittävästi vaikuttaa. [Puhemies koputtaa] En muutenkaan ymmärrä, miksi keskusta haluaa lukioissa, pelloilla ja muilla työpaikoilla korvata suomalaiset maahanmuuttajilla. [Puhemies koputtaa] Jopa yhdenvertaisuusvaltuutettu arvosteli tätä teidän pelottavaa vaatimustanne tekohengittää kouluja EU:n ulkopuolelta tulevilla ulkomaalaisilla. [Puhemies koputtaa] Tällä kaikella on vaikutuksensa suomalaisten nuorten elämään.

Arvoisa puhemies! Mikä on kaikkein tärkein asia, mitä me voimme tehdä nuorten tulevaisuuden eteen? Se on peruskoulu ja turvallinen koti, joista nuoret saavat perustaidot elämään: oppivat lukemaan, kirjoittamaan, laskemaan, keskittymään ja tekemään töitä pitkäjänteisesti sekä tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Näiden taitojen varaan rakentuvat jatko-opinnot, työelämä ja tulevaisuudensuunnitelmat. Siksi me perussuomalaiset olemme jo pitkään ajaneet peruskouluihin oppimistakuuta, jolla varmistamme, että jokainen lapsi oppii nämä taidot peruskoulun aikana. Se on parasta yhdenvertaisuutta, jota voimme tarjota nuorille lähtökohdista ja perhetaustasta riippumatta. Arvoisa puhemies! Liian monta vuotta meni hukkaan, kun annoimme lasten ja nuorten viettää puhelimella koulupäivät ja niiden lisäksi usein myös illat ja jopa yöt. Sen seuraukset näkyvät tänä päivänä oppimistuloksissa, keskittymiskyvyssä ja mielenterveydessä. Samalla sosiaalinen media toi monen nuoren elämään jatkuvan vertailun, paineet, nettikiusaamisen ja ahdistuksen. Koulujen kännykkäkielto olikin tarpeellinen ratkaisu, jonka vaikutukset tulevat näkymään yhä selvemmin tulevina vuosina. Arvoisa puhemies! Politiikassa muutokset tapahtuvat usein ärsyttävän ja turhauttavan hitaasti. Uudistusten valmistelu, hyväksyminen ja vaikutusten näkyminen vievät aikaa. Siksi voi joskus näyttää siltä, ettei mitään tapahdu, vaikka todellisuudessa tapahtuu paljon. Viime vuonna voimaan tulleen lasten ja nuorten terapiatakuun vaikutukset näkyvät vasta tulevina vuosina. Moni nuori kamppailee mielenterveyden haasteiden kanssa, mutta tärkeintä kuitenkin on se, että yhä useampi nuori saa apua ajoissa. Hyvinvointiin ja mielenterveyteen panostaminen on myös työllisyyspolitiikkaa, sillä vain hyvinvoiva ihminen on työkykyinen. Jokainen nuori, joka löytää takaisin opintojen, työharjoittelun tai työelämän pariin, on voitto sekä hänelle itselleen että koko yhteiskunnalle. Arvoisa puhemies! On tärkeää puhua nuorisotyöttömyydestä ja etsiä ratkaisuja siihen. Tilanne on monelle nuorelle vaikea. Työpaikkoja ei synny tähän maahan sillä, että minä tai muutkaan edustajat puhuvat täällä pöntössä siitä, että me tarvitsemme työpaikkoja. Työpaikat syntyvät yrityksiin, ja ne tulevat kasvun ja investointien myötä. Ja meidän tehtävämme onkin rakentaa sellaista Suomea, jossa kannattaa yrittää, investoida ja palkata se ensimmäinen työntekijä. Hallitus on tuonut tähän avuksi muun muassa nuorten työllistymissetelin, jonka avulla moni nuori voi saada sen ensimmäisen mahdollisuuden työelämään. En voi myöskään olla mainitsematta maahanmuuton vaikutusta nuorten työllisyystilanteeseen. Jos tänne tuotaisiin kymmeniätuhansia maahanmuuttajia lisää, mistä esimerkiksi tämän välikysymyksen tekijäpuolue keskusta haaveilee, se vain lisäisi nuorten työttömyyttä. Ja siinä, missä moni nuori työllistyi ennen siihen ensimmäiseen työpaikkaansa esimerkiksi siivousalalle tai pikaruokaravintolaan, nyt niissä törmää yhä useammin englantia puhuvaan maahanmuuttajaan. [Timo Harakka: Niin, just joo! Kaikki on maahanmuuttajien syytä! — Välihuutoja] Arvoisa puhemies! Kun luin tämän välikysymyksen, ajattelin kaikkia niitä nuoria, jotka pohtivat omaa tulevaisuuttaan. Samalla ajattelin niitä ominaisuuksia, jotka ovat aina auttaneet meitä suomalaisia vaikeina aikoina. [Välihuutoja — Perussuomalaisten ryhmästä: Käykääs kattoon pikaruokalaa!] Me olemme periksiantamaton kansa, joka on tottunut menemään vaikka läpi harmaan kiven. Samat ominaisuudet löytyvät myös meidän nuorista. He tarvitsevat vain joskus muistutuksen siitä, että he kyllä pärjäävät. Arvoisa puhemies! Kun kuuntelen oppositiota, minulle herää kysymys: miksi ihmeessä te puhutte niin negatiivisella tavalla nuorille heidän tulevaisuudestaan? Teitä kuunnellessa tulee mielikuva siitä, että nuorilla ei ole tulevaisuutta, he eivät pääse opiskelemaan tai töihin, he eivät tule tienaamaan omaa elantoa, ja sosiaalietuudetkin ovat niin pieniä, ettei niillä tule toimeen. Mutta tämähän ei pidä paikkaansa. [Välihuutoja — Vasemmalta: Lukekaa kyselyitä!] On totta, että meidän pitää puhua ongelmista, jotta me voimme myös ratkoa ne. Mutta jos jatkuvasti kerromme nuorille, että kaikki menee huonompaan suuntaan, tulevaisuus on menetetty ja toivoa ei ole, emme todellakaan auta yhtäkään nuorta. Puhuisitteko te näin teidän omille lapsillenne? Jos ette, niin miksi te puhutte näin meidän kaikille suomalaisille nuorillemme? [Välihuutoja vasemmalta] Arvoisa puhemies! Suomen ja tulevien sukupolvien tulevaisuus on meidän nuortemme käsissä. Nuoret tarvitsevat lisää syitä ja uskoa siihen, miten he tulevat pärjäämään. Joskus matkan varrella voi olla haasteita, ja tulevaisuudensuunnitelmia voi joutua muuttamaan. Suunnitelmien muutos voi olla joskus myös mahdollisuus onnistumiseen. Tämä jatkuva oppositiopuolueiden pessimistipuhe saisi vihdoin loppua. Me perussuomalaiset uskomme, että nuoret kyllä pärjäävät, ja niin pitäisi meidän kaikkien päättäjien uskoa. Ja nuoret pärjäävät vielä paremmin, kun me osoitamme heille sen, että me uskomme heihin ja heidän kykyihinsä. Vaikka te olisitte siellä oppositiossa menettäneet uskonne meidän nuorten tulevaisuuteen, me hallituksessa uskomme nuoriin edelleen.

Arvoisa puhemies! Investointipankki Lehman Brothers ajautui konkurssiin 15.9.2008. Me silloiset 15-vuotiaat vietimme aivan normaalia ysiluokkalaisten elämää, eikä alkava finanssikriisi näkynyt meille juuri mitenkään. Seuraavana vuonna Suomen bruttokansantuote romahti ja ajauduimme syvään taantumaan. Silloin moni ei arvannut, miten pitkään Suomen matalalento kestää. Me 90-luvulla syntyneet ja sitä nuoremmat olemme eläneet koko nuoruutemme nollakasvun aikaa. Kesätyöt ovat olleet kiven alla, ja palkaton harjoittelu on ollut normi, ei poikkeus. Bruttokansantuote asukasta kohden on Suomessa edelleen ollut korkeimmillaan vuonna 2008 — siis 20 vuotta sitten. Siitä asti on eletty velaksi, tulevien sukupolvien piikkiin. Samaan aikaan ilmastokriisi etenee ja moni miettii, onko maailma tullut hulluksi, kun seuraa maailman johtajien toimintaa. [Keskeltä: Varsinkin Suomi!] Arvoisa puhemies! Suomessa on siis eletty parikymmentä vuotta nollakasvun aikaa, pari viimeistä niistä talouden taantumassa. Suomen talous koki voimakkaan šokin Venäjän täysimittaisen hyökkäyssodan alettua. Se romahdutti kuluttajaluottamuksen. Julkisen talouden voimakas sopeutustarve ei ole myöskään helpottanut talouden kasvua, mutta kun rahat uhkaavat loppua, jotain on tehtävä. Tämä on se tausta, jota vasten tänään keskustellaan. Valitettavasti on niin, että talouden taantumassa työttömyys nousee aina. Voimakkaimmin työttömyys nousee heikommassa työmarkkina-asemassa olevilla, kuten nuorilla, maahanmuuttajilla ja matalasti koulutetuilla. [Timo Harakka: Oliko tämä yllätys?] Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton, vaan myönteisiä merkkejä on ilmassa. Talous kasvaa ja investointeja tehdään. Tämä tuo töitä. VATT julkaisi huhtikuussa selvityksen vastavalmistuneiden työllistymisestä. Kuusi kuukautta valmistumisen jälkeen korkeakoulutetuista oli töissä viisi kuudesta, ammatillisen perustutkinnon suorittaneista noin kaksi kolmasosaa ja ei-valmistuneista puolet. Vastavalmistuneet työllistyvät edelleen kohtuullisen hyvin, vaikka työmarkkinatilanne on vaikea. Nuoret ovat hyvin moninainen ryhmä. Osalla nuorista menee hyvin tai jopa erittäin hyvin. Siitä voimme kaikki olla yhdessä iloisia. Valitettavasti kaikilla nuorilla ei kuitenkaan mene. Nuorisotyöttömyys kasautuu nuorille, jotka ovat suorittaneet vain peruskoulun. Työttömiä, vain peruskoulun varassa olevia nuoria on Suomessa arviolta 17 000. Pelkän peruskoulun varassa olevan nuoren todennäköisyys työllistyä on heikko. Suomessa on vahvaa näyttöä siitä, että koulutus kannattaa. Korkeampi koulutus johtaa korkeampaan työllisyyteen, suurempiin ansioihin ja lyhyempiin työttömyysjaksoihin työuran aikana. Siksi hallitus onkin tehnyt merkittäviä panostuksia koulutustason nostamiseen. Hallitus haluaa nostaa korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuuden lähelle 50:tä prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tätä varten hallitus on lisännyt korkeakoulujen aloituspaikkoja. Olemme päättäneet opintosetelistä, jonka avulla saa opiskella maksutta avoimessa korkeakoulussa. Mahdollistamme korkeakoulututkinnon suorittamisen myös avoimessa yliopistossa. Vaikeammin työllistyville nuorille hallitus on luonut täsmätoimena nuorten työllistymissetelin. Sen tarkoituksena on auttaa työttömiä nuoria työllistymään. Terapiatakuu on vihdoin säädetty voimaan. Myös hallituksen lukuisat työmarkkina- ja sosiaaliturvauudistukset tähtäävät siihen, että Suomeen syntyisi lisää työtä. Kaikista tärkein työllisyysteko vain peruskoulun varassa oleville nuorille on kuitenkin toisen asteen koulutuksen hankkiminen, johon edellisenkin hallituksen oppivelvollisuuden pidentäminen tähtäsi. Me haluamme, että Suomessa nuoret sukupolvet ovat edellisiä sukupolvia fiksumpia ja koulutetumpia. Koulutus on pienen kansakunnan tärkein kilpailukykytekijä. Me haluamme kilpailla osaamisella ja korkealla teknologialla, emme matalilla palkoilla. Koulutus on paras vastaus nuorisotyöttömyyteen ja siihen, että Suomi on maa, jonka tulevaisuuteen voi luottaa. Arvoisa puhemies! Nuorille pitää tarjota aito mahdollisuuksien tasa-arvo eli se, että jokainen voi koulutuksella ja ahkeruudella kasvaa parhaimmaksi versioksi itsestään. Mutta samalla pitää uskaltaa myös vaatia: jokaisen suomalaisen nuoren pitää saada toisen asteen koulutus suoritettua, ja monen kannattaa tähdätä vielä korkeammallekin. Me kokoomuslaiset olemme varmoja siitä, että Suomen parhaat päivät ovat vasta edessä. Suomi on jo nyt yksi maailman parhaista maista kasvaa nuoreksi aikuiseksi. [Timo Harakka: Tästä ollaan samaa mieltä!] Tämä on turvallinen maa, jossa jokainen voi kouluttautua taustoista riippumatta aina tohtoriksi asti. Meillä on korkea elintaso ja puhdas ympäristö, ja me luotamme toisiimme. Tämä on hyvä maa perustaa perhe ja saada lapsia. Päivähoitomaksut eivät aja ketään konkurssiin, ja neuvolasta saa jokainen apua. Ei maalata nuorille kuvaa toivottomuudesta, jota tilastot eivät tue. Maailma on mahdollisuuksia täynnä, ja suomalaisnuorilla on kaikki eväät tarttua niihin.

Arvoisa puhemies! Suomen sisäinen turvallisuus ei perustu muureihin tai pelkoon vaan toimivaan yhteiskuntaan, jossa ihmiset ymmärtävät toisiaan, noudattavat yhteisiä sääntöjä ja osallistuvat työn kautta yhteiseen vastuuseen. Juuri tästä syystä kotouttamispolitiikka ei ole vain sosiaali- tai koulutuspoliittinen kysymys vaan ennen kaikkea turvallisuuspoliittinen kysymys. Haluamme nyt esittää muutoksia kotouttamislainsäädäntöön, koska nykyinen järjestelmä ei kaikilta osin tue riittävän nopeasti maahan muuttaneiden kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan. Pitkittynyt kielitaidottomuus, työelämän ulkopuolelle jääminen ja epäselvä vastuunjako heikentävät yhteiskunnallista luottamusta ja lisäävät riskiä eriytymiselle. Turvallinen Suomi edellyttää, että nämä kehityskulut katkaistaan ajoissa, ja tämän myös hallintovaliokunnassa totesimme. Siksi tämän esityksen ytimessä on selkeä linjanmuutos. Jatkossa kotoutuminen nähdään määräaikaisena ja tavoitteellisena prosessina, joka alkaa heti maahantulosta ja jonka päämääränä on itsenäinen, työkykyinen ja yhteiskunnan sääntöihin sitoutunut ihminen. Kotoutuminen ei ole pysyvä palvelutila vaan silta osallisuuteen. Tämä on tärkeä viesti sekä maahan muuttaville että suomalaiselle yhteiskunnalle. Valiokunnan mietintö täydentää esitystä, ja se on nyt vielä parempi. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Maahanmuuttajien kotoutuminen on erityisen paljon kielitaidosta kiinni, ja sen takia kielitaitoon pitäisi satsata joka vaiheessa paljon. Erityisesti jos työperäistä maahanmuuttoa haetaan, niin kyllä silloin niillä yrityksillä, jotka haluavat työperäistä maahanmuuttoa tänne, myöskin kielen opettamista olisi ja pitäisi olla enemmän vastuuta kuin tänä päivänä. Kotouttamiseen ja maahanmuuttoon liittyvissä asioissa, miten täällä Suomessa menetellään, kielitaito on erittäin isossa roolissa. Nyt tämä laki mukaan lukien kotouttamiseen liittyviä määrärahoja on leikattu noin 120 miljoonaa euroa, ja kaikki ne kohdistuvat kuntien tarjoamiin kotouttamispalveluihin käytännössä, jolloin ei voida olettaa, että kotouttaminen tässä paranee, kun näitä leikkauksia tehdään ja itsestään näitä kielitaitoja ei tule. Tässä mielessä suunta näillä keinoilla on väärä. Pitäisi nyt sitten satsata, jos halutaan kotouttaa kunnolla, ja nyt viedään toiseen suuntaan. Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Viitasen tekemää hylkäysehdotusta.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksen tavoitteita voidaan pitää lähtökohtaisesti kannatettavina. Esityksen tavoitteena on uudistaa kotoutumispalveluja siten, että kotoutumispolitiikka perustuu kielen oppimiseen, työntekoon sekä suomalaiseen yhteiskuntaan perehtymiseen ja sen sääntöjen noudattamiseen. Tämä on siis kannatettavaa, että se on velvoittavaa ja korostaa myös maahanmuuttajien omaa vastuuta, mikä on tässä tärkeää. Pidämme onnistunutta, laadukasta ja tehokasta kotoutumisen edistämistä tärkeänä onnistuneen maahanmuuttopolitiikan takaamiseksi. Maahan muuttaneiden työllisyyden ja osallisuuden edistäminen ovat koko yhteiskunnan kannalta keskeisiä tavoitteita. Esityksen sisältö ei tue asetettuja tavoitteita riittävästi, ja painopiste on pääasiassa kotoutumisen resurssien leikkauksissa. Säästötoimet herättävät monissa valiokunnan saamissa asiantuntijalausunnoissa huolta kotoutumisen vaikuttavuudesta sekä siitä, että kotoutumispalveluilla ei ole mahdollisuutta jatkossa vastata riittävästi erilaisten asiakasryhmien tarpeisiin. Esitetyt muutokset kohdistuvat erityisen voimakkaasti keskisuuriin ja suuriin kaupunkeihin, joissa sekä kotoutuja-asiakkaiden määrä että palvelutarpeet ovat suurimmat. Pidämme sinänsä kannatettavina ja tarkoituksenmukaisina esitettyjä uudistuksia kotoutumista ja kielitaitoa edistävien koulutusten osalta. Kotoutumiskoulutuksen ja lukutaitokoulutuksen järjestäminen työvoimakoulutuksena sekä vastuun keskittäminen työvoimaviranomaiselle voivat parhaimmillaan selkeyttää järjestelmää ja vahvistaa koulutusten työelämälähtöisyyttä sekä kuntien kokonaisvastuuta. Olemme kuitenkin huolestuneita vapaan sivistystyön roolista ja siitä, että tärkeää osaamista ja joustavuutta menetetään ja maahan muuttaneiden erilaisten tarpeiden huomioimista heikennetään tavalla, joka ei ole kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaista. Erityisen tärkeää on varmistaa, että haavoittuvassa asemassa olevat saavat riittävää tukea kotoutumiseen, etenkin mikäli he ovat työllistymispalveluiden ulkopuolella. Kotoutumislain uudistus on lisännyt merkittävästi kuntien vastuuta samaan aikaan, kun kotoutumisen rahoitusta on toistuvasti leikattu. Rahoitusleikkaukset ovat erityisen haastavia tilanteessa, jossa kunnille osoitetaan samanaikaisesti uusia tehtäviä. Tässä hallituksen esityksessä kunnille kohdistuvat rahoitusleikkaukset, yhteensä noin 36 miljoonaa euroa, heikentävät kuntien edellytyksiä toteuttaa lakisääteisiä tehtäviään. Kotoutumispalvelut ovat keskeisiä maahanmuuttajien kielitaidon, työmarkkinavalmiuksien, osallisuuden ja työllistymisen vahvistamisessa. Niihin kohdistuvat leikkaukset heikentävät suoraan maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edellytyksiä. Koska kunnat päättävät itse olemassa olevien resurssiensa kohdentamisesta, on vaarana, että kotoutumiseen kohdistuvat rahoitusleikkaukset heijastuvat myös muihin kuntien järjestämiin palveluihin. Arvoisa puhemies! Esitän edellä kuulluin perustein, että lakiehdotukset hylätään. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kotoutumisen perusta on kielitaito, työn tekeminen ja suomalaisen yhteiskunnan periaatteiden ja sääntöjen ymmärtäminen. Kotoutumislaki uudistetaan vahvistamaan näiden periaatteiden toteutumista. Tähän mennessä kotoutuminen ei ole ollut menestyksekästä, joten tarve linjanmuutoksille on ilmeinen. Esimerkiksi Suomessa suurempi osa ulkomaalaisista on työttömänä kuin muissa Pohjoismaissa. Kolmasosa valtion maksamista takuueläkkeistä maksetaan jo nyt ulkomailla syntyneille — siis aivan järkyttävää. Kotoutumispalveluiden ei kuulu mahdollistaa mahdollisimman helppoa elämää ilman vastuita vaan tarjota tulijoille tehokkaat keinot, joilla heidät saadaan nopeasti ja täysipainoisesti mukaan suomalaisen yhteiskunnan elämään. Maahanmuuttajilla on oltava vastuu omasta elämästään. Tämän tulisi olla tietenkin itsestään selvää, mutta selvästikään se ei ole ollut. Kieli on opeteltava, jos täällä haluaa asua. Sitä helpommin ja paremmin täällä pärjää. Se vaatii omaa vaivannäköä ja sitä, että hakeudutaan tekemisiin kantasuomalaisten kanssa sen sijaan, että vietetään suurin osa ajasta omissa porukoissa ja järjestöissä, saatikka sitten joissain jengeissä. Samoin myös työtä on haettava, niin että myös maahanmuuttajat voivat elättää itsensä. Kotoutumiskoulutuksessa tullaan siksi jatkossa painottamaan enemmän työelämäkoulutusta ja tavoitellaan työllistymistä. Se, että pääkaupunkiseudun kaupungeissa jo noin puolet toimeentulotuesta maksetaan vieraskielisille, on täysin kestämätön tie. Siis puolet toimeentulotuesta maksetaan vieraskielisille. Suomella ei kerta kaikkiaan ole tällaiseen varaa. Sosiaaliturva tulisi muuttaa täysin kansalaisperusteiseksi, koska sitä on jo liian pitkään käytetty hyväksi näiden tulijoiden toimesta. Tosiasia on myös se, ettei yksikään Euroopan maa ole onnistunut kotouttamaan muslimimaista tulleita. Siksi meidän on tehtävä kaikkemme sen eteen, että saamme kiristettyä maahantulon kriteereitä, kuten nyt hallitus tekee, ja että jokainen tänne tulija ymmärtää yhteiskuntamme arvot ja pelisäännöt ja että me itse pidämme kiinni omasta kulttuuristamme emmekä lähde mukautumaan tulijoiden mukanaan tuomiin epätasa-arvoisiin, rikollisiin kulttuureihin, jotka eivät sovellu tänne länsimaihin, ja piilottelemaan omaa arvopohjaamme ja kulttuuriperintöämme. Arvoisa puhemies! Suomi ei kerta kaikkiaan voi olla koko maailman elättäjä ja laskujen maksaja — ei Suomen rajojen sisällä eikä myöskään kehitysavun kautta. Nyt on pakko keskittyä suomalaisten tarpeisiin ja lakisääteisten palveluiden turvaamiseen ensin. Loputon määrä rahojen lappamista kotoutumispalveluihin ei ole tuottanut toivottua tulosta, joten nyt laitetaan kotouttamiskulut kuriin ja maahanmuuttajien velvoitteet kohdilleen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Maailma muuttuu vauhdilla ja rikolliset ovat valitettavasti usein askeleen edellä, ja siksi myös rikosten torjunnan tapoja on päivitettävä. Poliisille tullaan nyt turvaamaan tiedonsaantioikeudet, joita tarvitaan rikosten ratkaisemiseen. Poliisilakiin saadaan pian voimaan muutokset, jotka tulevat tehostamaan poliisin ja muiden viranomaisten välistä tietojenvaihtoa. Muutos on tarpeen rikosten ennalta estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi. Rikollisjengit liikkuvat helposti Euroopan maiden rajojen yli. Ruotsalaiset järjestäytyneen rikollisuuden ryhmät pyörittävät pian Suomen huumekauppaa lähes täysin. Lisäksi osa rikollisuudesta ja huumekaupasta on jo siirtynyt verkkoon. Jotta poliisi pystyy seuraamaan, ennaltaehkäisemään ja ratkaisemaan näitä rikoksia, on poliisille ensiarvoisen tärkeää taata pääsy tarvittaviin tietoihin esimerkiksi Rajavartiolaitokselta ja Tullilta. Ja tietenkin myös toisin päin: poliisien tiedoista voi olla merkittävää hyötyä rajavalvojille. Lisäksi Maahanmuuttovirastolle tulee oikeus saada tieto eräistä etsintäkuulutuksista sekä velvollisuus ilmoittaa poliisille, jos etsintäkuulutettu henkilö ilmaantuu Migrin toimitiloihin. Arvoisa puhemies! Tässä, kuten lukemattomissa muissakin perussuomalaisten sisäministeri Rantasen erinomaisissa lakimuutoksissa, on pohjimmiltaan kyse kansallisen turvallisuuden ja kriisinkestävyyden parantamisesta. Suomalaiset todellakin ansaitsevat turvallisen maan. Tällä hetkellä olemme maailman turvallisimpien maiden listalla numero yhdeksän, yhtä pykälää korkeammalla kuin vuonna 2025. Pohjoismaista ainoastaan Islanti on meitä edellä. Ruotsi puolestaan on sijalla 40 — arvatkaapa, minkä takia? Täysin epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan takia, ja meillä on Ruotsin kanssa avoin raja. Siksi jokainen viranomaisten toimintaedellytysten parannus, rikoslain tiukennus ja maahanmuuttopolitiikan kiristys on tässä ajassa aivan välttämätöntä. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ehdotetulla lainsäädännöllä muutetaan poliisin ja muiden turvallisuusviranomaisten tiedonsaanti- ja tiedonluovutusoikeuksia koskevaa sääntelyä. Esityksen tavoitteena on, että poliisilain ja poliisin henkilötietolain sääntely mahdollistaa tehokkaan ja toimivan tiedonvaihdon poliisin ja muiden viranomaisten sekä poliisin ja yksityisten tahojen välillä erityisesti rikostorjunnan tehostamiseksi ja yhteiskunnan turvallisuuden takaamiseksi. Tarkoituksena on, että sääntely vastaa nykyistä paremmin muuttuneen toimintaympäristön vaatimuksia. Poliisin mahdollisuuksia luovuttaa tietoja myös omasta aloitteestaan ehdotetaan selvennettäväksi. Lisäksi poliisin tiedonsaantia sosiaali- ja terveydenhuollosta muun muassa rikosten ennalta estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi sekä kadonneiden löytämiseksi selkeytetään. Poliisilain ja poliisin henkilötietolain kansallista tiedonvaihtoa koskevaa sääntelyä selkeytetään ja ajantasaistetaan myös siten, että sääntelyssä huomioidaan nykyistä paremmin voimassa oleva yleislainsäädäntö. Rajavartiolaitosta, Tullia, Puolustusvoimia ja Maahanmuuttovirastoa koskevaan sääntelyyn ehdotetut muutokset tukevat sääntelyn tavoitteita näiden viranomaisten toiminnan näkökulmasta. Ehdotetuilla lainmuutoksilla pyritään hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti poistamaan tietojenvaihdon esteitä muun muassa rikostorjunnassa, lisäämään poliisin mahdollisuuksia luovuttaa salassa pidettäviä tietoja muun muassa rikosten estämiseksi ja turvallisuuden takaamiseksi sekä vahvistamaan kansallista turvallisuutta ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Lainmuutoksilla pyritään myös varmistamaan, että poliisin kansallista tiedonvaihtoa koskevat säännökset tukevat viranomaisyhteistyötä ja erityisesti hallinnollisen rikostorjunnan tarpeita. Hallintovaliokunta on kiinnittänyt vuoden 2021 sisäisen turvallisuuden selontekoa koskevassa mietinnössään ja monissa muissa yhteyksissä huomiota viranomaisten väliseen tiedonkulkuun liittyviin haasteisiin ja pitänyt välttämättömänä, että toimivaltaisilla viranomaisilla on käytössään kaikki olennainen tieto, jota tarvitaan sisäisen turvallisuuden erilaisiin uhkiin varautumiseksi, uhkatilanteiden ennaltaehkäisemiseksi ja sujuvan viranomaisyhteistyön varmistamiseksi. Arvoisa rouva puhemies! Aiemmin keväällä käsitellyssä kuluvan vaalikauden sisäisen turvallisuuden selontekoa koskeneessa hallintovaliokunnan mietinnössä keskiössä olivat turvallisuusympäristön muutosten vaikutukset sisäiseen turvallisuuteen ja viranomaisten toimintaympäristöön. Poliisin toimintaympäristön voidaan todeta muuttuneen merkittävällä tavalla, mikä on tuonut mukanaan uusia haasteita myös tiedonvaihdon näkökulmasta. Yhteiskunnan digitalisaatio ja siihen liittyvä teknologinen kehitys, tietomäärien kasvu sekä asioiden siirtyminen tietoverkkoihin on aiheuttanut tietoverkkorikollisuuden huomattavaa kasvua ja niin sanotun perinteisen rikollisuuden siirtymistä tietoverkkoihin. Erityisesti huumausainekauppaa siirretään yhä enemmän tietoverkkoavusteiseksi. Lisäksi laiton asekauppa, petos- ja talousrikollisuus, viharikokset, uhkailu ja kiristäminen sekä monimuotoinen seksuaalirikollisuus verkossa jatkavat kasvuaan kansainvälisesti. Rikolliset toimivat laajasti myös verkon niin sanotulla pimeällä puolella. Avoimesta sekä pimeästä verkosta on tullut merkittävällä tavalla myös lainvalvontaviranomaisten ja muiden viranomaisten toimintaympäristöä viimeisen vuosikymmenen aikana. Yhteiskunnan digitalisoituminen ja ihmisten verkottuminen esimerkiksi erilaisiin sosiaalisen median palveluihin on tapahtunut todella nopeasti ja niin nopeasti, ettei lainsäädäntö ole pysynyt kerta kaikkiaan mukana. Myös ammattimainen ja järjestäytynyt rikollisuus on viime vuosina lisääntynyt. Suomessa on tehty havaintoja myös paikallisista rikollisverkostoista, niin sanotuista katujengeistä. Arvoisa rouva puhemies! Poliisi ja muut sisäisen turvallisuuden viranomaiset ovat ensivasteen viranomaisia useimmissa turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa arkipäivän onnettomuuksista aina vakaviin turvallisuusuhkiin ja poikkeusoloihin, mukaan lukien erilaiset hybriditilanteet. Hallintovaliokunta korostaa eri viranomaisten ja hallinnon tasojen yhteisen tilannekuvan merkitystä jatkuvasti muuttuvassa ja vaikeasti ennakoitavassa toimintaympäristössä. Yhteisen tilannekuvan muodostaminen edellyttää sujuvaa ja oikea-aikaista tiedonkulkua eri toimijoiden välillä. Kansallinen ja kansainvälinen poikkihallinnollinen yhteistyö on välttämätöntä jatkuvasti monipuolistuvien turvallisuusuhkien ennakoinnissa ja torjunnassa. Perustuslakivaliokunta ja sosiaali- ja terveysvaliokunta ovat antaneet esityksestä lausunnot. Perustuslakivaliokunnan lausunnosta ilmenevät säätämisjärjestyshuomautukset koskevat 1. lakiehdotuksen 4 luvun 3 §:n 1 ja 2 momenttia, 4 luvun 5 §:ää ja 7 luvun 2 §:n 1 ja 2 momenttia, 3. lakiehdotuksen 20 §:n 1 ja 2 momenttia, 20 a §:ää ja 4. lakiehdotuksen 17 a §:n 1 ja 2 momenttia sekä 5. lakiehdotuksen 2 luvun 14 §:n 1 ja 2 momenttia, 2 luvun 14 a §:ää ja 4 luvun 2 §:n 1 ja 2 momenttia. Hallintovaliokunta viittaa säätämisjärjestyshuomautusten osalta lakiehdotusten edellä mainittuihin säädöksiin tekemiinsä muutosehdotuksiin. Valiokuntien lausunnoissa esitetyt huomautukset ovat koskeneet erityisesti tietojen saamista yksityiseltä yhteisöltä ja henkilöltä, tietojen saamista sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä salassa pidettävien tietojen luovuttamista. Hallintovaliokunta on käsitellyt esiin nostettuja seikkoja perusteellisesti mietinnön yleisperusteluissa sekä tarkentanut niitä vielä yksityiskohtaisissa perusteluissa. Valiokunta ehdottaa eräitä muutoksia esimerkiksi perusterikoksia koskevaan sääntelyyn, joka koskee tietojensaantia sosiaali- ja terveydenhuollosta. Hallintovaliokunta toteaa mietinnössään, että ehdotetun sääntelyn tehokas toimeenpano edellyttää sääntelyn soveltamista koskevaa koulutusta ja ohjeistusta. Valiokunta toteaa erityisesti uuden, tietojen saamista sosiaali- ja terveydenhuollosta koskevan sääntelyn osalta, että huomiota tulee kiinnittää niin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kuin poliisin, Rajavartiolaitoksen ja Tullin henkilöstön kouluttamiseen sekä yhteisiin ohjeistuksiin ja toimintamalleihin. Lisäksi on tärkeää, että lainsäädännön toimeenpanoa ja vaikutuksia arvioidaan. Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen 182/2025 vp sisältyvät 8. ja 9. lakiehdotuksen ja että eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen sisältyvät 1.—7. ja 10. lakiehdotuksen. Mietintöön on jätetty kaksi vastalausetta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Paperilla tavoitteet kotoutumisen edistämisestä ovat tietenkin kannatettavia. Valitettavasti tämän hallituksen esityksen pihvi on kuitenkin kotoutumista edistävistä palveluista leikkaaminen. Tämäkin esitys asettuu osaksi hallituksen maahanmuuttajien kyykyttämiseen tähtäävää maahanmuuttopolitiikkaa, ja se itse asiassa osoittaa myös hallituksen maahanmuuttopolitiikan ristiriitaisuuden, kun näitä jo aiemmin tehtyjä kiristyksiä on perusteltu kotoutumiseen kannustamisella, mutta nyt juuri niihin kotoutumisen edellytyksiin kohdistetaan mittavia leikkauksia. Myös kuntien kannalta on tietenkin täysin kohtuutonta, että velvoitteita kasataan lisää, mutta kotoutumisen resursseja toistuvasti leikataan. Kielitaito on todella merkityksellinen tekijä kotoutumisen kannalta, ja siksi juuri kotoutumiskoulutusten laatu on yksi avaimista onnistuneeseen kotoutumiseen. Valitettavasti nykykehitys ei tue tätä laadun vahvistumista. Kilpailutusten kiihtyminen on valitettavasti johtanut hintojen polkemiseen ja sitä kautta ajanut monia laadukkaita toimijoita ulos markkinoilta. Useat osaavat opettajat ovat lähestyneet ja antaneet palautetta siitä, että työtä alkaa olla vaikea, ellei mahdotonta tehdä eettisesti kestävällä tavalla. On valtava karhunpalvelus niin yksilöille kuin koko yhteiskunnallekin, jos kotoutumiskoulutukset eivät todella johda siihen tarvittavan kielitaidon saavuttamiseen. Siksi aivan ehdottomasti tarvitsisimme vahvemmat ja lakitasoiset laatukriteerit näille kotoutumiskoulutuksille. On selvää, että kotoutumiskoulutusten toteutuksessa pitäisi olla kelpoiset opettajat, asianmukaiset tilat ja materiaalit, tuki, ohjaus ja suunnitelmat, jotka aidosti varmistaisivat sen, että kotoutumiskoulutuksilla saavutetaan niitä tavoitteita, joita olemme yhteiskuntana niille asettaneet.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos edustaja Peltokankaalle valiokunnan mietinnön esittelystä. — Uudistuksen, joka tässä on meillä käsittelyssä, seurauksena yritetään kielitaitoa ja koulutusten kokonaisuutta uudistaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimiva vapaan sivistystyön, kotoutumiskoulutuksen ja lukutaitokoulutuksen ohjaus- ja valtionosuusjärjestelmä purettaisiin tällä uudistuksella lähes kokonaan. Rahoitus koottaisiin yhteen kanavaan kunnan peruspalvelujen valtionrahoitukseen. Jatkossa myös lukutaitokoulutuksen järjestäminen olisi työvoimaviranomaisten vastuulla. Vaikka esityksen tavoitteet muun muassa maahanmuuttajien työllisyyden ja oman vastuun lisäämisestä ovat kannatettavia, voi olla tarpeellista selkiyttää ja koota kotouttamisen rahoitusta, ja työelämälähtöisyyden lisääminen ei saa tarkoittaa, että kotoutumisen ja koulutuksen perusta katoaa. Kotoutuminen ei tarkoita vain työllistymistä vaan muutakin osaamista ja osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Rahoituksen siirtyminen kuntien yleiskatteelliselle momentille ja jälleen uusien vastuiden lisääminen haastavat kuntia, niin kuin tässä aiemmin tuli esille, ja vasta hiljattain toimintansa aloittaneiden työllisyysalueiden mahdollisuuksia hoitaa lakisääteisiä tehtäviä, jos riittävästä rahoituksesta ei huolehdita työmäärää vastaavasti. Lisääntyvät tehtävät ovat myös pois työllisyysalueiden pääasiallisista tehtävistä eli työnvälityksestä ja työttömien auttamisesta. Nämä muutokset, jotka tässä tehtiin, liittyvät siihen, että nyt tässä myös otetaan paljon rahoitusta pois. Arvoisa rouva puhemies, esitykseen sisältyy 46,8 miljoonan euron leikkaus kotoutumisen edistämisen rahoitukseen. Se on valtava summa. Kotoutuksen edistämiseen on tehty tämän hallituskauden aikana useita muitakin leikkauksia. Tähän esitykseen sisältyvän 46,8 miljoonan euron ja muiden leikkausten kokonaissuuruus on arviolta noin 124 miljoonaa euroa vuoden 2027 tasolla. Suuruusluokkansa vuoksi leikkaukset vaikeuttavat väistämättä kotoutumisen edistämisessä tehtävää työtä ja siten kotoutumista. Tämä rahamäärä kun on pienentynyt näin paljon, niin kunnat ovat erittäin isossa vastuussa, ja ne kotouttamiseen liittyvät asiat ovat niitten samojen kuntien palvelujen rahoituksen jakoperusteiden piirissä. Kun sitten ruvetaan katsomaan perusopetusta ja ruvetaan katsomaan vaikka työllisyyspalveluja ja kotouttamista, niin kaikkia niitä pitää arvottaa siellä jokaisessa kunnassa erikseen, ja ne ovat niukemmat, kun nämä leikkaukset ovat näin merkittäviä. Tähän nimenomaan asiantuntijakuulemisissa aika paljon duubioita tämän esityksen osalta on tullut. Hallitus tavoittelee parempaa kotouttamista mutta vie samalla rahat pois, ja tässä mielessä se vaikeuttaa työllistymistä, kielen oppimista ja ylipäätään kotoutumista Suomeen. Kaikki ymmärtävät, että kielitaito on erittäin tärkeä kotoutumisen edellytys ja yhteiskuntaan sisälle pääsemisen edellytys ja siihen pitäisi satsata, mutta sen satsauksen pitää olla todellista. Nämä hallinnolliset muutokset eivät sitä yksinomaan auta. Sitten kun työllisyysalueita katsotaan, niin kun sinne viedään asioita, kohta ne ovat enempi sosiaalitoimistoja kuin siihen työnvälitykseen liittyviä palvelujen tarjoajia. Arvoisa rouva puhemies! Toisessa käsittelyssä tulee tähän lakiesitykseen hylkyesitys. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Suomen sisäinen turvallisuus ei perustu muureihin tai pelkoon vaan toimivaan yhteiskuntaan, jossa ihmiset ymmärtävät toisiaan, noudattavat yhteisiä sääntöjä ja osallistuvat työn kautta yhteiseen vastuuseen. Juuri tästä syystä kotoutumispolitiikka ei ole vain sosiaali- tai koulutuspoliittinen kysymys, vaan ennen kaikkea turvallisuuspoliittinen kysymys. Haluamme nyt esittää muutoksia kotouttamislainsäädäntöön, koska nykyinen järjestelmä ei kaikilta osin tue riittävän nopeasti maahan muuttaneiden kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan. Pitkittynyt kielitaidottomuus, työelämän ulkopuolelle jääminen ja epäselvä vastuunjako heikentävät yhteiskunnallista luottamusta ja lisäävät riskiä eriytymisestä. Turvallinen Suomi edellyttää, että nämä kehityskulut katkaistaan ajoissa, ja tämän myös hallintovaliokunnassa totesimme. Siksi tämän esityksen ytimessä on selkeä linjanmuutos. Jatkossa kotoutuminen nähdään määräaikaisena ja tavoitteellisena prosessina, joka alkaa heti maahantulosta ja jonka päämääränä on itsenäinen, työkykyinen ja yhteiskunnan sääntöihin sitoutunut ihminen. Kotoutuminen ei ole pysyvä palvelutila vaan silta osallisuuteen. Tämä on tärkeä viesti sekä maahan muuttaville että suomalaiselle yhteiskunnalle. Arvoisa puhemies! Kielen osaaminen asetetaan uudistuksessa keskeiseen rooliin, koska yhteinen kieli on turvallisen yhteiskunnan perusedellytys. Ilman riittävää suomen tai ruotsin kielen taitoa ihminen jää helposti viranomaisten, työelämän ja arjen palvelujen ulkopuolelle. Se lisää väärinymmärrysten, konfliktien ja syrjäytymisen riskiä. Kun kielitaito todennetaan valtakunnallisella testillä ja oppimista seurataan järjestelmällisesti, varmistamme, että kotoutuminen ei jää puheeksi, vaan tuottaa todellista kykyä toimia suomalaisessa yhteiskunnassa. Samalla uudistuksessa aivan oikein vahvistetaan kotoutujan omaa vastuuta. Suomalainen yhteiskunta tarjoaa koulutusta, ohjausta ja tukea, mutta vastavuoroisesti edellyttää osallistumista. Kotoutumissuunnitelmaan sitoutuminen, työn hakeminen ja sovittuihin toimiin osallistuminen eivät ole vapaaehtoisia yksityiskohtia vaan osa yhteiskuntasopimusta. Tämä ei ole kovuutta vaan reiluutta. Yhteiset säännöt luovat ennakoitavuutta ja turvallisuutta kaikille. Saadakseen vapauksia on oikein myös kantaa vastuuta. Lopuksi tämä esitys myös selkeyttää järjestelmää hallinnollisesti kokoamalla rahoituksen ja vastuun yhteen kanavaan. Kun kotoutumisen järjestämisvastuu on selkeästi kunnilla ja rahoitus läpinäkyvää, pystytään paremmin seuraamaan tuloksia ja puuttumaan ongelmiin ajoissa. Tämä vähentää hallinnollista hajanaisuutta ja vapauttaa resursseja olennaiseen: kielitaitoon, työhön ja arjen osallisuuteen. Arvoisa puhemies! Suomi on avoin ja oikeusvaltioon nojaava maa, joka auttaa hädässä ja tarjoaa mahdollisuuden uuteen alkuun. Samalla Suomi on maa, jossa turvallisuus rakentuu luottamuksesta siihen, että yhteiset pelisäännöt koskevat aivan kaikkia. Tämä esitys vahvistaa tätä luottamusta ja tekee kotoutumisesta johdonmukaisempaa, vaikuttavampaa ja turvallisempaa koko yhteiskunnan kannalta. Kun kotoutuminen onnistuu, ehkäistään eriytymistä, vahvistetaan sisäistä turvallisuutta ja rakennetaan yhteiskuntaa, jossa suomalaisuus on yhteinen, opittava ja jaettu elämäntapa. Siksi pidän esitystä tarpeellisena ja oikeansuuntaisena, ja hallintovaliokunnan tekemin muutoksin se on entistäkin valmiimpi. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Esittelen valiokunnan mietintöä. Hallintovaliokunnan mietinnössä käsitellään hallituksen esitystä, jolla ehdotetaan muutettavaksi kotoutumislakia ja kuutta muuta lakia. Esitys liittyy vuoden 2027 talousarvioon. Kotoutumislaissa ehdotetaan säädettäväksi selkeämmin kokonaisuutena kotoutumisen yleiset tavoitteet sekä yksilöllisen kotoutumissuunnitelman ja kotoutumiskoulutuksen tavoitteet. Esityksen tavoitteena on uudistaa kotoutumispalveluja siten, että jatkossa kotoutumispolitiikka perustuu aiempaa enemmän kielen oppimiseen, työntekoon ja suomalaiseen yhteiskuntaan perehtymiseen sekä kotoutujan oman vastuun korostamiseen. Esityksessä ehdotetaan toteutettavaksi hallitusohjelman mukainen 15 miljoonan euron säästötavoite kotoutumis- ja kielikoulutuksen uudistamisesta. Tavoitteena on myös toteuttaa kevään 2024 julkisen talouden suunnitelman mukainen 1,8 miljoonan euron säästö vuodesta 27 alkaen alentamalla 18 vuotta täyttäneestä henkilöstä maksettavaa laskennallista korvausta. Lisäksi esityksessä ehdotetaan toteutettavaksi syksyllä 2025 budjettiriihessä päätetty 30 miljoonan euron säästö. Arvoisa puhemies! Esityksessä kotoutumista ja kielitaitoa edistävien koulutusten muodostamaa kokonaisuutta ja järjestämisvastuita ehdotetaan muutettavaksi siten, että kotoutumiskoulutuksen järjestämisvastuu on jatkossa vain kuntien työvoimaviranomaisilla, jotka järjestävät koulutukset työvoimakoulutuksena. Esityksellä vahvistetaan kuntien ja niiden muodostamien työllisyysalueiden mahdollisuuksia järjestää kotoutumiskoulutusta ja lukutaitokoulutusta sekä johtaa, ohjata ja kehittää kotoutumista ja kielitaitoa edistävien koulutusten kokonaisuutta ja samalla edistää tehokkaammin maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä. Ehdotetun muutoksen myötä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimiva vapaan sivistystyön, kotoutumiskoulutuksen ja lukutaitokoulutuksen ohjaus- ja valtionosuusjärjestelmä puretaan lukuun ottamatta viittomakieliseen kotoutumiskoulutukseen kohdistuvaa rahoitusta. Hallintovaliokunnan saamissa lausunnoissa on todettu vapaan sivistystyön merkittävä rooli ja samalla myös pitkä kokemus koulutusten järjestämisessä. Hallintovaliokunta pitää tärkeänä sitä, että työvoimaviranomaiset voivat hyödyntää kotoutumiskoulutuksen toteuttamisessa myös jatkossa vapaan sivistystyön oppilaitosten osaamista. Tämä huomioidaan hallituksen esityksessä siten, että kunnat voivat valita koulutuksille parhaaksi katsomansa tuottamistavat ja toteuttajat oppilaitosten ja muiden koulutuksen tarjoajien joukosta. Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksessä vahvistetaan lukutaitokoulutuksen keskeistä roolia heikosti lukevien ja kirjoittavien työnhakijoina olevien kotoutuja-asiakkaiden palveluna säätämällä lukutaitokoulutuksen tavoitteista, sisällöstä, seurannasta ja järjestämisestä laissa. Lisäksi Opetushallitus määrää ehdotuksen mukaan lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelman perusteista, millä parannetaan myös lukutaitokoulutuksen laatua ja yhdenmukaistetaan sen toteutumista. Hallintovaliokunta pitää kielitaitoa edistäviä ehdotuksia kannatettavina. Hallintovaliokunta on aiemmissa mietinnöissään muun muassa kertonut siitä, että erityisesti suomen tai ruotsin kielen osaamisella on keskeinen merkitys maahanmuuttajien työllistymisessä ja yhteiskuntaan kotoutumisessa. Esityksessä ehdotetaan työvoimakoulutuksena järjestettävän kotoutumiskoulutuksen rahoituksen siirtämistä kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen. Hallintovaliokunta pitää rahoituksen siirtoa selkeyttävänä ja kannatettavana. Kuten edellä totesin, hallituksen esitys kohdentaa kuntiin myös uusia säästötoimia koskien kotoutumisen edistämisen kokonaisuutta. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu laajasti esiin huoli esityksen vaikutuksista muun muassa kuntatalouteen ja kotoutumista edistäviin palveluihin sekä kuntien halukkuuteen ottaa vastaan kotoutuja-asiakkaita, samoin kuin mahdollisesta kotoutuja-asiakkaiden ohjautumisesta isoihin kaupunkeihin. Kotoutumiseen kohdistuvat leikkaukset voivat heijastua kotoutumispalvelujen lisäksi myös laajemmin kunnan muiden palveluiden resursseihin. Hallintovaliokunta toteaakin mietinnössään, että on mahdollista, että esitykseen sisältyvät rahoitusmuutokset ja säästöt voivat vaikuttaa kuntien talouteen ja kotoutumispalvelujen toteuttamiseen, mikäli kunnat eivät pysty sopeuttamaan toimintaansa tai vähentämään palveluita, joihin säästöt kohdentuvat. Hallintovaliokunta pitää edellä todettu huomioiden kuitenkin tärkeänä sitä, että erityisesti kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuteen panostetaan. Samalla valiokunta tähdentää, että oikein kohdennetuilla ja resursoiduilla alkuvaiheen toimenpiteillä on merkittävä rooli kotoutumisen onnistumisessa. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen mukaan kotoutumislaissa määritellään jatkossa selkeämmin kokonaisuutena kotoutumisen yleiset tavoitteet ja yksilöllisen kotoutumissuunnitelman sekä kotoutumiskoulutuksen tavoitteet. Tavoitteissa huomioidaan vahvemmin maahanmuuttajan oma vastuu kotoutumisestaan ja velvollisuus kotoutumisensa edistämiseen. Kotoutumisen tavoitteeksi asetetaan selkeämmin työllistyminen, suomen tai ruotsin kielen oppiminen ja suomalaiseen yhteiskuntaan perehtyminen. Hallintovaliokunta on aiemminkin katsonut, että kotouttamistoimenpiteiden velvoittavuutta tulee edelleen lisätä ja että maahanmuuttajilta tulee edellyttää suomalaisen yhteiskunnan toimintatapojen, sääntöjen sekä arvojen tuntemusta. Lisäksi valiokunta on korostanut yksilön omaa aktiivisuutta ja vastuuta kotoutumisestaan. Tästä syystä hallintovaliokunta pitää nyt esityksessä ehdotettuja tavoitteita sekä vastuiden ja velvollisuuksien lisäämistä kannatettavina. Valiokunta katsoo, että sääntelyllä selkeytetään ja yhdenmukaistetaan kotoutumiseen liittyvää palveluprosessia ja tehostetaan resurssien käyttöä. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kannattaa lausunnossaan hallintovaliokunnalle esityksen tavoitteita ja pitää tärkeänä, että maahan muuttaneiden henkilöiden nopeaa kiinnittymistä työelämään ja yhteiskuntaan pyritään vahvistamaan. Kotoutumispalveluilla on perusteltua pyrkiä antamaan niihin osallistuville henkilöille valmiudet päästä työmarkkinoille ja pysyä työssä. Palveluja on tärkeää kehittää, ja erityisesti niiden vaikuttavuuden parantamiseen tulee panostaa. Hallintovaliokunta yhtyy edellä todettuun työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan näkemykseen mutta korostaa samalla, että työperäisen maahanmuuton ja kotoutumisen onnistumisen kannalta myös työnantajilla on keskeinen rooli. Valiokunnan näkemyksen mukaan työnantajien osallistumista maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseen tulee jatkossa vahvistaa ja kehittää. Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta pitää hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä sekä saamansa selvityksen perusteella esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta toteaakin, ettei se ehdota sääntelyyn varsinaisia sisällöllisiä muutoksia, mutta valiokunta huomioi mietinnössään lakiehdotuksiin muista hallituksen esityksistä ja lakimuutoksista johtuvat yhteensovittamistarpeet. Näin ollen hallintovaliokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muutosehdotuksin. Samalla valiokunta ehdottaa, että kotoutumiskoulutuksen laatukriteereitä koskeva lakialoite 21/2025 vp hylätään. Mietintöön liittyy kaksi vastalausetta. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Eduskunta on päättänyt kevätkaudella lukuisista perussuomalaisten pitkään peräänkuuluttamista uudistuksista. Maahanmuuton puolella on tehostettu palautuksia, otettu käyttöön kansalaisuuskoe ja kiristetty työperäisen hyväksikäytön rangaistuksia. Kotouttamisen velvoittavuutta on lisätty ja maahanmuuttajien sosiaaliturvan eriyttävä esitys saatu eduskuntaan. Uudistuksiin kuuluu myös nuorisorangaistuksen käytön tehostaminen ja lastensuojelulain uudistus. Maanviljelijöiden asema paranee uuden elintarvikemarkkinalain myötä, ja valkoposkihanhien aiheuttamiin tuhoihin puututaan viimeinkin. Lisäksi Bernerin taksiuudistusta on korjattu uudella taksilailla. Eikä tässä ole vielä läheskään kaikki. Kasvua ollaan todellakin saamassa käyntiin. Kysynkin pääministeriltä: millaisia uusia hyviä lainsäädäntömuutoksia hallitus vielä tuo eduskuntaan syyskaudella?

Arvoisa puhemies! Hyvää lainsäädäntötyötä on se, että viranomaisten välistä tiedonvaihtoa selkeytetään ja sujuvoitetaan. Tämä esitys mahdollistaa jatkossa sen, että rikoksiin voidaan puuttua ajoissa ja vankilaturvallisuutta voidaan vahvistaa. Siinä täsmennetään Rikosseuraamuslaitoksen oikeutta saada tietoja muilta viranomaisilta, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoilta sekä Maahanmuuttovirastolta, jotta rangaistusten täytäntöönpano voidaan toteuttaa turvallisesti ja suunnitelmallisesti. Lisäksi Rikosseuraamuslaitokselle annetaan mahdollisuus pyytää keskusrikospoliisilta lausunto siitä, onko vangin tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavan henkilön työnantajaksi ilmoitetulla yrityksellä kytköksiä vakavaan tai järjestäytyneeseen rikollisuuteen, jotta rikollisverkostojen vaikutus vankiloihin ja seuraamusten täytäntöönpanoon voidaan estää tehokkaammin. Siksi tämän esityksen ytimessä on turvallisemman yhteiskunnan rakentaminen. Arvoisa puhemies! Turvallisempi arki ei kuitenkaan rakennu vain sillä, että Rikosseuraamuslaitos saa käyttöönsä paremmin tärkeää tietoa. Tässä esityksessä selkeytetään myös sen mahdollisuuksia luovuttaa tietoja poliisille niin pyynnöstä kuin oma-aloitteisestikin tilanteissa, joissa on kyse vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta. Lakivaliokunta on tätä koskien esittänyt täsmennyksiä siihen, miten nämä luovutettavat tietosisällöt määritellään laissa. Onkin selvää, että tässä esityksessä viranomaisten välinen toimiva ja oikeutettu tiedonvaihto on turvallisemman yhteiskunnan keskiössä. Toimiva yhteydenpito siten parantaa turvallisuutta myös muiden rikosten selvittämisen osalta. Turvallisessa yhteiskunnassa ei ole sijaa työperäiselle hyväksikäytölle, harmaalle taloudelle, ihmiskaupalle eikä muullekaan rikolliselle toiminnalle. Nyt säädettävät muutokset mahdollistavat entistä paremmin riskiperusteisen valvonnan ja tehokkaamman puuttumisen epäkohtiin niin työelämässä kuin yhteiskunnassa yleisesti. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on ehdoitta tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen. Se on lakivaliokunnan huolellisen käsittelyn myötä entistä täsmällisempi ja tarkkarajaisempi, kun käsitellään salassa pidettäviä henkilötietoja, minkä vuoksi se myös suojelee jokaiselle kuuluvia perusoikeuksia tarpeellisella tavalla. Se on siten tasapainossa yhteisen turvallisuuden ja yksilölle kuuluvien perusoikeuksien välillä. Siksi tämä esitys on vahva ja kannatettava. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Tulevina vuosina Suomen budjettivajetta selittää vahvimmin kaksi teemaa: välttämättömät turvallisuusmenot, koska meidän on yksinkertaisesti pakko varautua puolustautumaan vihamielistä rajanaapuriamme vastaan, ja velkojen korot, jotka osittain johtuvat siitä, että aiemmat hallitukset ovat ottaneet surutta lisää velkaa tasapainottamatta valtion menoja. Vuonna 2030 pelkästään nämä kaksi osa-aluetta kattavat kaksi kolmannesta alijäämästä. Tärkein talouspoliittinen kysymys on siis pohjimmiltaan se, mitä teemme kaikille muille menoille, jotta saamme säilytettyä Suomen itsenäisyyden ja taloudellisen itsemääräämisoikeuden. Tällä hallituskaudella on viimein aloitettu sopeuttaminen ja rakenteelliset uudistukset, jotka olisi pitänyt, ja tietenkin kannattanut, tehdä jo aikoja sitten. Niiden rinnalla tarvitsemme kipeästi kasvua. Onneksi merkit ja arviot näyttävät nyt tällä hetkellä siltä, että kasvu on todellakin alkanut. Alkuvuonna 2026 Suomen kasvu oli nopeampaa kuin EU-maissa keskimäärin: investoinnit kasvoivat, vienti kasvoi ja myös yksityinen kulutus kasvoi. Arvoisa puhemies! Julkisen talouden suunnitelma on nyt tehty vuoteen 2030 saakka, mutta siihen liittyvät yksityiskohtaiset päätökset jäävät pitkälti seuraavan hallituksen toimeenpantaviksi. Vasemmistopuolueiden rakastamat veronkorotukset eivät millään tapaa ole järkevä ratkaisu valmiiksi korkean verotuksen maassa, koska työn tekemisen on oltava kannattavaa ja kannustavaa ja arjen kulujen tulee olla kohtuulliset. Arvoisa puhemies! Siksi myös ensi kaudella tulisi jatkaa toissijaisista menoista, kuten kehitysavusta, pähkähulluista ilmastotoimista ja maahanmuuton kuluista, leikkaamista ja laittaa suomalaisten pitkän aikavälin etu ensimmäiselle sijalle. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Suomen julkinen talous on vaikeassa tilanteessa. Siitä meillä ei taida olla erimielisyyttä. Väestö ikääntyy, meillä on heikko työllisyyskehitys, kasvavat korkomenot, turvallisuusympäristön murros ja ilmasto‑ ja luontokriisien aiheuttamat riskit. Nämä edellyttäisivät uskottavaa, johdonmukaista ja oikeudenmukaista talouspolitiikkaa, ja siihen tämä hallituksen julkisen talouden suunnitelma ei kerta kaikkiaan vastaa. Hallitus on väittänyt kerta toisensa jälkeen suomalaisille, että kipeitä leikkauksia tarvitaan, koska vaihtoehtoja ei ole, mutta talouspolitiikassa on aina kyse arvovalinnoista, ja tämä hallitus on tehnyt huonoja valintoja. Hallituksen talouspolitiikka on lisännyt lapsiperheköyhyyttä, hidastanut talouden elpymistä ja laiminlyönyt ympäristökriisien hoitamisen. Myös hallituksen omien talouspoliittisten tavoitteiden valossa puhutaan vakavasta epäonnistumisesta. Nettosopeutus on kovista puheista huolimatta kutistunut alle kolmeen miljardiin, ja velkasuhde jatkaa kasvuaan. Hallitus ei siis saavuta edes niitä tavoitteita, joiden nimissä se on leikannut koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja palveluista. Julkisen talouden suunnitelma jatkaa tällä epäonnistuneen politiikan tiellä. Arvoisa puhemies! Hallituksen höveli veropolitiikka on keskeinen syy siihen, miksi julkisen talouden sopeutus ei muodosta uskottavaa kokonaisuutta. Samaan aikaan kun pienituloiset lapsiperheet, pitkäaikaissairaat ja opiskelijat kantavat leikkausten taakkaa, hallitus alentaa yhteisöveroa. Verotulojen menetys on varma ja välitön, kasvuvaikutukset asiantuntija-arvioiden mukaan epävarmoja ja toteutuvat parhaimmillaankin vasta pitkällä aikavälillä. Tästä on vastuullisuus kaukana. Vihreät katsovat, että julkista taloutta on vahvistettava hallituksen linjaa vastuullisemmin. Veropohjaa tulisi vahvistaa asettamalla ympäristön kuormittamiselle asianmukainen hinta, uudistamalla osinkoverotusta sekä kaventamalla ansio‑ ja pääomatulojen verotuksen perusteettomia eroja. Näillä toimilla on myös laajaa asiantuntijatukea. Hallituksen ympäristö‑ ja talouspolitiikka ovat räikeässä ristiriidassa. Hallitus ilmoittaa sitoutuvansa esimerkiksi ilmastolain tavoitteisiin ja vihreän siirtymän edistämiseen, mutta julkisen talouden suunnitelma ei sisällä uskottavaa rahoitusta eikä riittäviä toimia ilmasto‑ ja luontotavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä voi tulla Suomelle erittäin kalliiksi. Korkea koulutustaso, toimivat sotepalvelut, vaikuttava ennaltaehkäisevä työ muun muassa järjestöissä, viranomaisten toimintakyky ja puhdas luonto eivät ole menokohteita vaan yhteiskunnan toimintakyvyn, osaamisen, työllisyyden, tuottavuuden, turvallisuuden ja pitkän aikavälin julkisen talouden kestävyyden perusta. Julkisen talouden vahvistaminen edellyttää myös laajaa hyväksyttävyyttä, eikä sitä synny politiikalla, jossa leikkausten taakka kohdistuu täysin epäoikeudenmukaisesti. Arvoisa puhemies! Lyhytnäköinen leikkauspolitiikka lykkää laskun tulevaisuuteen. Kun ennaltaehkäisevistä palveluista leikataan, ongelmat kasvavat ja siirtyvät kalliimpiin, korjaaviin palveluihin. Kun koulutuksesta tingitään, osaamisvaje syvenee. Kun lapsiperheköyhyys kasvaa, se nakertaa lasten tulevaisuuden mahdollisuuksia ja sitä kautta koko yhteiskunnan tulevaisuutta. On siis myös taloudellisesti kestämätöntä, että hallitus ei piittaa päätöstensä vaikutuksista ihmisiin ja ympäristöön. Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee talouspolitiikkaa, joka katsoo pidemmälle, panostuksiakin koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin, työperäisen maahanmuuton helpottamista, vihreän siirtymän investointien kotiuttamista. Nämä eivät ole vastakohtia julkisen talouden vahvistamiselle, ne ovat sen edellytys. Hallituksen valitsema tie vie Suomea väärään suuntaan. Se siirtää ongelmia seuraaville vuosille ja jättää seuraavalle hallitukselle entistä vaikeamman tilanteen: heikentyneen osaamispohjan, kasvaneen köyhyyden ja syventyneen ilmasto‑ ja luontovelan. Vihreiden vastalause tarjoaa vaihtoehdon ja 25 kohdan listan, jolla Suomen kurssia käännetään, joten teen vihreiden vastalauseen numero 3 mukaisen kannanottoehdotuksen. Kaksi ajankohtaista huomiota vielä loppuun. Kokoomus on erityisesti kunnostautunut vaatimaan muilta puolueilta tietoa siitä, miten julkista taloutta tulevalla vaalikaudella vahvistettaisiin. Haluan kuitenkin muistuttaa, että nimenomaan kokoomukselta tällaisia listoja, vaihtoehtoja ja konkreettisia esityksiä ei ole kuulunut. Päinvastoin kokoomuksen mittari on tällä hetkellä rutkasti miinuksella, kun ehdotukset keskittyvät erityisesti verojen alentamiseen. Taidan olla edelleen yksi niistä harvoista poliitikoista, jotka ovat esittäneet oman yhdeksän miljardin sopeutuskokonaisuutensa, ja kysyn, kuinka kauan kokoomus aikoo jatkaa sammutetuin lyhdyin kulkemista ja näiden omien esitystensä piilottamista suomalaisilta. Puolustusmenoista edustaja Sarkkinen puhui, ja olen varsin samaa mieltä monista niistä huomioista, mitä edustaja Sarkkinen nosti esiin. Täytyy kuitenkin korjata, että toisin kuin edustaja Sarkkinen antoi ymmärtää, tämä viime viikolla julkaistu puolustusmenoraporttihan ei ollut esitys, sitoumus tai lupaus siitä, miten puolustusmenoja tulevina vuosina kasvatettaisiin, vaan ikään kuin tällainen Puolustusvoimien listaus heidän tarpeistaan ja toiveistaan. Minusta on päivänselvää, että piikki ei ole auki Puolustusvoimille, eikä varmasti kukaan, joka Suomen talouden tilannetta seuraa, voi myöskään niin ajatella. Tämä raportti kyllä alleviivaa sitä, että Suomi tarvitsee erilaisia keinoja ja työkaluja siihen, miten tämä jo nyt päätetty ja yhdessä sovittu puolustusmenojen kasvattaminen, joka on mittaluokaltaan pienempi kuin tämä raportti, pystytään toteuttamaan. Suomen tuleekin edistää EU-tason ratkaisuja puolustusmenojen rahoittamiseksi ja sen talouspoliittisen liikkumavaramme turvaamiseksi. EU:n puolustuspoikkeama auttaa ottamaan huomioon tämän poikkeuksellisen turvallisuustilanteen, mutta sen ajallinen rajaus vuoteen 28 jättää avoimeksi kysymyksen siitä, miten tämän jälkeen kasvavat puolustusmenot sovitetaan yhteen julkisen talouden kanssa. Siksi Suomen tulisi aktiivisesti tavoitella puolustuspoikkeaman jatkoa vuoden 28 jälkeen, jotta puolustusmenot eivät johda kohtuuttomaan paineeseen leikata muista kokonaisturvallisuuden kannalta välttämättömistä menoista.

Kiitoksia, kunnioitettu herra puhemies! Tosiaan käsittelemme tätä lisätalousarviota, ja lisätalousarvion hintalappu on 289 miljoonaa euroa. Sehän tarkoittaa sitä, että otetaan velanottoa tuo kyseinen summa tällä lisätalousarviolla. Siellä on kyllä hyviä asioita, niin kuin edustaja Rasinkangas toi esille. Toivotaan, että tällä satsauksella sitten tosiaan tämä korjausrakentaminen lähtee, ja niin kuin puhuitte, sillä olisi jopa miljardin mahdollisuuksia tulopuolelle lisää, niin toivotaan näin, että se tapahtuu. Herra puhemies! Mutta minä ihmettelen tätä maahanmuuton roimaa rahoituskorotusta tässä lisätalousarviossa. Minä tätä kysyin valtiovarainministeri Riikka Purralta aikaisemmin päivällä keskustelussa, mutta pohjustan nyt tässä omassa puheenvuorossani sitä, mihin tämä perustui. Siis tähän lisätalousarvioesitykseen sisältyy aika roimat korotukset pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottorahoitukseen. Siihen vastaanottorahoitukseen tulee lisärahaa 66,7 miljoonaa euroa, sekä vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettaviin tukiin tulee vielä lisäkorotus 15,3 miljoonaa euroa. Näitä molempia korotuksia, herra puhemies, voidaan pitää huomattavina, koska varsinaisessa talousarviossa tälle vuodelle, vuodelle 2026, summat olivat 80,8 miljoonaa euroa sekä 18,4 miljoonaa euroa. Eli nyt hallitus pyytää lisäämään määrärahoja lähes tuplaten. Tässä hallituksen esityksessä tätä korotusta perustellaan seuraavasti: ”Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon sekä vastaanoton asiakkaille maksettaviin tukiin ehdotetaan yhteensä 82 miljoonaa euron määrärahalisäystä. Tarvearvioinnin nousu aiheutuu maahanmuuttoa koskevan ennusteen päivityksestä sekä sen mukaisesta vastaanoton piirissä olevien henkilöiden arvioidun määrän kasvusta.” No, minä kysyin tätä valtiovarainministeri Purralta, ja hän sitten totta kai toi esille tämän, että nämä rahat liittyvät ukrainalaisten siirtymiseen vastaanottopalveluihin, minkä hän uskoi myös minun tietävän. Herra puhemies! Minähän tiesin sen, mutta minä kysyin valtiovarainministeri Purralta, mihin perustuu tämä, että puoleenväliin ollaan tätä budjettikautta päästy ja ollaan pyytämässä sitten perussuomalaisen valtiovarainministerin toimesta lisärahoitusta tänne maahanmuuton suuntaan. Tässä vaiheessa minä haluan nyt muistuttaa perussuomalaisia, että oppositiossa ollessaan perussuomalaiset vaativat kaikenlaisten maahanmuuttorahojen nollaamista ja oppositiossa ollessaan perussuomalaiset rakensivat vaihtoehtobudjettiinsa sitten siitä koituvaa jakovaraa, että kun maahanmuutosta leikataan, niin sitten on jakovaraa muualle. Ratkaisu oppositiossa ollessaan perussuomalaisilla oli se, että laitetaan Suomen rajat kiinni, ja nyt hallitusvastuussa, vaikka paalupaikka on nollata — huom. nollata — maahanmuuton rahoitus valtiovarainministeri- ja sisäministeripuolueena, kuitenkin sadat miljoonat eurot virtaavat hallituksen budjeteissa, ja nyt sitten vielä pyydetään lisää rahaa lisätalousarvioesityksen mukaisesti. Sisäministeri Rantanen totesi vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen, että Suomi ei voi kansainvälisten velvoitteiden takia sulkea rajoja turvapaikanhaulta. Nyt kyllä täytyy todeta, että perussuomalaisten puheiden ja tekojen välillä on aika selkeä ero. Minä haluan muistuttaa tästä, että 82 miljoonaa laitetaan lisää rahaa tuonne maahanmuuttoon, meillä on samaan aikaan lapsiperheköyhyys Suomessa, se lisääntyy koko ajan, ja vanhukset jäävät vaille asianmukaista hoivaa hallituksen leikkausten takia, mutta kyllä lisätalousarviossa löytyy rahaa 82 miljoonaa euroa sitten tähän maahanmuuton suuntaan. Mutta se kysymys vaan oli valtiovarainministerille, miksi tätä laskuoppia ei käyty jo silloin viime syksynä, kun budjettia tehtiin tälle vuodelle, vaan — yllätys, yllätys — sitten löytyi lisärahoitus tähän suuntaan. — Herra puhemies, olen puhunut.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen toinen lisätalousarvio on kokonaisuus, joka vahvistaa Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja työllisyyttä ja vauhtiin lähtenyttä talouskasvua. Erityisen myönteistä on se, että lisätalousarvio sisältää merkittäviä panostuksia puolustukseen ja turvallisuuteen. Määrärahoja kohdennetaan muun muassa droonien torjuntaan ja puolustuskyvyn vahvistamiseen. Hallituksen tehtävä on varmistaa, että viranomaisilla ja Puolustusvoimilla on käytössään tarvittavat välineet vastata uusiin uhkiin. Lisätalousarvio sisältää myös useita maahanmuuttopolitiikan kiristysten toimeenpanoon liittyviä lisämäärärahoja. Maastapoistamis- ja noutokuljetuksiin osoitetaan lisää resursseja, ja ulkomaalaislain muutosten toimeenpanoon varataan määrärahoja. Maasta poistamiseen ja karkottamiseen käytettävät lisämäärärahat maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin, sillä maasta poistettu henkilö ei enää aiheuta Suomessa asumiseen, vastaanottojärjestelmään, sosiaalipalveluihin, viranomaisiin tai muihin julkisiin palveluihin liittyviä kustannuksia. Arvoisa puhemies! Huoltovarmuuden näkökulmasta erityisen tärkeä ratkaisu on kymmenen miljoonan euron määräraha turpeen varmuusvarastointiin. Turve on kotimainen energialähde, jonka saatavuus kriisitilanteissa voidaan turvata omilla päätöksillämme. Siksi turpeen saanti on huoltovarmuuden kannalta välttämätöntä. Suomessa on oltava riittävä varautuminen tilanteisiin, joissa tuontienergian saatavuus heikkenee tai energiajärjestelmään kohdistuu vakavia häiriöitä. Hallituksen päätös turpeen varmuusvarastoinnista sekä tuleva uusi tukimalli vahvistavat Suomen kriisinkestävyyttä ja energiaomavaraisuutta. Talouskehityksen osalta lisätalousarvio sisältää myös rohkaisevia uutisia. Tuloarviota voidaan korottaa, ja erityisen huomionarvoista on arvonlisäverokertymän arvioitu 122 miljoonan euron lisäys. Tämä kertoo siitä, että talouden suunta on vihdoin kääntynyt. Suomen talous kasvoi alkuvuonna Euroopan nopeinta tahtia, ja maksukorttidata osoittaa yksityisen kulutuksen elpyvän. Vaikka haasteita edelleen on, on suunta kääntynyt. Talouskasvu syntyy työnteon, yrittämisen ja investointien edellytyksiä vahvistamalla. Hallituksen politiikka alkaa purra, ja se näkyy myös talouden tunnusluvuissa. Arvoisa puhemies! Lisätalousarviossa käynnistetään myös määräaikainen korjausrakentamisen kokonaisuus, jonka tavoitteena on vauhdittaa jopa miljardin euron edestä taloyhtiöiden remontteja. Ratkaisu on järkevä. Rakennusalalla vaikeudet johtuvat tällä hetkellä ennen kaikkea uudisrakentamisen heikosta kysynnästä. Sen sijaan, että valtio pyrkisi keinotekoisesti synnyttämään uutta rakennuskuplaa, suunnataan toimenpiteet olemassa olevan rakennuskannan korjaamiseen ja ylläpitoon. Samalla lisätalousarviossa käynnistetään uusia liikennehankkeita eri puolilla Suomea. Arvoisa puhemies! Pitkäaikaistyöttömyys on yksi Suomen sitkeimmistä ongelmista. Siksi on perusteltua kohdentaa 20 miljoonaa euroa pitkäaikaistyöttömien osaamisseteliin. Talouskasvukaan ei automaattisesti auta niitä ihmisiä, jotka ovat olleet pitkään työmarkkinoiden ulkopuolella. Osaamisen vahvistaminen antaa mahdollisuuden löytää uusi työpaikka ja parantaa omaa asemaa työmarkkinoilla. Kaiken kaikkiaan tämä lisätalousarvio vahvistaa Suomen turvallisuutta ja huoltovarmuutta ja parantaa entisestään talouskasvun edellytyksiä. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Työperäinen hyväksikäyttö on vakava ongelma, johon on puututtava nykyistä tehokkaammin. Työperäisen hyväksikäytön osalta olemme saaneet järkyttäviä esimerkkejä niin teollisuudessa kuin marja-alallakin. Hallituksen esitys on lähtökohtaisesti oikeansuuntainen, ja sen tavoitteita voidaan pitää kannatettavina, mutta rehellisesti sanottuna tämä ei vielä riitä. Hallitus puhuu paljon työelämän pelisäännöistä ja työmarkkinoiden toimivuudesta. Jos tavoitteena todella on kitkeä työperäistä hyväksikäyttöä, pitäisi puuttua sen kaikkein yleisimpään ja konkreettisimpaan muotoon, alipalkkaukseen. Mikä viesti lähtee työntekijälle, joka tekee työnsä mutta saa väärin ja jopa rikollisesti toimivalta työnantajalta liian pientä palkkaa? Entä mikä viesti lähtee epärehelliselle työnantajalle, joka rakentaa kilpailuetunsa maksamalla palkkaa työntekijälle vähemmän kuin työehtosopimus tai laki edellyttää? Tällä esityksellä puututaan osaan ongelmista, mutta tahallinen alipalkkaus jää edelleen liian usein ilman riittäviä seuraamuksia. Juuri tässä kohtaa hallituksen rohkeus loppuu. Jos aidosti hallitus haluaisi vähentää työperäistä hyväksikäyttöä, ensimmäinen ja luontevin askel olisi alipalkkauksen kriminalisointi. SDP:n kansanedustaja Kim Berg on jo aiemmin esittänyt tätä lakialoitteellaan. Mallia ei tarvitsisi hakea kaukaa. Esimerkiksi Norjassa on katsottu, että alipalkkauksessa on kyse työntekijän kustannuksella hankitusta perusteettomasta taloudellisesta hyödystä. Se on väärin työntekijää kohtaan, väärin rehellisiä yrityksiä kohtaan, joita onneksi on kyllä paljon, ja väärin koko yhteiskuntaa kohtaan. Siksi on vaikea ymmärtää hallituksen linjaa. Työelämään on kyllä löydetty keinot heikentää työntekijöiden asemaa, mutta silloin kun pitäisi vahvistaa työntekijöiden suojaa hyväksikäyttöä vastaan, toimet jäävät puolitiehen — hallituksen tahto ja rohkeus pettää. Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys vie asioita oikeaan suuntaan mutta liian varovaisesti. Jos hallitus todella haluaa kitkeä työperäistä hyväksikäyttöä, sen on oltava valmis myös kriminalisoimaan tahallinen alipalkkaus — muuten puheet ja tehot eivät kohtaa. Siksi SDP pitää alipalkkauksen kriminalisointia edelleen välttämättömänä jatkotoimena ja odottaa hallitukselta huomattavasti vahvempia toimia työntekijöiden oikeuksien turvaamiseksi. Arvoisa rouva puhemies! Edellä kuvaamistani syistä johtuen kannatan edustaja Viitalan tekemää vastalauseen mukaista lausumaehdotusta. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Työperäinen hyväksikäyttö on Suomessa vakava ja liian yleinen ongelma. Viime aikojen uutisointi on osoittanut, että kyse ei ole yksittäistapauksista vaan ilmiöstä, joka koskettaa monia työntekijöitä eri toimialoilla. Siksi on tärkeää, että lainsäädäntö antaa viranomaisille riittävät keinot puuttua hyväksikäyttöön tehokkaasti ja ennalta ehkäisevästi. Hallituksen esitys sisältää useita tarpeellisia ja kannatettavia uudistuksia: törkeän kiskonnan työelämässä lisääminen rikoslakiin sekä rangaistusten kiristäminen vakavimmissa tapauksissa ovat tervetulleita muutoksia. Samalla on kuitenkin todettava, etteivät nämä muutokset yksistään riitä ratkaisemaan työperäisen hyväksikäytön ongelmaa. Tarvitsemme edelleen vahvempia ja laajempia keinoja, jotta hyväksikäyttöön voidaan puuttua nykyistä tehokkaammin. Tämän vuoksi esitämme vastalauseessamme lausumaa, jossa edellytetään hallitusta käynnistämään valmistelu alipalkkauksen kriminalisoimiseksi sekä arvioimaan valmistelun yhteydessä muun muassa Norjan mallin mukaista sääntelyä. Alipalkkauksen kriminalisointi olisi selkeä, oikeudenmukainen ja vaikuttava keino torjua työperäistä hyväksikäyttöä. Myös useat ammattiliitot ovat kannattaneet tätä ajatusta. Nyt käsiteltävänä oleva kiskontaa työelämässä koskeva säännös mahdollistaa puuttumisen vain osaan alipalkkaustapauksista. Erillinen alipalkkauksen kriminalisointi laajentaisi merkittävästi viranomaisten mahdollisuuksia puuttua väärinkäytöksiin. Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että palkan tai sen osan maksamatta jättäminen olisi jo sellaisenaan rangaistavaa. Arvoisa puhemies! Hallitusta on syytä kiittää siitä, että nämä tärkeät esitykset on tuotu eduskunnan käsiteltäväksi. Ne ovat askel oikeaan suuntaan. Työperäisen hyväksikäytön laajuus kuitenkin osoittaa, että työtä on vielä paljon tehtävänä. Tarvitsemme jatkossakin määrätietoisia toimia, jotta hyväksikäytölle ei ole sijaa suomalaisessa työelämässä. Tämän vuoksi, arvoisa puhemies, esitän vastalauseen 1 mukaisen lausumaehdotuksen, joka kuuluu seuraavasti: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy lainvalmisteluun alipalkkauksen kriminalisoimiseksi arvioiden tätä varten ainakin Norjassa käytetyn alipalkkauksen mallin.” — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Työperäinen hyväksikäyttö loukkaa vakavasti työntekijöiden oikeuksia ja vääristää rehellistä työelämää. Siksi hallituksen esitys on tarpeellinen ja perusteltu. Esityksessä rikoslain kiskonnan tapaista työsyrjintää koskeva sääntely korvataan selkeämmällä kiskontaa työelämässä koskevalla rikoksella. Samalla säädetään uutena rikoksena törkeä kiskonta työelämässä, josta voidaan tuomita jopa neljän vuoden vankeusrangaistus. Rangaistuksia kiristetään ja viranomaisille annetaan nykyistä tehokkaampia keinoja puuttua vakaviin väärinkäytöksiin. Suomessa pitää voida tehdä työtä turvallisesti ja lainmukaisissa oloissa. Työntekijöiden hyväksikäyttö, alipalkkaus, uhkailu ja ihmisten riippuvaisen aseman hyödyntäminen eivät kuulu suomalaiseen työelämään. Lakivaliokunta toteaa, että nykyinen sääntely on ollut osittain hajanaista. Tämän vuoksi rikosten tunnistaminen ja tutkinta ovat olleet vaikeita. Selkeämpi lainsäädäntö helpottaa viranomaisten työtä ja parantaa myös uhrien oikeusturvaa. Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä on tärkeää myös se, että työelämässä tapahtuva kiskonta voi jatkossa johtaa liiketoimintakieltoon. Yrityksille pitää tulla todellisia seurauksia vakavista väärinkäytöksistä. Rehellisesti toimivien yritysten kilpailuasemaa pitää suojella. Törkeän kiskonnan lisääminen telekuuntelun mahdollistavien rikosten joukkoon antaa poliisille lisää keinoja puuttua järjestelmälliseen hyväksikäyttöön. Vakava ja suunnitelmallinen rikollisuus vaatii tehokkaita tutkintakeinoja. Työperäinen hyväksikäyttö liittyy monesti ulkomaalaisen työvoiman väärinkäyttöön, jossa työntekijä on heikossa asemassa kielitaidon, oleskeluluvan tai taloudellisen tilanteen vuoksi. Juuri siksi lainsäädännön pitää suojata heikommassa asemassa olevia nykyistä paremmin. Suomessa työnteon kuuluu perustua reiluihin sääntöihin, laillisiin työehtoihin ja siihen, että työntekijöitä kohdellaan ihmisarvoisesti. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Kansalaisuus on tosiaan onnistuneen kotoutumisen, vastuunkannon, nuhteettomuuden ja yhteiskunnan sääntöjen noudattamisen tulosta. Hallituksen uudistukset kansalaisuuden saamisen edellytyksistä on toteutettu kolmessa vaiheessa, joista tämä käsittelyssä oleva on nyt sitten viimeinen. Tässä esityksessä siis puhutaan kansalaisuuskokeesta, jolla mitattaisiin tietoa suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta ja perusperiaatteista. Tarkoituksena on, että Suomen kansalaisuutta hakevat ovat perehtyneet yhteiskuntaamme ja sen toimintatapoihin ja perusperiaatteisiin. Tämä tietenkin mahdollistaa aktiivista yhteiskunnan osallistumista ja osallistamista. Hallinnon vastuu tästä koejärjestelmästä olisi Maahanmuuttovirastolla, ja tämän esityksen mukaan kansalaisuuskokeen käyttöönotto aiheuttaakin noin reilun neljän miljoonan euron kertaluontoiset kustannukset sekä pysyvät reilun kahden miljoonan vuotuiset kustannukset. Onkin tärkeää ja huomioitavaa, että seurataan, miten tutkinto vaikuttaa viraston resursseihin, kun kokonaisuudesta tulee tietysti näitä uusia vastuita ja tehtäviä. Tämä on huomioitava senkin takia, että näistä esityksistä virastolle on tullut muitakin tehtäviä, ja siksi on hyvä seurata resursoinnin osalta säännöllisesti ja tarvittaessa sitä, miten kokonaisarviointi tässä toteutuu. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Suomen kansalaisuus ei ole kertakäyttötavaraa tai mitään sellaista, mitä haluamme antaa kenelle tahansa. Se ei ole itsestäänselvyys, vaan se on yksi arvokkaimmista asioista, joita valtio voi myöntää yksittäiselle ihmiselle. Se ei myöskään ole pelkkä passi, vaan se on osa jotain paljon merkityksellisempää. Se on osoitus siitä, että me olemme osa samaa yhteiskuntaa ja meillä on keskenämme samat säännöt, oikeudet ja velvollisuudet. Siksi vähintä, mitä voimme vaatia Suomen kansalaisuutta hakevalta, on se, että häneltä edellytetään perustietoja suomalaisesta yhteiskunnasta, ja siihen tarvitsemme kansalaisuuslain muutosta. Arvoisa puhemies! Me perussuomalaiset olemme jo pitkään vaatineet, että Suomen kansalaisuutta hakevan täytyy osoittaa olevansa kansalaisuuden arvoinen. Jatkossa kansalaisuutta hakevan tulee osoittaa tuntevansa suomalaisen yhteiskunnan toimintaa ja perusperiaatteita sekä kyetä kertomaan omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tässä maassa. Tämä tapahtuisi pääsääntöisesti niin kutsutulla kansalaisuuskokeella. Mikäli henkilö on jo suorittanut Suomessa suomen- tai ruotsinkielisen ylioppilas- tai korkeakoulututkinnon, erillistä koetta ei tarvitsisi tehdä. Jos myönnämme ihmiselle Suomen kansalaisuuden, meidän tulee varmistua siitä, että hän ymmärtää esimerkiksi sen, miten Suomessa tehdään päätökset, miten demokratia toimii, mitä kaikkea laki edellyttää kansalaiselta, mitä oikeuksia ihmisillä Suomessa on, mitä sukupuolten välinen tasa-arvo tarkoittaa ja minkälaiset arvot meidän suomalaisessa yhteiskunnassamme ovat tärkeitä. Arvoisa puhemies! Kansalaisuuskoe ei ole mikään uusi keksintö. Vastaavanlainen koe on itse asiassa ollut jo pitkään käytössä monissa eri maissa. Tämä ei siis ole mikään erikoisuus, vaan jatkossa Suomi toimii samalla tavalla kuin monessa muussakin maassa toimitaan, jos joku haluaa saada maan kansalaisuuden. Kansalaisuuden ehtoja on muutenkin kiristetty tällä hallituskaudella, mikä on ainoa oikea kehityssuunta. Esimerkiksi asumisaikavaatimusta on pidennetty kahdeksaan vuoteen. Itsensä ja perheensä pitää elättää omalla työllä, ja taustojen pitää olla nuhteettomat. Kansalaisuuskoe vain täydentää osaltaan näitä vaatimuksia. Arvoisa puhemies! Ennen kuin voimme edes ajatella antavamme jollekulle Suomen kansalaisuuden, on tiettyjä perusasioita, jotka pitää hallita. Ensin opitaan suomen kieli, opitaan suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista sekä sitoudutaan yhteisiin sääntöihin ja lakeihin. Ihmisen tulee sopeutua meidän tapaamme elää ja elättää itsensä sekä perheensä tässä maassa. Jos kaikki menee hyvin ja ihmisestä tulee aidosti suomalaisen yhteiskunnan jäsen, hän on ansainnut kansalaisuuden. Kriteerit tulee pitää korkealla, sillä sitähän se kansalaisuuskin on: arvokas saavutus, jota pitää vaalia myös sen saamisen jälkeenkin. Arvoisa puhemies! Jotkut ovat vastustaneet tätä esitystä sillä perusteella, että kansalaisuuskoe voisi aiheuttaa stressiä tai estää kansalaisuuden saamisen. Meillä vaaditaan jo nyt esimerkiksi suomen kielen taidon osoittamista osana kansalaisuuden saamista. Ei ole liikaa vaadittua, että siinä samalla ihmisen täytyy osata perusasiat suomalaisesta yhteiskunnasta. Myös hakija voi olla ylpeä itsestään läpäistessään kansalaisuuskokeen, koska hänellä on silloin todistetusti perusasiat hallussa. Ja jos pelkkä kansalaisuuskoe aiheuttaa liikaa stressiä hakijalle, niin sitten sitä ei ehkä kannata hakea ollenkaan. Arvoisa puhemies! Olen hyvin tyytyväinen, että olemme tällä hallituskaudella saaneet kiristettyä merkittävästi maahanmuuttoon liittyviä lakeja, jotka ovat olleet liian löysällä pohjalla aivan liian pitkään. Jatkossa myös Suomen kansalaisuuden saamisen ehdot ovat entistä tiukemmat, jotta kansalaisuuden saisivat vain ja ainoastaan ne ihmiset, jotka sen aidosti ansaitsevat. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tämä perussuomalaisten puolueen varapuheenjohtajan, kansanedustaja Keskisarjan puhe osoitti, että ehkä sitä kansalaisuuskoetta pitäisi soveltaa sinne perussuomalaisiinkin, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] että pysyisi keskustelu sivistyneenä. On järkyttävää kerta toisensa jälkeen kuulla tässä salissa näin rasistista ja naisvihamielistä puhetta. Arvoisa puhemies! Kansalaisuuden saamisen ehtoja on todella tällä hallituskaudella kiristetty usealla esityksellä, ja käsittelyssä olevan kansalaisuuslain muutoksen julkilausuttuna tavoitteena on, että kansalaisuutta hakeva osoittaa onnistuneensa kotoutumisessa. Samaan aikaan Orpon hallitus on tuonut lukuisia lainsäädäntöesityksiä, joilla nimenomaan maahanmuuttajien asemaa on kiristetty. Samaan aikaan eduskunta käsittelee kotoutumislain muutoksia, joilla leikataan 36 miljoonaa euroa kotoutumisen rahoista kunnissa. Kuntaliitto on laskenut, että hallitus on leikannut tähän mennessä kotoutumisesta kaudellaan yhteensä jo 156 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti kunnat saivat kotoutumis- ja työllisyyspalvelut vastuulleen viime vuoden alussa. Palvelut siirrettiin kuntien vastuulle valmiiksi aliresursoituina, ja samalla kunnilta on leikattu massiivisia määriä muun muassa leikkaamalla peruspalveluiden valtionosuuksista. Leikkaukset kotoutumisen rahoitukseen vaikeuttavat kuntien mahdollisuuksia järjestää riittäviä, laadukkaita palveluita. Kotoutumisen vastuuta siirretään siis yksilöille ilman vastavuoroista yhteiskunnan sitoutumista tarvittavaan kotoutumisen tukeen. Tämä yhtälö on kestämätön eikä tue tämän kansalaislain muutosten tavoitteiden toteutumista. Kansalaisuuskoetta ei tulisi ottaa käyttöön tilanteessa, jossa hallitus on jo leikannut kotoutumispalveluista, kotouttamista tukevilta järjestöiltä sekä kunnilta, joilla kotoutumispalveluiden järjestämisvastuu on. Kannatan siksi edustaja Alametsän tekemää hylkäysesitystä.

Arvoisa puhemies! Kansalaisuuskoe on hyvä lisä nykyiseen järjestelmäämme. On perusteltua, että Suomen kansalaisuutta hakevalla henkilöllä on riittävät perustiedot suomalaisesta yhteiskunnasta, sen oikeuksista, velvollisuuksista ja keskeisistä toimintaperiaatteista. Kansalaisuuden saaminen on merkittävä askel ihmiselle, joka on rakentanut elämänsä Suomeen. Siksi on kohtuullista odottaa, että kansalaisuuden hakija tuntee suomalaisen yhteiskunnan perusteita, kuten perus- ja ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta, sukupuolten tasa-arvoa sekä yhteiskunnan keskeisiä pelisääntöjä. Parhaimmillaan kansalaisuuskoe tukee kotoutumista, vahvistaa osallisuutta ja kannustaa perehtymään suomalaiseen yhteiskuntaan. On tärkeää, ettei kansalaisuuskoetta nähdä irrallisena testinä, vaan osana laajempaa kotoutumisen kokonaisuutta. On kuitenkin syytä korostaa, että onnistuneen kotoutumisen tärkein edellytys on edelleen kielitaito. Suomen tai ruotsin kielen osaaminen on avain esimerkiksi työelämään, koulutukseen ja täysipainoiseen osallistumiseen yhteiskunnassamme. Siksi kielikoulutukseen ja kielen oppimisen mahdollisuuksiin on panostettava nykyistä vahvemmin. Samalla on huolehdittava siitä, että kotoutumispalvelut ovat saatavilla heti maahan saapumisesta lähtien. Mahdollisimman nopea aloitus kieliopinnoissa, ohjauksessa ja muissa kotoutumista tukevissa palveluissa antaa parhaat mahdollisuudet rakentaa elämää Suomessa ja kiinnittyä osaksi yhteiskuntaa. Kun yhteiskunta tarjoaa toimivat palvelut ja aidot mahdollisuudet kotoutumiseen, voidaan myös yksilöltä odottaa aktiivista osallistumista ja vastuunkantoa omasta kotoutumisestaan. Arvoisa puhemies! Kansalaisuuskoe voi olla toimiva väline suomalaisen yhteiskunnan tuntemuksen vahvistamisessa. Sen onnistuminen riippuu kuitenkin ennen kaikkea siitä, että kotoutumisen palvelut, kielikoulutus ja viranomaisten resurssit ovat kunnossa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Suomen kansalaisuutta hakevalta edellytetään tällä hetkellä nuhteettomuutta, riittävää toimeentuloa, kielitutkinnon läpäisemistä ja kahdeksan vuoden asumisaikaa Suomessa. Hallitus esittää lisäksi kansalaiskoetta. Kansalaistaidot ovat tietenkin tärkeitä, mutta jo nyt kansalaisuushakemuksen käsittelyaika Maahanmuuttovirastossa on keskimäärin 34 kuukautta. Kansalaisuuskoe lisäisi byrokratiaa ja pitkittäisi näitä käsittelyaikoja. Kokeen onnistunut toteuttaminen vaatisi merkittäviä taloudellisia panostuksia. Samalla kuitenkin kotoutumispalveluiden rahoitusta ja saatavuutta on heikennetty. Tässä taloustilanteessa kansalaiskoetta järkevämpi kohde käyttää rahaa olisi esimerkiksi kielikoulutuksen lisääminen, sillä sen saatavuudessa on tällä hetkellä merkittäviä ongelmia. Arvoisa puhemies! Edellä olevan perusteella ehdotan, että lakiehdotukset hylätään. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Suomen kansalaisuus on arvokas asia. On täysin kohtuullista vaatia, että kansalaisuutta hakeva tuntee suomalaisen yhteiskunnan perusasiat, lait, oikeudet ja velvollisuudet sekä osaa suomen tai ruotsin kieltä riittävällä tasolla. Esityksessä kansalaisuuden saaminen edellyttää jatkossa kansalaisuuskokeen suorittamista tai vastaavien tietojen osoittamista opinnoilla. Kansalaisuuskokeessa mitataan tietoja suomalaisesta yhteiskunnasta, lainsäädännöstä, tasa-arvosta, oikeuksista ja velvollisuuksista sekä Suomen historiasta ja kulttuurista. Samalla hakijan pitää osoittaa riittävä suomen tai ruotsin kielen taito. Kansalaisuuskoe kuuluu laajempaan kansalaisuuslain uudistukseen, jossa ehtoja on jo kiristetty asumisajan, nuhteettomuuden ja toimeentulon osalta. Tavoitteena on vahvistaa kotoutumista, työntekoa ja suomalaisen yhteiskunnan sääntöjen noudattamista. Suomeen muuttavan pitää ymmärtää, miten suomalainen yhteiskunta toimii. Pitää tuntea suomalaiset lait, sananvapaus, tasa-arvo ja yhteiset pelisäännöt. Kansalaisuuden mukana tulee vastuu. Kansalaisuutta ei pidä myöntää henkilölle, joka ei kykene osallistumaan yhteiskuntaan tai joka rikkoo jatkuvasti suomalaisen yhteiskunnan sääntöjä. Hyvä ratkaisu on myös se, että suomalaisen ylioppilas- tai korkeakoulututkinnon suorittanut voi osoittaa osaamisensa sitä kautta. Jos henkilö on jo opiskellut Suomessa suomeksi tai ruotsiksi, uusia kokeita ei tarvita. Vastaavat vaatimukset ovat käytössä monissa Euroopan maissa. Norjassa ja Tanskassa kansalaisuuskoe kuuluu jo järjestelmään, ja myös Ruotsi valmistelee vastaavaa mallia. Suomessa tehdään samansuuntaisia ratkaisuja kuin muualla Pohjoismaissa. Kansalaisuuskokeen tulee olla selkeä, tasapuolinen ja käytännöllinen. Kysymysten tulee liittyä tavalliseen elämään ja suomalaisen yhteiskunnan perusteisiin. Suomen kansalaisuuden pitää perustua siihen, että ihminen osaa kieltä, tuntee maan tavat ja lait, käy töissä tai pyrkii töihin sekä haluaa aidosti olla osa Suomea. Suomen kansalaisuus on palkinto onnistuneesta kotiutumisesta.

Arvoisa puhemies! Suomen kansalaisuus on yksi yhteiskuntamme vahvimmista siteistä. Se ei ole pelkkä hallinnollinen päätös vaan luottamuksen osoitus. Se on lupaus siitä, että kansalaisuuden saanut henkilö sitoutuu Suomen lakeihin, arvoihin ja yhteisiin pelisääntöihin. Lausunnossa lähdetään liikkeelle oikeasta ja tarpeellisesta perusajatuksesta: kansalaisuus ei ole automaatio, se on onnistuneen kotoutumisen tulos. Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta on vakavasti ja harkitusti lausunut kansalaisuuteen liittyvistä ehdoista, jotta ne seuraisivat tämän päivän tilannekuvaa. Olemme päättäneet asumisajan pidentämisestä sekä nuhteettomuudesta ja toimeentuloedellytysten tiukentamisesta. Nyt käsiteltävä kansalaisuuskokeeseen liittyvä lainmuutos täydentää tätä kokonaisuutta loogisesti ja vastuullisesti. Se varmistaa, että Suomen kansalaisuuden saavalla on perustiedot siitä, miten suomalainen yhteiskunta toimii, mitä oikeuksia kansalaisilla on sekä mitä velvollisuuksia niihin liittyy. Tämä on tärkeä osa kansalaisuuteen sitoutumista. Arvoisa puhemies! Yhteiskunnan turvallisuus rakentuu pitkälti luottamuksesta, luottamuksesta siihen, että samassa yhteiskunnassa elävät ihmiset tuntevat ja noudattavat yhteisiä sääntöjä. Kansalaiskoe vahvistaa tätä perustaa. Se tukee kotoutumista, ehkäisee eriytymistä ja on samalla ennaltaehkäisevää turvallisuuspolitiikkaa. On myös todettava, ettei Suomi ole tässä poikkeus. Kansalaisuuden edellytyksiin kuuluva yhteiskuntatiedon osoittaminen on käytössä monissa muissa Euroopan maissa. On ollut perusteltua, että Suomessa kansalaisuuden saavuttaminen edellyttää ymmärrystä suomalaisesta demokratiasta, oikeusvaltiosta ja yhteisistä arvoista. Vain siten voimme suojata sisäistä turvallisuuttamme kuormittumiselta tässä ajassa. Kannatan esitystä. Lisäksi valiokunnan mietintö täydentää esitystä, ja se on nyt aivan erinomainen. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Iloitsen kansalaisuuslaista niin, että riennän asioiden edelle. Lakihan laittaa kansalaisuuden havittelijan kokeeseen todistamaan tietonsa Suomesta. Laadin valmiiksi kysymykset, helppoja monivalintoja siltä varalta, että suorittajalla on kognitiivisia haasteita. No, eka on itse asiassa vaikea. Tietääkö moni tässä salissakaan vastausta? Suomalainen sielunmaisema pohjautuu a) monikulttuuriseen tulkkaukseen ja kotouttamisteollisuuden palveluihin, b) supisuomalaisten alistamiseen, rasismiuikutukseen ja kansalliseen itseinhoon, c) Suomen kansalliskieliin, kirjallisuuteen, Suomen historiaan ja kristillisiin hyveisiin Toinen kysymys: Suomen kansalaisen on noudatettava a) šariaa ja muuta pakolaismaiden uskonnon pakotusta, b) perinteitä ja tapoja, jotka toimivat loistavasti Afganistanissa, Irakissa ja Somaliassa, c) Suomen lakia. Kolmas kysymys — valitettavasti tarpeen taas viime päivien rikosuutisten takia: Suomessa miehellä on oikeus harjoittaa sukupuoliyhteyttä a) alisteisten vaimojensa ja klaanin päämiesten valitseman neitsyen kanssa, b) lupaa kyselemättä kenen tahansa naikkosen kanssa, joka aiheuttaa himoittavuutensa esimerkiksi vähäpukeisuudella tai humalatilalla julkisella paikalla, c) vain kera täysi-ikäisen ja tolkullisen naisen tai miehen, joka vapaaehtoisesti suostuu kanssakäymiseen. Vika kysymys. Suomessa on yhteisöllisesti hyväksyttävää a) peukun kaupustelu, b) khatin maiskuttelu, [Puhuja maiskuttelee] c) keskiskaljan kulauttaminen. Arvoisa puhemies! Tällä kokeella saamme Suomeen kelpo kansalaisia, mutta eduskunnalle vielä ylimääräinen lisäkysymys: Miksi maahamme tulvahti ulkolaisia väkivaltarikollisia, raiskaajia ja huumekauppiaita? Miksi? a) Koska Impivaarassa ei ollut niitä tarpeeksi omasta takaa, b) koska se nyt on vaan tätä päivää, c) koska poliitikot niitä tänne viekoittelivat maailman syleilyllä ja Suomen kuoliaaksi halailulla.

Arvoisa puhemies! Tässä lisätalousarviossa on monta erittäin mainiota määrärahakohdetta. Droonien torjuntaan ja puolustukseen myönnetään määrärahoja, samoin maahanmuuttopolitiikan kiristysten toimeenpanoon. Maasta poistamista tehostetaan ja kansalaisuuskoetta valmistellaan, mitkä ovat muuten pitkällä tähtäimellä säästöjä. Lisätalousarviossa lisätään myös huoltovarmuuteen 10 miljoonaa euroa turpeen varmuusvarastointia varten, ei turvekoneiden romutukseen, mihin keskusta puolestaan keskittyi. [Markus Lohi: Turpeen vero, miksi nostitte sitä?] Mielestäni on erittäin perusteltua sanoa, että tämä hallitus satsaa siihen kaikista tärkeimpään: suomalaisten turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen [Markus Lohi: Ja velanottoon!] nimenomaan näinä aikoina. Taloudestakin on kuulunut positiivisia uutisia: talouskasvu on orastavasti alkanut. [Perussuomalaisten ryhmästä: Keskusta leikkaisi puolustuksesta!] Valitettavaa, että oppositio jatkaa synkistelyä ja keskittyy lähinnä ankeuttamaan ilmapiiriä entisestään. [Markus Lohi: Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku!]

Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustajille keskusteluista. Oikeastaan jo tämä peruslähtökohta, se, miten sosiaalidemokraatit ja keskusta, osin myös vasemmistoliitto, lähtivät tätä käsittelemään, kertoo siitä samasta, mitä me olemme koko vaalikauden täällä todistaneet. Kiinnititte aivan oikein huomiota siihen, että alijäämä kasvaa, velka kasvaa, ja edustaja Lindén kaikkein suorimmin totesi, miksei keskitytä velan hallintaan. Samaan aikaan luulen, että tässä lisätalousarviossa ei todennäköisesti ole yhtään menolisäystä, jota te vastustaisitte. Tässä lisätalousarviossa keskitytään turvallisuuteen, puolustukseen, droonitorjuntaan, aseisiin, huoltovarmuuteen, turpeeseen, energiahuoltovarmuuteen, Ukrainan merkittävään tukemiseen, korjausrakentamiseen, rakennusalan korjauspakettiin, nuorisotyöttömyyden korjauksiin, valkoposkihanhiin ja merimetsoihin, infrahankkeisiin Kouvolaan ja Kuopioon ja vähän muuallekin. No, ehkä voin ymmärtää, että sosiaalidemokraatit ja keskusta varmasti vastustavat näitä maahanmuuton kiristyksiin liittyviä menolisäyksiä eli kansalaisuuskoetta ja maasta poistamisen lisärahaa, mutta mikäli te kykenette... [Keskustan ryhmästä: Eihän vastusteta!] — Ette sitäkään vastusta. Eli te ette vastusta yhtään ainoata menolisäystä tästä talousarviosta, mutta sen sijaan te moititte sitä, että se lisää alijäämää. — Tässä oikein alleviivattuna opposition yleinen kanta: kritiikkiä, joka ei perustu kerta kaikkiaan yhtään mihinkään. [Välihuutoja keskustan ryhmästä] Edustaja Räsänen, tiedän, että oppositiolle ei ole aina helppo ymmärtää brutto- ja nettosopeutuksen eroa, mutta jälleen kerran kerron teille nämä luvut, jotka olen täällä useampaan otteeseen kertonut. Te kysyitte, mihin tämä 6,5 miljardia nyt viittaa. No, muun muassa valtioneuvoston yleisistunnossa 21.5. mainitaan valtioneuvoston selonteossa liiallisen alijäämän korjaamisesta. Ensimmäisellä sivulla lukee: ”Hallitus on sopeuttanut julkista taloutta suoraan yli 6,5 miljardilla eurolla. Velkasuhteen kasvuun vaikuttavia päätöksiä hallitus on tehnyt vaalikaudella noin 10 miljardilla eurolla.” Sama luku löytyy julkisen talouden suunnitelmasta, johon itsekin viittasitte. Sieltä löytyy suora sitaatti: ”Hallitus on päättänyt noin 10 miljardin euron toimenpidekokonaisuudesta. Toimenpidekokonaisuudesta noin 5 miljardia euroa muodostuu vuoden 2027 tasolla julkisen talouden menoja sopeuttavista toimista ja noin 1,5 miljardia euroa verotoimenpiteistä.” [Joona Räsänen: Se on brutto! — Keskustan ryhmästä: Se on brutto!] Eli voitte hyvin vahvasti viitata tähän 6,5:een. Ja juuri tähän minä viittasin, että teille ei tunnu olevan selvää, mikä on brutto- ja nettosopeutuksen ero. [Pia Viitanen: Bruttosopeutus!] Mitä näistä lisätalousarvion menopuolen toimista te vastustatte: puolustusta, turvallisuutta, Ukrainaa, huoltovarmuutta, työttömyyden korjaamista, korjausrakentamista, infraa, maasta poistamista, kansalaisuuskoetta. Mikäli te ette pysty kertomaan yhtään panostusta, jota te vastustatte, teillä ei ole yksinkertaisesti logiikkaa tässä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Vaietkaa iäksi!] Arvoisa puhemies! Yritystukiin edustaja Hyrköltä tuli hyvä puheenvuoro. Tämä hallitushan on sopeuttanut yritystuista yli 400 miljoonaa euroa bruttona. [Perussuomalaisten ryhmästä: Tehkääpä perässä!] Kyllä, me olemme myös lisänneet niitä, joten netto jää huomattavasti pienemmäksi. Suurin yritystukikokonaisuus, johon me olemme rahaa laittaneet, on puhtaan siirtymän verohyvitys. En usko, että vihreät sitä vastustavat, [Petri Huru: Totta kai vastustaa!] mutta samaan aikaan olen sitä mieltä, että näitä pitää pystyä edelleen merkittävästi perkaamaan. Kysyttiin lisäksi nuorten työllistämisestä. Tietenkin talouden kasvu on se kaikista tärkein, joka koskettaa kaikkia ihmisryhmiä ja parantaa heidän työllistymistään, mutta tässä lisätalousarviossa on myös näitä muita toimenpiteitä eli nuorten rekrytointituki, nuorisotyöttömyyden ehkäisemisen pilotteja, valtionhallinnon kesätyöntekijöitä, harjoittelijoita ja pitkäaikaistyöttömien osaamisseteli. Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi edustaja Kettuselle: Kysyitte, mihin perustuvat nyt nämä merkittävät maahanmuuton lisäykset. Ne liittyvät ukrainalaisiin, [Tuomas Kettusen välihuuto] kuten uskon, että te tiesittekin, [Perussuomalaisten ryhmästä: Eli vastustatteko sitä? — Perussuomalaisten ryhmästä: Kettunen! — Puhemies koputtaa] ukrainalaisten siirtymiseen vastaanottopalveluihin ja muualle. Sen sijaan tässä lisätalousarviossa kyllä laitetaan joitakin miljoonia myös niihin maahanmuuton kiristyksiin, jotka edellyttävät toimenpiteitä, jotka olen nyt jo moneen kertaan maininnut, eli maasta poistamiseen. Poliisi tarvitsee lisää resursseja, että se saa tästä maasta poistettavia ulkomaalaisia palautettua omiin kotimaihinsa, ja sen lisäksi kansalaisuuskokeen valmisteluun. Mielestäni puheenvuorossanne tunnuttiin myös vastustavan näitä meidän turvetoimenpiteitä, [Hälinää — Puhemies koputtaa] mitä jälleen ihmettelen, koska keskusta ei näiden asioiden eteen kyennyt viime kaudella tekemään yhtään mitään. Mielestäni nämä eivät ole aivan mitättömiä: 10 miljoonaa euroa tässä lisätalousarvioehdotuksessa Huoltovarmuuskeskukselle, lisäksi ensi vuodelle uusi tukivalmistelu, jossa ensi vuodelle tulee 8 miljoonaa euroa, josta puolet suoraan turpeelle ja puolet esimerkiksi EHP-laitosten käyttöiän pidentymiseen, [Petri Huru: Tätäkään ei keskusta saanut viime kaudella aikaiseksi!] mikä on edellytys sille, että energiaturvetta kyetään hyödyntämään. Te tunnuitte myös vastustavan sitä, mitä me teemme merimetsojen ja hanhien ja muiden osalta. Muistuttaisin myös, että tämä hallitus tekee nimenomaan [Puhemies koputtaa] metsästyksen riistapolitiikan kannalta erinomaisia toimenpiteitä, joita ei ole tässä maassa muuten aiemmin nähtykään. [Timo Heinonen: Purra löi Kettusen kanveesiin! — Sanna Antikainen: Aivan täysin!]

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tässä edustaja Kettunen käytti hyvän puheenvuoron maahanmuuton kustannuksista. Yli 80 miljoonaa lisää sinne, kustannuksia lähes tuplataan. Tuossa avauspuheenvuorossa ei valtiovarainministeriltä kuultu tähän selvitystä, niin että olisi mielenkiintoista se kuulla. Mutta toiseen asiaan: Nämä kuntien maksamat sakkomaksut näistä työttömistä: Olimme tuossa viime viikonloppuna Tampereella, ja siellä kuulimme, että Tampereen kaupungissa maksetaan yli 50 miljoonaa euroa näitä sakkomaksuja, yli 50 miljoonaa tamperelaisten veronmaksajien pussista. Voi tietysti kysyä, onko tamperelaisten vika tämä suurtyöttömyys, mikä tällä hetkellä Suomessa on. Keskustan mielestä näitä sakkomaksuja voisi käyttää paljon järkevämmin — kuntien sakkomaksuja ja työttömyysturvaa — esimerkiksi tähän nuorten takuutyöhön, jota olemme esittäneet ja jolla jokainen vastavalmistunut nuori saisi sen ensimmäisen työpaikan. Voisitteko, arvoisa valtiovarainministeri ja hallitus, tarttua tähän keskustan ajatukseen?

Kunnioitettu herra puhemies! Kiinnostaa muutama asia. Ensinnäkin nämä petoeläinvahingot: Hyvä, että sinne tulee määrärahalisäystä se 4,4 miljoonaa, mutta laittakaa tämä suurpetoasia nyt vihdoin ja viimein kuntoon karhun osalta, niin ei tarvitsisi 4,4:ää miljoonaa käyttää jatkossa valtion rahoja suurpetoeläinkorvauksiin ja -vahinkoihin. Jos se suurpetoasia olisi kunnossa, niin tämäkin raha käytettäisiin vanhusten ja lasten hoitamiseen. [Petri Huru: Eikö susiasia ole kunnossa jo?] Sitten on tämä turpeen kunnianpalautus, minkä Suomen eduskuntavaaleissa perussuomalaiset toivat esille. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Se kunnianpalautus on nyt kymmenen miljoonaa euroa tähän turpeen varmuusvarastointiin. [Jenna Simula: Keskusta tarvitsisi kunnianpalautuksen!] No, nähtäväksi jää, miten se kymmenen miljoonaa tulee riittämään. [Timo Heinonen: Vastustaako keskusta sitä?] Maahanmuuttoon on tulossa yli 80 miljoonaa euroa lisärahaa, kun tätä talousvuotta on vasta puolet käyty. Kysymys kuuluu valtiovarainministerille: Onko teillä jollain tavalla nyt laskin jäänyt kotiin, koska te ette ole tarpeeksi budjetoinut maahanmuuttoon liittyviä rahoja? Mihin perustuu se, [Puhemies koputtaa] että puoli vuotta on tätä budjettikautta jäljellä ja te jo 80 miljoonaa [Puhemies koputtaa] laitatte lisää rahaa maahanmuuttoon?

Arvoisa herra puhemies! Hallitus antaa eduskunnalle nyt vuoden 2026 [Hälinää — Puhemies koputtaa] toisen lisätalousarvioehdotuksen. Taloudessa kuuluu parempaa, ja hallituksen talouspolitiikka on alkanut viimein tuoda tulosta. Ekonomistit eli kansantalouden asiantuntijat ovat laajasti sitä mieltä, että talouskasvu on viimein käynnistynyt meillä Suomessa, vaikka esimerkiksi Saksassa kasvu on edelleen hyvin nihkeää. Saksan nihkeys ei voi olla vaikuttamatta Suomeen, kuten ei Iranin sotakaan, joka valitettavasti otti eilen jälleen uusia kierroksia. Kasvu on siis haurasta, mutta joka tapauksessa sitä kuitenkin laaja-alaisesti kaikilla päätoimialoilla tapahtuu. Talouspolitiikkaa tuleekin tehdä pidemmän aikavälin tarkasteluhorisontilla. Olemme sopeuttaneet taloutta suorilla toimilla 6,5 miljardilla, tervehdyttäneet työmarkkinoiden rakenteita, uudistaneet sosiaaliturvaa ja muun muassa nyt viimeisimpänä korjanneet Marinin hallituksen yrittäjien eläkelain. Paljon on silti vielä tehtävää. On myös syytä muistaa, että tekemämme uudistukset vaikuttavat viiveellä ja talouskasvua seuraava työttömyyden lasku tulee samoin viiveellä. Tuleva vuosi on varmasti jo valoisampi myös työmarkkinoilla ja tuo helpotusta työttömien vaikeaan tilanteeseen. Tässä lisätalousarvioehdotuksessa teemme uusia toimia tilanteen helpottamiseksi. Nuorten rekrytointitukeen ehdotetaan yhteensä 20 miljoonaa euroa. Määräraha riittäisi vähintään 3 300 työttömän nuoren työllistämiseen. Nuorisotyöttömyyden ehkäisemisen pilotteihin ehdotetaan 15 miljoonaa. Valtionhallinnon kesätyöntekijöiden ja harjoittelijoiden lisärekrytointiin ehdotetaan neljä miljoonaa euroa. Lisäksi pitkäaikaistyöttömien osaamissetelistä aiheutuviin kustannuksiin ehdotetaan yhteensä 20 miljoonaa euroa. Ison korjausrakentamisen paketin lisäksi teemme julkisia investointeja infraan ja väyliin. Tämä on järkevää ja vastuullista suhdannepolitiikkaa. Toisaalta sopeutamme toissijaisista menoista. Muun muassa järjestöjen tuki vähenee edelleen, samoin kehitysavun määrä. Valtionhallinnon tuottavuusohjelmaa jatketaan ja laajennetaan. Kehysriihessä satsasimme edelleen lisää Puolustusvoimiin. Maavoimien uudistaminen vaatii resursseja. Toivon, että kotimainen puolustusteollisuutemme saa myös vauhtia merkittävistä panostuksistamme puolustusvälineiden hankintoihin. Arvoisa puhemies! Meillä on ensi kertaa käsissämme lisätalousarvioehdotus, jossa pääsemme korjaamaan verotuloarviota ylöspäin. Tämä on seurausta alkaneesta talouskasvusta ja hallituksen talouspolitiikasta. Verotuloissa arvonlisäveron kertymää ehdotetaan korotettavaksi 122 miljoonalla perustuen huhtikuussa julkaistuun kokonaistaloudelliseen ennusteeseen. Sekalaisten tulojen arviota korotetaan 113 miljoonalla. Lisätalousarvio sisältää kevään kehysriihessä linjattuja työllisyystoimia sekä panostuksia droonien torjuntaan ja puolustukseen laajemmin. Vuoden 2026 toisessa lisätalousarvioesityksessä määrärahatarve kasvaa 420 miljoonaa euroa, varsinaisten tulojen lisäys on 131 miljoonaa, ja nämä yhdessä lisäävät nettolainanoton tarvetta 289 miljoonaa euroa. Nettolainanoton valtiolla vuonna 2026 arvioidaan olevan noin 11,1 miljardia euroa. Arvoisa puhemies! Sota Ukrainassa säteilee meille, sillä drooneja voi lentää jatkossakin erehdyksessä ilmatilaamme. Siksi Rajavartiolaitokselle ehdotetaan 44 miljoonan euron lisärahoitusta ja poliisille vastaavasti 6,2 miljoonaa droonitorjuntakyvyn vahvistamiseen. Lisäksi Rajavartiolaitokselle ehdotetaan resursseja miehittämättömien valvontajärjestelmien hankintaan ja käyttöönottoon perustetun hankkeen käynnistämiseen. Kansainvälisen tilanteen vuoksi hallitus tekee myös panostuksia huoltovarmuuteen energian osalta. Ehdotamme 10 miljoonan määrärahaa Huoltovarmuuskeskukselle energiaturpeen varmuusvarastointia varten. Lisäksi olemme tuomassa ensi vuoden talousarvioon uutta kahdeksan miljoonan euron kokonaisuutta talvienergiatukeen, josta neljä miljoonaa euroa menee turpeen varmuusvarastointiin ja tuotantovarauksiin ja toiset neljä miljoonaa euroa voimalaitosten käyttöjen jatkamiseen muun muassa CHP-voimaloiden osalta. Näin turve säilyttää asemansa energiapaletissa. [Keskustan ryhmästä: Neljä miljoonaa!] Puolustussatsauksia tehdään siis edelleen lisää. Puolustusvoimille ehdotetaan 25 miljoonan euron lisärahoitusta materiaalin kunnossapitoon ja varustamiseen. Puolustusministeriön toimintaedellytysten parantamiseksi muuttuneessa turvallisuusympäristössä ja Nato-jäsenyyden myötä lisääntyneiden resurssitarpeiden kattamiseen ehdotetaan kahden miljoonan euron lisäystä. Lisäys katetaan siirtona Puolustusvoimien toimintamenoista. Puolustusmateriaalihankintojen vuoden 2020 tilausvaltuuden enimmäismäärään ehdotetaan lisää 1 057 miljoonaa euroa materiaalihankintoihin, jotka ajoittuvat vuosille 2026—2032. Tilausvaltuuksien lisäyksistä vuosille 26—28 kohdentuvista maksuista 562 miljoonaa katetaan aiemmin myönnetyillä määrärahoilla. Kotimaisen puolustusteollisuuden tukemiseen ehdotetaan 18,3 miljoonaa euroa avustuksena. Ukrainan tukemiseksi tarkoitettuihin aloitteisiin osallistumiseen ehdotetaan 44,3 miljoonan euron lisärahoitusta. Kotimaiselta teollisuudelta Ukrainan tarpeisiin tehtäviin hankintoihin liittyvää tilausvaltuutta ehdotetaan korotettavaksi 50 miljoonalla eurolla, mikä kasvattaa vastaavalla määrällä vuoden 2026 puolustusmateriaalihankintojen määrärahaa. Ukrainaan toimitettuun 31. tukipakettiin sisältyneen puolustusmateriaalin korvaaviin hankintoihin tarkoitettua Ukrainan tukemisen tilausvaltuutta ehdotetaan korotettavaksi 96,8 miljoonaa. Tähän liittyvät maksut ajoittuvat vuoteen 2028. Lisäksi Puolustusvoimille ehdotetaan 5,7 miljoonan euron lisäystä Ukrainalle annettavan koulutus- ja materiaalituen kustannusten kattamiseen. Näin ollen voidaan huomata, että lisätalousarvion lisämenotarpeet kohdistuvat erittäin voimakkaasti turvallisuuteen, Ukrainaan, puolustukseen ja huoltovarmuuteen. Arvoisa puhemies! Suhdannepoliittisesti hallitus päätti 110 miljoonan euron rakennuspaketista korjausrakentamisen elvyttämiseen. Tänä vuonna siis toivon mukaan taloyhtiöt tekevät päätöksiä energiatehokkuutta parantavista remonteista, sillä niihin on saatavissa valtiolta avustuksia tänä vuonna ja myös ensi vuonna. Rakentaminen on keskeinen osa talouttamme, ja nollakorkoaikana luotiin niin iso rakentamisen kupla asuntomarkkinoille, että korjausrakentamisen tukeminen on oikea tapa tukea rakentamisen elpymistä. Tässä lisätalousarvioehdotuksessa varaamme korjausrakentamisen pakettiin 25 miljoonaa euroa, ja loppurahoitus varataan syksyn lisätalousarvioon ja ensi vuoden talousarvioon. Näin saamme rakentamisen käyntiin ja työtä laajasti suomalaisille. Hallitus ehdottaa myös panostuksia lukuisiin uusiin väylähankkeisiin. Lisäksi useiden jo päätettyjen liikennehankkeiden valtuuksiin ehdotetaan korotusta. Arvoisa puhemies! Hallituksen maahanmuuttopolitiikkaan sisältyy uusi kansalaisuuskoe liittyen kansalaisuutemme saamiseen. Suomen kansalaisuus pitää ansaita osoittamalla, että sitoutuu suomalaisiin arvoihin ja yhteiskuntamme yhteisiin pelisääntöihin. Maahanmuuttoviraston toimintamenoihin ehdotetaan 4,2 miljoonan euron lisäystä kansalaisuuslain muuttamista valmistelevaan hankkeeseen. Käytännössä rahoitus menee uuden kansalaisuuskokeen tekemiseen ja sen käyttöönottoon liittyviin kustannuksiin. Ulkomaalaislain muutokseen liittyviin kertaluonteisiin kustannuksiin ehdotetaan kaksi miljoonaa euroa. Lisäksi maastapoistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuviin menoihin ehdotetaan lisäystä 1,5 miljoonaa. Maasta poistamiset ovat kasvaneet, hyvä niin, sillä lainsäädäntömme on tältäkin osin merkittävästi kiristynyt. Arvoisa puhemies! Vielä joitakin nostoja esityksestämme. Tuomioistuimille ehdotetaan 4,7 miljoonaa ja Syyttäjälaitokselle 2,2 miljoonaa euroa ruuhkan purkuun. Oikeudenhoidon resursseja ja niiden oikeasuhtaisuutta arvioidaan laajemmin osana valmisteilla olevaa oikeudenhoidon selontekoa. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen ehdotetaan 4,4 miljoonaa lisäystä suurpetojen aiheuttamien porovahinkojen korjaamiseksi. Ja aivan lopuksi: Suomen riistakeskus saa lisää resursseja valkoposkihanhien ja merimetsojen poikkeuslupapäätösten käsittelyyn sekä tietojärjestelmämuutoksiin näiden lajien siirtyessä syksyllä metsästettäviksi riistalajeiksi. [Perussuomalaisten ryhmästä: Loistava päätös!]

Arvoisa puhemies! Vuonna 2024 ulkomaalaisten rikollisten osuus törkeistä huumeainerikoksista oli 53 prosenttia, siis yli puolet. Vuonna 2025 osuus oli 79 prosenttia — siis aivan hirvittävä kasvu. Suurin kansallisuusryhmä näissä on ruotsalaiset, ja syynä on tietenkin se, että huumeiden hinta on korkeampi täällä Suomessa. Ruotsissa järjestäytyneen rikollisuuden verkostoissa 60 prosentilla rikollisista vähintään toinen vanhemmista on maahanmuuttaja, joten kyllä tässä maksetaan nyt järkyttävän suurta hintaa naapurimaamme epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Siitä onneksi nyt Suomessa otetaan opiksi, ja Ruotsista saadaan myös tietoa siitä, mitä keinoja järjestäytyneen rikollisuuden laittamiseksi kuriin kannattaa ottaa käyttöön. Suomessa mahdollistetaan nyt salainen kotietsintä, jolla päästään tutkimaan rikollisten käyttämiä huoneistoja ilman, että he saavat asiasta tiedon etukäteen. Myös Ruotsissa on ollut hiljattain samantyyppinen lakimuutos, samoin Norjassa, Tanskassa ja Virossa on jo käytännössä vastaavanlainen mahdollisuus. Eli tämä on nyt tärkeä lakimuutos, että Suomessakin saadaan tämä keinovalikoimaan. Arvoisa puhemies! Vakavien rikosten estäminen vaatii järeitä toimia. Järjestäytyneen rikollisuuden kanssa meillä ei ole enää yhtään varaa leikkiä. Kiitos oikeusministeri Leena Merelle näistä lakimuutoksista, joiden avulla huumerikolliset voidaan saada tehokkaammin telkien taakse ja edesauttaa sitä, että huumeet eivät pääsisi tuhoamaan yhtään enempää suomalaisten nuorten ja lasten tulevaisuutta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Raskaana olevien ja pienten lasten äitien syrjimiseen on tärkeää puuttua työpaikoilla, kuten tehdään tässä hallituksen esityksessä, jonka mietintöä nyt käsittelemme. Yhtä lailla äitien oikeuksia ja perheiden valinnanmahdollisuuksia tulisi vahvistaa myös koko yhteiskunnassa, muuallakin kuin vain työelämässä. Jotta Suomi pysyisi jatkossakin kansakuntana ja ylipäätään maailmankartalla, Suomi tarvitsee lisää suomalaisia vauvoja ja syntyvyyden nostamista eikä missään tapauksessa lisää maahanmuuttajia. Meidän on luotava Suomeen raskaus- ja perheystävällinen ilmapiiri. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että myös vanhempainvapaiden jälkeen perheitä tuetaan taloudellisesti niin, että he voivat halutessaan hoitaa omia lapsiaan kotona, kun lapset ovat vielä pieniä. STM:n työryhmä antoi hiljattain aivan käsittämättömän ehdotuksen kotihoidon tuen lakkauttamisesta. Työryhmän mukaan nykyinen tuki tulisi lopettaa ja pidentää sen sijaan vanhempainvapaita muutamalla kuukaudella, jotta äidit saataisiin aikaisemmin mukaan työelämään ja lapset varhaiskasvatuksen piiriin. Minusta tämä on sairasta ja surullista. Vastustan esitystä jyrkästi, en voi millään tavalla sitä kannattaa. Onneksi se ei tässä esityksessä millään tavalla ole mukana tietenkään. Ehdotus, minkä tämä STM:n työryhmä antoi, on täysin sosialistista politiikkaa ja ajatusmaailmaa, missä lapset halutaan liian aikaisin erottaa läheisistä suhteista ja viedä pois perheiltä valtion kasvatettaviksi megapäiväkoteihin. Ei siis ihme, että SDP kannattaa esitystä ja on ajanut samaa jo aiemmin. Myös kokoomus on ilmaissut hyväksyntänsä työryhmän ehdotukselle. He eivät taas näe pienen lapsen inhimillisiä tarpeita, vaan keskittyvät kylmästi ja lyhytnäköisesti suuryritysten menestykseen, markkinoihin ja uraputkiin. Päätökset tulisi aina ehdottomasti tehdä lapsen etu edellä. Se on pitkällä aikavälillä myös koko kansakunnan etu. Alle 3-vuotiaan lapsen paras paikka on kasvaa kotona eikä todellakaan missään hälyisissä päiväkodeissa tiheästi vaihtuvine hoitajineen. Lapsi kuormittuu liian suurissa päiväkotiryhmissä, joihin heidät laitetaan liian varhaisessa vaiheessa. Stressi purkautuu esimerkiksi aggressiivisuutena. Hoitajilla ei ole aina aikaa huomioida jokaisen lapsen tarpeita riittävän nopeasti, mikä luo turvattomuutta ja on vahingollista lapsen kiintymyssuhteen muodostumiselle. Erityisesti alle 3-vuotiaat eivät tarvitse edes mitään pedagogista ohjelmaa, vaan tiiviin suhteen omaan läheiseensä. Tutkimukset osoittavat, että varhainen vanhemman läsnäolo tukee lapsen sosioemotionaalista kehitystä ja luo pohjan myös tulevalle oppimiselle. Ensimmäisten ikävuosien aikana luodaan pohja ihmisen perusturvallisuudelle, minäkuvalle ja tuleville ihmissuhteille. Pienen lapsen ja omien vanhempien välinen läheinen ja pysyvä suhde, jossa lapsen tarpeisiin vastataan, on äärimmäisen tärkeä lapsen kehitykselle. Turvallisesti kiintynyt vauva voi luottaa siihen, että häntä kuunnellaan ja autetaan, kun hän ilmaisee tunteensa. Vauvana turvallisesti kiintynyt kykenee aikuisena luottamaan muihin ihmisiin, ilmaisemaan tunteitaan sekä kestämään oman lapsensa tarvitsevuutta ja avuttomuutta sekä toimimaan tämän parhaaksi. Mitä tasapainoisempia ja terveempiä aikuisia haluamme nähdä, sitä enemmän meidän tulisi panostaa siihen, että suomalaisten lasten elämän alku tukisi mahdollisimman hyvin heidän tasapainoista kehitystään ja terveyttään. Vielä muutama sana taloudesta. Lasten hoitaminen päiväkodeissa maksaa paljon enemmän kuin kotihoidon tuen maksaminen niille perheille, jotka haluavat kasvattaa itse lapsensa kotona. Yhden lapsen kustannus jyväskyläläisessä päiväkodissa on 15 500 euroa vuodessa. Kustannus kotihoidon tuesta vuoden ajalta on noin kolmasosa siitä. Jos vielä useammat perheet valitsisivat hoitaa pienet lapset kotona, voitaisiin vähentää varhaiskasvatuspaikkoja sekä painetta rekrytointeihin ja muihin investointeihin, mistä saataisiin taas lisää säästöjä. Arvoisa puhemies! Sen sijaan, että edes puhutaan kotihoidon tuen lakkauttamisesta, tulisi siis suunnan olla täysin toinen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä, joka koskee henkilötietojen käsittelyä Rikosseuraamuslaitoksessa. Lakivaliokunnan mietintö tukee hallituksen esitystä, ja pidän tärkeänä, että tässä yhteydessä nostamme erityisesti esiin viranomaisyhteistyön merkityksen ja sen, että yhteistyön on oltava ennen kaikkea tehokasta, sujuvaa ja kansalaisten turvallisuutta palvelevaa. Rikosseuraamuslaitoksen henkilötietolakiin tehtävillä muutoksilla on tarkoitus sujuvoittaa Rikosseuraamuslaitoksen tietojen oma-aloitteista luovuttamista poliisille vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Rise ei toimi tyhjiössä. Se on osa viranomaisten kokonaisuutta, johon kuuluvat poliisi, rajaviranomaiset, tullilaitos ja syyttäjät. Kun puhutaan rikollisuudesta, erityisesti juuri vakavasta, järjestäytyneestä tai kansainvälisestä rikollisuudesta, tieto ja sen välittyminen on keskeisin väline rikosten estämisessä. Jos tieto ei kulje, viranomaiset toimivat sokkona. Juuri tästä syystä on välttämätöntä, että lainsäädäntö mahdollistaa riittävän tiedonvaihdon — ei byrokratian vuoksi, vaan siksi, että viranomaiset voivat tehdä työnsä eli estää rikoksia, puuttua niihin ajoissa ja turvata suomalaisten arkea. Esityksessä lisätään myös Rikosseuraamusviraston mahdollisuuksia saada tietoa muilta viranomaisilta. Sosiaali- ja terveydenhuollosta saatavat tiedot olisivat käytettävissä myös rangaistusajan suunnitelman laatimisessa, ja Maahanmuuttovirastolta voitaisiin saada tietoja myös rangaistusta suorittavien osalta. Arvoisa puhemies! Perussuomalaisesta näkökulmasta keskeistä on se, että viranomaisilla on oikeat työkalut. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tiedonvaihdon esteitä puretaan silloin, kun ne selvästi estävät rikosten torjuntaa. Ei ole kenenkään etu, jos viranomaisella olisi tieto, jolla voitaisiin estää rikos tai lisätä turvallisuutta, mutta sitä ei voida jakaa toisen viranomaisen kanssa liian kankean sääntelyn vuoksi. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että tietojen käsittely on lainmukaista ja tarkkarajaista. Painopisteen on kuitenkin oltava selvä: turvallisuus ensin. Kansalaisilla on oikeus siihen, että viranomaiset toimivat tehokkaasti ja tekevät yhteistyötä ilman tarpeettomia esteitä. Arvoisa puhemies! Haluan nostaa esiin myös sen, että Rikosseuraamuslaitoksen henkilötietojen käsittely ei ole vain hallinnollinen kysymys. Se liittyy suoraan uusintarikollisuuden ehkäisyyn ja siihen, miten pystymme seuraamaan rikoksentekijöitä ja arvioimaan heihin liittyviä riskejä. Jos tieto esimerkiksi vangin taustasta, verkostoista tai käyttäytymisestä ei siirry sujuvasti viranomaiselta toiselle, syntyy aukkoja, ja nämä aukot voivat konkretisoitua rikoksilla. Sellaiseen meillä ei ole varaa. Lakivaliokunta on mietinnössään painottanut tasapainoa perusoikeuksien ja turvallisuuden välillä. Tämä on tärkeä lähtökohta, mutta on tärkeää todeta, että turvallisuus on kansalaisen perusoikeus. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Hyvää lainsäädäntötyötä on se, että viranomaisten välistä tiedonvaihtoa selkeytetään ja sujuvoitetaan. Tämä esitys mahdollistaa jatkossa sen, että rikoksiin voidaan puuttua ajoissa ja vankilaturvallisuutta voidaan vahvistaa. Siinä täsmennetään Rikosseuraamuslaitoksen oikeutta saada tietoja muilta viranomaisilta, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoilta sekä Maahanmuuttovirastolta, jotta rangaistusten täytäntöönpano voidaan toteuttaa turvallisesti ja suunnitelmallisesti. Lisäksi Rikosseuraamuslaitokselle annetaan mahdollisuus pyytää keskusrikospoliisilta lausunto siitä, onko vangin tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavan henkilön työnantajaksi ilmoitetulla yrityksellä kytköksiä vakavaan tai järjestäytyneeseen rikollisuuteen, jotta rikosverkostojen vaikutus vankiloihin ja seuraamusten täytäntöönpanoon voidaan estää tehokkaammin. Siksi tämän esityksen ytimessä on turvallisemman yhteiskunnan rakentaminen. Arvoisa puhemies! Turvallisempi arki ei kuitenkaan rakennu vain sillä, että Rikosseuraamuslaitos saa paremmin käyttöönsä tärkeää tietoa. Tässä esityksessä selkeytetään myös sen mahdollisuuksia luovuttaa tietoja poliisille niin pyynnöstä kuin oma-aloitteisestikin tilanteissa, joissa on kyse vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta. Lakivaliokunta on tätä koskien esittänyt täsmennyksiä siihen, miten nämä luovutettavat tietosisällöt määritellään laissa. Onkin selvää, että tässä esityksessä viranomaisten välinen toimiva ja oikeutettu tiedonvaihto on turvallisemman yhteiskunnan keskiössä. Toimiva yhteydenpito siten parantaa turvallisuutta myös muiden rikosten selvittämisen osalta. Turvallisessa yhteiskunnassa ei ole sijaa työperäiselle hyväksikäytölle, harmaalle taloudelle, ihmiskaupalle eikä muullekaan rikolliselle toiminnalle. Nyt säädettävät muutokset mahdollistavat entistä paremmin riskiperusteisen valvonnan ja tehokkaamman puuttumisen epäkohtiin niin työelämässä kuin yhteiskunnassa yleisesti. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on ehdoitta tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen. Se on lakivaliokunnan huolellisen käsittelyn myötä entistä täsmällisempi ja tarkkarajaisempi, kun käsitellään salassa pidettäviä henkilötietoja, minkä vuoksi se myös suojelee jokaiselle kuuluvia perusoikeuksia tarpeellisella tavalla. Se on siten tasapainossa yhteisen turvallisuuden ja yksilölle kuuluvien perusoikeuksien välillä. Siksi tämä esitys on vahva ja kannatettava. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Herra puhemies! Kyllä minäkin haluan yhtyä näihin kiitoksiin, mitä tämän lain valmistelun tiimoilta on tehty. Työperäinen hyväksikäyttö on tosiasia, joka liian usein jää meiltä tässä yhteiskunnassa huomiotta, ja nimenomaan kun me olemme nyt viime vuosina saaneet tästä ilmiöstä erittäin laajasti lisää tietoa, olisi tietysti toivottavaa, että tässä talossa pystyttäisiin tämän tiedon pohjalta tekemään myös päätöksiä. Tässä käytettiin erinomaisen hyviä puheenvuoroja siitä, että jos järjestelmä mahdollistaa tällaisen työperäisen hyväksikäytön, pitää tehdä toimia sen estämiseksi, ja emme saa tehdä politiikkaa, joka lisää mahdollisuutta työperäiseen hyväksikäyttöön. Samaan aikaan kuitenkin tällä kaudella on tehty esimerkiksi paikalliseen sopimiseen erittäin paljon lievennyksiä, ja on se vähän samalla lailla kuin tässä tasa-arvoasiassa, kun puhutaan paljon siitä, että tehdään toimia tasa-arvon edistämiseksi, mutta sitten yhtäältä tehdään toimia, jotka nimenomaan mahdollistavat sen työperäisen hyväksikäytön. Toivoisin, että tämäkin nähtäisiin, että tälläkin hetkellä meillä voidaan tehdä se paikallinen sopimus vaikka siellä Romanian rajalla tai Viron rajalla ja sanoa, että tämä on tällainen paikallinen sopimus, ja täällä ei voidakaan siihen puuttua. Nämä ovat juuri niitä keinoja, joilla on mahdollistettu taas työperäistä hyväksikäyttöä enemmän. Varmasti aika monikin tässä salissa on lukenut tämän Teittisen kirjan, ja täytyy kyllä sanoa, että siellä erittäin huomiota herättävää on myös se poliisin toimimattomuus asiassa. Meillä oli lukuisia esimerkkejä luettavissa sieltä, että ei ole tehty tutkintaa riittävällä tavalla tai sitä on venytetty niin pitkään, että asiat ovat jo venyneet. Samoin se seikka, joka ratkaisisi niitä, olisi se, että kun saadaan selville, että ulkomaalaista työntekijää on hyväksikäytetty, hänelle annettaisiin mahdollisuus pysyä tässä maassa niin kauan kun rikosprosessi on saatu loppuun käsiteltyä. Ne ovat niitä käytännön asioita, joilla ei mahdollistu se, että näitä asioita saadaan selvitettyä, ja se mahdollistaa sen, että ne rikollisesti väärin toimivat yritykset edelleenkin voivat jatkaa toimintaansa. Haluan siis edelleen korostaa sitä, että tämä on askel erittäin hyvään ja oikeaan suuntaan mutta työ ei todellakaan ole valmis, vaan tehtävää edelleen paljon riittää. Toivon, että tässä pystyttäisiin näkemään se kokonaisuus. Ministeri Merihän täällä kyselytunnillakin lupasi, että hän selvittää tämän alipalkkauksen kriminalisointiasian. Näyttää harmillisesti siltä, että vaikka perussuomalaisilla tahtoa sen asian edistämiseen oli, niin ilmeisesti kokoomus ei ole tähän suostunut. Toivon vielä tsemppiä siihen, että asiaa saataisiin edistettyä.

Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä parannetaan työntekijöiden oikeuksia. Esityksellä puututaan työperäiseen hyväksikäyttöön nykyistä tehokkaammin, vahvistetaan työntekijöiden oikeusturvaa sekä turvataan rehellisesti toimivien yritysten asemaa suomalaisilla työmarkkinoilla. Työperäinen hyväksikäyttö on iso ongelma nyky-Suomessa työmarkkinoilla, joissa yleensä maahanmuuttajia käytetään pitkälti muiden maahanmuuttajien toimesta hyväksi. Samalla kärsii myös suomalainen työntekijä, joka ei luonnollisestikaan pysty kilpailemaan työmarkkinoilla, joilla riistetään kiskuripalkalla työntekijää. Pitkässä juoksussa tämä myös heikentää työehtoja. Arvoisa puhemies! Viime vuosina olemme nähneet lukuisia käytännön esimerkkejä siitä, miten vakavasta ilmiöstä on kyse. Ravintola-alalla on tullut paljon ilmi tapauksia, joissa ulkomaalaisilla työntekijöillä on teetetty pitkiä työpäiviä huomattavasti työehtosopimusten mukaista palkkaa alemmalla korvauksella. Rakennusalalla on havaittu tilanteita, joissa työntekijä on ollut täysin työnantajansa varassa asumisen ja toimeentulon osalta. Marjanpoimintaan ja kausityöhön liittyvissä tapauksissa on puolestaan nähty, kuinka työntekijöille annetut lupaukset työstä ja ansioista eivät ole vastanneet todellisuutta. Suomeen on syntynyt tilanteita, joissa osa työnantajista rakentaa liiketoimintaa halpatyövoiman hyväksikäytön varaan. Samalla rehelliset yrittäjät joutuvat kilpailemaan yritysten kanssa, jotka hankkivat kilpailuetua rikkomalla sääntöjä. Arvoisa puhemies! Suomessa toimii valtava määrä yrittäjiä, jotka maksavat työntekijöilleen asianmukaiset palkat, noudattavat työehtosopimuksia ja kantavat vastuunsa. Heidän ei pitäisi joutua tilanteeseen, jossa kilpailija voi voittaa tarjouskilpailun tai kasvattaa markkinaosuuttaan siksi, että se maksaa työntekijöilleen lainvastaisesti liian vähän tai käyttää hyväksi heidän haavoittuvaa asemaansa. Kyse on siis paitsi työntekijöiden suojelusta myös reilun kilpailun turvaamisesta. Rehellinen yrittäjä ei saa olla markkinoilla heikommassa asemassa kuin se, joka rikkoo sääntöjä. Arvoisa puhemies! Työperäinen hyväksikäyttö on ollut yksi työperäisen maahanmuuton merkittävimmistä lieveilmiöistä. Liian usein hyväksikäytön uhrit ovat olleet ulkomailta Suomeen saapuneita työntekijöitä, jotka eivät tunne oikeuksiaan, eivät osaa kieltä tai ovat muuten riippuvaisia työnantajastaan. Monissa tapauksissa hyväksikäyttäjänä on ollut toinen ulkomaalaistaustainen yrittäjä, joka käyttää hyväkseen työntekijöiden haavoittuvaa asemaa. Arvoisa puhemies! Pidän erittäin kannatettavana, että esityksessä säädetään uutena rikoksena törkeä kiskonta työelämässä perusmuotoisen kiskonnan lisäksi. Rangaistus kiskonnasta työelämässä on sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Törkeästä kiskonnasta työelämässä voidaan tuomita vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta vankeutta. Kokonaisuutena esitys on erinomainen ja hyvin valmisteltu. Iso kiitos oikeusministeri Leena Merelle tämän esityksen tuomisesta tänne eduskuntaan, ja kiitos valiokunnalle hyvästä mietinnöstä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Tänään käsittelemme hallituksen esitystä työperäistä hyväksikäyttöä koskevan lainsäädännön uudistamisesta. On tärkeää heti alkuun todeta, että tällä esityksellä lainsäädäntöä viedään aidosti oikeaan suuntaan. Nykyinen sääntely on ollut monella tavalla puutteellinen. Erityisesti ongelmana on ollut se, että rikoksen tunnusmerkistöön on sisältynyt syrjintäelementti, jonka osoittaminen käytännössä on ollut vaikeaa. Liian moni tapaus on tämän vuoksi jäänyt tutkimatta tai päätynyt pelkäksi riita-asiaksi, vaikka todellisuudessa kyse on ollut vakavasta hyväksikäytöstä. Nyt tätä ongelmaa korjataan. Uusi rikosnimike, kiskonta työelämässä, tekee sääntelystä selkeämmän ja parantaa mahdollisuuksia puuttua työelämässä tapahtuvaan hyväksikäyttöön. Myös törkeän tekomuodon säätäminen on tärkeä uudistus, sillä kaikkein vakavimmissa tapauksissa nykyiset keinot eivät ole olleet riittäviä. Lisäksi on hyvä, että yritysten vastuuta vahvistetaan yhteisösakkojen ja liiketoimintakiellon mahdollisuudella. Työperäisen hyväksikäytön pitää näkyä myös seuraamuksissa. Arvoisa puhemies! Samalla on kuitenkin todettava, että tästä esityksestä jäi edelleen puuttumaan kaikkein turvattomimmassa työelämäasemassa olevien työntekijöiden aseman vahvistaminen. Moni hyväksikäytön uhri ei uskalla itse viedä asiaansa eteenpäin. Taustalla voi olla pelkoa työpaikan menettämisestä, oleskeluluvan kohtalosta, toimeentulosta tai yksinkertaisesti siitä, ettei tunne omia oikeuksiaan. Juuri tällaisissa tilanteissa yhteiskunnan pitäisi pystyä suojelemaan työntekijää nykyistä vahvemmin. Silti suuri osa tahallisista alipalkkaustapauksista jää edelleen rikosoikeudellisen vastuun ulkopuolelle. Jos työntekijälle jätetään tietoisesti maksamatta palkkaa, ylityökorvauksia tai lomarahoja, kyse ei ole vain epäselvyydestä tai hallinnollisesta virheestä. Kyse on tietoisesta taloudellisesta hyväksikäytöstä. Siksi SDP katsoo, että myös palkkavarkaus eli alipalkkaus tulee kriminalisoida. Ei vaikuta oikeudenmukaiselta, että työnantajalta varastaminen on rikos mutta työntekijälle kuuluvan palkan tietoinen maksamatta jättäminen jää edelleen liian usein pelkäksi riita-asiaksi. Arvoisa puhemies! Työperäinen hyväksikäyttö ei vahingoita vain yksittäisiä työntekijöitä. Se vääristää kilpailua, heikentää rehellisesti toimivien yritysten asemaa ja rapauttaa luottamusta suomalaiseen työelämään. Siksi tämän uudistuksen jälkeenkin työtä on jatkettava. Tarvitsemme vahvemmat keinot alipalkkauksen kitkemiseen, paremmat resurssit viranomaisille ja aidon viestin siitä, että Suomessa työntekijän oikeuksia ei saa polkea ilman seurauksia. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Monessa suhteessa Suomi on maailman parhaita maita tehdä töitä. Meillä on verrattain korkea työntekijöiden järjestäytymisaste ja vahvat perinteet työntekijöiden oikeuksien takaamisessa. Työ ei silti ole valmis, ja paikoitellen mainettamme pidetään jopa perusteettoman puhtoisena. Viime vuosina julkisuuteen on noussut useita tapauksia, joissa Suomessa toimivaan yritykseen tai työnantajaan on kohdistunut epäily kiskonnasta tai ihmiskaupasta. Työntekijät ovat kertoneet viranomaisille ja medialle kokemuksiaan kynnysrahojen perimisestä, työnantajan kiristyksen tai perusteettoman velanperinnän kohteeksi joutumisesta, ylipitkistä työvuoroista ja vapaudenriistosta. Toimittaja ja tietokirjailija Paavo Teittinen on ansiokkaalla tutkivalla journalismillaan osoittanut, että tuomion saaneet työnantajat ovat vain jäävuoren huippu. Poliisin ja muiden viranomaisten resurssit ovat riittämättömät ja kykymme tunnistaa työperäistä hyväksikäyttöä ovat selkeästi olleet vajavaiset. Emme ole kyenneet suojelemaan alisteisessa yhteiskunnallisessa asemassa olevia työntekijöitä riittävästi. Tällaiset aukot oikeusjärjestelmässämme rapauttavat pohjaa reiluilta työmarkkinoilta ja työntekijöiden luottamukselta yhteiskuntaan. Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys kiskontaa työelämässä koskevasta säännöksestä on tärkeä uudistus työntekijän oikeusturvan kannalta. Huoli on jaettu yli puoluerajojen, ja järjestelmän korjaustarpeet on tältä osin tunnistettu. Esitys jää silti vajaaksi, sillä sekä palkansaajakeskusjärjestöt että me vasemmistoliitossa olemme pitkään esittäneet alipalkkauksen yksiselitteistä kriminalisointia. Tuota esitystä kritisoidaan usein vedoten siihen, että vähimmäispalkoista ei säädetä laissa vaan työehtosopimuksissa. Norja on kuitenkin hyvä esimerkki siitä, että rikoslakiin voidaan sisällyttää palkkavarkauden kriminalisointi siitä huolimatta, että sopimusmalli on hyvin samankaltainen kuin Suomessa. Alipalkkauksen kriminalisointi on mahdollista myös meillä. Arvoisa puhemies! On myös huomattava, että vaikka hallituksen esitys on varsin oikeansuuntainen, useat muut hallituksen lakimuutokset ovat omiaan heikentämään työntekijän oikeusturvaa ja altistamaan työperäiselle hyväksikäytölle. Lukuisat ulkomaalaislain kiristykset asettavat monia ulkomaalaisia työntekijöitä taloudellisesti aiempaa ahtaammalle ja täten altistavat epäreiluihin työsuhteisiin joutumiselle. Samoin hallituksen pyrkimykset heikentää ammattiyhdistysliikettä ovat omiaan syömään työntekijän mahdollisuuksia tuntea omat oikeutensa. Lainsäädännön tulisi olla johdonmukaista, eikä voi olla niin, että kutsumme parannukseksi sitä, kun otettuamme yhden askeleen eteen otamme vastaavasti yhden taakse. Puhemies! Tätä oikeansuuntaista muutosta on tulevaisuudessa seurattava joukko muitakin muutoksia, joilla pystymme takaamaan kaikenlaisille työntekijöille oikeuden itsenäiseen toimijuuteen, riittävään toimeentuloon ja selkeisiin sääntöihin. Oikeusvaltiossa työperäinen hyväksikäyttö on valtava häpeäpilkku, ja sen siivoaminen on paitsi yhteiskunnallisen vakauden kannalta tärkeää myös inhimillisesti välttämätöntä.

Arvoisa puhemies! Tältä osin lakiesitys, joka meillä on tässä käsittelyssä, on oikeansuuntainen ja vie asioita parempaan suuntaan. Kun täällä aikaisemmissa puheenvuoroissa on todistettu väkevästi myös siitä, että työehtosopimuksia pitää noudattaa työpaikoilla ja työehtojen minimiehtojen pitää siellä täyttyä, niin olen samaa mieltä, ja siihen suuntaan kaikkea työelämää pitäisi viedä, oli se henkilö kotimainen tai sitten ulkomailta tullut ja tekemässä täällä töitä. Arvoisa puhemies! Kannatamme tätä lakiesitystä, ja sitä kannattaa viedä nyt eteenpäin, mutta sitä olisi pitänyt ryhdittää vielä sellaisella näkökulmalla, että palkkavarkautta olisi pitänyt tässä samassa yhteydessä kriminalisoida, koska se olisi tuonut vielä selkeämmän ja oikeudenmukaisen keinon torjua hyväksikäyttöä ja vahvistaa työntekijöiden asemaa näissä tilanteissa. Kiskonta työelämässä, mitä tässä nyt on: Säännös mahdollistaa puuttumisen osaan alipalkkauksista, mutta suuri osa alipalkkauksista jää edelleen tämän ja siten rikosoikeudellisen vastuun ulkopuolelle. Ja miksi? Kiskonta työelämässä ‑säännöksen soveltaminen edellyttää erityisten olosuhteiden, kuten uhrin taloudellisen ahdingon, riippuvuussuhteen tai ymmärtämättömyyden täyttymistä, jota alipalkkauksen kriminalisoinnissa ei tarvitsisi vaatia. Eli jos alipalkkaus kriminalisoidaan, niin palkan tai sen osan maksamatta jättäminen olisi itsessään rangaistava teko. Tehdään siis rikolliseksi itse teko, esimerkiksi lomarahan maksamatta jättäminen tietoisesti, kun taas työhön liittyvä kiskonta perustuu kohteena olevan henkilön hyväksikäyttöön. Tällainen ero näissä on. Arvoisa puhemies! Työperäinen hyväksikäyttö on meillä erittäin yleistä siivous-, ravintola-, palvelu-, maatalous- ja rakennus-, marjanpoiminta- ja puutarha-aloilla, ja siellä niitä esiintyy aika ajoin, ja viime aikoinakin tämä marjanpoiminta-alalla on ollut erittäin voimakasta. Tämä yksi lakiesitys tuo osan työvälineistä näihin tilanteisiin puuttumiseen. Myös tämä oikeushenkilön rangaistusvastuun laajentaminen on tässä hyvä asia, joka tekee sen, että voidaan määrätä liiketoimintakieltoon. Sitten semmoinen kysymys, joka tässä aika vähän on ollut esillä, on tämä viranomaisyhteistyö, joka tarvitaan tällaisten tilanteitten selvittämisessä. Siksi nyt yritetään naamioida moniakin työsuhteita niin sanotuiksi kevytyrittäjiksi ja yritetään sillä tavalla kiertää niitä velvoitteita. Tässä lähtökohtana on se, että se oikea tilanne on siinä, ei se nimike, millä työskennellään, ja tämäkin on hyvä uudistus tässä mielessä. Sitten tämä moniviranomaisyhteistyö on keskeisessä roolissa hyväksikäytön torjunnassa, ja tämä yhteistyö on välttämätöntä myös jatkossa, jotta ihmiskauppaa voidaan torjua. Sitten, arvoisa puhemies, tärkeä näkökohta, joka tässä jää aina vähän taka-alalle, on uhrin asema. Sen osalta meidän pitää aina katsoa, miten hän pystyy puuttumaan niihin asioihin. Kyllä, kun tämä oli työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa, asiantuntijakuulemisissa erityisesti korostui työperäisellä oleskeluluvalla Suomeen tulleiden työntekijöiden haavoittuvainen asema suhteessa työnantajaan. Tämä tilanne on siellä monesti esillä, ja se käytännössä on sellainen asia, joka pitäisi aina myöskin huomioida, kun tätä tarkastellaan. Arvoisa puhemies! Teimme työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa lakivaliokunnalle lausumaehdotuksen, jossa valtioneuvosto olisi seurannut tämän lainsäädännön vaikutuksia työperäisen hyväksikäytön ehkäisyyn sekä arvioisi sääntelyn toimivuutta ja lisätoimien tarvetta työperäisen hyväksikäytön vähentämiseksi. Tämä oli sellainen ajatus, että nyt kun tällaista lainsäädäntöä tehdään, niin muutaman vuoden sisällä katsotaan, kuinka se on toiminut ja minkälaisia vahvistavia toimia pitäisi tehdä. Lakivaliokunta ei nyt tätä lausuntoa ottanut mukaan, vaikka tämä oli meidän yksimielinen kantamme. Toivon, että tämän lain toimivuuden seuranta joka tapauksessa tapahtuu muulla tavoin. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Työperäinen hyväksikäyttö on vakava ongelma työelämässä. Se loukkaa työntekijöiden ihmisarvoa, vääristää kilpailua ja rapauttaa luottamusta koko työmarkkinajärjestelmään. Siksi on hyvä ja tarpeellinen asia, että tähän ongelmaan puututaan nyt aiempaa vahvemmin rikosoikeudellisin keinoin. Esityksen keskeinen vahvuus on siinä, että työelämän hyväksikäyttöä koskevaa sääntelyä selkeytetään. Nykyinen kiskonnan tapaisen työsyrjinnän sääntely on ollut vaikeasti sovellettavaa erityisesti siksi, että syrjintäperusteen toteen näyttäminen on käytännössä ollut haastavaa. Nyt ehdotettu uusi rikosnimike, kiskonta työelämässä, vastaa paremmin todellisia hyväksikäyttötilanteita ja antaa viranomaisille tehokkaammat mahdollisuudet puuttua niihin. On myös tärkeää, että törkeä kiskonta työelämässä säädetään erilliseksi rikokseksi ja että kaikkein vakavimmista teoista voidaan tuomita jopa neljän vuoden vankeusrangaistus. Samalla liiketoimintakieltojen mahdollistaminen sekä rikoshyödyn tavoitteluun liittyvien pakkokeinojen vahvistaminen lähettävät selvän viestin siitä, ettei työntekijöiden hyväksikäyttö ole Suomessa hyväksyttävää liiketoimintaa. Erityisen tärkeää on myös se, että vastuullisia yrityksiä suojellaan. Yritykset, jotka maksavat palkat oikein ja noudattavat lakeja ja työehtoja, eivät voi joutua kilpailemaan sellaisten toimijoiden kanssa, jotka rakentavat liiketoimintansa ihmisten ahdingolle ja hyväksikäytölle. Arvoisa puhemies! Vaikka esitys on askel oikeaan suuntaan, yksi merkittävä puute siinä edelleen on. Palkkavarkauksien eli tahallisen alipalkkauksen kriminalisointia ei sisällytetä tähän hallituksen esitykseen. Valiokuntakäsittelyssä nousi aivan perustellusti esiin huoli siitä, että kaikki tahalliset alipalkkaustapaukset eivät jatkossakaan täytä uuden kiskonnan tunnusmerkistöä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työntekijälle voidaan edelleen tietoisesti jättää palkkaa maksamatta ilman, että tekoon pystytään tehokkaasti puuttumaan rikosoikeudellisesti. Tätä on vaikea perustella oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Jos työntekijä varastaa työnantajalta, kyse on rikoksesta. Jos työnantaja tietoisesti jättää työntekijälle kuuluvan palkan maksamatta, rikosoikeudellinen vastuu jää edelleen epäselväksi tai riittämättömäksi. Siksi pidän tärkeänä valiokunnan vastalauseessa esitettyä lausumaa siitä, että hallituksen tulee valmistella alipalkkauksen kriminalisointia ja arvioida esimerkiksi Norjan mallia. Palkkavarkaus on palkkavarkaus riippumatta siitä, tapahtuuko se rakennustyömaalla, ravintolassa tai siivousalalla. Arvoisa puhemies! Suomessa työn tekemisen pitää aina tarkoittaa sitä, että työstä saa lain ja työehtosopimusten mukaisen palkan. Tämä esitys vie meitä oikeaan suuntaan, mutta työperäisen hyväksikäytön kitkemiseksi se ei ole vielä valmis. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Tässä debatti ei nyt auennut, mutta olettaisin, että tässä olisi vasemmalta laidalta haluttu tuoda hyvin esille sitä asiaa, että on hienoa, että myös sieltä salin oikealta laidalta on selvästi tätä meidänkin linjaa kuunneltu. Ymmärtääkseni tuossa muutamissa edellisissä puheenvuoroissa siihenkin suuntaan, kun toisessa käsittelyssä esitämme vastalauseen lausumaa, näytti olevan puoltoa. Tämä oli oikeastaan todella miellyttävää kuultavaa. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen muutokset ovat siis kannatettavia ja tarpeellisia. Siitä on oikein kiva tulla tähän puhujakorokkeelle puhumaan, kun olemme siitä asiasta samaa mieltä hallituksen kanssa. Eli nimikkeen ”törkeä kiskonta työelämässä” lisääminen lakiin — ja täten rangaistusten kiristäminen pahimmassa tapauksessa — on erittäin tervetullut muutos. On kuitenkin todettava se tosiseikka, mikä itse asiassa edellisessäkin puheenvuorossa todettiin, että hallituksen esittämät muutokset eivät vielä riitä vastaamaan työperäisen hyväksikäytön ongelmaan Suomessa. Kuten viime aikoina olemme saaneet lukea, työperäinen hyväksikäyttö on Suomessa huolestuttavan laaja ja yleinen ilmiö, johon puuttuminen vaatii entistä kovempia ja laajempia keinoja. Tämän vuoksi me tulemme toisessa käsittelyssä esittämään vastalauseessamme lausumaa, jossa vaaditaan hallitusta aloittamaan valmistelu alipalkkauksen kriminalisoimiseksi ja arvioimaan tässä valmistelussa ainakin Norjan mallin mukaista kriminalisointia. Eli tämä olisi juuri se seuraava steppi, mikä tässä voitaisiin ottaa, jotta me pystyttäisiin vielä entistä paremmin puuttumaan työperäiseen hyväksikäyttöön ja tukemaan niitä yrittäjiä ja yrityksiä, jotka toimivat reilusti — on tietenkin hienoa, että niitä ilman muuta on Suomessa isoin määrä yrityksistä, jotenka heille tässä myös on hyvä tukea osoittaa. Tämä alipalkkauksen kriminalisoiminen olisi hyvä malli viedä yhdessä eteenpäin. Se olisi tehokas, selkeä ja oikeudenmukainen keino työperäisen hyväksikäytön torjuntaan. Sitä ovat esittäneet myös useat ammattiliitot. Tässä esityksessä käsittelyssä oleva kiskonta työelämässä ‑säännös mahdollistaa puuttumisen vain osaan alipalkkatapauksista, ja erillinen kriminalisointi mahdollistaisi paljon laajemman puuttumisen tapauksiin. Elikkä se olisi juuri se työkalu, mitä tässä vielä jatkoksi tarvittaisiin. Se tarkoittaisi, että palkan tai sen osan maksamatta jättäminen olisi jo itsessään rangaistavaa. Tämän lisäksi SDP on esittänyt muun muassa ammattiliittojen kanneoikeuden mahdollistamista laissa. Myös siinä olisi erittäin hyvä työkalu kitkemään työperäistä hyväksikäyttöä. Kanneoikeus mahdollistaisi entistä laajemmin kanteiden nostamisen erityisesti kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevien hyväksikäytettyjen työntekijöiden puolesta. Toivoisinkin, että hallituksessa voitaisiin aloittaa myös tämän lakimuutoksen valmistelu, jotta muutos voitaisiin saada mahdollisimman nopeasti voimaan ensi kaudella, jos sitä ei enää tällä kaudella eduskunnan käsittelyyn ehtisi tuoda. Arvoisa puhemies! On siis syytä kiittää hallitusta tämän tarpeellisen esityksen tuomisesta eduskuntaan. Tämä on hyvä alku, mutta ongelman laajuus on kuitenkin niin suuri, että me tarvittaisiin vielä niitä vahvempia keinoja tämän työperäisen hyväksikäytön kitkemiseksi. Palataan siihen sitten vielä tämän kakkoskäsittelyn yhteydessä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme tänään lakia, jonka pitäisi vihdoin puuttua työperäiseen hyväksikäyttöön, ilmiöön, josta on puhuttu vuosia mutta johon on liian pitkään suhtauduttu liian lepsusti. Totuus on se, että Suomessa on jo pitkään sallittu tilanne, jossa ulkomaista työvoimaa hyväksikäytetään häikäilemättä. Työntekijöille maksetaan liian vähän, teetetään liikaa töitä, ja pahimmillaan heidät sidotaan työnantajaan tavalla, joka muistuttaa jo nykyaikaista orjuutta, ja samaan aikaan rehellinen suomalainen yrittäjä ja työntekijä kärsivät. Arvoisa puhemies! Tämä esitys vie asioita oikeaan suuntaan. On hyvä, että epäselvä ja vaikeasti sovellettava rikosnimike korvataan suoraviivaisemmalla: kiskonta työelämässä ja törkeä kiskonta työelämässä. On myös oikein, että rangaistuksia kiristetään. Kun törkeästä teosta voi saada jopa neljä vuotta vankeutta, viesti alkaa olla vihdoin oikeansuuntainen: Suomi ei ole hyväksikäyttäjien vapaasatama. Mutta emme voi sulkea silmiämme vastalauseessa esiin nostetuilta ongelmilta. Vastalauseessa todetaan aivan oikein, että pelkkä rikoslain kiristäminen ei riitä, jos samaan aikaan tehdään politiikkaa, joka lisää hyväksikäytön riskiä. Jos tuodaan ulkomailta lisää haavoittuvassa asemassa olevaa työvoimaa, joka jää ilman riittävää valvontaa, ilman kielen osaamista ja ilman todellisia mahdollisuuksia puolustaa oikeuksiaan, koska maan käytännöt ovat vieraita, luodaan juuri niitä olosuhteita, joissa hyväksikäyttö rehotti jo valmiiksi. Tämä ei ole miellyttävä toteamus, mutta se on totuus. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat jo pitkään sanoneet, että työperäisen maahanmuuton pitää olla hallittua, ei riiston väylä eikä halpatyövoiman kanava. Työntekijöitä ei pidä tuoda Suomeen hyväksikäytettäväksi, ja jos järjestelmä mahdollistaa sen, silloin järjestelmässä on vikaa. Lakivaliokunnan mietintö tunnistaa ongelman, mutta emme saa tyytyä puolittaisiin ratkaisuihin. Arvoisa puhemies! Tarvitsemme kolmea asiaa: Ensiksi tiukemmat seuraamukset, mikä tässä esityksessä on oikea suunta. Toiseksi oikeasti toimiva valvonta — ilman valvontaa lait jäävät pelkäksi paperiksi. Ja kolmanneksi tarvitsemme politiikkaa, joka ei lisää hyväksikäytön riskiä — tämä tarkoittaa avointa keskustelua työperäisestä maahanmuutosta ja sen pelisäännöistä sekä siitä, onko työperäiselle maahanmuutolle tarvetta. Arvoisa puhemies! Suomessa pitää olla yksi selkeä pelisääntö: täällä tehtävästä työstä maksetaan suomalaisilla ehdoilla, eikä ketään kohdella toisen luokan työntekijänä. Työmarkkinoiden reiluus ei ole neuvottelukysymys. Arvoisa puhemies! Siksi tätä esitystä voi tukea, mutta ei voi laittaa päätään pensaaseen välttyäkseen näkemästä niitä ongelmia, joita vastalause tuo esiin. Työperäistä hyväksikäyttöä ei kitketä vain lakikirjaa muuttamalla, vaan muuttamalla koko toimintakulttuuri, ja siihen työhön tämän eduskunnan on vielä palattava. — Kiitos. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]

Kiitos, arvoisa puhemies! Huolestuttavaa on tosiaan, että työperäinen hyväksikäyttö on viime vuosina lisääntynyt ja muuttunut samalla myös aiempaa monimuotoisemmaksi. Erityisesti hyväksikäyttöä on raportoitu monella siivous-, ravintola-, rakennus- ja puutarha-alalla tai kausityöntekijöillä. Kaikki näistä ovat hyvin tärkeitä aloja, jotka liittyvät monin tavoin myös meidän jokaisen arkeen. On tietenkin väärin, että ylipäätään millään aloilla kärsitään esimerkiksi alipalkkauksesta tai että joudutaan tilanteisiin, joissa tosiasiallisesti työsuhteessa olevaa työntekijää kohdellaan yrittäjänä. Onkin erittäin kannatettavaa ja hienoa, että nyt hallitus puuttuu tähän ongelmaan vieläkin tehokkaammin. Samalla tämän tärkeän muutoksen läpiviennin jälkeen on keskeistä, että esitykseen sisältyvien lainmuutosten vaikutuksia seurataan niin sääntelyn selkeyden ja toimivuuden kuin myös työperäisen hyväksikäytön ennaltaehkäisyn ja tehokkaan puuttumisen näkökulmista. Jos tehdyt toimenpiteet eivät osoittaudu riittäviksi, niin on oltava valmiita myös jatkotoimiin. Kenenkään työtä tekevän ei tule joutua alipalkatuksi tai muuten hyväksikäytetyksi suhteessa työhönsä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Suomen on oltava maa, jossa jokaisen ihmisen arvo on jakamaton. Jokainen on arvokas myös silloin, kun hän tulee tänne työn vuoksi, puhuu muuta kieltä tai ei tunne järjestelmäämme. Ihmisarvo ei neuvottele, eikä se saa muuttua työmarkkinoilla kaupankäynnin kohteeksi. Nyt vastaamme ilmiöön, joka on ollut liian pitkään näkymättömissä. Tämä esitys on annettu työperäisen hyväksikäytön kitkemiseksi. Se ei ole vain hallinnollista epäselvyyttä tai yksittäisiä väärinkäytöksiä vaan ilmiö, jossa ihmisiä on johdettu harhaan, painostettu, alipalkattu ja pidetty sellaisessa riippuvuussuhteessa, ettei heillä käytännössä ole ollut mahdollisuutta puolustaa itseään. Tällaista ei voi hyväksyä missään tai milloinkaan. Kaikenlainen hyväksikäyttö loukkaa syvästi turvallisuutta. Kyse ei ole vain uhrin henkilökohtaisesta turvallisuudesta, vaan koko yhteiskunnan turvallisuudentunteesta. Jos joku voidaan pakottaa tekemään pitkää päivää liian pienellä palkalla ja ilman laissa säädettyjä oikeuksiaan, silloin järjestelmän rehellisyys ja luottamus murtuvat — rehelliset yritykset jäävät alakynteen, ja työmarkkinoille syntyy harmaa alue, jota emme voi sallia. Arvoisa puhemies! Hyväksikäyttö on saatava rikosoikeudellisesti tuomittavaksi. Siihen tarvitaan selkeämpiä tunnusmerkistöjä ja kovempia seuraamuksia, jotta uhrin ei enää tarvitse todistaa tulevansa syrjityksi etnisyyden tai kansalaisuuden perusteella. Hyväksikäyttö on väärin riippumatta siitä, keneen se kohdistuu tai missä sitä esiintyy — rakennuksilla, keittiöissä, siivouksessa ja hoivassa on saatava työskennellä ihmisarvoa kunnioittaen. Se on väärin nimenomaan siksi, että ihmistä käytetään hyväksi. Kenelläkään ei tule olla oikeutta kajota toisen ihmisen perusoikeuksiin Suomessa eikä missään muuallakaan. Siksi tämä esitys vahvistaa poliisin ja syyttäjän keinoja tutkia vakavia hyväksikäyttötapauksia. Se antaa viranomaisille ne työkalut, jotka tällaisen rikollisuuden kitkeminen vaatii. Samalla se suojaa niitä työntekijöitä, joiden panos on yhteiskunnalle välttämätön. Esitys on huolellisesti käsitelty lakivaliokunnassa, ja nyt se on valmis etenemään eduskunnan käsittelyssä. Arvoisa puhemies! Tämä esitys ei ole vain tekninen muutos rikoslakiin, se on kannanotto ihmisarvon puolesta. Se on viesti siitä, että Suomessa kenenkään ei tarvitse pelätä työnantajaa tai sitä, että oikeudet riippuvat kielitaidosta. Siksi tämä on myös turvallisuuspoliittinen teko. Me vahvistamme yhteiskunnan eheyttä, luottamusta ja oikeudenmukaisuutta. Sellaiseen maahan ihmiset haluavat tulla töihin, ja sellaista maata me haluamme rakentaa. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa herra puhemies! Esittelen tosiaan tämän lakivaliokunnan ei-yksimielisen mietinnön liittyen työperäistä hyväksikäyttöä koskevan sääntelyn muuttamiseen. [Hälinää — Puhemies koputtaa] — Kiitos. — Tämän esityksen keskeisimmät muutokset, herra puhemies, liittyvät rikoslain työrikoksia koskevaan 47 lukuun. Esityksessä ehdotetaan, että kiskonnan tapaista työsyrjintää koskeva rikoslain säännös korvattaisiin uudella kiskontaa työelämässä koskevalla säännöksellä. Lisäksi tässä ehdotetaan säädettäväksi uutena rikoksena törkeä kiskonta työelämässä. Myös oikeushenkilön rangaistusvastuu ulotetaan kiskontaan työelämässä ja myöskin törkeään kiskontaan työelämässä. Näitten lainmuutosten tavoitteena on selkeyttää työperäisen hyväksikäytön rangaistavuuden edellytyksiä, tehostaa työperäiseen hyväksikäyttöön puuttumista sekä edelleen kiristää väärinkäytöksistä määrättäviä rangaistuksia. Näillä pyritään vahvistamaan heikomman osapuolen suojaa, myös omaisuuden suojaa ja oikeutta hankkia toimeentulo valitsemallaan työllä. Lakivaliokunnan mukaan työperäinen hyväksikäyttö on työntekijöitten oikeuksia vakavasti loukkaavaa toimintaa. Työperäistä hyväksikäyttöä koskevan lainsäädännön tulee olla toimivaa ja selkeää sekä hyväksikäytön uhrien suojelemiseksi että työperäisen hyväksikäytön ennalta ehkäisemiseksi. Mietinnössään lakivaliokunta katsoo, että hallituksen esityksessä ehdotettavilla muutoksilla voidaan tehostaa työperäiseen hyväksikäyttöön puuttumista sekä parantaa hyväksikäytön vaarassa olevien henkilöitten asemaa ja oikeusturvaa sekä edelleen vaikuttaa laajemminkin työmarkkinoiden lainmukaisen toiminnan edellytyksiin. Lakivaliokunta pitää esitystä oikein tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena, ja niin kuin tosiaan sanoin, tässä ei-yksimielisessä mietinnössä valiokunta puoltaa esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä eräin huomioin ja myös muutosehdotuksin. — Kiitokset.